Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Haluatko parantaa parisuhdettasi? Kokeile ystävystymistä kumppanisi kanssa

    Haluatko parantaa parisuhdettasi? Kokeile ystävystymistä kumppanisi kanssa


    Onko sinulla minuutti aikaa parisuhteen hoitamiseen? Tee pikatesti: kuvittele, että puuhailette molemmat kotona omianne. Mikä on tunnelma? Rento ja hyväntahtoinen vai ahdistunut tai jopa vihamielinen? Testin tulos kertoo paljon suhteenne laadusta...

    Onko sinulla minuutti aikaa parisuhteen hoitamiseen? Tee pikatesti: kuvittele, että puuhailette molemmat kotona omianne. Mikä on tunnelma? Rento ja hyväntahtoinen vai ahdistunut tai jopa vihamielinen? Testin tulos kertoo paljon suhteenne laadusta sillä hetkellä.

    Vinkin antaja, pitkän linjan pari- ja perhetyön vetäjä Liisa Tuovinen myhäilee kahvipöydän ääressä kotonaan Järvenpäässä. Takassa loimottaa tuli ja vieressä istuu aviomies Pentti Tuovinen. Heidän ympärillään väreilee ystävällinen ilmapiiri.

    Ystävällisyyttä Tuoviset haluavat tuoda myös toisten ihmisten parisuhteisiin.

    – Meidän perusajatuksemme on, että ennen kun tarvitaan pariterapiaa olisi hyvä ystävystyä puolison kanssa. ystävyyden syventäminen on mahdollista, he sanovat.

    Pariterapia oli outo ajatus vielä 1970-luvulla

    Avioliittonsa alkuvuosien vaatimusten ja uhkatekijöiden keskellä rämpivä pariskunta toi parisuhdekurssit Yhdysvalloissa kuulemiensa ideoiden pohjalta Suomeen vuonna 1972. Asiansa tärkeydestä vakuuttuneet Tuoviset lähtivät toteuttamaan ideaansa nuoruuden innolla. Alku ei ollut kovin lupaava.

    – Teimme varmaan kaikki mahdolliset virheet, Liisa Tuovinen naurahtaa.

    Oli jotenkin ennenkuulumaton ajatus, että parisuhteesta puhuttiin toisten ihmisten läsnäollessa. Terapiassa ja muun muassa kirkon perheneuvonnassakin parin osapuolia hoidettiin yleensä erikseen. Ilmapiiriä kuvaa hyvin Liisa Tuovisen muistelu siitä, kunka eräs psykiatri sanoi, että kukaan ei voi hallita tilannetta, jossa pariskunta on yhtä aikaa paikalla.

    Pentti ja Liisa Tuovinen viihtyvät yhdessä kotonaan Järvenpäässä.Mårten Lampén / Yle

    Tuovisten vetämillä ensimmäisillä kursseilla tärkein oivallus oli, että ryhmään osallistujien täytyy saada olla siellä vain omana itsenään ja kumppaninsa puolisona. Ammattiroolit tai esimerkiksi ystävyyssuhteet toisiin osallistujiin haittaavat keskittymistä henkilökohtaisiin parisuhdeasioihin. Ryhmässä tapahtuvien keskustelujen lisäksi pariskunnat tarvitsevat aikaa kahdenkeskisiin, luottamuksellisiin keskusteluihin. Niihin voidaan kannustaa myös kurssilla annettavien tehtävien avulla.

    Parisuhteiden ongelmat usein samoja sukupolvesta toiseen

    Kyllähän me kaikki tiedämme, että keskustelu on parisuhteen hoitamisessa tärkein taito. Mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty, Tuoviset myöntävät.

    – Jos on 15 vuotta pantannut jotain asiaa, johon liittyy vaikeita tunteita, niin pelottavaahan siitä on ruveta puhumaan. Useimmat meistä tarvitsevat tukea siihen, Liisa Tuovinen pohtii.

    Liisa Tuovisen perhe- ja parityöstä kertova leikekirja on paksu.Mårten Lampén / Yle

    Parisuhteita koskevat asenteet ovat viidessä vuosikymmessä muuttuneet paljon. Parisuhteissa kipuillaan kuitenkin hyvin samanlaisten asioiden kanssa kuin ennen. Keskusteluyhteyden katkeaminen tai sanattomat odotukset toista kohtaan kasvattavat etäisyyttä toiseen.

    – Minä pitäisinkin viestintätaitojen opettelua ensisijaisena, kun omaa parisuhdetta lähdetään kehittämään, sanoo Pentti Tuovinen.

    Seuraavat yksinkertaiset neuvot voivat auttaa keskustelussa alkuun.

    1. Kehu kumppania

    Jokaisessa ihmisessä on jotain hyvää. Muistele, miksi olet valinnut kumppanisi. On tärkeää huomata mikä kumppanissa ja hänen tavassaan olla on hyvää.

    – Kaikkein tärkeintä on kertoa mikä meidän suhteessamme ja sinussa on minulle tärkeää. Yritetään pukea sanoiksi mistä olen kiitollinen ja mikä auttaa minua selviytymään päivästä.

    Hyvien asioiden huomaaminen ja sanoittaminen vahvistavat parisuhdetta.

    2. Kerro toiveistasi

    Yllättävän moni meistä uskoo, että kumppani on ajatustenlukija. Suhteessa voi olla paljonkin puhetta käytännön asioista tai omista tekemisistä, mutta suhteeseen ja elämään liittyvistä odotuksista ja toiveista on paljon vaikeampi puhua.

    – Hämmästyttävän vähän kerrotaan, mikä minulle olisi tärkeää arjessa ja yhdessäolemisessa. Odotuksista puhuminen on suuri riski, koska pelätään torjutuksi tulemista tai että toinen kokee sen kielteisenä arvosteluna.

    Jos toisen toiveista ei tiedä, on vaikea käyttäytyä suhdetta tukevalla tavalla. Toisaalta kumppanin toiveiden kuuleminen ja niiden toteuttaminen voi olla hyvin palkitsevaa.

    3. Rohkene puhua myös seksistä

    Parisuhteesta puhuttaessa ei voi ohittaa seksuaalisuudesta ja seksistä puhumista. Ja se vasta vaikeaa onkin.

    – Seksuaalisuus ja seksi liittyvät minuuden syvimpiin kerroksiin ja tunteisiin. Vaikka niistä pystyisi puhumaan jonkun muun kanssa, niin puolison kanssa se on paljon vaikeampaa asian herkkyyden vuoksi, sanoo Liisa Tuovinen.

    Keskustelua seksistä ei kannata aloittaa töksäyttäen, eikä varsinkaan toista syyttäen. Rakentava keskustelu vaatii turvallista ja ystävällistä viritystä.

    Pentti Tuovinen kannustaa hakemaan vertaistukea parisuhderyhmien tapaamisista:

    – Ryhmässä voi havaita, ettei ole ongelmien kanssa yksin. Niitä on kaikilla. Kaikki voivat kehittää suhdettaan.

    4. Hyväksy kumppanin erilaisuus

    Parisuhteessa oleminen ei tarkoita, että puolisoiden pitäisi ihmisinä muuttua toistensa kaltaisiksi tai sellaiseksi, joksi puoliso haluaa. Käytöksen muuttaminen on eri asia kuin oman persoonan muuttaminen.

    Vastarakastuneena toinen näyttäytyy vaaleanpunaisten silmälasien läpi täydellisenä. Kun ensihuuma hieman laantuu, alkaa suhteeseen sopeutuminen.

    – On tärkeää ymmärtää, että me olemme kumppaneina erilaisia. Meillä on erilaiset taustat, mistä olemme tulleet suhteeseen. On mahdollista oppia ymmärtämään, millä tavalla erilaisuus vaikuttaa suhteeseen ja miten sen kanssa voi elää, sanoo Pentti Tuovinen.

    Erilaisina kumppanit voivat täydentää toisiaan ja saada toisiltaan juuri sitä, mitä ovat aina halunneet saada. Toisaalta parisuhteessa usein se, mikä on tärkeintä, on myös vaikeinta. Jos esimerkiksi haluaa oppia läheisyyttä, se voikin olla kaikkein pelottavinta ja vaikeinta.

    – Erilaisuus on sekä voimavara että törmäyskohta, Liisa Tuovinen lisää.

    5. Vahvista sitä, mikä toimii

    Parisuhdekeskustelut liittyvät usein suhteen ongelmiin. Jatkuva toisen arvostelu, moittiminen ja nalkutus syövät parisuhteen voimia ja onnellisuutta. Vähitellen ikävästä ja kireästä tunnelmasta voi tulla suhteen pysyvä olotila.

    Liisa Tuovinen kannustaa pysähtymään yllättäviin hyviin hetkiin.

    – Ratkaisu löytyy usein myönteisen poikkeuksen havaitsemisella ja vahvistamisella.

    Esimerkiksi usein riitelevän parin kannattaa pysähtyä havainnoimaan sitä päivää, jolloin riitoja ei synny. Mitä silloin tehtiin eri tavoin kuin muina päivinä? Jos vastaus on, että edellisenä yönä on nukuttu hyvin, panostakaa lepoon. Jos taas selitys löytyy yhdessä vietetystä kivasta ajasta, lisätkää sitä elämäänne.

    – Vahvistamalla suhteen toimivia asioita koko suhde voi parantua, Liisa Tuovinen kannustaa.

    Pentti ja Liisa TuovinenMårten Lampén / Yle

    Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.

    Alkoholin kohtuukäyttö ei vähennä sydänoireita – tissuttelun terveyshyödyt muutenkin kyseenalaisia

    Alkoholin kohtuukäyttö ei vähennä sydänoireita – tissuttelun terveyshyödyt muutenkin kyseenalaisia


    Alkoholia kohtuullisesti käyttävien on ajateltu säästyvän sydänoireilta ja aivoverenkiertohäiriöiltä muita todennäköisemmin, mutta viimeaikaisten tutkimustulosten valossa näkemys on todennäköisesti ollut virheellinen. Tähän viittaa myös...

    Alkoholia kohtuullisesti käyttävien on ajateltu säästyvän sydänoireilta ja aivoverenkiertohäiriöiltä muita todennäköisemmin, mutta viimeaikaisten tutkimustulosten valossa näkemys on todennäköisesti ollut virheellinen. Tähän viittaa myös tuore geenitietoja hyödyntänyt tutkimus, jonka mukaan kohtuukäyttöön liitetyt hyödyt selittyvät alkoholin sijaan muilla seikoilla.

    Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 500 000 kiinalaisen terveys- ja geenitietoja, ja niiden avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan joukosta osallistujat, joiden perimä tekee alkoholin käytöstä epämukavaa. Kyseiset geenivariantit ovat yleisiä Aasiassa, ja tutkimusten mukaan niiden kantajat useimmiten välttävät alkoholia. Tulokset koskevat vain miehiä, sillä naiset joivat niin vähän alkoholia.

    Tavanomaisessa analyysissa kohtuullisesti eli noin 1–2 alkoholiannosta päivittäin juovat olivat pienentyneessä vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, aivoinfarktiin, aivoverenvuotoon ja sydäninfarktiin. Tämä havaittiin verrattuna täysin raittiisiin ja suurkuluttajiin.

    Tulokset kuitenkin muuttuivat, kun analyysissa huomioitiin osallistujien geenitiedot. Kun alkoholinkäyttö määriteltiin geenivarianttien avulla, kohtuukäyttö ei enää liittynyt pienempiin sairastumisriskeihin vaan aivoverenvuodon ja aivoinfarktien riskit suurenivat tasaisesti kulutuksen kasvaessa.

    Kiinalaisten tulokset ovat uskottavia, sillä geenitietojen avulla he pystyivät aiempia tutkimuksia paremmin erottamaan alkoholin ja muiden muuttujien vaikutukset sairastumisiin. Tulokset viittaavatkin siihen, että aiemmissa tutkimuksissa kohtuukäyttöön liitetyt sydänhyödyt ovat todennäköisesti johtuneet kohtuukäyttäjien muista elintavoista ja ominaisuuksista. Monissa tutkimuksissa ei myöskään huomioida sitä, että täysin raittiiden parissa on myös entisiä suurkuluttajia.

    Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä.

    Uutispalvelu Duodecim

    Mehiläinen kahmii itselleen työterveyspalveluita – kaupassa siirtyvät Pohjola Terveyden 19 000 asiakasta

    Mehiläinen kahmii itselleen työterveyspalveluita – kaupassa siirtyvät Pohjola Terveyden 19 000 asiakasta


    Yksityinen sotejätti Mehiläinen ostaa 19 000 asiakkaan työterveyspalvelut OP Ryhmään kuuluvalta Pohjola Terveydeltä. – Pohjola Terveyden työterveyspalveluiden kauppa tukee erinomaisesti kasvustrategiaamme, toteaa Mehiläisen...

    Yksityinen sotejätti Mehiläinen ostaa 19 000 asiakkaan työterveyspalvelut OP Ryhmään kuuluvalta Pohjola Terveydeltä.

    – Pohjola Terveyden työterveyspalveluiden kauppa tukee erinomaisesti kasvustrategiaamme, toteaa Mehiläisen Työelämäpalveluiden liiketoimintajohtaja Antti Miettinen tiedotteessa.

    Pohjola Terveyden asiakkaana on ollut 800 asiakasyritystä ja niiden 19 000 työntekijää. Kaupalla ei Mehiläisen mukaan ole vaikutuksia asiakassopimuksiin. Liiketoimintakaupan yhteydessä myös OP Ryhmän työterveyspalveluiden puitesopimus siirtyy Mehiläiselle.

    Mehiläisen on määrä ottaa työterveyspalvelut haltuunsa kesäkuun alussa. Kauppojen myötä Pohjola Terveys aloittaa 250 henkilöä koskevat yt-neuvottelut, joiden arvioidaan johtavan enintään 20 tehtävän karsimiseen.

    Mehiläinen on valmiiksi iso toimija työterveyspalveluissa. Mehiläisen Työelämäpalveluiden asiakkaana oli vuonna 2018 yli 14 000 työnantajaa ja niiden yli 390 000 henkilöä.

    OP Ryhmä keskittyy nyt tapaturmiin ja urheilijoihin

    Pohjola Terveys ilmoitti loppuvuodesta vetäytyvänsä lääkärikeskustoiminnasta. Kauppalehden mukaan Pohjola Terveys teki 6,1 miljoonan euron tappiot vuonna 2017.

    OP Vakuutuksen toimitusjohtaja ja Pohjola Terveys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Lehtilä toteaa tiedotteessa, että Pohjola Terveys keskittyy jatkossa ortopediaan sekä tapaturma-asiakkaiden ja urheilijoiden hoitoon.

    - Keskitymme Pohjola Terveyden ydinliiketoimintaan ja systemaattisesti rakennettuun erikoisosaamiseen tapaturmien hoidossa. Tarkennettu palvelutarjonta tuo kustannustehokkuutta, ja samalla haemme kasvua erityisesti urheilijoiden hoidosta, mikä tukee OP:n vakuutusliiketoimintaa, kertoo Lehtilä tiedotteessa.

    Pohjola Terveys aloitti toimintansa ortopediaan keskittyneenä yksityissairaalana vuonna 2013, ja sen toiminta on laajentunut viiden sairaalan valtakunnalliseksi verkostoksi. Sairaaloihin perustetaan urheiluklinikat tämän vuoden aikana.

    Juttua muokattu 16.4. klo 13:32: Lisätty OP Ryhmän kommentit.

    Lue lisää:

    Kova kulukuuri tuo turvaa, uskoo OP-ryhmää mylläävä Timo Ritakallio: "Heilunta on palannut markkinoille"

    Skotlantilaistutkimus: HPV-rokotukset vähentäneet kohdunkaulasyöpiä yli 80 prosenttia

    Skotlantilaistutkimus: HPV-rokotukset vähentäneet kohdunkaulasyöpiä yli 80 prosenttia


    HPV-rokotukset ovat tuoreen selvityksen mukaan johtaneet kohdunkaulan syövän merkittävään vähentymiseen rokotuksen saaneilla, mutta suoja ulottuu jossain määrin myös rokottamattomiin. Skotlantilaistutkimuksen perusteella rokotukset ovat...

    HPV-rokotukset ovat tuoreen selvityksen mukaan johtaneet kohdunkaulan syövän merkittävään vähentymiseen rokotuksen saaneilla, mutta suoja ulottuu jossain määrin myös rokottamattomiin.

    Skotlantilaistutkimuksen perusteella rokotukset ovat vähentäneet kaikkia kohdunkaulan epiteelin muutoksia ja kasvaimia riippumatta niiden vakavuusasteesta. Teho näyttäisi olevan noin 80 prosentin luokkaa tai jopa parempi, kun rokote annetaan 12–13-vuoden iässä.

    Tutkijat löysivät viitteitä myös laumasuojan kehittymisestä, sillä kohdunkaulan syöpä väheni jonkin verran myös rokottamattomissa ikäluokissa sen jälkeen, kun rokotusohjelmat otettiin käyttöön.

    Suomessa HPV-rokotusohjelma aloitettiin marraskuussa 2013. Rokote tarjotaan kouluissa kaikille 11–12-vuotiaille tytöille.

    Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.

    Lue lisää:

    THL haluaa HPV-rokotteen myös poikien rokotusohjelmaan

    3D-biotulostimella valmistetaan jo sarveiskalvoa, ja kohta myös ihoa ja ihmisen varaosia

    3D-biotulostimella valmistetaan jo sarveiskalvoa, ja kohta myös ihoa ja ihmisen varaosia


    Tutkijatohtori Anni Mörön äänessä kuuluu aito innostus, kun hän kertoo työstään. Mörö kuuluu tutkimusryhmään, joka on tällä hetkellä maailman kärkeä 3D-tulostamisen kehittämisessä. Ryhmä julkaisi huhtikuussa 2018 ensimmäisenä...

    Tutkijatohtori Anni Mörön äänessä kuuluu aito innostus, kun hän kertoo työstään. Mörö kuuluu tutkimusryhmään, joka on tällä hetkellä maailman kärkeä 3D-tulostamisen kehittämisessä. Ryhmä julkaisi huhtikuussa 2018 ensimmäisenä maailmassa tutkimustulokset onnistuneesta ihmisen sarveiskalvon tulostamisesta 3D-biotulostimella.

    Edistysaskeleet ihmiskudoksen tulostamisessa 3D-laitteilla ovat olleet todella nopeita, kertoo Mörö. Tampereen yliopistolla on tähän mennessä tulostettu pieniä paloja sarveiskalvoa, ja tavoitteena on täydellisen sarveiskalvon tulostaminen vielä tämän vuoden aikana.

    Maailmalla on lyhyen ajan sisällä raportoitu myös mm. luun kudosten, ruston, sydänlihaksen ja hermokudoksen tulostamisesta 3D-tulostimella, kertoo Mörö Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

    – Sekä tieteellisten julkaisujen määrä, että myös alan kaupallisten yritysten määrä kasvaa nyt eksponentiaalisesti.

    Lähes kaikkia kudoksia voidaan tulostaa 3D-tulostimella

    Professori Heli Skottmanin johtaman tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää 3D-tulostuksella valmistetusta sarveiskalvosta hoitokeino erilaisiin silmäsairauksiin. Menee kuitenkin vielä vuosia ennen kuin tulostettuja sarveiskalvoja voidaan ottaa käyttöön, arvioi Anni Mörö.

    – Tulostettu kudos soveltuisi jo tällaisenaan joidenkin silmäsairauksien hoitoon, mutta kokonainen sarveiskalvo edellyttää uusien solukerrostumien lisäämistä. Tämän jälkeen edessä ovat kliiniset testit, joissa varmistetaan että kudos todella soveltuu lääketieteelliseen käyttöön.

    Tutkijatohtori Anni Mörö kehittää sarveiskalvon 3D-biotulostusmenetelmää Tampereen yliopistossa.Wille Nyyssönen

    Mörön mukaan näkymät alalla ovat huikeat. Tällä hetkellä pystytään tulostamaan lähes kaikkia elimistössä löytyviä kudoksia. Elävän kudoksen valmistamisesta on vain pieni askel kokonaisten elinten tulostamiseen 3D-tulostuksella. Se edellyttää kuitenkin, että tutkijat ratkaisevat, miten erilaiset kudokset, verisuonet ja hermot saadaan sovitettua yhteen.

    – Uskon, että ensimmäisenä käyttöön tulee yksinkertaisempia kudoksia, kuten ihoa, rustoa ja sarveiskalvoja. Monimutkaisten elinten, kuten sydämen ja maksan tulostuksesta voidaan puhua vasta vuosikymmenten päästä, sanoo Mörö.

    3D-tulostettuja kudoksia voidaan tulevaisuudessa käyttää myös esimerkiksi lääkeaineiden kehittelyyn ja testaamiseen. Tämä vähentäisi tarvetta eläinkokeille, muistuttaa tutkijatohtori Mörö.

    Kudosta ja elimiä ihmisen omista soluista

    Elävä kudos syntyy 3D-tulostimella samalla periatteella kuin vaikkapa hammasproteesi. Tulostin tulostaa materiaalia haluttuun muotoon kerros kerrallaan. Erona on se, että materiaalina on eläviä soluja ja kasvutekijöitä. Tätä elävää ainetta kutsutaan biomusteeksi.

    Biomusteen sisältämät solut ovat kantasoluja, jotka pystyvät erikoistumaan muiksi soluiksi.

    – Solut ovat eläviä, mutta tulostuksen jälkeen niiden täytyy antaa vuorovaikuttaa toistensa kanssa, jotta syntyy toimiva kudos. Tämä "kypsytys" vie joitain päiviä, kuvailee Mörö.

    Kantasoluja tutkijat saavat esimerkiksi hedelmöityshoidoista ylijääneistä alkioista. Tampereella kantasoluja myös valmistetaan uudella menetelmällä, jossa tavallisia verisoluja tai ihon soluja ohjelmoidaan uudelleen kantasoluiksi.

    – Tämä avaa aivan uusia näkymiä. Kun solujen uudelleenohjelmointi tällä tavalla yleistyy, voidaan kudosta ja elimiä tulostaa ihmisen omista soluista. Tällöin hylkiminen ei enää ole ongelma, muistuttaa Mörö.

    Tulevaisuudessa ihminen ei välttämättä enää joudu elinsiirtojonoon, vaan lääketieteelliseen mallinnokseen, jossa hänelle valmistetaan varaosa hänen omista soluistaan.

    – Pidän tätä ihan mahdollisena tulevaisuuden näkymänä. On hienoa, jos meidän tutkimuksemme mahdollistaa tällaiset hoidot, sanoo Anni Mörö.

    Bakteerien ase käännettiin niitä itseään vastaan: suomalaistutkijat onnistuivat tuhoamaan bakteerien vastustuskyvyn antibiooteille

    Bakteerien ase käännettiin niitä itseään vastaan: suomalaistutkijat onnistuivat tuhoamaan bakteerien vastustuskyvyn antibiooteille


    Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä kehittää keinoja hillitä bakteerien nopeasti yleistyvää vastustuskykyä antibiooteille. Vastustuskyky toimii siten, että bakteerit tuottavat entsyymejä, jotka pilkkovat antibiootteja. Lopputulos on se, että...

    Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä kehittää keinoja hillitä bakteerien nopeasti yleistyvää vastustuskykyä antibiooteille.

    Vastustuskyky toimii siten, että bakteerit tuottavat entsyymejä, jotka pilkkovat antibiootteja. Lopputulos on se, että antibiootit eivät enää tepsi tulehduksiin.

    Akatemiatutkija Matti Jalasvuoren mukaan bakteerit muuttuvat vastustuskykyisiksi antibiooteille pääasiassa kahdesta syystä.

    Ensimmäinen on se tutumpi: antibiootteja käytetään paljon, ja kuureista jäävät henkiin ne bakteerit, jotka kestävät antibiootteja parhaiten. Toinen syy on se, että bakteerit voivat siirtää geenejä toisilleen. Ne voivat siis muuttua vastustuskykyisiksi myös ilman antibiootteja.

    – Etenkin hankalia sairaalainfektioita aiheuttavien suolistoperäisten bakteerien kuten Escherichia colin ja Klebsiella pneumoniaen antibioottiresistenssin syynä on usein geeninsiirto bakteereiden välillä, kertoo Jalasvuori Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

    Molemmat bakteerit kuuluvat yleisimpiin tulehdusten aiheuttajiin.

    Bakteerit jakamaan vastustuskykyä tuhoavia geenejä

    Jalasvuoren johtama ryhmä kehittää bakteereja, jotka käyttävät hyväkseen bakteerien kykyä jakaa geenejä keskenään.

    Ryhmä on kehittänyt bakteereja, jotka levittävät resistenssin sijaan vastustuskykygeenejä tuhoavaa perimäainesta. Geneettisesti muokattuihin bakteereihin on liitetty niiden omaan immuunipuolustukseen liittyviä CRISPR-geenielementtejä.

    Bakteerisolussa CRISPR tunnistaa vastustuskyvyn tuottavan geenin ja tuhoaa sen.

    – Tämän elementin siirtyminen bakteeriin tekee aiemmin vastustuskykyisestä bakteerista jälleen herkän antibiooteille, Jalasvuori tiivistää.

    CRISPR-elementit voidaan siirtää harmittomiin bakteereihin, joiden avulla elementit voidaan viedä esimerkiksi suolistoon ja sitä kautta osaksi ihmisen luonnollista bakteeristoa.

    Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt tutkijaryhmälle 255 000 euron avustuksen geeninsiirtotutkimuksiin.

    Tutkimusartikkeli Midbiotics: conjugative plasmids for genetic engineering of natural gut flora on julkaistu Gut Microbes -lehdessä.

    Lue myös: Superbakteerit yleistyvät, pitääkö niitä pelätä? – Viisi tärkeintä faktaa superbakteereista

    Bakteerit selättävät antibiootit yllättävän monilla keinoilla

    Professori huolissaan antibioottien tehon heikkenemisestä: "Ihmisiä menehtyisi tavallisiin infektioihin, joita tällä hetkellä pystymme hoitamaan"

    Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen käyttömahdollisuus laajenee

    Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen käyttömahdollisuus laajenee


    Sairaanhoitajat voivat tulevaisuudessa käyttää rajattua lääkkeenmääräämisoikeuttaan nykyistä laajemmin, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö. Uudistus johtuu terveydenhuollon ammattilakiin tehdystä muutoksesta. Yle kertoi maaliskuussa...

    Sairaanhoitajat voivat tulevaisuudessa käyttää rajattua lääkkeenmääräämisoikeuttaan nykyistä laajemmin, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö. Uudistus johtuu terveydenhuollon ammattilakiin tehdystä muutoksesta.

    Yle kertoi maaliskuussa sairaanhoitajien reseptioikeuksien laajentamiseen tähtäävästä asetusmuutoksesta.

    Nykyisin sairaanhoitaja voi määrätä lääkkeitä rajatusti terveyskeskuksen avohoidon vastaanotoilla ja sairaanhoitopiirien yhteispäivystyksissä. Toukokuun alussa mahdollisuus laajenee myös muihin perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon avohoidon palveluihin, jotka ovat kunnan tai kuntayhtymän vastuulla.

    Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä. Oikeus määrätä lääkkeitä edellyttää erikoispätevyyttä, riittävää kokemusta ja kirjallisen määräyksen toimintayksikön vastaavalta lääkäriltä. Kirjallisessa määräyksessä eritellään ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä.

    Valtioneuvosto esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista tänään. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait huomenna. Lait tulevat voimaan 1. toukokuuta.

    Yksinäisyys on elimistölle kuin 15 tupakkaa päivässä – toisten seurassa ihminen kylpee hyvissä hormoneissa

    Yksinäisyys on elimistölle kuin 15 tupakkaa päivässä – toisten seurassa ihminen kylpee hyvissä hormoneissa


    Tästä on kyseYksinäisyys lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiäVasten tahtoaan yksin olevan elimistö erittää stressihormonia, joka pitkällä aikavälillä syö terveyttäYksinäiset myös kokevat kipua enemmän, sillä...

    Tästä on kyseYksinäisyys lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiäVasten tahtoaan yksin olevan elimistö erittää stressihormonia, joka pitkällä aikavälillä syö terveyttäYksinäiset myös kokevat kipua enemmän, sillä yksinäisyys aktivoi aivojen kipukeskuksenVastaavasti yhteisöllisissä kokemuksissa elimistössä vapautuu oksitosiinia, dopamiinia ja endorfiinejaHyviä vaikutuksia saa vaikka harrastusporukoista

    Ihmistä ei ole luotu olemaan yksin – vastoin tahtoaan. Jollei hän saa turvaa ja palkintoa ihmissuhteista, elimistö reagoi tavoilla, jotka heikentävät terveyttä ja jopa lisäävät kuolemanriskiä, sanoo ylilääkäri ja professori Peter Strang.

    Kokkolalaislähtöinen Strang haluaa herättää keskustelua yhteisöllisyyden merkityksestä niin terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa kuin kaikkien arjessa Hän listaa yksinolon riskejä: muun muassa psyykkinen pahoinvointi, kohonneet itsemurha- ja dementiariski sekä sydän- ja verisuonitaudit.

    Siinä missä yksinäisyys laukaisee ihmisen sisäisen varoitusjärjestelmän, yhteisöllisyys toimii palkinnon tavoin.

    – Ihminen kirjaimellisesti kylpee oksitosiinissa, endorfiineissa ja dopamiinissa. Siksi yhdessäolo tuntuu ihanalta – oli kyse sitten parisuhteesta, ystävyydestä tai kyläyhteisöstä, sanoo Peter Strang.

    Peter Strang muistuttaa, että ihminen voi nykyään nähdä kerralla enemmän ihmisiä kuin kivikauden ihminen koko elämässään. Se ei silti estä nykyihmistä olemasta yksinäinen.Sari Vähäsarja / Yle

    Yksinäisyyden terveyshaittoihin on herätty viime vuosina yhä laajemmin Suomessakin. Tutkijat ovat varoittaneet sen olevan pian suurempi terveysriski kuin ylipaino (Tekniikka & Talous).

    Aiheesta on tehty yhä enemmän tutkimusta, joka osoittaa esimerkiksi, että yksinäisyys vastaa vaikutuksiltaan 15 tupakan polttamista päivässä (The Campaign to End Loneliness).

    Yksinäisyyttä onkin luonnehdittu yksilön tragediaksi, mutta yhteiskunnan ongelmaksi, joka vie lopulta terveyden ja toimintakyvyn.

    Yksinäisyys on nykyihmisen petoeläin

    Terveysriskien pohja on Strangin mukaan kehitysbiologiassa. Esi-isämme rakensivat aikanaan kyliä suojautuakseen esimerkiksi villieläimiltä.

    – Ihminen ei ole riittävän vahva eikä nopea leijonaa vastaan, mutta 20 miestä keihäineen on, Strang havainnollistaa.

    Jos ihminen lähti kylästä liian kauas yksin, hänen elimistönsä reagoi uhkaan konkreettisesti. Samoin käy nykyäänkin, jos ihminen on tahtomattaan yksin.

    – Vanhat geenit, uusi maailma. Keho erittää stressihormonia, mikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä pitkällä aikavälillä, vaikka tasot ovat matalat, sanoo Strang.

    Ilmiö näkyy konkreettisimmillaan siinä, että kun iäkäs aviopuoliso kuolee, puoliso saattaa menehtyä muutaman kuukauden sisällä – usein juuri sydänkohtaukseen tai aivoverenkiertohäiriöön.

    Yksinäisyyttä kokevien terveyshaittojen taustalla on toki usein myös elämäntapavalintoja: esimerkiksi alkoholin runsasta käyttöä, tupakointia ja epäterveellistä syömistä. Nekin pohjaavat Strangin mukaan samaan teoriaan: yksinäinen kompensoi muilla aineilla sitä vajausta, joka jää, kun sosiaalisia suhteita ei ole tarpeeksi.

    Hyvää oloa lisäävät kaikki porukat, joissa viihdyt

    Yhteisöllisyys lisää onnellisuutta niin paljon, että sen uskottiin olevan yksi tekijä Suomen sijoittuessa toista kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Yhteisöllisyyttä on pitkään pidetty yhtenä selittäjänä myös suomenruotsalaisten pitkäikäisyydelle.

    Yhteiskunnan pitäisi Strangin mukaan tukea sitä, että myös ikäihmiset saavat kokea yhteisöllisyyttä. Kauan yhdessä ollut pariskunta varmasti valitsee mielellään kodin, mutta onko yksinäisen 90-vuotiaan valinta sama? Strang kysyy.

    – Kotona asuminen on yksi vaihtoehto, mutta palvelutaloillakin on puolensa.

    Vapaaehtoinen yksin olo on eri asia kuin terveyttä syövä yksinäisyys. Yksinäisyydessä paras mittari on ihmisen oma kokemus.

    Hyvältä tuntuva yhdessäolo ei synny vain parisuhteesta tai perheestä, vaan sitä luo myös vaikkapa harrastusporukka.

    Lassi Lähteenmäki / Yle

    Kääntäen: kaikki suhteet eivät ole parempia kuin yksinäisyys. Toimimattomasta suhteesta lähtemistä saatetaan silti venyttää, ja senkin selittää sama asia: yksin jääminen on ajatuksena kuin kylän ulkopuolella hiipivä leijona.

    Strang löytää yhteisöllisyydestä neljä tasoa: ykköstaso on muutaman hengen ydinryhmä kuten perhe ja kakkonen laajempi ystäväpiiri, johon voi tukeutua.

    Kolmostasolta löytyy se entinen kylä – nykyään vaikka kuoro, työpaikka, seurakunta tai muu porukka, jossa ihminen viihtyy. Neloseksi Strang monista poiketen nostaa internetin yhteisöt, jotka nekin ovat parempi kuin ei mitään.

    Peter Strang

    Onkologiaan ja gynekologiseen onkologiaan erikoistunut syöpälääkäri.

    Ruotsin ensimmäinen palliatiivisen lääketieteen professori Karoliinisessa Instituutissa.

    Stockholms Sjukhemin palliatiivisen osaston ylilääkäri.

    Tukholman läänin palliatiivisen osaamiskeskuksen PKC:n tieteellinen johtaja.

    Yksinäisyyden nujertamisessa hän kehottaa nojaamaan professori John Cacioppon neljään askeleeseen: lähde rohkeasti liikkeelle, tee toimintasuunnitelma, valitse itsellesi sopiva tähtäin – äläkä heti odota pahinta.

    Toisaalta meillä on yhteinen vastuu, ja jonkun yksinäisyyden purku voi alkaa siitä, että istuu samaan lounaspöytään, Strang muistuttaa.

    Yksinäinen tuntee kivun kovemmin

    Professori Peter Strang on syöpälääkäri ja palliatiivisen hoidon uranuurtajia Ruotsissa. Hän on myös perehtynyt muihin syöpään liittyviin tekijöihin kuten kipuun, elämänlaatuun ja psykologisiin puoliin.

    Yksinäisyys tuntuu myös silkkana kipuna. Peter Strang on istunut lukemattomia kertoja kivuista kärsivän syöpäpotilaan vierellä ja kysynyt, onko tällä kipuja. Vastaus on usein: "Ei juuri nyt, mutta muuten on".

    Kokemus on magneettikuvausten perusteella aito.

    – Tutkimukset osoittavat, että aivojen kipukeskus aktivoituu kun ihminen on tahtomattaan yksin. Kipu tuntuu silloin intensiivisempänä.

    Samasta syystä pelkkä kädestä pitäminen tai itsensä loukanneen lapsen halaaminen vähentää kipua: kontakti toiseen ihmiseen vaikuttaa aivojen kipukeskukseen.

    Miten yksinäisyyttä voisi torjua tai kampittaa? Kerro omat neuvosi keskustelussa kello 21:een saakka.

    Alle 30-vuotiaiden elintavoissa paljon parannettavaa, mutta

    Alle 30-vuotiaiden elintavoissa paljon parannettavaa, mutta "niin kauan kuin menee hyvin, mitäpä turhaan huolehtimaan"


    Helsinkiläisellä teollisuusalueella sijaitsevassa hallissa haisee pistävästi pakokaasu, bensa ja maali. Se ei haittaa nuoria miehiä, jotka viettävät iltansa hallissa autojaan ja moottoripyöriään korjaillen. Renkaiden paineita tarkistaessa voi...

    Helsinkiläisellä teollisuusalueella sijaitsevassa hallissa haisee pistävästi pakokaasu, bensa ja maali. Se ei haittaa nuoria miehiä, jotka viettävät iltansa hallissa autojaan ja moottoripyöriään korjaillen.

    Renkaiden paineita tarkistaessa voi vaihtaa muutaman sanan myös verenpaineesta.

    – Ei ole elämässä ongelmia. Olen tyytyväinen, että on katto pään päällä ja auto alla, sanoo 20-vuotias Konsta Vettenranta.

    Hän irrottaa pultteja ja vaihtaa autoon kesärenkaat.

    Konsta Vettenranta viettää vapaa-aikansa helsinkiläisen Tattarisuon moottorihallissa. Mårten Lampén / Yle

    Konstan tavoin alle 30-vuotiasta valtaosa pitää terveyttään ainakin melko hyvänä. Elämänlaadussakaan ei ole suuremmin valittamista.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten elintavoissa on silti petraamista. Erityisesti miehillä.

    Monen kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi ruokatottumuksiin, liikuntaan ja nukkumiseen.

    23-vuotias Samu Manninen makaa osittain autonsa etupuskurin alla.

    – Ehkä niitä ryhtyy miettimään, jos jokin on pielessä. Niin kauan kuin menee hyvin, mitäpä sitä turhaan huolehtimaan.

    Ylipainoa ja vyötärölihavuutta

    Terveyttä, elintapoja, elämänlaatua ja sairauksien riskitekijöitä on selvitetty FinTerveys 2017 tutkimuksessa.

    Nyt julkaistut tulokset kattavat nuoret aikuiset. Heistä tutkimukseen osallistui runsas kuusi sataa 18-29-vuotiasta miestä ja naista eri puolilta Suomea.

    Lähes puolet nuorista miehistä ja kolmannes naisista on ylipainoisia tai lihavia.

    Yle Uutisgrafiikka

    Jos miesten vyötärönympärys ylittää 100 cm ja naisten 90 cm, on kyse vyötärölihavuudesta. Nuorista aikuisista lähes joka viides on vyötärölihava. Se on sitä yleisempää, mitä enemmän vuosia karttuu.

    Konsta Vettenranta myöntää, että aina ei jaksa tarkkailla joka suupalaa.

    – Käyn punttisalilla ja keskityn siihen, mitä syön, mutta välillä tulee lipsahduksia ja syön pizzaa.

    Toisinaan lautasella on vegaaniruokaa.

    – Äitini ja veljeni ovat vegaaneja. Kun käyn heidän luonaan, syön samaa ruokaa. En vaadi ostamaan minulle lihaa.

    Tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset syövät huolestuttavan vähän tuoreita kasviksia. Vain 7 % miehistä ja 18 % naisista ilmoitti syövänsä kasviksia useita kertoja päivässä.

    Kun moottorihallissa ohjaajana työskentelevällä, 27-vuotiaalla Niko Vekkelillä on ruokatauko, hän ottaa esille salaattirasian, banaanin ja mandariinejä.

    Niko Vekkeli on ohjaajana moottorihallissa. Ruokatauolla hän kaivaa eväät esiin. Taukohuoneessa hän syö salaatin ja hedelmiä.Mårten Lampén / YleVerenpaine nousee ja kolesteroli kohoaa

    Pitkäaikaiset sairaudet ja terveysongelmat alkavat vaivata usein 30 vuoden rajapyykin jälkeen. Sitä nuorempien ongelmana ovat lähinnä selkä- ja niskakivut tai erilaiset allergiaoireet.

    Veren LDL- kolesterolipitoisuus eli niin sanottu huono kolesteroli oli kohonnut joka kolmannella miehellä ja joka viidennellä naisella.

    Yle Uutisgrafiikka

    Jo alle 30-vuotiailla on merkkejä kohonneesta verenpaineesta. Miehillä se yleistyy iän myötä ja aikaisemmin kuin naisilla.

    – Kun vuosia tulee lisää, miettii terveyttä entistä enemmän. Se vaikuttaa paljon, mitä syö, miten liikkuu ja nukkuu, Niko Vekkeli on huomannut.

    THL:n tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset arvioivat terveytensä ja elämänlaatunsa hyväksi. Mårten Lampén / YleMuutama tunti yöunta ei vaan riitä

    Joka kymmenes tutkimukseen osallistuneista kertoi nukkuvansa enintään kuusi tuntia vuorokaudessa.

    – Nukuin aikaisemmin vain neljä tai viisi tuntia yössä. Se oli pidemmän päälle rankkaa. Piti muuttaa tyyliä, Vekkeli sanoo.

    21-vuotias Aivo Päri työskentelee Vekkelin tavoin hallissa ohjaajana. Hän menee nukkumaan myöhään ja herää myöhään.

    – Johtuu työajoista. Iltahommia.

    Aivo Päri (oik.) on tyytyväinen elämäänsä: "Ei ole valitettavaa, elämä hymyilee", hän sanoo.Mårten Lampén / Yle

    Mitä haaveita moottorihallissa tuunaavilla miehillä on?

    – Kesämökki, rivitalon pätkä, kämppä ja vene, Vettenranta listaa.

    Aivo Pärin unelma on saada hankittua omakotitalo 30 ikävuoteen mennessä.

    Samu Mannisen toive on hänen vieressään. Auto.

    – Se kun tulis valmiiksi jossain vaiheessa.

    THL:n tutkimuksen löydät täältä.

    Edellisen kerran nuorten aikuisten terveyttä ja hyvinvointia on selvitetty yhtä kattavasti lähes 20 vuotta sitten Terveys 2000 -tutkimuksessa.

    Tuore tutkimus vahvistaa: Erityisesti lihaan painottuva ruokavalio voi viedä elinvuosia

    Tuore tutkimus vahvistaa: Erityisesti lihaan painottuva ruokavalio voi viedä elinvuosia


    Tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus vahvistaa aiempaa näyttöä siitä, että eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi. Tutkimuksen mukaan paljon eläinperäistä proteiinia suhteessa...

    Tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus vahvistaa aiempaa näyttöä siitä, että eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi.

    Tutkimuksen mukaan paljon eläinperäistä proteiinia suhteessa kasvikunnan proteiiniin syövillä henkilöillä oli suurentunut riski kuolla tutkimuksen seurannan aikana. Heitä verrattiin niihin, joilla kasvi- ja eläinkunnan tuotteista saatava proteiinimäärä oli ruokavaliossa tasapainoisempi.

    Pääosin eläinperäisiä proteiinia syövillä miehillä oli 23 prosenttia suurempi riski kuolla kuin miehillä, joilla eläinproteiinin määrä suhteessa kasviproteiinin määrään oli kohtuullisin.

    Seurattiin yli 20 vuotta

    Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti runsas lihan syöminen näytti haitalliselta. Henkilöillä, joiden ruokavaliossa oli runsaasti eli yli 200 grammaa lihaa päivässä, oli 23 prosenttia suurempi riski kuolla seuranta-aikana kuin henkilöillä, joiden lihamäärä oli alle 100 grammaa päivässä. Tutkittavat söivät pääasiassa punaista lihaa.

    Nykyään punaisen ja prosessoidun lihan käyttösuositus on enintään puoli kiloa kypsää lihaa viikossa.

    Tutkimuksessa huomattiin myös, että ruokavalion suuri kokonaisproteiinimäärä liittyi suurempaan kuolleisuuden riskiin henkilöillä, joilla oli tutkimuksen alussa kakkostyypin diabetes, sydän- ja verisuonisairaus tai syöpä. Samanlaista yhteyttä ei havaittu henkilöillä, joilla näitä sairauksia ei ollut.

    Tutkimuksen aineistona käytettiin Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimusta, jossa selvitettiin noin 2 600 42–60-vuotiaiden itäsuomalaisten miesten ruokatottumuksia tutkimuksen alussa vuosina 1984–1989. Tutkittavien kuolleisuutta seurattiin keskimäärin yli 20 vuoden ajan Tilastokeskuksen rekistereistä.

    Analyyseissä otettiin kattavasti huomioon tutkittavien muut elintavat ja ravitsemustottumukset. Näin pystyttiin huomioimaan esimerkiksi se, että runsaasti kasviproteiinia syövien ruokavalio oli keskimääräistä terveellisempi.

    Tutkimuksen havainnot on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.

    Lue myös:

    Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

    WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä

    Asiantuntijat: Kansainväliset ruokasuositukset eivät aina sovi tänne – "Suomalainen liha ei ole ansainnut näin suurta ryöpytystä"

    Mikropettäminen ei aina huononna alle 30-vuotiaiden parisuhdetta, osoittaa psykologinen tutkimus

    Mikropettäminen ei aina huononna alle 30-vuotiaiden parisuhdetta, osoittaa psykologinen tutkimus


    Mikropettäminen on flirttailun päivitetty versio. Sosiaalisessa mediassa puhuttava mikropettäminen tarkoittaa viestittelyä tai flirttailua parisuhteen ulkopuolisille ilman, että suhde kehittyy varsinaiseksi seksi- tai rakkaussuhteeksi....

    Mikropettäminen on flirttailun päivitetty versio. Sosiaalisessa mediassa puhuttava mikropettäminen tarkoittaa viestittelyä tai flirttailua parisuhteen ulkopuolisille ilman, että suhde kehittyy varsinaiseksi seksi- tai rakkaussuhteeksi. Mikropettämiseen liittyy myös muista kuin omasta kumppanista fantasiointi.

    Uskottomuuteen laajasti perehtynyt tietokirjailija Tuija Säteri muistuttaa, että mikropettämisestä puhuttaessa on hyvä erottaa fantasiat ja teot toisistaan.

    – Yleensä fantasiat käsitetään yksityisiksi ajatustavoiksi tai mielikuviksi, jotka stimuloivat seksuaalisia tunteita ja lisäävät nautintoa. Usein ne myös koetaan riippumattomiksi kumppanista tai kumppanin läsnäolosta.

    Kuvittelu on ihmismielen ominaisuus, eikä eroottisissa fantasioissa ole mitään pahaa. Päinvastoin nykyään ajatellaan laajasti, että fantasiat ovat tärkeä osa ihmisen seksuaalisuutta.

    Fantasioiden luonteeseen liittyy, ettei niitä ole pakko toteuttaa. Ne voi jakaa kumppanin kanssa tai pitää omana tietonaan. Ongelmaksi fantasiat voivat muodostua, jos omaa kumppaniaan alkaa liikaa verrata niihin.

    Pettämisen rajat ovat häilyvät

    Jos fantasiat ovatkin ihmisen yksityisasia, niin konkreettiset teot puolestaan koskettavat myös kumppania. Tällöin uskottomuuden raja saattaa ylittyä.

    – Uskottomuudeksi koetaan intiimi viestittely parisuhteen ulkopuolisen kanssa ilman, että kumppani on tästä tietoinen. Pelkkä fantasia ei ole pettämistä, mutta vuorovaikutus jonkun ulkopuolisen kanssa voidaan kokea pettämiseksi, selittää Tuija Säteri.

    AOP

    Israelilaisessa yliopistossa vastikään tehdyn psykologisen tutkimuksen mukaan (Psychology Todayn artikkeli aiheesta) omasta kumppanista fantasiointi paransi tyytyväisyyttä parisuhteeseen. Vastoin ennakko-odotuksia fantasiointi parisuhteen ulkopuolisista ei sekään huonontanut parisuhdetta, mutta ei myöskään parantanut. Tutkittavat olivat 30-vuotiaita opiskelijoita.

    Tutkijoiden mukaan on tavallista, että ensi-ihastumisvaiheen hieman laannuttua kumppanit ajattelevat eroottisesti myös muita ihmisiä. Näin haetaan ehkä lisää virtaa ja jännitystä parisuhteeseen.

    Kun ajatukset muuttuvat teoiksi, pitää rajat määritellä yksilöllisesti juuri omaan parisuhteeseen sopiviksi. Se, minkälaista toimintaa kukin pitää pettämisenä, vaihtelee yksilöittäin. Jonkun mielestä pettämistä on jo viehättävän ihmisen kuvan kehuminen sosiaalisessa mediassa, jonkun toisen mielestä raja kulkee vasta alastonkuvissa tai videoyhteyden avulla toteutetussa seksuaalisessa kontaktissa.

    Kevyt flirtti muiden kanssa voi parantaa parisuhdetta

    Israelilaistutkimuksen mukaan muista kuin omasta kumppanista fantasiointi ei ainakaan huononna parisuhdetta. Onko muiden ihmisten eroottissävyisestä ajattelusta tai jopa pienestä flirtistä sitten hyötyä ensisijaisen parisuhteen onnellisuuteen?

    – Näin moni uskoo. Elämä saa olla iloista ja nautinnollista, ja siihen mahtuu myös hauskaa pientä flirttiäkin, Tuija Säteri sanoo.

    Mutta mikä sitten kenellekin on viatonta flirttiä ja missä kulkee raja? Siihen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta.

    – On jokaisen omista arvoista kiinni, milloin kokee flirtin ryöpsähtävän käsistä ja ylittävän reilut parisuhteen säännöt ja rajat.

    Hyväksyttävän mikropettämisen eli parisuhteen ulkopuolisen eroottissävytteisen fantasioinnin ja yhteydenpidon säännöt voi jokainen pariskunta itse määritellä. Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta, joka sopisi kaikille ihmisille ja kaikkiin intiimisuhteisiin.

    Nettiuskottomuus satuttaa yhtä paljon kuin fyysinen uskottomuus

    On myös suhteita, joissa rajat ovat väljät. Suhdetta voidaan myös vahvistaa jakamalla kumppanin kanssa kaikki suhteen ulkopuoliset flirtti- tai muut mikropettämiskokemukset.

    – Ihmisten välillä on tosi paljon eroja. Toiset jakavat kaikki kokemukset kumppanin kanssa, toiset eivät puhu eivätkä pukahda edes pienestä flirtistä, kuvailee tietokirjailija Tuija Säteri.

    Mood Board / AOP

    Säteri on perehtynyt netissä tapahtuvaan pettämiseen kirjassaan Pettäminen, salarakkaus ja uskottomuus (Aula & co, 2018). Hän muistuttaa, että netti tarjoaa houkuttelevat portaat viattomasta flirttiviestittelystä alastonkuvien lähettämiseen tai jopa fyysiseen seksiin.

    – Viestittely voi olla hyvin viatonta ja toisaalta se voi olla hyvin röyhkeää ja suorasukaista. Jonkun mielestä netissä saa tehdä mitä vaan, kunhan niitä ei tehdä oikeassa elämässä.

    Paljastuessaan nettiuskottomuus satuttaa kumppania syvästi ja voi johtaa eroon. Viestittelyn ja tekojen salaaminen rikkoo kumppanien välisen luottamuksen.

    Kukaan ei ole uskoton vahingossa

    Aina ei suinkaan ole kyse siitä, että kumppani etukäteen tietoisesti päättänyt ryhtyä pettäjäksi. Sallitun ja epäsoveliaan toiminnan raja saattaa netissä helposti hämärtyä.

    – Varattu voi saada keneltä tahansa vaikka kehuvan viestin. Se voi tuntua imartelevalta. Silloin vilpitönkin ihminen voi kiinnostua huomiosta ja jatkaa viestittelyä.

    Nettiä käytetään myös selittämään omaa, rajat ylittänyttä toimintaa. Pettämiseen ikään kuin vain ajaudutaan. On hyvä ymmärtää, ettei kukaan kuitenkaan ole uskoton vahingossa tai vastoin omaa tahtoaan. Meillä kaikilla on vastuu omasta käytöksestämme. Vaikka viestittely kehittyisikin eroottiseksi vähän huomaamatta, vastuu sen jatkamisesta on viestittelijällä itsellään.

    – Kun viestit muuttuvat flirtiksi, voi yhtäkkiä huomata ylittäneensä omat rajansa. Netissä rajat ovat kuin veteen piirrettyjä viivoja. Siellä oikein toimiminen on jokaisen omantunnon kysymys, Tuija Säteri pohtii.

    Hälytyskellojen pitäisi soida ainakin siinä vaiheessa, kun joutuu valehtelemaan kumppanilleen. Myös läheisyydestä ja puheyhteydestä vetäytyminen voivat kertoa, ettei kyse enää olekaan viattomasta flirtistä ja parisuhdetta ehkä vahvistavasta mikropettämisestä.

    Jutun kommentointi on avoinna klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.

    Epäselvät ruoka-ainemerkinnät voivat aiheuttaa jopa hengenlähdön – Allergialiitto haluaa merkinnöille EU:n laajuisen yhteneväisyyden

    Epäselvät ruoka-ainemerkinnät voivat aiheuttaa jopa hengenlähdön – Allergialiitto haluaa merkinnöille EU:n laajuisen yhteneväisyyden


    Allergia- ja yliherkkyystietämyksessä on Suomessa vielä paljon korjattavaa. Yhtenä esimerkkinä ovat epämääräiset ja ristiriitaiset ravintolaruokien allergiamerkinnät. Moniallergisten on hankala käydä ravintoloissa. He kokevat...

    Allergia- ja yliherkkyystietämyksessä on Suomessa vielä paljon korjattavaa. Yhtenä esimerkkinä ovat epämääräiset ja ristiriitaiset ravintolaruokien allergiamerkinnät.

    Moniallergisten on hankala käydä ravintoloissa. He kokevat ruoka-allergiamerkinnät epäselviksi, koska Suomessa ei ole yhteneväisiä allergiamerkintöjä. Näin totesi Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Kaisa Toikko Radio Suomen päivässä (haastattelu alkaa kohdassa 09:45.)

    – Suomessa tuotteita merkitään maidottomiksi, viljattomiksi tai munattomiksi. Muualla Euroopassa vakavasti allergisoivat ainesosat merkitään niin, että tuotteet sisältävät näitä aineita.

    Suomessa ei aina ota selvää, mitä pakkauksen tai ruokalistan merkintä tarkoittaa. Pahimmillaan raju allergiareaktio voi johtaa jopa henkilön kuolemaan.

    – Haluamme liittona edistää sitä, että ruoka-ainemerkinnät yhtenäistettäisiin niin Suomessa kuin Euroopassa. Jos tuotteessa on maitoa, niin silloin se pitää tulla esille, Toikko kiteyttää.

    "Jotain tärkeää jäi tekemättä"

    Allergia-, iho- ja astmaliitto on ryhtymässä voimakkaampiin toimiin yhtenäisten merkintöjen saamiseksi. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi aikoo olla yhteyksissä liittoon selventääkseen, miten liitto aikoo viedä asiaa eteenpäin.

    – MaRa:lla ei ole vielä virallista kantaa allergialiiton avaukseen. Aina kun tavoitteena on lisätä asiakkaalle tarjottavan tiedon määrää, pidän sitä hyvänä ajatuksena, Aittoniemi toteaa.

    Tällä hetkellä EU:n laajuisia allergioita koskevia säännöksiä on vain yksi. Sen mukaan EU:n listauksessa luetellut allergisoivat ruoka-aineet tulee ilmoittaa asiakkaalle joko ruokalistalla tai suullisesti.

    Listausta tehtiin Aittoniemen mukaan pari vuotta sitten, jolloin "jotain tärkeää jäi tekemättä."

    – Tällöin olisimme voineet helposti saada yhteiset, koko EU:ta koskevat käytännöt allergeenien merkitsemiseksi.

    Lue lisää:

    Allergikot syyttävät ravintoloita lukuisista virheistä ja hengenvaarallisista annoksista: "Perusasioista ei ole mitään käsitystä"

    Pillereistä ei saa ruoan terveyshyötyjä

    Pillereistä ei saa ruoan terveyshyötyjä


    Ihminen tarvitsee monia vitamiineja ja ravintoaineita pysyäkseen terveenä, mutta pilleripurkin sijaan ne kannattaa haalia ruoasta. Vitamiinipillerit ja ravintolisät eivät suo samanlaisia terveysvaikutuksia, tuore tutkimus osoittaa. Annals of Internal...

    Ihminen tarvitsee monia vitamiineja ja ravintoaineita pysyäkseen terveenä, mutta pilleripurkin sijaan ne kannattaa haalia ruoasta. Vitamiinipillerit ja ravintolisät eivät suo samanlaisia terveysvaikutuksia, tuore tutkimus osoittaa.

    Annals of Internal Medicine -lehden julkaisemat tulokset perustuvat yli 27 000 yhdysvaltalaisaikuisen seurantatietoihin, ja niiden perusteella riski menehtyä seurannan aikana oli pienin osallistujilla, jotka saivat riittävästi magnesiumia, A- ja K-vitamiinia ja sinkkiä.

    Tilanne kuitenkin muuttui, kun analyysissä huomioitiin ravintoaineiden lähde. Tällöin suotuisat vaikutukset näkyivät enää osallistujilla, jotka saivat vitamiininsa ja ravintoaineensa ruoasta.

    Ravintolisien liiallinen käyttö liittyi joissain tapauksissa myös suurentuneisiin riskeihin. Esimerkiksi runsaasti kalsiumlisiä käyttävät menehtyivät syöpään muita todennäköisemmin, mutta vastaavaa yhteyttä ei havaittu ruoasta saatavan kalsiumin kohdalla.

    Yhdysvaltalaisten tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samanlaisia havaintoja on tehty myös aiemmin. Tutkimusten mukaan ravintolisien käytöstä ei ole juurikaan hyötyä keskeisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja niiden tarpeeton syöminen voi jopa aiheuttaa terveysongelmia.

    Tutkimuksista on kuitenkin vaikea erottaa, kuinka suurelta osin vaikutukset johtuvat itse ravintolisistä ja kuinka paljon siitä, että terveysongelmia potevat usein käyttävät niitä enemmän. Vastaavasti terveellistä ruokavaliota noudattavat ovat usein muutenkin terveystietoisia, joten ruokavalion lisäksi heidän terveyshyötynsä saattavat johtua myös liikunnasta ja esimerkiksi savuttomuudesta.

    Kysyimme suomalaisten työunista: Vastauksissa näkyy stressi – tutkijan mukaan painajaisunien määrä on lähtenyt kasvuun 2000-luvulla

    Kysyimme suomalaisten työunista: Vastauksissa näkyy stressi – tutkijan mukaan painajaisunien määrä on lähtenyt kasvuun 2000-luvulla


    Tästä on kyseYle kysyi netissä millaisia työunia suomalaiset näkevät. Vastauksia tuli liki 300.Turun yliopiston unitutkija, tohtori Nils Sandman oli yllättynyt työunien negatiivisesta sävystä.Aikuisista noin puolet näkee ainakin kerran...

    Tästä on kyseYle kysyi netissä millaisia työunia suomalaiset näkevät. Vastauksia tuli liki 300.Turun yliopiston unitutkija, tohtori Nils Sandman oli yllättynyt työunien negatiivisesta sävystä.Aikuisista noin puolet näkee ainakin kerran kuukaudessa yhden tai useampia painajaisia.Painajaiset ovat voimakkaita, epämiellyttäviä tunteita sisältäviä unia. Ne voivat olla niin pelottavia, että ne herättävät nukkujan.Painajaiset kertovat psyykkisestä kuormituksesta, joka voi johtua monista eri asioista.

    "Kamera on mukana ja olen suuressa, huikeassa seikkailussa. Teen töitä ja tunnelma on positiivinen." Näin kuvailee lehtikuvaajana liki 30 vuotta toiminut Henry Rantaniemi tyypillisiä työuniaan ennen 2000-luvun puoliväliä. Sitten työpaikalla tuli henkilöstöongelmia ja unien laatu muuttui.

    – Kamera alkoi hävitä unissani. Hain jatkuvasti kameraani, ja koko unen ydin oli kameran löytäminen.

    Kamera on lehtikuvaajan tärkein työväline ja se toimii välikappaleena kuvaajan ja maailman välillä. Rantaniemi on tulkinnut kameran häviämisen unissaan niin, että hän olisi kaivannut jotain välikappaletta itsensä ja työpaikan ongelmien väliin.

    Nyt Rantaniemi on ollut eläkkeellä puoli vuotta, mutta silti työasiat tunkeutuvat uniin aika ajoin. Koko työuran ajan työtehtävät lisääntyivät ja monimutkaistuivat, ja paine kasvoi. Pari vuotta ennen eläkeikää Rantaniemi jäi työttömäksi. Se aiheutti entistä kovemman stressin ja seurauksena oli painajaisia. Kameran katoamisen lisäksi Rantaniemi näki toistuvasti unia, joissa hän on alasti.

    – Olin jossain hässäkässä mukana töissä ja aika usein havaitsin lopulta olevani yleisellä paikalla alastomana ja toivoin, ettei kukaan sitä huomaisi, Henry Rantaniemi kuvailee.

    Rantaniemi ei ole painajaisineen yksin, sillä Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisista aikuisista noin puolet näkee ainakin kerran kuussa painajaisia.

    Hankalaksi muuttunut yöelämä

    Turun yliopiston tutkijatohtori Nils Sandman on tutkinut painajaisunia nykypäivästä 1970-luvulle asti. Kun sotaveteraanit poistuivat tutkimuksesta, myös painajaisunia näkevien määrä väheni.

    – Rintamalla olleet veteraanit näkivät kolme kertaa enemmän painajaisia kuin miehet jotka eivät osallistuneet sotaan, Nils Sandman kertoo.

    2000-luvulta lähtien painajaisunia näkevien määrä on jälleen lähtenyt kasvuun. Sandman puhuu yöelämän hankaloitumisesta viime vuosikymmeninä.

    – Ihmiset ovat alkaneet nukkua huonommin, heillä on enemmän unettomuutta ja satunnaisia painajaisia on myös hiukan enemmän.

    Tutkittua tietoa nukkumisen hankaloitumiseen johtuvista syistä ei ole, mutta Sandmanin mukaan on todennäköistä, että nämä asiat liittyvät yhteiskunnan muuttumiseen. Älykännyköitä räplätään tämän tästä, jopa yöllä.

    – Yhteiskunta on muuttunut stressaavammaksi, mutta yksi syy liittyy myös teknologian kehitykseen. Yöllä tietoa ja tapahtumia on saatavilla paljon enemmän kuin aiemmin.

    Painajaisissa eksytään, myöhästytään tai ollaan alasti

    Painajaiset kertovat psyykkisestä kuormituksesta, joka voi johtua monista eri asioista. Työ on yksi merkittävä kuormitusta aiheuttava asia. Yle kysyi netissä, millaisia työunia ihmiset näkevät. Vastauksia tuli liki 300. Unitutkija Nils Sandman yllättyi vastauksissa kerrottujen työunien negatiivisesta sävystä.

    – Uniin tulee sellaisia asioita, jotka ovat ihmiselle emotionaalisesti merkityksellisiä. Työ näyttäisi olevan tunnepohjaisesti merkityksellistä yleensä silloin, kun se on stressaavaa. Tästä syystä se näyttäytyy unissa negatiivisena.

    Olen opettajana koulussa, jossa jokainen oppitunti pidetään eri luokassa. Se muistuttaa suurta yläkoulu-lukio-yhdistelmää, jossa työskentelin ennen. Kävelen valtavat mapit ja paperipinot kainalossa ja etsin luokkaa, jossa oppitunnin pitäisi olla. Kello on sen verran, että tunti on jo alkanut. Kävelen ruokalan, erilaisten pihojen ja monien kerrosten läpi. Pyrin kohti kellarikerrosta. Joskus jopa löydän oikean luokan, mutta silloin tunti on jo päättymässä tai kaikki aika menee jonkin sotkun selvittämiseen enkä saa opetettua yhtään mitään. Usein joudun myös opettamaan biologiaa, josta minulla ei ole mitään tietoa enkä löydä oppikirjaa tai opettajan opasta tuekseni. Kurinpito on usein mahdotonta ja työrauha olematon näissä unissa. (Opettaja)

    Työpisteeni on toisessa päässä tehdasta johon olen matkalla. En koskaan löydä perille, jos pääsen perille ei löydy työkaluja, silloin tunnen samaa riittämättömyyttä kuin ollessani vielä töissä. Eläkkeellä oleva metallialan työntekijä

    Olen myöhässä vihkimisestä tai hautajaisista, paperit ovat sekaisin, tulen ihmisten eteen vain osittain pukeutuneena, en ole valmistautunut enkä muista nähneeni esim. vihkiparia koskaan ennen. Alan puhua mitä sattuu. Todellisuudessa siis tapaan vihkiparin hyvissä ajoin ja keskustelemme perinpohjaisesti. Vaan ei unissa. Unohdan nimet, alan puhua mitä sattuu, saatan sanoa jotakin ihan pölhöä. Onneksi unet yleensä loppuvat aika lyhyeen, enkä näe niitä kovin usein. (Seurakunnan pappi)

    Sandman löysi työunikyselyn vastauksista toistuvia teemoja, jotka ovat tutkimusten mukaan yleisimpiä painajaisteemoja ylipäätään. Näitä ovat eksyminen, myöhästyminen ja alasti julkisella paikalla oleminen.

    Huomaan töissä olevani vääränlaisissa vaatteissa, esimerkiksi yöpaidassa tai ilman pitkiä housuja. Tai kokonaan ilman vaatteita. Tai tajuan jossain muualla, että olen unohtanut mennä töihin enkä ole ilmoittanut esimiehelle mitään, tulee hirveä paniikki. Joskus oppilaat tulevat uniin, yleensä ihan sellaisina kuin oikeastikin ovat, vaikka uni ei muuten liittyisi kouluun. (Opetusala)

    Minulle on työ ollut aina tärkeätä. Työurani alkoi ammattikoulun jälkeen -65, silloin työtä oli paljon. Nyt kohta kymmenen vuotta eläkkeellä, silti näen viimeisestä työpaikasta unta noin kerran, pari kuukaudessa. Uni ei ole painajainen, johon heräisin hikisenä tai tuskallisena. Uni on suurin piirtein samanlainen. Olen siis tehdashallissa jossa muutama tuttu kaveri. Työpisteeni on toisessa päässä tehdasta, johon olen matkalla. En koskaan löydä perille, jos pääsen perille ei löydy työkaluja, silloin tunnen samaa riittämättömyyttä kuin ollessani vielä töissä. Kun jäin eläkkeelle 63-vuotiaana ajattelin, että olisi pitänyt pystyä enempään. (Eläkkeellä oleva metallialan työntekijä)

    Tavallisimmin olen alasti tai ylä/alaosattomissa ja toivon, ettei kukaan huomaa. Olen aina pahasti myöhässä enkä löydä luokkaani. Olen myös joutunut uudestaan lukion penkille ja havainnut, etten tajua mistään mitään, ja vain toivonut, että saisin pitää entiset arvosanani. Jos töissä on tapahtunut jotain erityisen stressaavaa, se saattaa tulla uniin lähes sellaisenaan. (Opetusala)

    Sandman tulkitsee tällaisten unien kumpuavan vahvasti stressistä.

    – Ihmiset, joilla on paljon työstressiä, näkevät unia joissa toistuvat tyypilliset painajaisille yleiset teemat, mutta tapahtumat sijoittuvat työpaikalle.

    Usein näen unta, että kirjastossa on sulkemisaika, mutta ihmisiä vain vyöryy sisälle eikä kukaan kuuntele, vaikka kuinka huudan, että on sulkemisaika. Kirjastotyöntekijä

    Toinen kyselyn vastauksissa toistuva teema on kaaos.

    Kun olin eläinkaupassa töissä, näin unia, että kalat karkaavat akvaarioista. Ne vain lähtivät parvena uimaan ilmassa kohti kattoa, johon en haavilla ylettänyt. Eläinkauppauran jälleen olen vuosia nähnyt unta, että palasin aina lauantaina tuuraamaan pitkän poissaolon jälkeen. Aina oli matelijat ja kalat hoitamatta, ties miten pitkään olleet ilman ruokaa. Kauhealla kiireellä piti alkaa vaihtamaan vesiä kaloille, antaa ruokaa ja hoitaa matelijoita. (Entinen eläinkaupan työntekijä)

    Olen jo eläkkeelle jäänyt sotilasmuusikko ja edelleen näen unia esiintymistä konsertti-tilanteista,jossa lavalle tullessa sukat minulla on punaiset,vaikka pitäisi olla mustat ja niitä yritän sitten piilotella tuolin alla jottei ne näkyisi yleisölle. Myös on väärät nuottistemmat,tai unohdin stemmat kokonaan lavalle tullessa ja paljon muuta soittamiseen konsertti-tilanteista. (Sotilasmuusikko)

    Usein näen unta, että kirjastossa on sulkemisaika, mutta ihmisiä vain vyöryy sisälle eikä kukaan kuuntele, vaikka kuinka huudan, että on sulkemisaika. Toinen usein toistuva uni on sellainen, että kirjastossa on aivan pimeää ja yritän epätoivoisesti löytää valokatkaisijan. Sitten kolmas tyyppi on sellainen, että yritän vastata asiakkaan kysymykseen, mutta en osaakaan käyttää tietokonetta, en millään löydä oikeaa kirjainta, vaikka kuinka yritän. Kuvaruudulle pamahtaa jotain aivan muuta, esim. elokuva, jota en millään saa pois näytöltä. Ihan super paras uni on kuitenkin ollut 1990-luvun alussa näkemäni uni. Siihen aikaa naputtelin päivät pitkät aineistorekisteriä ja siitä vissiin seurasi uni, jossa käsittelin Urho Kekkosen kirjoittamaa kirjaa "Oottako kuullu". Kirjan kannessa oli kuva entisajan sotilaasta, joka yks kaks lähtikin liikkeelle. (Kirjastotyöntekijä)

    Jokin kasvitauti on tappanut kasvihuoneellisen salaattia yhdessä yössä. (Puutarhatyöntekijä)

    Teen määräaikaisia työsuhteita ja aina ennen uuden työsuhteen alkua näen samankaltaisen unen: museoon, jossa olen töissä, virtaa hallitsemattomasti ihmisiä, joita kukaan ei rahasta tai laske. Esineetkin ovat vaihtuneet tai ne ovat väärissä paikoissa kuin kesken jääneen siivouksen jäljiltä. Unet eivät ole pelottavia, mutta kontrollin puute ahdistaa. Kävijämäärien tilastoiminen ja museokokoelman suojeleminen ovat kuitenkin tärkeimpiä ja perustavanlaatuisimpia tehtäviäni. (Museotyöntekijä)

    Kokemus siitä, ettei ihmisellä ole kontrollia ympäristöönsä eikä hän pysty selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista, on Sandmanin mukaan yksi stressin määritelmistä. Se, että sinulta vaaditaan enemmän kuin sinulla on tai sinä osaat, on työstressin iso taustatekijä.

    – Nämä asiat liittyvät työuupumukseen. Tällaiset unet saattavat paljastaa työstressin paremmin, kuin eksymiset ja myöhästymiset unissa.

    Olen ottanut hoitaakseni/ vastuulleni joukon potilaita, jotka sijoitan outoon paikkaan, esim siivouskomeroon tai tyhjään kylpyhuoneeseen. Välittömästi unohdan heidät ja alan hoitaa muita hommia, joita riittää, loputtomasti. Yhtäkkiä, pitkän ajan kuluttua, muistan omat potilaani. Kauhun hiipiessä mieleeni menen katsomaan heitä ja löydän kasan ruumiita tai kuoleman kielissä olevia, usein pinottuna samaan vuoteeseen tai suihkulaverille. Tässä vaiheessa herään kauhun vallassa. Toinen vaihtoehto on, että unessa olen kokonaan tai osaksi alasti työpaikallani, yleensä kansliassa työkavereiden kanssa. Tiedostan asian yhtäkkiä ja alan vaivihkaa haalia jostain lakanoita ym. suojakseni. Kuvittelen, että muut eivät huomaa, vai huomaavatko? Olen lopulta aivan paniikissa ja suunnattoman häpeissäni tilanteesta - herääminen on valtava helpotus. (Sairaanhoitaja)

    Minun odotetaan yhtäkkiä osaavan jotakin, josta ei ole hajuakaan. Esim. toimivan mongolian kielen tulkkina. (ICT-alan työntekijä)

    Vaikka iso osa kyselyyn vastanneista koki työunensa negatiivisina tai ahdistavina, koetaan myös onnistumisia työunissa.

    Unet liittyvät usein balettinäytöksiin. Tasapuolisesti näen sekä onnistumisunia, joissa lavalla saatetaan jopa lentää, että katastrofiunia, joissa askeleet pitää keksiä, ensi-illassa esiintymisvaatteet ovatkin vielä palasina ompeluasteella, lava on täynnä massiivisia kodinkoneita tai muuta outoa. Yleensä unissa esiinnyn itsekin, viime yönä olin keskiaikaisessa kirkossa tanssimassa dramaattisessa oopperakohtauksessa, mutta valtavan menestyksekkään soolon jälkeen iski totaalinen blackout ja myöhästyin kohtauksesta. (Baletinopettaja)

    Pidetään hauskaa työporukalla. Yleensä tehdään jotain työstä poikkeavaa, kenties mahdotonta/kiellettyä puuhaa työpisteellä. Yleensä unista jää hyvä fiilis päälle (Muoviala, tehdastyö)

    Tyypillisessä työunessa tapahtuu yleensä jotain absurdia ja hauskaa. Yleensä joku työkaveri tekee jotain täysin luontonsa vastaista tai esimiehet tekevät päätöksiä joita eivät yleensä koskaan oikeasti tekisi. (Apteekkiala)

    Unissa myös tehdään asioita, joita ei tosielämässä ikinä uskallettaisi tehdä.

    Kokoustilanteessa nousen ylös ja puhun suuni puhtaaksi. Sanat tulevat sujuvina nauhoina ulos ja kaikki huonosti käyttäytyneet ymmärtävät hävetä. Tällainen uni on voimaannuttava. (Terveysalan työntekijä)

    Pidän voimakkaasti puoliani asioissa, missä koen olevani oikeassa. Korotan ääntäni ja sanon tyyliin suorat sanat työtovereilleni/ esimiehilleni. ( Olen töissä aika kiltti ja joustan ja sopeudun) Harvoin näen potilasasioista unta, tai tekemättömistä töistä. (Terveydenhoitoala)

    Se, mihin unitutkija Nils Sandman kiinnitti vastauksissa huomiota, on työpainajaisten jatkuminen vielä senkin jälkeen, kun työpaikkaa on vaihdettu tai jääty eläkkeelle. Tilanteen muuttumisen jälkeen pitkään jatkuvat työpainajaiset Sandman luokittelee jopa traumaperäisiksi.

    – Tällaisissa tapauksissa ihmisellä on todella negatiivinen tunne painajaisissa esiintyvää työtä kohtaan. Jos vuosien jälkeenkin näkee työpainajaisia, se kertoo siitä, että kuormitusta on ollut siinä työpaikassa aivan liikaa.

    Unia voi muokata mukavammiksi

    Henry Rantaniemi ei ole kokenut työpainajaisten häiritsevän valve-elämää koskaan. Niinpä hän ei ole kokenut tarpeelliseksi hakea apua painajaisiinsa edes silloin kun työstressi oli suurimmillaan ja painajaiset säännöllisiä.

    Lääkepurkista apua painajaisuniin ei saa mutta psyykkisen kuormituksen vähentyessä myös painajaisunet yleensä helpottavat. Näin kävi myös Rantaniemelle eläkkeen myötä.

    – Ennen näin työpainajaisia säännöllisesti, mutta nyt eläkekuukausien kuluessa unet ovat vähentyneet. Nykyään enää sattumanvaraisesti työasiat tulevat uniin.

    Antti Eintola / Yle

    Uniaan voi opetella myös muokkaamaan. Turun yliopiston tutkijatohtori Nils Sandman kertoo maailmalla jo yleistyneestä, mutta Suomessa vielä tuntemattomasta terapiasta nimeltä imagery reheasal therapy.

    Siinä jatkuvia, toistuvia painajaisia käsitellään valveilla ollessa niin, että niihin keksitään mukavampia piirteitä ja parempia loppuja. Lisäksi terapiassa tehdään rentoutusharjoituksia. Kun yö tulee ja painajaiset alkavat, ne eivät pelotakaan, koska ne ovat jo tuttu asia valvemaailmasta ja niihin on keksitty mukavampia piirteitä.

    Henry Rantaniemi kokee elämänsä olevan nyt tasapainossa. Suhde valokuvaukseen on syventynyt eläkkeen tuoman vapauden myötä. Kameralaukku on myös pysynyt tallessa.

    – Ihmisen pitää oppia katsomaan, että oppii näkemään. Unista saa välillä luovia ideoita valokuvaukseen. Joskus unessa otan aivan mielettömän hienoja valokuvia. Harmi, ettei ainakaan vielä ole keksitty sellaista bluetoohtia, jolla ne kuvat saisi tietokoneelle purettua, Rantaniemi nauraa.

    Q&A eli kysymyksiä ja vastauksia

    Ihmisillä oli Ylen työunikyselyssä mahdollisuus kysyä tutkijalta uniin liittyvistä asioista. Turun yliopiston tutkijatohtori Nils Sandman vastaa.

    Miten parhaiten voisi unohtaa työt vapaa-ajalla? Onko parempi pitää kaksi erillistä vapaapäivää vai kaksi perättäistä?

    Vastaus: Tämä ei varsinaisesti ole minun erikoisalaani, mutta Tampereen yliopistossa on tehty tutkimusta lomailusta. Heidän tutkimustuloksensa on, että lomailun hyvä vaikutus alkaa muutaman päivän jälkeen ja kestää loman jälkeen vain noin viikon. Eli olisi parempi pitää useampia lyhyitä lomapätkiä kuin yksi pitkä loma.

    Stressin sietokykyä voi kasvattaa terveillä elämäntavoilla, liikunnalla ja tekemällä mukavia asioita. Työstressi syntyy usein siitä, että ihminen kokee, ettei hänellä ole vaikutusmahdollisuuksia ja resursseja siihen nähden mitä häneltä vaaditaan. Tästä voi yrittää puhua esimiehen kanssa.

    Minkähän vuoksi näen unta alasta, jonka parissa vietin monta vuotta nuoruudestani? En mielelläni palaisi tuolle alalle, eli voisiko alitajuntani viestiä että ei kannatakaan.

    Vastaus: Tämä asia nousi esille työunikyselyn vastauksissa useammassakin kohdassa. Työpainajaiset jatkuvat vielä senkin jälkeen, kun työpaikkaa on vaihdettu tai jääty eläkkeelle. Tilanteen muuttumisen jälkeen pitkään jatkuvat työpainajaiset voidaan määritellä jopa traumaperäisiksi. Tällaisissa tapauksissa ihmisellä on todella negatiivinen tunne painajaisissa esiintyvää työtä kohtaan. Jos vuosien jälkeenkin näkee työpainajaisia, se kertoo siitä, että kuormitusta on ollut siinä työpaikassa aivan liikaa.

    Onko työunien näkeminen palautumisen kannalta haitallista? Voiko se vaikuttaa esim. hormonitasapainoon?

    Vastaus: Jos työunet häiritsevät nukkumista, voi sillä olla vaikutusta palautumiselle. Nukkuminen on tärkeää palautumisen kannalta ja stressistä palautumiselle. Jos ihminen heräilee monta kertaa yössä unien vuoksi, on niillä silloin negatiivinen vaikutus. Mutta vaikka huonoja unia näkee ja nukkuu kuitenkin sen kahdeksan tuntia, en usko että sillä suurta vaikutusta on.

    Miten saisin rauhoitettua itseni takaisin uneen, kun herään kiihtyneenä ja hikisenä painajaisesta?

    Vastaus: Painajainen tulisi saada pois omasta mielestä. Sen voi kertoa jollekin tai kirjoittaa paperille, poistaa omasta työmuististaan. Tämä yleensä rauhoittaa mieltä kun se on jo käsitelty jotenkin. Jos on hyvin kiihtynyt olo, voi nousta ylös sängystä ja hetken tehdä jotain mukavaa, ja alkaa uudestaan nukkumaan.

    Millaisia työunia sinä olet nähnyt? Oletko keksinyt keinoja työstressin vähentämiseen? Keskustelu avautuu tiistaina 9.4 klo 8.15 ja on auki klo 22 asti. Keskusteluun tarvitset Yle Tunnuksen.

    Mona Mannevuon kolumni: Kun työuupumus on normaali olotila – maaninen työkulttuuri kasvattaa tahattomasti työnarkomaaneja

    Mona Mannevuon kolumni: Kun työuupumus on normaali olotila – maaninen työkulttuuri kasvattaa tahattomasti työnarkomaaneja


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaNykytyöelämässä lähes jokaisella on jonkinlainen ymmärrys siitä, mitä työuupumus...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Nykytyöelämässä lähes jokaisella on jonkinlainen ymmärrys siitä, mitä työuupumus on. Työuupumuksen sanotaan jopa olevan työelämän uusi normaali, aikamme epidemia.

    Toisaalta työuupumus ei voi olla epidemia, koska se ei ole sairaus.

    Kela arvioi työuupumuksen tapauskohtaisesti, ja etuuksista päätettäessä Kelan näkökulma voi olla toinen kuin hoitavan lääkärin. Työuupumukseen tosin liittyy usein stressiperäisiä oireita, joten diagnoosiksi voi lopulta tulla vaikkapa masennus tai sopeutumishäiriö.

    Työuupumuksen määritelmästä kiistellään, mutta joidenkin arvioiden mukaan neljännes suomalaisista kokee työuransa aikana jonkinasteista uupumusta. Kaksi prosenttia miehistä ja kolme prosenttia naisista kokee vakavan työuupumuksen.

    Itse arvioin todelliset määrät noita lukuja suuremmiksi.

    Arvioni tosin perustuu vääristyneeseen todellisuuteen, nimittäin huippupuheella sokeroituun kilpailulliseen akateemiseen työkulttuuriin.

    Jatkuvan arvioinnin kohteena olevan pätkätyöläisen elämä koostuu tismalleen työnarkomaanisista elementeistä.

    Yliopisto ei ole paras mahdollinen ikkuna suomalaiseen työelämään. Akateemisen työkulttuurin kautta voi kuitenkin tunnistaa yksilön rajoilla leikkivän työkulttuurin nurjat puolet.

    Tutkijoiden työuupumus on myös globaali ilmiö, ei suomalainen paikallinen erikoisuus.

    Samalla kun yliopistot kilpailevat keskenään, työntekijöiden todellisuudessa korostuvat pätkätyöt, epävarmuus, kasvavat tulostavoitteet ja jatkuva rahoituksen hakeminen.

    Paniikinomainen työkulttuuri kasvattaa tahattomasti työnarkomaaneja.

    Työpsykologin mukaan työnarkomaniaksi määritellään pakonomainen tarve tehdä töitä. Työstä riippuvainen saavuttaa kokemuksen hallinnasta ja hyväksynnästä vain työn kautta.

    Jatkuvan arvioinnin kohteena olevan pätkätyöläisen elämä koostuu tismalleen työnarkomaanisista elementeistä. Elämä ei pysy hallinnassa, jos ei saa töitä, ja töitä ei saa, jos ei pärjää kovassa kilpailussa, jossa todennäköisesti saa töitä vain tekemällä töitä enemmän ja paremmin kuin muut.

    Työn ykköseksi asettavassa pyörteessä pitää myös miellyttää kaikkia – koskaan ei tiedä miten seuraavaksi käy.

    Loputonta tohinaa, pöhinää ja huipukkuutta ihannoiva projektimainen työkulttuuri on täynnä työuupumisriskejä juuri siksi, että kaikki käyvät ylikierroksilla.

    Huippututkijoiden kuuluu myös rakastaa työtään.Rakkaussuhde työhön alkaa usein hyvin, mutta se saattaa ajan myötä muuttua kummalliseksi ja ahdistavaksi. Kukaan ei oikeastaan tiedä miksi.

    Työuupumuksestaan kertovilla somevaikuttajilla ja freelancereilla tuntuu olevan samankaltaisia kokemuksia. Alkuun työ vaikuttaa ihanalta, uudelta ja jännittävältä. Yhtäkkiä vapaus tuntuu vankilalta, ja pelko tulevaisuudesta on musertava.

    Muilta ei heru myötätuntoa, koska intohimotyö on oma valinta.

    1800-luvun lopulla hermovoimansa työssä ja toiminnassa menettäneet olivat neurasteenikkoja.

    Petteri Pietikäisen mielenterveyden historiaa käsittelevästä teoksesta käy ilmi, että kunnianhimoisten yksilöiden uupumisepidemia ei kuitenkaan ole uusi ilmiö.

    1800-luvun lopulla hermovoimansa työssä ja toiminnassa menettäneet olivat neurasteenikkoja.

    Mielenterveysongelmien julmassa luettelossa neurastenia oli hyvä sairaus, sillä se oli keskiluokkaisen menestyksen hinta. Neurasteniasta kärsivät erityisesti liikemiehet.

    Työuupumus ei ole sama asia kuin neurastenia, mutta neurastenian määrittely tietylle ihmisryhmälle tyypilliseksi sairaudeksi kertoo jotakin omasta ajastaan.

    Neurasteenikkojen ajateltiin taistelevan modernin maailman etujoukoissa niin aktiivisesti, että heidän hermojärjestelmänsä oli ylikuormittunut.

    Loputonta tohinaa, pöhinää ja huipukkuutta ihannoiva projektimainen työkulttuuri on täynnä työuupumisriskejä juuri siksi, että kaikki käyvät ylikierroksilla.

    Työterveyslaitoksen arkijärkiset neuvot eivät toimi tällaisissa paikoissa. Ne ovat suunnattuja organisaatioihin, joissa työntekijöillä on vakituinen työpaikka sekä työyhteisö, jossa uupumus ei ole normaali asiaintila.

    Projektimaisessa työkulttuurissa ei sitä paitsi ole aikaa tai mahdollisuuksia jakaa työtehtäviä uudelleen, saati vähentää niitä. Todennäköisesti työtehtävät olivat jo etukäteen ylimitoitettuja – ja nurkan takana odottaa jo uusi projekti.

    Työnarkomaanisessa työkulttuurissa työuupumus ei ole häpeä, vaan normaali olotila.

    Univaikeuksia, sydämentykytyksiä ja ahdistuneisuutta voi jopa vertailla. Se on eräänlainen työyhteisöterapian muoto.

    Samalla hyvää tarkoittava varoittava työuupumuskeskustelu kääntyy alkuperäistä tarkoitustaan vastaan.

    Työnarkomaanille työuupumus ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Jaksaminen on yksi raja muiden rajojen joukossa. Myös sen ylittämisestä voi kilpailla.

    Maanisessa työkulttuurissa työuupumuksesta tulee todiste siitä, että töitä on tehty täysillä. Heikot toki sortuvat taistojen tiellä – mutta vain tullakseen entistä vahvempina takaisin.

    Huippututkijalla nimittäin kuuluu olla enemmän kuin yksi työuupumus.

    Kirjallisuus:

    Petteri Pietikäinen: Hulluuden historia (2013)

    Mona Mannevuo

    Kirjoittaja työskentelee tutkijana Turun yliopistossa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -konsortiossa. Lisäksi hän työstää kirjaa tunteiden, neurotieteiden ja suomalaisten työnjohto-oppien kytköksistä. Hän kirjoittaa kolumneja yksityishenkilönä eivätkä hänen näkemyksensä välttämättä heijastele Turun yliopiston kantoja.

    Ravintolisillä yhteyksiä jopa maksavaurioihin – tällaisia terveyshaittoja ja -väitteitä liittyy suosittuihin ravintolisiin

    Ravintolisillä yhteyksiä jopa maksavaurioihin – tällaisia terveyshaittoja ja -väitteitä liittyy suosittuihin ravintolisiin


    Rypyt vähenevät kollageenilla, punariisi alentaa kolesterolia, vihreä tee edistää laihtumista. Ravintolisiä on markkinoilla lukemattomia ja niihin liittyy mitä erilaisimpia terveysväitteitä. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan yli puolet...

    Rypyt vähenevät kollageenilla, punariisi alentaa kolesterolia, vihreä tee edistää laihtumista. Ravintolisiä on markkinoilla lukemattomia ja niihin liittyy mitä erilaisimpia terveysväitteitä.

    FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista miehistä ja naisista käyttää ravintolisiä. Ravintolisiä otetaan usein varmuuden vuoksi ja suurin osa niiden käytöstä on terveyden kannalta turhaa.

    Tässä Ylen jutussa esitellään muutamia yleisesti käytettyjä ravintolisiä. Juttuun haastatellut asiantuntijat kertovat, että monesta ravintolisästä ei ole käyttäjille hyötyä ja osaan liittyy myös haittoja. Esimerkiksi Lääkärilehti kertoi sairaalareissuun johtaneista tapauksista jo pari vuotta sitten.

    Esimerkiksi suositulle kollageenille ei ole hyväksyttyä terveysväitettä, vaikka sen on sanottu vaikuttavan ihoon. Lisäksi tällä hetkellä EU:ssa keskustellaan muun muassa punariisistä saatavan monakoliini K:n sekä vihreän teen katekiinien haitallisuudesta. Urheilijoiden lisäravinteiden turvalllisuudesta ei ole aina varmuutta ja samalla kalaöljyt saattavat puolestaan vaikuttaa veren hyytymiseen tai kolesteroliarvoihin.

    Villistä verkkomyynnistä ostetut ravintolisät voivat olla vaara

    Ruokaviraston ylitarkastaja Anna Mizrahin mukaan periaate on, että markkinoille saa tuoda vain turvallisia elintarvikkeita. Ravintolisän turvallisuudesta kuluttajalle vastaa elintarvikealan yritys eli valmistaja, valmistuttaja, maahantuoja tai myyjä. Viranomaiset eivät tutki tai tarkasta etukäteen elintarvikkeiden turvallisuutta.

    Mizrahin mukaan kuluttajan kannattaa olla varovainen erityisesti silloin, kun tilaa tuotteita netistä.

    Ruokavirastoon tehdään aika ajoin ilmoituksia ravintolisien aiheuttamista haittavaikutusepäilyistä. Nämä lähetetään tiedoksi ja valvontaa varten kunnalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle, joka valvoo paikkakunnan ravintolisäyritystä.

    Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen sanoo, että ongelmallisinta ravintolisissä on villi verkkomyynti.

    EU ylläpitää rekisteriä ravitsemus- ja terveysväitteistä. EU:n rekisterissä voi tarkastaa ravintolisän sisältämän terveysväitteen. Terveysväittämiä ei saa esittää, jos niitä ei ole hyväksytty EU-lainsäädännön mukaisesti.

    Mehiläisen ravitsemusterapeutti Saara Karjalaisen mukaan kaikki tarvittava ravinne pitäisi saada tavallisesta ruoasta. Ravintolisiä ei yleensä tarvita. Erityisesti munuais- ja maksaongelmista tai diabeteksesta kärsivän olisi hyvä kysyä lääkäriltä, jos hän haluaa käyttää ravintolisiä.

    – Itselläni on tyypillinen tilanne, jossa asiakas on raskaana ja käyttää ravintolisiä. Esimerkiksi A-vitamiinia voi tulla liikaa tai rohdosvalmisteet voivat olla haitallisia. Kun niitä ei tutkita, ei niitä voida pitää turvallisina, Karjalainen sanoo.

    Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) ylilääkäri Juhani Knuuti kertoo, että ravintolisistä voi seurata terveyshaittoja, jos esimerkiksi käyttää samaan aikaan useaa ravintolisää tai lääkettä. Samalla rohdoksissa voi olla myös tuntemattomia aineita, joita ei ole tutkittu.

    – Iso osa haittavaikutuksista jää epäselviksi. Yhteenvetona voi todeta, että ne eivät ole täysin riskittömiä. Ravintolisästä voi tulla maksavaurio, ne voivat vaikuttaa veren hyytymiseen ja lihaksiin.

    Kasvipohjaisissa rohdoksissa piilee haittoja erityisesti maksalle

    Mehiläisen ravitsemusterapeutti Saara Karjalaisen mukaan kasvirohdosten käyttö samaan aikaan lääkkeiden kanssa voi olla haitallista. Haittoja voi tulla, jos käyttäjällä on sairauksia, jotka voivat nostaa maksa-arvoa. Terveellä ihmisellä näitä haittoja tuskin on, Karjalainen sanoo.

    Ruokaviraston Anna Mizrahi kertoo, että jos elintarvikkeissa havaitaan haitallisia ainesosia, niihin pyritään puuttumaan lainsäädännön keinoin. Tällä hetkellä EU:ssa keskustellaan muun muassa punariisistä saatavan monakoliini K:n sekä vihreän teen katekiinien haitallisuudesta.

    – Punariisin on todettu aiheuttavan erityisesti oireita tuki- ja liikuntaelimistössä ja sidekudoksissa. Vihreän teen katekiineilla on taas yhteyksiä maksa-arvojen nousuun, Mizrahi sanoo.

    Helsingin yliopiston Marina Heinosen mukaan esimerkiksi mustikkajauheen on sanottu sisältävän antioksidanttia, joka edistää terveyttä. Vihreän teen sanotaan vaikuttavan painonhallintaan, inkiväärin immuniteettiin ja kurkuman immuunivasteeseen.

    Nämä väitteet ovat Heinosen mukaan osa 2000:ta terveysväitettä, jotka koskevat kasviperäisiä ainesosia. Ne ovat EU:ssa odotus-tilassa, jolloin niitä saa käyttää, vaikka väitteiden paikkansapitävyyttä ei ole tarkastettu tai komissio ei ole hyväksynyt niitä.

    – Ongelmana on se, että tieteen sijaan halutaan sallia pitkäaikaiseen kokemukseen perustuva näyttö.

    Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkija Jaakko Mursu kertoo, että punariisin kohdalla huoli liittyy sen mahdollisiin sivuvaikutuksiin, kuten lihaskipuihin ja sen mahdollisesti sisältämiin epäpuhtauksiin.

    Vihreästä teestä löytyy Mursun mukaan flavonoideja ja kofeiinia, joiden sanotaan edistävän laihtumista.

    – Vaikutus on marginaalisen pieni.

    TYKSin ylilääkäri Juhani Knuuti kertoo, että maksavaurioita on raportoitu useammasta kuin yhdestä rohdoksesta.

    – Rohdoksista saatavien vaikuttavien aineiden määrät vaihtelevat ja niistä voi tulla vakaviakin haittavaikutuksia. Rohdokset poikkeavat kaikista muista. Suurin osa luonnossa olevista kasveistakin on myrkyllisiä ihmisille.

    Esimerkiksi punariisi voi vaikuttaa maksaan, mutta siitä voi tulla myös lihasvaivoja, sillä siinä oleva vaikuttava aine on itse asiassa kolesterolia alentavaa lääkettä, statiinia. Punariisi alentaa kyllä hieman kolesterolia, mutta samaan aikaan siinä on ihan samat haitat, mitä statiineillakin.

    – Joissakin ravintolisissä on tehon parantamiseksi lisätty luvattomasti lääkkeitä. Esimerkiksi potenssia parantavista ravintolisistä on löydetty Viagran tapaista lääkettä. Tällöin voi saada hengenvaarallisia haittavaikutuksia, jos käyttää samaan aikaan nitroja, Knuuti sanoo.

    Kollageenin vaikutusta ihoon ei ole todistettu – "uskomaton jäynä", sanoo ylilääkäri

    Viime aikoina blogeissa ja kaupoissa on voinut törmätä myös kollageeni-tuotteisiin, jonka sanotaan vaikuttavan ihoon. Ruokaviraston Anna Mizrahin mukaan kollageenille ei ole yhtään hyväksyttyä terveysväitettä.

    Kollageeni on tukikudosten säiemäinen proteiini.

    – Yleensä kollageenia sisältäviin tuotteisiin on kuitenkin lisätty myös C-vitamiinia, jolle taas on hyväksytty normaaliin kollageenin muodostumiseen liittyviä väitteitä.

    Myös Helsingin yliopiston professori Marina Heinonen pitää kollageenin markkinointia ongelmallisena ja harmaana alueena.

    – Kollageenille ei ole hyväksytty yhtään tieteellisesti oikeaksi todistettua terveysväitettä, mikä liittyy ihon kuntoon. Ryppyjen väheneminen ei ole terveyslainsäädännön alainen väite.

    Kollageeni-ravintolisät ovat tällä hetkellä suosittuja. AOP

    Itä-Suomen yliopiston Jaakko Mursun mukaan tutkimusnäyttöä kollageenin suhteen on siinä, kuinka se on auttanut jännevammojen paranemiseen. Kahden ryhmän vertailussa toiselle annettiin kollageenia. Sitä saaneiden jännevammat paranivat nopeammin.

    – En ole kuitenkaan nähnyt tutkimusnäyttöä siitä, että kollageeni vaikuttaisi ihoon.

    TYKSin ylilääkäri Juhani Knuuti sanoo, että ihmisellä ei luontaisesti ole pulaa kollageenista.

    – Kollageenia on sidekudoksessa ja sitä saadaan kyllä ravinnosta. Kollageeni on tärkeä kudosten rakenteen ylläpitäjänä. Nyt kuvitellaan, että syömällä kollageenia se menisi ihoon. Tämä on absurdia. Uskomaton jäynä.

    Urheilijoiden lisäravinteiden turvallisuudesta ei ole aina tietoa

    Ruokaviraston Anna Mizrahin mukaan myös urheilijoille suunnatut tuotteet ovat ongelmallisia, koska ne sisältävät usein sellaisia ainesosia, joiden turvallisuudesta ei ole mitään tietoa.

    Urheilijoille suunnatut tuotteet tulevat yleensä Yhdysvalloista, jossa on eri lainsäädäntö kuin EU-alueella. Samojen aineiden markkinointi elintarvikkeena Euroopassa ei välttämättä ole sallittua.

    Urheilijoille suunnattuja lisäravinteita tuovat maahan usein esimerkiksi kuntosalit, jotka ovat myös perustaneet verkkokaupan, jossa myyvät ravintolisiä.

    – Niillä ei kuitenkaan ole välttämättä tietämystä lainsäädännön vaatimuksista, kuten esimerkiksi siitä, ovatko kaikki USA:sta tuotujen ravintolisien ainesosat sallittuja Euroopassa, Mizrahi muistuttaa.

    Urheilijoille suunnatut tuotteet ovat ongelmallisia, koska ne voivat sisältää ainesosia, joiden turvallisuudesta ei ole tietoa. AOP

    Mehiläisen Saara Karjalainen on törmännyt erityisesti urheilijoiden suosimiin aminohappoa sisältämiin lisäravinteisiin.

    – En voi suositella kuntoilijoille aminohappoja. Ei niistä ole haittaa, muttei hyötyäkään.

    Itä-Suomen yliopiston Jaakko Mursun mukaan erilaisissa treenibuustereissa ja laihdutusvalmisteissa vaarana on se, että ne voivat sisältää sellaisia yhdisteitä, kuten stimulantteja, joita niissä ei saisi olla.

    – Vihreä tee ja kofeiini voivat hieman edistää laihtumista, mutta eivät ne laihdutusta pysyvästi ratkaise.

    Kreatiinista voi olla Mursun mukaan pientä hyötyä, jos on tarkoitus lisätä voimaa ja lihasmassaa.

    Urheilijoille ja tavoitteellisesti harjoitteleville markkinoiduista valmisteista vain muutamista on havaittu olevan minkäänlaista hyötyä. Suurimmalla osalla ei Mursun mukaan ole havaittu olevan vaikutuksia.

    Kalaöljyvalmisteet voivat nostaa kolesterolia

    Mehiläisen Saara Karjalaisen mukaan Omega 3 -kalaöljykapselit voivat nostaa LDL-kolesteroliarvoja joidenkin tutkimusten mukaan.

    – Jos on kolesteroli koholla, olen suositellut niiden käytön lopettamista.

    Jon Santa Cruz / AOP

    TYKSin Juhani Knuutin mukaan kalaöljyvalmisteet voivat vaikuttaa veren hyytymiseen.

    – Valtimotautipotilailla käytetään veren hyytymistä estäviä lääkkeitä. Kalaöljy on myös veren hyytymisen estäjä. Näillä potilailla kalaöljyt voivat lisätä verenvuotoriskiä.

    Syötkö ravintolisiä? Onko sinulle tullut niistä haittavaikutuksia? Voit keskustella aiheesta tämän artikkelin lopussa kello 22 asti.

    Lue myös:

    Omega-3-rasvahappolisät tuskin estävät syöpää tai sydäntauteja – myös D-vitamiinilisien teho kyseenalainen

    MOT: Myytävänä hyvä terveys: käsikirjoitus

    Yleinen ravintolisä on monille hyödytön ja joskus jopa haitallinen – suolistokokeet kyseenalaistavat maitohappobakteerien tehon

    Lääke vai ravintolisä, tunnistatko sinä eron? Tunnistaminen on vaikeaa, mutta pian sen pitäisi helpottua

    Juttua muokattu 8.4. kello 16:10. Tarkennettu otsikossa, että useita ravintolisiä on yhdistetty maksavaurioihin ja lisätty linkit Lääkärilehteen, Helsingin Sanomiin sekä linkkejä kansainvälisiin tutkimuksiin tiettyjen ravintolisien haittavaikutuksista.

    TV1:n Ykkösaamussa arkkiatri Risto Pelkonen: Mitä haluat kysyä?

    TV1:n Ykkösaamussa arkkiatri Risto Pelkonen: Mitä haluat kysyä?


    Mitä arkkiatri ajattelee viimeaikaisista uutisista vanhustenhoidon laiminlyönneistä? Mikä on pettänyt, kun vanhuksia kohdellaan näin? Entä mistä johtuu, että nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella terveyskeskuksiin töihin edes hyvällä...

    Mitä arkkiatri ajattelee viimeaikaisista uutisista vanhustenhoidon laiminlyönneistä? Mikä on pettänyt, kun vanhuksia kohdellaan näin?

    Entä mistä johtuu, että nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella terveyskeskuksiin töihin edes hyvällä palkalla?

    TV1:n Ykkösaamussa on lauantaina 6.4. klo 10.05 vieraana arkkiatri Risto Pelkonen. Sakari Kilpelä haastattelee.

    Pelkoselle voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi tai alla olevalla lomakkeella.

    Jani Halmeen kolumni: Sisar hento valkoinen-sanonnan voi huoletta haudata, nyt on hurjien hoitajien vuoro

    Jani Halmeen kolumni: Sisar hento valkoinen-sanonnan voi huoletta haudata, nyt on hurjien hoitajien vuoro


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaTuskin mistään toisesta ammattikunnasta käytetään yhtä pölyttynyttä ja pöhköä...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Tuskin mistään toisesta ammattikunnasta käytetään yhtä pölyttynyttä ja pöhköä sananpartta kuin sairaanhoitajista. ”Sisar hento valkoinen”. Sorja ja viaton nuori nainen.

    Kyseessä on toki vain sanonta, mutta siinä kiteytyy paljon siitä virheellisestä mielikuvasta, joka liitetään sairaanhoitajiin.

    Edelleen hoitajien edellytetään olevan yhdistelmä empatiaa, nöyryyttä ja palvelualttiutta. Pakollisiin hyveisiin kuuluu myös vähään tyytyminen. Nuo vinoutuneet käsityksemme johtavat siihen, etteivät poliitikot kykene tekemään viisaita sotepäätöksiä, eivätkä sairaanhoitajat saa kykyjään vastaavia töitä.

    Hoitotyön sanotaan olevan kutsumusammatti. Se viittaa siihen, että ikään kuin jotkut olisivat synnyinlahjana saaneet hoitokutsumuksen, jonka myötä he ovat velvoitettuja tekemään paljon töitä pienellä korvauksella. Hoitaminen ja hoivaaminen yhdistetään helposti äitiyteen, joten alan naisvaltaisuuskin olisi luonnon valinta.

    Höpöhöpö. Kukaan ei synny käsittelemään kuolemaa, kakkaa tai ihmisten oloa, kokemuksen ja koulutuksen kautta se tapahtuu.

    Sairaanhoitajien työ on kaikkea muuta kuin hentoa. Se on usein rankkaa ja hektistä ja siinä pelastetaan ihmishenkiä. Nykyhoitajat ovat henkisesti ja fyysisesti terästä. Heillä on hihatatuoinnit, violetti tukka ja vahvat mielipiteet. Työ on kerta kaikkiaan liian raskasta herkille ja heiveröisille. Mielikuva sairaanhoitajista on niin vanhentunut, että se sotkee yhteistä päätöksentekoa.

    Yhden tohtorin liksalla palkataan kolme lisäkoulutuksen saanutta laajavastuista sairaanhoitajaa.

    Sotessa on pitkälle kyse rahasta. Miten siis saamme yhä pienemmällä rahamäärällä hoidettua entistä suuremman joukon ihmisiä? Ainoa kestävä tapa saada säästöjä, on järjestää terveydenhuollon työtehtäviä uusiksi. Sairaanhoitajat ovat ratkaisun avain. Heille voidaan siirtää paljon lääkäreille kuuluvia perusterveydenhuollon työtehtäviä. Yhden tohtorin liksalla palkataan kolme lisäkoulutuksen saanutta laajavastuista sairaanhoitajaa.

    Tätä ajatusta ei tule pitää lääkärivastaisena, kaikkea muuta. Lääkäritkin pysyvät tyytyväisinä päästessään keskittymään koulutustaan vastaavaan työhön, eli vaativiin toimenpiteisiin ja diagnooseihin. On voimavarojen tuhlausta kun lääkärit kirjoittelevat lupalappuja työpaikoille ja määräilevät autopilotilla antibiootteja.

    Muualla näin jo toimitaan. Esimerkiksi Hollannista löytyy hoitoalan yritys, jota kutsutaan kansainväliseksi sote-ihmeeksi. Kotihoitoon erikoistunut Boortzorg maksaa alan korkeimpia palkkoja ja heillä on tyytyväisimmät asiakkaat. Silti he ovat merkittävästi kilpailijoitaan edullisempia. Yhtiön salaisuutena ovat korkeasti koulutetut ja itsenäisesti päätöksiä tekevät sairaanhoitajat, joilla on kyky ja valta vastata ihmisestä kokonaisvaltaisesti. Hollantilaisyhtiön keskeisin oivallus on perin yksinkertainen. He suhtautuvat sairaanhoitajiin hoitotyön asiantuntijoina. Aivan samoin kuin ohjelmistoyritykset suhtautuvat huippukoodareihinsa ohjelmistokehityksen asiantuntijoina.

    Minä en tajunnut, miten laajaa osaamista sairaanhoitajilta vaaditaan, ennen kuin minulle läheinen ihminen sairastui vakavasti. Nyt tiedän ja näin mitä hoitajien arki on. Tätä kolumnia varten tekemäni lukuisat asiantuntijahaastattelut syvensivät kuvaa entisestään.

    Nykyään hoitajilta edellytetään lämpimän hymyn lisäksi myös huipputekniikan kylmäpäistä hallitsemista.

    Ääripäät kohtaavat arjessa jatkuvasti. Ei ole tavatonta, että kun yhdessä huoneessa hoitajat elvyttävät ja nesteyttävät massiivisen verenvuodon saanutta ihmistä, pyydetään samaan aikaan naapurihuoneessa lasia vettä ja jotain pikkusuolaista. Nykyään hoitajilta edellytetään lämpimän hymyn lisäksi myös huipputekniikan kylmäpäistä hallitsemista. Teho-osastolla pelkästään elämää ylläpitäviä koneita on ihmisessä kiinni kymmenittäin. Niitä kaikkia pitää osata käyttää, tulkita ja säätää. Moni insinööri pääsee helpommalla. Ja pienemmillä vastuilla.

    Onneksi arvostukset eivät ole mitään luonnonvoimia. Käsityksemme eri ammateista ja niiden tekijöistä muuttuvat koko ajan. Aikoinaan rillipäisille ATK-nörteille naureskeltiin, nyt Googlen, Applen ja muiden digijättien työntekijät pyörittävät koko maailmaa.

    Tuoreempi esimerkki ovat kokit. Vain hetki sitten kokit olivat joko myssypäisiä keittäjiä tai kansallispukuisia kaskinaurisintoilijoita. Nyt kokit poseeraavat tottuneesti niin muotilehtien sivuilla kuin sosiaalisen median faniselfieissäkin.

    Sairaanhoitajien imago-ongelma on koko yhteiskunnan ongelma. Kokkien tie laitoskeittiöistä eturivin julkkiksiksi kulki television kautta. Ilman Top ja Master Chefejä mikään ei olisi muuttunut. Tarvitsemme siis ruutuun äkkiä lisää mediaseksikkäitä sairaanhoitajia. Syke-sarja on hyvä alku. Siinä osa roolihahmoista opiskelee pitkälle pelastaakseen entistäkin enemmän ihmishenkiä. Perinteisessä sairaalasarjassa hoitajan ura huipentui lemmenhetkeen komean mieslääkärin käsivarsilla. Sellaisten mielikuvien aika on nyt ohi. Nyt on hurjien hoitajien vuoro.

    Jani Halme

    Kirjoittaja on Punavuoressa ja Parikkalassa asuva luova johtaja.

    Keskustelu on auki 28.3. klo 16:00 asti.

    Michael Jackson -kohudokumentti ruuhkautti apupuhelimet – Soittajissa myös naisia ja isiä, jotka ovat huolissaan kiinnostuksestaan lapsiin

    Michael Jackson -kohudokumentti ruuhkautti apupuhelimet – Soittajissa myös naisia ja isiä, jotka ovat huolissaan kiinnostuksestaan lapsiin


    – Äärettömän mielenkiintoinen ilta, huokaa seksuaaliterapeutti Roni Grinberg työntäyteisen puhelinpäivystyksen jälkeen. Grinberg vastasi Sexpo-säätiön päivystysnumeroon samaan aikaan, kun Ylen Docventures -erikoislähetys pureutui...

    – Äärettömän mielenkiintoinen ilta, huokaa seksuaaliterapeutti Roni Grinberg työntäyteisen puhelinpäivystyksen jälkeen.

    Grinberg vastasi Sexpo-säätiön päivystysnumeroon samaan aikaan, kun Ylen Docventures -erikoislähetys pureutui lapsikohteiseen seksuaaliseen mielenkiintoon.

    Erikoislähetyksessä esitettiin edesmenneen laulaja Michael Jacksonin lapsiin kohdistunutta seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevä dokumentti Leaving Neverland. Lisäksi aiheesta keskusteltiin suomalaisten asiantuntijoiden kanssa illan aikana.

    Useat apua ja neuvoa tarjoavat järjestöt päivystivät illalla poikkeuksellisen pitkään. Järjestöistä kerrotaan, että keskusteluavulle oli runsaasti tarvetta. Seksuaalista hyväksikäyttöä tai väkivaltaa kohdanneiden tukijärjestö Suomen Delfins auttoi illan aikana kymmeniä ihmisiä chatin kautta.

    – Noin puolet yhteyttä ottaneista puhui asiasta ensimmäistä kertaa. Odotamme myös, että yhteydenottoja tulee lähiaikoina lisää, kun ihmiset keräävät rohkeutta siihen, kertoo Suomen Delfinsin toiminnanjohtaja Liisa Kaukio-Rasilainen.

    Asioiden nimeäminen ja niistä puhuminen lisäävät hyvinvointia

    Seksuaaliterapeutti Roni Grinbergin mielestä onkin erittäin hyvä, että omasta seksuaalisesta mielenkiinnostaan huolestuneet uskaltavat ottaa yhteyttä avuntarjoajiin. Vaikean aiheen puiminen asiallisesti julkisuudessa voi toimia tarvittavana sysäyksenä avun hakemiseen.

    – Osa soittajista puhui ensimmäistä kertaa elämässään esimerkiksi omasta lapsuudessa tapahtuneesta hyväksikäytöstään. Asian sanominen ääneen herätti vahvoja tunnereaktioita. On helpottavaa saada puhua vaikeista asioista ilman, että joku tuomitsee tai kauhistuu.

    Lue myös: Faktaa ja taustaa dokumentin katsomiseen: Pop-ikonia hyväksikäytöstä syyttävät pojat pääsevät ääneen

    Mannerheimin Lastensuojeluliitossa vastattiin sekä puhelimeen että chattiin tulleisiin kysymyksiin. Yhteydenottajat olivat lähinnä nuoria aikuisia. Auttavien puhelinten päällikkö Tatjaana Pajamäki kiittää aiheen tuomista julkiseen keskusteluun.

    – Teema on puhututtanut lapsia ja nuoria jo ainakin kymmenen vuotta. Siitä puhuminen julkisuudessa madaltaa kynnystä avun pyytämiseen ja parantaa vanhempien kykyä huomata muutokset lapsen hyvinvoinnissa.

    Osa hyväksikäytetyistä pelkää itse muuttuvansa pedofiiliksi

    Lapsiin kohdistuva seksuaalinen mielenkiinto ei sellaisenaan ole rikos, mutta mahdolliset teot ovat. Koska aihe on moraalisesti niin vaikea ja herkkä, monet eivät uskalla puhua ajatuksistaan kenellekään. Asiaan liittyvä stigma eli häpeäleima on hyvin vahva.

    Sexpo on aloittanut lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ehkäisevän SeriE -hankkeen yhdessä kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa. Sexpon päivystyspuhelimeen tuli eniten puheluita miehiltä, joilla on omia lapsia.

    – Moni heistä oli joutunut itse lapsena kokemaan seksuaalista väkivaltaa, ja nyt omia lapsia saatuaan heitä huolestutti voiko heistä itsestään tulla pedofiileja, kertoo seksuaaliterapeutti Roni Grinberg.

    Tällainen huoli on yleensä turha, mutta näin kokevien kannattaa puhua huolestaan jollekin ammattilaiselle. Selvittämättömät asiat omassa menneisyydessä voivat aiheuttaa turhaa stressiä ja pahoinvointia. Ne heijastuvat sitten helposti perhe-elämään ja perheenjäsenten välisiin suhteisiin.

    Vahva häpeä estää naisia hakemasta apua

    Pedofiliset tunteet tunnistetaan yleensä jo nuoruudessa. Siksi varsinkin nuorten kuuleminen ja auttaminen on erityisen tärkeää paitsi asianosaisen oman hyvinvoinnin, myös rikosten ennaltaehkäisyn kannalta.

    – Meille soittaneet nuoret pelkäsivät, että itse koettu hyväksikäyttö tekee heistä pedofiileja. Moni koki häpeää ja syyllisyyttä tapahtumista. Ihmismieli toimii niin, että uhri helposti alkaa syyllistää itseään, Grinberg selittää.

    Päivystysvuoron aikana yksi asia ylitse muiden yllätti terapeutinkin.

    – Soittajissa oli aika monta naista, jotka pelkäsivät olevansa pedofiileja. Naiset on tässä asiassa ehkä vielä enemmän stigmatisoitu kuin miehet.

    Roni Grinberg oli hyvin vaikuttunut siitä, miten rehellisesti soittajat uskalsivat asioistaan puhua. Meistä jokaisella on tarve tulla kuulluksi ilman tuomitsemista, kunhan kyse ei ole rikollisesta toiminnasta.

    Myös tarve tehdä oikein on vahva. Avun hakeminen itseä huolestuttaviin mieltymyksiin on rohkea ja vastuullinen teko.

    Lue lisää:

    Kaipaatko sinä apua? Ota yhteys!

    Docventures: Michael Jackson dokumentti Leaving Neverland (Areena)

    Faktaa ja taustaa dokumentin katsomiseen: Pop-ikonia hyväksikäytöstä syyttävät pojat pääsevät ääneen

    Pedofiliaa ei voi parantaa, mutta sitä voi hoitaa – arviolta 40 000 suomalaista kokee seksuaalista kiinnostusta lapsiin

    Elvyttäminen pelastaa henkiä myös ilman puhalluksia

    Elvyttäminen pelastaa henkiä myös ilman puhalluksia


    Elvyttäminen parantaa sydänpysähdyspotilaan ennustetta huomattavasti riippumatta siitä elvytetäänkö potilasta painelu-puhallusmenetelmällä vai pelkillä painalluksilla. Ruotsalaistutkimus viittaa myös siihen, että kynnys elvyttää on...

    Elvyttäminen parantaa sydänpysähdyspotilaan ennustetta huomattavasti riippumatta siitä elvytetäänkö potilasta painelu-puhallusmenetelmällä vai pelkillä painalluksilla. Ruotsalaistutkimus viittaa myös siihen, että kynnys elvyttää on alhaisempi, jos maallikon ei tarvitse antaa puhalluselvytystä.

    Tutkimus perustuu sairaalan ulkopuolella sattuneet sydänpysähdykset kattavaan rekisteriin vuosilta 2000–2017. Kaikkiaan tietoja oli 30 000 potilaasta, joista 40 prosenttia oli saanut puhallus-paineluelvytystä ja 20 prosenttia paineluelvytystä.

    Elvytystä saaneiden mahdollisuudet selvitä hengissä seuraavat 30 päivää olivat noin kaksi kertaa suuremmat kuin potilaiden, jotka eivät saaneet elvytystä ennen ambulanssin saapumista. Puhallus-painelumenetelmä oli tehokkaampi kuin pelkkä painelu, mutta ero ei ollut kovin suuri.

    Elvyttäminen ylipäätään yleistyi vuosien varrella. Vuosina 2000–2005 maallikkoelvytystä sai noin 40 prosenttia potilaista ja vuosina 2011–2017 jopa 68 prosenttia. Seurannan alussa vain 5 prosenttia elvytyksistä oli paineluelvytystä, mutta vuosina 2011–2017 niitä oli jo kolmannes.

    Tulokset vahvistavat näyttöä pikaisen elvytyksen hyödyistä sydänpysähdyspotilaille, ja ne myös viittaavat pelkän paineluelvytyksen parantavan potilaan ennustetta huomattavasti. Puhallukset yhdistettynä paineluun on paras vaihtoehto, mutta monille puhalluselvytyksen antaminen tuntemattomalle voi olla niin suuri este, että elvyttäminen jää kokonaan. Tällöin on parempi jättää puhaltamatta, kuin jättää kokonaan elvyttämättä.

    Suomessa vuosittain noin 4 000 henkilöä saa äkillisen sydänpysähdyksen. Se johtuu yleisimmin sepelvaltimotaudin aiheuttamasta sydäninfarktista tai rytmihäiriöstä.

    Elvytystä voi antaa painelu-puhallusmenetelmällä tai pelkillä painalluksilla. Jos sairastunut henkilö ei reagoi puhutteluun tai ravisteluun ja vaikuttaa tajuttomalta, tärkeintä olisi soittaa heti hätänumeroon 112, ja laittaa puhelin kaiutintoiminnolle. Tällöin saat opastusta elvyttämiseen. Kaikkien olisi mahdollisuuksien mukaan myös hyvä käydä ensiapu- ja elvytyskurssi.

    Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä.

    Diabetes on myös aivoverenvuotojen riskitekijä

    Diabetes on myös aivoverenvuotojen riskitekijä


    Diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin sydän- ja verisuonitauteihin, mutta tuoreiden tulosten valossa he ovat alttiita myös aivoverenvuodoille. Tulokset julkaistiin Diabetes Care -lehdessä. Tutkimuksen perusteella diabetesta potevat...

    Diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin sydän- ja verisuonitauteihin, mutta tuoreiden tulosten valossa he ovat alttiita myös aivoverenvuodoille. Tulokset julkaistiin Diabetes Care -lehdessä.

    Tutkimuksen perusteella diabetesta potevat sairastuivat aivoverenvuotoon noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin terveet verrokit. Tämä havaittiin kahden vuoden seurannassa.

    Riski oli sitä suurempi, mitä pitempään diabetesta oli sairastanut. Yli viisi vuotta diabetesta poteneiden aivoverenvuotoriski oli yli 40 prosenttia suurempi kuin verrokkien.

    Diabeteksen keston lisäksi sairastumisriski oli suuri potilailla, joilla veren sokeritasoja kuvaavan HbA1c:n taso oli hyvin korkea tai alhainen. Havainto viittaa siihen, että riskit ovat suurentuneet potilailla, joilla diabetes on joko huonolla hoidolla tai edellyttää hyvin intensiivistä hoitoa.

    Tutkimus perustuu 300 000 diabeetikon ja 1,2 miljoonan terveen verrokin terveystietoihin vuosilta 2010–2017. Seurannan aikana todettiin 4 200 aivoverenvuotoa.

    Suomessa vuosittain noin 1 500 henkilöä saa aivojen sisäisen verenvuodon.

    Yleisin aivoverenvuodon syy on verenpainetauti, joka aiheuttaa muutoksia pienten aivoverisuonien seinämiin.

    Diabetekseen nyt liitetty riski voi osittain selittyä verenpaineella, mutta diabetes ja siihen liittyvä korkea veren glukoosipitoisuus voivat myös vaurioittaa ja ahtauttaa verisuonia.

    Siitepölyä ilmassa jo runsaasti – Erikoislääkäri: Näin helpotat allergiaoireitasi

    Siitepölyä ilmassa jo runsaasti – Erikoislääkäri: Näin helpotat allergiaoireitasi


    Keväästä odotetaan allergisille keskimääräistä vaikeampaa. Siitepölykausi käynnistyi nyt aiemmin kuin viime vuonna, ja kukinnasta ennustetaan runsasta. Lepän siitepölyä on jo levinnyt liki koko maahan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. –...

    Keväästä odotetaan allergisille keskimääräistä vaikeampaa.

    Siitepölykausi käynnistyi nyt aiemmin kuin viime vuonna, ja kukinnasta ennustetaan runsasta.

    Lepän siitepölyä on jo levinnyt liki koko maahan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

    – Lepän norkot eivät vielä pölytä täysillä, mutta niitä on paljon. Yhdessä norkossa voi olla neljä–viisi miljoonaa siitepölyhiukkasta, tutkimuskoordinaattori Tiina Vitikainen Allergia-, iho- ja astmaliitosta sanoo.

    Esimerkiksi maan etelä- ja keskiosissa lepän siitepölyn määrä vaihtelee jo kohtalaisesta runsaaseen. Pohjoisosissa siitepölyä on vähän tai kohtalaisesti.

    – Allergiset ovat todennäköisesti jo suurimmassa osassa maata huomanneet oireilua, Vitikainen arvioi.

    Apua ilman lääkkeitä

    Lääkitys on syytä aloittaa viimeistään nyt, sanoo puolestaan allergologian erikoislääkäri Péter Csonka Terveystalolta.

    – Antihistamiinit auttavat, jos tuntuu, että nenää kutittaa ja aivastuttaa. Ne vaikuttavat jo parissa tunnissa, mutta eivät toisaalta ole pitkävaikutteisia, eli niistä ei etukäteen syötynä ole paljoa hyötyä, Csonka sanoo.

    Oireita helpottavat nenäsumutteet ja silmätipat tulisi puolestaan ottaa säännölliseen käyttöön jo heti ensimmäisten oireiden alettua ennen kuin oireet ehtivät pahentua.

    – Nenäsumutetta kannattaa alkaa käyttää hyvissä ajoin ennen kuin on nokka tukossa, ja silmätippoja ennen kuin silmät ovat aivan punaiset, Csonka opastaa.

    Hän suosittelee allergiaoireisiin myös nenäkannua.

    Nenäsumutetta kannattaa alkaa käyttää ennen kuin on nokka tukossa, ja silmätippoja ennen kuin silmät ovat aivan punaiset. Allergologian erikoislääkäri Péter Csonka

    Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan siitepölyn aiheuttamaa tuskaa voi helpottaa myös monilla muilla keinoilla.

    Koti kannattaa siivota huolellisesti vähintään kerran viikossa. Tuulettaminen ja vaatteiden kuivattaminen ulkona kannattaa jättää siitepölyaikana kokonaan välistä.

    Allergiselle paras aika ulkoilla on aamuisin tai iltamyöhään sekä sateella. Siitepölyaikana kannattaa välttää raskasta liikuntaa, minkä lisäksi olisi hyvä huuhdella siitepöly pois hiuksista aina ennen nukkumaanmenoa.

    Kolme vuotta siedätystä

    Mikäli siitepölyoireet jatkuvat lääkityksestä huolimatta keskivaikeina tai vaikeina, kannattaa allergisen harkita siedätyshoitoa.

    – Hoito aloitetaan usein syksyisin, mutta koivua voidaan alkaa siedättää vielä tammikuussa, heiniä kevättalvellakin.

    Siedätyshoito voidaan antaa pistoksina tai kielen alle.

    Pistoksia annetaan kuuden viikoin välein kolme vuotta eteenpäin. Kielenalussiedätyshoidossa valmiste puolestaan otetaan kolmen vuoden ajan joka päivä kielen alle.

    – Jälkimmäinen hoito voi tehota jo seuraavana kesänä, jolloin oireet ovat helpommat. Pistoshoidossa vaste syntyy yleensä kolmessa vuodessa, Csonka sanoo.

    Ristiallergiat yleisiä

    Vaikka suurin osa siitepölyallergisista on arkoja erityisesti koivun siitepölylle, ovat ristiallergiat Csonkan mukaan yleisiä.

    Tämä tarkoittaa, että sama henkilö on allerginen useammalle kuin yhdelle siitepölylle tai voi saada oireita myös sellaisesta ruoasta (esimerkiksi suun kutinaa tuoreesta omenasta), jossa on siitepölyn valkuaisaineita muistuttavia valkuaisaineita.

    – Koivulle allergiset ovat käytännössä aina allergisia myös muiden lehtipuiden siitepölylle. Ihmiset aina heräävät koivukauteen, mutta voivat saada oireita myös lepästä tai koivun kukinnan jälkeen heinistä, Csonka tietää.

    Kärsitkö siitepölyallergiasta? Kerro kokemuksesi tai jaa vinkkisi alapuolella olevassa keskustelussa. Tarvitset Yle Tunnuksen. Keskustelu on avoinna tiistaihin kello 20:een.

    Saksalaistutkijat: Elintarvikkeiden tuoreuden voi nähdä kännykästä – taskukokoisen skannerin luvataan mittaavan niin tomaatit kuin jogurtitkin

    Saksalaistutkijat: Elintarvikkeiden tuoreuden voi nähdä kännykästä – taskukokoisen skannerin luvataan mittaavan niin tomaatit kuin jogurtitkin


    Elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevat kuluttajat, kauppiaat tai vaikka ravintoloitsijat voivat pian ostaa ruokaskannerin, joka näyttää, onko tuoretuote vielä syötävä vai pilaantunut. Näin väittää Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen...

    Elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevat kuluttajat, kauppiaat tai vaikka ravintoloitsijat voivat pian ostaa ruokaskannerin, joka näyttää, onko tuoretuote vielä syötävä vai pilaantunut.

    Näin väittää Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen tutkimuskeskus Fraunhofer, joka on parhaillaan aloittamassa taskukokoisen ruokaskannerin testejä. Infrapunavaloa hyödyntävä skanneri näkee ruuasta asioita, joita paljain silmin ei näe eikä nenällä haista.

    Skannerin kehittämisen taustalla on huoli ruokahävikistä. Elintarvikkeet joutuvat usein roskiin, kun ne eivät enää pienten kauneusvirheiden vuoksi näytä herkullisilta tai niiden parasta ennen -päiväys ylittyy.

    Saksalaisten ruokaskannerista on toistaiseksi olemassa vasta demo-laite. Fraunhofer-instituutista vahvistetaan Ylelle, että lopullinen skanneri mahtuu housuntaskuun. Tutkijat eivät kuitenkaan vielä tiedä, miltä myöhemmin myyntiin tuleva laite näyttää tai mitä se maksaa.

    Oppii ennustamaan, milloin ruoka pilaantuu

    Ruokaskannerista tiedetään jo sen verran, että se pystyy mittaamaan elintarvikkeiden tuoreusasteen niin pakatuista kuin pakkaamattomistakin tuotteista.

    Ruokaskannerin toiminta perustuu NIR-lähi-infrapunasensoriin. Se mittaa laajakaistaisella valolla elintarvikkeessa olevia aineksia ja niiden määriä sekä millaista valoa tuotteesta heijastuu. Kun koostumus muuttuu, muuttuu myös se, mitä tuotteesta heijastuu.

    Ruokaskanneri pystyy mittamaan kemiallista koostumusta parhaiten ainekseltaan yhtenäisistä tuotteista kuten vaikkapa tomaatista tai ananaksesta. Sen sijaan vaikkapa pizzan epäyhtenäisten tuotteiden kanssa skannerilla on jo vaikeampaa.

    Kiinnostavaa on myös, että ruokaskanneri on hyvä paljastamaan väärennöksiä. Jos skannerille opettaa esimerkiksi suomalaisen lohen, tunnistaisi se, jos suomalaisena lohena myydäänkin jotain muuta.

    Saksalaistutkijat kehittelevät parhaillaan algoritmeja, jolla skanneri osaa ennustaa tuotteen säilyvyyttä. Demo-laite on ennustanut jauhelihan ja tomaattien mikrobeista, miten kauan tuotteita voi vielä syödä. Ennustaminen tapahtuu vertailemalla jauhelihojen ja tomaattien mikrobikasvustoja niiden eri tuoreusvaiheessa.

    Suomalaisten voittoisa ruokaskanneri ei tullut myyntiin

    Ruokaskannerista kokemusta on myös Suomessa. VTT:stä irrottautunut startup-yritys Spectral Engines voitti pari vuotta sitten 800 000 euron rahapalkinnon Euroopan komissiolta ruokaskannerilla, joka mittaa ruuasta ravintoarvoja. Tuotetta ei kuitenkaan alettu valmistaa.

    Teknologiajohtaja Uula Kantojärven mukaan heillä olisi edelleen ruokaskanneriin mahdollisuus, mutta yhtiö arvioi, että liiketaloudellisesti se ei kannattaisi.

    – Meillä on edelleenkin paras teknologia, eikä se ole kallis. Veikkaan, että Fraunhoferilla se on kallis. Heillä tulee olemaan se ongelma, että hintataso tulee olemaan haaste, meillä sitä ei ole.

    Kantojärvi uskoo, että kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan ruokaskannerista kovin paljon. Ensimmäisten kaupallisten laitteiden hinnat pyörivät Kantojärven mukaan kuitenkin vielä sadoissa euroissa. Kun hinnat myöhemmin putoavat, maksaisi ruokaskanneri silti enemmän kuin sata euroa.

    – Luulen, että menee vielä useita vuosia ennen kuin se on kuluttajien saatavilla luotettavuuden ja hintatason takia.

    Fraunhofer-instituutissa uskotaan kuitenkin, että ruokaskanneri lyö läpi. Uusimmat sensorit ovat halvempia. Edullinen laite on mahdollista tehdä.

    Saako asiakas edes skannata kaupassa?

    Käytännössä ruokaskanneri toimii siten, että skannerilla osoitetaan tuotetta, jonka jälkeen Bluetooth-yhteydellä toimiva laite lähettää mittaustiedot analysoitavaksi pilvipalveluun. Mittaustulokset ilmestyvät kännykkäsovellukseen.

    Käyttäjä näkee puhelimestaan, kuinka kauan skannattu tuote on vielä syöntikunnossa. Jos tuote on jo pilalla, sovellus näyttää tietysti senkin.

    Ruokakauppiaille tai ravintoloitsijoille skanneri antaisi mahdollisuuden huomata, jos tuotetta on säilytetty väärin tai sen kylmäketju on katkennut. Esimerkiksi banaanien kohdalla tämä voisi tarkoittaa, että vielä hyvältä näyttävät ja maistuvat banaanit pannaan alennukseen, jotta ne menisivät nopeasti kaupaksi ennen kuin ne alkavat näyttää kärsineiltä.

    Ruokaskannereihin liittyy vielä kysymys, johon ei ole helppoa saada vastausta. Suomessa ei nimittäin vielä osata sanoa, saako esimerkiksi kauppias kieltää asiakasta skannailemasta hedelmiään ja muita tuotteita.

    Taskuun mahtuva skanneri olisi ruokakaupan lisäksi helppo ottaa mukaan myös lounasravintolaan. Ravintoloitsijaakaan ei varmaan naurata ajatus, että asiakkaat kiertäisivät ennen lounaan maksamista salaattikulholla ja jälkiruokakahvin kerma-astialla tuotteiden tuoreutta skannaamassa.

    Nainen sairastui rintasyöpään jo kolmannen kerran – ahdistus helpotti ulkomailla suositulla terapiamuodolla

    Nainen sairastui rintasyöpään jo kolmannen kerran – ahdistus helpotti ulkomailla suositulla terapiamuodolla


    Lappeenrantalainen Anne-Liisa Lindgren den Oude sairastui kolmannen kerran kerran rintasyöpään vuonna 2015. Ensimmäinen rintasyöpä löytyi vuonna 2000. Tunteita oli kolmannen kerran jälkeen vaikea pukea enää sanoiksi. – Oudointa oli se, että...

    Lappeenrantalainen Anne-Liisa Lindgren den Oude sairastui kolmannen kerran kerran rintasyöpään vuonna 2015. Ensimmäinen rintasyöpä löytyi vuonna 2000. Tunteita oli kolmannen kerran jälkeen vaikea pukea enää sanoiksi.

    – Oudointa oli se, että syöpä iski selkälihaksesta rakennettuun uuteen rintaan. Ajattelin, että miten tämä voi olla mahdollista, kertoo Anne-Liisa Lindgren den Oude.

    Rinta poistettiin toisen rintasyövän jälkeen, mutta siitä huolimatta syöpä iski vielä kerran.

    Myös Raili Roposen vuosi 2009 oli synkkä. Ensin hänelle tehtiin sydänleikkaus, ja sen jälkeen todettiin aggressiivinen rintasyöpä. Hänelle tehtiin osittainen rinnanpoisto. Roponen ei ollut varma, jaksaisiko hän kaikki hoidot.

    – Hiukset lähtivät ja turvotukset olivat kamalia kortisonin takia.

    Välillä hoitoja piti siirtää, koska leukosyytit olivat liian matalalla. Elämä oli melkoista vuoristorataa. Huumori ja vahva lapsenusko ja usko lääketieteeseen antoivat voimaa selvitä vaikeasta vuodesta. Viisi vuotta sitten hän sai sairaudestaan terveen paperit.

    Raili Roponen on tyytyväinen, että ilmoittautui mukaan ryhmään.Emma Pietarila/YleTanssi-liiketerapiasta apua ahdistukseen

    Saimaan Syöpäyhdistyksen tiloissa Lappeenrannassa on alkamassa tanssi-liiketerapiakurssi. Kurssilla on mukana seitsemän syöpään sairastanutta tai syöpää sairastavaa naista.

    Ryhmän vetäjä, tanssi-liiketerapeutti Katja Puranen laittaa musiikkia soimaan, kaivaa kassistaan väriliituja ja paperia. Kurssilaiset kävelevät pienessä salissa. Puranen pyytää ryhmäläisiä kuulostelemaan omaa oloaan ja liikkumaan sen mukaisesti.

    Tanssiliiketerapiassa liike voi olla sanoja tärkeämpi. Anne-Liisa Lindgren den Oude ja Raili Roponen ryhmätunnilla.Emma Pietarila/Yle

    Musiikki muuttuu tempoltaan nopeammaksi ja porukan kädet tekevät isompaa liikettä. Askel nousee, ja osa tarttuu toisiaan kädestä. Ympyrät ja kaaret täyttävät salin.

    Yksi tanssijoista liikkuu paljain jaloin silmät kiinni. Toinen nostaa paksuissa, värikkäissä villasukissaan kepeästi jalkaa. Tärkeintä on tehdä sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä juuri siinä hetkessä.

    – Tanssi-liiketerapia on on kehon, mielen ja liikkeen kautta tapahtuva psykoterapian kuntoutus- ja hoitomuoto. Ajatuksena on, että mieli ja keho ovat yhtä.

    Piirtäminen on yksi keino avata sielun sopukoita.Emma Pietarila/Yle

    Terapiassa käytetään apuna esimerkiksi tanssia, liikettä, musiikkia, maalaamista, piirtämistä ja kirjoittamista.

    – Tanssi-liiketerapiaa käytetään hyvinvoinnin lisäämiseen, terveyden ylläpitoon ja sairauksien hoitoon, kertoo tanssi-liiketerapeutti Katja Puranen.

    Psykoterapeuttisesti painottunutta tanssi-liiketerapian koulutusta järjestetään tällä hetkellä Jyväskylässä toimiva Eino Roiha -instituutissa.

    Jyväskylän yliopiston psykologian laitosella on menossa kolmi-vuotinen tutkimus, joka päättyy vuoden 2019 loppuun. Tutkimuksessa selvitetään tanssi-liiketerapian vaikuttavuutta masennuksesta kärsivien työikäisten kuntoutuksessa eri puolilla Suomea.

    Tutkimusta rahoittaa Kela. Tanssi-liiketerapia ei kuitenkaan toistaiseksi kuulu Kela-korvauksen piiriin.

    Jokainen ihminen on luova

    Tanssi-liiketerapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa ja soveltuu kaiken ikäisille. Sitä ohjaa koulutettu tanssi-liiketerapeutti.

    Vaikka terapian nimessä onkin sana tanssi, niin osallistujilta ei vaadita minkäänlaisia tanssillisia, taiteellisia tai liikunnallisia taitoja.

    – Ihminen on pohjimmiltaan luova, ja se auttaa erilaisia lähestymiskulmia ja -tapoja hyväksi käyttäen tutkia itselle vaikeitakin asioita, sanoo Puranen.

    Tanssiliiketerapia soveltuu kaikenikäisten kuntoutukseen ja elämänlaadun parantamiseen.Emma Pietarila/Yle

    Syöpä vaikuttaa lähes aina ihmisen ulkomuotoon ja vartaloon. Saimaan Syöpäyhdistys kokeilee potilaiden kuntoutuksessa ensimmäistä kertaa tanssi-liiketerapiaa.

    Yhdistys uskoo, että osallistujat saavat kurssin avulla takaisin myönteisemmän minäkuvan ja helpotusta syövän aiheuttamien ahdistavien tunteiden hallintaan. Ryhmä kokoontuu kymmenen kertaa ja on osallistujille maksuton.

    Ryhmän tuki tärkeää

    Tanssi-liiketerapiaa on hoito- ja kuntoutusmuotona käytetty maailmalla jo pitkään. Suomeen se rantautui 2000-luvun alkupuolella.

    Tanssi-liiketerapiatunnin vaikutukset tuntuvat pitkään. Raili Roponen kertoo, että usein tulee “terapoitua” itsekseen vielä seuraavallakin viikolla. Hän käy läpi tunnilla esiin tulleita tuntemuksia. Roponen pitää ryhmäterapiaa erittäin hyvänä asiana.

    – Kun toinenkin uskaltaa avautua, niin minäkin uskallan. Kaikilla on taustalla sairaus. Ymmärrämme toisiamme, mistä puhutaan, kiteyttää Roponen.

    Anne-Liisa Lindgren den Oude ei ole menettänyt elämäniloaan pitkästä sairaushistoriastaan huolimatta.Emma Pietarila/Yle

    Anne-Liisa Lindgren den Oude korostaa hyvän terapeutin merkitystä.

    – Hyvä ohjaaja saa ajattelemaan asioita omassa kehossa. Tuntemuksia kuunnellen liike lähtee sen jälkeen kuin itsestään.

    Sanoja ei tanssi-liiketerapiassa välttämättä tarvita lainkaan. Liike ja tunne voivat avata elämän solmuja paremmin kuin tuhat sanaa.

    – Pitkän sairaushistorian aikana on nyt noussut esiin asioita, joita ei ole kyennyt käsittelemään kuin vasta tämän terapian avulla, sanoo Lindgren den Oude onnellinen hymy huulillaan.

    Kuuntele Anne-Liisa Lindgren den Ouden, Raili Roposen ja tanssiliiketerapeutti Katja Purasen kokemuksia tanssiliiketerapiasta Yle Areenasta.

    Välitön nukahtaminen voi kertoa rajusta univajeesta –

    Välitön nukahtaminen voi kertoa rajusta univajeesta – "Hyvään uneen tarvitaan sopivasti valoa, happea ja rauhaa"


    Kuvittele pieni pora, joka on asetettu silmien väliin. Mene siitä kohdasta pieni matka pään sisään. Siellä se on: keskus joka hermostuu heti, jos kelloja siirretään tai matkustetaan aikavyöhykkeiden yli. Sieltä löytyy sisäinen kello, joka...

    Kuvittele pieni pora, joka on asetettu silmien väliin. Mene siitä kohdasta pieni matka pään sisään. Siellä se on: keskus joka hermostuu heti, jos kelloja siirretään tai matkustetaan aikavyöhykkeiden yli. Sieltä löytyy sisäinen kello, joka tarkkailee silmien näköhermojen kautta tulevaa valon määrää.

    – Sisäinen kello on herkkä häiriötiloille joka tapauksessa. Ihmisten välillä on toki eroja siinä, kuinka herkästi valon muutoksiin reagoidaan, kertoo hämeenlinnalainen yleislääketieteeen erikoislääkäri Janne Kanervisto.

    Jo tunnin muutos voi vaikuttaa dramaattisesti hyvinvointiin. Sokeritasapaino heittelee, aineenvaihdunta hidastuu, päätä särkee tai vatsa voi mennä sekaisin.

    – Maailmanlaajuisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että kellojen siirtämistä seuraavana päivänä sydäninfarktien määrä kohosi noin 25 prosenttia, kertoo Kanervisto.

    Hänen mukaansa ihmisen terveyden kannalta olisi parasta pysyvä talviaika. Todennäköisesti Suomi siirtyykin pysyvään talviaikaan vuonna 2021.

    Joskus matka höyhensaarille voi olla uuvuttava. Tutkimusten mukaan noin 10 % suomalaisista kärsii kroonisesta unettomuudesta.Janne KanervistoUneen liittyviä myyttejä

    Hyvään uneen liittyy paljon myyttejä. Kuorsaaja ei nuku sikeästi, vaan kärsii ylähengitysteiden eräänlaisesta löysyydestä ja ahtaudesta.

    Vieno kuorsaus tai moottorisahan murina saattaa olla merkki uniapneasta, jonka seuraukset voivat pahimmillaan olla tappavia.

    – Diagnosoimattomia uniapneapotilaita on valtavasti. Kuorsaajista kolmasosa on normaalipainoisia, mutta ylipainolla ja kuorsaamisella on yhteys. Mutta vastaavasti sopivalla painonpudotuksella kuorsaamisen ja uniapnean seurauksia voi helpottaa, toteaa lääkäri Janne Kanervisto.

    Ihminen, joka nukahtaa heti pään painuttua tyynyyn, kärsii Kanerviston mukaan myös uniongelmista.

    – Välitön nukahtaminen kertoo valtavasta univajeesta. Aivot ovat niin kuormittuneet, etteivät ne kestä enää hetkeäkään hereillä, vaan vaativat välitöntä lepoa. Se on kehon hälytysmerkki.

    Kolmas myytti liittyy toiveeseen nukkua koko yö ilman keskeytyksiä. Kanerviston mukaan on normaalia, että ihminen heräilee yössä muutaman kerran.

    – Ne ovat nopeita, lyhyitä keskeytyksiä, joiden jälkeen ihminen vaipuu uudelleen uneen. Niistä ei pidä olla huolissaan tai ottaa ylimääräistä stressiä. On myös tavallista, että nukahtamiseen menee 10 - 20 minuuttia. Yli puolen tunnin nukahtamisviive alkaa jo olla poikkeava, kertoo Janne Kanervisto.

    Oikea nukahtamishetki on tärkeä

    Yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto kertoo, että ihmisen vireystila vaihtelee noin puolentoista tunnin välein. Usein illallakaan aivot eivät saa levätä, vaan joutuvat antamaan tilaa somen, television tai sähköpostin selailulle. Keho voi olla väsynyt, mutta aivot käyvät kierroksilla.

    Jos aivoja stimuloidaan jatkuvasti, ne eivät osaa rauhoittua tarpeeksi valmistaakseen ihmistä lepoon.

    – Kun itsetuntemusta oppii, huomaa illallakin hetken, jolloin väsymys on suurin. Se aallonpohja kannattaa hyödyntää, ja mennä sänkyyn vasta silloin.

    Janne Kanervisto harrastaa valokuvausta. Oikean hetken hakeminen on hyvää mindfullness-harjoittelua, hän sanoo.Janne Kanervisto

    Lomalla tai vapaapäivänä runsas ulkoilu valoisaan aikaan tuo makeat yöunet. Kanervisto muistuttaa, että se on ihmisen luonnollinen olotila. Arjen ja vuodenaikojen vaihtelun tuomia eroja voi tasoittaa omilla toimilla.

    – Talvisin valon saamisesta pitää huolehtia itse: keinovalot kehiin ja sälekaihtimet auki. Kesällä taas makuuhuoneeseen kannattaa hankkia pimennysverhot. Valaistuksen himmentämisestä iltaa kohti voi olla myös apua, sanoo Janne Kanervisto.

    Univaje nostaa riskit suuriksi

    Ihmisellä on siis luolamiehen tavat, joilla ympäröivässä yhteiskunnassa pitäisi pärjätä.

    Lääkäri Janne Kanervisto kertoo amerikkalaistutkimuksesta, jossa ihmisten nukkumista on seurattu vuosikymmenten ajan. Tilastojen valossa keskimääräinen uniaika on vähentynyt kahdeksasta tunnista kuuteen tuntiin viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.

    – Se on valtavasti. Kahden tunnin univaje lisää riskiä esimerkiksi diabetekseen ja ylipainoon. Parin tunnin univaje kaksinkertaistaa urheiluvammojen riskin ja kolmen tunnin univaje kolminkertaistaa liikenneonnettomuusriskin.

    Välitön nukahtaminen kertoo valtavasta univajeesta Janne Kanervisto

    Unettomuuteen liittyy myös valtava bisnes sängyistä ja petivaatteista reseptivapaisiin valmisteisiin. Kanervisto sanoo tämän kertovan myös siitä, että hyvä uni on kiinnostuksen kohde.

    – Mutta paras lääke on aina luonnollinen uni. Ei ole toista lääkettä, joka parantaa aineenvaihduntaa, korjaa sokeritasapainoa ja auttaa suoriutumaan vaativista tehtävistä yhtä hyvin. Siksi tämän luonnollisen tarpeen löytäminen ja kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää.

    Amerikkalaistutkimus: Yli puolet nuorista aikuisista on nyt sinkkuja, seksin määrä vähäisempää kuin 30 vuoteen

    Amerikkalaistutkimus: Yli puolet nuorista aikuisista on nyt sinkkuja, seksin määrä vähäisempää kuin 30 vuoteen


    Tuore amerikkalainen kysely todistaa nuorten aikuisten seurustelukulttuurin suuresta muutoksesta. Sinkkuus ohitti ensimmäistä kertaa tutkimuksen historiassa seurustelun 18–34-vuotiaiden amerikkalaisten parissa. Alle 35-vuotiaista amerikkalaisista...

    Tuore amerikkalainen kysely todistaa nuorten aikuisten seurustelukulttuurin suuresta muutoksesta. Sinkkuus ohitti ensimmäistä kertaa tutkimuksen historiassa seurustelun 18–34-vuotiaiden amerikkalaisten parissa.

    Alle 35-vuotiaista amerikkalaisista aavistuksen yli puolet (51 %) kertoo, ettei heillä ole vakituista seurustelukumppania. Aiemmassa, vuonna 2016 tehdyssä kyselyssä näin vastasi 45 prosenttia nuorista aikuisista.

    Muutos on erityisen merkittävä, kun tulosta vertaa tutkimuksen aloitusvuoteen 1986. Tuolloin ilman vakituista seurustelukumppania kertoi olevansa 35 prosenttia amerikkalaisista nuorista aikuisista.

    Tiedot käyvät ilmi Chicagon yliopiston tekemän General Social Survey -tutkimuksen tuoreista tiedoista. Sitä varten haastateltiin viime vuonna kasvokkain 2348 amerikkalaista. Tutkimuksesta uutisoi The Washington Post.

    Tuloksia tulkitessa on hyvä ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät edes halua vakituista seurustelusuhdetta. Sinkkuus on monelle tietoisesti valittu, itselle sopiva elämäntapa. Ihmisten ajatuksia, arvoja ja käytöstä ohjaavat normit ovat länsimaissa myös muuttuneet siten, että sinkkuus hyväksytään yhä paremmin.

    Varsinkin nuorten miesten seksin harrastaminen vähentynyt

    Saman General Social Surveyn mukaan amerikkalaisten kiinnostus harrastaa seksiä on entisestään vähentynyt. Alle 30-vuotiaista 23 prosenttia ilmoittaa, ettei ole vuoden aikana harrastanut seksiä.

    Muutos on huima verrattuna kymmenen vuoden takaiseen, jolloin vuoden ilman seksiä kertoi olleensa vain noin 8 prosenttia alle 30-vuotiaista amerikkalaisista.

    Ilman seksiä ovat kyselyn mukaan nykyään varsinkin nuoret miehet. Uusimpien tulosten mukaan alle 30-vuotiaista amerikkalaismiehistä 28 prosenttia ei ole harrastanut vuoteen seksiä. Samanikäisistä naisista seksittä on ollut 18 prosenttia.

    Washington Postin haastattelema San Diegon yliopiston psykologian professori Jean Twenge selittää tutkimustuloksia muun muassa nuorten miesten työttömyyden lisääntymisellä. Hänen mukaansa epävarma työtilanne vaikeuttaa vakituisten seurustelusuhteiden solmimista.

    Lisäksi Twenge arvioi, että jatkuvasti lisääntyvä viihde, kuten tietokone- ja konsolipelit sekä nettiporno, täyttää varsinkin nuorten miesten vapaa-aikaa.

    Viihde, kuten tietokone- ja konsolipelit sekä nettiporno, täyttää nuorten miesten vapaa-aikaa.Henrietta Hassinen / YleSeksikertojen laskeminen ei kerro kaikkea seksuaalisuudesta

    Myös suomalaisten yhdyntämäärät ovat jo jonkin aikaa vähentyneet (FINSEX 2015). Seksikertojen määrää kysyttäessä tutkimustulokset eivät kuitenkaan aina kerro kaikkea oleellista ihmisten seksuaalisuudesta ja sen toteuttamisesta.

    Tutkimuksissa seksillä tarkoitetaan useimmiten yhdyntää tai ainakin muulla tavoin kumppanin sukupuolielinten kiihottamista. Tutkimusten ulkopuolelle jäävät usein muun muassa itsetyydytys, fantasiat sekä erilaiset rooli- tai BDSM-leikit. Siksi seksikertojen laskeminen ei aina anna kattavaa kuvaa ihmisten seksuaalisesta tyytyväisyydestä.

    Moni asiantuntija onkin sitä mieltä, että seksikertojen laskemisen voisi lopettaa. Seksin ymmärtäminen laajemmin on tärkeää, jotta ihmiset eivät turhaa vertaile itseään toisiin.

    Lisää aiheesta:

    Tutkimus: Jopa viidennes suomalaisista harrastaa seksiä korkeintaan kerran kuukaudessa

    Saitko viikonloppuna? Asiantuntijat kannustavat lopettamaan seksikertojen laskemisen

    Akuutti: Seksiä vai ei? (video)

    Eikö suomalaisia enää paneta? Mahadura & Özbergan podcast (audio)

    Kun työntekijä uupuu, on apu usein liian myöhässä – Henkinen hyvinvointi on vasta nyt alkanut kiinnostaa yrityksiä

    Kun työntekijä uupuu, on apu usein liian myöhässä – Henkinen hyvinvointi on vasta nyt alkanut kiinnostaa yrityksiä


    ”Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: joko alat tehdä työtäsi vähän huonommin ja itsellesi armollisemmin tai etsit toisen työpaikan.” Näin raadollisesti sanoi työterveyslääkäri eräälle akuutista työstressistä kärsivälle keski-ikäiselle...

    ”Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: joko alat tehdä työtäsi vähän huonommin ja itsellesi armollisemmin tai etsit toisen työpaikan.”

    Näin raadollisesti sanoi työterveyslääkäri eräälle akuutista työstressistä kärsivälle keski-ikäiselle asiantuntijalle. Vaihtoehtojen vähyys ja tylyys kuulostavat lohduttomilta. Eikö työssäjaksamista olisi sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsoen järkevämpää tukea ennen kuin tilanne on mennyt niin pahaksi, että ratkaisukeinona väläytellään irtisanoutumista?

    Tietysti olisi. Mutta harva työnantaja on tehnyt niin.

    – Henkinen hyvinvointi työssä on pitkälti laiminlyöty tai otettu itsestäänselvyytenä, sanoo Mervi Lamminen, joka johtaa työssäjaksamiseen erikoistunutta Auntie -hyvinvointiyritystä.

    Auntie tarjoaa työterveyspalveluna psykologista tukea työssäjaksamiseen. Terapeutit ovat tavoitettavissa videoyhteydellä vaikka omalta kotisohvalta heti kun työssäjaksaminen alkaa mietityttää.

    On uutta, että palvelut pyrkivät auttamaan työntekijöitä jo ennen varsinaista työterveyttä. Työn vaatimukset ja tekemisen tavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Silti aivojen jaksamiseen ei vielä kiinnitetä läheskään tarpeeksi huomiota.

    – Väsymiseen ei ole oikein ollut mitään puuttumiskeinoa. Työterveys on aika hampaaton uupumisen hoitamisessa. Ja työterveyteen mennään usein vasta viimeisenä vaihtoehtona.

    Käyttöohjeet omille aivoille

    Uupumisen lisääntymisen on huomannut myös työterveyspsykologi Heli Rautjärvi, joka työskentelee ajatustyöläisten hyvinvointi- ja työterveyspalveluja tuottavassa Heltti -yrityksessä.

    Heltti auttaa ajatustyöläisten työssäjaksamista monella tavalla: tukemalla henkilöstöjohtoa hyvinvoinnin johtamisessa, kouluttamalla esimiehiä sekä seuraamalla työntekijöiden hyvinvointia terveyskyselyillä. Jos kyselyssä tulee ilmi jaksamiseen liittyviä riskejä, tarjotaan työntekijälle keskusteluapua tai digitaalisia valmennusvaihtoehtoja matalalla kynnyksellä, ennen ongelmien kärjistymistä.

    Aktiivinen työntekijän hyvinvoinnista huolehtiminen on myös uutta työterveyshuollossa. Henkisen hyvinvoinnin suhteen se voi olla erityisen hyödyllistä.

    – Kun ihminen on ylikuormittunut työnsä takia, hän ei jaksa lähteä selvittämään mistä saisi apua. Työterveyteen meneminen saatetaan kokea luovuttamisena, Heli Rautjärvi sanoo.

    Työterveyspsykologi Heli RautjärviSuvi Sievilä / Valopeitto

    Pärjäämistä korostavassa työkulttuurissamme oman jaksamattomuuden tunnustaminen voi olla työntekijälle todella vaikea paikka. Siksi Rautjärvi kutsuukin itseään psykologin sijaan mieluummin vaikka mentaaliseksi personal traineriksi. Jaksamisvalmennukseen voi olla matalampi kynnys osallistua kuin terapiaan.

    Valmennuksessa työntekijää autetaan löytämään sopivat käyttöohjeet omille aivoille. Ihmiset ovat erilaisia, ja he kuormittuvat eri asioista. Työyhteisössä on myös tärkeä luoda aivoja säästävät pelisäännöt muun muassa maisemakonttorin käytöstavoista, keskeytyksistä ja työyhteisön viestintätavoista.

    Jaksaminen on itsestä kiinni – vai onko?

    Henkinen jaksaminen on ollut paljolti työntekijän omalla vastuulla. Yritysten silloin tällöin järjestämät hyvinvointi- tai tiimipäivät, hengennostatustapahtumat tai työpaikoille tuodut mindfulness-tuokiot helpottavat usein vain hetkellisesti. Syvemmällä olevia jaksamisongelmia tsemppitemput eivät korjaa.

    Kyynikko kysyisikin, miten eri tavoin annettava jaksamisvalmennus eroaa aiemmista yrityksistä saada työntekijöistä kaikki irti. Epäilevät kommentit ovat tuttuja Mervi Lammisellekin.

    – Yrityksissä kuulee välillä kommentteja, että "tämäkin vielä! Pitääkö minun kaiken lisäksi syyllistää itseäni jaksamisvaikeuksista?"

    Lamminen jaksaa selittää, että tarkoitus ei ole syyllistää eikä antaa turhia tsemppiohjeita, vaan antaa työkaluja työkuormasta tai muista työpaikan ongelmista puhumiseen. Yksi tärkeä osa jaksamisvalmennusta on myös auttaa työntekijää pohtimaan omia arvojaan ja työtapojaan.

    – Aina ei ole kyse siitä että työpaikka vaatii, vaan ihmiset vaativat myös itseltään paljon. Valmennuksen avulla voi huomata, että jos tekee riittävän hyvää työtä ja pitää paremmin kiinni työajoista, niin alkaakin taas viihtyä työpaikalla.

    Mervi LamminenSirje NikulainenHyvät muistot ja työkaverit voivat olla myös taakka

    Ristiriitaista on, että joskus itselle sopimattomassa työpaikassa sinnitellään vääristä syistä. Moni työssään uupunut kiittää ihania työkavereita. Vaikka hyvä yhteishenki on voimavara, se voi myös olla riski.

    Väsynyt tekee töitä uupumukseen asti, koska tietää, että tehtävät kaatuisivat muuten kivojen kollegoiden niskaan. Tai työpaikkaa ei haluta vaihtaa, koska halutaan pitää kiinni hyvästä työporukasta.

    Myös vanhojen hyvien aikojen haikailu pitää joskus kiinni työpaikassa, johon ei enää hakisi töihin. Näin kävi myös Mervi Lammiselle itselleen.

    – Joskus me jäämme jopa vangiksi siihen tilaan, että halusin tätä työtä niin paljon, olin innoissani ja silloin alussa kaikki oli niin hienoa. On vaikea luopua mielikuvasta ja ymmärtää, että työ on muuttunut aivan toisenlaiseksi.

    Päästä irti vanhasta ja löydä työn hyvä ydin

    On tärkeää ymmärtää, että jaksamisvalmennuksen tarkoituksena ei ole pakottaa työntekijää loputtomasti sopeutumaan työpaikkaansa. On ok myös vaihtaa työpaikkaa. On yhtä ok päättää jäädä työpaikkaan, joka ei ole täydellinen.

    Auntie-hyvinvointiyrityksen johtaja Mervi Lamminen kiteyttää asian kahteen ydinasiaan: irtipäästämiseen ja siihen, että muistaa, mitä hyvää nykyisessä työssä on.

    – Meidän prosessissa tosi tärkeässä osassa on irtipäästämisen harjoittelu. Eli opetellaan hyväksymään todellisuus sellaisena kuin se on. Työpaikka on muuttunut, itse on muuttunut, mutta ehkä se ydin on yhä hyvää.

    Kun lisäksi ymmärtää omat rajansa ja rajoitteensa, voi työ alkaa näyttäytyä uudessa valossa. Siihen voi ehkä suhtautua vähän kevyemmin ja vähemmän stressaten. Maailmaa ei tarvitse tehdä valmiiksi joka päivä. Ei ehkä koskaan.

    Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.

    Lue myös:

    Tutkimus: Ylipitkät työviikot masennusriski naisille

    Uupuneiden sankaritarinat ärsyttävät 33-vuotiaana loppuunpalanutta Lotta Heikkeriä – “En ajattele, että uupumus tekisi minusta paremman ihmisen”

    Outi Sorsa, 34, ei saanut kiitosta työstä, menetti yöunet ja uupui: Jopa 60 prosenttia kokee henkistä kuormitusta työssä – testaa kuormituksesi Moni yrittäjä tekee työtään ylirasittuneena – Jani Tervola tuupertui autonsa ratin päälle, mutta perhe ja rakkaus nostivat miehen vuosien väsymyksestä

    Yleisin vakavan työuupumuksen syy on liian suuri työtuntimäärä

    Hedelmälliset vuodet vaikuttavat naisen dementiariskiin

    Hedelmälliset vuodet vaikuttavat naisen dementiariskiin


    Riski sairastua dementiaan näyttäisi olevan suurempi naisilla, joilla on vähemmän hedelmällisiä vuosia elämänsä aikana. Hedelmällisillä vuosilla tarkoitetaan aikaa kuukautisten alkamisesta menopaussiin eli vaihdevuosiin. Estrogeeni on...

    Riski sairastua dementiaan näyttäisi olevan suurempi naisilla, joilla on vähemmän hedelmällisiä vuosia elämänsä aikana. Hedelmällisillä vuosilla tarkoitetaan aikaa kuukautisten alkamisesta menopaussiin eli vaihdevuosiin. Estrogeeni on todennäköinen selitys ilmiölle.

    Neurology-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 6 100 naisen seurantatietoihin, ja niiden mukaan sekä kuukautisten että menopaussin alkamisajankohdalla on yhteyksiä dementiariskiin.

    Verrattuna naisiin, joiden kuukautiset alkoivat noin 13-vuotiaana, dementiariski oli 23 prosenttia suurempi naisilla, joiden kuukautiset olivat alkaneet vasta 16-vuotiaana tai myöhemmin.

    Vastaavasti naiset, joiden menopaussi oli alkanut ennen 47. ikävuotta, sairastuivat 19 prosenttia todennäköisemmin kuin naiset, joiden menopaussi alkoi myöhemmin.

    Kun naisten hedelmällisiä vuosia tarkasteltiin kokonaisuudessaan, dementiariski oli noin 20 prosenttia suurempi naisilla, joiden hedelmälliset vuodet jäivät 34 vuoteen. Yhteydet havaittiin senkin jälkeen, kun tuloksissa huomioitiin monia dementian riskitekijöitä, kuten tupakointi, diabetes ja korkea verenpaine.

    Tulokset viittaavat estrogeenin merkitykseen naisten dementia-alttiudessa. Mitä pitempään nainen on hedelmällinen, sitä pitempään hänen estrogeenitasonsa ovat korkeat. Estrogeenitasoihin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin seikat kuin hedelmällisten vuosien määrä, joten tuloksia kannattaa tulkita pienellä varovaisuudella.

    Dementia ja muut muistisairaudet ovat yleistyneet huomattavasti lähimpien vuosikymmenten aikana. Tuoreen selvityksen mukaan dementiaa sairastaa arviolta 44 miljoonaa ihmistä. Suomessa muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 henkilöllä. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.

    Yle selvitti: Pääkaupunkiseudun terveysasemissa valtavat erot – tästä näet, missä pääsisit lääkäriin lukujen valossa nopeimmin

    Yle selvitti: Pääkaupunkiseudun terveysasemissa valtavat erot – tästä näet, missä pääsisit lääkäriin lukujen valossa nopeimmin


    Miten selvitys tehtiin?Lääkärille pääsyä tarkastellaan niin sanotun T3-luvun avulla. Se kertoo, milloin terveysaseman lääkäreillä on seuraava kolmas vapaa vastaanottoaika kiireettömään hoitoon.T3 on kaikkien kyseisen terveysaseman...

    Miten selvitys tehtiin?

    Lääkärille pääsyä tarkastellaan niin sanotun T3-luvun avulla. Se kertoo, milloin terveysaseman lääkäreillä on seuraava kolmas vapaa vastaanottoaika kiireettömään hoitoon.

    T3 on kaikkien kyseisen terveysaseman lääkäreiden kolmansista vapaista ajoista laskettu mediaani eli keskiluku.

    Lääkäriin pääsy vaihtelee eri asemilla kuukausittain, joten tarkastelimme terveysasemien kuukausittaisia T3-lukuja vuoden ajalta, helmikuusta 2018 helmikuuhun 2019 ja laskimme niistä mediaanin.

    Luku siis kertoo, montako vuorokautta viimeisen vuoden aikana kullakin terveysasemalla on tyypillisesti kestänyt päästä ei-kiireelliseen hoitoon lääkärille.

    Lääkäriin pääseminen vaihtelee hurjasti alueittain Helsingin, Espoon ja Vantaan sisällä ilmenee Ylen tekemästä selvityksestä. Suurimmat erot kaupungin sisällä ovat Helsingissä.

    Pisimmät jonot näyttävät olevan Vantaan terveysasemilla, mutta Vantaa laskee vain omalääkärin vastaanotoille muodostuvat jonot. Espoo ja Helsinki mittaavat kaikkien terveyskeskuslääkäreiden jonotusajat.

    Vaikka jonot ovat kaukana kaupunkien omista tavoitteista, kaikissa kaupungeissa kiireettömään hoitoon pääsee hoitotakuulain mukaisesti kolmessa kuukaudessa. Kiireelliseen hoitoon pääsee saman vuorokauden kuluessa.

    Jutun lopussa on taulukko, josta voit katsoa kuinka pitkä jono lääkärille on juuri sinun terveysasemallasi. Voit vertailla myös, mille asemalle pääsisit lukujen valossa nopeimmin.

    Miksi Helsingissä jonojen pituus vaihtelee niin paljon? Helsingin pisimmät ja lyhimmät jonot terveyskeskuslääkärille kiireettömään hoitoon. Yle Uutisgrafiikka

    Vastaajana terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen:

    "Helsingissä useammalla asemalla on henkilöstöpulaa. Lääkärityövoimasta puuttuu noin sata lääkäriä. Osa vakansseista on täyttämättä ja tämän lisäksi muun muassa osa-aikaisuudet ja virkavapaat vähentää työvoimaa.

    Lääkäritilanne ei kuitenkaan ole ainoa tekijä lyhyisiin tai pitkiin jonoihin. Helsinki selvittää paraikaa juurisyitä sille, miksi toiminta sakkaa yhdellä asemalla ja toisella ei, vaikka näennäisesti asioiden pitäisi olla yhtä hyvin tai yhtä huonosti.

    Osalla pitkien jonojen asemien alueilla väestö on kasvanut hurjaa vauhtia. Siihen reagointi kestää hieman pidempään varsinkin kun rekrytointihaasteita on jatkuvasti.

    Ihmiset saavat toki vapaasti valita, mihin terveyskeskukseen he hakeutuvat, mutta osa asukkaista haluaa käydä lähimmällä terveysasemalla.

    Jonojen pituuteen vaikuttaa monta tekijää, kuten alueiden erilaisuus, haasteet yhteisen kielen löytymisessä ja se, onko asukkailla työterveyttä käytössä vai ei. Myös vakuutusten määrä ja ikärakenne vaikuttavat: mitä iäkkäämpää väestö on, sitä enemmän lääkäreille on kysyntää.

    Kuitenkin Etelä-Helsingissä yllättäen nuoret ovat iso käyttäjäryhmä, mutta Itä-Helsingissä näin taas ei välttämättä ole.

    Joidenkin alueiden, kuten vaikkapa Jakomäen asukkailla, lääkäriin hakeutumisessa saattaa olla isompi kynnys kuin joillakin toisilla alueilla. Tämä voi lyhentää jonoja, koska kysyntää on vähemmän.

    Eli hyvinvoivilla alueilla nuoret saattavat huolehtia terveydestään paremmin tai sitten heillä ei ole työterveys- tai opiskeluterveydenhuoltoa. Voi myös olla, että he jostain syystä haluavat käyttää enemmän julkista terveydenhuoltoa.

    Idän asemilla lääkäreillä on ollut hieman korkeampi palkka, koska siellä on ollut kroonisempi lääkäripula kuin muualla.

    Ei voi kuitenkaan sanoa, että joillekin tietyille asemille olisi vaikeampaa saada lääkäreitä kuin toisille. Terveysaseman lääkäritilanteella on kuitenkin uusien lääkäreiden näkökulmasta merkitystä: on ikävää tulla paikkaan, jossa on jo valmiiksi useampi puutos lääkäreissä.

    Herkästi muodostuu noidankehä, johon on hyvin raskasta puuttua. Olisi helpompi saada lääkäri terveysasemalle, jossa on yhden tai kahden lääkärin puutos kuin jos asemalta puuttuu viisi lääkäriä kahdestakymmenestä.

    Jos isosta lääkäripulasta kärsivälle asemalle tulee yksi ylimääräinen lääkäri, niin hän joutuu suuren paineen alle. Varsinkin jos on kyse nuoresta lääkäristä, joka tulee vasta harjoittelemaan terveysasematoimintaa, niin niin sanottuun hiilikaivokseen on ikävä hypätä kylmiltään."

    Miten Helsinki aikoo lyhentää jonoja? Jonojen pituus terveysasemittain kiireettömään hoitoon Helsingissä. Yle Uutisgrafiikka

    Terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen:

    Lääkäreiden rekrytointiin panostetaan. Aiomme kehittää johtamista ja tehostaa toimintaamme.

    Etsimme myös erilaisia palvelumuotoja esimerkiksi hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia apuna nopeaan asiakasmäärien vaihteluihin. Meillä on jo kokeilussa lääkärivastaanottojen suoraostot eli "suoraostoseteli" yksityisiltä palveluntuottajilta.

    Seteli on ollut käytössä tai tulee käyttöön esimerkiksi Vuosaaressa, Viiskulmassa, Pitäjänmäessä, Puistolassa ja Malminkartanossa. Setelin käyttöönotto on tuottanut tulosta ja nopeuttanut kiireettömien potilaiden hoitoon pääsyä.

    Miksi Espoossa jonojen pituus vaihtelee niin paljon? Espoon pisimmät ja lyhimmät jonot terveyskeskuslääkärille kiireettömään hoitoon. Yle Uutisgrafiikka

    Vastaajana vs. johtava ylilääkäri Eila Erola:

    "Leppävaaran ja Tapiolan terveysasemat ovat isoja ja niissä lääkäreiden vaihtuvuus on suuri ja lääkärimitoitus nafti verrattuna väestöön. Kun lääkäreissä on paljon vaihtuvuutta ja ennen kuin nuoret lääkärit pääsevät vauhtiin, käyntimäärät ovat pienempiä.

    Erityisesti Tapiolassa vastaanotoilla käy enemmän ikäihmisiä, jolloin vastaanottokäynnit ovat vähän pidempiä ja hitaampia. Potilaita ei pystytä hoitamaan yhtä sutjakkaasti kuin siellä, missä väestöpohja on nuorempaa.

    Joillakin alueilla, kuten Espoonlahdessa, on enemmän sairastavuutta ja työttömyyttä. Matinkylässä on paljon maahanmuuttajia ja sitä kautta enemmän haasteita vastaanotolla.

    Kalajärven terveysasema on pientalovaltaisella alueella ja siellä on maahanmuuttajien ja ikäihmisten osuus on paljon pienempi, mutta siellä taas sairastavuus on hieman yli Espoon keskiarvon.

    Joillakin alueilla on heikko sosioekonominen tilanne ja työttömyyttä, mutta Espoossa ei ole yhtään sellaista terveysasemaa, jossa kaikki raskauttavat tekijät osuisivat samalle terveysasemalle.

    Yksiselitteisesti ei voi sanoa, että siellä missä on enemmän ongelmia, on vaikeampi päästä lääkärille kuin muualla.

    Samarian terveysasema on yksi huippuyksiköistämme, vaikka se on suuri asema. Yhdessä Kalajärven kanssa se porskuttaa kuukaudesta toiseen hyvää tulosta.

    Samaria selviää hyvin, koska siellä aloitettiin vuosi sitten hoitajavetoinen hanke. Siellä saatiin prosessit kuntoon ja siellä on työnjako lääkäreiden ja hoitajien välillä järkevä. Siellä ei ole yhtään sen enempää henkilökuntaa suhteessa väestöön kuin missään muuallakaan."

    Miten Espoo aikoo lyhentää jonoja? Jonojen pituus terveysasemittain kiireettömään hoitoon Espoossa.Yle Uutisgrafiikka

    Vs. johtava ylilääkäri Eila Erola:

    "Espoon tavoite on, että kiireettömään hoitoon pääsee alle kymmenessä vuorokaudessa.

    Meidän pitää huolehtia siitä, että jokaisella asemalla on riittävä määrä tekijöitä vastaamaan kysyntään. Tarkoitus on vuoden loppupuolella tai ensi vuoden alussa avata asemien ovet siten, että tapauskohtaisesti voisi käydä toisella terveysasemalla. Jos esimerkiksi Tapiolassa on pitkät odotusajat, niin potilas voisi käydä jossakin toisella terveysasemalla.

    Meillä on nytkin mahdollista valita toinen terveysasema, mutta siihen joutuu sitoutumaan vuodeksi eteenpäin. Mutta vaikka esimerkiksi Samariassa on päästy tavoitteeseen kuukaudesta toiseen, niin sinne ei ole paljon vaihtanut muualla asuvia kuntalaisia. Espoolaiset käyvät mielellään omalla terveysasemalla.

    Samarian terveysaseman malli on tarkoitus levittää muillekin asemille.

    Myös kahden ulkoistetun terveysaseman, Oma lääkärisi Matinkylä ja Oma Lääkärisi Espoontori menestyvät hyvin. Ne toimivat omien terveysasemiemme lisäkapasiteettina. Espoossa ei ole kuitenkaan aikomusta ulkoistaa lisää terveysasemia."

    Miksi Vantaalla jonojen pituus vaihtelee niin paljon? Vantaan pisimmät ja lyhimmät jonot terveyskeskuksen omalääkärille kiireettömään hoitoon. Yle Uutisgrafiikka

    Vastaajana terveyspalveluiden johtaja Piia Vuorela:

    "Terveysasemilla on lääkäripulaa. Tälläkin hetkellä pohjoisen alueella, Korsossa ja Koivukylässä on vakansseja täyttämättä.

    Toisille asemille on vaikeampi saada lääkäreitä kuin toisille. Jos toisella asemalla on kolme lääkäriä pois ja toisessa kaikki virat ovat täynnä, niin totta kai se vaikuttaa jonon pituuteen.

    Lääkäripula ei ole ainoa selittävä tekijä, ja osittain voi vaikuttaa se, minkä verran juuri tietyn alueen väestö haluaa käyttää omalääkäriä tai muita lääkäripalveluita. Siihen me emme voi vaikuttaa.

    Jonojen pituuden vaihteluun terveysasemien välillä ei ole yhtä syytä, vaan se on monen asian summa.

    Haasteena on myös se, että me emme tällä hetkellä tiedä kuinka suuri osa tietyn suuralueen väestöstä käyttää meidän palveluitamme.Tilastojen saaminen on vaikeaa nykyjärjestelmillä. Kaiken kaikkiaan Vantaan väestöstä 42 prosenttia käy terveyskeskuslääkärillä.

    Eniten lääkäriaikoja tarvitsevat monisairaat ja pitkäaikaissairaat. Vieraskieliset saattavat tarvita tupla-ajan. Eri alueilla on enemmän erilaisia sairauksia kuin toisilla alueilla. Tällä hetkellä emme tiedä, kuinka moni juuri tällaisista väestön osista haluaa käyttää meidän palveluitamme, jotta me voisimme suunnata resursseja juuri heille."

    Miten Vantaa aikoo lyhentää jonoja? Jonojen pituus terveysasemittain kiirettömään hoitoon Vantaalla.Yle Uutisgrafiikka

    Vastaajana terveyspalveluiden johtaja Piia Vuorela:

    "Vantaan tavoite on, että kiireettömään hoitoon pääsee alle 14 vuorokaudessa eli alle kahdessa viikossa.

    Tällä hetkellä tilanne on se, että joka paikkaan on pitkä jono. Tarvitsemme lisää resursseja. En kuitenkaan usko, että niitä saadaan niin nopeasti, että nykyisellä toimintamallilla saataisiin palveluntarve tyydytettyä. Meidän pitäisi keksiä uusia tapoja tehdä työtä ja löytää keinoja, joilla asiakas voi itse osallistua entistä enemmän.

    Me tarjoamme jo nyt palveluseteleitä kiireettömään hoitoon. Haluamme lisätä niiden käyttöä, jotta saamme ruuhkia purettua. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan ole halunneet käyttää palveluseteleitä, vaan he haluavat käyttää terveyskeskuksen omalääkäriä. Eli sitten kun Vantaalla saa palvelua, siihen ollaan tyytyväisiä.

    Odotan uutta asiakas- ja potilastietojärjestelmää Apottia, jonka avulla saamme parempia tilastoja ja siten voimme suunnata helpommin lääkäriresursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Apotti on tarkoitus ottaa käyttöön äitienpäiväviikonloppuna."

    WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä

    WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä


    Maailman Luonnon Säätiö WWF on julkaissut kuuden kohdan ruokasuosituksen. Tiistaina julkaistua ruokasuositustaan WWF kuvaa terveelliseksi maapallon kasvalle väestölle, ilmastonmuutosta hillitseväksi sekä luonnon monimuotoisuutta...

    Maailman Luonnon Säätiö WWF on julkaissut kuuden kohdan ruokasuosituksen. Tiistaina julkaistua ruokasuositustaan WWF kuvaa terveelliseksi maapallon kasvalle väestölle, ilmastonmuutosta hillitseväksi sekä luonnon monimuotoisuutta turvaavaksi.

    Suosituksen taustalla on havainto, että ruuantuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista ja muodostaa viidenneksen ihmisen hiilijalanjäljestä. Lisäksi WWF huomauttaa, että metsien ja muiden luonnontilaisten alueiden raivaaminen eläinperäisen ruuan tuotantoon on suurimpia syitä maailman villieläinten määrän romahtamiseen.

    WWF:n ruokasuositukset perustuvat riippumattoman EAT-Lancet komission tammikuussa julkaisemiin ruokasuosituksiin.

    Yle Uutisgrafiikka

    WWF:n johtava ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapään mukaan ilmastoystävällisessä ja luonnon kannalta kestävässä ruokavaliossa punaista lihaa saisi syödä korkeintaan kerran viikossa. Valkeapää haluaa muistuttaa, että suosituksen sävy ei ole kieltää lihansyöntiä. Suositus on salliva mutta rajoittava.

    – Lihaa voi edelleen syödä, mutta on välttämätöntä vähentää sen kulutusta.

    Vaikea maito ja oudot kananmunat

    WWF on huolissaan siitä, että suomalaisten lihankulutus on tällä vuosituhannella lisääntynyt lähes 20 prosenttia. Jos lihaa haluaa syödä, niin broileri on WWF:n Valkeapään mukaan ilmaston kannalta huomattavasti parempi ratkaisu kuin naudan- tai sianliha.

    – Toisaalta, jos sitä vertaa naudanlihan tuotantoon, niin broileri syö samankaltaista ravintoa, mitä voisi syöttää ihmisille. Se broileri on turhaan ruokaketjussa siinä välissä. Tyypillisesti suomalaiset broilerit syövät soijaa. Sen soijan voisi syödä sellaisenaan. Meillä syödään se soija pääosin broilerin ja kananmunan muodossa.

    Merkittävin syy lisätä kasvisyöntiä tuleekin Annukka Valkeapään mielestä siitä, että kasviksia pystytään tuottamaan todella paljon enemmän kuin lihaa.

    – Jos meillä on rajallinen maa-ala käytössä ja tuotamme pääasiassa kasviperäistä ruokaa, niin pystymme ruokkimaan neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin, jos tuotetaan liharuokaa sillä samalla alueella. Lihan vaatima maa-ala on niin paljon isompi.

    Suosituksessa on myös kalaa. Valkeapää toivoo kalastettavan esimerkiksi kotimaista haukea, särkiä, muikkuja, ahvenia tai silakkaa.

    – Nämä ovat sellaisia kalalajeja, että niiden pyydystäminen ja syöminen voi ympäristön kannalta tulla plussan puolelle sen takia, että sillä sitä rehevöitymistä vähennetään vesistä. Se ei vaadi erillistä kasvattamista, eikä erillistä rehuntuotantoa toisin kuin kasvatetulle kalalle.

    Maidon tuotannossa WWF on erityisesti käärmeissään valtion tukipolitiikasta, jonka vuoksi lehmänmaito maksaa vähemmän kuin kasviperäiset juomat kuten kaurajuoma.

    – Se kuormittaa ympäristöä aika paljon. Lehmä laiduntaa ja sille kasvatetaan viljaa. Sen lisäksi se vielä röyhtäilee ja piereskelee, mikä lisää niitä ilmastopäästöjä.

    Mutta kananmunien syöntisuosituksen osalta Annukka Valkeapää ei ole ihan varma, mihin kaikkeen se lopulta perustuu. Arvailemaan hän ei lähde.

    – Olisi odottanut, että kananmunia voisi syödä enemmän. Mutta sellainen oli EAT-Lancetissa ja siihen luotan. Se on todella vakuuttavan asiantuntijajoukon laatima kokonaisuus.

    Lue myös:

    Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

    Perinteinen lautasmalli on kaikille tuttu – mutta tiesitkö, ettei se ole ainoa?

    Alle kouluikäisille oma ruokasuositus – Huonot elintavat kasaantuvat perheille, joilla on niukat tulot, vähäinen koulutus ja nuoret vanhemmat

    Mitä lounaaksi? Entistä harvemmin lohta, pihvikin voi vaihtua pyörykäksi