Yle Uutiset | Nokia | Tuoreimmat uutiset

    Pitkäperjantain liikenne rauhallista - mies kuoli hirvikolarissa

    Pitkäperjantain liikenne rauhallista - mies kuoli hirvikolarissa


    Kiirastorstain hyvä ajokeli oli houkutellut suuren osan pääsiäisen matkustajista tien päälle jo torstaina, tieliikennekeskuksesta arvioitiin. Pääsiäisen tieliikenteessä ei ole selvitty vailla kuolonuhreja. Keski-ikäinen mies kuoli...

    Kiirastorstain hyvä ajokeli oli houkutellut suuren osan pääsiäisen matkustajista tien päälle jo torstaina, tieliikennekeskuksesta arvioitiin.

    Pääsiäisen tieliikenteessä ei ole selvitty vailla kuolonuhreja. Keski-ikäinen mies kuoli henkilöauton törmättyä hirveen Lappeenrannassa pitkäperjantain iltana, pelastuslaitos kertoi.

    Päijät-Hämeessä Hartolassa noin 50-vuotias mies on loukkaantunut vakavasti törmättyään mönkijällä sekä puuhun että kiveen. Hämeen poliisin tilannekeskuksesta kerrotaan, että miehen epäillään olleen juovuksissa. Tapausta tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena. Pelastuslaitos sai ilmoituksen onnettomuudesta noin kello yhdeksältä illalla.

    Kiirastorstaina puolestaan kuoli Nurmijärven Klaukkalassa alaikäinen poika mopon ja henkilöauton kolarissa. Samoin torstaina menehtyi mies, kun hän oli saanut vakavia vammoja törmättyään moottoripyörällä auton perään Sipoossa Lahdenväylällä.

    Pitkäperjantaina oli eniten autoja maanteillä heti puolenpäivän jälkeen. Vilkkaimmat tieosuudet olivat tutusti valtatiet 3, 4, ja 5 pohjoisen suuntaan. Pahemmin ei ruuhkautunut perjantaina myöskään valtatie 9:n liikennesumppu Tampereen ja Oriveden välillä.

    Tampereen ratikan reittiin suunnitellaan muutosta – kiskot kulkisivat Taysista linja-autoasemalle heti alkuvaiheessa

    Tampereen ratikan reittiin suunnitellaan muutosta – kiskot kulkisivat Taysista linja-autoasemalle heti alkuvaiheessa


    Tampere aikoo sittenkin jatkaa ratikkalinjaa Koskipuistosta linja-autoaseman tuntumaan jo piakkoin. Tuleva ratikkalinja kulkisikin jo alusta asti Tampereen yliopistolliselta sairaalalta Hatanpään valtatielle linja-autoaseman ja Ratinan kauppakeskuksen...

    Tampere aikoo sittenkin jatkaa ratikkalinjaa Koskipuistosta linja-autoaseman tuntumaan jo piakkoin.

    Tuleva ratikkalinja kulkisikin jo alusta asti Tampereen yliopistolliselta sairaalalta Hatanpään valtatielle linja-autoaseman ja Ratinan kauppakeskuksen suuntaan. Aiemmin sekä Hervannan että Taysin linjan on ollut tarkoitus päättyä Pyynikintorille.

    Ratikkalinjan haarautumiseen on jo aiemmin varauduttu päättämällä, että ratikalle rakennetaan vaihteet kiskoineen Koskipuistoon Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteykseen.

    Ensi vuosikymmenen puolenvälin jälkeen ratikkalinja voisi jatkua linja-autoasemalta Pirkkalaan ja toisessa päässä Taysista Koilliskeskukseen.

    Hervannasta ratikalla pääsisi edelleen ensin Pyynikintorille ja myöhemmin Lentävänniemeen asti.

    Ratikan rakennustyöt ovat kiihtymässä taas kesää kohti muun muassa Hämeenkadulla.Marjut Suomi / YleYrittäjät toivovat ratikkaa linja-autoasemalle

    Tampere on tilaamassa uuden linjauksen suunnittelua Raitiotieallianssilta vajaalla miljoonalla eurolla.

    Suunnitelman pohjalta valtuusto voisi päättää Hatanpään valtatien raitiotien rakentamisesta loppuvuodesta 2019.

    Esimerkiksi Pirkanmaan yrittäjät ja Tampereen yrittäjät ovat toivoneet, että Hatanpään valtatien ratikkalinja rakennettaisiin valmiiksi jo ensimmäisessä vaiheessa eli vuoteen 2021 mennessä.

    Tampereen keskustan painopiste on siirtymässä etelään muun muassa Ratinan kauppakeskuksen sekä tulevan Kannen ja monitoimiareenan vuoksi.

    Lisäksi käytöstä poistuvan Viinikan jätevedenpuhdistamon paikalle suunnitellaan uusia asuntoja vähintään 3 000 asukkaalle Hatanpään valtatien varteen.

    Lue lisää:

    Tampereen Hämeenkatu uusitaan perusteellisesti raitiotien rakentaminen yhteydessä – yli puolet raiteista jo valmiina

    Tampere kaipaa mielipiteitä Koilliskeskuksesta: suunnitelmissa lisää asukkaita, ratikka ja uimahalli

    Tutkijoiden mielestä Suomessa ei ole ongelmalähiöitä –

    Tutkijoiden mielestä Suomessa ei ole ongelmalähiöitä – "Se on kiertoilmaus, jolla leimataan alemmat luokat"


    "Kääntelen sulta lumpiot nurin ja teen susta ajokoiran, jos rupeet kettuileen." Kuusikymppisten seurue hörppii iltapäiväoluitaan Tampereen Hervannan Kultaisessa Apinassa. He kuuntelevat Tapio Ahlgrenin muisteloita kymmeniä vuosia sitten...

    "Kääntelen sulta lumpiot nurin ja teen susta ajokoiran, jos rupeet kettuileen."

    Kuusikymppisten seurue hörppii iltapäiväoluitaan Tampereen Hervannan Kultaisessa Apinassa. He kuuntelevat Tapio Ahlgrenin muisteloita kymmeniä vuosia sitten paikallisella grillillä sattuneesta välikohtauksesta.

    Pöytäseurue vakuuttaa, että villit tyypit ovat häipyneet. Toisella korvallani kuulen kuinka baarin ulkopuolella joku ärisee ja möykkää sekavia.

    Kultaisessa Apinassa kokoontuneen seurueen mielestä vanhaa hervantalaista yhteisöllisyyttä on vielä olemassa, mutta ei yhtä voimakkaana kuin muutama vuosikymmen sitten.Jani Aarnio / Yle

    Ovatko suomen lähiöt ongelmapesiä, joissa kytee vihaa ja katkeruutta? Tuntevatko kaikki suomalaiset olevansa mukana Suomi Oy:n menestystarinassa, jossa kaikki taloudellisen vaurauden mittarit osoittavat koilliseen.

    Tampereen yliopiston professori Harri Melin hörppii kahvia nurkkapöydässä. Missä kohtaa lähiöiden ja muun vaurastuvan Suomen tiet pääsivät erkanemaan?

    – Moni lähiö rakennettiin 1960-luvun kaupungistumisen hulluina vuosina, kun maalta kaupunkeihin tulleille työläisperheille tarvittiin koteja, Melin avaa.

    Tuohon aikaan uutuuttaan kiiltävät asunnot edustivat uuden työväenluokan suomalaista unelmaa. Sittemmin lähiöt ovat alkaneet Melinin mukaan jakautua eri kasteihin.

    – Osa vanhoista lähiöistä on jäänyt uinumaan 90-luvulle ja osaa kehitetään hyvin vahvasti.

    Harri Melin on huolissaan koulushoppailun aiheuttamasta eriarvoistumisesta.Jani Aarnio / Yle

    Turun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta selviää, että Suomessa on useita asuinalueita, joihin on kasaantunut tavallista enemmän huono-osaisuutta eli köyhyyttä, kouluttamattomuutta ja työttömyyttä.

    Melin muistuttaa, että esimerkiksi korkea työttömyysaste ei kerro koko totuutta siitä, miten yksittäisessä lähiössä voidaan. Asuinalueiden maineeseen vaikuttavat niin sanotut huono-osaisuuden taskut, yksittäiset talot ja jopa raput, jotka saavat lähiön näyttämään pahalta tilastoissa.

    – Meillä ei ole ongelmalähiöitä vaan lähiöiden sisällä on ongelmia.

    Viisi vuotta lähiöissä

    "Etkö sä osaa bilistä?"

    Lotta Junnilainen ei osannut. Monessa lähiössä nuorisotalo on se paikka, jossa hengataan ja kasvetaan. Ja siellä on biljardipöytä.

    Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Lotta Junnilainen jalkautui viideksi vuodeksi kahteen lähiöön, joista toinen on pääkaupunkiseudulla ja toinen Länsi-Suomessa. Hän ei halua kertoa lähiöiden nimiä. Niillä ei ole hänen mukaansa merkitystä.

    Nyt projekti on valmis. Sen tuloksena syntyi väitöskirjatutkimus Lähiökylä, jossa Junnilainen avaa sitä, millaiseksi vuokravaltaisten – ja monella mittarilla huono-osaisten – lähiöiden ihmiset kokevat elämänsä. Hänen tutkimansa lähiöt saatettaisiin helposti nimetä ongelmalähiöiksi.

    Lotta Junnilainen vietti tutkimustaan varten viisi vuotta kahdessa eri lähiössä. Lotta Junnilainen

    Lotta Junnilainen lopettaisi kokonaan ongelmalähiöistä puhumisen, koska sellaisia ei hänen mukaansa Suomessa ole. Junnilaisen mielestä Suomessa on lähiöongelma sen suhteen, miten ulkopuoliset näkevät niissä asuvat ihmiset.

    Junnilaisen mukaan ongelmilla viitataan usein paikalliseen elämänmenoon. Mutta kenellä on oikeus määritellä, millainen elämä on ongelma?

    – Kun puhutaan ongelmalähiöstä, niin oikeasti puhutaan ihmisistä. Se on kiertoilmaus, jolla leimataan yhteiskunnan alemmat luokat. Sana pitäisi laittaa pannaan.

    Harri Melin on samaa mieltä. Hänen mukaansa puhe ongelmalähiöstä voi saada aikaan negatiivisen kierteen, joka näkyy esimerkiksi asuntojen hintojen romahtamisena.

    – Ongelmalähiö on stigma, joka leimaa asukkaansa epäilyttäviksi.

    Kaikki tuntuu heistä vaikeammalta kuin ennen. Lotta Junnilainen

    Aikuisen on helppo hymähdellä ongelmalähiöpuheille. Lapsille ja nuorille ne voivat sen sijaan aiheuttaa hämmennystä, sillä ongelmaksi nimetty lähiö on heidän kotinsa.

    – Seuraa ristiriita, jossa paikka jossa asut on sekä hyvä että paha, Lotta Junnilainen sanoo.

    Junnilaisen mukaan ongelmalähiöpuhe synnyttää outoja tilanteita. Lähiöillä on kova tarve saada nuoret kiintymään kotikulmiinsa ja pitämään niistä huolta yhteisöllisesti. Samalla heitä kannustetaan lähtemään pois.

    – Yrittäkää nähdä maailmaa ja menkää muualle kouluun. Muuten päädytte roikkumaan ostarille.

    Nuori kasvaa ristiriitaisten viestien ympäröimänä: samaan aikaan sanotaan, että lähde pois ja samalla sanotaan, että kiinnity paikkaan.

    Kaikilla on samat mahdollisuudet menestyä – vai onko?

    – Ei ole, Junnilainen sanoo.

    Hänen mielestään kaikilla suomalaisilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia edetä elämässään kohti ylempiä sosiaalisia luokkia.

    – Se on kaunis ajatus, joka ei pidä paikkansa. Sen ymmärtäminen on vaikeaa heille, jotka nauttivat tasa-arvoisen yhteiskunnan hedelmistä.

    En muuttanut pois siksi, että olisin halunnut pois. Markus Savolainen

    Junnilainen kutsuu ajatusta tasavertaisista mahdollisuuksista suomalaiseksi unelmaksi. Se on hyvinvointivaltion tuottama versio amerikkalaisesta unelmasta, jossa jokaisesta voi tulla mitä vaan.

    – Vaikka meillä on verraten tasa-arvoinen yhteiskunta, niin myös meillä elämässä etenemiseen vaikuttaa voimakkaasti se, mihin yhteiskunnalliseen asemaan sattuu syntymään.

    Hervanta kasvoi kovaa vauhtia 1970-luvulla. Tämä kuva on vuodelta 1975.Antero Tenhunen / Yle

    Junnilainen avaa ajatustaan ajatusleikillä, jossa kaksi nuorta saa eteensä samanlaiset tontit ja talopaketit.

    – Toisella on täydelliset työkalut, rakennusohjeet ja taustavoimat kertomassa mitä tehdä. Toisella on seitsemän erilaista vasaraa eikä hajuakaan, miten sitä käytetään ja mitä sillä pitäisi tehdä.

    Professori Harri Melinin mukaan Suomi on monella mittarilla tasa-arvoinen maa. Esimerkiksi palkkaerot ovat kansainvälisesti vertailtuna maltilliset työmarkkinapolitiikan ansiosta.

    Meillä ei ole ongelmalähiöitä vaan lähiöiden sisällä on ongelmia. Harri Melin

    Yksi perinteinen lääke eriarvoistumista vastaan on Melinin mukaan ollut peruskoulujärjestelmä, joka on pitänyt huolen siitä, että – ainakin periaatteessa – kaikilla on samat mahdollisuudet saada koulutusta ja menestyä elämässään asuinpaikasta riippumatta.

    Melinin mukaan peruskoulu on alkanut rapautua ja Suomeen on syntynyt koulushoppailun kulttuuri. Suurissa kaupungeissa yläkouluikäisistä melkein kolmannes on muissa kouluissa kuin heidän pitäisi asuinpaikkansa perusteella olla.

    – Koulushoppailu on uusi ilmiö Suomessa. Keskiluokka valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, millaisia kouluja siellä on.

    Hiljaiset signaalit

    Molemmissa Lotta Junnilaisen tutkimissa lähiöissä ihmisillä on tunne epäoikeudenmukaisuudesta yhteiskuntaa kohtaan. Ne hyväosaiset eivät ymmärrä elämäämme, ja poliitikot eivät aja asiaamme.

    Junnilainen korostaa, etteivät kaikki ajattele niin. Mutta moni ajattelee. Ihmisten katkeruutta lisäävät lisääntyvä työttömyys ja tunne hallinnan puutteesta.

    – Lähiöissä melkein kaikkien lähipiirissä on ihmisiä, joiden ovat työt loppuneet tai muuttuneet epävarmoiksi.

    Ihmisistä tuntuu, että maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja sen muutoksen hyödyt tuntuvat valuvan joillekin muille, Junnilainen sanoo.

    – Kaikki tuntuu heistä vaikeammalta kuin ennen.

    Ruotsalaisessa Husbyn lähiössä mellakoitiin rajusti kuutisen vuotta sitten. Poliisi oli surmannut pidätystilanteessa iäkkään husbyläisen miehen. Katkeroitunut nuoriso vastasi sytyttämällä autoja tuleen. Mellakointi jatkui useita päiviä ja levisi muihin lähiöihin ja kaupunkeihin Ruotsissa. Fredrik Sandberg / EPA

    Junnilaisen mukaan Suomessa ollaan osattu hyvin estää äärimmäistä ahdinkoon joutumista ja ulkopuolisuutta. Eriarvoistuminen ja katkeruus eivät ole juurikaan purkautuneet väkivaltaisena käytöksenä.

    – Väkivaltaisen käytöksen sijaan se näkyy ei-tekemisenä ja passivoitumisena kuten äänestämättä jättämisenä.

    Lotta Junnilainen ei usko, että Suomessa tullaan näkemään lähiaikoina isompaa liikehdintää lähiöissä. Samalla hän muistuttaa, että Suomi ei ole irrallaan muun maailman ilmiöistä.

    – Tilanteet voivat eskaloitua nopeasti.

    Junnilaisen mukaan se vaatii vain sen, että jengi nuoria keksii polttaa enemmän kuin yhden auton. Mediakohu on valmis ja ongelmat alkavat ruokkia itseään.

    Junnilaisen mukaan yksi iso tekijä Suomen rauhalliseen tilanteeseen on se, että Suomessa poliisi on toiminut hyvin ja kovia otteita ei ole käytetty.

    Asumisloukku ja rakas kotikulma

    Varjobaarin sohvaa valaisevat värikkäät esiintymisvalot. Tamperelaisen Mansesteri-yhtyeen MC Mane eli Markus Savolainen muistelee nostalgisella lämmöllä elämää 90-luvun menoa. Naapurilähiössä syntynyt mies vietti paljon aikaa rankan paikan mainetta nauttineessa Hervannassa.

    – Mölyä oli enemmän kuin nykyään. Kun olin tädillä yötä, niin siellä pelotti välillä nukkua. Joka viikonloppuyö oli hirveetä huutoa ja kolinaa ulkona ja rappukäytävissä.

    Savolaisen mukaan kovan jengin mainetta kannettiin ylpeydellä. Kotikulmia kunnioitettiin.

    – En muuttanut pois siksi, että olisin halunnut pois. Tuli vain mahdollisuus ostaa oma asunto muualta.

    Lähiöiden lapset ja nuoret joutuvat outoon tilanteeseen, kun heitä kannustetaan jättämään kotikulmansa heti kun mahdollista.

    Kuitenkin joka kolmas lähiössä asuva kokee olevansa asumisloukussa, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus.

    Asumisloukussa oleva ihminen haluaisi muuttaa pois nykyisestä asunnostaan, mutta ei syystä tai toisesta siihen pysty. Muuttoon ei yksinkertaisesti ole varaa.

    Asumisloukku voi olla myös terveysriski, sillä loukussa oleminen aiheuttaa pitkittynyttä stressiä.

    – Asumisloukkuun liittyvä stressikokemus on tällaisilla alueilla melko yleinen, mikä osaltaan auttaa ymmärtämään asuinalueiden välisiä terveyseroja, Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituuti tutkijatohtori Teemu Kemppainen sanoo.

    Lotta Junnilainen muistuttaa, että lähiöissä on paljon ihmisiä, jotka eivät halua lähteä muualle. Lähiöissä elävät ovat hänen mukaansa monella tavalla tyytyväisiä elämäänsä, vaikka he kokevatkin elämän jakaneen heille epäreilut kortit.

    – Ihmiset ovat tyytyväisiä paikassa, jossa kaikilla on jollain tavalla sama yhteiskunnallinen asema.

    Liki 25 000 asukkaan Hervanta on kehittynyt paljon viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Sosiaaliset ongelmat sijoittuvat hyvin rajatuille alueille, jopa yksittäisiin rappukäytäviin. Jani Aarnio / Yle

    Junnilaisen kokemusten mukaan monet lähiöiden asukkaat eivät välitä huonosta maineesta. Silti käytännössä kaikki aloittavat keskustelun sanomalla "tällä paikalla on huono maine, mutta ei tää ole sellainen kun sanotaan".

    Kultaisen Apinan pyöreässä pöydässä äänenvoimakkuus on vähän noussut, iltapäivä on edennyt. Hervantaa suitsutetaan kuin yhdestä suusta.

    – Kyllä täällä pidetään kaverista huoli. Jos ei kuulu muutamaan päivään mitään, niin kysellään perään, Tapio Ahlgren sanoo ylpeyttä äänessään.

    – Mutta ei se ihan samanlaista ole kuin aikanaan. Joskus vielä pidettiin oikeasti huolta, naapurin lapsistakin. Mutta kyllä täällä on tietynlainen henki. Ketään ei jätetä yksin.

    Ovatko lähiöt mainettaan parempia? Millaisia muistoja sinulla on lähiöistä? Keskustelu on avoinna 18.4. kello 22 saakka.

    Lisää aiheesta:

    Lähdimme lähiöön etsimään ongelmia, koska niistä ne julkisuudessa tunnetaan – "Ei elämää opi muuten kuin kokemalla"

    Reetta Rädyn kolumni: ”Noiden kodissa asuu isä” – yksinhuoltajien alueella ydinperhe on poikkeus

    Yle tutki kaikki Suomen 3 030 asuinaluetta – tähtiluokitus kertoo, millainen naapurustosi on muihin verrattuna

    Finlayson ostaa Reino- ja Aino-tossut ja siirtää tuotannon Suomesta – Lieksan tehtaalla viimeinen työpäivä:

    Finlayson ostaa Reino- ja Aino-tossut ja siirtää tuotannon Suomesta – Lieksan tehtaalla viimeinen työpäivä: "Tuntuu aivan järkyttävältä"


    Kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistajat ostavat Reino- ja Aino-tossut. Neuvottelut tossujen valmistuksen jatkamisesta ovat käynnissä eri toimijoiden kanssa. – Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka...

    Kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistajat ostavat Reino- ja Aino-tossut. Neuvottelut tossujen valmistuksen jatkamisesta ovat käynnissä eri toimijoiden kanssa.

    – Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka täyttää tiukat kriteerit laadun, kustannusten ja vastuullisuuden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tossujen valmistus ei valitettavasti voi jatkua Suomessa, Finlaysonin tiedotteessa kerrotaan.

    Finlayson kuvailee tiedotteessaan Reino- ja Aino -tossuja "kansallisomaisuudeksi". Sen mukaan tossujen valmistaminen jatkuu isänpäivään mennessä, mutta paikkaa ei kerrota. Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila kertoi Ylelle, että neuvotteluja on käynnissä muun muassa Euroopassa toimivien valmistajien kanssa, mutta ei halunnut ottaa asiaan tarkemmin kantaa.

    – Tekstiili- ja jalkineteollisuus on siirtynyt noin sata vuotta sitten globaaliin markkinaan. Olen pahoillani, että tuotanto ei voi jatkua Suomessa, mutta haluan muistuttaa, että tuotannon osuus tuotteen lisäarvosta on pieni, Kurttila sanoo.

    Lieksan tossutehdas on tänään viimeistä päivää toiminnassa. Kenkiä tossulaatikossa tehtaalla.Ari Tauslahti / YleEi muotibrändin suuntaan

    Luova johtaja Jukka Kurttila kuvailee, että Finlayson aikoo palauttaa Reino- ja Aino-tossujen brändin sen juurille.

    – Välillä tuotetta on yritetty viedä muotibrändin suuntaan. Se ei ole meidän tiemme. Mielestäni Ainon ja Reinon sydän on trendejä vastaan, Kurttila sanoo.

    Kurttilan mukaan kaikki vaihtoehdot tuotemerkin tulevaisuuden suhteen ovat vielä auki. On myös mahdollista, että Aino- ja Reino-tuotmerkillä aletaan valmistaa muutakin kuin tossuja.

    Reino ja Aino -tossuja valmistava PK Kappi Oy meni konkurssiin maaliskuussa. Eilen kerrottiin tossujen tavaramerkin myynnistä, mutta uusi ostaja ei ollut vielä tuolloin tiedossa.

    Lieksan tehtaalla työskennellyt Satu Turunen ompelee tänään viimeisiä Reinojaan ennen tehtaan sulkemista.Marja-Liisa Kämppi / YleLieksan tehtaan työntekijät tyrmistyneitä

    Tossuja valmistettiin tähän viikkoon saakka tehtaalla Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Konkurssissa tehtaan kaikki 17 työntekijää irtisanottiin, ja heidän viimeinen työpäivänsä on tänään. Lieksan tehtaan työntekijät pettyivät karvaasti kaupan lopputulokseen.

    – Tuntuu aivan järkyttävältä, että suomalainen tuote viedään nyt ulkomaille. Tossuja on kuitenkin valmistettu Suomessa 1930-luvulta lähtien, sanoo Lieksan tehtaalla kymmenisen vuotta työskennellyt Satu Turunen.

    Turusen mukaan vielä viime viikon lopulla vaikutti siltä, että tossujen valmistus jatkuisi Lieksassa. Turusen mukaan suurin osa työntekijöistä jää nyt työttömiksi.

    Uutista päivitetty 18.4. klo 10:15: Lisätty Jukka Kurttilan kommentit.

    Klo 10:37: Lisätty Satu Turusen kommentit.

    Lue lisää:

    Aino- ja Reino-tossujen tavaramerkki myytiin – tossujen valmistus ei jatku Lieksassa

    Reinot ja Ainot pelastumassa – tunnettuja tossuja valmistava tehdas saanee jatkajan

    Muovista huoltamoharvinaisuutta kaupataan purettavaksi – suunnittelija muistetaan lentävää lautasta muistuttavasta talosta

    Muovista huoltamoharvinaisuutta kaupataan purettavaksi – suunnittelija muistetaan lentävää lautasta muistuttavasta talosta


    Netin huutokauppasivustolla on myynnissä arvostetun arkkitehdin Matti Suurosen suunnittelema huoltamorakennus. Casa Finlandia on oiva esimerkki 1960 ja 70-lukujen futuristisesta muoviarkkitehtuurista. Harvinaista, lujitemuovista valmistettua rakennusta...

    Netin huutokauppasivustolla on myynnissä arvostetun arkkitehdin Matti Suurosen suunnittelema huoltamorakennus. Casa Finlandia on oiva esimerkki 1960 ja 70-lukujen futuristisesta muoviarkkitehtuurista.

    Harvinaista, lujitemuovista valmistettua rakennusta myydään purettavaksi ja poiskuljetettavaksi. Huoltoasema sijaitsee Lempäälässä. Se rakennettiin Helsinkiin vievän valtatien varteen vuonna 1969.

    Muovi-Gulf on palvellut lukuisia autoilijasukupolvia vanhan Tampere–Helsinki-tien varressa.Marjut Suomi / Yle

    Rakennuksessa toimi alunperin Gulf-huoltamo. Sitä mainostettiin maailman ensimmäisenä kokomuovisena huoltoasemana.

    – Väitän, että rakennus on hyvinkin hyvässä kunnossa ikäisekseen, sanoo huoltamon omistaja, yrittäjä Lasse Lemmetti.

    – Olemme käyneet sen läpi tarkkaan. Siinä ei ole kosteusvaurioita. Ainoastaan lipassa, joka on jakelukentän puolella, on kolhuja ja sisätiloissa on tehty ilkivaltaa.

    Marjut Suomi / Yle

    Alkuperäisiä ulospäin pullistuvia ikkunoita on jäljellä enää muutama.

    Elementit pitää olla koottavissa

    Lemmetti kertoo, että hänen yrityksensä on hieronut rakennuksesta kauppoja muutaman kiinnostuneen kanssa vuoden verran, mutta tuloksetta. Keskiviikkona huoltamo päätettiin laittaa julkiseen myyntiin.

    – Nyt nähdään, onko siihen kiinnostusta. Pitäisi olla, koska näitä tulee harvoin myyntiin, Lemmetti sanoo.

    Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttää, että purkutyö tehdään niin, että elementit ovat koottavissa uuteen paikkaan.

    Arkkitehti Matti Suurosen tunnetuin rakennus on Futuro, joista yksi on Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.Helena von Alfthan / Yle

    Huutokauppasivustolla muistutetaan, että ennen purkamista on syytä varmistua siitä, että rakennuksen uudelleen pystytykselle on varmasti saatavissa rakennuslupa.

    Muovitalojen taru päättyi öljykriisiin

    Huoltamoa kaupataan 10 000 euron lähtöhinnalla. Lemmetti uskoo, että hinta kuitenkin nousee.

    – Realistisen hinnan pitäisi olla jossain 50 000 euron tietämillä.

    Helsingin Sanomien mukaan Casa Finlandia -huoltoasemia valmistettiin Suomeen aikanaan vain kuusi kappaletta. Näistä neljä on edelleen pystyssä. Lempäälän lisäksi asemia on Tampereella, Vantaalla ja Kemissä.

    Casa Finlandia -sarjasta eniten myytyjä olivat Venturot, joita myytiin asuin- ja liikerakennuksiksi. Nämä Venturot odottavat entisöintiään Suomen Moottoripyörämuseon alueella vuonna 2012.Yle / Markku Lähdetluoma

    Vanhojen mainosten mukaan Lempäälän asema valmistui sarjassa ensimmäisenä.

    Casa Finlandia -sarjaan (Wikipedia) kuului aikanaan kolme erimallista rakennusta. Casa Finlandia -tuotteiden yhteisenä nimittäjänä oli ajatus tehdä sarjavalmisteisia, kestäviä, helposti kuljetettavia ja pystytettäviä rakennuksia.

    Lujitemuovisten rakennusten valmistus päättyi 1970-luvun öljykriisiin, kun materiaalin hinta moninkertaistui.

    Lue myös:

    Näitä kaupataan harvoin: suomalainen siisti Futuro-ufotalo tuli myyntiin Uudessa-Seelannissa

    Venturo oli futuristinen bensis

    Muovi toi avaruusajan 70-luvun koteihin – luonnonläheinen nykysisustaja suosii kierrätysmateriaaleja

    Juttua korjattu 18.4. kello 11:26: Omistajan nimi Lemmitistä Lemmetiksi. Lisätty myös tietoja huoltamon historiasta ja rakennusvuodesta.

    Ensimmäinen karu ennustus kävi toteen ja Tiina Elovaaralta lähti alta puolue ja työ: Nyt hän haluaa perussuomalaiset hallitukseen

    Ensimmäinen karu ennustus kävi toteen ja Tiina Elovaaralta lähti alta puolue ja työ: Nyt hän haluaa perussuomalaiset hallitukseen


    – Odotatko sekunnin? Minulle tulee juuri ruokatilaus, pitää yrittää syödä jossain vaiheessa. Sinisten kansanedustajalla Tiina Elovaaralla, 32, on viikko aikaa vaaleihin. Hän alkaa olla puhki, kuten muutkin kansanedustajaksi pyrkivät. Siksi...

    – Odotatko sekunnin? Minulle tulee juuri ruokatilaus, pitää yrittää syödä jossain vaiheessa.

    Sinisten kansanedustajalla Tiina Elovaaralla, 32, on viikko aikaa vaaleihin. Hän alkaa olla puhki, kuten muutkin kansanedustajaksi pyrkivät. Siksi pitää yrittää syödä ja nukkua jossain vaiheessa.

    Kansanedustajaksi haluavan pitää näyttää ulospäin varmalta. Epäusko ei saa näkyä. Elovaara ymmärtää tietenkin, ettei kukaan voi olla varma läpimenosta, jos puolueella on gallupeissa prosentin kannatus.

    Toisaalta aina on toivoa. Elovaaran oppi-isä Timo Soini loi perussuomalaiset Suomen maaseudun puolueen SMP:n konkurssin jälkeen, Raimo Vistbacka oli pitkään puolueen ainoa kansanedustaja. Sitten tuli jytky. Politiikassa kaikki on mahdollista, Elovaara tsemppaa itseään.

    Jääkö koko puolueen taru tähän?

    – En tiedä yhtään, mitä tapahtuu. Samaan aikaan pitää päästää irti ja luoda tulevaisuutta, Elovaara sanoo.

    14.4.2019: vaalivalvojaiset

    Vaali-iltana Elovaara valmistautuu lähtemään vaalivalvojaisiin Tampereella. Hän kuvailee fiiliksiään etukäteen kiitollisiksi.

    Eikö tämä ole outoa, kun moni säälittelee jo etukäteen?

    – Yhteistyö ja yli rajojen menevä tuki on osoittautunut hienoimmaksi kokemukseksi. Usko hyvään on säilynyt, vaikka sitä on koeteltu, Elovaara sanoo.

    Ennakkoäänet tulevat ja gallupit ovat oikeassa.

    Lopulta Elovaara saa 1 403 ääntä. Hän ei pääse eduskuntaan, kuten ei kukaan muukaan sinisistä. Myös ministerit Jussi Niinistö, Jari Lindström ja Sampo Terho putoavat. Perussuomalaisten perustaja Timo Soini on kertonut jo aiemmin jäävänsä pois.

    Elovaaran entinen puolue perussuomalaiset sen sijaan on vaalivoittaja, joka nousee melkein suurimmaksi puolueeksi. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho juhlii.

    – Ilmiönä menestys ei yllätä, koska Suomessa voi olla 15–20 prosenttia ihmisiä, jotka ajattelevat hyvin kriittisesti ja perussuomalaiset tarjoaa kanavan protestille, Elovaara sanoo.

    15.4.2019: ennustus käy toteen

    Päivä vaalien jälkeen Tiina Elovaara astelee vastaan Pyynikin näkötornilla Tampereella. Näissä metsissä hän on itkenyt monta kertaa.

    Nyt Elovaara ei itke. Hän on tavallaan helpottunut. Ei olisi ollut helppoa olla sinisten ainoita edustajia eduskunnassa.

    – Tunnen myötätuntoa Liike Nytin Hjallis Harkimoa kohtaan.

    Elovaara kertoo, että palkanmaksu eduskunnasta loppuu tällä viikolla. Uuden lain mukaan eduskunnasta pudonnut edustaja saa sopeutumisrahaa 2 100 euroa kuukaudessa 1–3 vuotta.

    Sinisten Timo Soini auttoi Tiina Elovaaraa kevään vaalikampanjassa. Oppi-isä nähtiin Elovaaran tukena mm. Parkanossa 6.4.2019.Tiina Elovaaran albumi

    Olisiko kannattanut pysyä kuitenkin perussuomalaisissa?

    – Emmehän me sieltä kevyin perustein lähteneet. Sanoimme jo lähtiessä, että tämä tuhoaa poliittiset uramme ja saamme vihapuhetta ja pilkkaa. Näin kävi.

    Ennustus kahden vuoden takaa kävi toteen. Ryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoi silloin dramaattisessa puheessa, kuinka päätös todennäköisesti tuhoaa poliittiset urat.

    Elovaara toivoo, että perussuomalaiset menevät hallitukseen, että he pääsevät kantamaan vastuuta. Jos muut puolueet kieltäytyvät tekemästä tämän kanssa yhteistyötä, se lisää vain osan kansasta katkeruutta.

    – Jos perussuomalaiset jäävät oppositioon, seuraavissa eduskuntavaaleissa se on pääministeripuolue.

    19.4.2015: eduskuntaan

    Tamperelainen Elovaara aloitti perussuomalaisten kansanedustajana 27-vuotiaana. Hän meni eduskuntaan neljä vuotta sitten vaalien tiettävästi pienimmällä budjetilla 4 000 eurolla ja keräsi 4 107 ääntä. Näissä vaaleissa hän käytti omaa rahaa noin 5 000 euroa. Toiset ovat ottaneet lainaa kymmeniä tuhansia, hän tietää.

    Tiina Elovaara lähti politiikkaan jo lukioikäisenä, ja politiikka on ollut hänen ainoa ammattinsa.

    – Pitkäänhän tätä on tehty. Koko nuoruus. Siinä sivussa on vaihtunut poikaystävä, opinnot, vaatetyylit ja ajatuksetkin. On haudattu lähimmäisiä ja kastettu uusia. Menetetty ystäviä ja saatu uusia, Elovaara kuvasi Facebookissa vaalitaistelun aikana.

    Neljässä vuodessa myös Suomi ja koko maailma on muuttunut.

    Tiina Elovaara aikoo lenkkeillä Pyynikin maastoissa. Matias Väänänen / Yle

    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tullut valtaan, brittien Brexit herättää epävarmuutta, ilmastonmuutos saa nuoret lakkoilemaan.

    Neljässä vuodessa Tiina Elovaara näki, kuinka vaativaa hallituspuolueessa oleminen oli. Ensin piti nousta vuosien taantumasta, sitten syliin kaatui suurin pakolaismäärä sitten maailmansotien. Sitten puolue hajosi alta.

    – Jossain vaiheessa tuntui, että vain heinäsirkat jäivät puuttumaan Raamatun ennustuksista.

    13.6.2017: perussuomalaiset hajoavat

    Perussuomalaiset hajosi erimielisyyksien takia kahtia vuonna 2017. Silloin parikymmentä perussuomalaisten kansanedustajaa muodosti oman eduskuntaryhmän.

    Viimeinen tippa oli Elovaaran mukaan Jyväskylän puoluekokous, jossa puoluejohtoon äänestettiin maahanmuuttovastaisia ehdokkaita.

    – Sitä ennen eduskuntaryhmän ja puolueen pitkään jatkunut tulehtunut tilanne oli syventynyt. Teimme kaikkemme, vuosien ajan, että maltillisempi ja vastuuntuntoinen ajattelu säilyisi.

    Simon Elo, Timo Soini, Tiina Elovaara ja Sampo Terho ovat olleet keskeisiä sinisessä puolueessa.AOP

    Elovaara sanoo kestäneensä itse kymmenen vuotta kamppailua.

    – Sain osakseni erilaista häirintää ja kaikenlaista kiusantekoa. Annettiin ymmärtää, että olen vääränlainen liian avarakatseisine ajatuksineni, hän kertoo itse.

    Maahanmuuttokriittisyys ei ollut Elovaaralle syy liittyä puolueeseen, vaan lähiöiden kapina. Elovaara sanoo, että lopulta maahanmuuttokriittiset eivät olleet Soinin tai kenenkään muun hallinnassa. Sama kehitys kuin eri puolilla Eurooppaa alkoi näyttää vääjäämättömältä.

    Harva tietää, kuinka kova paikka lähtö oli, hän sanoo.

    – Se on verrattavissa siihen, kun oma yritys menee konkurssiin ja menettää kaiken tai joukkueeseen, jolta lähtee seura alta ja edessä on SM-kisat.

    Elovaaralle tilanne oli ristiriitainen. Henkilökohtaisesti se oli vapauttava, mutta samalla painostava.

    – Vuosien ajan konflikti saatiin pidettyä jotenkin aisoissa, mutta hallitusvastuuta maahanmuuttovastaiset eivät enää kestäneet. Taistelimme mutta yksinkertaisesti hävisimme sen taistelun. Siinä tuli hetki, että vaihtoehtoja oli enää vain yksi ja silloin samalla ymmärsimme, ettei vaihtoehtoja ole enää ainuttakaan, Elovaara kokee.

    Siniset jäivät hallitukseen, mikä oli katkeraa kalkkia perussuomalaisille. Tämä näkyy vielä vaalien jälkeen vahingonilossa.

    – Meillä on koettu hyvin vahvasti, että sinisten olemassaolo eduskunnassa on ollut irvokas ilmiö. Sen takia on odotettu eduskuntavaaleja, että tämä iljetys poistuisi, Jussi Halla-aho kertoi Helsingin Sanomissa.

    15.4.2019: päivä vaalien jälkeen

    Tiina Elovaaran mukaan paikallistasolla tilanne ei ole yhtä tulehtunut. Hän iloitsee esimerkiksi entisen puoluekaverinsa Sami Savion pääsystä eduskuntaan. Hän toivoo perussuomalaisiin lisää Savion kaltaisia maltillisia.

    Elovaara on Tampereen kaupunginvaltuustossa yksin omassa ryhmässä, mutta entisiin ryhmäläisiin on hänen mukaansa asialliset välit.

    – Kyllä me halaamme, kun näemme valtuustossa.

    Hän ei silti ymmärrä esimerkiksi, miksi puolue vastustaa niin kovasti ilmastonmuutokseen reagoimista.

    – Uudet työpaikat syntyvät juuri uuden ympäristöteknologian ja kiertotalouden ansiosta, Elovaara sanoo.

    Osa suomalaisista piti eronneita pettureina ja palaute oli koko kahden vuoden ajan karua. Elovaaralle vasta tulleissa viesteissä on puhuttu esimerkiksi niskalaukauksista.

    – Tilanne oli niin raju, että sinisten ministerit saivat suojelupoliisin apua suojautumisessa. Itsekin sain poliisilta konsultaatiota.

    "Toivon, että lapsesi kuolee kivuliaasti syöpään", on yksi Elovaaran saamista kommenteista.

    – Trollaaminen on ollut systemaattista. En kyseenalaista, etteikö saa olla pettynyt. Kun asia-argumentit loppuvat, huutelijoiden on helppo tarttua sukupuoleen, ikään tai ulkonäköön.

    Elovaaran mukaan ulkopuolisten on vaikea ymmärtää, millaista uuden puolueen kasaaminen oli.

    Ensin piti kerätä kannattajakortit, sitten perustaa piirijärjestöt. Puolue ei saa vaalitukia, minkä takia Elovaara on keittänyt vaalimökillä kahvia, editoinut verkkosivuja ja tehnyt mainoksia.

    – On ihme, että pystyimme osallistumaan Pirkanmaalla täydellä listalla.

    Tiina Elovaara keräsi kannatuskortteja sininen tulevaisuus puolueen perustamista varten. Jarno Kuusinen / AOP

    Eikö olisi sittenkin kannattanut jäädä perussuomalaisiin tai vaihtaa toiseen puolueeseen, koska kyselijöitä kyllä oli?

    – Ei, sanoo Elovaara.

    6.7.2018: lähteäkö ehdolle?

    Viime syksynä Tiina Elovaara pohti tosissaan, lähteekö hän ehdolle eduskuntavaaleissa. Unettomuus ja erilaiset rasitusoireet painoivat.

    Jos hän kävi pelaamassa lempilajiaan koripalloa, hän tuli todella kipeäksi.

    Puolueen hajoaminen ja uuden puolueen perustaminen olivat rankkoja eduskuntatyön ohella. Eduskunta oli kovilla myös soten takia.

    Elovaara kävi syksyllä myös Yhdysvaltojen suurlähetystön kutsumana USA:ssa. Hän tuli valituksi nuorten eurooppalaisten johtajien delegaatioon. Kuormitus oli kova.

    Hetki ennen vaaleja Elovaara paljastaa, ettei pitänyt kunnolla sairauslomaa. Hän vähensi valiokuntatyötä ja meni puoli vuotta äärirajoilla.

    – Tilanne laukeaa näihin vaaleihin, olen vähän kuin pidättänyt hengitystä.

    Elovaara päätti kuitenkin lähteä vielä ehdolle, koska istuvat kansannedustajat Martti Mölsä ja Lea Mäkipää jäivät eläkkeelle.

    – Pirkanmaan sinisten joukkue sai minut lähtemään vielä mukaan. Kaveria ei jätetä henki oli vahvana heiltä minua kohtaan. Apua, nyt ihan herkistyn, Elovaara sanoo.

    Nuorena Elovaaralle sanottiin, että hän on liian herkkä politiikkaan. Välillä hän miettii, onko näin.

    – Pitää olla todella pärjäävä, että pääsee eduskuntaan. Talossa tarvittaisiin kuitenkin ihmisiä, jotka eivät ole koneita. Tarvitaan niitä, jotka ovat olleet uupuneita tai kokeneet konkurssin. Kansanedustajien pitäisi ymmärtää muiden vaikeuksia, Elovaara pohtii.

    Tulevaisuus

    Elovaara alkaa nauraa, kun häneltä kysyy, onko tämä hänen elämänsä vaikein päivä.

    – Tämä ei ole todellakaan elämäni kovin paikka. On hyvä pitää mittasuhteet mielessä. Tässä oli kyseessä vain yhdet vaalit, hän naurahtaa.

    Hän jatkaa Tampereen kaupunginvaltuustossa ja sinisissä. Seuraavista vaaleista hän ei vielä tiedä.

    – Sieltä mistä minä tulen, ei mennä yleensä eduskuntaan. Jos ei mitään muuta tästä jää, menin ilman rahaa ja vaikeista taustoista eduskuntaan. Se saavutus jää.

    Tiina Elovaara vietti lapsuutensa Kaukajärven lähiössä Tampereella. Kuva on huhtikuulta 2016.Derrick Frilund / Yle

    Elovaaralla on alkoholin värittämä lastensuojelutausta. Hän oli yhdeksänvuotias kun äiti kuoli syöpään, ja hän eli yksinhuoltajaisän kanssa.

    Sosiaalitoimi maksoi kirjat, että Elovaara pystyi käymään lukiota. Hän sai vuokratakuun, että pystyi muuttamaan kotoa 16-vuotiaana omilleen.

    Mutta tänään Tiina Elovaara ei tahdo miettiä mennyttä. Hän aikoo nukkua, levähtää kunnolla ja olla läheisten kanssa. Elovaaran puolison ei tarvitse tottua enää siihen, että avopuoliso on Helsingissä tiistaista perjantaihin.

    – Täytyy myöntää, että neljä vuotta etäsuhteessa oli tarpeeksi.

    Elovaara on listannut asioita, joita hän odottaa: oman terveyden kohentaminen, urheilu, kotona oleminen. Syksyllä alkaa kandiseminaari Tampereen yliopistossa. Ehkä opiskelun eli aikuiskoulutuksen parista löytyy ala, jossa saa auttaa ja vaikuttaa.

    Tiina Elovaara lapsena. Elovaaran albumi

    Elovaaralla on parikin suunnitelmaa, mutta hän ei halua puhua niistä vielä tarkemmin. Uuden elämän paras puoli on se, ettei kaikki ole julkista. Ja että saa pysyä Tampereella.

    – Minulla on soutuvene Pyhäjärvellä ja minut löytää sieltä.

    Lue lisää:

    Elovaaran lakialoitteella laaja kannatus – kiusaajalla voi tulevaisuudessa olla edessä koulun vaihto

    “Elämäni oli kävelyä lasinsirpaleilla” – Tiina Elovaara ponnisti lasisesta lapsuudesta eduskuntaan

    Apple-liikkeistä vietiin tuhansien eurojen arvosta puhelimia Turussa ja Tampereella – poliisit tutkivat arvoituksellisia murtoja yhteistyössä

    Apple-liikkeistä vietiin tuhansien eurojen arvosta puhelimia Turussa ja Tampereella – poliisit tutkivat arvoituksellisia murtoja yhteistyössä


    Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen poliisi tekevät yhteistyötä Turussa ja Tampereella tapahtuneiden murtojen tutkinnassa. Helmikuussa Turussa murtauduttiin Apple-tuotteiden jälleenmyyjän liikkeeseen Humalistonkadulla. Saman ketjun liikkeeseen...

    Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen poliisi tekevät yhteistyötä Turussa ja Tampereella tapahtuneiden murtojen tutkinnassa.

    Helmikuussa Turussa murtauduttiin Apple-tuotteiden jälleenmyyjän liikkeeseen Humalistonkadulla.

    Saman ketjun liikkeeseen murtauduttiin Tampereella maaliskuussa.

    Tampereen liikkeeseen murtauduttiin peruuttamalla auto ikkunasta sisään. Sen sijaan Turun liikkeeseen mentiin sisään rikkomalla näyteikkuna lekalla. Molemmista liikkeistä vietiin lukuisia Apple-tuotteita. Turun liikkeen myymäläpäällikkö arvioi helmikuussa, että Turusta lähteneen saaliin arvo on useita kymmeniä tuhansia euroja.

    Poliisi ei kommentoi tapausten mahdollista yhteyttä mutta Turun murron tutkinnanjohtaja Jussi Helesvirta vahvistaa poliisilaitosten tekevän tutkinnassa yhteistyötä.

    Helesvirran mukaan murtojen tekijät eivät ole poliisin tiedossa.

    – Omaisuusarvo oli kohtalaisen mittava. Tekijöitä oli useampia, tutkinnanjohtaja Helesvirta sanoo.

    Hänen mukaansa poliisi ei ole saanut vihjeitä Turun murrossa mahdollisesti varkaiden käyttämästä vihreästä Volvo-merkkisestä autosta. Tampereen murrossa tekijät käyttivät harmaan väristä farmariautoa.

    Otsikkoa muutettu klo 13:56. Kyseessä on murto, ei ryöstö.

    Kolme sairaanhoitopiiriä suunnittelee laboratorioidensa yhdistämistä – jättimäinen yhtiö palvelisi 2,5 miljoonaa suomalaista

    Kolme sairaanhoitopiiriä suunnittelee laboratorioidensa yhdistämistä – jättimäinen yhtiö palvelisi 2,5 miljoonaa suomalaista


    Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit suunnittelevat laboratorioidensa yhdistämistä. Sairaanhoitopiirien tekemän selvityksen mukaan laboratoriotoimintojen yhdistäminen toisi muun muassa taloudellisia säästöjä....

    Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit suunnittelevat laboratorioidensa yhdistämistä.

    Sairaanhoitopiirien tekemän selvityksen mukaan laboratoriotoimintojen yhdistäminen toisi muun muassa taloudellisia säästöjä. Säästöjä tulisi selvitystyöryhmän mukaan laboratorioiden sisäistä toimintaa, keskinäistä työnjakoa ja tukipalvelujen käyttöä järkeistämällä.

    Suunnitelmissa on yhdistää TYKS:n laboratoriotoimialueen, NordLab-liikelaitoskuntayhtymän ja Fimlab Laboratoriot Oy:n in house -laboratoriotoiminnot yhdeksi osakeyhtiöksi, jonka liikevaihto olisi arvion mukaan lähes 250 miljoona euroa.

    Selvitystyön jälkeen tarkoitus on nyt siirtyä yhdistämisen jatkovalmisteluvaiheeseen.

    Yhteislaboratorio palvelisi lähes 2,5 miljoonaa suomalaista.

    Keskustan entinen puoluesihteeri Jouni Ovaska:

    Keskustan entinen puoluesihteeri Jouni Ovaska: "On vaikea nähdä, että keskusta olisi lähtenyt hallitukseen Sipilän johdolla"


    Uudeksi kansanedustajaksi Pirkanmaalta valittu, keskustan entinen puoluesihteeri Jouni Ovaska kuuli uutisen puheenjohtaja Juha Sipilän erosta kotinurkilla Tampereella. Uutinen ei yllättänyt vapaapäivää viettävää Ovaskaa. – Kuulin itsekin...

    Uudeksi kansanedustajaksi Pirkanmaalta valittu, keskustan entinen puoluesihteeri Jouni Ovaska kuuli uutisen puheenjohtaja Juha Sipilän erosta kotinurkilla Tampereella. Uutinen ei yllättänyt vapaapäivää viettävää Ovaskaa.

    – Kuulin itsekin uutisen juuri. Ehkä tämä on signaali siitä, että tulos tai ulos ajattelu liittyy paitsi Suomen johtamiseen, myös puolueen johtamiseen.

    Voiko tämä tarkoittaa myös sitä, että ovi avataan hallitukseen?

    – Pitää arvioida vahvasti se, mitä kenttäväki ja edustajat ovat mieltä siitä, että mennäänkö hallitukseen. Tämä vaikuttaa varmaan monen pohdintoihin, mutta itse sanon, että 18 paikan menetys on niin kova, että se pohdinta pitää tehdä tarkkaan, Ovaska sanoo.

    – On kuitenkin vaikea nähdä tilannetta, että keskusta olisi lähtenyt hallitukseen Sipilän johdolla. Myös jos oppositioon mennään, on helpompi lähteä rakentamaan täysin puhtaalta pöydältä.

    Keskustan puoluehallituksen nettisivullaan julkaisemassa kannanotossa sanotaan, että "Kansa on osoittanut Keskustalle suunnan oppositioon". Oletko siis samalla kantilla?

    – Kyllä kansalta on tullut aika vahva viesti.

    "Paljon yhteistä SDP:n kanssa"

    Puoluehallituksen linjauksessa todetaan, että hallituksen muodostamisen vastuu on nyt vaalien voittajilla ja että kynnys hallitukseen lähtemiselle suuren vaalitappion jälkeen on korkea.

    Puoluehallitus linjaa myös, että hallitukseen keskusta lähtee vain sellaisen hallitusohjelman pohjalta, jossa koko Suomesta pidetään huolta ja määrätietoista työtä työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin jatketaan.

    – Erityisesti soten ja koulutuksen osalta meillä on paljon yhtymäpintaa SDP:n linjaan. Nyt on pallo Antti Rinteellä ja sitten arvioimme omalta osaltamme.

    – Kaikki on auki siihen asti, kunnes Rinne ilmoittaa, ketkä hallitusneuvotteluja lähtevät jatkamaan.

    Jouni Ovaska toimi Keskustan puoluesihteerinä vuosina 2016—2018.

    Kysymys mahdollisesta puheenjohtajakisaan lähdöstä saa Ovaskan nauramaan.

    – Minut on juuri valittu eduskuntaan ja siinä on iso rupeama alkaa sitä työtä tekemään. Keskityn siihen työhön täysillä.

    Kuka uusi puheenjohtaja voisi olla?

    – Aika vaikea lähteä arvioimaan vielä, kyllähän nimiä on spekuloitu, mutta kun juuri on tullut viesti, että puheenjohtaja vaihtuu, niin ehkä nyt on muutama päivä syytä hengähtää.

    Lue myös:

    Kaikkonen harkitsee keskustan puheenjohtajuutta, Orpo ruoti PS:n vaalituloksen vaikutuksia – Yle seurasi päivän hallituskiemuroita hetki hetkeltä

    Juha Sipilä jättää puheenjohtajan tehtävät, ei halua tulla tänään median eteen – Katso, miten puoluesihteeri kommentoi Sipilän eroa

    Keskustan romahdus tiivistyy maitopitäjään, jonka äänestäjät käänsivät selkänsä jopa oman kaupungin tähtiehdokkaalle – "Miksi Hannakaisa ei ole täällä?"

    Tässä ovat Pirkanmaan 19 kansanedustajaa – demarit saivat yhden paikan lisää ja ovat nyt suurin puolue

    Tampereen Hämeenkatu uusitaan perusteellisesti raitiotien rakentaminen yhteydessä – yli puolet raiteista jo valmiina

    Tampereen Hämeenkatu uusitaan perusteellisesti raitiotien rakentaminen yhteydessä – yli puolet raiteista jo valmiina


    Tampereen raitiotien rakentamisen yhteydessä koko Hämeenkatu uusitaan perinpohjaisesti. Raitiotieallianssi uusii kaikki Hämeenkadun jalkakäytävät, maanalaisen kunnallistekniikan ja katuvalaistuksen. Mylläys on tänä vuonna pahimmillaan. Töitä...

    Tampereen raitiotien rakentamisen yhteydessä koko Hämeenkatu uusitaan perinpohjaisesti. Raitiotieallianssi uusii kaikki Hämeenkadun jalkakäytävät, maanalaisen kunnallistekniikan ja katuvalaistuksen.

    Mylläys on tänä vuonna pahimmillaan. Töitä aloitetaan tässä kuussa useissa kohdissa, mutta hommia laitetaan myös vilkkaasti pakettiin. Raitiotieallianssin projektipäällikkö Mikko Nyhä lupaa, että poikkeusreiteillä ei tarvitse kulkea pitkään.

    – Tänä vuonna rakentamistyöt alkavat valmistua monella kadulla ja monessa korttelissa. Saamme näitä pintoja aivan valmiiksi useammalla kadulla, Nyhä sanoo.

    Tampereen kaupunki ja Raitiotieallianssi ovat sopineet rakentamissisällön laajennuksesta Hämeenkadun osalta.

    – Arvioimme, että kadunrakennustyöt on järkevää tehdä nyt yhtä aikaa raitiotien rakentamisen yhteydessä. Katu uusittaisiin joka tapauksessa myöhemmin, mutta näin toimien töiden kokonaiskesto ja haitta liikenteelle ja toimintaympäristölle on pienempi, Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen sanoo tiedotteessa.

    Kaupunki haluaa myös varmistaa, että rakentamisessa saavutetaan paras mahdollinen tekninen toimivuus ja vältytään eri rakennusvaiheiden ja eri toimijoiden yhteensovituksen tuomilta laaturiskeiltä.

    Hämeenkadun rakentamistyöt valmistuvat vuonna 2021, tosin viimeinen osuus kadun reuna-alueista eli jalkakäytävistä ja pyöräilyväylistä vuonna 2022.

    Raitiotierataa välille keskusta–Hervanta–Tays rakennetaan tänä vuonna ennätysmäärä. Valtaosa kiskotöistä valmistuu vuoden loppuun mennessä.

    Rakentaminen aikataulussa, kustannukset tavoitteessa

    Raitiotien ensimmäinen osa kulkee keskustasta Hervataan ja Taysille. Rakentaminen etenee edelleen suunnitelmien mukaisesti. Hankkeesta on jo valmiina yli puolet eli 54 prosenttia. Rataa on rakennettu noin kuusi kilometriä.

    – Etenemme täysin aikataulussa. Alkanut kausi on yhtä vilkas kuin viime vuosi, mutta kaksoisraidetta rakennetaan enemmän, noin kahdeksan kilometriä lisää. Siitä isoin osa on Hervannan valtaväylän varrelle tänä kesänä rakennettava sepelirataosuus, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Mikko Nyhä sanoo.

    – Lisäksi varikolle tehdään raidetta noin kaksi kilometriä. Myös Hervannan valtaväylän varrelle rakennetut isot raitiotiesillat valmistuvat tänä vuonna ja ratatyöt ja raitiopysäkkien rakentaminen jatkuvat keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa.

    Kaupungin mukaan raitiotiehankkeen kustannukset ovat pysyneet suunnitellun mukaisina. Tampereen kaupunginvaltuuston lokakuussa 2016 hyväksymä raitiotien ensimmäisen osan toteutusvaiheen tavoitekustannus oli reilut 219 miljoonaa euroa.

    Toteutusvaiheen aikana projektiin on hyväksytty lisäyksiä noin kahdeksan miljoonaa euroa. Raitiotieallianssilta on lisäksi erikseen tilattu katurakentamista sekä vesihuoltotöitä yhteensä 33,5 miljoonaa euroa. Tähän kuuluu myös Hämeenkadun uusiminen. Näiden lisäysten jälkeen uusi tavoitekustannus on nyt noin 261 miljoonaa euroa.

    Liikennöinnin on määrä alkaa vuonna 2021.

    Tamperelainen Iiris Suomela, 24, on uuden eduskunnan kuopus –

    Tamperelainen Iiris Suomela, 24, on uuden eduskunnan kuopus – "Muutan pois keittiöttömästä yksiöstäni ja gradun tekeminen jää tauolle"


    Iiris Suomelan saapuminen vihreiden vaalivalvojaisiin sunnuntai-iltana Tampereen Kehräsaareen sai paikalla olijat spontaaneihin suosionosoituksiin. Suomela nousi eduskuntaan 4 872 äänellä, Pirkanmaan vihreiden ääniharavana. – Hienolta tuntuu,...

    Iiris Suomelan saapuminen vihreiden vaalivalvojaisiin sunnuntai-iltana Tampereen Kehräsaareen sai paikalla olijat spontaaneihin suosionosoituksiin. Suomela nousi eduskuntaan 4 872 äänellä, Pirkanmaan vihreiden ääniharavana.

    – Hienolta tuntuu, totta kai! Näissä vaaleissa on nähty aivan huikea nuorten naisten valtaannousu. Jos katsoo esimerkiksi Sanna Marinin nousua ei vaan Pirkanmaan vaan koko Suomen kovimmille tuloksille, näyttää siltä, että sukupolvenvaihdokselle ja tasa-arvolle on kova tilaus, Suomela sanoo.

    24-vuotiaasta Suomelasta tulee eduskunnan nuorin kansanedustaja. Suomela uskoo, että hän sai ääniä leveältä rintamalta, eri-ikäisiltä ihmisiltä.

    – Kauhean laajalta tuki on nyt tuntunut. Minulle on tullut puhumaan valtavan paljon ensimmäistä kertaa äänestäviä nuoria, jotka pohtivat uskaltaako äänestää ja kenet valitsee. Olen yrittänyt käyttää aikaa ja energiaa siihen, että annan tietoa, vastailen kysymyksiin ja kerron miten vaalijärjestelmä toimii.

    – Paljon on tullut myös vanhempia ihmisiä kertomaan, että he ovat ajatelleet lapsiaan ja lapsenlapsiaan ja päättäneet, että tämän kerran he antavat äänensä ei itselle vaan seuraaville sukupolville. Ne ovat olleet erityisen pysäyttäviä hetkiä.

    Reilusti kokemusta politiikasta

    Vaikka Iiris Suomela on eduskunnan kuopus, politiikasta hänellä on jo reilusti kokemusta. Suomela oli vihreiden nuorten puheenjohtajana pari vuotta.

    Valtakunnallisesti vihreät ylsivät isoon vaalivoittoon. Pirkanmaalla puolue sai kaksi paikkaa, eikä kolmaskaan jäänyt kovin kauas.

    Suomela uskoo, että vihreillä on nyt sanansa sanottavana tulevissa hallitusneuvotteluissa.

    – Toivon, että tällä voimalla päästään tekemään vahvaa työtä ilmaston, koulutuksen ja tasa-arvon puolesta. Meidän vaalivoittomme on tosi kova.

    Naisia nousi eduskuntaan nyt historiallisen paljon, 93. Vihreiden edustajista 85 prosenttia on naisia.

    Arki muuttuu isosti

    Iiris Suomela on kotoisin Tampereelta Hervannasta. Hän on asunut yhteensä seitsemän vuotta ulkomailla. Kaksi vuotta koti on ollut Tampereen Kalevassa.

    Suomela opiskelee Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteitä. Hän on Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja Tampereen yliopiston hallituksen jäsen.

    Kansanedustajuus avaa nyt uuden sivun nuoren naisen elämässä.

    – Totta kai tämä on valtava muutos arkeeni. Olen asunut Tampereella keittiöttömässä yksiössäni, josta nyt varmaan muutan pois, Suomela nauraa.

    – Gradun tekeminen varmaan jää myös tauolle. Toivon tietysti, että pystyn jatkossakin viettämään aikaa perheen ja ystävien kanssa vaikka varmasti kiireistä tulee arki olemaan, Suomela sanoo.

    Myös viime vaalien nuorin edustaja oli Pirkanmaalta, kun sastamalalainen SDP:n ehdokas Ilmari Nurminen valittiin eduskuntaan 24-vuotiaana. Kaikkien aikojen nuorin kansanedustaja on ollut 21-vuotias Erkki Liikanen, joka valittiin eduskuntaan vuonna 1972.

    Uudessa eduskunnassa on kahdeksan alle 30-vuotiasta edustajaa.

    Juttua muokattu 15.4 klo 20.06: Lisätty tieto, että naiskansanedustajien määrä nousi 93:een, ei 92:een.

    Tässä ovat Pirkanmaan 19 kansanedustajaa – demarit saivat yhden paikan lisää ja ovat nyt suurin puolue

    Tässä ovat Pirkanmaan 19 kansanedustajaa – demarit saivat yhden paikan lisää ja ovat nyt suurin puolue


    Eduskuntavaalien tulos Pirkanmaalle on valmistunut. SDP sai yhden paikan lisää, keskusta oli Pirkanmaallakin vaalien häviäjä. Vaikka puolueiden valtasuhteet pysyivät varsin samoina, maakuntaan on tulossa monta uutta edustajaa. Kaikki edustajat...

    Eduskuntavaalien tulos Pirkanmaalle on valmistunut. SDP sai yhden paikan lisää, keskusta oli Pirkanmaallakin vaalien häviäjä.

    Vaikka puolueiden valtasuhteet pysyivät varsin samoina, maakuntaan on tulossa monta uutta edustajaa. Kaikki edustajat eivät pystyneet uusimaan paikkaansa.

    Pirkanmaan vaalipiirissä SDP sai 5, perussuomalaiset ja kokoomus 4, vihreät ja keskusta 2 sekä vasemmistoliitto ja kristilliset 1 paikkaa.

    Pirkanmaalla äänestettiin vilkkaammin kuin koko maassa. Äänestysprosentti oli 73,7.

    Pirkanmaalta valittiin 19 kansanedustajaa, joista uusia on seitsemän.

    Pirkanmaan ja koko maan demareiden ehdoton ääniharava oli tamperelainen SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin. Hän sai 19 087 ääntä.

    SDP:n Sanna Marin oli Pirkanmaan ääniharava yli 19 000 henkilökohtaisella äänellä.Antti Eintola / Yle

    Toiseksi eniten ääniä keräsi perussuomalaisten Sami Savio. Ylöjärveläinen Savio uusi paikkansa 11 108 äänellä.

    Kolmanneksi eniten ääniä keräsi demarien kansanedustaja Ilmari Nurminen. Nurminen sai 9 703 ääntä.

    Nurmisen kannoilla ääniä keräsi ja uutena eduskuntaan menee kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen 9 103 äänellä.

    SDP:n Pia Viitanen sai 8 489 ääntä ja uusi paikkansa.

    Kokoomuksen Sofia Vikman uusi paikkansa. Hän sai 7 403 ääntä.

    Uutena kansanedustajana aloittaa Marko Asell, jolla toki aiempaa kokemusta edustajan työstä. Hän sai 7 349 ääntä.

    Vasemmistoliiton Anna Kontula keräsi 6 944 ääntä ja uusi paikkansa eduskunnassa.

    Kristillisten edustajista kansanedustajaksi valittiin Sari Tanus. Hän uusi paikkansa 6 476 äänellä.

    Kokoomuksen Pauli Kiuru sai 6 286 ääntä ja uusi paikkansa.

    Keskustan edustaja Arto Pirttilahti uusi paikkansa 5 504 äänellä.

    Uutena edustajana keskustan riveistä aloittaa Jouni Ovaska, joka sai 5 357 ääntä.

    Kokoomuksen Arto Satonen uusi paikkansa 5 123 äänellä.

    Vihreiden Iiris Suomela keräsi puolueelleen eniten ääniä Pirkanmaalla. Uuden edustajan henkilökohtainen äänimäärä oli 4 872.

    Vihreiden Iiris Suomelalla oli vaali-iltana paljon aihetta hymyyn.Matias Väänänen / Yle

    Vihreiden Satu Hassi uusi paikkansa 4 833 äänellä.

    Perussuomalaisten Sakari Puisto on niin ikään uusi kansanedustaja. Hän sai 4 824 ääntä.

    SDP:n Jukka Gustafsson uusi paikkansa 4 808 äänellä.

    Perussuomalaisten Veikko Vallin valittiin uutena kansanedustajana eduskuntaan. Hän sai 4 564 ääntä.

    Viimeinen läpimenijä Pirkanmaalla oli perussuomalaisten Veijo Niemi, joka keräsi 3 702 ääntä.

    Pirkanmaan kansanedustajista eduskunnasta putosivat kokoomuksen Harri Jaskari, vihreiden Olli-Poika Parviainen, sinisten Tiina Elovaara ja keskustan Pertti Hakanen.

    Ylen hetki hetkeltä -seurantaan pääset täältä.

    Muut Ylen vaalisisällöt löydät täältä.

    Mikko Alatalo jättäytyi eduskunnasta:

    Mikko Alatalo jättäytyi eduskunnasta: "Kun jalka vielä teppasee, vois jotain muutakin touhuta"


    Mikko Alatalo aikoo syksyllä vetää päähänsä mielensäpahoittajan hatun ja lähteä pissalenkille Ringo-koiran kanssa Tampereen Pyhäjärven rantaan. Kuudentoista kansanedustajana vietetyn vuoden jälkeen on aika vetää henkeä. Alatalo on yksi...

    Mikko Alatalo aikoo syksyllä vetää päähänsä mielensäpahoittajan hatun ja lähteä pissalenkille Ringo-koiran kanssa Tampereen Pyhäjärven rantaan. Kuudentoista kansanedustajana vietetyn vuoden jälkeen on aika vetää henkeä.

    Alatalo on yksi niistä yli 30 kansanedustajasta, jotka tämän kevään vaaleissa jättävät paikkansa vapaaehtoisesti. Hän ei asettunut enää ehdolle, joten omaa äänisaalista ei sunnuntain tulosillan edetessä enää joudu jännittämään.

    "Repivä riitely, pintaliitely ei ole asiakeskeistä. Fiksut miettii voisihan olla muutakin tekemistä" Mikko Alatalo: Kupletti kansanedustajista

    "Vetää henkeä". Muusikko-Alatalo kertoo, että kesän keikkakalenteri on jo täynnä. Yhteislaulattajalle on kysyntää kautta maan.

    Suunnitelmissa on mennä Viron Hiidenmaalle tekemään uusia lauluja Harri Rinteen kanssa. Mielessä on kirjoittaa omat muistelmat. Maailmanmatkailu kiinnostaa.

    Eikä Alatalo hellitä politiikastakaan. Työ Tampereen kaupunginvaltuustossa jatkuu vielä ainakin kuluvan vaalikauden loppuun.

    Kun some hyökyi politiikkaan

    Mikko Alatalo (kesk.) kiipesi untuvikkona eduskunnan portaita tuoreen, pirkanmaalaisilta äänestäjiltä saamansa valtakirjan kanssa keväällä 2003.

    Valtakirja uudistui vuosien 2007, 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa. 2019 hän ei enää lähtenyt ehdolle.

    "Pilkkaa media edustajia, on somessa raivohyökkäys. Jos kansalta sä kysyt: joiltakin pääsee yökkäys." Mikko Alatalo: Kupletti kansanedustajista

    Alatalo pohtii, että eduskunnassa oli alkuvuosina rauhallisempaa ja käytös jotenkin arvokkaampaa.

    – Minua ärsyttää joskus se nykyinen meininki. Liidellään pintailmiöillä, riidellään ja huudetaan sitä omaa totuutta niin lujaa, ettei enää kuunnella toisia.

    Politiikan muutosta selittää ainakin uusi tulokas some. Alatalon mielestä sosiaalinen media on tuonut mukanaan lyhytjännitteisyyttä ja polarisoitumista.

    – Annetaan viestejä Twitterillä, jopa ministerit antavat.

    Kun Juice sekoitti eduskunnan

    Alatalon kauden alkuun osui Anneli Jäättenmäen lyhyt pääministerikausi. Tunnelma oli sekava ja vakavakin.

    Kohun aikaan Alatalon vanha soittokaveri Juice tuli Arkadianmäelle uudehkon senaattorin vieraaksi.

    – Eduskunta sekosi täysin, kun Juice tuli. Toimittajat parveilivat, ja salamavalot räpsyivät, kertoo Alatalo.

    "Isänmaa tyttöjä, poikiaan tarvii aina vaan, mutta harvempi senaattori on valmis uhrautumaan." Mikko Alatalo: Kupletti kansanedustajista

    Soittokaverit senaattori ja boheemi eli Mikko ja Juice istuskelivat eduskunnan kuppilassa kaljalla (senaattorin tarkennus: kolmoskaljalla).

    Tuore parlamentaarikko kertoo kysyneensä Juicelta neuvoa miten toimia, kun on nyt sekä senaattori että keikkamuusikko.

    Ja Juice neuvoi: "Heleppo homma. Puhu ilimakseks ja laskuta laalusta".

    – Niihän se sitten tässä on mennyt, Alatalo hekottelee.

    Kun Katainen itki

    Mikko Alatalo teki eduskunnassa yhteensä noin 130 aloitetta. Aika moni niistä koski tavalla tai toisella liikennettä.

    Moottoriliikenteen keskusjärjestö muisti Alataloa ansiomitalilla kumipyöräliikenteen puolustamisesta eduskunnassa. Mies on silminnähden mielissään kauden loppumetreillä saamastaan tunnustuksesta.

    "Takarivin taavit pelkää kuka heidät pudottaa, kun ei kyselytunnillakaan puheenvuoroa saa." Mikko Alatalo: Kupletti kansanedustajista

    Alatalon kokemuksen mukaan varsinkin hallituspuolueen edustajan on vaikea saada eduskunnan kyselytunnilla puheenvuoroa, "vaikka pomppisi kuin vieteriukko". Puheenvuorot menevät ministereille aitioon tai opposition edustajille alas saliin.

    Kyselytunnilla puhuminen kiinnostaa edustajia muun muassa siksi, että tunnit televisioidaan suorana.

    Mikko Alatalolla oli kitara vakituisesti työhuoneessaan eduskuntatalossa. Sitä tarvittiin muun muassa joulun alla, kun talon väki kokoontui laulamaan joululauluja.Jani Aarnio / Yle

    Kun Alatalo uransa alussa piti ensimmäistä kertaa oman ryhmänsä ryhmäpuheenvuoroa, hän kummasteli istuntosalin tyhjyyttä. Missä ovat edustajat? Missä on lehdistö?

    – Selvisihän se, kokoomuksen ryhmähuoneessa. Siellä pääministeri Jyrki Katainen itki kertoessaan, että on juuri erottanut Ilkka Kanervan ministerin tehtävästä tämän kohutekstiviestien takia.

    Ahkera edustaja vs. epäpätevä ministeri

    Pirkanmaan 19-päinen kansanedustajajoukko tekee Alatalon mukaan hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen.

    – Samoin valiokunnissa tehdään hyvää yhteistyötä, ainakin melkein kaikissa niistä. Itselleni läheisin oli tulevaisuusvaliokunta, kertoo pispalalaissenaattori.

    "Kyllä maakunnan lupaukset unohtuu, kun rivit suoriksi ammutaan. Jos pärstäkerroin ei miellytä, ei herrahissiä avatakaan." Mikko Alatalo: Kupletti kansanedustajista

    Ministerikutsua Alatalo ei saanut, vaikka hänen puolueensa oli juuri päättyneen kauden hallituksen johdossa.

    – Se vaan ei nyt sattunut mun kohdalle, ja voi olla että hyvä näin. Jo kansanedustajan työ sinällään on arvokas, sanoo Alatalo.

    – Väittäisin, että olla ahkera kansanedustaja on parempi kuin epäpätevä ministeri.

    "En ollut hillotolpalla enkä kusitolppana, mut kun jalka vielä teppasee, vois jotain muutakin touhuta" Mikko Alatalo: Kupletti kansanedustajista

    Senaattori lupaa muistelmat, mutta ei vielä ensi syksyksi vaan ehkä seuraavaksi. Edustaja-aikojen lisäksi hän aikoo kirjoittaa myös muun muassa mediasta ja omasta toimittajan työstään.

    Elävästä arkistosta löytyy monia muistoja etenkin muusikon ja toimittajan uralta. Tässä niistä muutamia.

    Lainaukset Mikko Alatalon viimeisinä kansanedustajaviikkoina syntyneestä laulusta Kupletti kansanedustajista.

    NHL-kiekkoilija Aleksander Barkovista tehty postimerkki sai väen jonottamaan aamusta asti

    NHL-kiekkoilija Aleksander Barkovista tehty postimerkki sai väen jonottamaan aamusta asti


    NHL-tähti Aleksander Barkovista tehty postimerkki sai väen jonottamaan perjantaina Tampereella. Messu- ja urheilukeskuksessa järjestettävillä supermessuilla myytiin perjantaina 500 Barkov-merkkiä. Aikaisimmat jonottajat olivat tulleet paikalle jo...

    NHL-tähti Aleksander Barkovista tehty postimerkki sai väen jonottamaan perjantaina Tampereella.

    Messu- ja urheilukeskuksessa järjestettävillä supermessuilla myytiin perjantaina 500 Barkov-merkkiä.

    Aikaisimmat jonottajat olivat tulleet paikalle jo varhain aamulla. Merkkien myynti alkoi yhdeltätoista.

    Aamupäivällä jono kiemurteli pitkänä messukeskuksen ovilla.

    Säännöt olivat selvät, yksi jonottaja sai ostaa vain yhden viisi euroa maksavan merkin.

    Syyt merkin ostoon olivat joko itse kohteessa tai sitten merkissä, joka on harvinaisuus.

    – Tänne sai tulemaan Barkov, jääkiekko ja merkin harvinaisuus. Olen jääkiekkohullu. Merkki menee kokoelmiin ja mahdollisesti jää sitten lapsille, kertoi jonossa ollut Mikael.

    Tampereen Filatelistiseura olisi halunnut tehdä merkistä isomman painoksen, mutta se ei sopinut NHL:n edustajille.

    Tampereen Filatelistiseura ry
    Jo kaksi suomalaisnaista hakee korvauksia rintaimplanteista aiheutuneen syövän takia –

    Jo kaksi suomalaisnaista hakee korvauksia rintaimplanteista aiheutuneen syövän takia – "Korvausvaatimukset useita kymmeniä tuhansia euroja"


    Suomen Potilasvahinkoavun mukaan jo kaksi suomalaisnaista hakee korvausvaatimuksia rintaimplanteista aiheutuneen syövän takia. Yle uutisoi tammikuussa, että Suomessa yleisesti käytetty Allerganin karheapintainen silikoni-implantti voi aiheuttaa...

    Suomen Potilasvahinkoavun mukaan jo kaksi suomalaisnaista hakee korvausvaatimuksia rintaimplanteista aiheutuneen syövän takia.

    Yle uutisoi tammikuussa, että Suomessa yleisesti käytetty Allerganin karheapintainen silikoni-implantti voi aiheuttaa harvinaisen imusolmukesyövän alatyypin.

    Tutkimukset osoittavat, että implantteja kantavilla naisilla on 400-kertainen riski sairastua kyseiseen lymfoomaan.

    Suomen Potilasvahinkoapu on potilasvahinkoasioihin keskittynyt lakiasiaintoimisto. Se on jo saanut useita yhteydenottoja korvausvaateista. Toimitusjohtaja, varatuomari Joni Siikavirta kertoo, että ensimmäinen vahingonkorvausvaatimus on nyt esitetty Allerganille.

    Yksi syöpään sairastuneista naisista on hakenut korvauksia itse, mutta ratkaisua ei ole vielä saatu.

    – Tapauksia on tiedossa ja virellä jo useita muitakin, Siikavirta toteaa.

    10 000 eurosta ylöspäin

    Siikavirran mukaan jokainen korvausvaatimus on aina tapauskohtainen, mutta vaatimusmäärät alkavat noin 10 000 eurosta.

    – Moni haluaa ymmärrettävästi poistaa implanttinsa nyt, kun tieto syöpäriskistä on tullut. Haemme korvauksia esimerkiksi poistoleikkauksista aiheutuvista ansionmenetyksistä, kivusta ja särystä.

    Siikavirta kertoo, että syöpätapauksissa korvausvaatimusten määrittely on vaikeaa.

    – Kun on näin vakavasta asiasta kyse, lähdetään huomattavista summista liikkeelle. Syöpätapauksissa korvausvaatimus on useita kymmeniä tuhansia euroja, Siikavirta kertoo.

    Suomessa Allerganin Natrelle- ja McGhan-merkkisiä implantteja on käytetty noin 30 000 kappaletta, eli ainakin 15 000 suomalaisella naisella.

    Siikavirta kertoo, että Suomessa usean asiakkaan ryhmäkanne on lähes mahdoton toteuttaa.

    – Laki mahdollistaa ryhmäkanteen vain kuluttaja-asiamiehen ajamana ja asiamies ei ole koko lain voimassaoloaikana tietojeni mukaan nostanut yhtäkään ryhmäkannetta, Siikavirta toteaa.

    Allergan on myös Euroopassa ollut yksi yleisimmin käytetyistä implanttimerkeistä. Siikavirta ei tiedä, kuinka paljon korvausvaatimuksia yritystä vastaan on Euroopassa tehty. Hän uskoo, että Allergan koettaa hoitaa korvausvaatimukset "mahdollisimman kustannustehokkaasti".

    – Pyrkimys on saada asiat sovittua yrityksen kanssa ilman oikeudenkäyntiä.

    Suomessa pois käytöstä

    Suomen esteettiset plastiikkakirurgit -yhdistys suositteli vuoden alussa, ettei kyseisiä implantteja enää käytettäisi Suomessa.

    Suurin osa karheista implanteista on laitettu potilaille yksityisessä terveydenhuollossa, mutta niitä on laitettu myös julkisissa sairaaloissa.

    Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä muun muassa Tampereen yliopistollinen sairaala ovat jo keskeyttäneet karheapintaisten silikoni-implanttien käytön.

    Lue lisää:

    "Vahva epäily silikoni-implantin syöpäriskistä": Plastiikkakirurgit kehottavat välttämään – Suomessa käytetty 30 000 riski-implanttia

    Tays keskeyttää karheiden rintaimplanttien laiton – Syynä implantteihin liittyvät imusolmukesyöpätapaukset

    Tiedätkö, miten vanhempasi äänestävät? Isän puoluevalinta ja kokoomuslaisuus periytyvät lapselle

    Tiedätkö, miten vanhempasi äänestävät? Isän puoluevalinta ja kokoomuslaisuus periytyvät lapselle


    Kahvipannut porisevat kuumina vaalimökeissä Tampereen Keskustorilla. 16-vuotias Salim Ouazizi harppoo kampanjaväen ohi. Hän pääsee äänestämään vasta vuoden 2021 kuntavaaleissa. Ouazizin kotona ei ole juuri keskusteltu politiikasta tai...

    Kahvipannut porisevat kuumina vaalimökeissä Tampereen Keskustorilla. 16-vuotias Salim Ouazizi harppoo kampanjaväen ohi. Hän pääsee äänestämään vasta vuoden 2021 kuntavaaleissa.

    Ouazizin kotona ei ole juuri keskusteltu politiikasta tai puolueista.

    – Äiti on sanonut, että pitää vaalisalaisuutena sen, ketä on äänestänyt.

    Tiedossa on, että perhe vaikuttaa äänestämiseen. Aktiivisesti äänestävillä vanhemmilla on yleensä aktiivisesti äänestävät lapset. Mutta mitä puoluetta lapset sitten äänestävät?

    Äänestyskäyttäytymisen periytymistä on selvitetty viime eduskuntavaalien alla tehdyssä eduskuntavaalit 2015 -tutkimuksessa.

    Periytyminen on vahvempaa puoluekentän oikealla laidalla, kertoo politiikan tutkija Aino Tiihonen Tampereen yliopistosta.

    – Isän puoluevalinta periytyy merkittävämmin kuin äidin puoluevalinta. Lisäksi kokoomus puoluevalintana periytyi vahvimmin muihin puolueisiin verrattuna.

    Politiikan tutkija Aino Tiihonen tutki äänestyskäyttäytymisen periytymistä viime eduskuntavaaleissa.Matias Väänänen / Yle

    Kokoomuslaisuuden lisäksi myös keskustalaisuus siirtyi vahvasti sukupolvelta seuraavalle. Tiihosen mukaan syitä olisi kiinnostavaa tutkia lisää.

    – Siinä voi olla kyse yrittäjyyden ja keskiluokkaisuuden vahvasta periytyvyydestä. Myös perinteisten arvojen periytyminen voi olla loogista.

    Työväenluokan keskuudessa puoluevalinta ei periytynyt niin vahvasti kuin tutkijan mukaan olisi voinut olettaa. Työntekijäperheessä kasvaneet äänestäjät mielsivät kuuluvansa työväenluokkaan, mutta eivät silti välttämättä äänestäneet vasemmistoa.

    Syynä on se, että työväenluokkaisuus on saanut 2010-luvulla enemmän uusia poliittisia ilmentymiä kuin keskiluokkaisuus. Tutkimuksen mukaan vuoden 2015 vaaleissa perussuomalaiset oli lähes yhtä suosittu puolue työläisperheissä kasvaneiden joukossa kuin SDP.

    Nuoret eivät tiedä, mitä puoluetta omat vanhemmat äänestävät

    Simeon Puukari odottaa bussia pienen poikansa kanssa Tampereen Keskustorilla. Taustalla tunnettu kansanedustaja tarjoilee kahvia ja juttelee äänestäjien kanssa.

    Puukarin lapsuudenkodissa puhuttiin politiikasta, mutta ei siitä, mitä puoluetta tai ehdokasta kukin äänesti.

    – Sain itse päättää puolestani. Kotoa ei yritetty vaikuttaa äänestämiseeni. Samaa haluan myös pojalleni.

    On varsin yleistä, että äänestäjä ei tiedä vanhempiensa puoluevalintaa. Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimusta varten haastateltiin lähes 1 600 suomalaista. Heistä noin puolet tiesi vanhempiensa puoluevalinnan.

    Mitä nuorempi ihminen, sitä epätodennäköisemmin hän tiesi, mitä puoluetta vanhemmat äänestivät.

    – Jos ei tiedä vanhempiensa puoluekantaa, todennäköisimmin äänestää perussuomalaisia tai ei äänestä ollenkaan, Aino Tiihonen sanoo.

    Suuret ikäluokat taas olivat nuoriin äänestäjiin verrattuna hyvin tietoisia siitä, mitä puoluetta lapsuudenkodissa kannatettiin.

    Tutkimuksen mukaan äänestäjä, joka ei tiedä vanhempiensa puoluevalintaa, äänestää todennäköisimmin perussuomalaisia tai ei ollenkaan.Antti Eintola / Yle

    Lue lisää:

    Vastaavalta päätoimittajalta: Vaalikamppailu väliaikalähdöllä

    Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset kiilasi kakkoseksi, SDP:n etumatka kutistunut

    Vaalikone paljastaa: Ehdokkaat ovat usein eri mieltä kuin puolueet ja johtajat – Sipilä puolueensa vasemmassa siivessä, Rinne oikealla

    Amputoidut raajat ja pissapurkit lämmittävät taloja palaessaan, ennen sappikivet saattoi saada muistoksi – mietitkö verinäytteesi kohtaloa?

    Amputoidut raajat ja pissapurkit lämmittävät taloja palaessaan, ennen sappikivet saattoi saada muistoksi – mietitkö verinäytteesi kohtaloa?


    Tästä on kyseKysyimme sairaalassa syntyvän ihmisperäisen jätteen kiertokulkua Etelä-Savon, Pirkanmaan sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiireistä.Näiden alueiden sairaaloissa syntyvät ihmisestä otetut osat päätyvät poltettavaksi...

    Tästä on kyseKysyimme sairaalassa syntyvän ihmisperäisen jätteen kiertokulkua Etelä-Savon, Pirkanmaan sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiireistä.Näiden alueiden sairaaloissa syntyvät ihmisestä otetut osat päätyvät poltettavaksi jätteenpolttolaitoksille Riihimäelle tai Vantaalle.Vielä muutama vuosi sitten sairaalajätettä haudattiin kaatopaikoille.Jotkut potilaat ovat pyytäneet leikkauksestaan muistoksi omat sappi- tai munuaiskivet.

    Suurin osa meistä joutuu joskus pistäytymään joskus lääkärillä näytteenottoa varten. On verikokeita, virtsanäytteitä ja nieluviljelmiä. Luomileikkauksia, kynnen irrottamista, hampaan poistoa – puhumattakaan isommista asioista, kuten amputaatiosta.

    Minne veremme matkustaa, kun laboratoriotutkimukset on tehty? Kuka miettii nielurisojemme loppusijoitusta, ja minne päätyvät lukuisat virtsanäytteet, joita sairaaloissa kertyy?

    Paavo Niutanen on kuvannut omat munuaiskivensä tarkkaan. Kyseessä on tällä kertaa valomikroskooppi kuva noin kymmenkertaisella suurennoksella.Paavo Niutasen arkisto.

    Eräänä päivänä 15 vuotta sitten jyväskyläläinen Paavo Niutanen havaitsi itsessään hirvittävää kipua kesken työpäivän. Mies ajatteli kuolevansa kipuun ja päätti lähteä sairaalaan.

    Siellä selvisi, että kyseessä oli munuaiskiven aiheuttama kipu. Sitä on kuvailtu kovimmaksi kivuksi mitä sairaus voi aiheuttaa (Ilta-Sanomat).

    Mutta se oli vasta ensimmäinen kerta. Niutanen, nykyisin 72-vuotias eläkkeelle jäänyt biologi, sai kokea munuaiskivikohtauksia vielä kaksi kertaa.

    Ja jokaisesta kerrasta kiviä on myös tallessa.

    Kivistä viimeisimmän hän sai lääkäriltä Jyväskylässä. Hoitaja ei ensin meinannut luovuttaa kiveä, sillä sitä haluttiin analysoida, mutta Niutanen kysyi asiaa vielä tutulta lääkäriltä.

    – Lääkäri sanoi, että sinun kivihän se on, ilman muuta, Niutanen toteaa.

    Niinpä Niutasella on munuaiskiviään näyteputkilossa kotona, kolmena kappaleena. Biologina Niutanen halusi valokuvata jokaisen niistä, ja on myös kullannut ne elektronimikroskoopilla käsittelyä varten.

    Veri saa kiehua, ainakin sairaalajätteen loppusijoituksessa. Verinäytteet nimittäin poltetaan henkilötunnuksineen kovassa lämmössä.AOP

    Sairaalajätteen nykyinen kiertokulku on paitsi monimutkainen, myös yllättävän tuore käytännöiltään.

    Mutta vieläkö osia itsestään voi saada lääkäristä mukaan? Ja miksi vanhoilta kaatopaikoilta voisi löytää ihmisjäänteitä?

    Voiko joku nyysiä koeputkiloni?

    Sairaalajätteen loppusijoittamisen ei selvästi oleteta olevan lähtökohtaisesti maailman kiinnostavin aihe, ainakaan ammattilaispiirien ulkopuolella. Siksipä sairaalainsinööri Esa Särkimäki ensin ihmettelee asiasta kyselemistä puhelimessa.

    Lopulta hän kuitenkin tulee siihen tulokseen, että asiasta on erinomaisen hyvä tiedottaa, sillä ihmisten mielikuvat eivät vastaa totuutta.

    – Aika ajoin sanotaan, että "kun teillä siellä sairaalassa poltetaan jätteitä" – emme ole polttaneet niitä täällä noin 30 vuoteen. Ei isoissa sairaaloissa ole enää polttolaitoksia, Särkimäki toteaa.

    Neulat ja ruiskut ja muu riskijäte toimitetaan astiaan, jonne ei pääse enää kajoamaan.Jaana Polamo / Yle

    Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ympäristöasiantuntija Minna Salonen on törmännyt erikoisiin käsityksiin aiheesta. Hän kertoo omien kaveriensa olettaneen, että kaikki jäte poltetaan suuressa roviossa.

    Totuus on huomattavasti kliinisempi.

    – Kun verinäytettä ei enää tarvita, se pakataan muiden vastaavien kanssa isoon riskijäteastiaan. Kun se on täyttynyt ja kansi asetetaan, sitä ei pysty enää avaamaan. Kylkeen lyödään tarra, joka kertoo, että astia sisältää biologista jätettä, Salonen selittää.

    Lopulta koko loota kuljetetaan jätehuoneeseen ja sieltä jätekonttiin, jonka jäteurakoitsija noutaa polttolaitokselle. Suomessa tällaisia polttolaitoksia on vain muutamia, ja Etelä-Suomen alueella ne sijaitsevat Vantaalla ja Riihimäellä. Niillä on erityinen ympäristölupa sairaalajätteen polttamista varten.

    Minna Salonen on ympäristöasiantuntija Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hän kävi vastikään tutustumassa Fortumin polttolaitokseen Riihimäellä, jossa sairaalasta tulevaa erityisjätettä saa polttaa jonkin verran kotitalousjätteen joukossa. Jaana Polamo / Yle

    Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa sairaalajätteille toivotetaan hyvää matkaa Riihimäelle, Keski-Suomessa taas Vantaalle.

    Tosin Pirkanmaalla jätteiden loppusijoitus on tarkemmin eriteltyä: amputoidut raajat ja muu tunnistettava jäte lähetetään Riihimäelle, kun taas esimerkiksi veri-, virtsa- ja ulostenäytteet ja kudosjätteet päätyvät paikalliseen jätepolttolaitokseen.

    Tampereen yliopistollisessa sairaalassa näyteputkilot saavat ensin lentävän lähdön sairaalan sisällä. Suurin osa näyteputkiloista kuljetetaan siellä putkipostilla, vanhanaikaisella systeemillä, jossa kapselit menevät sisäisessä postissa paikasta A paikkaan B alipaineen avulla.

    – Kapseli mennä vilistää pitkin kellareita ja kerroksia oikein reipasta juoksuvauhtia, ja menee suoraan perille laboratorioon, Särkimäki kuvaa.

    Erilaiset eritteet ja muut kulkevat siis putkissa pitkin käytäviä potilaiden huomaamatta. Särkimäki kuvailee putkipostia tietoturvalliseksi, sillä nopeasti kiitävään pakettiin ei pääse matkan varrella kajoamaan, eikä matka kestä kauaa.

    Osa näytteistä menee kuitenkin apostolinkyydillä eli laboratorionhoitajan kärräämänä ja valvomana laboratorioon asti. Kaikki kolme sairaanhoitopiiriä kertovat, että koska näytteet sijoitetaan tietoturvallisiin jäteastioihin, kukaan ei pääse kähveltämään niitä.

    Jos joku visionäärinen voro siis tahtoisi varastaa virtsanäytteen, hänen täytyisi kähveltää se esimerkiksi näytteenottovaiheessa. Se kuulostaa aika epätodennäköiseltä.

    Kolera, apinarokkovirus ja pari latinankielistä tautia

    Polttaminen takaa sen, ettei kenenkään tulevaisuudessa tarvitse pelätä törmäävänsä ihmisperäisiin osiin tai näytteisiin kaatopaikkojen kerrostumissa.

    Vielä muutama vuosi sitten sairaalajäte – amputoiduista raajoista verinäytteisiin – kuskattiin kaatopaikalle haudattavaksi. Käytännön muuttuessa joillakin paikkakunnilla jätteitä sai yhä kuljettaa kaatopaikalle poikkeusluvalla. Esimerkiksi Kokkolassa havahduttiin toissavuonna siihen, että verinäytteitä henkilötunnuksineen löytyi kaatopaikan riskijäteosion liepeiltä.

    Oma lukunsa ovat sellaiset näytteet, jotka on otettu tarttuvaa tautia sairastavasta ihmisestä.

    Esa Särkimäki kertoo, että tartuntavaarallisiksi taudeiksi luokitellaan tässä mielessä muutamia, kuten SARS, lintuinfluenssat, ebola, verenvuotokuume, apinarokkovirukset, kolerat, Creutzfeldt–Jakobin tautipotilaan hermokudokset sekä "muutama latinankielinen juttu".

    Tartuntavaarallisilla taudeilla saastuneita näytteitä tavataan harvoin, ja tähän mennessä ainakin Pirkanmaalla kyse on yleensä ollut epäilyistä. Niihin kuitenkin suhtaudutaan Särkimäen mukaan samalla tavalla kuin tautiin. Käytäntö on tiukka.

    Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ravinto- ja siivouspäällikkö Marjukka Hokkanen kertoo, että esimerkiksi amputoidut raajat säilötään ensin pakkaseen ennen kuljetusta poltettavaksi.Kalle Purhonen / Yle

    Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ravinto- ja siivouspäällikkö Marjukka Hokkanen kertoo, että riskijäte-termin alle taas luokitellaan kaikki aines, jossa on infektio. Sellainen vaatii aina huolellisen käsittelyn.

    – Sairaalassa yleensä jo veri on sellaista. Kaikki eritteet vaativat oman toimenpiteensä, ettei mikään tauti pysty leviämään, Hokkanen sanoo.

    Lisäksi jätteet voidaan tarvittaessa hygienisoida kuumakäsittelemällä, jotta mikään mikrobi ei pääse rellestämään.

    Laitetaanko sappikivet kotipakettiin?

    Kun näytteistä on selvitty, voidaan pohtia isompien asioiden kohtaloa. Kenen omaisuutta ihmisestä irrotetut osat lopulta ovat?

    Sairaaloista kerrotaan, että ihmisperäiset jätteet lajitellaan tunnistettaviin ja tunnistamattomiin. Tunnistettavia ovat kaikki sellaiset palaset, josta näkee, mikä se on, kuten esimerkiksi sormenpää. Tunnistamatonta on kaikki, mistä ei voi suoraan sanoa, mikä osa on kyseessä.

    Kaikki päätyvät kuitenkin lopulta uuniin.

    Järki toki sanoo, että kudoksen tai sormen paikka ei ole palkintopokaalihyllyllä kotona, mutta käytännössä tilanne ei vaikuta mustavalkoiselta. Valviran ylitarkastaja Silja Särkijärven mukaan terveydensuojelulaissa (Finlex) kerrotaan käytännössä vain, ettei jätteidenkäsittelyä voi hoitaa terveydelle haittaavalla tavalla.

    Nykyään munuaiskiviä tuskin annetaan potilaille yhtä auliisti kuin Paavo Niutaselle aikanaan, mutta Minna Salonen kertoo, että ennen asiat hoidettiinkin hiukan toisella tavalla.

    – Joskus ihmiset olivat todella kiinnostuneita ottamaan sappikiviä mukaansa. Mutta enää niitä ei saa, varmasti terveydensuojelulakikin estää sen, Salonen kertoo.

    Irtoraajoja ei saa sairaalasta mukaansa, mutta maailmalla on tapauksia, jossa vaikkapa amputoidulle varpaalle on löydetty uusia käyttötarkoituksia.Jaana Polamo / Yle

    Ehdotonta kieltopykälää on vaikea saada kenestäkään irti, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä, että kukaan saisi irtoraajojaan tai muita osia mukaansa sairaalasta. Maailmalla on tosin erilaisia esimerkkejä: Kanadan Yukonissa on tyystin älyvapaa baari, jonka "Sourtoe cocktail" -drinkkiin kuuluu ihkaoikea ihmisvarvas (CBC news).

    Salonen selventää, että viranomaiset eivät voi aiheuttaa tilannetta, jossa yksilö esimerkiksi sairastuisi omasta näytteestä kotonaan – edes omalla vastuullaan.

    Mutta poikkeuksia selvästi tehdään. Salonen kertoo, että esimerkiksi joitakin istukoita on ilmeisesti lähtenyt synnytyslaitokselta asiakkaiden matkaan.

    Myös Särkimäki pohtii, että asiasta on varmasti jokin lakipykälä, mutta hoksaa poikkeuksen:

    – Napanuoran pätkän saa ainakin viedä kotiin kun on leikannut sen, hän sanoo.

    Keskustelu on auki 12.4.2019 klo 10:00 asti.

    Joko istahdit Vaalisohvan imuun? Tällaisia ehdokkaiden ja äänestäjien kohtaamisia koettiin olohuoneissa ympäri Suomen


    Kahdellatoista kotisohvalla on käyty kaksitoista vaalikeskustelua kevään kuluessa. Eri puolilla maata tavalliset suomalaiset ovat kutsuneet eduskuntavaalien ehdokkaita keskustelemaan eri teemoista. Vaalisohvalla tunnelma on kotoisa, rento ja läheinen...

    Kahdellatoista kotisohvalla on käyty kaksitoista vaalikeskustelua kevään kuluessa. Eri puolilla maata tavalliset suomalaiset ovat kutsuneet eduskuntavaalien ehdokkaita keskustelemaan eri teemoista.

    Vaalisohvalla tunnelma on kotoisa, rento ja läheinen – mutta helpolla ehdokkaat eivät pääse, vaan äänestäjät haastavat heitä tosissaan.

    Ylen vaalikeskustelusarjan jaksoissa aiheina ovat muun muassa työelämä, pienyrittäjyys, koulutus, alhainen syntyvyys, piilorasismi ja maaseudun autioituminen. Ilmastoahdistusta unohtamatta.

    Alvit, Tellit, Yellit ja mitä niitä nyt on!

    Kannattaako Suomessa ryhtyä pienyrittäjäksi? Miksi isoja yrityksiä tuetaan niin paljon?

    Kampaamoyrittäjä Minna Suojoen sohvalla puhutaan hämäläisessä maalaismaisemassa siitä, miksi pienyrittäjien elämästä tehdään niin hankalaa.

    Mukana kahvihetkessä Tammelassa ovat ystävät Marika Aarroskari ja Pekka Sipilä. Ehdokasvieraikseen he kutsuivat Kristiina Hämäläisen (kok.) ja Aino-Kaisa Pekosen (vas.).

    Artisti maksaa

    Miksi kulttuuria ei nähdä hyvinvointipalveluna, josta voisi saada Kela-korvauksen?

    Saarijärven kulttuurimaisemassa asuvat Ville ja Kirsi Ojanen sekä Taina Marja-aho ovat huomanneet, että Suomessa taiteilija jää usein ilman palkkaa.

    He kutsuivat sohvalleen kansanedustajaehdokkaat Kauko Isomäen (ps.) ja Marika Visakorven (kd.) keskustelemaan kulttuurin asemasta Suomessa.

    En ole rasisti, mutta...

    Asuuko meissä kaikissa piilorasisti?

    Tamperelainen Hung Ly on kokenut, ettei häneen toisen polven maahanmuuttajana uskota yhtä paljon kuin niihin, joiden suku on Suomesta. Julkkikset taas eivät syksyllä 2018 päässeet romaninimillä edes työhaastatteluun.

    Hung Ly, Petteri Strömberg ja Elina Lintu kutsuivat kansanedustajaehdokkaat Seppo Kapasen (sin.) ja Iiris Suomelan (vihr.) keskustelemaan piilorasismista kotisohvalle Hervantaan.

    Jokapäiväinen ilmastoahdistuksemme

    Miten liikenteen päästöt saataisiin kuriin? Onko unelmat kaukomatkoista pakko unohtaa?

    Tuusulan Jokelassa asuva Saveli Näkkäläjärvi ja tyttäret Manta ja Elle ovat huomanneet, että nykyään matkaa ei voi tehdä ilman ilmastoahdistusta.

    Mitä vastaavat ehdokkaat Joel Linnainmäki (vihr.) ja Elin Blomqvist-Valtonen (r.) Näkkäläjärvien kotisohvalla, kun heiltä kysytään, olisivatko he valmiita pyöräilemään töihin Arkadianmäelle?

    Kuka rikkoi politiikan?

    Mihin edustuksellista demokratiaa enää tarvitaan? Jos politiikka on rikki, ovatko poliitikotkin?

    Helsingin Kulosaaressa elää yhteisö, jonka keskusteluissa ei vältellä tiukkoja kysymyksiä.

    Ronja Vehviläinen, Kerttu Tahvanainen ja Johannes Jolkkonen kutsuivat sohvalleen ehdokkaat Eveliina Heinäluoman (sd.) ja Toni Erosen (sin.) pohtimaan politiikan tulevaisuutta.

    Kuka tekisi lisää lapsia?

    Millaisilla konsteilla suomalaiset saataisiin houkuteltua lapsentekoon paremmin kuin nyt? Entä kenen tulisi jäädä kotiin hoitamaan niitä syntyviä lapsia?

    Heikki ja Lea Laineen perheessä on seitsemän lasta. Niinpä heidän sohvallaan Imatralla pohditaankin perhepolitiikkaa.

    Mukana ovat perheen ystävä Katja Kojama ja kansanedustajaehdokkaat Jenny Hasu (kesk.) sekä Janne Nyholm (ps.).

    Mikä meidän lapsia oikein vaivaa?

    Miksi niin moni nuori voi nykyään pahoin, kysytään Oulussa.

    Nuorten kanssa työskentelevät Juha Lammi ja Esa Koivikko tahtovat tietää kotisohvallaan Pirkko Mattilalta (sin.) ja Lauri Nikulalta (kesk.) heidän näkemyksiään nuorten pahoinvoinnista ja sen syistä.

    Mikä pikku-Eskoa työelämässä odottaa?

    Miten työelämä ja ammatit tulevaisuudessa muuttuvat?

    Matti ja Salla Lehtonen sekä Matin pikkuveli Antti-Pekka Lehtonen ovat kaikki innokkaita politiikan seuraajia.

    He kutsuivat sohvalleen Lietoon keskustelemaan tulevaisuuden työelämästä ehdokkaat Annika Saarikon (kesk.) ja Aki Lindénin (sd.). Mukaan pääsee myös perheen Esko-poika, joka juoksee isänsä syliin kesken juttutuokion.

    Onko aihetta Pisa-paniikkiin?

    Ammattikoululaiset eivät opi ammattiaan ja opettajien aika menee kurinpitoon. Millaisia ovat koulutuksen ja opetuksen näkymät Suomessa?

    Opettaja Irinja Silvennoinen, eläkeläiset Aulikki Juvonen ja Pekka Pänttönen saavat kotisohvalle Joensuussa ehdokkaat Kikkis Mikkolan (kd.) Antti Sarvelan (kok.).

    Ranskalaista donitsia vai suomalaista sirkkaa?

    Miksi tuontiruoan laatuvaatimukset ovat paljon löysemmät kuin mitä kotimaiselta ruoantuotannolta vaaditaan?

    Ilmajoella syödään kotisohvalla ranskalaisia donitseja ja suomalaisia sirkkoja.

    Naudanlihantuottaja Päivi Paulasaari, hyönteiskasvattaja Panu Ollikkala ja tukkumyyjä Junnu Mäenpää haluavat tietää, mitä ehdokkaat Niina Kivinummi (sd.) ja Niclas Sjöskog (r.) ajattelevat kotimaisesta ruoantuotannosta.

    Vammaiset liikkeelle ja töihin

    Miten vammaisille saataisiin tasavertaiset palvelut ja kohtelu työelämässä?

    Huittislainen näkövammainen Petri Siitonen on havainnut ongelmia muun muassa kuljetuksissa ja työllistymismahdollisuuksissa.

    Hänen sohvallaan kahvittelevat avopuoliso Pille Sahku ja taksiyrittäjä Samu Kulmala sekä ehdokkaista Petri Huru (ps.) ja Jaana Karmala-Vanamo (vas.).

    Viimeinen sammuttaa valot

    Kansa karkaa kaupunkeihin ja maaseutu on tulevaisuudessa pelkkä matkailureservaatti.

    Miten Suomi pidettäisiin asuttuna reunoihin asti – vai tarvitseeko pitääkään? Ovatko suomalaiset tasa-arvoisia asuinpaikastaan riippumatta?

    Rovaniemeläiset Tero Luksua ja Eino Hantula kutsuivat ystävänsä Thomas Sunin kanssa ehdokkaat Riikka Karppisen (vihr.) ja Mikko Anttilan (kok.) sohvalleen kertomaan näkemyksiään Suomen autioitumisesta.

    Katso lisää klippejä Vaalisohvista Yle Areenassa

    yle.fi/vaalisohva

    Kristiina Töylin erilainen näkemys päättäjistä: katso, tunnistatko tutut poliitikot näistä hiutaleista

    Kristiina Töylin erilainen näkemys päättäjistä: katso, tunnistatko tutut poliitikot näistä hiutaleista


    Ilme on tarkka ja otteet hentoja, kun Kristiina Töyli asettelee kartongille silkkipaperihiutaleita. Eikä mitään ihan tavallisia hiutaleita, sillä näissä hiutaleissa komeilevat suomalaiset puoluejohtajat. – Minä olen aina rakastanut...

    Ilme on tarkka ja otteet hentoja, kun Kristiina Töyli asettelee kartongille silkkipaperihiutaleita. Eikä mitään ihan tavallisia hiutaleita, sillä näissä hiutaleissa komeilevat suomalaiset puoluejohtajat.

    – Minä olen aina rakastanut paperihiutaleiden leikkaamista. Kaikkihan me olemme sitä tehneet ainakin koulussa. Niin minäkin, mutta jossain kohtaa hurahdin siihen vähän enemmän, Töyli tunnustaa, ja kaivaa esille lisää leikkaamiaan muotokuvia puoluejohtajista.

    Kristiina Töyli liimasi leikkaamansa lumihiutaleet mustalle kartongille näyttelyä varten. Anne Savin / YleTässä ovat kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat, ja mukaan on päässyt myös Paavo Väyrynen Seitsemän tähden liikkeen johtajana. Anne Savin / Yle

    Töyli kertoo leikanneensa paperihiutaleita koko ikänsä, 2–3-vuotiaasta lähtien. Kotitalon ikkunoihin leikattiin paperihiutaleet jouluksi joka itsenäisyyspäivä äidin ja sisarusten kanssa.

    – Meidän kotitalo oli vanha pohjalaispappila ja siinä kuusiruutuset ikkunat. Siinä todellakin riitti leikattavaa.

    Jokainen poliitikko muuttui paljon inhimillisemmäksi, kun katselin heitä ja leikkasin näitä hiutaleita. Kristiina Töyli

    Kahden pojan äiti alkoi muutama vuosi sitten leikata paperihiutaleita lahjaksi kerhotädeille ja mummolle, ja mietti voisiko hiutaleissa olla saajaan liittyvää henkilökohtaista sisältöä.

    – Muskariopen paperihiutaleessa oli tietysti nuotteja, hän naurahtaa.

    Nälkä kasvoi tekijällä ja ensimmäinen monumentti, tietysti Näsinneula, syntyi kuusi vuotta sitten. Kun rakennuksesta tuli tunnistettava, Kristiina Töyli innostui entisestään harrastuksestaan.

    Poliitikot esillä vaalien alla

    Viime kuukausina julkisuus on täyttynyt poliitikoista, joten Töyli iski saksensa myös heihin.

    – Kun vaalit alkoi lähestymään, niin ajattelin leikataan Suomen puoluejohtajat ja ottaa vähän erilaisen katsantokannan siihen politiikkaan. Eihän sen aina tarvitse olla niin ryppyotsaista, Töyli sanoo, mutta törmäsi ryppyihin välittömästi.

    – Rypyt oli kuitenkin aika olennainen juttu, ja eihän meidän ilmeet erotu, ellei meillä ole ryppyjä. Ne kertovat, mikä meidän tarinamme on. Ehdottomasti ne tunnistettavimmat kasvohiutaleet syntyvät henkilöstä, jolla on tarina ryppyjen muodossa kasvoillaan.

    Silkkipaperiin leikattu vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Anne Savin / Yle

    Kaikki alkoi kuitenkin siitä, kun Kristiina Töyli sai ehdotuksen leikata silkkipaperihiutaleeseen Li Andersonin. Tehtävä tuntui aluksi mahdottomalta.

    – Kauniista naisesta on hyvin vaikea leikata kuvaa, jos kasvoissa ei ole ilmeen tunnistettavaksi tekeviä ryppyjä. Li Andersson on äärimmäisen kaunis, ja siksi epäilin miten hänen kohdallaan käy.

    – Siitä tuli ehdottomasti yksi suosikkihiutaleistani. Se todisti vääräksi myös oletukseni, ettei kauniista naisista voi leikata hiutaletta.

    Pieniä leikkauksia ja rypyt näkyviin

    Kristiina Töylin työkalut ovat kovin pieniä, jotta työn jälki olisi tarkkaa.

    – Käytän hyvin pikkuisia jousisaksia, joita käytetään myös perhonsidonnassa. Toinen tärkeä työkalu on kirurginveitsi. Tarpeellinen on myös pienoismallirakentajien pienoistaltta.

    Kristiina Töyli leikkaa silkkipaperihiutaleita pienillä jousisaksilla. Anne Savin / Yle

    Silkkipaperihiutaleiden tekemiseen tarvitaan sopivien työvälineiden lisäksi myös aikaa ja kärsivällisyyttä. Yhden hiutaleen leikkaamiseen menee keskimäärin tunti, eikä ensimmäinen edes aina onnistu.

    – Anna-Maja Henriksson vaati kolme käsittelyä, Sari Essayahin taisin leikata kaksi kertaa, ja Li Andersson oli myös tehtävä kahdesti, jotta sain hänelle oikean pituiset hiukset. Ehdottomasti nopeimmin syntyi Sampo Terho, alle puolessa tunnissa, Töyli muistelee.

    Silkkipaperiin leikattu sinisten puheenjohtaja Sampo Terho. Anne Savin / Yle

    Mallit paperihiutaleisiin Kristiina Töyli hakee internetin kuvahaulla. Hän on huomannut, että erityisesti naisten kuvia käsitellään paljon, joten ”aidon” kuvan löytäminen on joskus haastavaa.

    Toinen nettiä selatessa syntynyt havainto liittyy Antti Rinteeseen.

    – Huomasin, että Antti Rinne hymyilee jokaisessa kuvassa, vaikka hänellä olisi vakavakin ilme. Siellä näkyy aina pieni hymy vasemmassa suupielessä.

    Silkkipaperiin leikattu kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Anne Savin / YleSilkkipaperiin leikattu tähtiliikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrynen. Anne Savin / Yle

    Aikaa poliitikkojen kanssa on siis kulunut.

    – Oli ihana huomata, että jokainen poliitikko muuttui paljon inhimillisemmäksi, kun katselin heitä ja leikkasin näitä hiutaleita. Jouduin etsimään heistä juuri ne rypyt, jotka tekevät heistä tunnistettavia.

    – Olen tosiaan näiden eduskuntavaalien alla keskittynyt jokaiseen poliitikkoon ihan eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Olen tasapuolisesti ihastunut heistä jokaiseen ihan uudella tavalla.

    Silkkipaperiin leikattu perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Anne Savin / YleSilkkipaperiin leikattu keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Anne Savin / YleSilkkipaperiin leikattu vihreiden puoluejohtaja Pekka Haavisto.Anne Savin / Yle

    Kristiina Töylin silkkipaperihiutaleet ovat olleet esillä pari kertaa aiemminkin, mutta poliitikot valmistuivat vasta vaalien alla.

    Uudet silkkipaperihiutaleet on ripustettu esille Tesoman kauppakeskus Westerin uuteen kahvilaan Tampereella. Henkilöitä ja myös useita tuttuja rakennuksia esittelevät silkkipaperihiutaleet ovat esillä kiirastorstaihin saakka.

    Leikkaaminen nollaa aivoja

    Niin kuin moni muukin käsityö, myös silkkipaperihiutaleiden leikkaaminen tarjoaa tekijälleen mielenrauhaa.

    Kristiina Töyli tutkii tarkkaan pieniä leikkauksia sisältävää silkkipaperihiutaletta.Anne Savin / Yle

    – Se on rentouttavaa. Minulle se oli pitkään sitä omaa aikaa lasten mentyä nukkumaan. Välillä aivot ovat jotenkin paremmassa vaiheessa kuin toisena hetkenä. Joinakin päivinä leikkaaminen onnistuu paremmin kuin toisina.

    – Moni sanoo, että tämä vaatii matemaattista lahjakkuutta, mutta siihen en osaa sanoa mitään, Kristiina Töyli kertoo. Mutta väitän, että leikkaaminen tekee aivoille jotain, ja se on hyvää.

    – Ajatus harhailee siinä positiivisesti ja aivot nollaantuu muista ajatuksista.

    Tosin Kristiina Töylin mielessä silkkipaperin leikkaaminen on pyörinyt siinä määrin, että taidoista ja kokemuksesta on syntynyt kirja.

    – Kirjasta löytyy teknisiä vinkkejä erilaisten hiutaleiden leikkaamiseen, mutta tarkkoja ohjeita johonkin tiettyyn malliin kirjasta ei löydy. Kaikki lumihiutaleet ovat luonnossakin erilaisia, joten ohjeita on turha antaa. Jokainen on uniikki, ja siksi kaunis.

    Kristiina Töylin kirjasta löytyy tekniikkaohjeita paperihiutaleiden leikkaamiseen. Anne Savin / Yle

    Hän tietää, että muutkin ovat hurahtaneet silkkipaperiaskarteluun.

    – Neljä vuotta sitten päätin, että minusta tulee Suomen paras hiutaleiden leikkaaja. Kun viime käsityömessuilla esittelin kirjaani, havahduin siihen, että taidan olla jopa Euroopan paras, koska kyseessähän olivat Euroopan suurimmat käsityömessut, Kristiina naurahtaa ja jatkaa leikkaamista.

    Esitutkinta Suomen suurimmasta kokaiinijutusta valmistui: Viisi kuriiria toi 13 kiloa huumetta nieltynä ja kehon onteloihin kätkettynä

    Esitutkinta Suomen suurimmasta kokaiinijutusta valmistui: Viisi kuriiria toi 13 kiloa huumetta nieltynä ja kehon onteloihin kätkettynä


    Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan, jossa huumeiden maahantuontiorganisaation epäillään tuoneen noin 13 kiloa kokaiinia Suomeen. Tästä määrästä poliisi on saanut takavarikkoon reilut 800 grammaa. Poliisi epäilee, että huume tuotiin...

    Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan, jossa huumeiden maahantuontiorganisaation epäillään tuoneen noin 13 kiloa kokaiinia Suomeen. Tästä määrästä poliisi on saanut takavarikkoon reilut 800 grammaa.

    Poliisi epäilee, että huume tuotiin Alankomaista vuosina 2017 ja 2018. Huumausainetta on levitetty pääasiassa Tampereen seudulle, mutta myös pääkaupunkialueelle.

    Tutkinnasta ovat vastanneet Sisä-Suomen poliisilaitos ja Keskusrikospoliisi.

    – Kokonaisuus on suurin koskaan Suomessa paljastettu kokaiinin maahantuonti- ja levitystapaus, ja sen tutkinnassa on tehty tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Alankomaissa on tehty kokonaisuuteen liittyen useita kiinniottoja, kotietsintöjä ja kuulusteluita, kuvaa tutkinnanjohtaja, Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Jari Räty tiedotteessa.

    Kokaiinijutun yhteydessä poliisi on takavarikoinut myös aseita.Poliisi

    Kokonaisuuden ensimmäisestä osiosta annettiin tuomio Pirkanmaan käräjäoikeudessa 27. maaliskuuta. Siinä poliisi selvitti kolmen kokaiinikilon tuomisen Suomeen. Tähän osaan liittyy jääkiekkoilija Jori Lehterän saama tuomio. Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia.

    Organisaation pääepäillyt Tampereelta

    Nyt valmistumassa olevassa esitutkinnassa kokaiinin maahantuonnista epäillään 17 henkilöä ja sen levittämisestä on epäilty 16 henkilöä.

    Levittämisen osalta käräjäoikeus on antanut tuomionsa tammikuussa ja parhaillaan syyteharkintaan on siirtymässä maahantuontiosuus.

    – Poliisi epäilee, että kuriirit ovat kuljettaneet kokaiinin Alankomaista Suomeen kehonsisäisesti 21 erillisessä erässä. Kahdessa tapauksessa kokaiinierän hankkiminen Alankomaista jäi yritykseksi, Räty kertoo.

    Rädyn mukaan varsinaisia kuriireja on ollut yhteensä viisi. He ovat tuoneet huumeita sekä nieltynä että ruumiinaukkoihinsa piilotettuna.

    Maahantuontiorganisaation pääepäillyt ovat toimineet Tampereelta käsin.

    Kokaiinin käyttö Tampereella ennätyslukemissa

    Kokonaisuuden tutkinta sai alkunsa, kun poliisille ilmeni alkuvuodesta 2018, että Tampereella liikkuu kokaiinia enemmän kuin koskaan. Myös vuoden 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimusten tulokset tukivat kertomusta kokaiinin käytön voimakkaasta lisääntymisestä alueella.

    – Marraskuussa 2018 kokaiinin käyttö Tampereella on poliisin tekemien paljastavien toimenpiteiden ja takavarikoiden myötävaikutuksella kuitenkin kääntynyt selvään laskuun. Lasku näkyy uusimmassa, vuoden 2018 THL:n jätevesitutkimuksessa, Räty kertoo.

    Poliisi sai kokaiinin levittämiseen ja maahantuontiin liittyvät keskeisimmät henkilöt tietoonsa oman tiedonhankintansa avulla.

    Viime lokakuussa poliisi otti kiinni Suomeen saapuneen alankomaalaisen miehen, jolta takavarikoitiin 833 grammaa kokaiinia ja 30 000 euroa käteistä rahaa.

    Sen jälkeen otettiin kiinni maahantuontiin liittyvä suomalainen pääepäilty sekä muita asiaan liittyviä epäiltyjä Alankomaissa ja Suomessa.

    Poliisin mukaan tutkinnan aikana viisi henkilöä on ollut vangittuna ja kaksi on vangittu poissaolevana.

    Kaksi kaupunkia unelmoi omasta tunnin junasta lähivuosina – lobbaus täydessä vauhdissa Turussa ja Tampereella

    Kaksi kaupunkia unelmoi omasta tunnin junasta lähivuosina – lobbaus täydessä vauhdissa Turussa ja Tampereella


    Turku ja Tampere havittelevat kumpikin nopeaa junayhteyttä Helsinkiin. Niin sanotun tunnin junan pitäisi lyhentää matkustusaikaa pääkaupunkiseudulle nykyisestä vajaasta kahdesta tunnista reippaasti. Turku tavoittelee tunnin ja vartin...

    Turku ja Tampere havittelevat kumpikin nopeaa junayhteyttä Helsinkiin. Niin sanotun tunnin junan pitäisi lyhentää matkustusaikaa pääkaupunkiseudulle nykyisestä vajaasta kahdesta tunnista reippaasti.

    Turku tavoittelee tunnin ja vartin matkustusaikaa, Tampere tuntia.

    – Mikään muu infrahanke kuin päärata ei muuta Suomea niin paljon kuin tämä, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.

    Ratahankkeet kirjattava hallitusohjelmaan

    Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus joutuu heti alkumetreillään ratkaisemaan visaisen pulman eli sen, laitetaanko veroeuroja Tampereen vai Turun tunnin junaan – vai tehdäänkö molemmat, vai ei kumpaakaan.

    – Toivoisin, että hallitusohjelmassa panostus päärataan näkyisi, Lyly sanoo.

    – Pitäisin tärkeänä, että hallitusneuvotteluissa otettaisiin kantaa näihin ratahankkeisiin, sanoo puolestaan Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

    Kumpikin kaupungin ykköshenkilö sanoo, että hankkeet eivät verissäpäin kilpaile keskenään, vaan yhteistyötäkin tehdään. Mutta omaa hanketta puolustetaan.

    Lauri Lyly toivoo, että hallitusohjelmaan kirjattaisiin panostus päärataan eli Tampereen tunnin juna -hankkeeseen.Jyrki Lyytikkä/Yle

    – Kyllä tässä kummallakin on hyvä hanke, mutta minun mielestäni tämä pääratahanke on parempi, Lauri Lyly sanoo.

    – Tampereella suunnittelu on vasta alkuvaiheessa, mutta Turun tunnin juna olisi jo toteutusvaiheessa, Minna Arve muotoilee.

    Tavoitteena maksimituki

    Turun tunnin juna -hanketta edistävän Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen sanoo, että hallituksen pitää tehdä ratahankkeiden etenemisestä periaatepäätös heti alkukesästä.

    – Jos hallitus ei sitä tässä linjaa, niin todennäköisesti päätös ei synny tämän hallituskauden aikana.

    Kiire poistui, kun ei ole enää poliittisesti toimivaltaista hallitusta. Sanna Ruuskanen

    Hallituksen päätöksellä on sikäli kiire, että Suomen pitäisi hakea ratahankkeisiin EU-rahaa heti vuoden 2021 alussa. Jotta EU-rahaa kannattaa hakea, ratahankkeiden suunnitelmien pitäisi olla jo pitkällä.

    – Isot rahat jaetaan heti rahoituskauden alussa eli siinä olisi hyvä olla jo alkuvaiheessa hakemukset valmiina, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Sanna Ruuskanen.

    Ruuskasen mielestä Turku on Tamperetta paremmassa jamassa.

    – Siinä mielessä tilanne on parempi kuin Tampereen ratahankkeen osalta, jossa suunnittelua ei ole vielä edes aloitettu, lukuunottamatta Lentorataa. Siitä on tehty esiselvitys.

    Janne Virtanen uskoo, että Turun tunnin juna valmistuu ennen Tampereen tunnin junaa.Jouni Koutonen / Yle

    Turun tunnin junan hinnaksi on arvioitu 2,2 miljardia euroa. Tampereen tunnin junan on arvioitu maksavan lentoradan kanssa noin 5,5 miljardia. EU:lta on mahdollista saada rakentamiskustannuksiin 20 prosentin rahoitus. Suunnittelukustannusten rahoitusosuus voi olla jopa puolet.

    – Maksimirahoitusta EU:lta lähdetään hakemaan molemmille hankkeille, sanoo Sanna Ruuskanen.

    Suunnittelu jatkuu lisäradan turvin

    Turun tunnin junan yleissuunnitelmaa on tehty pari vuotta. Ratalinjauksia on tehty Väyläviraston alaisuudessa kolmen konsulttifirman toimesta. Työssä on ollut pari sataa henkeä.

    Turun tunnin junan yleissuunnitelma valmistuu ensi vuonna. Suunnitelman mukaan nykyistä rataosuutta oikaistaan rakentamalla uutta rataa 100 kilometriä. Matkalle tulee muun muassa parikymmentä kilometriä siltoja ja tunneleita Espoon ja Salon välille.

    Turun tunnin junaa varten rakennetaan uutta rataosuutta noin 100 kilometrin verran.Yle

    Jatkosuunnittelu vaatii kuitenkin lisää rahaa yleissuunnitteluun myönnetyn 40 miljoonan euron lisäksi.

    – Suunnitteluun tarvitaan vielä 60 miljoonaa euroa lisää, sanoo Väyläviraston projektipäällikkö Heidi Mäenpää.

    Varsinais-Suomen liiton Janne Virtanen sanoo, että mikäli hallitus ei tee rakentamispäätöstä tunnin junista, suunnittelu tyssää ensi vuoteen.

    – Suunnittelu ei yleensä etene tästä pidemmälle ennen kuin tehdään päätös hankkeen toteuttamisesta.

    Hankeyhtiöt jäissä

    Sekä Turun että Tampereen tunnin junien suunnittelun ja valmistelun piti nytkähtää keväällä reippaasti eteenpäin, kun liikennevirasto päätti perustaa hankeyhtiöt vauhdittamaan hankkeita.

    Tunnin junan rakentaminen on tulevan hallituksen nopein ilmastoteko. Minna Arve

    Hankeyhtiö Suomi-radan piti vastata Tampereen tunnin junan suunnittelusta ja rakentamisesta. Turun tunnin junan hankeyhtiön tehtävänä olisi ollut rakentaminen. Niiden rahoituksen piti tulla sekä valtiolta että kunnilta. Valtion panostus oli rapiat 100 miljoonaa.

    – Ajatus oli, että valtio omistaa hankeyhtiöistä 51 prosenttia, Sanna Ruuskanen sanoo.

    Tampere ehti jo myöntää Tampereen tunnin junaan neljä miljoonaa euroa, ja Turkukin on tehnyt saman suuruisen varauksen hankeyhtiöön.

    Osakassopimukset oli jo neuvoteltu valmiiksi, mutta niitä ei ehditty koskaan allekirjoittaa, kun Sipilän hallitus erosi.

    – Tarkoituksena on odottaa, että saadaan uusi hallitus pystyyn. Silloin tiedetään, miten ratahankkeiden kanssa edetään, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Sabina Lindström.

    – Tavoitteena oli, että hankeyhtiöiden toiminta olisi lähtenyt reippaasti liikkeelle, mutta kiire poistui, kun ei ole enää poliittisesti toimivaltaista hallitusta, Sanna Ruuskanen sanoo.

    Lobbaus täydessä vauhdissa

    Sekä Turun että Tampereen päättäjät ovat käyneet pitkin kevättä ahkerasti poliitikkojen puheilla kertomassa ratahankkeistaan. Avainasemassa on SDP:n Antti Rinne, josta on ennakkokaavailuissa arvailtu seuraavan hallituksen pääministeriä.

    Rinteen puoluetoveri, Tampereen pormestari Lauri Lyly sanoo, että Rinnettä on lobattu riittävästi.

    – Kyllä Anttia ja kaikki muitakin puolueita. Tässä on tarkoitus lobata kaikkia, Lyly sanoo.

    Samanlainen lobbausinto on käynnissä myös Turun suunnalla.

    – Pyrimme tietenkin lobbaamaan kaikkia päättäjiä siitä, että Turun tunnin junan valmius on tosi nopea. Pystyisimme lähtemään liikkeelle vaikka ensi syksynä Espoon kaupunkiradan osalta, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

    Minna Arve sanoo yllättyneensä siitä, että monet päättäjät eivät ole tienneet kuinka pitkälle Turun tunnin juna -hankkeen valmistelu on edennyt.Kalle Mäkelä / Yle

    Sekä turkulaiset että tamperelaiset perustelevat tunnin juniaan ilmastosyillä ja talouskasvulla. Kun matkustusaika lyhenee, ihmiset käyvät töissä yhä kauempaa ja siirtyvät kumipyöriltä raiteille.

    – Tunnin junan rakentaminen on tulevan hallituksen nopein ilmastoteko, jonka he voivat tehdä, Minna Arve sanoo.

    – Tampereen ja Helsingin väli on Suomen liikennöidyin rataosuus ja tällä on iso merkitys Suomen bruttokansantuotteelle, kasvulle ja kansainvälistymiselle, sanoo Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

    Hankeyhtiöt tarvitaan

    Julkisuudessa Antti Rinne on suhtautunut hieman skeptisesti entisen liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) junailemaan hankeyhtiömalliin. Tampereella hankeyhtiöitä pidetään ratkaisevana, jotta EU-rahoituksen vaatimat ratasuunnitelmat saataisiiin aloitettua ja ajoissa valmiiksi.

    – Uskon, että hankeyhtiömallilla se onnistuu. Jos se menee valtion Väylävirastovetoiseen, niin silloin se ei onnistu, sanoo Antti Eskelinen.

    Tässä tulee olemaan iso prosessi vielä, ja jokainen kuukausi olisi ollut tarpeen saada tätä liikkeelle. Lauri Lyly

    Liikenneministeriön Sabina Lindström ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö ratahankkeita viedä eteenpäin hankeyhtiömallilla vai jollain muulla tavalla. Kyse on loppupeleissä poliittisesta ratkaisusta, jonka tuleva hallitus tekee.

    Lindströmin mielestä yksi asia on kuitenkin selviö.

    – On selvää, että isot ratahankkeet eivät etene pelkästään budjettirahalla.

    Turku ehtinee ensin

    Kun hankeyhtiöt laitettiin loppukeväästä jäihin, ministeriössä on pääradan suunnittelun osalta vietetty hiljaiseloa, vaikka suunnitteluun ehdittiin myöntää jo miljoona euroa.

    – Me voimme tehdä taustaselvityksiä ja tarkentaa laskelmia, mutta mitään toimeenpanoa ei voida tehdä, sanoo yksikön johtaja Sanna Ruuskanen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

    Turun päärautatieasemalta on tarkoitus päästä tulevaisuudessa Helsinkiin tunnissa ja vartissa.Jouni Koutonen / Yle

    Ministeriössä on päätetty odottaa, mitä hankeyhtiöille tapahtuu. Sen jälkeen suunnittelua jatketaan joka tapauksessa.

    – Pääradan suunnittelua jatketaan joka tapauksessa suunnitteluun myönnetyn määrärahan turvin, perustetaan hankeyhtiöitä tai ei, sanoo ylijohtaja Sabina Lindström.

    Tampereen pormestari Lauri Lyly on toiveikas pääradan eli Suomi-radan eli Tampereen tunnin junan suhteen. Lylyä harmittaa, että hanke ei etene tällä hetkellä mitenkään.

    – Tässä tulee olemaan iso prosessi vielä, ja jokainen kuukausi olisi ollut tarpeen saada tätä liikkeelle.

    Turun tunnin junan tilanne on sikäli parempi, että suunnittelua on tehty Väyläviraston turvin jo pari vuotta, eikä hankeyhtiötä tässä vaiheessa kaivata.

    – Suunnittelu jatkuu entiseen tahtiin, ei ole keskeytetty eikä muutettu suunnitelmia mitenkään, sanoo projektipäällikkö Heidi Mäenpää.

    Sanna Ruuskanen uskoo, että tunnin junat voisivat puksuttaa kohti Helsinkiä 2030-luvun alussa.Toni Määttä / Yle

    Liikenneministeriö on arvioinut, että Turun ja Tampereen tunnin junat voisivat liikennöidä 2030-luvun alussa, mikäli rakentamispäätös tehdään piakkoin.

    Kumpi sitten valmistuu aiemmin, jos kumpikin päätetään rakentaa? Liikenneministeriön Sanna Ruuskasen mielestä Turulla on hankkeessa jo tehdyn suunnittelutyön ansiosta parin vuoden etumatka, joten Tampereen voi olla paha kiriä edelle.

    – Pitäisin aika todennäköisenä, että Turun tunnin juna valmistuu aikaisemmin.

    Lue lisää:

    Ministeriö: tunnin juna Turusta Helsinkiin voi toteutua ennen nopeaa yhteyttä Tampereelle – asiantuntija kritisoi rahankäyttöä

    Tunnin junia kehittävien hankeyhtiöiden perustaminen viivästyy – Tampere yllättyi hallituksen eron seurauksista

    Analyysi: Nopea junayhteys Helsingistä pohjoiseen pitää päättäjiä varpaillaan lähivuosina

    Tunnin juna nytkähti eteenpäin – Valtio perustaa tytäryhtiön edistämään Turku–Helsinki-rataosuutta

    Helsingin ja Turun yliopistot kannattavat Tunnin junan rakentamista: Entistä nopeampi junayhteys tiivistäisi korkeakoulujen yhteistyötä Tunnin junan hintalappu Porin ja Tampereen välille: 110 miljoonaa euroa Helsingin ja Turun yliopistot kannattavat Tunnin junan rakentamista: Entistä nopeampi junayhteys tiivistäisi korkeakoulujen yhteistyötä

    Herätys: PS matkalla kohti jytkyä, Brexit lykättiin lokakuulle, hoivakodista hävisi satoja pillereitä ja sää muuttuu aurinkoiseksi

    Herätys: PS matkalla kohti jytkyä, Brexit lykättiin lokakuulle, hoivakodista hävisi satoja pillereitä ja sää muuttuu aurinkoiseksi


    Ylen kannatusmittaus: PS kiilasi toiseksi, SDP:n keula kutistui Ylen tuore puoluekannatusmittaus kertoo, että perussuomalaisten kannatusnousu on jatkunut. Puolue on noussut mittauksessa toiseksi. Kärkipaikalla jatkavat sosiaalidemokraatit. Ylen...

    Ylen kannatusmittaus: PS kiilasi toiseksi, SDP:n keula kutistui

    Ylen tuore puoluekannatusmittaus kertoo, että perussuomalaisten kannatusnousu on jatkunut. Puolue on noussut mittauksessa toiseksi. Kärkipaikalla jatkavat sosiaalidemokraatit. Ylen kyselyssä yksikään puolue ei yllä yli 20 prosentin kannatukseen, mikä olisi vaaleissa poikkeuksellinen tulos.

    Brexitin jatkoajasta syntyi laimea kompromissi UK Parliament / EPA

    Euroopan unionin maat päättivät tarjota Britannialle lykkäystä EU:sta eroamista varten 31. lokakuuta asti. Päätös oli kompromissi lyhyttä ja pitkää jatkoaikaa kannattaneiden jäsenmaiden välillä. Uusi EU-komissio aloittaa työnsä marraskuussa, joten Britannia ei nimitä uutta komissaaria. Britannia joutuu kuintekin järjestämään EU-vaalit, jos maan parlamentti ei hyväksy pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimusta ennen toukokuun loppua.

    Poliisi tutki lääkkeiden häviämistä hoivakodista Tampereella Riina Mäentausta / Yle

    Vanhusten hoivakodin asukkailta hävisi huomattavia määriä lääkkeitä Tampereella. Lääkehävikistä tehtiin rikosilmoitus, mutta edes valvontakamerakuvat eivät auttaneet selvittämään mahdollista syyllistä. Vanhus saattoi maksaa esimerkiksi 300 tabletista, mutta käytti niistä itse vain muutaman. Tampere korvaa menetykset asukkaille, ja hoivakoti on muuttanut lääkkeisiin liittyviä toimintatapojaan.

    Aurinko tulee esiin Yle Sää

    Korkeapaine alkaa hiljalleen vahvistua Suomen ylle. Sen seurauksena päivä on valtaosin poutainen ja aurinkoinen. Ihan pohjoisessa ja idässä on pilvistä. Lumikuuroja voi tulla varsinkin idässä. Loppuviikko on korkeapaineen myötä selkeä. Yöt ovat kylmiä, mutta päivisin lämpötila nousee monin paikoin viidestä kymmeneen astetta plussan puolelle.

    Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Vanhus maksoi 300 tabletista, mutta söi vain 8 – poliisi tutki lääkkeiden häviämistä tamperelaisesta hoivakodista

    Vanhus maksoi 300 tabletista, mutta söi vain 8 – poliisi tutki lääkkeiden häviämistä tamperelaisesta hoivakodista


    Poliisi ja Tampereen kaupunki ovat selvittäneet syytä tamperelaisen hoivakodin poikkeukselliselle lääkehävikille. Viime kesänä kaupunki teki valvontakäynnin Koukkuniemessä sijaitsevaan Jukolan tehostetun palveluasumisen yksikköön. Ryhmäkodin...

    Poliisi ja Tampereen kaupunki ovat selvittäneet syytä tamperelaisen hoivakodin poikkeukselliselle lääkehävikille.

    Viime kesänä kaupunki teki valvontakäynnin Koukkuniemessä sijaitsevaan Jukolan tehostetun palveluasumisen yksikköön. Ryhmäkodin asukkailta oli hävinnyt huomattavia määriä niin kutsuttuja PKV-lääkkeitä eli pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

    Asia käy ilmi Ylen haltuunsa saamasta valvontapöytäkirjasta. Lääkehävikistä tehtiin rikosilmoitus 20.7.2018.

    Kyseessä on kaupungin oma hoivayksikkö.

    Poliisitutkinta on keskeytetty

    Sekä Tampereen kaupunki että poliisi ovat käyneet läpi hoivakodin valvontakameroiden tallentamaa kuvaa. Edes tämä ei ole auttanut pääsemään mahdollisen syyllisen jäljille.

    Tällä hetkellä poliisitutkinta on keskeytetty, kunnes poliisi mahdollisesti saa uutta tietoa tapauksesta.

    Tieto lääkehävikistä on mennyt myös tehostettua palveluasumista valvovaan aluehallintovirastoon.

    Jukolan yksikössä on kolme ryhmäkotia, joissa on yhteensä 45 asukasta. Osa asukkaista on jo ehtinyt vaihtua tapauksen paljastumisen jälkeen.

    Hoitohenkilöstöä on runsaat 30.

    Lääkevastaavaa ei ollut nimetty

    Tampereen kaupungin palvelupäällikön Marjut Lindellin mukaan lääkehävikkiä ilmeni yhdessä 15 hengen ryhmäkodissa.

    Lindell ei kerro, minkä verran lääkkeitä epäiltiin hävinneen. Hän ei myöskään kerro, monenko asukkaan lääkkeitä tapaus koskee.

    – Ei sieltä tarvitse montaa tablettia puuttua, että se huomataan, Lindell sanoo.

    Lindellin mukaan selvitystyötä on vaikeuttanut se, että hoivakodissa on erityisesti kesäisin paljon sijaisia, jotka lähtevät kesän jälkeen muualle.

    Valvontapöytäkirjassa kerrotaan, että hoivakodin lääkehuoneissa ja siellä olevissa yksittäisissä lääkekaapeissa on sähköinen lukitus. Lukon avaamisesta jää järjestelmään tieto käyttäjästä.

    Pöytäkirjan mukaan työvuoroihin ei ollut nimetty lääkevastaavaa, ja kaikilla vuoroissa olevilla hoitajilla oli pääsy lääkkeisiin.

    Hävikki jakautui pitkälle ajanjaksolle

    Lindellin mukaan tapaus ei ole vaarantanut hoivakodin asukkaiden turvallisuutta. Lääkkeiden jaossa on koko ajan ollut käytössä kaksoistarkastus, jolla varmistetaan, että jokainen asukas saa vain hänelle tarkoitetut lääkkeet.

    Valvontakäynnin perusteella asukkaiden lääkityksen arviointi ja seuranta eivät kuitenkaan olleet toimineet asianmukaisesti ja lääkehävikkiä oli tapahtunut pitkällä ajanjaksolla.

    Pöytäkirjassa mainitaan esimerkkinä asukas, jolle toimitettiin 300 kappaletta rauhoittavaa lääkettä vuoden 2017 elokuun lopusta vuoden 2018 helmikuun puoleenväliin. Kirjausten mukaan asukas käytti lääkkeistä itse kahdeksan kappaletta, eli yli 290 tablettia hävisi johonkin.

    – Esimerkkitapauksessa lääkkeen todellinen tarve on ollut vähäistä ja tilausmäärät suuria. Lääkehävikki huomattiin vasta, kun apteekki ei voinut toimittaa lääkkeitä, valvontapöytäkirjassa sanotaan.

    Asukkaat ovat siis käytännössä voineet ostaa huomattaviakin määriä lääkkeitä, joita he eivät ole oikeasti itse käyttäneet. Tampereen kaupunki korvaa asukkaille heidän menettämänsä rahat.

    Hoivakodin lääkäripalveluissa puutteita

    Valvontapöytäkirja arvostelee puutteita lääkehoidon suunnitelmallisuudessa. Lääkäreiden vaihtuvuus oli ollut suurta, kiertopäiviä oli peruuntunut eikä lääkäreille ollut löytynyt sijaisia.

    Sairaanhoitajilla oli ollut hankaluuksia tavoittaa lääkäreitä. Lääkärikierroilla oli pystytty hoitamaan vain akuuteimmat asiat.

    – Lääkärit eivät tunne asukkaita tai ehdi perehtyä heidän tilanteeseensa, vaan uusivat lähinnä reseptejä, valvontapöytäkirjassa sanotaan.

    Kaupunki on selvittänyt erikseen lääkäritoiminnan puutteita.

    Lääkehoidon käytäntöjä muutettiin

    Lindellin mukaan tapauksen paljastumisen jälkeen lääkehävikkiä ei ole enää ilmennyt.

    Hoivakodissa on muutettu lääkkeisiin liittyviä toimintatapoja. Esimerkiksi jokaiselle päivälle on nimetty varta vasten lääkehoidosta vastaava työvuoro.

    – Päivittäin on tieto siitä, kuka lääkkeitä käsittelee, Lindell sanoo.

    Valvontapöytäkirjan mukaan hoivakodissa oli tapauksen jälkeen jo viime vuoden elokuun alkuun mennessä otettu käyttöön PKV-lääkkeiden kuittaus ja laskenta.

    Lisäksi Jukolan henkilöstöä on muistutettu sosiaalihuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta.

    Lääkehävikkiä silloin tällöin

    Lindellin mukaan yksittäisiä lääkehävikkitapauksia paljastuu hoivakodeissa aika ajoin. Joskus löytyy järkevä selitys, joskus joudutaan tekemään rikosilmoitus.

    Tehostetun palveluasumisen yksiköissä on selvät toimintaohjeet lääkehävikkiä varten.

    – Tilannetta ei tarkkailla, vaan siihen puututaan, Lindell sanoo.

    Hoivakotien lääkehävikki tuli ilmi esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston hankkeessa vuonna 2017.

    Lääkehoidon turvallisuuteen kohdistuneessa hankkeessa tehtiin ohjaus- ja arviointikäynti 50 yksikköön. Mukana oli sekä julkisia että yksityisiä yksiköitä.

    Viidennes yksiköistä ilmoitti, että heillä oli todettu lääkehävikkiä. Vain pienessä osassa yksiköistä oli riittävä kulunvalvonta lääkehoitohuoneessa.

    Tamperelainen pappi keksi uuden tavan lohduttaa leskeä – nyt sadat ihmiset seuraavat hänen esimerkkiään

    Tamperelainen pappi keksi uuden tavan lohduttaa leskeä – nyt sadat ihmiset seuraavat hänen esimerkkiään


    Pastori Minnamaria Tammisalo kohtaa työnsä puolesta paljon kuolemaa. Ammattilainenkin jää kuitenkin joskus sanattomaksi. Miten lohduttaa surevaa? Tammisalon mieleen tuli lohtuhuivi. Hän oli ostanut itselleen monta vuotta sitten lohtuhuiviksi nimetyn...

    Pastori Minnamaria Tammisalo kohtaa työnsä puolesta paljon kuolemaa. Ammattilainenkin jää kuitenkin joskus sanattomaksi.

    Miten lohduttaa surevaa?

    Tammisalon mieleen tuli lohtuhuivi.

    Hän oli ostanut itselleen monta vuotta sitten lohtuhuiviksi nimetyn kaulahuivin, jonka Tampereen Tuomasmessun yhteisö oli tehnyt. Viime syksynä Tammisalo keräsi yhdessä diakonin kanssa villasukkia ja vauvan töppösiä kastetilaisuuksissa vietäväksi. Aktiivinen seurakuntalainen Kaija Jääskeläinen toi koriin kolme huivia.

    – Meni hetki miettiä, mitä niillä tekisin, Tammisalo kertoo.

    Tammisalo oli menossa hautaamaan miestä, jonka puoliso oli jäänyt yksin pitkän liiton jälkeen. Tamperelainen pastori koki, että leski kaipasi konkreettista lohdutusta.

    – Muistotilaisuudessa päätin puheenvuoroni kietomalla huivin hänen hartioilleen ja sanoin toivovani, että huivi voisi lämmittää, kun puolison käsi ei enää yllä.

    Tältä lohtuhuivi näyttää. Lohtuhuivin lähettiläät

    Toissa viikonloppuna Tammisalo vei samoilla saatesanoilla toisen huivin.

    – Palaute on ollut liikuttunutta. Papin puheisiin on totuttu, mutta tämä yllättää. En tiennyt, että kirkko tekee tällaista, moni on sanonut. Kiedon huivin itse hartioille, surusta raskaille, ja siinä olemme liikuttuneet molemmat.

    Someilmiö syntyi

    Huivin antaminen tuntui niin hyvältä, että hän mietti, kuka tekisi huiveja lisää.

    – Tein Facebook-ilmoituksen omalle seinälleni ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan seinälle. Ihmetellen seurasin tykkäysten ja jakojen lisääntyvää määrää sekä ohjeen pyytäjien intoa.

    Seuraavat Tammisalon vapaapäivät kuluivat ohjetta lähetellessä. Hän kävi kopioimassa Tampereen Aleksanterin kirkon sakastiin paperiohjeita.

    Sitten joku ehdotti ryhmän perustamista lohtuhuiveille ja niin syntyi Lohtuhuivien lähettiläät -Facebook-ryhmä. Siihen on tullut parissa päivässä jo yli 800 jäsentä. Lohtuhuivista on tullut someilmiö.

    – Kaiken maailmassa tapahtuvan pahan keskellä meillä ihmisillä on mielettömän vahva myötäelämisen kyky ja halu kulkea rinnalla.

    Lohdutukselle iso tarve

    Lohtuhuiviryhmässä monet ovat jakaneet kuvia kutomistaan huiveista. Osa neulojista kertoo, ettei kuulu kirkkoon, mutta kokee auttamisen tällä tavoin tärkeäksi.

    Kirjoittajat, kuten muusikko-evankelista Samu Saarinen ja runoilija Anna-Mari Kaskinen, ovat lupautuneet tekemään lohturunoja.

    – On sellainen olo, että tästähän voi syntyä vaikka mitä. Lohdutukselle on iso tarve, eikä se tarve lopu koskaan, Tammisalo sanoo.

    Ajatellaan, että pitäisi olla viisasta sanottavaa. Mutta ei sureva sitä kaipaa. Minnamaria Tammisalo

    Lohtuhuivin nimi on Nikolai ja siinä on pitsireunus. Ohjeen takana on puolalainen nainen, joka on Tammisalon mukaan ilahtunut siitä, että hänen huivinsa on tällaisessa käytössä.

    – Ohje on vapaasti jaettavissa, mutta isompaa bisnestä sillä ei voi tehdä.

    Huivi voi olla myös toisenlainen.

    – Lohtusukat tulevat kyseeseen, mutta niiden pukeminen ei ole tilaisuudessa niin yksinkertaista. Koen, ettei mallilla ja muodolla ole niin suurta väliä, kietomisen ele ja lohduttavat sanat tekevät lohtuhuivista lohtuhuivin. Värit voivat olla mitä vain, mutta hillitty yksivärinen sopii varmasti surun hetkeen parhaiten.

    Tammisalon mukaan seurakunta on perinteisesti antanut kirjan muistotilaisuudessa. Surevalla ei usein ole kuitenkaan voimia lukea.

    Tammisalo toivoo, että lohtuhuivi-ilmiö laajenisi koko Suomeen.

    Surevan kohtaamista pelätään

    Lohduttaminen on papin perustyötä. Minnamaria Tammisalo siunaa vuosittain noin 60 ihmistä hautaan.

    Hän sanoo, että lohduttaminen oli myös hänelle aluksi vaikeaa. Suomalaiset pelkäävät usein surevan kohtaamista.

    – Ajatellaan, että pitäisi olla viisasta sanottavaa. Mutta ei sureva sitä kaipaa. Pari viikkoa sitten puhuin leskeksi jääneen miehen kanssa, joka kertoi, miten joka kerta kun hän sai kertoa vaimonsa viimeisistä hetkistä, hoiti hänen suruaan syvältä. Silloin ei ole olennaista, mitä me sanomme vaan että asettaudumme kuuntelemaan.

    Eleillä ja asennoilla voi osoittaa, että olen tässä ja kuuntelen.

    Tammisalo muistuttaa, ettei surulla ole aikaa. Joskus surevalla on tarvetta puhua asiasta vielä kauan kuoleman jälkeen.

    Myös koskettaminen on useille vaikeaa. Tässäkin lohtuhuivi voi auttaa. Kietomalla huivin hartioille menee lähelle.

    – Se on jotain, mitä ei ehkä kirkolta osata odottaa, me täytämme tilan usein sanoilla. Kyllä minäkin puhun huivia kietoessani, en karjalaistyttönä osaa olla hiljaa.

    Muistotilaisuuden tärkeys

    Pappi sanoo, että parin viime vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet jättää toisinaan muistotilaisuuden väliin.

    Osa ajattelee, että siunaushetki kappelilla riittää. 45 minuutin tilaisuus tuntuu pitkältä.

    Marko Siekkinen / Yle

    Minnamaria Tammisalo kannustaa järjestämään muistotilaisuuden. Hänen mukaansa jo historiallisesti Suomessa on totuttu siihen, että vainajalle jätetään jäähyväiset.

    – Olen vakuuttunut siitä, että surussa selviämisen kannalta muistotilaisuus on ehdottoman tärkeä. Ei sen tarvitse olla kalliisti järjestetty ja suureellinen, vaan tilaisuus, jossa on mahdollista kohdata toisia kanssani surevia ja muistella vainajaa.

    – Yhdessä muisteleminen auttaa leskeä ja voimaannuttaa. Rakastan sitä hetkeä työssäni, kun yhteinen muistelu kääntyy siihen, että voidaan hymyillä ja nauraa yhteisille muistoille. Kyynelten läpi, tietenkin. Siinä hetkessä on minusta eteenpäin menemisen tuoksu.

    Viime viikonloppuna Tammisalo siunasi kahta naista. Heidän puolisoilleen hänellä ei ollut vielä mitään ojennettavaa.

    – Miehille sopisi yksinkertaisen tyylikäs kaulahuivi samalla tavoin ojennettuna, Tammisalo jo pohtii.

    Keskustelu on auki 10.4. kello 22. asti.

    Lue lisää:

    Suojellaanko lapsia jo liikaa? Vanhemmat arkailevat viedä lapsia tapaamaan muistisairasta mummoa tai hautajaisiin

    Vasta kun 25-vuotias Mats Steen kuoli, vanhemmat ymmärsivät, että tällä oli ystäviä – "Pelimaailmassa tyttö ei näe pyörätuoliani vaan sieluni"

    Poika tuomittiin äitinsä raa'asta murhasta syyntakeettomana

    Poika tuomittiin äitinsä raa'asta murhasta syyntakeettomana


    Viime elokuussa Sastamalassa löytyi palavasta talosta vainaja. Surmansa saanut oli vuonna 1937 syntynyt nainen. Vuonna 1967 syntynyt mies tuomittiin keskiviikkona äitinsä murhasta syyntakeettomana. Syyntakeettomuuden takia miestä ei tuomita...

    Viime elokuussa Sastamalassa löytyi palavasta talosta vainaja. Surmansa saanut oli vuonna 1937 syntynyt nainen.

    Vuonna 1967 syntynyt mies tuomittiin keskiviikkona äitinsä murhasta syyntakeettomana. Syyntakeettomuuden takia miestä ei tuomita rangaistukseen, vaan hän jää hoitoon, Pirkanmaan käräjäoikeus kertoo.

    Miestä syytettiin myös törkeästä vahingonteosta ja hautarauhan rikkomisesta. Niistäkin hänet tuomittiin syyntakeettomana.

    Vastaaja tunnusti teot.

    Mies tuomittiin maksamaan korvauksia yhteensä noin 40 000 euroa.

    Vainaja löytyi talosta

    Sastamalan Heinijärvellä paloi viime kesänä noin 80-neliöinen lautarakenteinen talo. Pelastuslaitos sai hälytyksen palopaikalle hieman iltaseitsemän jälkeen elokuussa. Savusukeltajat löysivät nopeasti talosta vainajan.

    Vainajalla oli ainakin 25 vammaa pään ja olkapään alueella, jotka aiheutuivat vesurin iskuista.

    Poliisi tavoitti murhasta epäillyn paikan päältä asunnon pihalta jo tapahtumailtana.

    Poliisin paikalla tekemissä tutkimuksissa kävi ilmeiseksi, että henkilö oli kuollut ennen paloa saamiinsa vammoihin. Myöhemmin yön aikana oikeuslääkäri tuli samaan päätelmään.

    Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi epäillyn elokuussa. Mielentilatutkimus tehtiin jo esitutkinnan aikana. Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli syyntakeeton ja tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa. Mies jää hoidettavaksi mielenterveyslain nojalla.

    Talo tuhoutui tulipalossa.

    Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, eli siitä voi valittaa hovioikeuteen.

    Lue lisää:

    Palaneesta talosta löytyi vainaja ja palopaikalta epäilty murhaaja: Sastamalan henkirikos syyteharkintaan

    Sastamalassa paloi lautarakenteinen talo – poliisi epäilee henkirikosta

    Palaneesta talosta löytyi vainaja ja palopaikalta epäilty murhaaja: Sastamalan henkirikos syyteharkintaan

    Oikeudenkäynti alkoi: Miehen epäillään tappaneen vesurilla äitinsä

    Näin pedofiilit saalistavat suosikkipeleissä Fortnitessa ja Minecraftissa – asiantuntija neuvoo, kuinka lasta voi suojella verkossa

    Näin pedofiilit saalistavat suosikkipeleissä Fortnitessa ja Minecraftissa – asiantuntija neuvoo, kuinka lasta voi suojella verkossa


    Ekaluokkalaiset tytöt pelaavat kaksin peliä verkossa. Keskusteluruutuun ilmestyy viesti. Koneen web-kamera on auki ja tuntematon viestittäjä avaa keskustelun ja kuvayhteyden. – Alaikäisiä kehotetaan tekemään lasten mielestä hassuja juttuja,...

    Ekaluokkalaiset tytöt pelaavat kaksin peliä verkossa. Keskusteluruutuun ilmestyy viesti. Koneen web-kamera on auki ja tuntematon viestittäjä avaa keskustelun ja kuvayhteyden.

    – Alaikäisiä kehotetaan tekemään lasten mielestä hassuja juttuja, kutittamaan toista ja hetken päästä vähän pussailemaan. Tämänkaltainen videomateriaali voidaan tallentaa ja jakaa verkossa vääriin tarkoituksiin, esimerkiksi tyydyttämään aikuisen seksuaalisia tarpeita. Eikä asiasta välttämättä tiedä kukaan, Nina Vaaranen-Valkonen sanoo.

    Hän on Pelastakaa lapset -järjestön erityisasiantuntija ja työskentelee yhdistyksen Nettivihje-palvelun tiiminvetäjänä.

    Työryhmä vastaanottaa ja käy läpi viranomaisten lisäksi ainoana Suomessa ilmoituksia ja materiaalia verkossa tapahtuneesta seksuaalisesta houkuttelusta ja seksuaaliväkivaltaa todistavasta kuvamateriaalista.

    Alun esimerkki tyttöjen salakuvauksesta on vain pintaraapaisu kuvamateriaalista, jota työryhmä analysoi.

    – Esimerkiksi viime vuonna saimme kansalaisilta yhteensä yli 3 000 yksittäistä url-osoitetta, jotka arviomme mukaan sisälsivät lähemmäs 50 000 yksittäistä kuvaa tai videota. Pelkkä vihjeiden määrä ei kuitenkaan kuvaa työtämme tai sitä, kuinka paljon kuvia analysoimme, Vaaranen-Valkonen kertoo.

    Tiimin analysoimasta laittomaksi arvioidusta kuvamateriaalista 85 prosenttia sisältää kuvia tai videoita alle 13-vuotiaista lapsista. Viisi prosenttia liittyy alle kaksivuotiaisiin lapsiin.

    Miten lapsiuhrit uskaltavat kertoa seksuaalirikoksista, jos ne ovat meille aikuisille liian epämiellyttävää kuultavaa? Nina Vaaranen-Valkonen

    Nettivihjetiimi kuuluu maailmanlaajuiseen INHOPE-järjestöön ja vastaanottaa tutkittavaksi vihjeitä myös ulkomailta. Työryhmä analysoi esimerkiksi web-kameran avulla lapsista kuvattua materiaalia. Teot tallenteilla vaihtelevat. Yksi nauha voi sisältää kuvaa, jossa aikuinen on saanut lapsen esimerkiksi esiintymään seksuaalisissa asennoissa.

    – Vakavimmat kuvatallenteet web-kameroilta todistavat tilanteita, joissa lapsi on saatu kiristämällä tai painostamalla esimerkiksi näyttämään genitaalinsa tai työntämään sinne esineen, Vaaranen-Valkonen kertoo.

    Esimerkiksi Ruotsissa on jo tuomittu ensimmäinen ennakkotapaus verkkovälitteisestä raiskauksesta.

    Psykoterapeutti ja erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen on työskennellyt aiemmin muun muassa Rikosuhripäivystyksessä.Matias Väänänen / Yle

    Nina Vaaranen-Valkonen näkee työssään yhteiskunnan pimeän puolen, joka meille muille on vieras ja piilotettu. Pieniin lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on aiheena niin vastenmielinen, että harva tahtoo kuulla tai lukea siitä. Vaaranen-Valkosen mukaan nyt on kuitenkin aika kuunnella.

    Teknologian kehittyessä verkossa levitetyn kuvamateriaalin määrä on lisääntynyt. Tuntemattomien aikuisten on entistä helpompaa saada yhteys lapsiin. Samalla seksuaalirikoskuvasto muuttuu yhä raaemmaksi.

    Jotta seksuaalirikoksia voidaan ennaltaehkäistä, niiden olemassaolosta pitää tietää. Myös vanhempien.

    – Miten lapsiuhrit uskaltavat kertoa seksuaalirikoksista, jos ne ovat meille aikuisille liian epämiellyttävää kuultavaa?, Nina Vaaranen-Valkonen kysyy.

    Myös pienet pojat ovat vaarassa

    Usein vanhemmat kiinnittävät huomiotaan tyttäriin ja pelkäävät, että juuri heihin kohdistuisi ahdistelua. Etenkin tyttöjä ohjeistetaan seksuaalisen häirinnän vaaroista ja usein enemmän kuin pieniä poikia.

    Nina Vaaranen-Valkonen korostaa, että lasten seksuaalinen houkuttelu ei rajoitu vain tyttöihin.

    Seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja väkivallasta kumpuava häpeä hiljentää usein tytöt, mutta vielä todennäköisemmin teoista vaikenee tutkimusten mukaan poika.

    Pojat voivat vaieta vielä oikeudenkäynnissäkin.

    – Erityisesti pojat saattavat pelätä, että heille tehdyt teot kertovat uhrin seksuaalisesta suuntautumisesta ja ennustavat tulevaa rikollista käyttäytymistä, Vaaranen-Valkonen kertoo.

    Ruotsalainen selvitys käyttää poikien pelosta nimitystä vampyyriteoria. Se kuvaa poikien syvää pelkoa siitä, että seksuaaliväkivaltaa kokenut alkaisi automaattisesti tehdä samanlaisia seksuaalirikoksia, kuin hänelle on tehty.

    – Näin ei kuitenkaan tapahdu. Seksuaalirikokseen syyllistyminen ei yleensä ole selitettävissä näin yksinkertaisella syy–seuraus-selityksellä.

    Kun näin raaka, pitkään jatkunut ja pieniin lapsiin kohdistuva kidutus ja seksuaaliväkivalta paljastuu Suomesta, kyllä se menee tunteisiin. Nina Vaaranen-Valkonen

    Yksi esimerkki Suomessa tuotetusta lapsen seksuaaliväkivaltamateriaalista on maaliskuun lopussa uutisoitu viiden suomalaismiehen järjestäytynyt rinki.

    Suomalaismiesten epäillään tehneen pojille seksuaaliväkivaltaa ja raiskanneen useita suomalaislapsia vuosien 2004–2018 aikana. Miehet kuvasivat lapsiuhreille tekemiään raakoja seksuaalirikoksia ja välittivät teoista reaaliaikaisesti kuvaa verkkoon. Nettilähetyksiä seurattiin jopa 17 maasta, Yle uutisoi maaliskuussa.

    Vaaranen-Valkonen henkäisee syvään.

    – Kyllä tämä pysäyttää kokeneenkin asiantuntijan. Kun näin raaka, pitkään jatkunut ja pieniin lapsiin kohdistuva kidutus ja seksuaaliväkivalta paljastuu Suomesta, kyllä se menee tunteisiin. Vaikka tiimimme asiantuntijat ovat ennenkin analysoineet raakaa ja sadistista materiaalia, tällainen suomalainen levitysrinki puistattaa.

    Seksuaalinen hyväksikäyttö alkoi Fortnite-pelistä

    Monia internetissä pelattavia pelejä pelataan globaalisti ja yhdessä tuttujen tai vieraiden kanssa. Kommunikointi viestien, puheen tai kameran välityksellä kuuluu useimpiin peleihin.

    Koska lapsi on viaton, hän ei osaa aavistaa, mitä vieras aikuinen esittämillään pyynnöillä hakee. Monesti teot ovat sellaisia, että lapsi ei aluksi edes ymmärrä olevansa seksuaalisen houkuttelun kohteena.

    – Teot tulevat viranomaisille usein ilmi vasta sitten, kun rikos on jo tapahtunut. Toki näitä tulee ilmi myös silloin, kun tekijä jakaa tallentamaansa kuvamateriaalia verkossa ja uhri tunnistetaan poliisitutkinnan yhteydessä, Vaaranen-Valkonen kuvaa.

    Satakunnan käräjäoikeus vangitsi helmikuussa niin sanotussa Fortnite-tapauksessa vuonna 1970 syntyneen suomalaismiehen epäiltynä useista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

    Satakunnan kansan mukaan mies on aiemmin tuomittu useista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista pitkään ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

    Miestä epäillään nyt todennäköisin syin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin.

    Häpeä on äärettömän tehokas hiljentäjä. Nina Vaaranen-Valkonen

    Kaikki epäillyistä mahdollisista uhreista ovat poikia. Verkkopeli Fortnite on poliisin mukaan ollut teoissa “keskeisessä asemassa”.

    Tutkinnanjohtaja Marko Peltonen Lounais-Suomen poliisista kertoo, että nyt tutkinnassa olevat epäillyt rikokset ovat tapahtuneet viime kevään ja kesän aikana sekä vuosien 2018 ja 2019 taitteessa.

    – Mies on itse muun muassa lähettänyt lapsille seksuaalissävytteistä kuva- ja videomateriaalia, Peltonen kertoo.

    Vanhemmille lähetetyn kouluviestin mukaan mies oli saanut uhrit myös tekemään tekoja Fortnite-peliin liittyviä peliostoja vastaan. Poliisi ei varmista asiaa.

    Nina Vaaranen-Valkosen mukaan lapsista seksuaalisesti kiinnostuneilla aikuisilla on käytössä useita eri tapoja saada lapset toimimaan haluamallaan tavalla. Aikuinen voi houkutella, mutta myös pelotella tai uhkailla lasta.

    – Pelimaailmassa aikuinen voi esimerkiksi uhata lasta, että jos et lähetä kuvia itsestäsi tai tee kuten pyydän, etenemisesi tässä pelissä toiselle tasolle on ikuisesti estetty. Lapselle voidaan myös luvata etenemistä kuvia vastaan.

    Jos aikuinen onnistuu saamaan lapselta seksuaalissävytteisiä kuvia tai videon, hän saattaa aloittaa kiristämisen niiden avulla. Lapsi usein pelästyy uhkausta ja harvoin kykenee arvioimaan uhkauksen mittasuhteita. Harva lapsi osaa toimia pelottavassa tilanteessa järkevästi ja kertoa asiasta aikuiselle.

    – Häpeä on äärettömän tehokas hiljentäjä, Nina Vaaranen-Valkonen toteaa.

    Haluan korostaa ja muistuttaa, että suurin osa lapsista on verkossa ja pelialustoilla täysin turvassa. Nina Vaaranen-Valkonen

    Fortnite on yksi maailman suosituimmista peleistä. Sen uutisoitiin marraskuussa ohittaneen yli 200 miljoonan rekisteröityneen pelaajan rajapyykin.

    Seksuaalissävytteisten häirintäviestien laajuudesta on mahdotonta saada tarkkoja maakohtaisia tietoja, sillä pelialusta toimii maailmanlaajuisesti. Suomalainen lapsi saattaa pelata ja viestitellä ihmisten kanssa eri puolilta maailmaa.

    Kaikissa peleissä on riskejä

    Vanhempien on hyvä tietää, että mahdollisuuden viestitellä vieraiden kanssa saa pelissä myös kytkettyä pois päältä.

    – Haluan korostaa ja muistuttaa, että suurin osa lapsista on verkossa ja pelialustoilla täysin turvassa. Riskeistä pitää kuitenkin puhua, sillä keskustelu ja etukäteen annettu tieto ja ohjeistus auttavat lasta toimimaan hämmentävässä ja pelottavassa tilanteissa, Vaaranen-Valkonen kertoo.

    Seksuaalista houkuttelua tai seksuaaliväkivaltaa on tapahtunut niin Suomessa kuin maailmallakin myös esimerkiksi Minecraft-pelin avulla. Pienten tyttöjen kohdalla aikuiset ovat käyttäneet hyväkseen esimerkiksi Movie Star Planet -mobiilipeliä.

    Kyberrikollisuuteen erikoistuneen keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Saranin mukaan pelialustojen merkitys korostuu jatkuvasti lapsiin kohdistuvien seksuaalihoukuttelujen kohdalla.

    – Yleisesti ottaen kaikki pelit ovat sellaisia, joissa lapsia etsitään kohteeksi, Sarani toteaa.

    Nina Vaaranen-Valkonen kehottaa vanhempia peittämään tai sammuttamaan koneiden web-kamerat. Vaikka ei olisi huolta tai epäilystä lapsen turvallisuudesta, kameraa ei tarvitse turhaan pitää auki.

    – Web-kamera on kuin avoin ikkuna kenelle tahansa tuntemattomalle aikuiselle katsella lasta. Kun kyse on omasta lapsesta, miksi tällaisen ikkunan jättäisi avoimeksi?

    Kommunikointi viestien, puheen tai kameran välityksellä kuuluu useimpiin peleihin.Matias Väänänen / Yle

    Suuret pelifirmat yrittävät torjua viimeiseen asti alustoilla tapahtuvaa ahdistelua esimerkiksi estämällä seksuaalissävytteiset viestit tekoälyn avulla. Yritykset tekevät myös yhteistyötä poliisin kanssa.

    Jotkut pelialustat estävät puhelinnumeroiden antamisyritykset viesteistä suojellakseen lapsia.

    Siksi lapsista seksuaalisesti kiinnostuneet aikuiset pyrkivät ensisijaisesti ohjaamaan lapsen aina keskustelemaan muihin, yksityisempiin viestintäkanaviin esimerkiksi Snapchatin, WhatsAppin tai Skypen puolelle. Näissä kanavissa käydyt yksityiset keskustelut vähentävät kiinnijäämisen riskiä.

    Esimerkiksi Satakunnan Fortnite-tapauksessa epäilty tekijä on saanut lapset pois pelialustalta Instagramin puolelle.

    Puhu ja ohjeista, vaikka mitään pahaa ei tapahtuisi

    Vanhemman täytyy puhua lapsen kanssa seksuaalisuudesta, kehosta, kehon rajoista ja siitä, miten verkossa toimitaan turvallisesti. Keskustelua on käytävä, vaikka mitään pahaa ei olisikaan tapahtunut. Näin voi koettaa myös varmistaa, että puheyhteys säilyy, jos jotakin tulee ilmi.

    Jo pienen lapsen täytyy tuntea kehonsa ja osata nimetä sen osat. Muuten rajojen opettaminen on vaikeaa.

    – Lapselle pitää toki puhua ikätasoon sopivasti, mutta aina oikeilla nimillä. Lapsen pitää tietää nimet genitaalialueille, kuten pimppi, pippeli ja pylly. Näin hänellä on sanoja kertoa mahdollisista oudoista pyynnöistä tai epäsopivista ja hämmentävistä viesteistä tai kuvista, Vaaranen-Valkonen toteaa.

    Lasta tai nuorta ei kannata pelotella. Vaikka esimerkiksi Oulun seksuaalirikokset ja viime viikolla uutisoidut Tampereen epäillyt raiskaustapaukset ovat oletettavasti saaneet alkunsa sosiaalisen median viestittelystä, lapselle ei kannata maalailla pelkkiä uhkakuvia.

    Mikä sitten on oikea tai viimeinen ikävaihe, jolloin viimeistään asioista pitää puhua? Tutkimusten mukaan 9–12-vuotiaat lapset ovat suurimmassa riskissä verkon haitallisille ilmiöille. Nina Vaaranen-Valkosen mukaan digitaalisen median osalta Suomessa erityisesti siirtymä eskarista ekaluokalle vaatii vanhemmilta lapsen ohjeistusta ja opastamista.

    Alakoulussa riski törmätä esimerkiksi nettipornoon kasvaa. Sen näkeminen on usein lapselle ahdistavaa ja hämmentävää, etenkin, jos asiasta ei ole kotona puhuttu, eikä ohjeistettu, miten tilanteessa pitää toimia.

    Vaaranen-Valkonen vertaa digiturvataidosta keskustelemista perinteiseen liikennekasvatukseen. Meillä on liikennevalolaulut, vanhemmat turvaamassa ekaluokkalaisten koulumatkaa ja kansallinen huoli ja tietoisuus aiheesta.

    Ekaluokkalaisen digiturvataidoista tai verkkoon liittyvistä riskeistä ei vielä puhuta riittävästi.

    – Lapsen pitää tietää, että jos puhelimeen ilmestyy aikuispornoa, kikkelikuvia tai outoja pyyntöjä, aina pitää kertoa aikuiselle. Lapsen pitää saada myös tietää, että asiasta voi kertoa ilman pelkoa siitä, että huoltaja suuttuu, ottaa puhelimen pois tai syyttää lasta tapahtuneesta, Nina Vaaranen-Valkonen sanoo.

    Hiirtä eettisempi koe-eläin auttaa lasten vakavien sairauksien tutkimisessa: Seeprakala reagoi yllättävän samalla lailla kuin ihminen

    Hiirtä eettisempi koe-eläin auttaa lasten vakavien sairauksien tutkimisessa: Seeprakala reagoi yllättävän samalla lailla kuin ihminen


    Seeprakala sopii hyvin koeläimeksi, kun tutkitaan streptokokkibakteereja. Pneumokokki ja B-ryhmän streptokokki ovat maailman yleisimpiä keuhkokuumeen, sepsiksen ja aivokalvontulehduksen aiheuttajia pienillä lapsilla. Tähän tulokseen on tullut...

    Seeprakala sopii hyvin koeläimeksi, kun tutkitaan streptokokkibakteereja. Pneumokokki ja B-ryhmän streptokokki ovat maailman yleisimpiä keuhkokuumeen, sepsiksen ja aivokalvontulehduksen aiheuttajia pienillä lapsilla.

    Tähän tulokseen on tullut filosofian maisteri Anni Saralahti väitöskirjassaan, joka tarkastetaan 26. huhtikuuta Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

    Seeprakalaa on käytetty jo yleisesti biolääketieteen tutkimuksissa.

    – Seeprakalat tutkimusmallina ovat perinteisiin eläinmalleihin, kuten hiiriin ja muihin nisäkkäisiin, verrattuna eettisiä, helpommin käsiteltäviä ja taloudellisia. Näiden ominaisuuksien lisäksi seeprakalan immuunipuolustus on hyvin samankaltainen kuin ihmisellä, joten seeprakala on houkutteleva malli infektiotutkimuksiin, Saralahti sanoo tutkimustiedotteessa.

    Yksin pneumokokin on arvioitu olevan vastuussa jopa yli puolen miljoonan lapsen kuolemasta vuosittain maailmassa.

    Väitöskirjatutkimus osoitti, että molemmat tutkitut bakteerit aiheuttavat seeprakalassa infektion, joka muistuttaa ihmisen streptokokki-infektiota.

    Nämä tutkimukset osoittivat Saralahden mukaan, että seeprakalan synnynnäinen immuunivaste pneumokokki-infektiossa on hyvin samankaltainen kuin ihmisen vaste. Geneettinen seulonta paljasti, että myös seeprakalalla C-reaktiivisen proteiinin (CRP) puutos saattaa altistaa seeprakalat vakavalle pneumokokki-infektiolle.

    CRP kertoo tulehduksesta.

    – Mikä tärkeintä, seeprakalan avulla voidaan tulevaisuudessa saada tärkeää tietoa pneumokokin taudinaiheuttamismekanismeista sekä ihmisen geneettisistä alttiustekijöistä ja näin luoda uusia lähtökohtia nykyistä tehokkaampien hoitokeinojen kehittämiselle, Saralahti huomauttaa.

    Avohakkuusuunnitelma herättää vastustusta Sastamalan Karkussa

    Avohakkuusuunnitelma herättää vastustusta Sastamalan Karkussa


    Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys Sley on hakenut maisematyölupaa metsän avohakkuulle Sastamalassa. Kuuden hehtaarin hakkuualue sijaitsee aivan Karkun evankelisen opiston vieressä. Maisematyölupahakemuksen naapureiden kuulemisaika päättyy...

    Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys Sley on hakenut maisematyölupaa metsän avohakkuulle Sastamalassa. Kuuden hehtaarin hakkuualue sijaitsee aivan Karkun evankelisen opiston vieressä.

    Maisematyölupahakemuksen naapureiden kuulemisaika päättyy torstaina 11. huhtikuuta. Maisemallisesti merkittävälle alueelle suunnitellut avohakkuut herättävät myös vastustusta.

    Yksi vastustajista on Sastamalassa asuva Timo Ylikomi, joka on itsekin metsänomistaja.

    – Avohakkuille on aina parempia vaihtoehtoja. Olen omissa metsissäni toteuttanut jatkuvan kasvatuksen hakkuita, missä poistetaan isot myyntiin kelpaavat tukit, mutta metsä jää metsäksi, Ylikomi sanoo.

    Hän sanoo, että kun otetaan huomioon istutuskustannukset, molemmat hakkuutavat ovat taloudellisesti yhtä tehokkaita. Ylikomin mielestä Suomessa ei osata ylipäätään ajatella vaihtoehtoja avohakkuille, koska metsänhoitoa on totuttu tekemään niin.

    Ylikomi toivoo, että Sley muuttaisi vielä suunnitelmaansa.

    – Toivon, että asukkaiden mielipiteillä on merkitystä ja he miettisivät vielä vaihtoehtoja – varsinkin kun kyseessä on kristillisiin arvoihin tukeutuva yhdistys.

    "Nyt on aika hakata enemmän"

    Karkun evankelisen opiston rehtori Marja Koskenniemi sanoo, että avohakkuu on yhdistykseltä harkittu päätös.

    – Tämä on talousmetsää, jota aika ajoin hyödynnetään ja uudistetaan. Mietimme vaihtoehtoja ja totesimme, että nyt on aika hakata enemmän. Haluan sanoa, että teemme tätä yhteistyössä viranomaisten kanssa, lakien ja säädösten mukaisesti.

    Koskenniemi ymmärtää hakkuiden vastustajia.

    – Minuakin on monesti harmittanut, kun sienimetsääni on metsänomistajan päätöksellä hakattu, eikä suppilovahveroita ole muutamaan vuoteen löytynyt tutuista paikoista. Ymmärrämme huolen ja pyrimme minimoimaan haittoja.

    Rehtorin mukaan tavat, joilla hakkuiden haittoja pyritään estämään, selviävät myöhemmin.

    – Naapureiden kuuleminen on vielä kesken. Mietimme yhdessä ammattilaisten kanssa, miten voisimme toimia.

    Luonnon monimuotoisuus vaikuttaa ihmisen terveyteen

    Metsien avohakkuita on syytä vastustaa muutenkin kuin maisemallisten arvojen takia, sanoo Timo Ylikomi, joka on ammatiltaan lääketieteen professori.

    Hän haluaa tuoda esiin sen, että metsäluonnon monimuotoisuudella on suora vaikutus myös ihmisten terveyteen.

    – Usein ajatellaan, että luonnon monimuotoisuus on vain viherpiiperrystä. Yhä enemmän kuitenkin kertyy tietoa siitä, että luonnon monimuotoisuus ja sen mikrobikasvusto vaikuttavat suoraan ihmisen mikrobikasvustoon iholla, suolistossa ja suussa, hän sanoo.

    Ylikomi toteaa, että juuri mikrobikasvustolla on merkittävä ja suora vaikutus ihmisen fyysiseen terveyteen.

    – Köyhässä mikrobiympäristössä eläminen altistaa monille sairauksille, koska jos ihmisen puolustusjärjestelmällä ei ole parempaa tekemistä, se alkaa kehittää sitä itse ja kääntyy ihmisen omaa elimistöä vastaan.

    Lunta satanut paikoin parikymmentä senttiä – liikenteessä vaikeuksia keskisessä Suomessa:

    Lunta satanut paikoin parikymmentä senttiä – liikenteessä vaikeuksia keskisessä Suomessa: "En osannut odottaa takatalvea"


    Eilisaamuna Ilmatieteen laitoksen tiedot näyttivät lumipeitteen paksuudeksi Jyväskylän Tikkakosken mittausasemalla muutamia senttejä. Tänä aamuna samaan aikaan lukema on 18 senttiä. Tämän verran lunta satoi Jyväskylässä alle...

    Eilisaamuna Ilmatieteen laitoksen tiedot näyttivät lumipeitteen paksuudeksi Jyväskylän Tikkakosken mittausasemalla muutamia senttejä. Tänä aamuna samaan aikaan lukema on 18 senttiä.

    Tämän verran lunta satoi Jyväskylässä alle vuorokaudessa.Outi Parikka / Yle

    Sakeimmillaan lumisade oli eilen illansuussa. Silloin sademäärä tunnissa oli yli 4 millimetriä. Talviajan nyrkkisääntö on, että millimetrin sademäärä tarkoittaa senttimetriä lunta.

    Sademäärä oli neljän tunnin ajan kolmessa millimetrissä tai sen yli, eli lumeksi muutettuna neljässä tunnissa lunta tuli noin 15 senttimetriä. Jyväskylässä on kuitenkin paikoin tullut Ilmatieteen laitoksen mukaan jopa 30 senttimetriä lunta.

    Liikenteessä yksi ihminen on kuollut henkilöauton ja jakeluauton kolarissa. Keliolot onnettomuuspaikalla olivat huonot.

    Ajokeli on ollut ja on huono myös muualla keskisessä Suomessa.

    Jyväskylän Vehkalammen ylipainehalli laskettiin turvallisuussyistä alas kun lumikuorma alkoi käydä liian painavaksi.

    – Ensimmäinen kerta, kun näin jouduttiin tekemään. Olosuhteet ovat mahdottomat, tietkään eivät ole auki, sanoo Jyväskylän kaupungin liikuntapaikkavastaava Jarmo Korhonen.

    Tyhjennetty kuplahalli.Petri Aaltonen / Yle

    Sähkökatkoja on esiintynyt vyöhykemäisesti lounaisesta Suomesta Itä-Suomeen. Eniten sähköttömiä talouksia on ollut tänä aamuna, noin 8 000.

    Ennusteiden mukaan lumisade jatkuu edelleen, mutta selvästi eilisestä rauhoittuneena. Aurauskalustot ovat liikkeellä täydellä voimalla.

    Tenho Tornberg / YlePirkanmaalla tullut parikymmentä senttiä lunta

    Raskas liikenne on ollut vaikeuksissa maanantain ja tiistain välisenä yönä etenkin kolmostiellä Tampereen pohjoispuolella.

    Pohjoisella Pirkanmaalla on satanut vuorokaudessa parikymmentä senttiä lunta, esimerkiksi Hämeenkyrön ja Parkanon välisellä alueella.

    Teillä on sohjoa. Rekka-autoja on jumiutunut risteyksiin ja ramppeihin, mutta muu liikenne on enimmäkseen päässyt kulkemaan ohi. Parkanossa kolmostiellä keskustan lähellä kaatui yöllä raskas ajoneuvo tielle aikaisin aamulla.

    Punkalaitumella henkilöauto suistui ojaan ja päätyi katolleen. Pelastuslaitoksen mukaan kuljettaja loukkaantui lievästi.

    Märkä lumi on myös aiheuttanut sähkökatkoja. Pirkanmaalla eniten kärsineitä kuntia ovat Ylöjärvi, Ikaalinen ja Ruovesi.

    Hertta Taipale odottaa jo kesää lapsensa kanssa. Emma Ojanen

    Tamperelainen Hertta Taipale yllättyi vähän tämänhetkisestä säästä, sillä hän odotti jo kesää.

    Kesärenkaita autoon ei vielä onneksi oltu vaihdettu. Hertta Taipale toivoo takatalven loppuvan mahdollisimman pian, että hänen lempivuodenaikansa kesä pääsisi alkamaan.

    Ulla VälikoskiEmma Ojanen

    Tamperelainen Ulla Välikoski oli hieman yllättynyt yhtäkkisestä lumen tulosta.

    – En osannut odottaa takatalvea. Niin kuin vanha sanonta kuuluu: uusi lumi on vanhan lumen surma, Välikoski sanoo.

    Välikoskelle takatalvi ei todellakaan ollut mieluisa yllätys, sillä hän odotti jo innokkaasti kesää. Välikoski on kuitenkin varma, että takatalvi kestää vain muutaman päivän. Hänen lempivuodenaikansa ovat kevät ja kesä, koska puissa on lehtiä.

    Kristian Staack ei ollut katsonut säätiedotteita, joten hän oli hieman hämmentynyt. Tässä kohtaa vuotta säätila ei ollut iloinen yllätys Staackille.

    Staack toivoo takatalven kestävän enää pari päivää, sillä hän haluaa kesän tulevan lämmön ja auringon takia.

    Juttua olivat tekemässä myös Yle Tampereen TET-harjoittelijat Alisa Koskinen ja Emma Ojanen.

    Lue myös:

    Lumi ja sohjo toivat kymmeniä liikenneonnettomuuksia ja pelastustehtäviä – autoilijoita liikkeellä kesärenkailla