Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Sietämätön salasanaruletti – löytyykö oma salasanasi huonoimpien listalta?

    Sietämätön salasanaruletti – löytyykö oma salasanasi huonoimpien listalta?


    Jos amerikkalainen leffasankari haluaa ottaa auton käyttöönsä, virta-avaimet löytyvät aurinkolipan takaa. Ja kun hän pyrkii lukittuun asuntoon, avaimet ovat kynnysmaton alla. Kuinka epäuskottavaa! Kuka piilottaisi avaimet juuri sinne, mistä...

    Jos amerikkalainen leffasankari haluaa ottaa auton käyttöönsä, virta-avaimet löytyvät aurinkolipan takaa. Ja kun hän pyrkii lukittuun asuntoon, avaimet ovat kynnysmaton alla.

    Kuinka epäuskottavaa! Kuka piilottaisi avaimet juuri sinne, mistä jokainen osaa niitä ensimmäiseksi etsiä?

    Autoilijoista tai kodinomistajista ei liene kattavaa dataa, mutta internetissä turvallisuuteen suhtaudutaan kuitenkin juuri näin. Siitä on paljon todistusaineistoa.

    Uutispalvelu CNN julkaisi juuri listan yleisimmistä – siis huonoimmista – salasanoista. Lista on surkeaa luettavaa.

    Yleisimmät salasanat:

    123456123456789qwertypassword11111112345678abc1231234567password112345

    Listan takana on Britannian kansallinen kyberturvallisuuskeskus NCSC. Tietoturvavirasto on käynyt läpi tunnuksia ja salasanoja, joita on vuodettu verkkoon suurten hakkerointitapausten jälkeen.

    Lähes identtisen listan on julkaissut salasananhallintasovelluksia kehittävä Splashdata.

    Yhtiön arvion mukaan kolme prosenttia internetin käyttäjistä on valinnut salasanakseen "123456". Joka kymmenes netin käyttäjä on valinnut vähintään yhden salasanan 25 yleisimmän salasanan listalta.

    Suomi ei ole sen parempi

    Suomalaiset netinkäyttäjät eivät erotu edukseen. Tivi-lehden helmikuussa julkaiseman listan mukaan Suomen yleisimmät salasanat ovat:

    salasana123456perkeleqwerty12345paska123123456789123qwekakkalol123

    Suomalaisella salasanalistalla on enemmän ärräpäitä ja eritteitä. Salasanateknisesti se on kuitenkin yhtä kehno kuin kansainväliset vastineensa.

    Listan on koonnut valkohattuhakkeriksi tituleerattu Jarkko Vesiluoma. Valkohattu viittaa siihen, että henkilö käyttää osaamistaan tietoturvan kehittämiseen – toisin kuin ne pahantahtoiset, jotka näitä tietoja verkkoon levittävät.

    Salasanan sijasta salalause

    Mitä siis tulisi tehdä? Tietoturva-asiantuntijat kertoivat pitkään, että hyvä salasana syntyy kyynärpäätaktiikalla, eli arpomalla merkit näppäimistöä umpimähkään painelemalla.

    Vanhan viisauden mukaan hyvä salasana syntyy kyynärpäätaktiikalla – nyt suositaan pidempiä lauseita.YLE / Lahti

    Ikävä kyllä, tällaisen salasanan muistaminen on hyvin vaikeaa. Lisäksi tietokone murtaa nämä lyhyet salasanat nopeasti, oli niissä järkeä tai ei.

    Tänään tietoturvan asiantuntijat neuvovat valitsemaan pidemmän litanian, kokonaiseen lauseen.

    Kerrataanpa:

    "Aurinko" on huono salasana."4UR1NK0" ei ole juurikaan parempi.Sen sijaan "UlkonaAurinkoa18Upeaa!"-salasanan murtamiseen kuluu tietokoneelta satoja vuosia.

    Testaa erilaisia salasanoja Ylen salasanakoneessa.

    Pelkkien sanakirjasta löytyvien sanojen käyttö voi olla vaarallista, joten suomalaiset taivutusmuodot ja muutama erikoismerkki ovat paikallaan.

    Jokaiseen palveluun omansa!?

    Yksi vahva salasana ei kuitenkaan riitä, jokaista palvelua varten tulee luoda oma salasanansa.

    Tämä on vaatimus, jota harva tuntuu arkielämässä toteuttavan. Viestintäviraston kaksi vuotta sitten tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista käyttää samaa salasanaa useissa verkkopalveluissa.

    Yhdeksän prosenttia suomalaisista käyttää samaa salasanaa kaikissa verkkopalveluissa.

    Yksi ratkaisu on luoda muistikikka, jolla käyttäjä muodostaa erilaisia versioita yhdestä vahvasta salasanasta. (Esim: "UlkonaAurinkoa18YlenSivut!")

    Vielä parempi keino on salasanasovellusten käyttäminen. Ne tallentavat kaikki salasanat yhteen paikkaan. Tämän jälkeen riittää, että muistat yhden salasanan. (Yleisiä salasanaohjelmia ovat esimerkiksi Google Smart Lock, LastPass, Apple Keychain, F-Secure Key, KeePass, PasswordSafe.)

    Salasanojen hallintaan kehitettyjen sovellusten toimintaa on esitelty tarkemmin täällä.

    Kaikki munat samassa korissa

    Salasanojen hallintasovellus ei ole täydellinen ratkaisu. Tietoturvayhtiö ISE:n tutkimus paljasti taannoin, että myös niihin liittyy tietoturvariskejä.

    Toisaalta, kuten tietoturva-asiantuntija Troy Hunt on todennut, ratkaisun ei tarvitsekaan olla täydellinen. Työkalu on joka tapauksessa paljon turvallisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi saman salasanan käyttö kaikkialla.

    Varsinkin, jos tuo salasana on salasana.

    Bensan keskihinta pompahti: +13 senttiä litralta verrattuna tammikuuhun – Dieselkuskit päässeet vähemmällä

    Bensan keskihinta pompahti: +13 senttiä litralta verrattuna tammikuuhun – Dieselkuskit päässeet vähemmällä


    Huoltoaseman kassalla sen on jo moni huomannut: Bensan hinta on noussut. Tankillinen bensaa maksaa nyt kahdeksasta yhdeksään prosenttia enemmän kuin vuoden alussa. 95-oktaanisen bensan keskihinta oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 1,44 euroa...

    Huoltoaseman kassalla sen on jo moni huomannut: Bensan hinta on noussut.

    Tankillinen bensaa maksaa nyt kahdeksasta yhdeksään prosenttia enemmän kuin vuoden alussa.

    95-oktaanisen bensan keskihinta oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 1,44 euroa litralta. Tämän päivän keskihinta on polttoaine.net-sivuston mukaan 1,57 euroa.

    98-oktaaninen bensalitra on kallistunut saman verran, 13 senttiä.

    70 litran tankkia täyttäessä loppusumma on nyt yli yhdeksän euroa tammikuista suurempi.

    Bensiinin hinta on kivunnut alkuvuonna. Keskihinnat lokakuusta 2018 maaliskuuhun 2019 perustuvat Tilastokeskuksen keräämään tietoon. Huhtikuun 23. päivän keskihinta on polttoaine.net-sivustolta. Yle Uutisgrafiikka

    Dieselin hinnannousu on ollut maltillisempaa, kolme senttiä litralta.

    Dieselauton kuljettajan lasku 70 litran tankin täytöstä on sekin noussut tammikuusta hieman yli kaksi euroa.

    Polttoaineiden hintavertailu muuttui alkuvuonna, kun alan etujärjestö Öljy- ja biopolttoaineala ry lopetti toimintansa. Nyt hintoja seuraa Tilastokeskus.

    Kesä lisää kulutusta

    Mikä sitten on saanut bensan hinnan alkuvuonna nousuun?

    Siihen on vaikuttanut useampi tekijä, sanoo öljynjalostusyhtiö Nesteen energia-asiantuntija Lauri Kärnä.

    Kärnä on Suomen kokeneimpia öljy- ja energia-analyytikkoja.Mikko Kilpinen / Yle

    Kuten joka vuosi, bensan hinta nousee kesän lähestyessä.

    Kesällä lomaillaan ja on aikaa ajella, joten polttoainetta kuluu enemmän, Kärnä selittää. Erityisesti Yhdysvalloissa bensaa kuluu kesällä enemmän.

    Lisäksi kesällä käytettävässä polttoaineessa on vähemmän höyrypainetta säätelevää butaania, joten se on tuottajalle kalliimpaa, hän jatkaa.

    Myös amerikkalaisten jalostamojen tekniset ongelmat voivat näkyä suomalaisella pumpuilla.

    Yhdysvaltain itärannikolla sijaitsevilla jalostamoilla on tänä keväänä ollut tavanomaista usempia yksiköitä rikki ja viikkoja poissa käytöstä, Kärnä sanoo.

    Yhdysvaltain omasta tuotannosta ei ole sen takia riittänyt kaikille halukkaille bensan ostajille.

    Euroopasta on siksi viety bensaa Yhdysvaltoihin, ja se on supistanut Euroopassa tarjolla olevan polttoaineen määrää. Sen seurauksena Euroopassakin bensasta on voitu pyytää korkeampaa hintaa.

    Tuotanto harvojen käsissä

    Ja sitten se ilmeisin: bensiinin raaka-aineen eli öljyn hinta. Pohjanmeren Brent-viitelaadun hinta on noussut vuoden alusta lähes parilla kympillä noin 74 dollariin barrelilta. Barreli on noin 159 litraa.

    Yle Uutisgrafiikka

    Joulukuussa Saudi-Arabian johtama öljynviejämaiden järjestö OPEC päätti vähentää öljyntuotantoa, koska siitä saatava hinta oli liian alhainen. Hinta kääntyikin pian nousuun.

    Öljy on myös maailmanpolitiikan peliväline. Yhdysvallat ilmoitti maanantaina, että se aikoo estää öljynviennin Iranista kokonaan. Aiemmin huhtikuussa maa kertoi kohdistavansa talouspakotteita Venezuelan öljyvientiin.

    “Paluu normaaliin”

    Polttoainemarkkinoita tarkkaan seuraavan Lauri Kärnän mukaan bensiini ei oikeastaan ole kallistunut, vaan sen hinta on pikemminkin palannut erittäin matalalta normaalille tasolle.

    Viime lokakuussa bensiinin hinta laski Suomessa niin alas, että diesel oli paikoin jopa sitä kalliimpaa. Perinteisesti diesel on erilaisen verotuksen takia edullisempaa kuin bensiini.

    – Monen kuukauden ajan oli nippa nappa että jalostaja sai omansa takaisin, Kärnä sanoo.

    Nyt näyttää, että perinteinen järjestys on palannut, kun diesel on kallistunut bensaa maltillisemmin. Se on Kärnän mukaan muun muassa lämpimän talven ansiota.

    Tulevasta hintakehityksestä hän ei osaa eikä haluakaan sanoa mitään jo sen takia, että työnantaja Neste on yksi alan merkittävistä toimijoista.

    – Hintojen ennustaminen on todella hankalaa, kun raakaöljyn hinnan kehitykselle on niin monia polkuja.

    Lue lisää:

    Tämä mies tietää, mitä bensa maksaa huomenna, mutta nyt hänkin varoo sanojaan – Suomessa tankataan kalleinta bensaa yli kolmeen vuoteen

    Yhdysvallat aikoo estää täysin öljyn viennin Iranista – ei jatka poikkeuslupia öljyntuojamaille

    Yhdysvallat aikoo estää täysin öljyn viennin Iranista – ei jatka poikkeuslupia öljyntuojamaille


    Yhdysvallat ei enää jatka poikkeuslupia, joiden turvin Iranista on voitu tuoda öljyä. Valkoisen talon mukaan tarkoituksena on lopettaa kokonaan öljyn vienti Iranista. Päätöksen teki Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Poikkeuslupien...

    Yhdysvallat ei enää jatka poikkeuslupia, joiden turvin Iranista on voitu tuoda öljyä. Valkoisen talon mukaan tarkoituksena on lopettaa kokonaan öljyn vienti Iranista.

    Päätöksen teki Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Poikkeuslupien poistaminen kiristää entisestään Irania vastaan asetettuja pakotteita. Yhdysvaltain mukaan Iran uhkaa sen liittolaisia ja levittää epävakautta Lähi-idässä.

    Yhdysvallat irtautui viime vuonna Iranin ydinsulkusopimuksesta. Samalla se palautti pakotteet, jotka kieltävät öljyn tuonnin Iranista.

    Kahdeksan valtiota, muun muassa Turkki, Japani, Intia, Kiina ja Etelä-Korea, saivat kuitenkin tuolloin Yhdysvalloilta poikkeusluvan jatkaa öljyn tuontia. Poikkeuslupien oli tarkoituskin olla väliaikaisia.

    Nyt näiden maiden on lopetettava öljyn tuonti Iranista Yhdysvaltain pakotteiden uhalla. Poikkeusluvat erääntyvät 2. toukokuuta.

    Öljyn hinta nousi

    Turkki on arvostellut päätöstä, joka ei sen mielestä edistä rauhaa. Myös Kiinan ulkoministeriö totesi, että se vastustaa Yhdysvaltain yksipuolisia pakotteita. Intia ja Japani eivät ole kommentoineet päätöstä.

    Iranin vallankumouskaarti taas on uhannut sulkea Persianlahdelle johtavan Hormuzin salmen, jota pitkin kulkee valtaosa Lähi-idän öljystä. Yhdysvaltain mukaan salmen sulkemista ei voitaisi hyväksyä.

    Valkoisen talon mukaan Yhdysvallat, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat sopineet toimista, joilla korvataan maailmanmarkkinoilta poistuva Iranin öljy.

    Öljyn maailmanmarkkinahinta kallistui silti selvästi, kun tieto päätöksestä levisi. Sijoittajat epäilevät, että öljyn tarjonta supistuu päätöksen myötä.

    Eurooppa pitää yhä kiinni ydinsopimuksesta

    Vuonna 2015 solmittu ydinsulkusopimus hellitti aikanaan Iranin ulkomaankaupalle asetettuja pakotteita. Samalla Iran rajoitti huomattavasti ydinohjelmaansa. Sopimuksessa olivat mukana Iran, Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia, Ranska, Saksa ja Euroopan unioni.

    Toukokuussa 2018 presidentti Trump päätti vetäytyä sopimuksesta yksipuolisesti ja palautti samalla talouspakotteet.

    Muun muassa Euroopan unioni ja sen tärkeimmät jäsenmaat pyrkivät yhä noudattamaan sopimusta ja pitämään yllä kauppaa Iranin kanssa.

    Lue myös:

    Trump julisti Iranin vallankumouskaartin terroristijärjestöksi

    Britannia, Saksa ja Ranska esittelivät kauppamekanismin Yhdysvaltain Iran-pakotteiden välttämiseksi

    Koko perheen kauppakeskus avautui suurella kohulla 10 vuotta sitten – nyt kaupunki käyttää sitä väistötilanaan ja lähes kaikki liiketilat ovat tyhjillään

    Koko perheen kauppakeskus avautui suurella kohulla 10 vuotta sitten – nyt kaupunki käyttää sitä väistötilanaan ja lähes kaikki liiketilat ovat tyhjillään


    Parin kilometrin päässä Lappeenrannan ydinkeskustasta seisoo kauppakeskus Family Center. Isolla parkkialueella on hyvin tilaa. Tilaa on myös kauppakeskuksen sisällä. Verkkoportti on vedetty useimpien tyhjien liiketilojen sisäänkäyntien eteen....

    Parin kilometrin päässä Lappeenrannan ydinkeskustasta seisoo kauppakeskus Family Center. Isolla parkkialueella on hyvin tilaa.

    Tilaa on myös kauppakeskuksen sisällä. Verkkoportti on vedetty useimpien tyhjien liiketilojen sisäänkäyntien eteen. Toinen ravintoloista on suljettu.

    Noin 15 000 neliömetrin kokoiseen, kaksikerroksiseen kauppakeskukseen rakennettiin alun perin tilat parillekymmenelle liikkeelle. Nyt käytävät kaikuvat tyhjyyttään.

    Itse asiassa aivan tyhjillään kauppakeskus ei ole, sillä kauppakeskuksen toisessa päässä urheillaan. Lappeenrannan kaupungin urheilutalo on parhaillaan remontissa, joten urheiluseuroille järjestyivät väistötilat sisustustavaratalo Kodin Ykköseltä aikoinaan tyhjiksi jääneistä tiloista viime kesänä.

    Tämän hetken tiedon mukaan urheiluseurat pääsevät palaamaan remontoituun urheilutaloon kesäkuussa.

    Lappeenrannan kaupunki järjesti remontissa olevalle urheilutalolle korvaavat tilat kauppakeskuksesta.Yle / Ville Toijonen

    Ison kauppakeskuksen liiketiloista käytössä on vain kolme, lasten sisäleikkipuisto HopLop sekä huonekaluliikkeet Masku ja Stemma.

    Suurella kohulla Lappeenrantaan tullut kauppakeskus ammottaa tyhjyyttään. Miten tässä näin kävi?

    Toista kerrosta jo rakennettiin vaikka luvat puuttuivat

    Rakennusliike Oka ilmoitti keväällä 2008 rakentavansa Lappeenrannan keskustan ulkopuolelle Hyrymäkeen kauppakeskuksen.

    Kauppakeskukseen oli siirtymässä muun muassa tuolloin kaupungin keskustassa sijainnut Anttila-tavaratalo. Siitä piti tulla kauppakeskuksen veturi eli liike, joka vetää asiakkaita muihinkin kauppoihin.

    Matkaan tuli mutkia ensi metreillä. Voimassa ollut kaava ei nimittäin sallinut Anttilan kaltaista vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumista Hyrymäen kaupunginosaan.

    Joulukuussa 2008 rakennusliike ja Anttila hakivat kaupungilta määräaikaista lupaa, jotta tavaratalo olisi voinut siirtyä Family Centeriin.

    Family Centerin rakennustyömaa joulukuussa 2008.YLE / Suvi Simpanen

    Ennen lupahakemuksen käsittelyä kaupunki keskeytti kauppakeskuksen rakennustyöt. Rakennusliike oli alkanut rakentaa kauppakeskukseen toista kerrosta, mihin sillä ei kuitenkaan ollut lupaa.

    Tammikuussa 2009 kaupunki päätti, ettei Anttila voi muuttaa uuteen kauppakeskukseen. Anttila jäi keskustaan ja uudelta kauppakeskukselta jäi puuttumaan veturiyritys.

    Osa liikkeistä viihtyi vain muutaman viikon

    Maaliskuu 2009. Kauppakeskus rakentui hyvää vauhtia. Siihen oli tulossa useita liikkeitä, vaikka veturiyrityksestä ei ollut vielä varmuutta. Rakennusliike varmisti viranomaisilta, että kaikki menee nyt kaavamääräysten mukaisesti.

    Kauppakeskus valmistui ajallaan ja avajaisia vietettiin syyskuussa 2009.

    Jo muutaman kuukauden jälkeen osa yrityksistä tunnusti tosiasian: asiakkaita ei ollut riittävästi ilman veturiyritystä. Ensimmäiset yritykset päättivät lähteä Family Centeristä. Elettiin joulukuuta 2009.

    Family Centerin avajaisia vietettiin syyskuussa 2009.YleVeturiyritys tulee

    Toukokuussa 2010 kauppakeskus sai kaipaamansa veturiyrityksen, kun siihen muutti Anttilan sisustustavaratalo Kodin Ykkönen. Samalla täyttyi kauppakeskuksen 7 000 neliön aukko.

    Vilkkaimpina vuosina kauppakeskuksesta löytyi liikkeitä joka lähtöön: vaatekauppoja, elektroniikkaliike, kangaskauppa, kenkäkauppoja, matkamuistoliike, kodinkoneliike, pizzeria.

    Muutama vuosi näytti menevän mukavasti, kunnes harmaita pilviä alkoi ilmestyä jälleen Hyrymäen taivaalle. Family Centerin vetonaula, Kodin Ykkönen ilmoitti kesällä 2014, että aikoo lopettaa toimintansa kauppakeskus Family Centerissä.

    Sisustustavaratalo Kodin Ykkönen kesti Family Centerissä neljä vuotta.Yle

    Ovensa Kodin Ykkönen sulki kevättalvella 2015. Sen jälkeen koko kauppakeskus alkoi tyhjentyä nopeasti. "Kuin hukkuva laiva", kommentoitiin muuttoon valmistautuvasta kodinkoneliikkeestä Ylelle kesäkuussa 2015.

    Kaupan asiantuntija sanoi tuolloin, että kauppakeskuksessa olleet liikkeet olivat sellaisia, jotka tyypillisesti sijaitsevat keskustassa. Ilman veturiyritystä kauppakeskuksen konsepti alkoi ontua.

    – Jäljelle jäävä joukko ei ehkä pärjääkään sillä samalla ajatuksella, mitä alun perin on ajateltu, konsultti Tuomas Santasalo sanoi kesäkuussa 2015.

    Syyskuussa 2015 huonekaluliike Masku ilmoitti avaavansa liikkeen Family Centerissä. Kiinteistön omistavan LähiTapiolan kiinteistöyhtiössä oltiin tuolloin luottavaisia, että muutkin liikkeet löytävät tiensä kauppakeskukseen.

    Hiljaista on ollut. Sisäleikkipuisto HopLop otti tilanteesta vaarin ja laajensi tilojaan, kun naapuriliikkeet lähtivät.

    Kaavakaan ei enää rajoita Family Centeriin sijoitettavia liikkeitä. Kaupunki hyväksyi vajaat kaksi vuotta sitten asemakaavamuutoksen, jonka mukaan Family Centeriin voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön.

    Etelä-Saimaan haastattelema LähiTapiolan kiinteistöjohtaja uskoi syyskuussa 2017, että kaavamuutos tekee Family Centeristä vuokralaisten silmissä kiinnostavamman.

    Kirkkoa, kirjastoa ja lääkäriasemaa

    Huhtikuu 2019. Kohdepäällikkö Jaana Salminen LähiTapiola Kiinteistövarainhoito -yhtiöstä kertoo, että yhtiö käy neuvotteluja muutaman mahdollisen Family Centeriin tulevan uuden vuokralaisen kanssa.

    Joukossa on kaupallisia toimijoita ja muita tahoja. Sen enempää hän ei neuvottelutilannetta pysty avaamaan.

    Salmisen mukaan yhtiö on vuokranantajana avoin kaikenlaiselle toiminnalle, kunhan se sopii kauppakeskukseen.

    Sitä muuta onkin ollut. Lappeenrannan urheilutalon kanssa kaikki on Salmisen mukaan mennyt hyvin.

    – Onhan kauppakeskuksissa paljon yksityisten ylläpitämiä kuntosaleja. Eihän siinä ole eroa, kuka sitä toimintaa ylläpitää, Salminen sanoo.

    Ihanteellinen Family Centerin tilanne ei Salmisen mukaan ole. Tyhjiä liiketiloja on paljon.

    Verkkoaidat liiketilojen edustalla kertovat, miten vaikeata Family Centeriin on saada vuokralaisia. Mikko Savolainen / Yle

    – Markkinatilanne on tämä. Teemme töitä sen eteen, että saisimme talon täyteen. Aluksi oli todella hyvä tilanne ja se on tavoitetila.

    Family Centerin avajaisista tulee syksyllä kuluneeksi kymmenen vuotta. Maailman tilanne on muuttunut tuona aikana.

    Esimerkiksi venäläisiä käy nykyisin paljon vähemmän ostoksilla Suomessa kuin kymmenen vuotta sitten.

    Virheliike

    Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Joonas Grönlund (kok.) jakaa konsultti Tuomas Santasalon ajatuksen, että Family Centerin liikkeet olisi pitänyt sijoittaa kaupungin ydinkeskustaan.

    – Ajatukseni on edelleen sama kuin kymmenen vuotta sitten, eli kunpa aivan ydinkeskustaan saataisiin liiketilaa. Kokoamalla asuminen ja liiketilat mahdollisimman tiiviisti yhteen paikkaan, saadaan hyvät palvelut myös heille, jotka eivät itse asu keskustassa, Grönlund sanoo.

    Grönlund kertoo kuulevansa usein harmitteluja Family Centerin nykytilasta.

    – Kyllähän tyhjät rakennukset ovat aina kansantalouden hukkaa, ovat ne sitten kenen tahansa omistamia.

    Lapset valtasivat tyhjät myymälät

    Osa autioituneesta kauppakeskuksesta on hiljattain saanut kokonaan uuden käyttäjäryhmän – nimittäin koululaiset.

    Yksi alakerran isoista liiketiloista on muokattu pienoiskaupungiksi, jossa koululuokat käyvät yrityskylässä tutustumassa työelämän, talouden ja yhteiskunnan toimintaan.

    Yrityskylässä koululaiset opettelevat yhden päivän ajan työelämän ja yhteiskunnan toimintaa.Mikko Savolainen / Yle

    Family Centerin yrityskylässä käy päivän mittaisella vierailulla muutama luokka kerrallaan.

    – Lappeenrannan yrityskylään tulee koululaisia viiden maakunnan alueelta. Family Centerin sijainti kaupungin sisääntuloväylän vieressä on busseilla kulkevia koululaisryhmiä ajatellen ihanteellinen, sanoo aluepäällikkö Elina Niskanen Kaakkois-Suomen Yrityskylästä.

    Kesän jälkeen koululaisten määrä kauppakeskuksessa moninkertaistuu, kun sinne siirretään mahdollisesti peruskoulu. Lappeenrannan Kesämäen koulun 6.-luokkalaiset sekä yläkoululaiset siirtyvät näillä näkymin ensi lukuvuodesta alkaen Family Centeriin siksi aikaa, kun oman koulurakennus on peruskorjauksessa. Oppilaita olisi tulossa yhteensä 500.

    Family Center sijaitsee Lappeenrannassa alueella, jossa lähistöllä on muitakin isoja kauppoja ja myymälöitä. Ne kaikki vetävät asiakkaita omalla vetovoimaisuudellaan. Family Center ei sellaista mielikuvaa onnistunut itselleen luomaan.

    Kiinteistön omistavan LähiTapiola Kiinteistövarainhoito -yhtiön kohdepäällikkö Jaana Salminen kertoo, että kiinteistön tulevaisuus on vielä monilla tavoin avoin.

    – Emme vielä tiedä, mitä siellä syksyllä on. Nykyäänhän kauppakeskuksissa on muutakin kuin kaupallista toimintaa. Monissa kauppakeskuksissa on esimerkiksi kirkkoa, kirjastoa, lääkäriasemaa. Kaikkeahan voi miettiä, pohtii Salminen.

    Toimiiko nettideittailu? Onko syytä huoleen, jos kumppani ei enää peukuta? Kyllä, kertoo suomalaistutkimus

    Toimiiko nettideittailu? Onko syytä huoleen, jos kumppani ei enää peukuta? Kyllä, kertoo suomalaistutkimus


    Vappu on jo ovella ja vatsanpohjaa kutittaa. Söpönnäköinen Tinder-tuttavuus ehdotti tapaamista, mitähän laittaisi päälle? Uusi tutkimus kertoo, että yhä useampi parisuhde alkaa internetissä. Kaikista parisuhteessa elävistä suomalaisista...

    Vappu on jo ovella ja vatsanpohjaa kutittaa. Söpönnäköinen Tinder-tuttavuus ehdotti tapaamista, mitähän laittaisi päälle?

    Uusi tutkimus kertoo, että yhä useampi parisuhde alkaa internetissä. Kaikista parisuhteessa elävistä suomalaisista vajaa viidennes on tavannut puolisonsa tavalla tai toisella internetin kautta.

    Alle 30-vuotiaiden suomalaisten romansseista useampi kuin joka kolmas on syttynyt verkossa.

    Mikko Airikka | YleMonta väärää, yksi oikea

    Yllä olevat kaaviot kertovat eri ikäryhmien parisuhteista riippumatta siitä, milloin suhteet ovat muodostuneet.

    Jos tarkastelemme vastaajien iän sijasta parisuhteiden kestoa, verkon merkitys korostuu entisestään. Alle vuosi sitten solmituista parisuhteista reilusti yli puolet, 59 prosenttia, alkoi internetissä.

    Toisaalta huomiota herättävää on myös se, että vähänkin pidempään kestäneissä romansseissa kasvokkain tapahtunut ensikohtaaminen näyttää yhä olevan selvästi verkossa sovittua deittiä yleisempi.

    Mistä jälkimmäinen kaavio itse asiassa kertoo – onko pariutumiskäyttäytymisessä tapahtunut dramaattinen muutos juuri viimeksi kuluneen vuoden aikana?

    Asian voi tulkita toisinkin. On myös mahdollista, että kasvokkain syntynyt ihastus selviää yli vuoden mittaiseksi suhteeksi todennäköisemmin kuin nettideitti.

    Tämä tarkoittaisi, että verkossa syntyy enemmän romansseja ja ne myös sammuvat nopeasti. Tämä ei välttämättä ole huono asia.

    Internet nopeuttaa kumppanin hakua ja onnekas ehtii yhden vuoden kuluessa ihastua useampaankin otteeseen. Kun tapaa monta väärää, silloin tunnistaa sen oikean.

    1300 vastaajaa

    Prior Konsultointi Oy toteutti 15–75-vuotiaiden suomalaisten älypuhelimenkäyttäjien keskuudessa kyselyn, johon vastasi 1321 henkilöä.

    Kysely toteutettiin vuoden vaihteessa. Sen virhemarginaali on 95 %:n luottamustasolla 2,6 %.

    Kyselyn tilasi Elisa Oyj.

    Liiasta somesta tulee huono omatunto

    Kun romanssi on syttynyt, useimmat poistavat deitti-ilmoituksensa tai Tinder-profiilinsa. Somettaminen kuitenkin jatkuu, jatkuu ja jatkuu – joskus siitä tulee suhteen ongelma.

    Tutkimuksen mukaan 28 prosenttia parisuhteessa elävistä naisista kantaa liiallisesta sosiaalisen median käytöstä huonoa omaatuntoa. Paljon harvemmalla miehellä, vain 15 prosentilla tutkimukseen vastanneista, oli somettamisen määrän vuoksi huono omatunto.

    Tähän on myös hyvä syy, kuten kohta kerromme.

    Naisten sometus ja miesten pelit

    Elisan teettämä tutkimus kertoo, että 15–75-vuotiaista suomalaisista 12 prosenttia on sosiaalisen median suurkuluttaja. He kertovat käyttävänsä sosiaalista mediaa päivittäin yli puolitoista tuntia – ja yli 20 eri kertaa.

    Sosiaalisen median suurkuluttaja on todennäköisimmin nuori nainen, kuten alla oleva kaavio kertoo.

    Huomiota herättävää on, että teini-ikäisistä tytöistä reilusti yli puolet on sosiaalisen median suurkuluttajia. Miesten some-käyttö on merkittävästi naisten käyttöä vähäisempää lähes kaikissa ikäryhmissä.

    Mitä miehet siis tekevät – keskittyvätkö he rakentamaan parisuhdetta?

    Miehet pelaavat. Etenkin nuoret miehet. Alle 25-vuotiaissa miehissä on pelien suurkuluttajia vielä enemmän kuin samanikäisissä naisissa on sosiaalisen median suurkuluttajia.

    Vanhemmissa ikäluokissa miesten pelaaminen ja naisten somettaminen kulkevat kutakuinkin käsi kädessä.

    Tyytymättömät kertovat

    Parisuhteiden kannalta somettaminen – ja pelaaminen – voi olla ongelma. Näin etenkin siinä tapauksessa, että parisuhteen toinen osapuoli tuijottaa ruutua merkittävästi toista enemmän.

    Alla oleva taulukko kertoo, mistä kenkä puristaa.

    Parisuhteeseensa tyytymättömin neljännes miehistä arvioi kumppaninsa käyttävän sosiaalista mediaa keskimäärin yli puolitoista tuntia. Tämä on noin 45 minuuttia enemmän kuin he itse somettavat.

    Vastaavasti naisten tyytymättömin neljännes arvioi puolisonsa pelaavan tietokone- tai konsolipelejä päivittäin reilun tunnin ajan. Naiset itse kertovat itse pelaavansa vain parikymmentä minuuttia.

    Ristiriitojahan siitä syntyy, jos toinen haluaa lenkille tai ravintolaan, mutta toinen pelaa änäriä tai päivittää instaa.

    Peukuttaako kumppanisi sinua somessa?

    Internetillä on suuri vaikutus siihen, miten romanssit syttyvät – ja sammuvat. Jos molemmat tuijottavat ruutua, voi olla vaikea huomata, onko toinen tyytymätön.

    Oman parisuhteensa tilaa voi analysoida seuraamalla, miten puoliso reagoi somepäivityksiin.

    Tyytyväiset pariskunnat kommentoivat leikkisästi toistensa päivityksiä ja peukuttavat jokaista kuvaa. Tyytymättömät tekevät niin paljon harvemmin.

    Puoliso kommentoi kaksi kertaa todennäköisemmin, jos hän on tyytyväinen parisuhteeseenne. Toisaalta, jos kumppani ei tykkää verkossa, tilanne saattaa olla sama myös tosielämässä.

    Sosiaalisen median tutkijat ovat tienneet jo vuosia, että sosiaalisen median verkostoista voidaan lukea suhteen tulevaisuutta (New York Times).

    Lienee varmaa, että some-palveluiden algoritmit tietävät paljon sinua aiemmin, milloin kumppanisi aikoo jättää sinut.

    Facebook alamäessä

    Prior Konsultointi selvitti 15–75-vuotiaiden suomalaisten some-palveluiden käyttöä.

    Tärkeimmät havainnot:

    WhatsAppia ja Facebookia käytetään paljon kaikissa ikäryhmissä.Facebookin on kuitenkin vaikeuksissa, sen käyttö lisääntyy enää yli 50-vuotiaiden joukossa.Instagramin käyttö sen sijaan kasvaa kaikissa ikäryhmissä.Uusista palveluista vain Jodel näyttää saavuttaneen merkittävä määrä käyttäjiä edes tietyissä käyttäjäryhmissä (nuoret).Snapchat kasvaa edelleen alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä.Muutama hyvä neuvo

    Tutkimuksen mukaan tyytyväiset pariskunnat ovat muita useammin luoneet sääntöjä ja sopimuksia sille, kuinka paljon on sopivaa keskittyä puhelimeen kumppanin ollessa paikalla.

    Se kuulostaa hyvältä vinkiltä. Samanlaista sopimuslauseketta voi sitä paitsi soveltaa myös olohuoneen pelikonsoliin.

    Kannattaa myös ottaa tavakseen käydä tykkäämästä puolison somepostauksista.

    Tutkimuksen tekijöiden mukaan sosiaalinen media on keino vahvistaa suhdetta. Samalla on syytä tiedosta, että se vie paljon yhteistä aikaa.

    Entä ne, joiden kotisohvalla on tänä keväänä vielä paikka vapaana?

    Elisan kysely osoittaa, että internet tarjoaa mainioita työkaluja uuden kumppanin hakemiseen. Kuten aiemmin totesimme, yli kolmannes alle kolmikymppisistä suomalaisista on tavannut kumppaninsa verkossa.

    Se kannattaa kuitenkin muistaa, että jos vappuheila on yletön somettaja, tuosta tavasta voi myöhemmin tulla sietämätön riesa.

    "Vaikka ollaan mieheni kanssa töissä ihan hyvillä palkoilla, laskusta on vaikea päästä eroon" – 4 tarinaa työssäkäyvien luottokorttikierteestä


    Maksan luottokorttilaskuista minimin. Ei ole järkeä maksaa enempää, koska rahat eivät riitä. Olen kovasti yrittänyt päästä luottokorttilaskuista eroon. Olen esimerkiksi pistänyt luottokortteja poikki. Näin kertoo helsinkiläinen Riia Ahola,...

    Maksan luottokorttilaskuista minimin. Ei ole järkeä maksaa enempää, koska rahat eivät riitä. Olen kovasti yrittänyt päästä luottokorttilaskuista eroon. Olen esimerkiksi pistänyt luottokortteja poikki.

    Näin kertoo helsinkiläinen Riia Ahola, 43. Hän sanoo eläneensä niin sanotussa luottokorttikierteessä 20 vuotta työssäkäynnistä huolimatta.

    Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkasen mukaan myös työssäkäyvillä voi olla vaikea päästä luottokorttilaskuista pysyvästi eroon, vaikka niitä lyhentäisikin. Usein mukana on luottokorttien lisäksi myös erilaisia osamaksuja, luottolimiittejä ja kulutusluottoja.

    Pahimmillaan laskut voivat johtaa velkaantumiseen ja luottotietojen menetykseen. Yle kertoi aikaisemmin, että velkakierteeseen joutuminen ei ole ainoastaan pienituloisten ongelma.

    Tuoreiden ulosottotilastojen valossa naisten velkaongelmat ovat lisääntyneet miehiä enemmän.

    Markkasen mukaan maksu- ja velkaongelmissa suuremmassa riskissä ovat kuitenkin miehet. He ovat enemmistönä maksuhäiriötilastoissa kaikissa ikäluokissa ja myös ulosotossa on enemmän miehiä kuin naisia.

    – Naiset ottavat varhaisemmassa vaiheessa yhteyttä kuin miehet. Miehillä tilanne ehtii mennä jo pahemmaksi ennen kuin apua tyypillisesti haetaan.

    Tässä jutussa kerrotaan neljän työssäkäyvän kokemukset luottokorttilaskuista. Juttua varten etsittiin myös miehiä haastateltaviksi, mutta työssäkäyvistä ainoastaan naiset ottivat yhteyttä. Kolmen haastateltavan nimet on muutettu heidän omasta pyynnöstään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

    Riia Ahola, 43: Välillä tulee epätoivoinen olo

    Olen neljän lapsen äiti. Olin pitkään yksinhuoltaja ja nyt olen parisuhteessa.

    Olen elänyt luottokorttikierteessä 20 vuotta. Työskentelen palvelusihteerinä ja tällä hetkellä minulla jää palkasta käteen noin 2 100 euroa. Palkka on sen verran pieni, että joudun käyttämään luottokorttia.

    Arjessani rahat riittävät tilipäivän jälkeen 2-3 viikkoa, kunnes luottokorttilasku alkaa taas kasvamaan.

    Kun minulla tulee lisäkuluja, kuten vakuutusmaksu, hammaslääkäri, lääkekuluja tai lapsen toppahaalarin ostaminen, silloin luottokorttia joutuu käyttämään enemmän. Keskimäärin lasku kasvaa kuukausittain 100-300 euroa.

    Sorruin nuorempana maksamaan luottokorteilla ja otin myös joustoluottoa kymmenisen vuotta takaperin, että pystyin antamaan lapsilleni sen, mitä he tarvitsevat esimerkiksi vaatehankinnoissa ja harrastuksissa. Silloin olin töissä vaateliikkeessä ja palkkani oli huonompi.

    Tällä hetkellä minulla on yksi luottokortti täynnä ja siinä luottoraja on 1 500 euroa. Toisella luottokortilla raja on 1 000 euroa. Näiden kahden luottokortin lisäksi minulla on joustoluotto, missä on 3 000 euroa lainaa. Lisäksi minulla on luottokortteja, joiden käytön olen lopettanut. Toisessa lasku on 700 euroa ja toisessa 1 200 euroa.

    Ympärilläni on ystäviä samassa tilanteessa ja tämä on aiheuttanut monia keskusteluja vuosien varrella. Riia Ahola

    Tämä puurtaminen ja työssäkäyminen, koulut, päiväkodit ja kaikki. Minusta on epäreilua, että työssäkäyvällä ihmisellä ei rahat riitä. Välillä tulee epätoivoinen olo. En pysty tekemään mitään ylimääräistä. Kun käyn kaupassa, kaikki ostokset ovat tarkkaan harkittuja.

    Ympärilläni on ystäviä samassa tilanteessa ja tämä on aiheuttanut monia keskusteluja vuosien varrella. Laskimme jo kymmenen vuotta sitten, että jos jäisi kolmetuhatta euroa käteen, sillä voisi elää kerryttämättä lisää luottoja ilman tukia.

    Jos saisin luottokorttilaskut yhdistettyä, voisin lyhentää yhtä könttäsummaa. Haluaisin yhdistää nämä laskut ensi jouluun mennessä. Onneksi luottotietoni ovat kunnossa.

    Takuusäätiö: Mitä useampi luottokortti, sitä haastavampi tilanne

    Takuusäätiön Minna Markkasen mukaan luottokorttilaskuista täytyy huolestua silloin, jos on käytössä useita luottokortteja, jonne kertyy velkaa. Tänä päivänä luoton saanti on helppoa, eikä välttämättä vaadi maksukykyä.

    – Se lähtee siitä, että on yksi kortti tapissa ja sitten ei pystytä sitä maksamaan. On hirveän loogista ottaa uusi kortti. Sitten onkin tilanteessa, että laskut kasvavat.

    Useamman luottokortin kanssa laskut kasvavat helposti. Timo Jaakonaho / LehtikuvaNinan, 34, tarina: Lyhennys pienin mahdollinen

    Olen 34-vuotias matalapalkkaisella alalla työskentelevä nainen. Työelämässä olen ollut vuodesta 2005. Palkasta minulla jää käteen noin 1 500 euroa.

    Käytän luottokorttia lähinnä matkoihin. Kymmenisen vuotta sitten hankin luottokortin yhtä isompaa hankintaa varten. Kortti on sen jälkeen ollut melkein aina tapissa. Vaikka olen välillä maksanut isomman lyhennyksen, niin raha ei riitä elämiseen ja minun on yleensä käytettävä korttia kuun lopussa.

    Laskun suuruus on ollut 1 200 euroa ja lyhennys on ollut pitkään pienin mahdollinen. Oli pakko ottaa myös toinen luottokortti ja tarkoitus oli maksaa lasku kokonaisuudessaan pois. On ollut kuitenkin pakko käyttää tätäkin korttia elämiseen, kuten ruokaan ja muihin yllättäviin kuluihin.

    Minua ärsyttää, etten ole päässyt luottolaskusta eroon. Tilanne ei ole ollut täysin hallinnassa. Olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota kulutukseeni ja karsinut kaiken ylimääräisen pois. Säästän myös puskurirahastoa. Kesällä minun on tarkoitus maksaa ainakin toinen luottokorttilasku pois.

    Matalapalkka-alalla luottokorttikierre on yleisempää

    Takuusäätiön Minna Markkasen mukaan erityisesti matalapalkka-aloilla on tyypillistä, että luottokorttilaskut kasvavat. Yksi näistä on hoiva-ala. Sen sijaan logistiikka-alalla työskentelevät miehet ovat riskiryhmässä velkaantua luottokorttilaskuista.

    Markkasen mukaan erilaisilla luotoilla kuluttaminen on yleistynyt. Etenkin silloin, kun tulee yllättäviä menoja, luottokorttien käyttö voi riistäytyä käsistä.

    Moni haluaa esimerkiksi hyödyntää alennuksia, mutta maksaa ostoksiaan luotolla. Silloin tulee pettäneeksi itseään.

    Myös pienistä toistuvista maksuista kertyy helposti vuositasolla isompia summia, joita ei välttämättä itse edes huomaa.

    Luotoilla kuluttaminen on yleistynyt. AOPKaisan, 32, tarina: Yrittäjyys heikensi taloudellista tilannettani

    Olen 32-vuotias nainen ja valmistunut ammattikorkeakoulusta. Olen tehnyt viimeiset kaksi vuotta töitä toiminimellä. Koen, että yrittäjyys on heikentänyt taloudellista tilannettani.

    Asumiskustannuksia minulla ei ole, mutta lyhennän auto- ja opintolainaa.

    Tämän vuoden alussa hankkimassani luottokortissa on 5 000 euron "laina", josta pystyn nostamaan tililleni rahaa laskujen maksua varten. Kallis hevosharrastus vie suuren osan rahoista. Tiedän, mihin raha menee, mutta tarvitsen maksuaikaa.

    Joskus maksan ruokaostokset, matkat ja hotellit luottokortilla. Myös esimerkiksi Netflix toimii sen kautta. Nyt nostan rahaa luottokortiltani, sillä edellinen palkka ei riittänyt isojen laskujen jälkeen muuhun ja esimerkiksi verottajan kanssa sovitut maksut täytyy hoitaa aikataulussa.

    Minulla on aurinkoinen näkymä tulevaisuuteen, koska tiedän, että minulla tulee olemaan töitä. Kaisa

    Olen pitänyt aina itseäni järkevänä rahankäyttäjänä, mutta säästämisessä olen huono. Jos minulla jää ylimääräistä rahaa, olen maksanut luottolaskua pois enemmän kuin minimilyhennyksen.

    Minulla on varallisuutta metsätilasta, joten taka-ajatuksena on katkaista luottokorttien "tapissa oleminen" siihen hetkeen, kun saan myyntituotot. Tämä päivä koittaa ensi kuussa.

    Minulla on aurinkoinen näkymä tulevaisuuteen, koska tiedän, että minulla tulee olemaan töitä. Enemmän minua ahdistaisi, jos olisi sadantuhannen laina pankista. Uskon pääseväni eroon 5 000 euron luottokorttilaskusta. Asun maalla ja pyrin omavaraisuuteen. En myöskään tuhlaa vaatteisiin. Jos tulee hankala tilanne, voin myydä tavaraa.

    Elinan, 42, tarina: Säästöt hupenivat miehen ollessa työtön

    Työskentelen IT-alan yrityksessä asiakaspalvelupäällikkönä. Olen kahden lapsen 42-vuotias äiti ja naimisissa.

    Käytän luottokorttia perustarpeisiin, kuten ruokaan ja bensaan ja toisinaan myös juna- tai bussilippuihin. Jos satun löytämään jonkun hyvän tarjouksen tuotteesta, jota meillä tarvitaan oikeasti, saatan myös turvautua luottokorttiin ja hyödyntää tarjouksen. Mitään turhaa en hanki.

    Luottorajan olen onnistunut pitämään 1 000 eurossa, vaikka olenkin vakavasti joutunut pohtimaan rajan nostamista. Aluksi luottokortti oli meille vain hätävara, jos esimerkiksi pesukone hajosi. Nyt tilanne on mennyt toisenlaiseksi.

    Asumme omakotitalossa, jossa on omat kulunsa. Taloudessamme asuu myös koira, joka saattaa aiheuttaa välillä yllättäviä kuluja. Isomman lapsen harrastus puhumattakaan teini-ikäiseen kohdistuvista muista kustannuksista tai ruokaan menevästä rahasta kuluttaa myös talouttamme. Meillä oli säästöjä, mutta ne hupenivat miehen ollessa työtön.

    Emme osaa oikein sanoa, miksi laskusta on vaikea päästä eroon. Elina

    Laskut maksetaan aina ensin ja sitten katsotaan, mihin loput rahat riittävät. Laitan käyttötililtä sivuun aina kuun alussa erääntyvän asuntolainaerän ja joitakin satasia. Rahat eivät riitä, kun samalle kuukaudelle osuu iso pino laskuja ja yllätyskuluerä.

    Vaikka ollaan mieheni kanssa töissä ihan hyvillä, kohtuullisilla palkoilla, emme osaa oikein sanoa, miksi laskusta on vaikea päästä eroon.

    En salaile asiaa, mutta en myöskään lähde kertomaan siitä kaikille. Tulee hieman sellainen olo, etten osaa hoitaa raha-asioitani tarpeeksi hyvin, vaan elän yli varojeni.

    Takuusäätiö: Tee tietoisia päätöksiä kulutuksesta

    Takuusäätiön Minna Markkanen sanoo, että omien menojen tiedostaminen on kaiken A ja O, kun haluaa päästä luottokorttiveloista eroon.

    Hän kehottaa tekemään tavoitteellisen lyhennyssuunnitelman. Kulujen seuraaminen ja kirjaaminen auttavat. Samalla pienenkin vararahaston säästäminen on tärkeää. Voi laittaa esimerkiksi kympin kuussa erilliselle säästötilille.

    On myös hyvä pysähtyä miettimään, mitä kuluttaminen ja rahankäyttö itselle merkitsee.

    – Hakeeko esimerkiksi hetkellistä iloa ja nautintoa shoppailulla. Taustalla voi oikeasti olla esimerkiksi yksinäisyyttä, mitä peitetään kuluttamisella.

    Luo Yle Tunnus ja ota kantaa aiheeseen alla. Keskustelu on auki iltakahdeksaan asti.

    Lue myös:

    Nyt velkaantuvat naiset – ulosottovelallisten määrä jatkaa kasvuaan

    "Velkamme menivät kulissien ylläpitämiseen" – 4 tarinaa siitä, miten työssäkäyvä ajautuu häijyyn velkakierteeseen

    “Olen jo monta kertaa joutunut sanomaan lapsille, että tänään ei ole ruokaa” – Vähävaraisissa perheissä eletään nyt vuoden tiukinta aikaa

    Sofia Holmberg, 34, on yrittänyt säästää vuosia onnistumatta: "Nettikirppikset ovat täynnä lastenvaatteita" – lue asiantuntijan viisi säästövinkkiä

    Uber sai miljardin dollarin rahoituksen itseohjautuvien autojen kehitykseen

    Uber sai miljardin dollarin rahoituksen itseohjautuvien autojen kehitykseen


    Kuljetuspalveluistaan tunnettu Uber on saanut yhteensä miljardin dollarin rahoituksen itseohjautuvien autojen kehitykseen, kertoo uutistoimisto Reuters. Uberin itseohjautuvien autojen yhtiön Advanced Technologies Groupin (ATG) rahoituksen takana on...

    Kuljetuspalveluistaan tunnettu Uber on saanut yhteensä miljardin dollarin rahoituksen itseohjautuvien autojen kehitykseen, kertoo uutistoimisto Reuters.

    Uberin itseohjautuvien autojen yhtiön Advanced Technologies Groupin (ATG) rahoituksen takana on japanilaisyhtiöiden yhteenliittymä. Tietoliikennealan yhtiö Softbank sijoittaa 333 miljoonaa ja Toyota sekä Denso yhteensä 667 miljoonaa dollaria. Lisäksi Toyota sijoittaa itseohjautuvien autojen kehitykseen vielä 300 miljoonaa dollaria seuraavan kolmen vuoden aikana.

    Uberin toimitusjohtaja Dara Khosrowshahi sanoi, että rahoitus auttaa Uberia pysymään muuttuvan kuljetusalan eturintamassa.

    Rahoituksen myötä ATG:stä tuli oma laillinen kokonaisuutensa, mutta se jatkaa toimintaansa Uberin alaisuudessa.

    Uberin on määrä listautua New Yorkin pörssiin toukokuun alussa.

    "Lentohäpeää" pidetään tärkeänä syynä Ruotsin lentomatkailun matkustajamäärien laskuun – Suomessa lentomatkailun käyrät osoittavat ylöspäin


    "Flygskam" on uusruotsia ja tarkoittaa sitä, että lentomatkailun vuoksi tunnetaan häpeää. "Smygflyg" kertoo kuitenkin siitä, että häpeästä huolimatta lennellään – mutta salaa. Ja "tågskryt" puolestaan kuvaa sitä, miten kerskaillaan...

    "Flygskam" on uusruotsia ja tarkoittaa sitä, että lentomatkailun vuoksi tunnetaan häpeää. "Smygflyg" kertoo kuitenkin siitä, että häpeästä huolimatta lennellään – mutta salaa. Ja "tågskryt" puolestaan kuvaa sitä, miten kerskaillaan siirtymisellä lentämisestä ilmastoystävällisempään junamatkailuun.

    Ruotsalaisten lentoasemien matkustajaluvut ovat pitkän buumin jälkeen kääntyneet selkeään laskuun. Keskeytymätön pudotus alkoi viime syksyn alussa ja pudotuksen tahti on kiihtynyt.

    Kaikkien Ruotsin lentoasemien yhteen laskettu matkustajamäärien pudotus on ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa ollut yli neljä prosenttia. Maaliskuussa pudotus oli jo yli kuusi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Suurimpia ruotsalaiskenttiä ylläpitävän Swedavian luvut ovat yhtä lailla laskusuuntaiset.

    Yle Uutisgrafiikka

    Swedavia on antanut julkisuuteen lausuntoja, joissa ilmastokeskustelun kiihtymistä pidetään yhtenä syynä lentomatkailun vähenemiseen. Samaan hengenvetoon maaliskuun notkahdukselle luetellaan myös muita syitä: pääsiäisen osuminen vasta huhtikuulle, maaliskuun alun sääongelmat, heikko kruunun kurssi sekä osake- ja asuntomarkkinoiden epävakaus.

    "En tunne lentohäpeää, mutta tiedostan valintojeni ympäristövaikutukset"

    Ilmastokeskustelu ei ollut Ruotsin syyskuisten valtiopäivävaalien kampanjoissa läheskään yhtä merkittävässä osassa kuin esimerkiksi Suomen eduskuntavaalikampanjoissa nyt keväällä.

    Sen jälkeen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta on ollut sitäkin kiivaampaa Ruotsissa. Suomeen ja muualle maailmalle levinnyt Fridays for Future -koululakkoilu alkoi juuri Ruotsista, ja nuorten ilmastoaktivismin keulakuvaksi on noussut ruotsalainen koululainen Greta Thunberg.

    Sosiaalisessa mediassa Instagramiin on perustettu ryhmä, jonne voi ilmiantaa julkisuuden henkilöitä, jotka lentävät.

    Tunnettu ruotsalainen julkkisjuhlien järjestäjä matkusti Marrakechiin. Hänen matkansa ja hiilidioksidipäästönsä päätyivät Instagram-tarinaksi ryhmään, jonne voi ilmiantaa julkkisten lentomatkoja.Kuvakaappaus Instagramista

    Ryhmässä näytetään Insta-storyn muodossa, minne julkkis on lentänyt ja paljonko hiilidioksidia matka aiheutti. Ryhmän nimi on "Aningslösa influencers" eli vapaasti suomennettuna "tietämättömät vaikuttajat".

    Maailman luonnonsäätiön Ruotsin-toimiston tuhannelle ruotsalaiselle teettämä kysely osoittaa, että vajaa neljännes ruotsalaisista on jättänyt lentoja tekemättä ilmastosyistä. Vajaa viidennes on puolestaan korvannut lentomatkoja junamatkoilla.

    Tukholman Arlandan lentoaseman matkustajamäärät olivat maaliskuussa kuusi prosenttia viimevuotista alhaisemmat. Matkoja tehtiin maaliskuussa silti yli kaksi miljoonaa.Mike Toivonen

    Yksi lentomatkailua vähentäneistä on Tukholmassa asuva Niklas Gustafsson. Hän teki vielä muutamia vuosia sitten lukuisia kaukomatkoja vuodessa ja niiden lisäksi Euroopan- ja kotimaanlentoja.

    – En tunne lentohäpeää, mutta tiedostan valintojeni ympäristövaikutuksen, Niklas Gustafsson sanoo.

    Tämä on johtanut siihen, että viime vuodesta lähtien Gustafsson on korvannut kaikki lyhyemmät lentomatkansa esimerkiksi Tukholman ja Göteborgin tai Tukholman ja Malmön välillä junamatkoilla. Helsinkiin Gustafsson matkustaa laivalla lentämisen sijaan. Ja vaikka junayhteydet Ruotsista manner-Eurooppaan eivät ole vielä erityisen nopeat Tanskan pullonkaulan vuoksi, hän on kokeillut myös yöjunalla matkustamista Berliiniin.

    – Juna on parempi ympäristövalinta. Muutos on pieni, mutta olen vakuuttunut siitä, että jos moni tekee tällaisen muutoksen, sillä on suuri vaikutus.

    Suomessa lentomatkustus kasvaa edelleen yli kolmen prosentin tahtia

    Suomessa ei ole merkkejä vastaavasta kehityksestä.

    Lähes kaikkia Suomen merkittäviä lentoasemia ylläpitävän Finavian asemilla lentomatkustajamäärät kasvoivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 3,1 prosenttia vuodentakaisista luvuista.

    Yle Uutisgrafiikka

    Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoo, että erityisesti hyvä taloustilanne on aktivoinut liikennettä. Muutenkin Oulun alueen teknologiateollisuuden menestys näkyy lentoliikenteen luvuissa, samoin kuin Lapin matkailun suotuisa kehitys.

    – Varmasti on olemassa hyvin ilmastotietoisia ihmisiä, mutta se koskee kaikkea liikkumista. En usko, että ilmastokeskustelu näkyy erityisesti lentämisestä puhuttaessa.

    Hansson muistuttaa myös, että matkustajamäärien kasvu ei tarkoita automaattisesti lentojen määrän kasvua. Lentoyhtiöiden tehokkuus lisääntyy, kun koneiden käyttöaste ja koko kasvavat.

    Ruotsissa lentoasemien matkustajamäärät putoavat, Suomessa kasvavat. Pohjoismainen lentoyhtiö SAS on Ruotsissakin kuitenkin pitänyt pintansa ja kasvattanut matkustajamääriään.Mike Toivonen

    Hansson ei usko lentoliikenteen hiipumiseen Suomessa. Pitkällä aikavälillä kotimaan lentoliikenteen kehitys on Hanssonin mukaan ollut varsin tasaista, vaikka suhdanteista johtuvia muutoksia näkyykin. Ulkomaanliikenteessä näkyvät puolestaan globaalit megatrendit, kuten keskiluokan vaurastuminen väkirikkaissa maissa, kuten Kiinassa.

    – Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet hyvää kehitystä. En tarkoita, ettei lentoliikenteen pitäisi tehdä mitään, mutta kannattaa muistaa, että lentoliikenteen osuus kotimaanliikenteen kokonaispäästöistä on kaksi prosenttia.

    "Ruotsi on ollut Suomea kymmenkunta vuotta edellä ympäristöajattelussa"

    Yksi Suomen johtavista liikenneasiantuntijoista, professori Jorma Mäntynen arvioi, että Suomen ja Ruotsin tilanteiden eroa selittää osittain myös kansanluonteiden ero. WSP Finland -yhtiön johtajana työskentelevän Mäntysen mukaan Ruotsi on ollut ympäristöajattelussa Suomea vuosikymmenen edellä, vaikka ero onkin kaventunut.

    – Ruotsissa ympäristö- ja turvallisuusajattelu ovat olleet äärimmäisen kehittyneitä. Aikoinaan esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksien nollavisio ei olisi Suomessa tullut kuuloonkaan, ja nyt puhutaan lähes samoilla sanoilla kuin Ruotsissa. Samalla tavalla Ruotsissa liikenteen ympäristöajattelu on koko ajan edellä. Luulen, että tällainen keskustelu kuin Ruotsissa ei Suomessa ota samalla tavalla tulta.

    Professori Jorma Mäntynen näkee Suomen ja Ruotsin välillä sekä kansalaisten ilmastotietoisuuteen että maiden asutukseen että elinkeinotoiminnan sijoittumiseen liittyviä eroja.Marko Melto / Yle

    Mäntynen toteaa, että myös Ruotsin asutus ja elinkeinotoiminta ovat erittäin keskittyneitä etelään, mikä suosii maayhteyksien käyttöä.

    – Ruotsissa sekä poliittinen tahto että kansalaisten tahto on ollut erittäin vahva toimivien junayhteyksien kehittämiseen. Maassa on aito kilpailu junayhteyksien välillä, kun kilpailevat yhtiöt lähtevät vierekkäisiltä raiteilta. Siellä kilpaillaan sekä hinnalla että laadulla.

    Mäntysen mukaan Suomessa kotimaan lentoliikenne koostuu pääasiassa työmatkaliikenteestä.

    – Vientiteollisuudelle hyvät lentoyhteydet ovat elämän ja kuoleman kysymys. Liikemies ei lähde edes Eurooppaan junalla, vaan matka saa kestää korkeintaan joitain tunteja suuntaansa. Myös kansainvälisten asiakkaiden on päästävä tänne tutustumaan tuotantoon.

    Mäntynen kuitenkin lisää, että myös Suomessa nuorten ikäluokkien matkustuskäyttäytymisessä on havaittavissa orastava trendi maata pitkin matkailuun.

    Ruotsin hallitus: Lentovero ja vaatimus biopolttoaineista

    Ruotsin junaliikenteestä raportoidaan parhaillaan muhkeita kasvulukuja. Mäntynen sanoo, että Ruotsissa on "jollakin aikavälillä" ajatus kaiken kotimaanliikenteen siirtymisestä kiskoille.

    Yksityinen MTR Express -juna lähdössä Göteborgiin Tukholman keskusrautatieasemalta. Joidenkin junayhteyksien kasvuluvut ovat lähennelleet 30 prosenttia.Mike Toivonen

    Lentoliikenteen kasvua ja sen ilmastovaikutuksia on pyritty Ruotsissa suitsimaan myös lentoverolla. Veron lentoinnokkuutta vähentävä vaikutus on kuitenkin kiistanalainen, koska veron suuruus Euroopan unionin sisällä on vain vajaat kuusi euroa. Thaimaan-matkan hinnan päälle tulee vajaat 40 euroa veroa. Sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostama hallitus on ilmoittanut haluavansa jatkaa lentoveron perimistä.

    Lentoliikenteen toimijoille puheet lentohäpeästä ovat kiusallisia. Ne haluavat mieluummin puhua kestävästä kasvusta.

    Sekä Ruotsista, Tanskasta että Norjasta käsin toimiva lentoyhtiö SAS uskoo, että lentoliikenne voi kasvaa edelleen, jos lentoalan toimijat torjuvat kasvun haitallisia vaikutuksia, kuten hiilidioksidipäästöjä. SAS:in matkustajamäärät eivät ole pudonneet muun ruotsalaisen lentoliikenteen vanavedessä.

    Lentoyhtiö SAS:in ympäristö- ja yhteiskuntavastuujohtaja Lars Andersen Resare sekä Ruotsin-pääkonttorin viestintäjohtaja Freja Annamatz.Mike Toivonen

    SAS-konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuujohtaja Lars Andersen Resare kertoo, että ilmastokysymykset ovat jo pitkään olleet yhtiön asialistalla.

    – Meillä on käsillä valtaisa muutostyö, jonka aikana yksitellen vaihdamme vanhat koneet uusiin. Siten, että päästömme vähenevät, vaikka samalla matkustajakilometrimme lisääntyvät. Panostamme myös vahvasti uusiutuvaan energiaan, biopolttoaineisiin. Jatkossa koneidemme tankeissa on entistä enemmän biopolttoaineita.

    Ruotsissa tähän on tulossa paineita myös valtiovallan suunnalta. Hallituksen selvittelijä, ympäristöpuolueen entinen keulakuva Maria Wetterstrand jätti ehdotuksen, jossa kaikkien Ruotsissa tankkaavien lentokoneiden pitää sekoittaa biopolttoainetta mukaan jo kahden vuoden päästä. Aluksi sekoitusvaatimus on vain yhden prosentin luokkaa, mutta vuoteen 2030 mennessä se nousisi jo 30 prosenttiin.

    Lars Andersen Resare myöntää myös, että jos lentoyhtiöt eivät vähennä päästöjään, niillä on suuria ongelmia edessään. SAS:in päästövähennystavoite on 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

    Yksi lentoyhtiö SAS:in vastaus päästöjen vähentämiseen on lentokaluston uusiminen. Mike Toivonen

    – Lentämistä ei pidä hävetä. Mutta matkustajan on hyvä tehdä valistuneita päätöksiä ja ottaa selvää siitä, miten lentoyhtiöt toimivat lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi. On monia tapoja kompensoida hiilijalanjälkensä.

    Kerro meille omista kokemuksistasi: Oletko tuntenut häpeää lentämisestäsi? Oletko salaillut sitä? Oletko ilmastosyistä kerskaillut lentämisen vaihtamisella junamatkoihin? Oletko ärsyyntynyt, kun muut tekevät näin? Lähetä kokemuksiasi sähköpostitse osoitteeseen kai.jaskari@yle.fi.

    Lue myös:

    Ruotsalaislehti: Kaukojunissa matkustus kasvoi ennätysvauhtia, huoli ilmastosta vei kotimaanlentojen suosiota

    Ruotsin hallitus haluaa pitää kiinni lentoverosta, mutta ruotsalaisten ulkomaanmatkailun vähentyminen ei selity yksin verolla

    ”Flygskam” gör avtryck på svenskars resande (Dagens Industri)

    As ‘Flying Shame’ Grips Sweden, SAS Ups Stakes in Climate Battle (Bloomberg)

    Ilmastoahdistus ei näy suomalaisten matkustusinnossa: Ulkomaille matkaillaan entistä enemmän – listasimme valuutat, jotka ovat suomalaisille edullisia juuri nyt

    Ilmastobarometri: Suomalaiset haluavat poliitikot toimimaan ilmaston hyväksi, mutta poliitikot eivät uskalla

    Junalla ja laivalla Ruotsista Australiaan – tv-meteorologi tempaisee tekemällä "ilmastomatkan", joka kouraisee tuntuvasti kukkaroa

    Aiju Salmisen sarjakuvakolumni: Kavereiden matkakuvien näkemisestä seuraa, että haluaisin lennähtää lomalle

    Säikyttääkö koventuva ympäristöverotus firmat ja työpaikat Suomesta? Sixten Korkman rauhoittelee pelkoa hiilivuodosta

    Säikyttääkö koventuva ympäristöverotus firmat ja työpaikat Suomesta? Sixten Korkman rauhoittelee pelkoa hiilivuodosta


    Päästöjen rajoittaminen verotuksella tai muilla keinoilla noussee esille pian alkavissa hallitusneuvotteluissa. Sitran tuore raportti pohjusti asiaa keskiviikkona ja ehdotti monenlaisia kiristyksiä suomalaisyritysten päästö-, ympäristö- ja...

    Päästöjen rajoittaminen verotuksella tai muilla keinoilla noussee esille pian alkavissa hallitusneuvotteluissa.

    Sitran tuore raportti pohjusti asiaa keskiviikkona ja ehdotti monenlaisia kiristyksiä suomalaisyritysten päästö-, ympäristö- ja luonnonvaraveroihin.

    Mutta johtaisivatko nousevat kustannukset hiilivuotoon eli siihen, että yritykset siirtäisivät tuotantonsa sinne, missä päästöistä ei rangaista?

    Silloin päästöt vaihtaisivat paikkaa, mutta eivät vähenisi. Sen sijaan Suomi menettäisi työpaikat. Tästä, niin sanotusta hiilivuodosta puhutaan paljon, mutta lopulta sen osoittaminen on vaikeaa.

    Sitran tilaisuudessa emeritusprofessori Sixten Korkman tyrmäsi ajatuksen yritys- ja työpaikkapaosta, jos päästöjen hintaan nostetaan veroilla.

    – Tutkimusten mukaan ei ole niin, että yritystoiminta siirtyisi muihin maihin jonkin suhteellisen vaatimattoman ympäristöveron takia, Korkman vahvisti Ylen haastattelussa.

    – Näillä tahoilla on suuret lobbarit nopeasti liikkeellä

    Turhaa tukea teollisuudelle?

    Suomi tukee paljon energiaa käyttävää teollisuutta muun muassa 200 miljoonan euron veronpalautuksilla. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan tälle tuelle ei saada vastinetta.

    VATT:n tutkimuksen mukaan energiaveronpalautus ei ole parantanut energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä.

    Tekeillä on myös uusi selvitys, joka valmistuu tämän kuun lopussa. Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen VATT:lta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta.

    Etlan tutkimusjohtaja ja professori Mika Maliranta ei vielä paljasta tutkimuksen sisältöä, mutta hänen mukaansa ekonomistien yleinen näkemys tukee Korkmanin kantaa.

    Palkka ennen energiaa

    Maliranta korostaa, että yrityksen sijaintipäätös on “satojen asioiden summa”.

    Tuotantopanosten hinta on vain yksi päätöksiin vaikuttava kokonaisuus, ja tästä energian hinta vain yksi osa. Esimerkiksi henkilöstökulut ovat suurempi kokonaisuus.

    – Energiapanoksen osuus kokonaiskannattavuudesta on hyvin pieni. Se vaihtelee, mutta on useimmilla toimialoilla suhteellisen pieni, Maliranta luonnehtii.

    – Kannattavuuden vuosittainen vaihtelu on niin suurta, että energian hinta ei siinä näy.

    Etujärjestöt tiukkana

    Korkman muistutti jutun alussa elinkeinoelämän nopeista lobbareista.

    Tänä keväänä vientiteollisuuden suurimmat etujärjestöt eli Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus kertoivat omasta yritysjohtajakyselystään.

    Kyselyssä todetaan, että “energian ei tule olla Suomessa verrokkimaita kalliimpaa” ja että “jos teollisuuden välilliset kustannukset kasvavat, investoinnit siirtyvät kilpaileviin maihin”.

    Elinkeinoelämän keskusliiton ilmasto- ja energiakysymyksistä vastaava johtava asiantuntija Kati Ruohomäki myöntää, että hiilivuodosta EU:n ulkopuolelle on vaikea löytää selvää todistusaineistoa ainakaan vielä.

    Ei voida olla laboratoriossa

    Mutta hänen mielestään kyse ei ole vain siitä, että eurooppalainen yritys sulkee ovensa ja siirtyy jonnekin EU:n ulkopuolelle. Riskinä on myös se, että hiilikustannusten takia EU:n ulkopuolinen yhtiö vie markkinaosuuksia eurooppalaisilta.

    – Tämä riski vaikuttaa jo siihen, mihin sijoittajat laittavat rahansa ja mihin investoidaan, Ruohomäki sanoo.

    – Ei voida mennä siihen, että annetaan sen tapahtua ja todetaan, että nyt on sitten hiilivuotoa. Ei voida olla koelaboratoriossa.

    Suomessa kahdeksan eduskuntapuoluetta sopi joulukuussa Suomen ilmastotoimien merkittävästä kiristämisestä alkavalla hallituskaudella.

    Tehdäänkö ympäristöveroilla Suomesta ja Euroopasta koelaboratorio? Aiheesta voi keskustella tänään torstaina klo 22 saakka.

    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää – Salon akkutehtaan rekrytoinnit jo alkaneet

    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää – Salon akkutehtaan rekrytoinnit jo alkaneet


    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää, kertoo yhtiö tiedotteessaan. Työntekijöitä palkataan sekä Uudenkaupungin tehtaalle, että Saloon perustettavaan akkutehtaaseen. – Valmet Automotive kasvaa tänä vuonna...

    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää, kertoo yhtiö tiedotteessaan.

    Työntekijöitä palkataan sekä Uudenkaupungin tehtaalle, että Saloon perustettavaan akkutehtaaseen.

    – Valmet Automotive kasvaa tänä vuonna merkittävästi Salon akkutehtaan myötä. Samalla myös Uudenkaupungin autonvalmistukseen tarvitaan jatkuvasti lisää henkilöstöä. Hakijamäärät akkutehtaan toimihenkilötehtäviin ovat ylittäneet odotuksemme, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald yhtiön tiedotteessa.

    Pääosa rekrytoinneista on tuotantotehtäviä, mutta myös toimihenkilöitä tarvitaan paljon.

    Valmet Automotive käynnistää akkujen kokoonpanon Salossa tämän vuoden aikana. Tehtaan rekrytointi on jo aloitettu.

    Kevään aikana Salossa järjestetään rekrytointitilaisuuksia, joissa työnhakijoille esitellään akkutehtaan toimintaa ja sen työpaikkoja.

    Myös vuonna 2018 Valmet Automotive rekrytoi tuhat työntekijää.

    Finlayson ostaa Reino- ja Aino-tossut ja siirtää tuotannon Suomesta – Lieksan tehtaalla viimeinen työpäivä:

    Finlayson ostaa Reino- ja Aino-tossut ja siirtää tuotannon Suomesta – Lieksan tehtaalla viimeinen työpäivä: "Tuntuu aivan järkyttävältä"


    Kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistajat ostavat Reino- ja Aino-tossut. Neuvottelut tossujen valmistuksen jatkamisesta ovat käynnissä eri toimijoiden kanssa. – Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka...

    Kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistajat ostavat Reino- ja Aino-tossut. Neuvottelut tossujen valmistuksen jatkamisesta ovat käynnissä eri toimijoiden kanssa.

    – Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka täyttää tiukat kriteerit laadun, kustannusten ja vastuullisuuden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tossujen valmistus ei valitettavasti voi jatkua Suomessa, Finlaysonin tiedotteessa kerrotaan.

    Finlayson kuvailee tiedotteessaan Reino- ja Aino -tossuja "kansallisomaisuudeksi". Sen mukaan tossujen valmistaminen jatkuu isänpäivään mennessä, mutta paikkaa ei kerrota. Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila kertoi Ylelle, että neuvotteluja on käynnissä muun muassa Euroopassa toimivien valmistajien kanssa, mutta ei halunnut ottaa asiaan tarkemmin kantaa.

    – Tekstiili- ja jalkineteollisuus on siirtynyt noin sata vuotta sitten globaaliin markkinaan. Olen pahoillani, että tuotanto ei voi jatkua Suomessa, mutta haluan muistuttaa, että tuotannon osuus tuotteen lisäarvosta on pieni, Kurttila sanoo.

    Lieksan tossutehdas on tänään viimeistä päivää toiminnassa. Kenkiä tossulaatikossa tehtaalla.Ari Tauslahti / YleEi muotibrändin suuntaan

    Luova johtaja Jukka Kurttila kuvailee, että Finlayson aikoo palauttaa Reino- ja Aino-tossujen brändin sen juurille.

    – Välillä tuotetta on yritetty viedä muotibrändin suuntaan. Se ei ole meidän tiemme. Mielestäni Ainon ja Reinon sydän on trendejä vastaan, Kurttila sanoo.

    Kurttilan mukaan kaikki vaihtoehdot tuotemerkin tulevaisuuden suhteen ovat vielä auki. On myös mahdollista, että Aino- ja Reino-tuotmerkillä aletaan valmistaa muutakin kuin tossuja.

    Reino ja Aino -tossuja valmistava PK Kappi Oy meni konkurssiin maaliskuussa. Eilen kerrottiin tossujen tavaramerkin myynnistä, mutta uusi ostaja ei ollut vielä tuolloin tiedossa.

    Lieksan tehtaalla työskennellyt Satu Turunen ompelee tänään viimeisiä Reinojaan ennen tehtaan sulkemista.Marja-Liisa Kämppi / YleLieksan tehtaan työntekijät tyrmistyneitä

    Tossuja valmistettiin tähän viikkoon saakka tehtaalla Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Konkurssissa tehtaan kaikki 17 työntekijää irtisanottiin, ja heidän viimeinen työpäivänsä on tänään. Lieksan tehtaan työntekijät pettyivät karvaasti kaupan lopputulokseen.

    – Tuntuu aivan järkyttävältä, että suomalainen tuote viedään nyt ulkomaille. Tossuja on kuitenkin valmistettu Suomessa 1930-luvulta lähtien, sanoo Lieksan tehtaalla kymmenisen vuotta työskennellyt Satu Turunen.

    Turusen mukaan vielä viime viikon lopulla vaikutti siltä, että tossujen valmistus jatkuisi Lieksassa. Turusen mukaan suurin osa työntekijöistä jää nyt työttömiksi.

    Uutista päivitetty 18.4. klo 10:15: Lisätty Jukka Kurttilan kommentit.

    Klo 10:37: Lisätty Satu Turusen kommentit.

    Lue lisää:

    Aino- ja Reino-tossujen tavaramerkki myytiin – tossujen valmistus ei jatku Lieksassa

    Reinot ja Ainot pelastumassa – tunnettuja tossuja valmistava tehdas saanee jatkajan

    Suomalaisten uutuuspelien määrä alamäessä – pelinkehittäjien palkat nousseet, ulkomaalaisia työntekijöitä yhä enemmän

    Suomalaisten uutuuspelien määrä alamäessä – pelinkehittäjien palkat nousseet, ulkomaalaisia työntekijöitä yhä enemmän


    Palkat ovat nousseet ja ulkomaalaisten työntekijöiden määrä kasvanut suomalaisella pelialalla. Tämä käy ilmi pelialan ammattiliitto Game Makers of Finlandin palkkakyselystä ja Neogames Finland ry:n keräämistä tiedoista. Pelialan...

    Palkat ovat nousseet ja ulkomaalaisten työntekijöiden määrä kasvanut suomalaisella pelialalla. Tämä käy ilmi pelialan ammattiliitto Game Makers of Finlandin palkkakyselystä ja Neogames Finland ry:n keräämistä tiedoista.

    Pelialan palkkakyselyssä mediaaniansio on 3 700 ja keskiansio 3 950 euroa kuukaudessa. Yli puolella vastaajista palkka oli noussut viimeisen vuoden aikana. Tähän tärkeimpinä syinä olivat yleinen palkankorotus, oma ansioituneisuus ja työpaikan vaihto.

    Kannustinpalkkioita vastaajista sai merkittävä osa. Peräti 56 prosenttia vastaajista ilmoitti saaneensa kannustinpalkkioita kuukausipalkkansa lisäksi.

    – Viime vuosina tapahtunut pelialan kypsyminen ja vakiintuminen näkyvät paitsi palkoissa, myös erilaisissa kannustinjärjestelmissä ja työsuhde-eduissa. Yritysten hyvinvointi näkyy myös työntekijöille, sanoo Suomen pelialan etujärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen tiedotteessa.

    Suomen pelialalla on nyt noin 3 200 työntekijää ja näistä 27 prosenttia on ulkomaalaisia. Työntekijöiden kokonaismäärä on kasvanut kahdessa vuodessa noin 16 prosenttia ja ulkomaalaisten määrä peräti 75 prosenttia, pelialan etujärjestö kertoo.

    Uutuuspelejä aiempaa vähemmän

    Suomalaiset pelistudiot uskovat, että uusia työpaikkoja syntyy yli 500 seuraavan vajaan kahden vuoden aikana. Pelejä kehittävien yritysten liikevaihto on Suomessa Euroopan kärkipäässä.

    – Työpaikkojen ja ulkomaisten työntekijöiden määrän kasvu on merkittävää ja osoittaa, että Suomi on maailmanlaajuisesti erittäin houkutteleva peliteollisuuden keskus. Kokeneiden ammattilaisten saatavuus paikallisesti on ollut ja on edelleen yksi Suomen peliteollisuuden suurimmista haasteista, sanoo Hiltunen.

    Toinen merkittävä havainto etujärjestön mukaan on, että vuonna 2018 julkaistiin uusia pelejä vain noin 100 kappaletta, kun aiemmin niitä julkaistiin 150–200 kappaletta vuodessa.

    Tämä johtuu lähinnä siitä, että iso osa peleistä on nykyään pitkäikäisempiä palveluja perinteisten yksittäisten pelien sijaan. Studiot keskittyvät nykyisten pelien kehittämiseen sen sijaan, että julkaisisivat kokonaan uusia pelejä. Eniten satsataan pelien kehittämiseen Android- ja iOS-puhelimille.

    Peliala on liikevaihdoltaan Suomessa runsaan kahden miljardin euron toimiala. Neogamesin koko raporttiin voi tutustua täällä.

    Lue myös

    Suomalainen pelifirma listautui pari vuotta sitten Tukholman pörssiin – irtisanoo nyt kolmasosan työntekijöistään

    Uusi tutkimus: Suomalaisista yli 40 prosenttia harrastaa aktiivisesti digipelejä – Tyttöjen, poikien ja nuorehkojen naisten pelikone on puhelin

    Pelialalla jättikauppa: Zynga ostaa suomalaisen Small Giant Gamesin – yksi Suomen suurimmista peliyhtiön myynneistä Supercellin jälkeen

    Pääsiäislampaan taival ruokapöytään on pitkä –

    Pääsiäislampaan taival ruokapöytään on pitkä – "Mainoksissa näkyy tuontituotteiden tarjouksia eikä suinkaan kotimaista"


    Pääsiäispöytään päätynyt lammas on usein tuontilihaa, vaikka Suomen oma tuotanto on lisääntynyt selvästi. Lampaanlihan tuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna peräti yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Suomen Teurastamoyrittäjien...

    Pääsiäispöytään päätynyt lammas on usein tuontilihaa, vaikka Suomen oma tuotanto on lisääntynyt selvästi.

    Lampaanlihan tuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna peräti yhdeksän prosenttia edellisvuodesta.

    Suomen Teurastamoyrittäjien puheenjohtaja Eero Polso valittelee, että tuotantoketjun osat eivät kohtaa.

    – Tuottajien navetoissa on kyllä lampaita ja me pystyisimme teurastamaan enemmän, mutta tukut eivät osta, Polso sanoi Ylen Radio Suomen päivä -ohjelmassa.

    Polson mukaan kotimaisen lampaanlihan osuutta ruokapöydissä voisi lisätä paljonkin. Edellytys on, että teurastettavaa riittäisi ympäri vuoden.

    Hän ehdottaa, että kaupat ostaisivat enemmän pakastettua lammasta. Silloin lammasta olisi paremmin tarjolla ympäri vuoden.

    – Tuottajat ja teurastamot ottavat haasteen kyllä vastaan.

    Kotimaisen lampaan kysynnän voisi olettaa kasvavan, sillä lähiruuan arvostus on kasvanut ainakin puheissa.

    Petäjävedellä sijaitsevan Hakamaan lammastilan yrittäjä Maija Suutarinen sanoo, että yhteistyöllä alueen tilojen kesken on saatu näkyvyyttä ja lihaa myyntiin kauppoihin. Hänen mukaansa lähiruoka ei kuitenkaan näy kauppojen mainoksissa.

    – Nyt kun meillä on lampaan ja karitsan sesonki, niin mainoksissa näkyy tuontituotteiden tarjouksia eikä suinkaan kotimaista.

    Kaupan mukaan kuluttaja katsoo hintaa

    S-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa sanoo, että myydystä lampaanlihasta 80 prosenttia on ulkomaista, yleensä uusiseelantilaista. Hänen mukaansa syynä on hinta. Suomalainen liha saattaa maksaa kaksi kertaa enemmän kuin tuontiliha.

    Myös Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen toteaa, että K-kaupoissa valtaosa lampaasta on tuontilihaa.

    – Käytännössä suomalainen lammas ei riitä sesonkipiikkeihin. Kysyntää olisi kyllä enemmän.

    Vuorisen mukaan varsinkin lampaan arvo-osista kuten ulko- ja sisäfileistä ja paisteista on pulaa kaupoissa, koska suurin osa niistä menee ravintoloille. Lampaan jauhelihaa riittää kyllä kaupoillekin.

    Pakastaminen on Vuorisen mielestä yksi vaihtoehto, mutta osa kuluttajista haluaa ostaa tuoretta lihaa.

    Sekä K- että S-ryhmässä neuvotellaan pientuottajien kanssa, jotta kotimaisen lampaan osuus lihatiskissä saataisiin kasvamaan.

    Uuden-Seelannin suurtuotannon etuja on vaikea peitota. Suomessa on valtaosin pieniä muutaman sadan lampaan tiloja, kun Uudessa-Seelannissa tilojen lampaat lasketaan vähintään tuhansissa. Laiduntaa voi ympäri vuoden.

    Pientuottajilla on myös vaikeuksia päästä suurten kaupparyhmittymien puheille.

    Kauppa haluaa paketteja, ei ruhoja

    Myyntipäällikkö Pirjo Passinen Reinin lihasta sanoo, että kotimaisen lampaan menekkiä rajoittaa myös lihaleikkaamojen puute. Reinin liha välittää suuren osan kotimaisesta lampaasta myyntiin.

    Tuottajilla ei ole varaa omiin leikkaamoihin eikä niitä ole kaikilla teurastamoillakaan. Lampaan ja karitsan käsittely ei suju samoilla linjoilla kuin possun, naudan ja broilerin leikkuu.

    – Karitsan kanssa pitää näkertää. Samalla työn hinnasta kiloa kohti tulee kallista, Passinen sanoo

    Kaupat taas haluavat tuotteensa valmiina, ne eivät käsittele ruhoja.

    – Lihakauppakulttuuri on kuollut, Passinen toteaa.

    Uudesta-Seelannista lammas tulee leikattuna ja pakattuna. Usein työ on tehty koneella.

    Merja Siirilä / YleRuuhkaa on purettu Ruotsiin

    Luonnollisessa rytmissä karitsat syntyvät keväällä ja päätyvät teuraaksi puolen vuoden päästä syksyllä joka tilalta. Ruuhka pakkautuu teurastamoihin.

    Maanviljelijäin keskusliiton asiantuntija Jukka Rantala sanoo, että rytmin rikkomista on pohdittu.

    – Kesällä karitsoille on ravintoa. Jos karitsointia siirretään vaikka syksyyn, ruoka kallistuu. Kustannus pitäisi lisätä lihan hintaan.

    Myös pakastaminen lisäisi kustannuksia.

    Lampaankasvatuksen kausittaisuus saa aikaan pulan ja ylitarjonnan vaihtelua.

    Teurastamojen ruuhkan takia suomalaista lampaanlihaa on viety Ruotsiin.

    – Kotimaahan ei ole mennyt sitä määrää kuin on teurastettu, Vainion teurastamon toimitusjohtaja Miikka Depner sanoo.

    Vienti on teurastamollle uusi aluevaltaus. Ruotsin tukkureille on keväällä matkannut muutama rekkalastillinen ruhoja.

    Depnerin mukaan vientiä on tarkoitus jatkaa, sillä kysyntää Ruotsissa riittää. Ruotsi tuo lampaanlihaa myös Irlannista.

    Korkman kommentoi Sitran järeää avausta: Kärsimys ja hyvitykset jakautuvat kaikille, jos päästöjä ohjaava verouudistus toteutetaan pakettina

    Korkman kommentoi Sitran järeää avausta: Kärsimys ja hyvitykset jakautuvat kaikille, jos päästöjä ohjaava verouudistus toteutetaan pakettina


    Sitra käynnisti keskiviikkona vilkkaan keskustelun Suomen verotuksen suunnasta radikaalilla ehdotuksellaan. Sitra totesi selvityksessään, että Suomen verotus tulisi myllätä kokonaan uusiksi päästöjen leikkaamiseksi. Neljän taloustutkijan...

    Sitra käynnisti keskiviikkona vilkkaan keskustelun Suomen verotuksen suunnasta radikaalilla ehdotuksellaan.

    Sitra totesi selvityksessään, että Suomen verotus tulisi myllätä kokonaan uusiksi päästöjen leikkaamiseksi.

    Neljän taloustutkijan laatimassa selvityksessä ehdotettiin, että palkkojen ja yritysten verotusta pitäisi laskea selvästi ja päästöverotusta kiristää tuntuvasti. Pienituloisille kulujen kasvu tulisi hyvittää tulonsiirroilla.

    Tutkijat arvioivat mallinnusten perusteella, että Suomen päästöt voisivat pudota kymmenesosan, silti talouskasvu voisi vauhdittua ja uusia työpaikkoja voisi syntyä kymmeniätuhansia 2030 mennessä.

    Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman pitää ehdotusta tervetulleena keskustelunavauksena, mutta paikoin epärealistisena.

    Kansainvälisesti esimerkiksi Maailmanpankki ja teollisuusmaiden järjestö OECD ovat kannustaneet valtioita päästöjä ohjaaviin verouudistuksiin.

    Korkman huomauttaa kuitenkin, ettei Sitran esitys ole sellaisenaan valmis toteutettavaksi.

    – Ei se nyt tässä ole vielä valmiina, mutta vihreä verouudistus on yleismaailmallisesti suuren kiinnostuksen kohteena, ja meilläkin ansaitsee huomiota, Korkman sanoi Ylelle selvityksen julkistustilaisuudessa Helsingissä.

    Korkman painottaa, että verouudistus vaatisi laajapohjaisen, vuoden parin, valmistelun ennen johtopäätösten tekemistä.

    Hänen mukaansa paketissa on tunnistettu hyvin tarve varmistaa, etteivät ilmastotoimet osu koviten pienituloisiin ja toisaalta, ettei teollisuuden kilpailukyky vaarannu.

    Päästöjä ohjaava ja työllisyyttä tukeva verouudistus tulisi hänen mielestään toteuttaa mieluiten isona pakettina yksittäisten veromuutosten sijaan.

    – Paketissa on se hyvä puoli, että kärsimystä voidaan jakaa kaikille ja kompensoida niin, ettei synny kohtuuttomia vaikutuksia jonkin väestöryhmän kannalta.

    VM: Hurjan iso paketti

    Valtiovarainministeriössä Sitran verouudistusehdotusta pidettiin niin ikään hyvänä keskustelunavauksena, mutta vielä kaukaisena varsinaisen lainvalmistelun kannalta.

    Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo valtiovarainministeriön budjettiosastolta kiinnitti huomiota tutkijoiden mallintamien veropakettien kokoon.

    Niissä verojen kohdennusta päästöjen ja ansiotuloverotuksen välillä muutettaisiin jopa useiden miljardien edestä.

    – Nämä ovat tyyliteltyjä paketteja ja hurjan suuria. Ei niitä ole tarkoitettukaan toteutettavaksi sellaisenaan, hän sanoo.

    Valtiovarainministeriö pitää verotusta hyvänä keinona ohjata päästöjä. Hakola-Uusitalo uskoo, että tulevaan hallitusohjelmaan nostetaan verotuksen keppejä ja porkkanoita "johonkin mittakaavaan asti".

    Sekä Hakola-Uusitalo että Korkman tyrmäävät Sitran selvityksessä esille nostetun valmisteveron, jota voitaisiin periä tuotteiden elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen perusteella.

    – Minusta se on utopistinen ajatus, väärä polku. Se vaatisi valtavaa määrää informaatiota (tuotteiden päästöistä), mikä on vaikeasti hankittavissa, Korkman sanoo.

    Asia on poliittisesti ajankohtainen, sillä SDP esitti samansuuntaisia ajatuksia kestävän kehityksen arvonlisäverosta vaalikampanjan aikana.

    Seuraava hallitus ja eduskunta joutuvat todennäköisesti ottamaan kantaa verotuksen rooliin ilmastotoimissa, sillä paineet päästöleikkausten nopeuttamiseen ovat kasvaneet.

    Mikäli Suomi haluaa mitoittaa ilmastotoimensa 1,5 asteen tavoitteen mukaiselle polulle, päästöjen pitäisi pudota 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä 1990 tasolta.

    Nykyinen tavoite on 40 prosentin pudotus samassa ajassa.

    Lue myös:

    Suomeen ehdotetaan jättimäistä veroremonttia: Palkasta enemmän käteen, saastuttaminen kallistuisi – samalla syntyisi valtavasti työpaikkoja

    Valtio niistää autoilijoilta miljardiverot, mutta liikenteen päästöt eivät laske – Tutkijat: Bensaveroihin pakko tehdä raju korotus, joiltakin autoilta autovero pois

    Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot

    Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

    5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

    Stora Enson yt-neuvottelut päätökseen –  työt päättyvät 55 henkilöltä Imatran tehtailla

    Stora Enson yt-neuvottelut päätökseen – työt päättyvät 55 henkilöltä Imatran tehtailla


    Stora Enson Imatran tehtaiden yt-neuvottelut päättyivät. Työt loppuvat 55 henkilöltä Imatran tehtailla. Valtaosa henkilöstövähennyksistä tehdään eläköitymisten kautta. Työsuhteet päättyvät vuoden vaihteeseen...

    Stora Enson Imatran tehtaiden yt-neuvottelut päättyivät. Työt loppuvat 55 henkilöltä Imatran tehtailla. Valtaosa henkilöstövähennyksistä tehdään eläköitymisten kautta. Työsuhteet päättyvät vuoden vaihteeseen mennessä.

    Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena Stora Enson Imatran tehtaiden paperikone 6 suljetaan vuoden 2019 loppuun mennessä.

    – Sulkemispäätökset ovat aina vaikeita, mutta on huojentavaa, että henkilöstövaikutuksista valtaosa pystytään hoitamaan eläkejärjestelyin. Vaikka nyt on kyse yhden pienen paperikoneen sulkemisesta, yt-neuvottelut käytiin koko tehtaan tasolla, mikä mahdollisti tämän lopputuloksen, kommentoi tehtaanjohtaja Mikko Nieminen Stora Enson tiedotteessa.

    Yhteistoimintaneuvottelut järjestettiin yhtiön kannattavuuden turvaamiseksi, jolla tähdättiin 120 miljoonan euron vuotuisiin kustannussäästöihin.

    Irtisanottaville tukitoimia

    Stora Enso tiedotteessa kerrotaan, että yhtiö tukee tuotannollisista ja taloudellista syistä irtisanottavia henkilöitä laajoin tukitoimin. Tukitoimiin kuuluu muun muassa irtisanottavien mahdollisuus päästä yksilölliseen uudelleensijoittumisvalmennukseen.

    Lisäksi Stora Enso kertoo, että yhtiö aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä paikallisten työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa uusien työpaikkojen löytämiseksi.

    Vähennystarve pieneni neuvotteluissa

    Vähennystarve oli yhteistoimintaneuvotteluiden alussa maksimissaan 80 henkilöä. Töiden uudelleenjärjestelyjen kautta irtisanottavien määrää pystyttiin pienentämään 55 ihmiseen.

    – Me pystyttiin melko hyvässä hengessä neuvottelemaan. Sitä kautta pystyttiin löytämään työntekijöiden irtisanomisille vaihtoehtoisiakin ratkaisuja, kertoo tehtaanjohtaja Mikko Nieminen Stora Enson Imatran tehtailta.

    Irtisanottavat saavat tiedon töidensä loppumisesta huhtikuun loppuun mennessä.

    Imatralle jää paperikone 6:n sulkemisen jälkeen yksi paperikone sekä neljä kartonkikonetta. Imatran tehtailla työskentelee kaikkiaan 900 ihmistä.

    Saksan kasvunäkymät synkkenivät entisestään

    Saksan kasvunäkymät synkkenivät entisestään


    Saksan hallitus on laskenut tämän vuoden talouskasvuennustettaan jo toista kertaa lyhyen ajan sisällä. Saksan talousministeriö ennakoi nyt, että kasvua kertyy tänä vuonna vain 0,5 prosenttia eikä aiemman ennustetun yhden prosentin...

    Saksan hallitus on laskenut tämän vuoden talouskasvuennustettaan jo toista kertaa lyhyen ajan sisällä. Saksan talousministeriö ennakoi nyt, että kasvua kertyy tänä vuonna vain 0,5 prosenttia eikä aiemman ennustetun yhden prosentin verran.

    Ennustetta laskettiin edellisen kerran tammikuussa. Silloin talousministeri Peter Altmaier laski ennustetta 1,8 prosentista tasan prosenttiin.

    Euroalueen talousmoottorin kierrosluku on laskenut muun muassa brexitin ja kauppakiistojen takia.

    Vaikuttavat nettikaupassa aidoilta, mutta ovatkin halpoja kopioita – tältä näyttävät tullin takavarikoimat hyvin tutun näköiset tuotteet

    Vaikuttavat nettikaupassa aidoilta, mutta ovatkin halpoja kopioita – tältä näyttävät tullin takavarikoimat hyvin tutun näköiset tuotteet


    Suomeen saapuvien postipakettien joukosta tullivirkailijat poimivat epäilyttäviltä vaikuttavia paketteja. Nettikaupan räjähdysmäisen kasvun takia Suomeen tulee joka vuosi ulkomailta kymmeniä miljoonia paketteja postin tai pikarahdin...

    Suomeen saapuvien postipakettien joukosta tullivirkailijat poimivat epäilyttäviltä vaikuttavia paketteja. Nettikaupan räjähdysmäisen kasvun takia Suomeen tulee joka vuosi ulkomailta kymmeniä miljoonia paketteja postin tai pikarahdin välityksellä.

    Pakettien ja muun Suomeen tulevan rahdin sisältö ei kuitenkaan aina ole sitä, mitä tilaaja on halunnut. Viime vuonna Suomen Tulli tarkisti yli 126 000 tuotetta, joita se epäilee tuoteväärennökseksi tai laittomasti valmistetuksi.

    Se tarkoittaa keskimäärin yli 340 tuotetta vuoden jokaisena päivänä, eikä tässä varmasti ole kaikki. EU:n komissio on arvioinut, että tullit saavat kiinni vain 1–2 prosenttia EU:n alueelle tulevista tuoteväärennöksistä.

    – Mitä tahansa valmistetaan, niin sitä väärennetään. Väärentäminen on hyvin ammattimaista, kertoo tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen.

    Moni tavara näyttääkin hyvin aidolta. Siksi tavaran netistä tilannut kuluttaja voi helposti luulla omistavansa aidon vaatteen, laturin tai minkä tahansa tuotteen.

    Kaiken lisäksi väärennetyt tuotteet ovat usein sellaisia, ettei ihminen välttämättä tule edes ajatelleeksi, että sitäkin tuotetta voitaisiin väärentää.

    – Terveyssiteitä, vaatteita, puolijohteita, elintarvikkeita, lääkkeitä, pelikonsoleita, sähkökitaroita, älypuhelimia, akkuja, latureita, reppuja, kenkiä, luettelee tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen.

    Taitavia väärennöksiä

    Väärennösten tekijöiden mielikuvitus on tulliylitarkastaja Riikka Pakkasen mukaan rajaton, ja he ovat hyvin kekseliäitä. Valmistajat pyrkivät muun muassa säästämään kuparin käyttöä sähkölaitteista, koska kuparin maailmanmarkkinahinta on korkea.

    – Kerran tapasimme mielenkiintoisen ulkoisen kovalevyn. Siinä oli muovinen laatikko ja sen sisään oli teipattu tavallinen USB-tikku. Siinä laatikossa ei ollut mitään muuta sisällä kuin se tikku, kertoo Pakkanen.

    Ulkomailla sijaitsevissa tehtaissa tehdään nykyään erittäin taidokkaita väärennöksiä, jotka saadaan ainakin ulkoapäin näyttämään täysin aidolta. Sisällä voi kuitenkin olla yllätys kaikille.

    – Paketin sisältö voi olla ihan mitä tahansa sutta ja sekundaa, sanoo Pakkanen.

    Tulli takavarikoi viime vuonna 126 000 tuotetta, joita se epäilee väärennetyksi tai laittomasti valmistetuksi. TulliVaaraksi terveydelle ja turvallisuudelle

    Jos tulli tarkastuksessaan havaitsee tuotteen olevan väärennös, jää tuote tullin haltuun tuhottavaksi. Tuote ei siis enää päädy ostajalle, eikä ostaja esimerkiksi voi sitä palauttaa myyjälle ja pyytää rahojaan takaisin.

    – Tosin jos on ostanut tuotteen kansainvälisellä luottokortilla, pystyy luottokorttiyhtiö hyvittämään tuotteen hinnan. Luottokorttiyhtiöt ovat sopineet, että he eivät halua olla tukemassa laittoman tavaran myyntiä ja maksavat siksi rahat yleensä ostajalle takaisin, kertoo tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen.

    Väärennetyn tuotteen hallussapitäjä ei kuitenkaan Pakkasen mukaan syyllisty rikokseen. Jos väärennetyn tuotteen saa kotiinsa saakka, sitä voi toki käyttää, mutta esimerkiksi sen jälleenmyynti on kielletty ja rangaistava teko.

    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja myös Tulli varoittavat hankkimasta tai käyttämästä tuoteväärennöksiä, koska ne voivat olla vaarallisia joko terveydelle tai turvallisuudelle. Erityisen suuren riskin tuoteväärennöksiä ovat lääkkeet, ajoneuvojen varaosat ja sähkölaitteet. Myös esimerkiksi lapsille hankitut lelut voivat olla vaarallisia ja vaatteet sisältää myrkyllisiä aineita. Takuuasioissa on turha kääntyä valmistajan puoleen, jos puhelimen laturi osoittautuukin väärennökseksi.

    Tavaran väärentäminen loukkaa tavaramerkin haltijan oikeuksia ja tavaran väärentämisellä tukee Tullin mukaan kansainvälistä rikollisuutta. Arvioiden mukaan tuoteväärennösten ja laittomasti valmistettujen tuotteiden maailmankaupan arvo on yli 400 miljardia euroa.

    Tullimaksu yllättää

    EU:n sisäpuolella tavaran liikkuminen on vapaata, eikä niistä peritä tullimaksuja. Moni luuleekin tilaavansa juuri EU:n alueelta, sillä nettikaupat osaavat harhauttaa kuluttajaa.

    – Nettikaupat saadaan näyttämään siltä, että ne olisivat muka sijoittuneet EU:n alueelle. Sitten moni on ihmeissään ja yllättynyt, kun postista tulee tieto, että Kiinasta on tullut paketti, joka pitäisi tulliselvittää.

    Väärennöksen voi huonolla tuurilla saada myös EU:n sisäpuolelta tulevasta nettikaupasta, koska esimerkiksi Kiinassa tehty väärennös on tulleista huolimatta saattanut päätyä myyntiin EU:n sisällä olevaan nettikauppaan.

    Lääkkeet vaarallisin

    Tulliylitarkastaja Riikka Pakkasen mielestä vaarallisin tuoteväärennös ovat lääkkeet. Tulli ei varsinaisesti tutki EU:n ulkopuolelta tulevien lääkkeiden aitoutta, koska lääkkeitä ei EU:n ulkopuolelta saa tilata. Tulli kuitenkin keskeyttää EU:n ulkopuolelta tulevien lääkkeiden matkan.

    – Me olemme arvioineet, että 50–60 prosenttia EU:n ulkopuolelta tulevista lääkkeistä on väärennöksiä. Tarkkaa lukua ei voi kertoa, koska yhdessä lähetyksessä voi olla vain muutama pilleri tai tabletti.

    Pakkasen mukaan lääkkeitä jää tullin haaviin päivittäin. Aiemmin ihmiset tilasivat vain potenssilääkkeitä, mutta nykyään kirjo on valtava verenpainelääkkeistä alkaen.

    – Yksi maailman eniten väärennetyistä lääkkeistä on malarialääke. Eräissä kaukomaassa, varsinkin kehitysmaissa, on todella suuri riski ostaa väärennetty malarialääke, kertoo Pakkanen.

    Tullin takavarikoimat turvatyynyjen suojakuoret olivat saapuneet Kiinasta ja ne olivat papereiden mukaan matkalla Venäjälle.TulliVenäjältä tuonti hiljentynyt

    Vielä ennen 2000-lukua erityisesti itäsuomalaiset kävivät ostamassa rajan takaa Venäjältä muun muassa laittomasti kopioituja VHS-elokuvia sekä DVD- ja CD-levyjä. Tämä on käytännössä loppunut kokonaan, eikä Viipurin torilla enää piraattimyyjiä ole.

    Venäjältä Suomeen tapahtuva tuonti ei enää ole Pakkasen mukaan ongelma tuoteväärennöksien osalta.

    – Yli 90 prosenttia tullissa kiinni jääneistä tuotteista on peräsin Kiinasta.

    Ennen talouspakotteiden alkamista vuonna 2012 tuoteväärennösten reitti oli usein Kiinasta Eurooppaan ja Suomen kautta Venäjälle. Nykyisin tavara kulkee Venäjälle jotain muuta kautta.

    – Sinne on vuosien varrella mennyt paljon tuoteväärennöksiä. Olisin varovainen, kun Venäjällä esimerkiksi autoa huollattaa. Tosin varmasti suurin osa on ihan hyviä huoltopaikkoja, sanoo tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen

    Auton varaosien väärennöksiä tulee Pakkasen mukaan Suomeen paljon Turkista. Sieltä tulee myös tekstiilejä, kuten vaatteita, kenkiä ja laukkuja.

    EU:n ulkopuolelta tilattuihin tai sieltä Suomeen esimerkiksi turistimatkan yhteydessä tuotaviin tavaroista voi joutua maksamaan tullin tai arvonlisäveron. Ilman tullimaksua voi esimerkiksi Venäjältä tai Thaimaasta tuoda korkeintaan 150 euron arvoisen tavaran. Maksuista tarkemmin tullin nettisivuilla.

    Tekivätkö Kajaani ja Sotkamo nerokkaimmat kaupat ikinä? Energiayhtiöstä myytiin pala 200 miljoonalla, mutta valta jäi omiin käsiin

    Tekivätkö Kajaani ja Sotkamo nerokkaimmat kaupat ikinä? Energiayhtiöstä myytiin pala 200 miljoonalla, mutta valta jäi omiin käsiin


    Tästä on kyseKajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Kauppasumma on 200 miljoonaa euroa.Kunnat pysyvät edelleen sähköyhtiön pääosakkaina. Kajaanin omistusosuus on...

    Tästä on kyseKajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Kauppasumma on 200 miljoonaa euroa.Kunnat pysyvät edelleen sähköyhtiön pääosakkaina. Kajaanin omistusosuus on jatkossa 50,1 ja Sotkamon 16 prosenttia.Kajaanin kaupunki saa kaupasta 150 miljoonaa ja Sotkamon kunta 50 miljoonaa euroa. Miljoonat sijoitetaan edelleen.Kauppa ei vaikuta sähkön siirtohintoihin.

    Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia kahdelle ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle, ruotsalaiselle Infranodelle ja ranskalaiselle Mirovalle.

    Kauppasumma on 200 miljoonaa euroa, josta Kajaani saa 150 miljoonaa ja Sotkamo 50 miljoonaa euroa.

    Miljoonia ei pistetä kuntien käyttötalouteen tai perusinvestointeihin, vaan ne sijoitetaan hajautetusti.

    – Raha pitää sijoittaa niin, että siitä saadaan mahdollisimman järkevät tuotot. Ajatuksena on, että pieni osuus voidaan varata esimerkiksi koulutukseen tai yrityselämän kehittämiseen, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen sanoo.

    – Energian omistaminen on kannattavaa. Katsotaan, onko niillä markkinoilla sijoituskohteita, mutta kyse voi olla esimerkiksi maanomistuksesta tai pörssiosakkeista. Näitä asioita katsotaan asiantuntijoiden kanssa, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen jatkaa.

    Sähköpylväitä uusitaan parhaillaan Sotkamon Kontinjoella.Jarmo Nuotio / Yle

    Kajaanin omistusosuus Loisteesta on ennen kauppaa suuri, 75,8 prosenttia. Kaupan jälkeen se on 50,1 prosenttia. Sotkamon osuus pienenee 24,2 prosentista 16 prosenttiin. Määräysvalta, eli osake-enemmistö säilyy edelleen Kajaanilla ja Sotkamolla.

    – Se oli kaupalle ehdoton edellytys. Tulemme omistamaan Sotkamon kanssa yhtiöstä jatkossakin 66,1 prosenttia, Jari Tolonen toteaa.

    Kunnat hankkivat yhtiön koko osakekannan vuonna 2013 saksalaisen E.ON -konsernin vetäytyessä Suomen energiamarkkinoilta. Kuudessa vuodessa yhtiön arvo on kolminkertaistunut, mikä selittää kaupan kannattavuutta. Loiste Oy:n kokonaisarvo on tällä hetkellä 700 miljoonaa euroa, kun se oli kuusi vuotta sitten 223 miljoonaa euroa.

    – Suurin yksittäinen syy kaupalle oli riskien hallinta. Haluamme jakaa omaisuuspottia useaan paikkaan, Mika Kilpeläinen sanoo.

    Miten käy sähkön hinnan?

    Yleisöosastoilla erityisesti Loisteen sähkön siirtohinta on ollut hampaissa jo pitkään. Suomen kalleimpiin lukeutuvaan siirtohintaan ei ole kaupankaan jälkeen luvassa helpotusta.

    – Sähkömarkkinalaki määrää jakeluverkon haltijan tehtävän ja energiavirasto valvovana viranomaisena katsoo tuottotason. Omistuksella ei ole merkitystä sähkönjakelubisneksen etenemiselle, Loiste Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Heikki Juntunen kertoo.

    Loisteen jakeluverkko kattaa Kainuun kahdeksan kuntaa sekä Vaalan, Pyhännän ja osan Siikalatvaa Pohjois-Pohjanmaalta. Sähköjohtoja Loisteella on yli 13 000 kilometriä. Valtaosa keskijänniteverkosta on ilmajohtoa ja sijaitsee haja-asutusalueella, minkä vuoksi verkko on altis kaatuville puille ja talven lumikuormille.

    Tätä verkonosaa korjataan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla joka vuosi. Heikki Juntunen

    Sähköverkko on jatkossakin ilmastollisesti vaikeassa paikassa.

    – Kuten vuosi sitten näimme, Kainuussa tuli valitettavan paljon lumesta johtuvia keskeytyksiä, joista merkittävimmät koskivat viidesosaa asiakkaistamme. Tätä verkonosaa korjataan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla joka vuosi, Juntunen sanoo.

    Suomeksi se tarkoittaa, että sähkön siirtohinnat voivat jopa nousta.

    – Todennäköisesti niissä on enemmän painetta ylöspäin kuin laskumahdollisuuksia, Juntunen sanoo.

    Ostajat tutkittiin tarkoin

    Suomen sähköverkot ovat olleet viime vuosina kansainvälisten suursijoittajien suosiossa. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö Elenia vaihtoi omistajaa (Talouselämä) puolitoista vuotta sitten 3,7 miljardin kauppahinnalla. Tässä tapauksessa kyse oli koko yhtiöstä, ei osuuksista kuten Loiste-kaupassa.

    Kajaani ja Sotkamo järjestivät osakkeistaan tarjouspyyntökilpailun, johon osallistui 59 energia-alan toimijaa.

    – Siellä ei juuri suomalaisia näkynyt, eli kotimaiset energiayhtiöt ovat kiinnostuneita enemmistöosuuksista. Ulkomaisten sijoittajien valinta ei pelottanut, koska jokainen taho tutkittiin tarkasti, sanoo kaupunginjohtaja Jari Tolonen.

    Metsuri raivaa johtokatua syksyllä talven lumituhojen jälkeen Kuhmossa.Jarmo Nuotio / Yle

    Ostajista Infradonen tausta on julkiseen rakentamiseen sijoittaminen ja Mirova on puolestaan keskittynyt muun muassa kestävään sijoittamiseen. Suomessa ostajayhtiöt toimivat nimellä Kanerva Energia Oy. Sijoitukselle on laskettu kestoksi noin 25 vuotta.

    – Ostajat ovat pitkän linjan sijoittajia. Heiltä löytyy energialaitoksia, kouluja, moottoriteitä ja kaikkea mahdollista. Toiminta on suurta, kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kuvailee.

    Pelottaako sinua siirtohintojen nousu? Jutun lopussa voit keskustella kello 22.00 saakka.

    Teleoperaattori Elisan liikevoitto ja liikevaihto laskivat

    Teleoperaattori Elisan liikevoitto ja liikevaihto laskivat


    Teleoperaattori Elisan vertailukelpoinen liikevoitto ja liikevaihto laskivat tammi-maaliskuussa. Liikevoittoa kertyi nyt 92 miljoonaa euroa, kun viime vuonna vastaavalla jatkolla se oli 97 miljoonaa. Liikevaihto laski kymmenellä miljoonalla eurolla 440...

    Teleoperaattori Elisan vertailukelpoinen liikevoitto ja liikevaihto laskivat tammi-maaliskuussa.

    Liikevoittoa kertyi nyt 92 miljoonaa euroa, kun viime vuonna vastaavalla jatkolla se oli 97 miljoonaa. Liikevaihto laski kymmenellä miljoonalla eurolla 440 miljoonaan.

    Liikevaihtoa laski Elisan mukaan päätelaitemyynnin ja yhdysliikenteen liikevaihdon lasku sekä liiketoimintojen myynti.

    Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan mukaan Elisan kilpailukyky vahvistui silti edelleen, asiakaskokemuksen ja laadun jatkuvalla parantamisella.

    Suomalaiset vaatemerkit floppasivat vastuullisuusvertailussa

    Suomalaiset vaatemerkit floppasivat vastuullisuusvertailussa


    Suomalaiset vaateyritykset menestyivät heikosti avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa, Eettisen kaupan puolesta ry:n tekemä selvitys kertoo. Eetti ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että...

    Suomalaiset vaateyritykset menestyivät heikosti avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa, Eettisen kaupan puolesta ry:n tekemä selvitys kertoo.

    Eetti ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että kaikilla arvioinnissa mukana olleilla suomalaisfirmoilla on parantamisen varaa vastuullisuudessa ja vastuullisuudessa havaittiin lukuisia puutteita.

    – Erityisesti riskimaissa vastuullinen tuotanto edellyttää tiukkoja toimia ja mittareita työolojen parantamiseksi sekä elämiseen riittävien palkkojen varmistamiseksi. Myös ilmastovaikutusten minimoimisessa riittää tekemistä.

    Selvityksessä 23:a suomalaisyritystä vertailtiin yli 1 500:aan kansainväliseen brändiin kansainvälisen Rank a Brand -kriteeristön avulla. Vaatemerkit pisteytettiin sen mukaan, miten avoimesti ne kertoivat nettisivuillaan toimistaan vastuullisen tuotannon varmistamiseksi.

    Pääsääntöisesti suomalaisyritykset saivat vertailussa heikkoja pistemääriä. Yritysten vaisut pisteet eivät kuitenkaan välttämättä kerro siitä, että vastuullisuustyötä ei olisi tehty ollenkaan. Toinen vaihtoehto on, että vastuullisuudesta ei osattu viestiä kuluttajille, sillä tutkimuskohteena oli nimenomaan yritysten vastuullisuusviestintä.

    Yksikään suomalaisfirma ei parasta A-ryhmää, Papu menestyi parhaiten

    Vertailun parhaat pisteet sai suomalaisyrityksistä lastenvaatevalmistaja Papu Design Oy, joka päätyi ainoana B-kategoriaan. Suomalaisista brändeistä yksikään ei noussut parhaaseen A-kategoriaan.

    Seuraavina vertailussa sijoittuivat Sail&Ski sekä Vimma, jotka päätyivät C-kategoriaan. Parhaiten menestyneitä yrityksiä yhdistää se, että niiden tuotanto tapahtuu pelkästään Suomessa tai muissa matalan riskin maissa, joissa riski ihmisoikeusloukkauksiin on matala ja ympäristölainsäädäntö korkeatasoista.

    Suurin osa suomalaisyrityksistä päätyi viidestä kategoriasta kahteen alimpaan. D-kategoriaan päätyivät By Pia’s, Noom, Lindex, Marimekko, House, Mywear, Nosh ja R-Collection. Jopa 12, eli yli puolet arvioiduista suomalaisbrändeistä päätyi alimpaan E-kategoriaan. Nämä olivat Halti, Reima, Nanso, Pola, Peak Performance, Sasta, Gugguu, Luhta, Makia, Rukka, Torstai ja Your Face.

    Luhta Group on ainoa yrityksistä, joka ei vastannut Eettisen kaupan puolesta ry:n yhteydenottoihin. Kun tiedot vastuullisuudesta oli kerätty yritysten nettisivuilta, yrityksiä informoitiin tehdyistä havainnoista ja niille annettiin mahdollisuus korjata löydettyjä puutteita.

    Eetti ry on luokitellut vertailussaan suomalaisyrityksiksi myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole alun perin suomalaisia, mutta ovat siirtyneet suomalaisomistukseen yrityskauppojen myötä.

    Vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että Peak Performance ja Lindex ovat olleet arvioinnin teon aikaan suomalaisomistuksessa, ja niitä on käsitelty siksi suomalaisina. Peak Performancen omisti vertailun teon aikaan suomalainen urheiluvälinekonserni Amer Sports, Lindexin puolestaan omisti Stockmann.

    Yritysten vastuullisuuslupaukset liian usein ympäripyöreitä

    Eetti ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että tehty selvitys on täysin uusi: se tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Näin ollen, tuloksia ei voida verrata aikaisempiin vuosiin.

    Lumpeen mukaan ilahduttavaa ja yllättävääkin oli se, että yritykset suhtautuivat vastuullisuuden arviointiin pääsääntöisesti myönteisesti ja vastuullisuus koettiin usein tärkeäksi keskustelun aiheeksi.

    Hänen mukaansa yhä useampi kuluttaja kaipaa tietoa ostamiensa tuotteiden alkuperästä, mutta ongelma on usein se, että yritysten vastuullisuuslupaukset ovat liian ympäripyöreitä. Siksi kuluttajan on hankala arvioida sitä, miten vastuullisuus käytännössä toteutuu.

    – Vastuullisen yrityksen on kerrottava täsmällisesti, mitä se tekee vastuullisen tuotannon varmistamiseksi, Lumme painottaa.

    Hän perää Suomeen yritysvastuulakia, joka velvoittaisi yrityksiä tekemään arvioinnin omista ihmisoikeusvaikutuksistaan sekä raportoimaan asiasta.

    Juttua päivitetty 17.4. kello 11:45. Lisätty vertailun tehneen Eetti ry:n määritelmä siitä, miten vertailtujen yritysten suomalaisuus on määritelty.

    Lue lisää:

    Reilu kauppa ry: Suomalaisyritysten avoimuus on kasvanut, mutta vastuullisuudessa on isoja eroja

    Kaikki muotiketjut eivät aina tiedä, millaisissa oloissa vaatteita tehdään

    Katso, mitä vaatekaupat kertovat tehtaistaan riskimaissa

    Suomeen ehdotetaan jättimäistä veroremonttia: Palkasta enemmän käteen, saastuttaminen kallistuisi – samalla syntyisi valtavasti työpaikkoja

    Suomeen ehdotetaan jättimäistä veroremonttia: Palkasta enemmän käteen, saastuttaminen kallistuisi – samalla syntyisi valtavasti työpaikkoja


    Suomi voisi vahvistaa talouskasvua, synnyttää runsaasti uusia työpaikkoja ja samalla leikata ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Tämä voitaisiin saavuttaa vuoteen 2030 mennessä mylläämällä verotus perusteellisesti,...

    Suomi voisi vahvistaa talouskasvua, synnyttää runsaasti uusia työpaikkoja ja samalla leikata ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä.

    Tämä voitaisiin saavuttaa vuoteen 2030 mennessä mylläämällä verotus perusteellisesti, selviää Sitran keskiviikkona julkaisemasta selvityksestä.

    – Meillä on aikamoinen kiire saada vähennettyä päästöjä. Verotus on tehokas keino ohjata niitä, tutkimustyötä vetänyt kansantaloustieteen tohtori Saara Tamminen sanoo.

    Mikäli Suomi haluaa mitoittaa ilmastotoimensa 1,5 asteen tavoitteen mukaiselle polulle, päästöjen pitäisi pudota 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä 1990 tasolta.

    Tammisen työryhmän mukaan isolla verouudistuksella voitaisiin saavuttaa – toteutustavasta riippuen – noin neljän miljoonan tonnin, eli kymmenen prosentin, päästövähennykset 2030 mennessä.

    Se vastaisi karkeasti samaa kuin että Suomen kuorma- ja linja-autoliikenteen päästöt loppuisivat kokonaan.

    Suomessa ilmastotoimien kiristämistä on vastustettu sanomalla, että Suomesta katoavat työpaikat.

    Tutkijaryhmän mallinnusten mukaan Suomeen voisi kuitenkin syntyä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, jos päästöihin puututtaisiin verouudistuksella.

    Kuinka temppu oikein tehdään?

    Verotus on tehokas keino ohjata päästöjä, sanoo Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen.Markku Pitkänen / YlePalkasta enemmän käteen

    Sitra on ristinyt ehdotuksensa kestävän kehityksen verouudistukseksi. Sen ideana on alentaa työn sekä yritystoiminnan verotusta ja samalla rokottaa kotitalouksia ja yrityksiä saastuttamisesta.

    Muun muassa Maailmanpankki, teollisuusmaiden järjestö OECD ja Euroopan komissio suosittelevat valtioille tämänsuuntaisia veroreformeja päästöjen vähentämiseksi.

    Käytännössä muutos voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palkasta ja eläkkeestä jäisi selvästi aiempaa enemmän rahaa käteen.

    Samaan aikaan esimerkiksi perinteinen bensa- ja dieselautoilu ja kodin lämmittäminen fossiilisilla polttoaineilla tai lentäminen kallistuisivat tuntuvasti.

    Yritykset taas voisivat nähdä muutoksen esimerkiksi fossiilisen energian kallistumisena, ympäristölle haitallisten verotukien poistumisena ja EU:n päästöoikeuksien hinnan nousuna.

    Tammisen mukaan yritykset kuitenkin hyötyisivät palkkaverojen alentamisesta: Paineet palkankorotuksiin pienenisivät ja toisaalta työn tarjonta lisääntyisi.

    – Palkkakustannukset ovat tosi iso asia monelle yritykselle, myös runsaasti energiaa kuluttavissa yrityksissä verrattuna energiakuluihin, Tamminen sanoo.

    Energiaintensiivisille yrityksille nousevia ympäristöveroja voitaisiin hyvittää myös laskemalla esimerkiksi sähkön verotusta.

    Kaikissa tutkijoiden tekemissä mallinnuksissa talouskasvu ja vienti hieman vauhdittuivat perusuraltaan verouudistuksen myötä.

    Selvityksessä nostetaan esille myös lentoveron käyttöönotto.Fredrik Von Erichsen / EPAKolme pakettia päättäjien purtavaksi

    Tammisen työryhmän mukaan verouudistus voidaan toteuttaa monella tavalla. Tutkijat eivät nimeä suosikkiaan toteutustavaksi, vaan painottavat valintojen olevan poliittisten päättäjien käsissä.

    Päätöksentekoa helpottaisi osaltaan se, että reformi olisi budjettineutraali, eli valtion budjetti ei kasva eikä pienene. Julkisia palveluita ei siis tarvitse leikata verouudistuksen toteuttamiseksi.

    Tutkijat mallinsivat kolme esimerkinomaista polkua: Uudistus voitaisiin toteuttaa muuttamalla teollisuuden päästöverotusta, kotitalouksien kulutuksen verotusta tai ohjaamalla koko taloutta nykyistä tehokkaampaan materiaalien käyttöön.

    Jokainen paketti voi koostua erilaisista veronkorotusten ja -alennusten yhdistelmästä. Vaihtoehdot on tiivistetty alla olevaan grafiikkaan.

    Sitra painottaa, ettei se suosita mitään tiettyä pakettia. Verouudistuksen lopputulokset riippuisivat poliittisista valinnoista. Kaikki mallit vaatisivat vielä jatkoselvityksiä vaikutusten arvioimiseksi.Mikko Airikka | YleTuloerojen kasvu voidaan välttää

    Haittaverojen, kuten bensaveron, kiristämisen on pelätty iskevän koviten pienituloisiin.

    Tästä on nähty esimerkkejä Ranskassa, jossa presidentti Emmanuel Macronin hallinnon päätös kiristää polttoaineveroja toimi sytykkeenä keltaliivien mellakoille.

    Tammisen mukaan ilmastotoimien ei tarvitse tarkoittaa eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvua, jos kokonaisuus suunnitellaan huolellisesti ja ympäristöveroja nostetaan laaja-alaisesti.

    Pienituloisille liikkumisen tai asumisen kallistuminen voidaan esimerkiksi hyvittää korottamalla tulonsiirtoja hintatason nousun mukaisesti.

    Tulonsiirtojen ja palkkaverojen madaltamisen rahoittamiseksi käyttöön voitaisiin ottaa esimerkiksi valmistevero, joka määräytyisi kulutustuotteen elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen perusteella.

    Tämänkaltainen kulutuksen verotus olisi tavallisesta poiketen progressiivista, eli se osuisi selvityksen mukaan eniten suurituloisiin, jotka kuluttavat paljon ja aiheuttavat siten muita isommat päästöt henkeä kohden.

    Bensa- ja dieselautoilun kallistumisen vastineeksi taas voitaisiin poistaa autovero autoilta, jotka eivät tuota päästöjä kulkiessaan. Myös nykyinen käyttövoimavero poistuisi diesel-, sähkö- ja kaasuautoilta.

    Rohkea muutos pienen viilailun sijaan

    Verotusta on jo hivutettu Suomessa Sitran ehdottamaan suuntaan, mutta muutokset ovat olleet varovaisia.

    Tamminen huomauttaa, että ympäristö- ja luonnonvaraverot kattavat nyt alle seitsemän prosenttia verotuotoista, kun työnteon ja yritysten verot ovat 60–70 prosenttia veropotista.

    Kaikkiaan valtion tulot olivat vuonna 2018 noin 49 miljardia ja julkiset tulot liki sata miljardia.

    Vastavalitun eduskunnan pitäisikin uskaltaa tehdä miljardiluokan verosiirtymä pienten viilausten sijaan, jotta muutos näkyisi päästöissä ja työn tarjonnassa.

    Tammisen mukaan olennaista on, että verouudistus suunniteltaisiin huolella, vaikutukset analysoitaisiin tarkkaan etukäteen ja muutos toteutettaisiin vähitellen vuosikymmenen kuluessa.

    – Emme suosittele, että ympäristöveroja kiristettäisiin heti maksimiin, vaan niitä kiristettäisiin vähitellen. Pitäisi tehdä pitkän tähtäimen tiekartta, josta näkyy kuluttajille ja yrityksille, miten veroja tullaan muuttamaan.

    Vaalikausien yli ulottuva suurhanke pitäisi käytännössä valmistella hallitus–oppositio-rajan yli. Oma kysymyksensä on, kykenevätkö puolueet sopimaan näin isosta muutoksesta.

    Muokattu 17.4. klo 9:21: Tarkennettu kohtaa, jossa kerrotaan kulutukseen kohdistuvan valmisteveron vaikutuksesta suurituloisiin.

    Lue myös:

    Valtio niistää autoilijoilta miljardiverot, mutta liikenteen päästöt eivät laske – Tutkijat: Bensaveroihin pakko tehdä raju korotus, joiltakin autoilta autovero pois

    Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot

    Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

    5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

    Yritysjohtajien teesit uudelle hallitukselle: Lisää joustavuutta maahanmuuttoon ja paikalliseen sopimiseen

    Yritysjohtajien teesit uudelle hallitukselle: Lisää joustavuutta maahanmuuttoon ja paikalliseen sopimiseen


    Yritykset toivovat uudelta hallitukselta toimia työvoiman saatavuuden helpottamiseksi. Yle haastatteli kolme suomalaista eturivin yritysjohtajaa, jotka kertoivat millaisia asialistaa he seuraavalle hallitukselle ehdottaisivat. Marimekon ja Rovion...

    Yritykset toivovat uudelta hallitukselta toimia työvoiman saatavuuden helpottamiseksi. Yle haastatteli kolme suomalaista eturivin yritysjohtajaa, jotka kertoivat millaisia asialistaa he seuraavalle hallitukselle ehdottaisivat.

    Marimekon ja Rovion hallitusten puheenjohtaja Mika Ihamuotila, Sol Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen ja Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela toivovat uudelta hallitukselta muun muassa tarveharkinnan poistamista työperäisessä maahanmuutossa, toimia kilpailukyvyn parantamiseksi ja lisää joustoja työehdoista sopimiseen.

    "Ei enää tarveharkintaa" Juhapekka JoronenNella Nuora / Yle

    Työvoimavaltaisilla palvelualoilla pula työvoimasta on kipeä ongelma. Suomessa on jo monia yrityksiä, jotka olisivat suurissa vaikeuksissa, jos heillä ei olisi töissä suurta joukkoa maahanmuuttajia.

    Sol Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen sanoo, että keinot maahanmuuttajien työllistämisen helpottamiseksi ovat tervetulleita.

    Joronen toivoo, että työperäisen maahanmuuton byrokratiaa kevennetään. Tarveharkintaan ei tarvita virkamiesten neuvoja.

    – Itse yrittäjänä tiedän sen, että milloin me tarvitaan ja minkälaisia ihmisiä. Siihen ei tarvita virkamiehiä neuvomaan, Joronen sanoo.

    Sol Palveluiden noin 7 500 työntekijästä kolmisen tuhatta on maahanmuuttajia.

    Joronen kaipaa myös enemmän joustoa työehdoista sopimiseen. Valtakunnallinen työehtosopimus ei toimi esimerkiksi pohjoisen hiihtokeskuksissa, joissa työ on voittopuolisesti sesonkityötä.

    – Jos työnantajalla ja työntekijällä on halu tehdä jotain asiaa eri tavalla kuin mitä siitä on todettu työehtosopimuksessa, minusta siitä pitäisi pystyä sopimaan paikallisesti, Juhapekka Joronen sanoo.

    "Kiky lisäsi tuotantoa" Metsäkonevalmistaja Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela.Antti Karhunen / Yle

    Metsäkoneita valmistava Ponsse julkaisi tänään vuoden ensimmäisen osavuosituloksensa. Myynti ei tällä kertaa kasvanut analyytikoiden odotusten mukaisesti, mutta tilauskirja pullistelee lupaavasti.

    Ponssen tuotannosta suurin osa myydään ulkomaille. Vientiyrityksessä kiitelläänkin nyt väistyvän hallituksen junailemaa kilpailukykysopimusta, jonka avulla tuotanto kasvoi.

    – Se oli meille erittäin hyvä. Me teimme enemmän samalla työvoimalla, joten kilpailukykymme parani. Tuotantomme on hyvin yksinkertainen ja suoraviivainen – kun työtunteja lisätään, valmistamme enemmän koneita, Nummela sanoo.

    Nummela toivoo kikylle jatkoa.

    – Tavalla tai toisella. Mieluusti emme luovu niistä työtunneista.

    Pohjois-Savossa Vieremällä sijaitseva Ponsse työllistää noin 1 700 henkilöä, joista yli puolet työskentelee ulkomailla.

    Miten käy verotuksen?

    Yritykselle ei ole yhdentekevää, paljonko työntekijät maksavat veroja palkastaan. Matalapalkka-aloilla käteen jäävällä rahamäärällä on iso merkitys, koska varsinkin isoissa kaupungeissa on kallista asua ja elää.

    Toisaalta myös hyvin palkatuissa tehtävissä kova verotus voi nousta esteeksi palkata osaava työntekijä.

    Mika IhamuotilaNella Nuora / Yle

    Suomeen ulkomailta palkattu kovapalkkainen asiantuntija, niin sanottu avainhenkilö, voi saada neljäksi vuodeksi verohelpotuksen, koska normaali verotus viimeistään karkottaisi tänne pyrkivät.

    Marimekon suurin omistaja ja peliyhtiö Rovion hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotilatoteaa, että tuo helpotus tulisi venyttää vähintään samanmittaiseksi kuin Ruotsissa.

    – Minun kokemukseni mukaan tällä verohelpotuksella on merkitystä. Ansiotuloverotus on muualla alhaisempaa kuin Suomessa ja meidän pitää olla kilpailukykyisempiä. Ruotsissa verohelpotuksen saa muistaakseni viideksi vuodeksi, Mika Ihamuotila sanoo.

    Mika Ihamuotilan mukaan Rovion ja Marimekon kaltaisten yritysten on kyettävä houkuttelemaan asiantuntijoita ulkomailta, jos osaajia ei löydy Suomesta.

    – Mitä enemmän saamme osaajia Suomeen, sitä enemmän suomalaiset yritykset voivat kasvaa ja sitä enemmän ne voivat palkata myös suomalaisia työntekijöikseen, Ihamuotila sanoo.

    Marimekolla on noin 450 työntekijää. Roviolla heitä on vajaat neljä sataa.

    Vaalikeskusteluista puuttui realismia

    Eduskuntavaalien jälkeen suomalaisyrityksissä mietitään, millaisessa ympäristössä liiketoimintaa jatkossa tehdään.

    – Suurimman puolueen kannatus on ensimmäistä kertaa historiassa alle 20 prosenttia. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan millainen hallitus saadaan aikaan. Toki vähän mietityttää, Ponssen Nummela pohtii.

    Marimekon Mika Ihamuotila kertoo kiinnittäneensä huomion sävyyn, jolla puolueet kampanjoivat.

    – Vaalikeskustelusta jäi minulle vähän epärealistinen kuva. Suomi on saatu melko hyvään kuntoon, mutta mielestäni meillä ei ole varaa nostaa varsinkaan ansiotuloveroja – emmekä saa kasvattaa julkista taloutta ja budjettia.

    Mehiläinen kahmii itselleen työterveyspalveluita – kaupassa siirtyvät Pohjola Terveyden 19 000 asiakasta

    Mehiläinen kahmii itselleen työterveyspalveluita – kaupassa siirtyvät Pohjola Terveyden 19 000 asiakasta


    Yksityinen sotejätti Mehiläinen ostaa 19 000 asiakkaan työterveyspalvelut OP Ryhmään kuuluvalta Pohjola Terveydeltä. – Pohjola Terveyden työterveyspalveluiden kauppa tukee erinomaisesti kasvustrategiaamme, toteaa Mehiläisen...

    Yksityinen sotejätti Mehiläinen ostaa 19 000 asiakkaan työterveyspalvelut OP Ryhmään kuuluvalta Pohjola Terveydeltä.

    – Pohjola Terveyden työterveyspalveluiden kauppa tukee erinomaisesti kasvustrategiaamme, toteaa Mehiläisen Työelämäpalveluiden liiketoimintajohtaja Antti Miettinen tiedotteessa.

    Pohjola Terveyden asiakkaana on ollut 800 asiakasyritystä ja niiden 19 000 työntekijää. Kaupalla ei Mehiläisen mukaan ole vaikutuksia asiakassopimuksiin. Liiketoimintakaupan yhteydessä myös OP Ryhmän työterveyspalveluiden puitesopimus siirtyy Mehiläiselle.

    Mehiläisen on määrä ottaa työterveyspalvelut haltuunsa kesäkuun alussa. Kauppojen myötä Pohjola Terveys aloittaa 250 henkilöä koskevat yt-neuvottelut, joiden arvioidaan johtavan enintään 20 tehtävän karsimiseen.

    Mehiläinen on valmiiksi iso toimija työterveyspalveluissa. Mehiläisen Työelämäpalveluiden asiakkaana oli vuonna 2018 yli 14 000 työnantajaa ja niiden yli 390 000 henkilöä.

    OP Ryhmä keskittyy nyt tapaturmiin ja urheilijoihin

    Pohjola Terveys ilmoitti loppuvuodesta vetäytyvänsä lääkärikeskustoiminnasta. Kauppalehden mukaan Pohjola Terveys teki 6,1 miljoonan euron tappiot vuonna 2017.

    OP Vakuutuksen toimitusjohtaja ja Pohjola Terveys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Lehtilä toteaa tiedotteessa, että Pohjola Terveys keskittyy jatkossa ortopediaan sekä tapaturma-asiakkaiden ja urheilijoiden hoitoon.

    - Keskitymme Pohjola Terveyden ydinliiketoimintaan ja systemaattisesti rakennettuun erikoisosaamiseen tapaturmien hoidossa. Tarkennettu palvelutarjonta tuo kustannustehokkuutta, ja samalla haemme kasvua erityisesti urheilijoiden hoidosta, mikä tukee OP:n vakuutusliiketoimintaa, kertoo Lehtilä tiedotteessa.

    Pohjola Terveys aloitti toimintansa ortopediaan keskittyneenä yksityissairaalana vuonna 2013, ja sen toiminta on laajentunut viiden sairaalan valtakunnalliseksi verkostoksi. Sairaaloihin perustetaan urheiluklinikat tämän vuoden aikana.

    Juttua muokattu 16.4. klo 13:32: Lisätty OP Ryhmän kommentit.

    Lue lisää:

    Kova kulukuuri tuo turvaa, uskoo OP-ryhmää mylläävä Timo Ritakallio: "Heilunta on palannut markkinoille"

    Verohallinto:

    Verohallinto: "Panostaminen harmaan talouden torjuntaan on kannattanut" – talousrikollisilta saatiin pois 27 miljoonaa euroa


    42 miljoonaa euroa pimeitä palkkojaTulli pysäytti 2,2 miljoonan euron edestä tuoteväärennöksiäVerohallinto tunnisti pimeitä palkkoja noin 42 miljoonan euron edestäEläketurvakeskuksen valvonnassa löytyi 109 miljoonaa euroa vakuuttamattomia...

    42 miljoonaa euroa pimeitä palkkojaTulli pysäytti 2,2 miljoonan euron edestä tuoteväärennöksiäVerohallinto tunnisti pimeitä palkkoja noin 42 miljoonan euron edestäEläketurvakeskuksen valvonnassa löytyi 109 miljoonaa euroa vakuuttamattomia palkkoja

    Poliisi kirjasi talousrikoksissa haltuun saatua rikoshyötyä viime vuonna yhteensä noin 27,4 miljoonaa euroa, ilmenee vuoden 2018 Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatilastoista.

    Luku on yli kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin vuosina 2016 ja 2017. Yleensä vain osa rikoshyödystä saadaan takaisin. Poliisin mukaan sen haltuun saamaa rikoshyödyn määrää voidaan pitää kansainvälisesti vertaillen hyvänä.

    Verohallinnon mukaan hyvät tulokset ovat torjunnan tehostamiseen tähtäävien lakimuutosten ansiota: ne ovat edistäneet viranomaisten välistä yhteistyötä, parantaneet tiedonsaantioikeuksia ja helpottaneet valvottavien kohteiden valvontaa.

    Esimerkiksi Aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonta ja Poliisi tekivät viime vuonna yhteensä 220 yhteistarkastusta.

    – Valvontatilastot kertovat viranomaisten tehokkuudesta ja tehdyistä suoritteista. Merkittäviä parannuksia harmaan talouden torjuntaan tulee lainsäädännöstä, kertoo Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.

    Poliisin tietoon tuli vähemmän petoksia

    Poliisin tietoon tulleiden veropetosten sekä törkeiden veropetosten määrät laskivat selvästi vuonna 2018. Viime vuonna veropetokset laskivat lähes 37 prosenttia ja törkeät veropetokset noin 35 prosenttia verrattuna vuoteen 2017.

    Viime vuonna veropetoksia kirjattiin 84 ja törkeitä veropetoksia 404.

    Rikoshyödyn määrät vaihtelevat vuosittain, sillä poliisin haltuun saamaan rikoshyötyyn vaikuttaa tutkinnassa olevien rikosasioiden laatu.

    Menoja leikaten vai veroja kiristäen – Talouspolitiikasta on tulossa hallituksen jakolinja

    Menoja leikaten vai veroja kiristäen – Talouspolitiikasta on tulossa hallituksen jakolinja


    Kansanedustajan paikan saaneiden ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamien vastausten mukaan menojen karsiminen on veronkiristyksiä suositumpi tapa kohentaa valtion taloutta. Valtiovarainministeriön keväällä julkistaman arvion mukaan taloudessa on...

    Kansanedustajan paikan saaneiden ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamien vastausten mukaan menojen karsiminen on veronkiristyksiä suositumpi tapa kohentaa valtion taloutta.

    Valtiovarainministeriön keväällä julkistaman arvion mukaan taloudessa on yhä noin kahden miljardin euron verran kurottavaa.

    Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa, että kokonaisuutena leikkaustarve on jopa kasvanut.

    – Kun siihen lisätään se, että sotea ei tullut, jonka varaan laskettiin kolme miljardia, niin nythän se on itse asiassa viisi [miljardia euroa] se sopeuttamistarve, Kangasharju sanoo.

    Keinoista hän on kansanedustajien enemmistön kanssa samaa mieltä: Mieluummin menojen karsimista kuin veronkirityksiä.

    Mikko Airikka | Yle

    – Kyllä se on parempi vaihtoehto tällaisessa maassa jossa on jo kireä verotus. Taloustieteellinen tutkimus osoittaa, että mitä korkeampi on lähtötaso, sitä haitallisempia ovat lisäkiristykset verotukseen.

    Hän myös muistuttaa, että veronkiristysten haitat tulisivat esiin nopeasti.

    – Tuore tutkimus myös osoittaa, että lyhyen tähtäimen vaikutukset ovat haitallisemmat verojen kiristyksellä kuin menoleikkauksella.

    Sipilän hallitus pystyi pienentämään kestävyysvajetta. Mutta maali on samalla karannut kauemmas ja meillä on edelleen sopeuttamistarvetta, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Jari Kärkkäinen/Yle

    Kestävyysvajeen umpeenkuromisessa on kyse pitkän aikavälin toimista. Toki se on helpompaa silloin kun taloudessa menee hyvin.

    – Aivan ylivoimaisesti parasta työllisyyspolitiikkaa on se, että Suomi on kilpailukykyinen ja talouskasvu on hyvä, hän jatkaa.

    Mutta kun näkemyseroja on, millainen hallituspohja voisi nyt toimia?

    – Luulen että tällaisessa tilanteessa se ehkä helpoiten löytyisi - jos ajatellaan että demarivetoisesti lähdetään tätä hallitusta tekemään - keskustan ja demareiden välille ja sen ympärille muita puolueita.

    Punamultavaihtoehto olisi siis ainakin vaalikonevastausten perusteella toista mahdollisuutta helpompi:

    – Paljon vaikeampaa on sitten varmaan löytää yhteinen sävel kokoomuksen ja demareiden välillä, koska kokoomus haluaisi ansiotuloveroja alentaa kun taas demarit haluaisi yritysveroa kiristää ja menojakin lisätä.

    Mieluiten hän kuitenkin katsoisi, mitä annettavaa perussuomalaisilla on.

    – Minun suosikki olisi perussuomalaiset hallitukseen, koska sitten me tiedettäisiin, mitä perussuomalaisten talouspolitiikka lopulta on. Nythän me emme sitä tiedä, Kangasharju muistuttaa.

    Palkansaajien puolella kerättäisiin pahan päivän varalle

    Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen on vastauksissaan varovaisempi. Hänen mukaan nyt on oikea aika varautua tulevaan.

    – Nyt nimenomaan on se tilanne, koska talous kasvaa edelleen, työllisyys kasvaa, työttömyys vähenee. Nyt ajattelisin, että on se aika, jolloin tulee kerätä resurssia siihen, jolloin menee vähän huonommin taloudessa tai kun väestö edelleenkin vanhenee, eli nyt on se puskurien keräämisen aika.

    Vaikka vaalikamppailussa muodostuu eroja, on vaalien jälkeen tilanne aina toinen, muistuttaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

    Mutta, onnistuuko tämä, kun vaalikonevastausten mukaan keinoista ollaan hyvinkin erimielisiä?

    Mikko Airikka | Yle

    – Ajattelisin näin, että kun katsotaan vähän taaksepäin, niin ainahan vaalikamppailussa jotain eroja muodostuu, mutta vaalien jälkeen tilanne on aina toinen ja yritetään löytää sitä yhteistä näkemystä, yhteistä ohjelmaa ja varmaan aikaisemmatkin vaalit ovat toistaneet tätä samaa kaavaa.

    Mitä tulee tarvittavien toimien laajuuteen, Pylkkänen pitää valtiovarainministeriön esittämiä kahden miljardin euron sopeutustoimia suurina.

    – Mutta sitten taas täytyy muistaa, että talouskasvu voi pienentää tätä menoleikkausten tarvetta. Toisaalta sitten nämä suuret uudistukset on tekemättä. Nämä rakenneuudistukset, kuten sote-uudistus ja sotu-uudistus [sosiaaliturvan uudistus]. Eli myöskin näihin ladataan aika paljon odotuksia, niin että ne ratkaisee osan meidän ongelmista, Pylkkänen sanoo.

    Kouvola tavoittelee 20 miljoonan euron säästöjä: aloittaa työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut

    Kouvola tavoittelee 20 miljoonan euron säästöjä: aloittaa työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut


    Kouvolan kaupunki kamppailee nopeasti heikentyneen taloustilanteen parantamiseksi. Kaupunki aloittaa yt-neuvottelut, joilla se tähtää työntekijöiden määrän vähentämiseen. 100 henkilötyövuoden vähentämisen on tarkoitus tuoda neljän...

    Kouvolan kaupunki kamppailee nopeasti heikentyneen taloustilanteen parantamiseksi.

    Kaupunki aloittaa yt-neuvottelut, joilla se tähtää työntekijöiden määrän vähentämiseen. 100 henkilötyövuoden vähentämisen on tarkoitus tuoda neljän miljoonan euron säästöt ensi vuoden loppuun mennessä.

    Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että vuoden 2021 loppuun mennessä tavoitellaan vielä 60 henkilötyövuoden lisäsäästöä. Tällöin henkilöstön kustannuksista säästettäisiin yhteensä 6,5 miljoonaa euroa.

    Yt-neuvottelut aloitetaan vielä huhtikuun aikana.

    Sen sijaan veronkorotusta kaupunginhallitus ei niellyt. Ensi vuoden talousarvio laaditaan Kouvolassa nykyisellä veroprosentilla, joka on 20,75.

    Vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell esitti kunnallisveroon prosenttiyksikön korotusta. Hallitus haluaa kuitenkin ensin katsoa, miten esitetyt säästötavoitteet saavutetaan organisaatiota muuttamalla ja henkilöstöä vähentämällä sekä kaikkia muita keinoja käyttämällä.

    Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina tukun toimenpiteitä, joilla taloutta tasapainotetaan. Kouvolan tavoite on säästää noin 20 miljoonaa euroa vuositasolla.

    Lukiot, liikuntapaikat ja nuorisopalvelut käydään läpi

    Kaupunginhallitus päätti myös, että kaupungin eri toimialat laativat elokuun loppuun mennessä palveluverkkoselvitykset, joiden säästötavoite on kuusi miljoonaa euroa.

    Esimerkiksi Kouvolan lukioiden, liikuntapaikkojen, kulttuuripalveluiden sekä päiväkotien ja nuorisopalvelujen määrää ja sijaintia käydään läpi. Perusopetuksen ja uimahallien osalta palveluverkkoselvitykset ovat jo valmiina.

    Mahdollisista ensi vuonna toteutettavista lomautuksista päätetään Kouvolassa ensi syksynä, kunhan kuluvan vuoden taloustilanteesta on olemassa tarkempi kuva.

    Kouvola listaa myös myytävät ja purettavat kiinteistönsä toukokuun loppuun mennessä.

    Lisäksi avoimeksi tulevien virkojen ja tehtävien täyttäminen arvioidaan erittäin kriittisesti. Samoin ei-lakisääteisten palveluiden järjestäminen ja erilaiset avustukset.

    Talous sukelsi

    Kouvolan taloustilanne heikkeni nopeasti viime vuonna, kun kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen arvioitiin jäävän paljon ennakoitua heikommaksi.

    Maaliskuussa julkistetussa viime vuoden tilinpäätöksessä Kouvolan tulos oli 26 miljoonaa euroa alijäämäinen. Myös arvio kuluvan vuoden tuloksesta on sen verran heikko, että se söisi tähän mennessä kaupungin taseeseen kertyneen ylijäämän.

    Vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell esitteli vielä samana päivänä tiukan listan säästöehdotuksia.

    Yksi syy heikentyneeseen taloustilanteeseen oli se, että veroja kertyi viime vuodelta arvioitua vähemmän. Kouvolan kaupunki ei ole ahdingossaan yksin, sillä Kuntaliiton mukaan taloudellinen tulos painui viime vuonna negatiiviseksi lähes 200 kunnassa.

    Säästöesitys oli ensimmäisen kerran kaupunginhallituksen käsittelyssä maaliskuun lopulla, mutta päätöksentekoa siirrettiin, koska valtuustoryhmille haluttiin varata enemmän aikaa neuvotella siitä, mihin toimenpiteisiin kukin on valmis.

    Startup-yritys saa ison rahoituksen Wärtsilältä – Soletair Power tekee polttoainetta sisäilman hiilidioksidista ja parantaa samalla sisäilmaa

    Startup-yritys saa ison rahoituksen Wärtsilältä – Soletair Power tekee polttoainetta sisäilman hiilidioksidista ja parantaa samalla sisäilmaa


    Startup-yritys Soletair Power saa merkittävän rahoituksen teknologiayhtiö Wärtsilältä. Wärtsilä antaa yritykselle 500 000 euroa. Soletair Power -yhtiö on kehittänyt rakennusten ilmanvaihtoon kytkettävän laitteiston, joka tekee sisäilman...

    Startup-yritys Soletair Power saa merkittävän rahoituksen teknologiayhtiö Wärtsilältä. Wärtsilä antaa yritykselle 500 000 euroa.

    Soletair Power -yhtiö on kehittänyt rakennusten ilmanvaihtoon kytkettävän laitteiston, joka tekee sisäilman hiilidioksidista synteettistä uusiutuvaa polttoainetta.

    – Tarkoituksemme on tehdä rakennuksista hiilinieluja, toimitusjohtaja Petri Laakso sanoo.

    Käytännössä laitteisto ottaa rakennuksen ilmanvaihdosta hiilidioksidia pois. Vastaavasti sisätiloihin tai ulos voidaan työntää ilmaa, missä on vähemmän hiilidioksidia.

    Sisäilmasta otettu hiilidioksidi yhdistetään katalyyttisen synteesin avulla vetyyn, jota puolestaan valmistetaan elektrolyyserillä uusiutuvia energialähteitä käyttäen.

    Hiilidioksidia ja vetyä yhdistämällä syntyy hiilivetyjä, joita voidaan käyttää synteettisenä polttoaineena.

    – Siitä voidaan tehdä esimerkiksi maakaasua, Laakso sanoo.

    Prosessissa syntyy myös hukkalämpöä, jota voidaan käyttää esimerkiksi kiinteistön veden lämmityksessä.

    Järjestelmän pohjana on Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Soletair-tekniikka.

    Suurin arvo sisäilman laadun parantamisessa

    Laakson mukaan polttoaineiden tuottaminen ei ainakaan vielä ole rahallisesti merkittävin asia Soletair Powerin laitteen toiminnassa.

    Suurimpana hyötynä Laakso näkee rakennuksen sisäilman laadun paranemisen, kun rakennukseen johdetaan vähemmän hiilidioksidia sisältävää ilmaa.

    Tämä voi tuoda esimerkiksi yritykselle taloudellista hyötyä, kun työntekijöiden vireystaso pysyy korkealla.

    – Esimerkiksi neuvotteluhuoneessa saattaa alkaa väsyttää, kun ilman hiilidioksiditaso nousee. Tätä pyritään estämään. Pidetään sisäilma raikkaana. Ihmisten tuottavuus paranee, kun on virkeä mieli.

    Rakennuksen koosta riippuu, minkä tehoinen laite sinne asennetaan. Laite voidaan laittaa esimerkiksi pieneen merikonttiin.

    – Laite voi olla hyvin pienikin, jos puhutaan omakotitalosta, mutta tähtäämme kyllä isompiin toimistorakennuksiin.

    Wärtsilän rahoituksella vuonna 2016 perustettu Soletair Power saa liiketoiminnan vauhtiin ja pääsee pilotoimaan laitetta.

    Pilottikohteeksi on muutama vaihtoehto, joista yritys vielä keskustelee.

    – Luulen, että kesään mennessä tiedämme, minne ensimmäinen laite laitetaan.

    Wärtsilä: Soletair Power malliesimerkki eteenpäin katsovasta tutkimuksesta

    Wärtsilä pyrkii vahvistamaan osaamistaan uusiutuvan energian liiketoiminta-alueilla.

    – Sijoituksemme Soletair Powerin ratkaisuun on konkreettinen esimerkki tästä, Wärtsilän energialiiketoiminnan strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Matti Rautkivi sanoo.

    Rautkiven mukaan Soletair Powerin konsepti on tärkeä askel kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa maailmaa, jota Wärtsilä tavoittelee.

    – Soletair Power on malliesimerkki siitä, miten tehdään eteenpäin katsovaa tutkimusta, Rautkivi kertoo.

    Wärtsilä tarjoaa Soletair Powerille osaamista tuotteistamiseen sekä maailmanlaajuisen myyntiverkoston.

    Wärtsilä on aiemminkin tehnyt yhteistyötä startup-yritysten kanssa, mutta Soletair Power on ensimmäinen suora sijoitus Suomessa.

    Otsikkoa ja juttua täydennetty kauttaaltaan 15.4.2019 kello 16.06.

    Posti aloittaa kahdet yt-neuvottelut – vähennystarve 244 vakituista tehtävää

    Posti aloittaa kahdet yt-neuvottelut – vähennystarve 244 vakituista tehtävää


    Posti aloittaa yt-neuvottelut Postipalvelut-liiketoimintaryhmän tuotannon hallinnossa ja esimiestehtävissä ensi viikolla. Yt-neuvottelut koskevat 228 jakelun ja postinkäsittelyn työntekijää. Alustavan arvion mukaan henkilöstön vähentämistarve...

    Posti aloittaa yt-neuvottelut Postipalvelut-liiketoimintaryhmän tuotannon hallinnossa ja esimiestehtävissä ensi viikolla.

    Yt-neuvottelut koskevat 228 jakelun ja postinkäsittelyn työntekijää. Alustavan arvion mukaan henkilöstön vähentämistarve on enintään 120 vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä.

    Posti perustelee yt-neuvottelujen aloitusta postin määrän "rajulla vähenemisellä". Postilla on tarve alentaa kustannuksia vähintään noin 150–200 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana.

    – Tämä kustannussäästö tarvitaan jo yksin jaettavan postimäärän rajun vähenemisen takia. Supistuvan kirjevolyymin tuotot eivät enää kata nykyisen 5-päiväisen jakelun kustannuksia, postin tiedotteessa kerrotaan.

    Postin yt-neuvottelut tulevat erikoiseen aikaan, sillä edelliset yt-neuvottelut päättyivät talossa vain alle kuukausi sitten, 21. maaliskuuta. Tuolloin vähentämistarpeeksi arvioitiin alun perin 106 henkilöä ja toteutunut irtisanomisten määrä oli lopulta 59 työntekijää hallinnollisista tehtävistä.

    Myös edellisten yt-neuvottelujen aikaan irtisanomisia perusteltiin postin määrän vähentymisellä.

    Myös 21 Postin myymälää liipasimella

    Posti ilmoitti tänään myös toisista yt-neuvotteluista, jotka liittyvät yhtiön oman myymäläverkoston karsimiseen.

    Posti kertoo haluavansa uudistaa palvelupisteverkostoaan verkkokaupan kasvun ja asiakkaiden tarpeiden muutosten mukaan.

    Suunnitelmat koskevat 21 myymälää 14 paikkakunnalla.

    Paikkakunnat, joilta uhkaa lähteä Postin myymälä, ovat Helsinki, Vantaa, Espoo, Lahti, Turku, Pori, Tampere, Kouvola, Mikkeli, Lappeenranta, Lemi, Vaasa, Kuopio ja Rovaniemi.

    Suunniteltu muutos ei koske Helsingin Postitalon myymälää, Jyväskylän keskustan myymälää eikä Rovaniemen Napapiirillä sijaitsevaa myymälää.

    Muutokset tapahtuisivat tämän ja ensi vuoden aikana. Lakkautettavien myymälöiden palveluita suunnitellaan siirrettävän kumppaniyritysten hoidettavaksi.

    Alustavan arvion mukaan henkilöstön vähentämistarve olisi enintään 124 vakituista henkilöä.

    PAU tuomitsee jyrkästi Postin suunnitelmat

    Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU kertoo Postin henkilöstön ottaneen tiedon myymäläverkoston alasajosta ja esimiesten sekä toimihenkilöiden tulevista irtisanomisista järkyttyneinä vastaan.

    PAU:n tiedotteessa toimihenkilöiden valtakunnallinen pääluottamusmies Mirja Sandberg lataa Postille täyslaidallisen.

    – Postin myymäläverkoston osaavia ammattilaisia laitetaan työttömyyskortistoon ja asiakkaille kerrotaan, että palvelut paranevat. Automaatti- ja nettipalvelut, eivät koskaan korvaa ammattilaisen antamaa neuvontaa ja tukea, kun asiakkaalla on tarve löytää ratkaisu lähettämiselle.

    PAU:n mukaan valtion olisi syytä puuttua omistajana Postin johdon tekemisiin. PAU:n mukaan "peli on vihellettävä poikki viimeistään nyt tai maamme postipalvelut romutetaan lopullisesti."

    Voit keskustella artikkelista kello 22.00 asti.

    Lue lisää:

    Postimiehen työhalut katosivat kun posti trimmasi toimintaansa

    Paperipostin määrän vähentyminen johtaa lähes 60 Postin työntekijän irtisanomiseen

    Posti aloittaa yt:t – vähentämistarve on enintään 236

    Hollannin hoivaihme rantautuu Suomeen –

    Hollannin hoivaihme rantautuu Suomeen – "Hoitajamitoitus, aivan hullua!"


    Buurtzorg-malli on herättänyt maailmalla suurta ihastusta. Monet Suomenkin terveyspomot ovat matkustaneet katsastamaan Hollannin ihmettä. Vähemmän esimiehiä ja enemmän itseohjautuvuutta. Vanhuksille parempaa hoivaa – ja hoitajille parempaa...

    Buurtzorg-malli on herättänyt maailmalla suurta ihastusta. Monet Suomenkin terveyspomot ovat matkustaneet katsastamaan Hollannin ihmettä.

    Vähemmän esimiehiä ja enemmän itseohjautuvuutta.

    Vanhuksille parempaa hoivaa – ja hoitajille parempaa palkkaa.

    Myös Yle vieraili viime kesänä Hollannissa tekemässä juttua tästä Buurtzorgin mallista.

    Nyt Hollannin hoivamenestyjä aikoo laajentaa toimintaansa Suomeen. Buurtzorgin kansainvälisistä kumppanuussopimuksista vastaava johtaja John Lindström kertoo, että Suomesta on tullut paljon yhteydenottoja vuoden mittaan.

    Ylen tietojen mukaan Buurtzorgin neuvottelut yhteistyöstä Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen kanssa ovat jo loppusuoralla.

    Buurtzorgin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava päällikkö John Lindström selvittelee mallin tuomista Suomeen.Kristofer Andersson / Yle

    Buurtzorgin kotipalvelyksiköissä merkittävin ero muihin on se, ettei esimiehiä juuri tarvita. Työtä tehdään pienissä 10–12 hengen tiimeissä, joissa ei ole vetäjää. Sairaanhoitajat järjestelevät itse työnsä.

    Jos ongelmia syntyy, niitä ratkaisemaan on palkattu "valmentajia".

    Esimiesten katoaminen näkyy selvästi luvuissa: Buurtzorg työllistää 10 000 hoitajaa. He jakautuvat 850:een tiimiin, joilla on vain 15 valmentajaa.

    Lindströmin mukaan pomojen puute ei ole Buurtzorgin mallissa itseisarvo, mutta henkilöstön oman vastuunoton ajatellaan tuottavan parasta palvelua.

    – Uskomme, että hoitohenkilökunta on ammattilaisia, joihin voi luottaa. He tietävät parhaiten, miten annetaan hyvää hoitoa. Miksi palkata päälliköitä ja työnjohtajia, jotka enemmän häiritsevät kuin tukevat työntekoa?

    Kaija Laakso toivoisi, että vähän useammin tulisi käymään sama hoitaja.Kristofer Andersson / Yle”On oikeasti kivaa kun osaa”

    – Nuo sukat pannaan rollaattorin kyytiin. Otetaan sieltä ne miniän antamat sukat. Niissä on jarrut pohjassa, Kaija Laakso ohjeistaa tottuneesti.

    – Jarrut pitääkin olla, ettei liukastu, lähihoitaja Jasmiini Eskola myötäilee.

    Puolen tunnin kuluessa pitää vielä antaa lääkkeet ja tipauttaa silmätipat. Paikkojakin pitää vähän järjestellä, vaikka Laakson asunto siisti onkin.

    Eskolan työ on itsenäistä. Hän tekee työtä järvenpääläisessä kotihoidon tiimissä, jossa ei ole vetäjää.

    Järjestelmä muistuttaa monessa suhteessa Buurtzorgin mallia. Tiimissä on 8–12 henkilöä, heistä kaksi on sairaanhoitajia ja loput lähihoitajia.

    – On kiva tehdä työtä, kun ei tarvitse koko ajan pyytää apua, vaan pystyy itse tekemään asiakkaan asiat kokonaisvaltaisesti, vaikka ei olekaan sairaanhoitaja, Eskola sanoo.

    Aiemmin tiimin vetäjänä oli sairaanhoitaja, mutta nyt hänkin keskittyy hoitotyöhön. Eskolan mukaan tavoitteena on, että tiimissä kaikki lähihoitajat osaavat kaikkea.

    – Olen yrittänyt sanoa muillekin, että on oikeasti kivaa kun osaa.

    Jasmiini Eskola on työskennellyt lähihoitajana 8 vuotta. Hänelle itsenäinen työ sopii.Kristofer Andersson / Yle

    Järvenpään kotihoidossa alkoi itseohjautuvien yksiköiden kokeilu loppuvuodesta 2017.

    Kotona asumista tukevien palvelujen päällikön Johanna Sinkkosen mukaan hoitajat aloittivat kokeilun mielellään.

    – Kotihoitajan työ on itsenäistä, joten hoitajilla oli hyvät valmiudet oman työn johtamiseen.

    Sinkkosen mukaan ristiriitoja on vähän, kun kaikkien on otettava vastuuta ja puhuttava keskenään ajoissa.

    Ongelmiakin oli. Esimerkiksi yksi tiimi pyrki kehittämään kokouskäytäntöjään, mutta se ei ollutkaan eduksi kokonaisuudelle. Asiakaskäynnit viivästyivät.

    – Opimme, että raamien pitää olla selkeät. Kaikkien pitää tietää, mistä he saavat päättää.

    Sinkkonen korostaa, että vanhojen tapojen muuttaminen on hidasta.

    ”Tytöt ja pojat pitävät mummosta hyvää huolta”

    Järvenpään kotihoidossa asiakkaille on määritelty hoitokäyntien kestot. Niissä rajoissa Jasmiini Eskola ja muut tiimiläiset voivat suunnitella työtään.

    – Emme esimerkiksi vie asiakkaita suihkuun aamuisin, koska silloin on eniten käyntejä. Suihkutukset hoidetaan päivällä, Eskola kertoo.

    Työvuorotkin suunnitellaan itse. Lisäksi on tiimikokouksia, joita kukin vetää vuorollaan.

    Kaija Laakso on tyytyväinen saamaansa apuun.

    – Nämä tytöt ja pojat pitävät mummosta hyvää huolta.

    Sitä Laakso harmittelee, että ovella on turhan usein eri henkilö. Sijaisia tarvitaan yhä usein, tietää myös Jasmiini Eskola.

    – Kunhan meitä olisi muutama enemmän, sitten tämä sujuisi hyvin.

    Buurtzorgin menestystarina on innoittanut Suomen kuntia omiin kokeiluihin. Järvenpään lisäksi ainakin Helsingissä, Tampereella ja Sipoossa on kotihoidon itseohjautuvan tiimityön kokeiluja.

    Ylelle kerrotaan, että kaikki työntekijät eivät välttämättä ole mallista innoissaan. Osa on mieluummin huolehtimatta hallinnollisista asioista ja haluaa esimieheltä selvät vastaukset.

    Sairaanhoitaja Jos de Blok perusti kollegoidensa kanssa Buurtzorg-säätiön vuonna 2006. Sasha Silvala / YleNaapuriapu uuteen kunniaan

    Buurzorg tarkoittaa vapaasti käännettynä naapuriapua. Nimi tulee siitä, että Hollannissa hoitotiimi saattaa ottaa naapuruston mukaan seuraamaan, miten vanhus pärjää kotonaan.

    Tämä ei välttämättä ole kopioitavissa Suomeen. Ja eroja on muitakin.

    Hollannin Buurtzorgin tiimeissä kaikki ovat sairaanhoitajia, mutta Suomessa kodeissa käyvät yleensä lähihoitajat.

    Lisäksi Hollannissa kaikki terveyspalvelut ovat yksityisiä. Terveydenhoito katetaan vakuutuksilla eikä veroilla kuten Suomessa.

    Jos de Blok ehti työskennellä sairaanhoitaja pitkään ennen Buurtzorgin perustamista.Sasha Silvala / Yle

    Sairaanhoitaja Jos de Blok perusti muutaman kollegansa kanssa Buurtzorgin vuonna 2006. Perustajat olivat tyytymättömiä työhönsä ja kotihoidon laatuun.

    Tänään Buurtzorg on kuin franchising-yritys, joka myy säädeltyä palvelupakettiaan. Toimintaa on jo 24 maassa.

    – Parhaimmillaan syntyy verkosto, jossa jaetaan oppeja keskenään, johtaja John Lindstöm sanoo.

    Yhteistyö Buurtzorgin kanssa lähtee usein muutostarpeesta tai kriisistä, esimerkiksi vaikeudesta rekrytoida hoitajia. Lindströmin mukaan säätiö valikoi kuitenkin yhteistyökumppaninsa tarkkaan.

    – Malli ei ole avoin kaikille. Täytyy olla yhteinen arvopohja ja näkemys siitä, miten hoito järjestetään.

    Buurtzorg toimii myös Lindströmin kotimaassa Ruotsissa. Siitä Lindström puhuu hiukan harmistuneesti. Mallista ei saada siellä kaikkia tehoja irti.

    Ruotsissa kunnilla on yksityisiä ja julkisia palveluita ja erillisiä tietojärjestelmiä. Kotisairaanhoito ja kotihoito ovat erillään. Pirstaleisuus haittaa mallin levittämistä.

    – Suomessa on varmaan sama tilanne.

    Buurtzorgin pääkonttori löytyy pienestä Almelon kaupungista Hollannista.Sasha Silvala / Yle0,7 hoitajaa – aivan hullua!

    Miltä buurzorgilaisesta kuulostaa Suomen vanhustenhoidossa keskusteluun noussut sitova hoitajamitoitus, jossa yhtä laitoshoidossa olevaa vanhusta kohti pitäisi olla 0,7 hoitajaa?

    – Täysin hullua! Lindström sanoo.

    Lindströmin mukaan hoidossa pitäisi pyrkiä aivan toiseen suuntaan.

    Niin kotihoivassa kuin laitoshoivassakin ongelmia yritetään liiaksi ratkaista lisäämällä sääntöjä, hallintoa ja kontrollia. Lopulta hoitohenkilökunnalle jää Lindströmin mukaan yhä vähemmän aikaa hoitotyöhönsä.

    Hoivassa on tutkittava ihmisten tarpeita.

    Suihku ei ole vain suihku

    Buurtzorg maksaa Hollannissa sairaanhoitajille keskimääräistä parempaa palkkaa, joten työntekijöitä on helppo löytää. Hollantilaisen konsulttilaskelman mukaan asiakaskäynnit ovat lyhyempiä kuin muilla alan toimijoilla – siitä huolimatta hoitoon haluaisi paljon useampi kuin voidaan ottaa.

    Säätiömallilla toimiva Buurtzorg ei tavoittele voittoa. Tuotot investoidaan toimintaan.

    Lindströmin mukaan tehokkuus perustuu siihen, että alussa asiakkaan tarpeet selvitetään laajasti, ei vain terveydentilaa. Toinen etu on koulutettu erikoistunut henkilökunta.

    – Kun sairaanhoitaja vie ihmisen suihkuun, se ei ole vain suihkussa käynti. Samalla hän voi havaita ajoissa ongelman, kuten liian vähäisen ravinnon saannin. Ongelmaan päästään puuttumaan nopeasti.

    Lue myös:

    Vanhukset saavat kotonaan niin tehokasta hoitoa, että yrityksestä tuli jo liiankin suosittu – Löytyykö kotihoivan ihme Hollannista?

    Työpaikan tehottomin osa saattaa olla oma pomosi – Suomen parhaina työpaikkoina pidetään yrityksiä, joissa ei ole esimiehiä

    Tutkimus: Siirtyminen uusiutuvaan energiaan on mahdollista, turvallista ja edullisempaa kuin fossiiliset ja ydinvoima

    Tutkimus: Siirtyminen uusiutuvaan energiaan on mahdollista, turvallista ja edullisempaa kuin fossiiliset ja ydinvoima


    Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja saksalaisen Energy Watch Groupin (EWG) tutkimusprojektin mukaan maailmanlaajuinen siirtyminen uusiutuvaan energiaan on paitsi mahdollista niin myös turvallista ja edullisempaa kuin fossiilisiin...

    Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja saksalaisen Energy Watch Groupin (EWG) tutkimusprojektin mukaan maailmanlaajuinen siirtyminen uusiutuvaan energiaan on paitsi mahdollista niin myös turvallista ja edullisempaa kuin fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan nojaava energiajärjestelmä.

    Uusiutuvien energiamuotojen ja energian varastoinnin nopea kehitys tekee tutkimuksen mukaan mahdolliseksi hiilidioksidipäästöjen nollaamisen jopa ennen vuotta 2050, siis aiemmin kuin ennen on ajateltu.

    Koko raportti on luettavissa englanniksi täältä.

    Tutkimus on ensimmäinen, jossa tuodaan esiin kustannustehokas, kaikki sektorit kattava, maailmanlaajuinen polku kohti 1,5 asteen tavoitetta, jossa ei tarvita myöskään niin sanottua CCS-teknologiaa eli päästöjen poistamista ilmakehästä teknologian avulla.

    Siirtymä voidaan uusien tutkimustulosten mukaan maksaa fossiilisista polttoaineista irtautumisesta syntyvillä säästöillä.

    Muutos koskee tutkimuksessa kaikkia sektoreita, niin energiantuotantoa, lämmitystä, liikennettä kuin juoma- ja kasteluveden tuotantoa merivedestä, mikä kuluttaa paljon sähköä kuivissa maissa.

    Vuonna 2050 maailman energiasta 69 prosenttia tulisi aurinkovoimasta, 18 prosenttia tuulivoimasta, kolme prosenttia vesivoimasta ja kuusi prosenttia bioenergiasta, tutkimus linjaa.

    Fossiilisia polttoaineita ei mallinnuksen mukaan tarvittaisi tuolloin lainkaan, eikä myöskään ydinvoimaa eikä hiilidioksidin talteenottoa.

    Käytännössä aurinkovoimaa pitäisi olla asennettuna 63 400 gigawattia ja tuulivoimaa 8 000 gigawattia ympäri maailman vuoteen 2050 mennessä.

    Autot, lentokoneet ja laivat kulkisivat tällöin hiilineutraaleilla, synteettisillä polttoaineilla, joita valmistettaisiin tehtaissa vedystä ja hiilidioksidista.

    Aurinkopaneeleita Afganistanissa.Muhammad Sadiq / EPAMaailman ensimmäinen tuntitason mallinnus

    Mallinnuksessa maailman energiantuotannon murros on simuloitu ja siihen on lisätty paikalliset saatavilla olevat uusiutuvan energian mahdollisuudet. Tutkimuksessa on mallinnettu maailman energian tuotanto ja kulutus tuntitasolla, viiden vuoden jaksoissa, 2015–2050 välillä.

    Sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää olla tasapainossa, vaikka ei tuule eikä aurinko paista. Siksi tuntikohtainen mallinnus on tärkeää, jotta tiedetään miten sähköä olisi riittävästi saatavilla koko ajan.

    Kokonaan uusiutuvaan energiaan siirtyminen vaatii tutkimuksen mukaan massiivista sähköistymistä kaikilla energiasektoreilla.

    Tutkimusta on tehnyt 14 maailman huippuluokan energiamurroksen tutkijaa, ja sen vetäjänä on ollut saksalainen Christian Breyer. Breyer toimii aurinkotalouden professorina LUT-yliopistossa Lappeenrannassa.

    Tulokset perustuvat yli neljän vuoden tutkimukseen, datan keräämiseen ja tekniseen mallinnukseen.

    Poliittinen tahto ratkaisee

    Tutkijoiden mukaan energiamurros ei ole kiinni tekniikasta tai taloudellisuudesta, vaan poliittisesta tahdosta.

    EWG ja LUT lupaavat myös, että mallinnuksen ja siihen liittyvän valtavan tietomassan perusteella tutkijat pystyvät kehittämään selkeät suuntaviivat kaikille maailman maille, miten siirtyä uusiutuviin energialähteisiin.

    – Tutkimus näyttää, että kaikki maat voivat ja niiden pitäisi nopeuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteuttamista. Siirtymä 100-prosenttisesti puhtaisiin, uusiutuviin energialähteisiin on hyvin realistinen jo nyt, koska teknologiat ovat saatavilla, Breyer sanoo tiedotteessa.

    – Siirtymä uusiutuviin energialähteisiin maailmanlaajuisesti ei ole vain mahdollista, mutta myös taloudellisesti järkevää, sanoo professori, energia-, liikenne- ja ympäristöosaston johtaja Claudia Kemfert Saksan taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

    Lue myös:

    Professori: Bensiini- ja dieselautoihin voisi tankata synteettistä polttoainetta 2030 – Neste: Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu

    Fortumin suunnitelma Norjassa: Hiilidioksidi napataan talteen voimalaitoksen piipusta ja haudataan merenpohjaan

    Tutkijat: Auringosta ja tuulesta halvin energiamuoto

    Tutkijaryhmä lyö laskelmat pöytään – Suomeen rakennettava yli 100 000 aurinkovoimalaa 2050 mennessä