Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Ensi viikolla lämpenee entisestään – myös 20 astetta voidaan paikoin hätyytellä

    Ensi viikolla lämpenee entisestään – myös 20 astetta voidaan paikoin hätyytellä


    Sääkartat näyttävät varsin lupaavilta ainakin, jos pitää auringonpaisteesta. Korkeapaine vahvistuu Suomen yllä pääsiäisen jälkeen entisestään. Ensi viikko on ennusteen mukaan todella lämmin ja aurinkoinen, sanoo Ylen meteorologi Kerttu...

    Sääkartat näyttävät varsin lupaavilta ainakin, jos pitää auringonpaisteesta. Korkeapaine vahvistuu Suomen yllä pääsiäisen jälkeen entisestään.

    Ensi viikko on ennusteen mukaan todella lämmin ja aurinkoinen, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

    Lämpötilat ovat pääsiäisen pyhinä etelässä ja maan keskiosassa korkeimmillaan 15 asteessa. Pohjoisessa lämpötila on kymmenen asteen vaiheilla. Lämpötilat ovat viisi astetta keskimääräistä korkeampia.

    Yle

    Kevään lämpöennätys meni aiemmin tällä viikolla rikki Kemiönsaaressa, jossa mitattiin 19,3 astetta lämmintä.

    – Lämpöennätys ei mene rikki pääsiäisen aikana, mutta ensi viikolla ehkä.

    Sateita ei juuri näköpiirissä ole. Huomenna sunnuntaina kapea sadealue liikkuu Lapin yli ja voi myöhemmin päivällä liikkua maan keskivaiheille. Kotakorven mukaan sateet jäävät kuitenkin vähäisiksi. Myös maanantaina pohjoisessa liikkuu sateita.

    Lue myös:

    Nyt varovasti sen grillauksen kanssa! Maasto on rutikuivaa monin paikoin – Tarkista oman paikkakuntasi tilanne

    Tiistaina sää lämpenee entisestään. Kotakorven mukaan sää on aurinkoista ainakin torstaihin asti. Lämpötilat ovat 15 asteen tuntumassa. Myös 20 astetta voidaan paikoin hätyytellä.

    – Ainakin tiistaina päästään lähemmäs 20 astetta kuin 15 astetta, muotoilee Kotakorpi.

    Viikon aikana myös yöt lämpenevät. Pakkasta on öisin ensi viikolla lähinnä enää Lapissa. Lämpenevät yöt edesauttavat myös lumien sulamista. Lapissa lunta on vielä yli puoli metriä ja paikoin idässä ja maan keskiosassa useita kymmeniä senttejä.

    Tuhansien lasten ilmaiset liikuntakerhot loppuvat ympäri maata

    Tuhansien lasten ilmaiset liikuntakerhot loppuvat ympäri maata


    – Tämä on antanut mahdollisuuden niillekin lapsille, joiden vanhemmat eivät pääse kuljettamaan lapsia harrastuksiin, tai jotka ovat etäällä kaikista harrastuksista. Tämä on mahdollistanut kaikille lapsille tasapuolisesti liikuntaharrastuksen,...

    – Tämä on antanut mahdollisuuden niillekin lapsille, joiden vanhemmat eivät pääse kuljettamaan lapsia harrastuksiin, tai jotka ovat etäällä kaikista harrastuksista. Tämä on mahdollistanut kaikille lapsille tasapuolisesti liikuntaharrastuksen, mikä on lapsille tärkeää, rovaniemeläinen isä Ossi Saniola kertoo

    Valtakunnallisesti toimiva Wau ry on järjestänyt lasten liikuntakerhoja lähellä lapsia, mahdollisuuksien mukaan koulujen liikuntasaleissa tai ulkoliikuntapaikoilla. Kerhoja on järjestetty iltapäivien lisäksi myös aamuisin. Tämä on ollut Saniolan mukaan hyvä.

    – Monesti on niin, että lapsi jää yksin kotiin odottamaan koulun alkua. Tämä on paljon parempi, kun saa olla täällä ohjatussa, ammattimaisesti vedetyssä kivassa harrastuksessa, Saniola sanoo.

    Rahoittaja lopetti tukemisen

    Kiirastorstaina nämä ilmaiset liikuntakerhot loppuivat tuhansilta lapsilta eri puolella Suomea WAU ry:n konkurssin vuoksi. Toiminta loppui, koska useampi merkittävä rahoittaja lopetti yhdistyksen tukemisen kesken rahoituskauden.

    Uusia rahoituslähteitä ei löydetty joten WAU ry jätti konkurssihakemuksen huhtikuun alussa.

    Yhdistys on vuosien aikana järjestänyt liikuntakerhoja lapsille ja nuorille yli 40 paikkakunnalla eri puolella Suomea.

    – WAU ajetaan koko valtakunnassa alas. Sen vuoksi noin 10 000 lapselta lähtee viikottainen ilmainen harrastus alta pois, Tuomas Kosunen kertoo.

    Rovaniemellä mukana 500 lasta

    Rovaniemen Koskenkylän koulun liikuntasaliin on kerääntynyt keskiviikkoisin koulun oppilaita pelaamaan erilaisia pallopelejä. Ilmassa oli tällä viikolla pientä haikeutta, koska lapsilla oli viimeinen Wau ry:n järjestämä liikuntakerho.

    Rovaniemellä kuuden ohjaajan voimin järjestettyihin kerhoihin on osallistunut noin 500 lasta viikottain.

    – Meillä on ollut täällä kerhoja 32 viikkotuntia, eli 32 kertaa olemme käyneet eri kouluilla pitkin Rovaniemeä liikuttamassa lapsia. Osa kerhoista on aamuisin, osa iltapäivisin ja osa kerhoista on järjestetty keskellä päivää, kertoo Wau ry:n liikuntakoordinaattori Tuomas Kosunen.

    Kosunen ehti omien laskujensa mukaan toimia WAU ry:ssä kahdeksan vuotta, kahdeksan kuukautta ja 18 päivää.

    Ilmainen lämppäri ennen koulupäivää

    Koskenkylän koulua käyvä Saga Saniola on käynyt nimenomaan WAU:n aamukerhoissa aktiivisesti.

    – Mä tykkään kun täällä saa liikkua paljon. Siinä menee aamu kivasti, Saga Saniola kertoo.

    Koulukaveri Ville Laurila on kerhoista samaa mieltä.

    - Ne ovat tosi kivoja ja sitten siellä saa periaatteessa ilmaisen aamulämppärin, Laurila sanoo.

    Luvassa harvinaisen lämmin pääsiäinen – Katso sääkartalta milloin kannattaa lähteä ulkoilemaan

    Luvassa harvinaisen lämmin pääsiäinen – Katso sääkartalta milloin kannattaa lähteä ulkoilemaan


    Luvassa on aurinkoinen ja harvinaisen lämmin pääsiäinen, ennustaa Ylen meteorologi Anne Borgström. Parhaista ulkoilusäistä päästään pyhien aikana nauttimaan maan etelä- ja keskiosissa, missä aurinko paistaa useana päivänä pilvettömältä...

    Luvassa on aurinkoinen ja harvinaisen lämmin pääsiäinen, ennustaa Ylen meteorologi Anne Borgström. Parhaista ulkoilusäistä päästään pyhien aikana nauttimaan maan etelä- ja keskiosissa, missä aurinko paistaa useana päivänä pilvettömältä taivaalta.

    Kesäisistä lämpötiloista ei kuitenkaan vielä päästä nauttimaan.

    – Lauantaina voi olla pieni mahdollisuus, että 20 astetta menee rikki. Sanoisin kuitenkin, että se menee ensi viikkoon.

    Vaikka pääsiäistä vietetään tänä vuonna myöhäisenä ajankohtana, on sää myös vuodenaikaan nähden tavanomaista lämpimämpi. Maa on monin paikoin myös kuiva.

    – Vaikka metsässä on lunta eikä varoituskartalla ole mainintaa ruohikkopalovaarasta, niin tulen kanssa kannattaa olla hyvin varovainen, Borgström muistuttaa.

    Pohjoisimmassa Suomessa tällaista vaaraa ei vielä ole, sillä lumi peittää vielä maata. Esimerkiksi Kittilässä oli perjantaina aamulla vielä 84 senttimetriä lunta.

    Lapissa sateita ja räntää

    Torstaina on mitattu kevään lämpimimpiä lämpötiloja. Perjantaina sää on hieman viileämpi ja pilvisyys lisääntyy jonkin verran, kertoo Borgström. Länsi-Lapissa voi sataa iltapäivästä alkaen räntää.

    Lauantaina sateet kuitenkin väistyvät itään ja pohjoisessa päästään viettämään pääsiäisen lämpimintä päivää. Lapissa voidaan päästä 15 asteeseen ja etelässäkin sen yläpuolelle. Maan itäosissa lauantai on viileämpi, lämpötila jää monin paikoin 10 asteeseen.

    Pääsiäisviikonlopun sääkartat lupaavat lämmintä säätä.Yle

    Sunnuntaina pohjoisessa saadaan sadekuuroja ja tuulta. Etelässä sen sijaan on edelleen lämmintä ja melko aurinkoista.

    Borgströmin mukaan sää lämpenee myös Lapissa tiistaina, jolloin koko maassa on aurinkoista. Lämpötila alkaa myös lähestymään 20 astetta maan etelä- ja keskiosissa.

    Yle tarjoaa varaslähdön pääsiäisen ulkoilukeleihin torstaina iltapäivällä. Tule mukaan kävelylle taimenpuron varrelle Helsingin Longinojalle. Voit seurata lähetystä Longinojalta täältä.

    Kommentointi sulkeutuu 18.4. kello 22.

    Mökkien turvallisuussuunnitelmat uusiksi Levillä – taustalla tuhoisa tulipalo

    Mökkien turvallisuussuunnitelmat uusiksi Levillä – taustalla tuhoisa tulipalo


    Levin Matkailu Oy uudistaa välittämiensä lomahuoneistojen turvallisuussuunnitelmat. Taustalla on viime viikolla Levillä tapahtunut mökkipalo, jossa kuoli kolme ihmistä. Vaikka tulipalon kohteena ollut mökki Isorakassa ei ollut Levin Matkailun...

    Levin Matkailu Oy uudistaa välittämiensä lomahuoneistojen turvallisuussuunnitelmat. Taustalla on viime viikolla Levillä tapahtunut mökkipalo, jossa kuoli kolme ihmistä.

    Vaikka tulipalon kohteena ollut mökki Isorakassa ei ollut Levin Matkailun välittämä, yhtiö lupaa edistää lomalaisten turvallisuutta matkailualueella.

    Heti pääsiäisen jälkeen Levin Matkailun edustajat tapaavat alueen lomahuoneistojen huolitsijat turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Toukokuussa vastaavat keskusteltu käydään mökkien ja lomahuoneistojen omistajien kanssa.

    Levin Matkailu tekee kohteisiin uudet laatu- ja turvallisuusluokitukset ensi kesänä. Lisäksi yhtiö ottaa käyttöön mobiilipalveluna toimivan digitaalisen lomahuoneistokansion, josta löytyvät muun muassa asuntojen turvallisuusohjeet.

    – Tulemme myös esittämään, että mökkien siivoaminen sesonkien aikaan tulee tapahtua huolitsijoiden toimesta. Haluamme taata, että mökki on aina uutta lomalaista varten kunnossa eli se on siivottu ja huolehdittu kuntoon ammattilaisten toimesta, Levin Matkailu Oy:n vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari sanoo tiedotteessa.

    Kittilä-jupakka: Kunta maksaa yli 140 000 euron sovintokorvauksen entiselle kunnanjohtajalle

    Kittilä-jupakka: Kunta maksaa yli 140 000 euron sovintokorvauksen entiselle kunnanjohtajalle


    Kittilän kunta on päättänyt maksaa sovintosopimuksen mukaisen korvauksen entiselle kunnanjohtajalle Anna Mäkelälle. Kunta maksaa Mäkelälle 140 828 euroa. Summassa on mukana virkasuhteen päättymisen johdosta maksettava korvaus 119 664 euroa,...

    Kittilän kunta on päättänyt maksaa sovintosopimuksen mukaisen korvauksen entiselle kunnanjohtajalle Anna Mäkelälle. Kunta maksaa Mäkelälle 140 828 euroa. Summassa on mukana virkasuhteen päättymisen johdosta maksettava korvaus 119 664 euroa, loput summasta on korvausta Mäkelän asiamiehen käyttämisestä aiheutuneista kuluista.

    Kittilän kunnanhallitus päätti asiasta tiistaina äänestyksen jälkeen. Kaksi Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän päättäjää olisi halunnut lisäksi periaatepäätöksen siitä, että mikäli irtisanomisjupakasta syytetyt päättäjät saavat tuomiot tahallisista rikoksista, kunnan pitäisi periä tuomituilta Mäkelälle maksetut korvaukset. Esitys hävisi äänin 5–2.

    Lapin käräjäoikeus antanee ratkaisunsa Kittilän syytteessä olevien kuntapäättäjien jutussa 28. kesäkuuta.

    Sovintosopimus Kittilän kunnan ja entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän välille sai lainvoiman vajaa kuukausi sitten, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi sovintosopimuksesta tehdyn valituksen. Kittilän kunnanvaltuusto irtisanoi Mäkelän kunnanjohtajan virasta lähes 4,5 vuotta sitten. Potkut todettiin myöhemmin laittomiksi.

    Kittilän kaivoksen uudelle rikastushiekka-altaalle ympäristölupa

    Kittilän kaivoksen uudelle rikastushiekka-altaalle ympäristölupa


    Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Agnico Eagle Finland Oy:lle ympäristöluvan Kittilän kaivokselle suunnitellun uuden rikastushiekka-altaan rakentamiselle ja toiminnalle. Samalla on hyväksytty päivitetty kaivannaisjätteen...

    Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Agnico Eagle Finland Oy:lle ympäristöluvan Kittilän kaivokselle suunnitellun uuden rikastushiekka-altaan rakentamiselle ja toiminnalle. Samalla on hyväksytty päivitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.

    Lisäksi aluehallintovirasto on kaivosyhtiön pyynnöstä määrännyt, että toiminta voidaan aloittaa, vaikka viraston päätöksestä valitettaisiin.

    Päätöksen mukaan uusi NP4 -allas rakennetaan olemassa olevan NP3-altaan ja Pikku Rouravaaran pohjoispuolelle kaivosalueen laajennuksen sisälle. Sen pinta-ala on valmistuessaan noin 175 hehtaaria. Allas on kooltaan siis saman kokoinen kuin 212 Rovaniemen keskuskenttää.

    Altaaseen mahtuu rikastushiekkaa sen verran, että sen on laskettu riittävän kaivoksen toiminta-ajan loppuun saakka eli vuoteen 2035 asti.

    Rakennustyöt kestävät useamman vuoden

    Kaivosyhtiö aikoo rakentaa altaan useamman vuoden aikana. Altaan ja patojen tiivistysmateriaalina käytetään moreenista ja keinotekoista eristeestä muodostuvaa yhdistelmärakennetta.

    Uuden rikastushiekka-altaan rakentamisvaiheen aikana muodostuvat kiintoainepitoiset vedet on määrätty johdettavaksi käsittelyyn. Aluehallintoviraston mukaan käsittelyn jälkeen vesiin johdettavat päästöt eivät sanottavasti lisää Seurujokeen kohdistuvaa kuormitusta.

    Kaivoksen nykyinen NP3-allas on täyttymässä vuoteen 2021 mennessä.

    Aluehallintovirasto on samalla hyväksynyt päivitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sekä kiviaineksen hallintasuunnitelman ja muuttanut niiden takia Kittilän kaivoksen lainvoimaisen ympäristö- ja vesitalousluvan eräitä määräyksiä. Sivukivialueen vakuutta on nostettu siten, että sen kokonaissumma on noin 8 miljoonaa euroa.

    Aluehallintoviraston päätös on nähtävillä 17. toukokuuta saakka Kittilän kunnanvirastossa. Lupa löytyy myös viraston verkkosivuilta. Päätöksestä voi valittaa 17. toukokuuta saakka.

    Levin tulipalo sai matkailijat kiinnittämään huomiota turvallisuuteen –

    Levin tulipalo sai matkailijat kiinnittämään huomiota turvallisuuteen – "Tuossa on lumikasa, hyppään sinne, jos tulipalo tulee"


    Levillä tutkitaan viime perjantaina palaneen hirsirakennuksen raunioita surullisissa tunnelmissa. Kolmen nuoren kuolema ei ole kovin tavallinen tapahtuma edes kaikenlaista pahaa todistaville poliiseille. Vanhemman konstaapelin Mika Brännaren mukaan...

    Levillä tutkitaan viime perjantaina palaneen hirsirakennuksen raunioita surullisissa tunnelmissa. Kolmen nuoren kuolema ei ole kovin tavallinen tapahtuma edes kaikenlaista pahaa todistaville poliiseille.

    Vanhemman konstaapelin Mika Brännaren mukaan vastaava tulipalo sattui Levillä kymmenkunta vuotta sitten.

    Erityisesti onnettomuudet pysäyttävat silloin, kun uhreina on lapsia. Siihen ei totu koskaan.

    – Jos sanoo, että tottuu, niin sitten on liian kylmäkiskonen näihin hommiin. Eihän siihen voi tottua.

    Vanhempi konstaapeli Mika Brännare eristää palopaikkaa sivullisiltaSauli Antikainen / Yle

    Matkailijat ovat huomanneet uutiset Levin palosta, ja niistä on puhuttu myös lasten ja nuorten kanssa. Somerolta Leville matkannut Miia Pohjankylä-Palander sanoo, että jonkun verran asiaa on käyty läpi myös matkaseurueen nuorimpien kanssa, eikä palo ole aiheuttanut suurempaa huolta nuorissa.

    – Meidän nuorten kanssa ollaan asiasta juteltu, ja he on itse lukenut tästä uutisia. Ne jotenkin vaan ajattelee elämää niin, että nämä on ikäviä sattumia, mitä voi tulla, mutta en minä ole osannut sen enempää pelätä tätä tilannetta.

    Alisa Palander pitää paloa surullisena ja ikävänä sattumana.

    – Sai se tietenkin miettimään. Tosi surullinen uutinen, mutta ikäviä sattumia ne onnettomuudetkin on, että ei niille oikein mitään voi.

    Somerolta Leville matkanneet Miia Pohjankylä-Palander ja Alisa Palander sanovat, että palo ole aiheuttanut suurempaa huolta.Sauli Antikainen / Yle

    Suru-uutinen koskettaa ihmisiä Levillä ja muallakin Suomessa, mutta se myös muistuttaa turvallisuudesta ja mahdollisista riskeistä. Raumalainen Raili Vainio tarkisti mökin palovaroittimet, kun hän tuli palon jälkeen Leville lomailemaan.

    – Toki mökissä katsotaan, että onko pellit auki ja onko varmasti kaikki tulet sammuksissa. Ja nämä palovarottimet tietenkin.

    Porilaisella Sirpa Rahkosella puolestaan oli hieman pidempi tarkistuslista.

    – Asun nyt yläkerroksessa ja pohdin, että mitä ensin laitan jalkaan ja mihin hyppään parvekkelta. Kävin parvekkeella ja katsoin, että tuossa on lumikasa, hyppään sinne, jos tulipalo tulee. Kyllä se teki varovaisemmaksi. Ikävä kyllä surullisten tapahtumien kautta me opitaan kaikennäköistä.

    Raumalainen Raili Vainio ja porilainen Sirpa Rahko tarkistivat muun muassa palovaroittimen kunnon tullessaan Leville tuhoisan tulipalon jälkeen.Sauli Antikainen / YleLue lisää

    Ystävät hyvästelivät Levin mökkipalossa kuolleet nuoret kirjeillä, jotka he jättivät tyhjiin pulpetteihin – "Tänään on itketty paljon"

    Levin tulipalon kuolonuhrit olivat pyhtääläisiä nuoria – koulu järjestää kriisiapua ja suruliputuksen, kirkossa hartaus

    Levin palon kuolonuhrit ja selviytynyt olivat alaikäisiä sisaruksia

    Levin tulipalossa kuolleet kolme ihmistä olivat saman perheen jäseniä – yksi pelastui

    Norjalainen entinen rajaupseeri tuomittiin vakoilusta Moskovassa – Frode Berg aikoo pyytää Putinilta armahdusta

    Norjalainen entinen rajaupseeri tuomittiin vakoilusta Moskovassa – Frode Berg aikoo pyytää Putinilta armahdusta


    Moskovalainen oikeus on tuominnut norjalaisen eläkkeelle jääneen rajaupseerin Frode Bergin 14 vuoden vankeusrangaistukseen. Oikeuden mukaan Berg keräsi tietoa venäläisistä ydinsukellusveneistä Norjan hyväksi. Oikeuden mukaan Berg sai tietonsa...

    Moskovalainen oikeus on tuominnut norjalaisen eläkkeelle jääneen rajaupseerin Frode Bergin 14 vuoden vankeusrangaistukseen. Oikeuden mukaan Berg keräsi tietoa venäläisistä ydinsukellusveneistä Norjan hyväksi.

    Oikeuden mukaan Berg sai tietonsa venäläisen asefirman edustajalta, joka toimi puolestaan turvallisuuspalveluiden värväämänä. Venäläissyyttäjän mukaan Berg toimitti tietonsa Norjan tiedustelulle ja sai palveluistaan rahaa.

    FSB nappasi Bergin Moskovassa joulukuussa 2017. Hänellä oli hallussaan kaksi kirjekuorta, joissa oli yhteensä 3 000 euroa rahaa. Berg oli kertomansa mukaan saanut rahat kuljetettavakseen Norjassa. Ne oli määrä toimittaa Natalia-nimiselle naiselle.

    Myönsi olleensa kuriirina

    Berg kiisti aluksi syyllisyytensä, mutta pitkän tutkintavankeutensa aikana hän myönsi olleensa kuriirina Norjan puolustusvoimien tiedustelupalvelun Etteretningstjenestin tiedusteluoperaatiossa.

    Tiistaina Berg ilmoitti asianajajansa välityksellä, että hän ei aio valittaa tuomiosta. Sen sijaan hän aikoo pyytää armahdusta Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta.

    Asianajaja Ilja Novikovin mukaan Venäjän salainen palvelu käytti Bergiä hyväkseen tämän tietämättä.

    – Odotan, että norjalaiset pyrkivät ratkaisemaan asian venäläisten kanssa diplomaattisella tasolla, Novikov sanoi uutistoimisto Tassille.

    Norjan pääministeri Erna Solberg tapasi viime viikolla presidentti Putinin Pietarin arktisella foorumilla. Putin tyytyi tuolloin toteamaan, että ei ota asiaan kantaa ennen kuin oikeus on antanut päätöksensä.

    Oikeutta käytiin suljettujen ovien takana todisteina esitettyjen salaisten asiakirjojen takia. Tuomiosta julkaistiin vain esittely- ja päätösosa.

    Norjan hallitusta arvostellaan

    Norjalaisen eläkeläisen pidätys Moskovassa järkytti Bergin kotikonnuilla Kirkkoniemessä. Berg oli tunnettu yhteisönsä aktiivisena jäsenenä.

    Hän toimi Kirkkoniemessä muun muassa paikallisen Punaisen Ristin osaston ja seurakuntaneuvoston puheenjohtajana. Lisäksi hän oli aktiivinen norjalais-venäläisessä rajaseudun yhteistyössä.

    Norjalaiset ovat arvostelleet maansa tiedustelua siitä, että se olisi käyttänyt Bergin kaltaista tavallista kansalaista operaatiossaan. Norjan hallitus on ollut tähän mennessä hyvin niukkasanainen kommentoidessaan Bergin tapausta.

    Kirkkoniemessä toimii Frode Bergin tukiryhmä. Sen vetäjä Øystein Hansen kuvasi Norjan yleisradioyhtiölle NRK:lle, että tuomio oli seuraava askel Bergin kotiinsaamiseksi.

    – Odotamme nyt, että hän pääsee kotiin. Suurin vastuu kuuluu nyt Norjan hallitukselle, Hansen sanoi.

    Lue lisää:

    Vakoojaksi epäillyn norjalaisen tutkintavankeus Moskovassa kestänyt jo vuoden – Turvallisuuspalvelua arvostellaan Norjassa: Miksi kuriirina käytettiin eläköitynyttä upseeria?

    Makuupaikan vaihto kesken yötä ihmetyttää – suora yöjunayhteys voi jäädä saamatta, mikäli lippua ei varaa hyvissä ajoin

    Makuupaikan vaihto kesken yötä ihmetyttää – suora yöjunayhteys voi jäädä saamatta, mikäli lippua ei varaa hyvissä ajoin


    Marraskuussa 2018 nainen halusi matkustaa alakouluikäisen poikansa kanssa valtakunnallisen lastensuojelujärjestön viikonloppukokoukseen makuupaikassa yöjunalla Oulusta Helsinkiin. Lippua hän oli varaamassa viikkoa aikaisemmin. Tarkoitus oli olla...

    Marraskuussa 2018 nainen halusi matkustaa alakouluikäisen poikansa kanssa valtakunnallisen lastensuojelujärjestön viikonloppukokoukseen makuupaikassa yöjunalla Oulusta Helsinkiin. Lippua hän oli varaamassa viikkoa aikaisemmin. Tarkoitus oli olla Helsingissä kahdeksan ja yhdeksän välillä, ettei odotteluaika kello 11 alkavaan kokoukseen venyisi.

    Ainoa sopiva yhteys perjantai–lauantai-yölle olikin vaihdollinen, ja vaihto oli jo puoli kuuden aikaan Tampereella istumapaikalle. Kaksi suoraa, perheelle sopivaa vuoroa oli jo täynnä. Vaihtoehtona olisi ollut odotella tunteja lapsen kanssa aikaisin aamulla asemalla tai myöhästyä kokouksesta.

    Tampereelle kulkee päivittäin Rovaniemeltä yksi suora yöjunayhteys, sekä yksi vaihdollinen.VR Group

    Rovaniemeltä Tampereelle työmatkoja kulkeva mies taas on jo kaksi kertaa saanut huomata, että hänen pitäisi suoran yhteyden sijaan vaihtaa junaa Seinäjoella kolmen jälkeen aamuyöstä. Makuupaikalta toiselle makuupaikalle.

    Lipun tilaaminen aikaisemmin voi auttaa

    VR:n matkojen internethaku tarjoaa suorien yhteyksien lisäksi myös nopeampia ja vaihdollisia yhteyksiä valitulle reiteille.

    – Vaihdollista yhteyttä tarjotaan myös silloin, jos paikat ovat loppuneet esimerkiksi Seinäjoki–Helsinki- osuudella. Jos Rovaniemeltä tekee lähtöä Helsinkiin, voi järjestelmä tarjota vaihtoa esimerkiksi Kolarista tulevaan junaan, kertoo VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

    Verrattuna autoiluun ja lentämiseen Kolarin junan matkustajamäärät ovat nyt pienempiä. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa joukko kasvaa. toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma, Visit Ylläs

    Hannukaisen mukaan heille ei ole tullut palautetta koskien yöjunavaihtoja.

    – Jos lippunsa ostaa ajoissa, pääsee suoraan etelään, Hannukainen sanoo.

    ...tosin ei aina

    Palataan tässä alun äiti–lapsi-tarinaan ja Helsingissä olleeseen kokoukseen. Oulusta Helsinkiin ei olisi päässyt kahden viikon varoitusajallakaan enää suosituimpiin suoriin junayhteyksiin. Lipun osti jo tuolloin toinenkin valtakunnallisen lastensuojelujärjestön kokoukseen osallistunut nainen.

    Hän joutui ostamaan itselleen ja ekaluokkalaiselleen lipun hyvin aikaisin aamulla Helsinkiin saapuneeseen suoraan yhteyteen. Vaihto velä parhaaseen uniaikaan olisi ollut pienelle lapselle liian raskas.

    Juna oli perillä puoli seitsemän aikaan ja odotusaikaa tapahtumaan jäi siis yli neljä tuntia. Nainen sai huomata, ettei aamupaloja tarjoavia kahviloita ollut lauantaina aamuvarhaisella avoinna.

    Kyse ei ole siitä, että esimerkiksi pohjoisen junayhteyksiä olisi viime aikoina vähennetty – päinvastoin. Esimerkiksi Helsinki–Kolari-välillä on nyt yksi yöjunavuoro enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Rovaniemen yöjunien määrä on pysynyt Hannukaisen mukaan viime aikoina samana.

    Junan suosio nousussa, osa vuoroista kuitenkin tyhjillään

    Junamatkustuksen suosio sen sijaan kasvaa. Vuonna 2018 kotimaan matkamäärät kasvoivat 6,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kerrotaan VR:n toimintakertomuksessa.

    VR kertoo myös lisänneensä vaunuja ja tämä kehitys jatkuu.

    – Päiväjunissa otamme kaksikymmentä uutta kaksikerrosvaunua käyttöön. Pääaradalla on tarkoitus kasvattaa junien määrää Helsingin ja Oulun välillä.

    Viime vuonna koko maassa aloitettiin 128 uutta junavuoroa.

    Myös se merkitsee, milloin matkustaa. Pitkinä juhlapyhinä, hiihtolomilla, ruska-aikaan ja viikonloppuisin pohjoisen junat voivat olla täynnä. Muutoin junissa ei ole tunkua, varsinkaan ruuhkaisimman etelän ulkopuolella. Kotimaan kaukoliikenteen junien täyttöaste oli vuonna 40,7 prosenttia.

    Henkilökunta pystyy vielä junan lähtiessä tarkastamaan, onko kaivattuja makuupaikkoja jäljellä.Roger Källman / Yle

    Kuitenkin esimerkiki Kolarissa matkailuväki näkee, että lisää junaliikennettä tarvittaisiin. Yöjuna kulkeekin tänä vuonna ympäri vuoden, aiempaa kuukauden taukoa touko-kesäkuussa ei nyt pidetä.

    – Verrattuna autoiluun ja lentämiseen Kolarin junan matkustajamäärät ovat nyt pienempiä. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa joukko kasvaa. Siksi meidän pitäisi entisestäänkin parantaa junayhteyksiä, miettii Visit Ylläksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma.

    Mutta miten kävi etelän matkalaisten, joille ei internetissä tarjottu suoraa yhteyttä? Oulusta lähteneet äiti ja lapsi joutuivat ottamaan tarjotun junan. He nukkuivat vain Tampereelle saakka ja jatkoivat istumapaikoilla Helsinkiin. Toinen äiti lapsineen sai onneksi aamiaista sukulaisen luona Helsingissä.

    Tarinamme mies taas onnekseen kohtasi tällä kertaa yöjunassa palvelualttiin konduktöörin. Tämä löysi vielä paikan, jossa nukkua suoraan määränpäähän ilman vaihtoa.

    Kommentointi sulkeutuu 16.4. kello 22.

    Lannoiteyhtiö Yara laskee uudelleen Soklin kaivoksen kannattavuuden – jatkosta päätetään aikaisintaan vuonna 2021

    Lannoiteyhtiö Yara laskee uudelleen Soklin kaivoksen kannattavuuden – jatkosta päätetään aikaisintaan vuonna 2021


    Yara Suomi Oy käynnistää uudelleen Savukoskella sijaitsevan Soklin kaivoshankkeen teknis-taloudelliset selvitykset. Yhtiö ei ole tehnyt kaivoksesta investointipäätöstä. Yara tekee päätöksen kaivoshankkeen jatkosta sen jälkeen, kun...

    Yara Suomi Oy käynnistää uudelleen Savukoskella sijaitsevan Soklin kaivoshankkeen teknis-taloudelliset selvitykset.

    Yhtiö ei ole tehnyt kaivoksesta investointipäätöstä. Yara tekee päätöksen kaivoshankkeen jatkosta sen jälkeen, kun kannattavuuslaskelmat ja lupaprosessit on päivitetty ja saatettu loppuun.

    Yhtiön mukaan päätös Soklin kaivoshankkeen jatkosta tehdään aikaisintaan vuonna 2021.

    Kaivospiirin koko lähes 6 000 hehtaaria

    Yara Suomi Oy teki hakemuksen Savukosken kunnassa sijaitsevan Soklin kaivoksen kaivospiirin muuttamiseksi vuoden 2013 alussa. Yara haki Soklin jo olemassa olevaan kaivospiiriin laajennusta siten, että alueen koko olisi yhteensä 5 900 hehtaaria.

    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto hyväksyi hakemuksen Soklin kaivospiirin muuttamiseksi elokuussa 2013. Tukesin päätöksestä valittivat Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Lapin luonnonsuojelupiiri ry ja Kemin-Sompion paliskunta.

    Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset, minkä jälkeen luonnonsuojelupiiri ja paliskunta valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset tammikuussa 2017.

    Kaivoksen käsitellyt vedet Kemijokeen

    Norjalainen lannoiteyhtiö Yara on jo vuosia suunnitellut Savukoskelle fosfaattikaivosta. Fosfaattia käytetään lannoitteiden valmistukseen. Soklin kaivoshanke Savukoskella on saanut ympäristö- ja vesitalousluvan kesällä 2018.

    Kaivosalueen jätevedet johdetaan käsiteltynä Kemijokeen purkupaikan kautta. Aluehallintovirasto on asettanut Kemijokeen päätyvän vuotuisen fosforikuormituksen ylärajaksi 930 kiloa. AVI :n mukaan kaivoksen aiheuttamat muutokset veden laadussa ja pohjaeläimissä näkyisivät vain purkupaikan läheisyydessä.

    Kaivoksen melu- ja valopäästöt aiheuttavat viraston mukaan jonkin verran häiriötä lähiseudun poronhoidolle. Kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi Yara Suomi Oy on velvollinen maksamaan 30 000 euron edestä kalatalousmaksua vuosittain.

    Pirita Näkkäläjärven kolumni: Vaalitulos lupailee saamelaisasioille myötämielistä
hallitusta, mutta se ei tarkoita vielä mitään

    Pirita Näkkäläjärven kolumni: Vaalitulos lupailee saamelaisasioille myötämielistä hallitusta, mutta se ei tarkoita vielä mitään


    Oli tipalla, että lähtökohta tähän vaalianalyysiin saamelaisnäkökulmasta olisi ollut aivan erilainen. Mitä jos utsjokelaissyntyinen ja saamenkielinen Juha Tapiola, joka oli Vihreiden ehdokkaana Hämeen vaalipiirissä olisi päässyt läpi, kuten...

    Oli tipalla, että lähtökohta tähän vaalianalyysiin saamelaisnäkökulmasta olisi ollut aivan erilainen. Mitä jos utsjokelaissyntyinen ja saamenkielinen Juha Tapiola, joka oli Vihreiden ehdokkaana Hämeen vaalipiirissä olisi päässyt läpi, kuten yhdessä vaiheessa vaali-iltaa vaikutti? Entä jos Vihreiden Riikka Karppinen Sodankylästä olisi saanut muutaman äänen lisää ja olisi voittanut Keskustan Markus Lohen kisassa Lapin vaalipiirin viimeisestä paikasta?

    No, silti eduskuntavaalituloksen analysoiminen saamelaisnäkökulmasta ei ole aivan yksinkertaista.

    Saamelaisasioiden etenemiseen seuraavan neljän vuoden aikana vaikuttaa monta asiaa. Vaalitulos viitoittaa tietä hallituksen ja hallitusohjelman rakentamiseen. Myöhemmässä vaiheessa ratkaisevassa asemassa ovat Lapin vaalipiiristä läpi menneet ehdokkaat, sillä Arkadianmäellä nimenomaan heitä kuunnellaan saamelaisasioiden asiantuntijoina. Tässä vaiheessa kuitenkin myös Suomen saamelaiskäräjillä on vielä mahdollisuus koittaa vaikuttaa Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan.

    Vasemmalla ollaan myötämielisempiä saamelaisasioille

    Nämä eduskuntavaalit veivät Suomea pari piirua vasemmalle. Tavallisesti se tarkoittaa myötämielisempää suhtautumista saamelaisten oikeuksien edistämiseen.

    Vaalitulos on tällä kertaa kuitenkin sellainen, että se mahdollistaa monta eriluonteista hallitusvaihtoehtoa. On melko selvää, että eniten paikkoja saaneen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelut, mutta ei ole ollenkaan varmaa mitkä puolueet seuraavassa hallituksessa istuvat.

    Usean hallitusvaihtoehdon takia on vaikeaa ennakoida täsmälleen millaista saamelaispolitiikkaa Suomessa on seuraavan neljän vuoden aikana tiedossa. Kaikki puolueet eivät edes maininneet saamelaisasioita eduskuntavaaliohjelmissaan. Saamelaisasioista ei muutenkaan juuri näiden vaalien aikana keskusteltu, ja vaalikoneissa tiedusteltiin lähinnä Lapin vaalipiirin ehdokkailta linjauksia alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin ja Jäämeren rataan.

    SDP mainitsi saamelaisasiat vaaliohjelmassaan, mutta pääteemojen joukkoon ne eivät nousseet. Heidän puoluekokouksensa on kuitenkin linjannut, että ILO 169 -sopimus pitää ratifioida. On siis aivan mahdollista, että saamelaisille tärkeän ILO-sopimuksen ratifioiminen Suomessa etenee viimein, jos SDP on pääministeripuolue ja hallituskumppaneina toimivat Vihreät ja Vasemmistoliitto, jotka kummatkin lupasivat vaaliohjelmissaan ratifioida ILO-sopimuksen.

    Muut kansanedustajat pitävät Lapin vaalipiirin edustajia saamelaisasioiden asiantuntijoina

    Saamelaisasioille myötämielinen hallitusohjelmakaan ei vielä takaa, että saamelaisasiat todella etenevät eduskunnassa.

    Yksi este on se, että muut kansanedustajat kuuntelevat Lapin vaalipiiristä valittuja ehdokkaita saamelaisasioiden asiantuntijoina. Jos läpi menee ehdokkaita, jotka vastustavat saamelaisten oikeuksien etenemistä tai levittävät disinformaatiota saamelaisasioista, niin saamelaisten oikeuksien vahvistuminen voi tyssätä siihen.

    Lapin vaalipiiristä valittiin näissä vaaleissa Katri Kulmuni (kesk), Kaisa Juuso (ps), Mikko Kärnä (kesk), Markus Mustajärvi (vas), Johanna Ojala-Niemelä (sdp), Heikki Autto (kok) ja Markus Lohi (kesk).

    Jos käyttää jälleen ILO 169 -sopimusta mittarina, niin Ylen vaalikoneesta voi tarkistaa mihin suuntaan Lapin vaalipiiristä valitut kansanedustajat asiassa kallistuvat. Kaikki seitsemän tuovat esille, että he ovat eri mieltä väittämästä, että ILO-sopimus pitää ratifioida seuraavalla hallituskaudella. Viisi edustajaa viittaa siihen, että olisi muka epäselvää kuka on saamelainen. Argumentti, joka toimii tekosyynä vastustaa ILO-sopimuksen ratifioimista.

    Jos Riikka Karppinen (vihr) olisi noussut eduskuntaan, niin hän olisi ollut ainoa Lapin vaalipiirin kansanedustaja, joka kannattaa ILO-sopimuksen ratifioimista seuraavan neljän vuoden aikana.

    Suomen saamelaiskäräjätkin voi vaikuttaa hallitusohjelmaan

    Suomen saamelaiskäräjillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa seuraavan hallituksen saamelaispolitiikkaan.

    Vaikka saamelaiskäräjiä ei virallisesti kelpuutettaisikaan hallitusneuvotteluihin, kuten kävi neljä vuotta sitten, niin poliitikkoja voi silti koittaa lobata.

    Saamelaiskäräjät aloitti jo syksyllä vaikuttamistyön konsultin avustuksella. Valmistelun tuloksia ei kuitenkaan ole vielä kerrottu julkisuuteen. Siksi on vaikeaa arvioida oliko vaalikoneissa edes tarpeen tiedustella ehdokkaiden kantoja ILO-sopimuksen ratifiointiin. Voihan olla, että Suomen saamelaiskäräjät päättää priorisoida aivan muita kysymyksiä seuraavaan hallitusohjelmaan.

    Kirjoittaja: Pirita Näkkäläjärvi

    Oikaistu 16.4.2019 klo 13:16: Kirjoitukseen on lisätty tieto, että SDP mainitsee saamelaisasiat pitkässä versiossa vaaliohjelmastaan.

    Kulmuni Keskustan vaalitappiosta:

    Kulmuni Keskustan vaalitappiosta: "Vaatii puolueessa erittäin kovan ja tiukan analyysin"


    Keskustan varapuheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan puolueessa on nyt tehtävä tiukka analyysi historiallisen vaalitappion syistä. Keskusta menetti eduskuntavaaleissa kahdeksantoista paikkaa ja kannatus putosi 7,3 prosenttiyksiköllä. Kulmuni itse...

    Keskustan varapuheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan puolueessa on nyt tehtävä tiukka analyysi historiallisen vaalitappion syistä. Keskusta menetti eduskuntavaaleissa kahdeksantoista paikkaa ja kannatus putosi 7,3 prosenttiyksiköllä.

    Kulmuni itse nousi oman vaalipiirinsä Lapin äänikuningattareksi. Viime vaaleista tuli kuitenkin takapakkia lähes 1300 äänen verran. Ääniosuudesta suli 13,7 prosenttiyksikköä, mutta Keskusta menetti Lapissa vain yhden paikan.

    – Olen iloinen ja kiitollinen, että saa jatkaa eduskunnassa Lapin ja isänmaan puolesta, mutta puolueen tilanne on surullinen ja harmittava. Tämä oli historian kovimpia vaalitappioita. Se vaatii puolueessa erittäin kovan ja tiukan analyysin, Kulmuni sanoi.

    Talousasiat ajoivat liikaa edelle

    Hänen mukaansa syvempien analyysien aika Keskustan vaalitappion syistä on vielä edessä. Yhdeksi tekijäksi hän kuitenkin nostaa keskittymisen liiaksi talousasioihin.

    – Talous on tärkeä asia elämässä ja politiikassa, niin on myös paljon muita tärkeitä asioita ja niiden korostaminen on kyllä Keskustalle ensiarvoisen tärkeää, Kulmuni pohtii.

    Kulmuni muistuttaa, että Keskustan satavuotinen historia antaa uskoa siihen, että puolue kykenee vielä uuteenkin nousuun. Lääkkeet Keskustan uuteen nousuun kumpuavat puolueelle perinteisesti tärkeistä asioista: maakuntien puolustamisesta, koko maan asuttuna pitämisestä ja keskittämiskehityksen vastustamisesta.

    – Politiikassa välillä voittaa ja välillä häviää. Ajattelen, että jokaisessa tappiossa on voiton siemen. Kyllä Keskusta lähtee tavoittelemaan uutta nousua ja se rakennetaan ainoastaan syvän aatteellisella politiikalla, Kulmuni sanoo.

    "Tämä ei ole yhden miehen eikä naisen show"

    Kulmuni ei halua arvioida, miten vaalitappio vaikuttaa esimerkiksi puheenjohtaja Juha Sipilän asemaan tai siihen järjestetäänkö puoluekokous mahdollisesti etuajassa.

    – Tämä ei ole yhden mielen eikä naisen show.

    Uskoa tulevaan antaa myös se, että puolue sai läpi monia nuoria edustajia useissa vaalipiireissä. Uusia kolmikymppisiä Keskustan kansanedustajia ovat muun muassa Paavo Väyrysen entinen europarlamenttiavustaja, keskisuomalainen Joonas Könttä, sekä entinen keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi Hämeen vaalipiiristä.

    Omasta vaalipiiristään Lapista Kulmunin rinnalle eduskuntaan valittiin tutut puoluetoverit Mikko Kärnä ja Markus Lohi. Kulmuni uskoo, että eduskuntayhteistyö muidenkin lappilaisedustajien kanssa sujuu totutun tiiviisti yli puoluerajojen.

    – Seitsemän lappilaista kansanedustajaa on aina pitänyt yhtä. Meillä on semmoinen Lappi-puolue siellä, Kulmuni luonnehtii.

    Kulmuni pitää tärkeänä myös sitä, että kotiseutunsa Meri-Lappi sai nyt kaksi edustajaa Arkadianmäelle, kun ensikertalainen Kaisa Juuso (ps.) nousi eduskuntaan.

    – Kyllä se on hieno juttu. Meillä ei sieltä seudulta ole ollut pitkään aikaan useampaa kansanedustajaa, että se on hieno asia kotiseudulle ja koko Lapille ja Suomelle.

    Ystävät hyvästelivät Levin mökkipalossa kuolleet nuoret kirjeillä, jotka he jättivät tyhjiin pulpetteihin –

    Ystävät hyvästelivät Levin mökkipalossa kuolleet nuoret kirjeillä, jotka he jättivät tyhjiin pulpetteihin – "Tänään on itketty paljon"


    Koulun piha oli maanantaiaamuna poikkeuksellisen hiljainen Pyhtään Huutjärvellä. Päivä alkoi suruliputuksella, jonka jälkeen koulu piti hiljaisen hetken Levin mökkipalossa menehtyneiden nuorten muistoksi. Oppilaat ovat saaneet käydä vapaasti...

    Koulun piha oli maanantaiaamuna poikkeuksellisen hiljainen Pyhtään Huutjärvellä. Päivä alkoi suruliputuksella, jonka jälkeen koulu piti hiljaisen hetken Levin mökkipalossa menehtyneiden nuorten muistoksi.

    Oppilaat ovat saaneet käydä vapaasti puhumassa tunteistaan useille kriisityöntekijöille, jotka päivystivät koulun tiloissa koko päivän. Heidän luonaan kävi kymmeniä nuoria.

    – Heitä on tullut yksin tai ryhmissä. Osa on halunnut puhua, jotkut olla vain hiljaa. Tänään on itketty paljon, kertoo Pyhtään seurakunnan nuorisopappina toimiva pastori Tanja Roiha.

    Omat tunteet on pitänyt tänään siirtää pois. Tanja Roiha

    Roihan mukaan päällimmäisenä on noussut esiin vaikeus ymmärtää, kuinka näin voi ylipäänsä tapahtua.

    – Kuoleman äkillisyys on vaikea käsittää. Se, kuinka näin nuorilla voi jäädä elämä kesken. Kysymyksiä on herättänyt se, ettei tiedetä yksityiskohtia tapahtumista.

    Tragedia koskettaa koko kuntaa

    Oppilaat ovat halunneet myös muistella ystäviään ja kertoa hyviä muistoja ystävyytensä varrelta. On myös jätetty konkreettisia hyvästejä piirtämällä tai kirjoittamalla.

    – Moni on halunnut kirjoittaa kavereilleen kirjeen, joka on laitettu menehtyneen nuoren tyhjilleen jääneeseen pulpettiin.

    OTKES

    Roiha on myös kiertänyt menehtyneiden oppilaiden luokissa yhdessä koulukuraattorin kanssa. Heidän lisäkseen oppilaita ovat tukeneet kunnan nuorisotoimen työntekijät, opettajat ja terveydenhoitaja.

    – Omat tunteet on pitänyt tänään siirtää pois. Me aikuiset saimme tiedon tapahtuneesta jo perjantaina iltapäivällä. Oma järkytys tuli siinä, ja sitä ehti käsitellä jonkin verran viikonlopun aikana, Roiha sanoo.

    Kuoleman äkillisyys on vaikea käsittää. Se, kuinka näin nuorilla voi jäädä elämä kesken. Tanja Roiha

    Tulipalo syttyi kaksikerroksisessa hirsimökissä Levillä varhain perjantaina. Kaikki kolme kuolonuhria ja yksi palosta selviytynyt olivat alaikäisiä. Palosta selviytynyt oli lähes täysi-ikäinen ja yläkerrassa nukkuneet ja menehtyneet olivat nuorempia saman perheen jäseniä.

    Lapin poliisilaitoksen mukaan mökkiseurueeseen kuului lisäksi yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka ei ollut palon aikaan rakennuksessa.

    Tragedia on koskettanut syvästi pientä, noin 5000 asukkaan Pyhtäätä.

    – Se on tavattoman murheellinen asia meille kaikille, mutta etenkin läheisille. Olen ollut tiiviissä yhteydessä lähiomaisiin, kertoo Pyhtään seurakunnan kirkkoherra Marjo Kujala.

    Suruhartaus tiistaina

    Pyhtään kunta ja seurakunta järjestävät keskusteluapua kaikille halukkaille koko viikon ajan.

    Nuorisotoimen tilat ovat nuorille auki koko viikon, ja seurakunta järjestää tiistai-iltana suruhartauden Pyhtään kirkossa. Kujalan mukaan suruhartaus koostuu rukouksesta, musiikista ja psalmiteksteistä.

    Lisäksi kuntalaisille tarjotaan keskusteluapua koko viikon ajan seurakunnan tilaisuuksien jälkeen. Nuorisopappi Tanja Roiha menee keskiviikkona uudelleen Huutjärven koululle.

    – Nuoret ovat kokeneet tosi hyväksi sen, että voivat vapaasti lähteä tunnilta ja mennä sinne takaisin. Siten he ovat pystyneet olemaan koulussa, Roiha sanoo.

    Väyrynen: Tähtiliike mukana myös tulevissa vaaleissa

    Väyrynen: Tähtiliike mukana myös tulevissa vaaleissa


    Entinen kansanedustaja Paavo Väyrynen (tl.) kertoo uusimman puolueensa tähtiliikkeen jatkavan toimintaansa, vaikka puolue ei saanut lainkaan kansanedustajia sunnuntain eduskuntavaaleissa. Väyrysen mukaan tähtiliike on mukana tulevissa vaaleissa,...

    Entinen kansanedustaja Paavo Väyrynen (tl.) kertoo uusimman puolueensa tähtiliikkeen jatkavan toimintaansa, vaikka puolue ei saanut lainkaan kansanedustajia sunnuntain eduskuntavaaleissa.

    Väyrysen mukaan tähtiliike on mukana tulevissa vaaleissa, vaikkakin eurovaaleihin osallistuminen mietityttää. Väyrynen pelkää puolueensa eurovaalikampanjan jäävän ilman televisiojulkisuutta.

    Väyrynen oli eduskuntavaaleissa ehdolla Uudellamaalla. Hän sai runsaat 1200 ääntä ja putosi eduskunnasta.

    Väyrynen syyttää tiedotusvälineitä vaalitappiostaan, koska ei mielestään päässyt puolueineen riittävästi esille vaaliväittelyissä. Hän kommentoi vaaleja blogissaan maanantaina.

    Tähtiliikkeellä oli 175 ehdokasta eduskuntavaaleissa.

    Vihreiden Riikka Karppinen keräsi puolueensa kolmanneksi suurimman äänisaaliin – jäi silti Lapissa rannalle äärimmäisen pienellä erolla

    Vihreiden Riikka Karppinen keräsi puolueensa kolmanneksi suurimman äänisaaliin – jäi silti Lapissa rannalle äärimmäisen pienellä erolla


    Lapissa eduskuntavaalien suurin voittaja oli Vihreät, joka lähes nelinkertaisti äänimääränsä. 9705 ääntä ei aivan riittänyt historialliseen ensimmäiseen eduskuntapaikkaan. Puolueen ylivoimainen ääniharava, sodankyläläinen Riikka...

    Lapissa eduskuntavaalien suurin voittaja oli Vihreät, joka lähes nelinkertaisti äänimääränsä. 9705 ääntä ei aivan riittänyt historialliseen ensimmäiseen eduskuntapaikkaan.

    Puolueen ylivoimainen ääniharava, sodankyläläinen Riikka Karppinen keräsi yksin 7814 ääntä. 24-vuotias kunnanvaltuutettu ja eduskuntavaalien ensikertalainen nousi Lapin vaalipiirin kakkosäänikuningattareksi suurimman äänipotin keränneen keskustan Katri Kulmunin jälkeen.

    – Tämähän on aivan historiallinen tilanne, että Lapissa vihreä ehdokas on kolmanneksi eniten ääniä saanut ehdokas koko puolueessa valtakunnallisesti. Sikäli minun täytyy olla kyllä erittäin tyytyväinen tähän tulokseen ja olen sitä aidosti. Vaikka sitä eduskuntapaikkaa ei ole vielä tulossa – sitähän ei ole vielä aivan loppuun asti laskettu – niin tämähän on nuorelle ehdokkaalle aivan lottovoitto, kiitteli Riikka Karppinen tulostaan.

    Karppinen jäi rannalle erittäin tiukalla marginaalilla, sillä hänen vertailulukunsa oli 9705, kun viimeisenä valituksi tulleen Markus Lohen (kesk.) vertailuluku oli 9712. Karppinen olisi siis noussut Lohen ohi kahdeksalla äänellä.

    Karppisen äänisaalis oli puolueensa listoilta Lapissa täysin ylivertainen. Seuraavaksi eniten ääniä saanut vihreä kansanedustajaehdokas oli rovaniemeläinen Miikka Keränen, jonka äänisaalis jäi alle 300 ääneen.

    Kampanjan Rovaniemen aluepäälliköllä Timo Törmäsellä ja Riikka Karppisella riittää vielä jännitettävää tarkistuslaskennan valmistumiseen asti. Ero keskustan Markus Loheen on vertailuluvuissa vain seitsemän.Yle / Marjukka TalvitieKarppinen valtakunnan kolmanneksi suosituin vihreä

    Rannalle jääneistä ehdokkaista Karppinen keräsi koko maassa suurimman äänipotin. Valtakunnallisesti hänen äänisaaliinsa oli vihreiden ehdokkaista kolmanneksi paras. Edelle kirivät vain puheenjohtaja Pekka Haavisto ja varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, molemmat Helsingin vaalipiiristä.

    Tilanne voi kuitenkin ainakin periaatteessa muuttua, sillä Lapissa hylättiin 734 ääntä. Karppinen ja vihreät tarvitsisivat niistä vain kahdeksan ohittaakseen keskustan Markus Lohen. Tarkistuslaskennan tulokset julkistetaan keskiviikkona.

    – Tässä tulee erittäin jännittävä tarkistuslaskenta. Odotellaan vielä sinne asti, tuumasi Karppisen kampanjan Rovaniemen aluepäällikkö Timo Törmänen vaali-illan laskennan valmistuttua.

    Törmäsen mukaan Karppisen tuloksesta saa kiittää muun muassa ahkeraa vaalityötä laajalti pitkin Lappia.

    – Laskin, että tässä tuli 3982 kilometriä ja pitkästi yli tuhat tuntia kampanjatyötä. Kaikkemme teimme, Törmänen sanoo.

    Puolueena vihreät nosti ääniosuuttaan Lapissa lähes kolminkertaiseksi edellisistä eduskuntavaaleista. Tuolloin ääniä kertyi 2643 kappaletta, nyt ääniä tuli 9705.

    Vihreiden kannatus oli vahvaa Rovaniemen lisäksi Karppisen kotikunnassa Sodankylässä, Pelkosenniemellä, Kittilässä, Kolarissa ja Inarissa.

    Törmänen uskoo, että tämän on näyttävä Lapin politiikanteossa, vaikka eduskuntapaikka jäikin vielä toistaiseksi haaveeksi.

    – Me [vihreät] ei olla enää 2,5 prosentin porukka vaan kymmenen prosentin porukka, iloitsi Törmänen.

    Lappiin kolme uutta kansanedustajaa – viimeisestä paikasta todellinen jännitysnäytelmä

    Lappiin kolme uutta kansanedustajaa – viimeisestä paikasta todellinen jännitysnäytelmä


    Lappi sai kolme uutta kansanedustajaa sunnuntain eduskuntavaaleissa. He ovat Heikki Autto (kok.) Rovaniemeltä, Kaisa Juuso (ps.) Torniosta ja Mikko Kärnä (kesk.) Enontekiöltä. Mikko Kärnä kiitteli vuolaasti kampanjapäällikköään Tiina Loukolaa...

    Lappi sai kolme uutta kansanedustajaa sunnuntain eduskuntavaaleissa. He ovat Heikki Autto (kok.) Rovaniemeltä, Kaisa Juuso (ps.) Torniosta ja Mikko Kärnä (kesk.) Enontekiöltä.

    Mikko Kärnä kiitteli vuolaasti kampanjapäällikköään Tiina Loukolaa ennakkoäänten tultua julki.Yle / Marjukka Talvitie

    Heistä Juuso on aidosti ensimmäistä kertaa eduskunnassa. Ensi kertaa eduskuntavaaleissa ehdolla ollut torniolainen sai 5758 ääntä.

    Kärnä nousi varapaikalta Paavo Väyrysen tilalle eduskuntaan lähes koko viime vaalikaudeksi. Kärnä keräsi 6481 ääntä, mikä oli miltei kaksinkertainen määrä vuoden 2015 vaaleihin verrattuna.

    Autto taas oli kansanedustajana vuodet 2011-2015 mutta putosi vuoden 2015 vaaleissa. Autton äänisaalis näissä vaaleissa oli 5447 ääntä, mikä on runsaat 800 ääntä vähemmän kuin viimeksi.

    Keskusta menetti yhden neljästä paikastaan Lapissa. Perussuomalaiset, vasemmistoliitto, SDP ja kokoomus saivat kukin yhden paikan.

    Istuva kansanedustaja Markus Lohi oli vaaleissa Lapin viimeinen läpimenijä.Yle / Marjukka Talvitie

    Paikkansa eduskunnassa uusivat Lapista Katri Kulmuni (kesk.), Markus Lohi (kesk.), Markus Mustajärvi (vas.) ja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).

    Kulmuni keräsi eniten ääniä Lapissa viime vaalien tapaan. Nyt ääniä kertyi 8418, mikä on vajaat 1300 vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015 hän sai 9705 ääntä.

    Lohi sai 4966 ääntä, Mustajärvi 5525 ja Ojala-Niemelä 6717 ääntä. Lohen ja Ojala-Niemelän äänipotit kasvoivat neljän vuoden takaisesta, Mustajärven pieneni hieman.

    Eeva-Maria Maijala (kesk.) kampanjoi Rovaniemellä lauantaina 13. huhtikuuta.Perttu Ruokangas / Yle

    Eduskunnasta putosivat Eeva-Maria Maijala (kesk.) ja Matti Torvinen (sin.). Maijala sai 4328 ääntä ja Torvinen 312 ääntä.

    Matti Torvinen (sin.) Rovaniemen Lordin aukiolla 13. huhtikuuta.Perttu Ruokangas / Yle

    Riikka Karppinen (vihr.) keräsi toiseksi eniten ääniä Lapissa, mutta jäi lopulta valitsematta. Karppisen äänisaalis oli Lapin toiseksi paras, 7814 ääntä.

    Riikka Karppisen vaalivalvojaisissa jännitettiin läpimenoa aivan viimeiseen saakka. Karppisen vieressä Timo Törmänen.Yle / Marjukka Talvitie

    Karppinen oli todella lähellä viimeisessä paikassa, aivan Markus Lohen kannoilla. Lapin viimeisen kansanedustajapaikan kohtaloa saatiin jännittää ihan ääntenlaskennan viimeisille hetkille. Karppisen ja Lohen ero vertausluvussa oli lopulta vain seitsemän ääntä.

    Tämä tarkoittaa sitä, että äänten tarkastuslaskennasta tulee Lapissa todella jännittävä. Tarkastuslaskenta tehdään maanantaina 15. huhtikuuta. Tarkastuslaskennan ja samalla eduskuntavaalien tulos vahvistetaan keskiviikkona 17. huhtikuuta.

    Keskustan kannatus romahti

    Keskusta pysyi Lapin suurimpana puolueena, vaikka sen kannatus romahti viime eduskuntavaaleista 13,7 prosenttiyksikköä 29,2 prosenttiin.

    Kakkospaikan piti perussuomalaiset 17,2 prosentin kannatuksella, mikä on vain vähän eli 0,7 prosenttiyksikköä viime eduskuntavaaleja enemmän.

    Aiemmin vasemmistoliitto oli pitkään Lapin toiseksi suurin puolue mutta pysyi edelleen kolmannella sijalla. Kannatus nousi hivenen, 0,4 prosenttiyksikköä ja oli 14,1 prosenttia.

    SDP ylsi lähes Lapissa 13,5 prosentin kannatukseen, nousua oli 2,7 prosenttiyksikköä.

    Kokoomuksen kannatus oli 11,3 prosenttia eli 1,2 prosenttiyksikköä edellisvaaleja enemmän.

    Lappilaisten äänestysinto laski hieman neljän vuoden takaisesta. Lapin äänestysprosentti oli näissä eduskuntavaaleissa 68,8. Vuoden 2015 vaaleissa luku oli 69,1.

    Lapin äänet saatiin laskettua kello 22.57.

    Väyrynen putosi eduskunnasta

    Väyrynen putosi eduskunnasta


    Pitkäaikainen kansanedustaja ja ex-ministeri Paavo Väyrynen (tl.) putosi eduskunnasta. Väyrynen sai eduskuntavaaleissa 1235 ääntä eikä se riittänyt valintaan. Väyrynen asettui näissä vaaleissa ehdolle Uudellemaalle uuden puolueensa...

    Pitkäaikainen kansanedustaja ja ex-ministeri Paavo Väyrynen (tl.) putosi eduskunnasta.

    Väyrynen sai eduskuntavaaleissa 1235 ääntä eikä se riittänyt valintaan.

    Väyrynen asettui näissä vaaleissa ehdolle Uudellemaalle uuden puolueensa Tähtiliikkeen riveissä. Väyrynen perusti uuden puolueen, kun riitaantui edellisen perustamansa puolueen, Kansalaispuolueen, muiden johtohenkilöiden kanssa.

    Vielä viime eduskuntavaaleissa Väyrynen oli keskustan ehdokas Lapin vaalipiirissä ja sai lähes 7 000 ääntä.

    Väyryselle kävi huonosti Uudellamaalla myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, jolloin hän putosi eduskunnasta.

    Levin tulipalon kuolonuhrit olivat pyhtääläisiä nuoria – koulu järjestää kriisiapua ja suruliputuksen, kirkossa hartaus

    Levin tulipalon kuolonuhrit olivat pyhtääläisiä nuoria – koulu järjestää kriisiapua ja suruliputuksen, kirkossa hartaus


    Levin tulipalon uhrit ovat pyhtääläisiä nuoria. Nuoret kävivät Huutjärven koulua, joka järjestää maanantaina muille koululaisille tarpeen mukaan kriisiapua yhdessä seurakunnan kanssa. Paikalla on myös nuorisotyöntekijöitä. Huutjärven...

    Levin tulipalon uhrit ovat pyhtääläisiä nuoria. Nuoret kävivät Huutjärven koulua, joka järjestää maanantaina muille koululaisille tarpeen mukaan kriisiapua yhdessä seurakunnan kanssa. Paikalla on myös nuorisotyöntekijöitä.

    Huutjärven koululla järjestetään maanantaina suruliputus, johon on kysytty lupa uhrien omaisilta.

    – Nuorten omaiset ovat antaneet hyväksyntänsä suruliputukselle, kertoo Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho.

    Tiistai-iltana nuoria muistetaan suruhartaudessa Pyhtään kirkossa. Suruhartaus alkaa kello 18. Kunnanjohtaja Jouni Eho lähettää surunvalittelut ja lämpimän osanoton uhrien omaisille ja läheisille.

    – Tällainen tragedia koskettaa laajasti koko Pyhtään kunnan yhteisöä. Myötätuntoni on menehtyneiden lasten sekä surua kohtaavien läheisten luona.

    Rikosta ei epäillä

    Tulipalo syttyi kaksikerroksisessa hirsimökissä Levillä varhain perjantaina. Kaikki kolme kuolonuhria ja yksi palosta selviytynyt olivat alaikäisiä. Palosta selviytynyt perheenjäsen oli lähes täysi-ikäinen ja yläkerrassa nukkuneet ja menehtyneet olivat nuorempia saman perheen jäseniä.

    Lapin poliisilaitoksen mukaan mökkiseurueeseen kuului lisäksi yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka ei ollut palon aikaan rakennuksessa.

    Onnettomuuden osallisia kuten huoltajaa, palosta selviytynyttä ja mökin omistajaa on kuultu viikonlopun aikana. Kuolonuhreille tehdään myös kuolemansyyn tutkinta.

    Palossa ei epäillä rikosta eikä myöskään ole ilmennyt mitään, mikä viittaisi, että palo olisi johtunut huolimattomuudesta.

    Uhrien kotipaikkakunnasta kertoi ensin Kymen Sanomat.

    Levin palon kuolonuhrit ja selviytynyt olivat alaikäisiä sisaruksia

    Levin palon kuolonuhrit ja selviytynyt olivat alaikäisiä sisaruksia


    Varhain perjantaina Levillä syttyneen mökkitulipalon kaikki kolme kuolonuhria ja yksi palosta selviytynyt olivat alaikäisiä, kertoo Onnettomuustutkintakeskus (Otkes). Palosta selviytynyt perheenjäsen oli lähes täysi-ikäinen ja yläkerrassa...

    Varhain perjantaina Levillä syttyneen mökkitulipalon kaikki kolme kuolonuhria ja yksi palosta selviytynyt olivat alaikäisiä, kertoo Onnettomuustutkintakeskus (Otkes).

    Palosta selviytynyt perheenjäsen oli lähes täysi-ikäinen ja yläkerrassa nukkuneet ja menehtyneet olivat hänen pikkusisaruksiaan. Lapin poliisin rikoskomisarion Kirsi Huhtamäen mukaan menehtyneet olivat kouluikäisiä.

    Edelleenkään palon syytä ei ole kyetty selvittämään. Mahdollisuuksia vielä on. Kirsi Huhtamäki

    Lapin poliisilaitoksen mukaan mökkiseurueeseen kuului lisäksi yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka ei ollut palon aikaan rakennuksessa. Mökin vuokrannut perhe oli Etelä-Suomesta.

    Onnettomuuden osallisia kuten huoltajaa, palosta selviytynyttä ja mökin omistajaa on kuultu viikonlopun aikana. Kuolonuhreille tehdään myös kuolemansyyn tutkinta.

    Huhtamäen mukaan teknisessä tutkinnassa on jo edistytty jonkin verran.

    – Mökki on isohko, mutta on saatu poissuljettua sellaisia tiloja, mistä palo ei näillä näkymin olisi lähtenyt. Edelleenkään palon syytä ei ole kyetty selvittämään. Mahdollisuuksia vielä on, Huhtamäki kertoo.

    Huhtamäen mukaan palossa ei epäillä rikosta eikä myöskään ole ilmennyt mitään, mikä viittaisi, että palo olisi johtunut huolimattomuudesta.

    Lomamökin paloa sammutetaan Kittilän Levillä 12.4.2019.Lapin poliisi

    Levin Isorakalla paloi kaksikerroksinen hirsimökki, jossa oli tapahtumahetkellä noin kello kolmelta perjantain vastaisena yönä neljä alaikäistä. Palopaikka on lähellä Levin ydinkeskustaa Levitunturin pohjoispuolella Hankatiellä.

    Alakerrassa nukkunut perheenjäsen pääsi pelastautumaan. Alkutietojen mukaan hän oli herännyt palovaroittimeen. Kolmea yläkerrassa nukkunutta ei kyetty pelastamaan.

    3 onnettomuustutkijaa – halutaan katsoa läpi "erityisen tarkkaan"

    Tulipalo oli voimakas ja kehittyi nopeasti täyden palamisen vaiheeseen. Näin kävi Lapin pelastuslaitoksen mukaan varsinkin yläkerrassa, jossa menehtyneet nukkuivat.

    Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan onnettomuuspaikalla Levillä on parhaillaan kolme Otkesin tutkijaa. Kaikkiaan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tutkintaa tekee arviolta 6–8 hengen ryhmä.

    Google

    – Nyt tehdään alustavaa tutkintaa, jossa asiat alkavat selvitä. Erityisen tärkeää on saada tietoa päätöksenteon tueksi siitä, tehdäänkö tästä varsinainen tutkinta vai ei, Otkesin hallintopäällikkö Hannamari Helke kertoo.

    – Tällä hetkellä kyllä näyttää siltä, että kyllä tästä tutkinta tulee, Helke arvioi.

    Hän kertoo, että Levin palo on hyvin harvinainen kokoluokaltaan Suomessa. Usean uhrin vaatineita tulipaloja on sattunut viiime vuosina vain muutama. Tällaiset tapaukset halutaan yleensä katsoa läpi erityisen tarkkaan, jotta tutkinnasta olisi hyötyä yleiselle turvallisuudelle.

    Helken mukaan tutkintapäätös saadaan tehdyksi ensi viikon aikana. Sen jälkeen kootaan varsinainen tutkintaryhmä, kun tiedetään tutkinnan suunta. Tavallisesti onnettomuustutkinnat kestävät 6–9 kuukautta.

    Lue myös:

    Levin tulipalossa kuolleet kolme ihmistä olivat saman perheen jäseniä – yksi pelastui

    Paluu seurakoirasta oikeaan työhön – nyt porokoirilta vaaditaan uusia taitoja

    Paluu seurakoirasta oikeaan työhön – nyt porokoirilta vaaditaan uusia taitoja


    Vanhaan aikaan porokoirat ajattivat isoja tokkia, ja pennut olivat joukon jatkona oppimassa tätä työtä. Kuten muuallakin eläinmaailmassa, nuoret yksilöt oppivat parhaiten uusia taitoja seuraamalla emonsa esimerkkiä. Moottoriajoneuvojen tultua...

    Vanhaan aikaan porokoirat ajattivat isoja tokkia, ja pennut olivat joukon jatkona oppimassa tätä työtä. Kuten muuallakin eläinmaailmassa, nuoret yksilöt oppivat parhaiten uusia taitoja seuraamalla emonsa esimerkkiä.

    Moottoriajoneuvojen tultua porotalouden käyttöön 1960-luvulla porokoirat lähes katosivat työkäytöstä Saamenmaalla. Perinteiseen koulutukseen syntyi katkos, eivätkä emot enää kouluta pentujaan työhön. Koulutuksesta huolehtii koiran emäntä tai isäntä.

    Nyt nelijalkaiset ovat palaamassa töihin, mutta nykyään niiltä vaaditaan aivan uudenlaisia taitoja. Perinteisen tokkatyön lisäksi täytyy olla myös melkoinen konemies, kun täytyy pysyä myös moottoriajoneuvon mukana.

    Hyvä porokoira on tottelevainen, mutta tietyllä tavalla kaivataan myös kovaa luonnetta, jotta pärjää työssä eikä pelkää poroja. Myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä. Koiran täytyy pärjätä ihmisjoukossa erotuspaikalla.

    Sitkeyden vuoksi suurin osa porokoirista onkin narttuja. Nartut ovat myös hieman kookkaampia.

    Porokoiralla ei saa olla liian menevä luonne. Se ei saa lähteä omin nokkineen kulkemaan, ja sen täytyy haukkua käskystä vaikka liikkuvan moottorikelkan päällä.

    Porokoirayhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Riikka Kuhmonen Vuotsosta toivoo, että poronhoitajat ottaisivat yhä enemmän porokoiria mukaan työhönsä.Kaisa Aikio / Yle

    Koiran tulisi päästä jo noin kolmikuisena mukaan tulevaan työympäristöönsä. Oppiminen alkaa heti, ja se kestääkin sitten koko työiän.

    Kun perinteiset opit eivät enää siirry emolta pennulle, on koiranomistajien koulutusasioissa apuna Porokoirayhdistys.

    – Koiria on otettu käyttöön ja se on hyvä. Kuitenkin se tieto, miten niitä koulutetaan ja saadaan töihin, on kadonnut, kun siihen on tullut väli. Siinä olemme pyrkineet auttamaan, kertoo Porokoirayhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Riikka Kuhmonen Vuotsosta.

    Yhdistys järjesti hiljattain työpajan porokoirien omistajille Raja-Joosepissa Lapin paliskunnan erotusaidalla, Inarin kunnan itäosassa. Paikanpäälle olikin kokoontunut koiranomistajia koirineen keskustelemaan käytännön työstä, ja myöskin harjoittelemaan sitä.

    Työt muuttuneet ajan saatossa

    Seitsemänvuotiaan Riitu-koiran emäntä Leila Jaakkola Narkauksen paliskunnasta Rovaniemen eteläpuolelta kertoo, miten koiran työnkuva on muuttunut aikojen saatossa. Koska hän on kotoisin niin sanotusta metsäpaliskunnasta, missä on sakeita metsiä, hänen Riitultaan vaaditaan toisenlaisia taitoja kuin tunturimaailmassa.

    Jaakkolan vanhempi koira Riitu on jo niin sanotusti täysin oppinut, mutta Naru-pentu on vasta opettelemassa. Suurin osa ajasta kuluukin leikkiä lyöden, mutta vielä jonain päivänä senkin tulee uskaltaa painua teräväsorkkaisten eläinten perään – nimenomaan käskystä.

    Leila Jaakkola kutsuu Riitu-koiraansa vanhaksi rouvaksi. Riitu onkin osioittautunut työssään taitavaksi.Kaisa Aikio / Yle

    Leila Jaakkolan mukaan Riitu osaa jäljittää ja etsiä sakeasta maastosta kuolleita poroja. Jos porot menevät ihmisten pihoille tai pelloille, silloin Riitu lähtee paikalle.

    – Toisinaan peltoporoja pitää ajaa pois. Jos on urosporoja eli hirvaita ja härkiä, ja eritoten jos siinä on joku härkäkin matkassa, niin se käy koiran päälle. Koiralla pitää olla luonnetta ajaa härkä pois, kertoo Leila Jaakkola Narkauksen paliskunnasta.

    Paljon pohjoisempana, laajassa Lapin paliskunnassa Sodankylän kunnan pohjoisosassa on kahdenlaista maastoa, metsämaita ja avotuntureita. Siksi vuotsolaisen poromiehen, Jouko Hetan Runne-koiran täytyy osata toisenlaisia taitoja. Moottoriajoneuvot ovat tärkeä osa porokoirien työtä ja Runne on jo melkoinen konemies.

    Runne on tärkeä isännälleen Jouko Hetalle. Vuotsolainen poromies Jouko Hetta on helmikuusta asti asustellut Runnen kanssa Lapin paliskunnan erotusaidalla Raja-Joosepissa.Kaisa Aikio / Yle

    – Runne osaa olla mönkijän, auton ja moottorikelkan kyydissä. Joskus se saattaa tahallaan pudottautua pois, jos työ ei huvita. Ja mikä tärkeintä, koiran pitää olla äänekäs ja haukkua käskystä vaikka liikkuvan moottorikelkan päältä, poromies Jouko Hetta Vuotsosta kertoo.

    Runne on vielä nuori koira, vuoden ja kaksi kuukautta. Jos koira ei ole oppinut työtään kaksi-kolmevuotiaana, ei se opi koskaan, sanoo Jouko Hetta.

    Porokoirien elämä muuttunut

    Vanhemmat ihmiset vielä muistavat, kun porokoirat ajattivat suuria tokkia tunturissa. Se on kuin unikuva, vanha muisto. Koirat osasivat itsenäisesti toimia ja hoitaa hommansa.

    Nykyaikana koira seuraa isäntäänsä jalkojen juuressa, eikä saa tehdä koiramaisia juttua. Työtä tehdään käskystä. Vapaa-aikaansa koirat viettävät sohvaperunoina perheidensä kanssa lämpimässä pirtissä, ja ovat perheenjäseniä toisten joukossa.

    – Ei ole kauaa siitä, kun toiset saattoivat nauraa, jos joku toi porokoiran erotusaidalle. Nyt tilanne on muuttunut ja koiria on työssä yhä enemmän. Se ilahduttaa kovasti, kertoo porokoirayhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Riikka Kuhmonen.

    Ja mikäpäs se siinä, kunhan pää paukkuu ja porot juoksevat koiran käskytyksestä, siitä se hyvän porokoiran työura alkaa.

    Porokoiraväen tapaamisessa yhtenä tärkeänä osana on uusien tuttavuuksien luominen. Riitu-rouva ja eilen vuoden täyttänyt Rino-pienoinen hierovat tuttavuutta. Mukana emännät Leila Jaakkola ja Kirsti Kustula Ivalon paliskunnasta.Kaisa Aikio / Yle

    "Samaistun ehkä enemmän omanikäisiin, nuorempaan porukkaan" – Näin ikä ja sukupuoli vaikuttavat äänestyspäätökseen


    Usein puhutaan siitä, tulisiko vaaleissa äänestää puoluetta vai henkilöä, mutta osaltaan äänestyspäätökseen vaikuttavat myös ehdokkaan ikä ja sukupuoli. Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Päivi Naskalin mukaan miehet...

    Usein puhutaan siitä, tulisiko vaaleissa äänestää puoluetta vai henkilöä, mutta osaltaan äänestyspäätökseen vaikuttavat myös ehdokkaan ikä ja sukupuoli.

    Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Päivi Naskalin mukaan miehet äänestävät pääasiassa miehiä, kun naiset ja antavat ääniä niin miehille kuin naisillekin. Näin ollen miesehdokkaat saavat vaaleissa enemmän ääniä.

    – Miehet ovat uskollisempia sukupuolen mukaisessa äänestämisessä. On jopa todettu, että nuoret miehet äänestävät aika uskollisesti miesehdokkaita.

    19-vuotias Miikka Leikkainen arvelee samaistuvansa enemmän omanikäisiin ehdokkaisiin.Eeva Kuivas / Yle

    Naskalin mukaan äänestyskäyttäytyminen muuttui 70-luvulta lähtien. Tuolloin niin naiset kuin miehetkin alkoivat äänestää aiempaa enemmän naisia, tosin miesten kohdalla kasvu oli maltillisempaa. Edelleen 2000-luvulla oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa vain yksi neljästä miesäänestä meni naisehdokkaalle.

    Naisten äänistä 40-60 prosenttiin menee naisille, riippuen äänestäjän iästä.

    – Iäkkäämmät naiset äänestävät edelleen ehkä enemmän miehiä, kun taas nuoret naiset helpommin nuoria naisia, Naskali selittää.

    Gallup sanoo toista

    Kaikki seitsemän Ylen gallupiin kauppakeskuksessa vastannutta kielsivät, että ehdokkaan sukupuolella olisi vaikutusta äänestyspäätökseen. Liekö kyseessä tiedostamaton päätös.

    – Ei se vaikuta. Paras voi olla nainen tai mies, vastasi 64-vuotias Jouni Komulainen.

    Samaa mieltä oli gallupin nuorin osaanottaja, 19-vuotias Miikka Leikkainen.

    – Tuntuu luontevalta, että naiset ja miehet voivat olla kummatkin edustajina, hän perustelee.

    Ikä ei vaikuta yhtä paljon

    Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Päivi Naskalin mukaan ikä ei ole ratkaiseva tekijä äänestyspäätöksessä.

    – Siitä on osoituksena esimerkiksi se, etteivät eläkeläispuolueet ole menestyneet. He ovat olleet ehkä se ryhmä, joka on pyrkinyt tekemään iästä merkittävän tekijän, muttei se ole toiminut Suomessa.

    Jotkut gallupiin osallistuneet kuitenkin myönsivät, että ehdokkaan iällä on merkitystä heidän äänestyspäätökseensä.

    – Vaikuttaa. Samaistun ehkä enemmän omanikäisiin, nuorempaan porukkaan, pohtii 19-vuotias Miikka Leikkainen.

    Ehdokkaan sukupuoli ei vaikuta 64-vuotiaan Jouni Komulaisen äänestyspäätökseen.Eeva Kuivas / Yle

    40-vuotiaan Johanna Pirttijärven mukaan iällä on vähän vaikutusta. Hän ajattelee etenkin, onko ehdokkaalla elämänkokemusta ja koulutusta.

    – Minä haluaisin, että ehdokas tietää asioista. Jos hän on uusi läpimenijä, ei menisi pelkästään opettelemaan uutta, vaan hänellä olisi tietämystä siitä, missä valtion tilanne tällä hetkellä on.

    Ehdokkaissa enemmän miehiä

    Vaaliviikonloppu on alkamaisillaan ja käsillä on viimeiset hetket päättää, kenet eduskuntaan haluaa äänestää.

    Sukupuolet eivät ole tasavertaisesti edustettuna ehdokaslistoja tarkasteltaessa. Esimerkiksi Lapissa 60 prosenttia ehdokkaista on miehiä, loput naisia. Koko maan tasolla luvut ovat hyvin samankaltaiset.

    Myöskään ehdokkaiden ikä ei jakaannu tasaisesti. Mikäli mielii äänestää nuorta, pääsee Lapissa valitsemaan 15:sta alle 30-vuotiaasta ehdokkaasta. Toisesta päästä löytyy 32 yli 60-vuotiasta ehdokasta.

    Koko maan ehdokkaiden keski-ikä huitelee 47 ikävuodessa.

    Tutustu ehdokkaisiin Ylen vaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun).

    Lue Ylen parhaat vaalijutut.

    Kommentointi sulkeutuu 12.4. kello 22.

    Levin tulipalossa kuolleet kolme ihmistä olivat saman perheen jäseniä – yksi pelastui

    Levin tulipalossa kuolleet kolme ihmistä olivat saman perheen jäseniä – yksi pelastui


    Levin Isorakalla syttyi tulipalo kaksikerroksisessa hirsimökissä perjantaina aamulla kello kolmen aikoihin. Palopaikka on lähellä Levin ydinkeskustaa Levitunturin pohjoispuolella Hankatiellä. Poliisin mukaan palossa kuoli kolme henkilöä. –...

    Levin Isorakalla syttyi tulipalo kaksikerroksisessa hirsimökissä perjantaina aamulla kello kolmen aikoihin. Palopaikka on lähellä Levin ydinkeskustaa Levitunturin pohjoispuolella Hankatiellä.

    Poliisin mukaan palossa kuoli kolme henkilöä.

    – Alakerrassa nukkunut henkilö pääsi pelastautumaan. Alkutietojen mukaan hän oli herännyt palovaroittimeen. Kolmea yläkerrassa nukkunutta ei kyetty pelastamaan, rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Lapin poliisilaitokselta sanoo.

    Lapin pelastuslaitokselta kerrotaan, että tulipalo oli voimakas ja kehittyi nopeasti täyden palamisen vaiheeseen. Näin kävi varsinkin yläkerrassa, jossa menehtyneet nukkuivat.

    Kirsi Huhtamäen mukaan palosta pelastunut ei tiettävästi loukkaantunut.

    Eteläsuomalainen perhe

    Huhtamäen mukaan mökin oli vuokrannut Lapissa lomailemassa ollut eteläsuomalainen perhe. Palossa kuolleiden lähiomaiset on tavoitettu. Yksityisyyden suojaamiseksi poliisi ei anna enempää tietoa mökin vuokranneista henkilöistä.

    Poliisi tutkii asiaa palonsyyn- ja kuolemansyyn selvittämisenä.

    – Emme tässä vaiheessa epäile rikosta, Huhtamäki lisää.

    Poliisi tiedottaa asiasta lisää tutkinnan valmistuttua. Tämän lisäksi poliisi avustaa Onnettomuustutkintakeskusta asiassa aloitetun onnettomuustutkinnan suorittamisessa.

    Tutkinta- ja raivaustöiden turvaamiseksi liikkumista tapahtumapaikalla joudutaan edelleen rajoittamaan.

    Google

    Kolmen ihmisen kuoleman vaatineet tulipalot ovat erittäin harvinaisia Lapissa.

    – En muista, että vastaavaa olisi tapahtunut Lapissa ainakaan lähivuosina, Huhtamäki toteaa.

    Mökki tuhoutui palossa. Pelastuslaitos oli sammuttamassa paloa perjantaina aamulla vielä kello viiden jälkeen.

    Vielä iltapäivällä puoli yhden aikaan pelastuslaitos oli tulipalopaikalla purkamassa hirsirakenteita.

    Kolme ihmistä menehtyi lomamökin palossa Kittilän Levillä.Lapin poliisiLevin matkailuväki järkyttynyt tapahtuneesta

    Levin Matkailu Oy kertoo lähettämässään tiedotteessa ottavansa osaa omaisten suruun.

    Yhtiön mukaan tapahtuma koskettaa syvästi koko aluetta ja sen yhteisöä.

    – Uskon, että voin kaikkien puolesta sanoa, että alueen toimijat ovat tavattoman järkyttyneitä tästä tilanteesta, vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari kertoo Yle Lapille.

    Kivisaaren mukaan Levin Matkailu on ollut yhteydessä lomahuoneiston omistajaan.

    – Olemme kertoneet, että tuemme omistajaa kaikin mahdollisin tavoin.

    Yksityiskohdat selviävät myöhemmin

    Myös Lapin pelastuslaitos pitää tapahtumaa hyvin surullisen ja valitettavana, sanoo pelastuspäällikkö Harri Paldanius.

    Paldanius ei tässä vaiheessa pysty sanomaan, onko mökin kaikissa kerroksissa ollut palovaroitin. Laki ainakin vaatii näin.

    – Tähän yksittäiseen tapaukseen ei voi ottaa kantaa, olisiko se ollut estettävissä. Palovaroitin on halpa henkivartija, jos se on toimintakunnossa.

    Lapin pelastuslaitos on laatinut omatoimisen palotarkastusoppaan, jota on jaettu kiinteistönomistajille ja asukkaille. Siinä korostetaan myös vapaa-ajankiinteistön paloturvallisuutta.

    – Kaikkia mökkejä emme säännöllisesti tarkasta, Harri Paldanius sanoo.

    Raju tulipalo Rovaniemellä – akkumyymälä tuhoutui teollisuusalueella

    Raju tulipalo Rovaniemellä – akkumyymälä tuhoutui teollisuusalueella


    Rovaniemellä on tuhoutunut viime yönä varasto- ja myymälärakennus rajussa tulipalossa. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta Suomen Akut Oy:n kiinteistö tuhoutui kokonaan. Markku LeskinenLapin pelastuslaitoksen mukaan palo saatiin...

    Rovaniemellä on tuhoutunut viime yönä varasto- ja myymälärakennus rajussa tulipalossa. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta Suomen Akut Oy:n kiinteistö tuhoutui kokonaan.

    Markku Leskinen

    Lapin pelastuslaitoksen mukaan palo saatiin sammutettua puolen yön jälkeen ja viimeiset yksiköt poistuivat kohteesta puoli neljän aikaan aamuyöstä.

    Rakennuksesta ei saatu pelastettua mitään

    Päivystävä palomestari Matti Eskonniemi Lapin pelastuslaitokselta kertoo, että rakennuksesta levisi ilmaan mustaa savua jo siinä vaiheessa, kun ensimmäiset yksiköt saapuivat paikalle.

    – Tulipaloissa syntyy aina vaarallisia kaasuja, mutta tällä kertaa keli oli meidän puolella eikä tulipalosta syntynyt savu päässyt leviämään. Savukaasut eivät olleet myöskään niin myrkyllisiä, että olisimme joutuneet varoittamaan ihmisiä, kuvailee Eskonniemi.

    Tulipalo levitti savua ympäristöön, mutta siitä ei koitunut vaaraa asutukselle.Tapani Leisti / Yle

    Tulipalo tapahtui teollisuusalueella, jossa asutusta ei ole palopaikan välittömässä läheisyydessä. Tulipalo oli Eskonniemen mukaan sen verran raju, että rakennuksesta ei saatu pelastettua mitään.

    Sammutustöissä oli illan ja yön aikana 10 pelastuslaitoksen yksikköä eikä tulipalon syttymissyytä vielä tiedetä. Pelastuslaitos sai hälytyksen puoli kymmenen aikaan illalla.

    Omistaja: Tuntuu uskomattomalta

    Suomen Akut Oy:n yrittäjä-toimitusjohtaja Kari Rautionaho pitää uskomattomana sitä, että lähes uusi rakennus on tuhoutunut tulipalossa lähes kokonaan. Rakennus on vasta nelisen vuotta vanha.

    – Kyllä se on kuulemma tuhoutunut ihan täysin. Siellä on vain myymälän ulkoseinät pystyssä. Ei tämmöstä olisi voinut kuvitellakaan. Kyllä tämä tuntuu ihan mahottomalta, että tämmöstä voi sattua.

    Rautionahon mukaan onni onnettomuudessa on se, että palosta ei levinnyt myrkyllisiä kaasuja asuinalueille.

    Yhtiö aikoo jatkaa palosta huolimatta, Rautionaho sanoo.

    – Se on pakko mennä täysillä eteenpäin ja olla luovuttamatta. Kova takaiskuhan tämä on, mutta meidän on pakko tehdä parhaamme, että me pystymme jatkamaan. Periksi ei anneta.

    Rautionaholla ei ole vielä mitään tietoa palon mahdollisesta syttymispaikasta tai -syystä.

    Lisätty 12.4.2019 klo 8:45 yrittäjän kommentit.

    Rovaniemellä tuhoutui akkumyymälä rajussa tulipalossa – Kaleva: Palosta syntyy myrkyllisiä kaasuja

    Rovaniemellä tuhoutui akkumyymälä rajussa tulipalossa – Kaleva: Palosta syntyy myrkyllisiä kaasuja


    Rovaniemellä on tuhoutunut varasto- ja myymälärakennus rajussa tulipalossa. Pelastuslaitoksen mukaan palo saatiin sammutettua puolen yön jälkeen, mutta raivaustyöt ovat vielä kesken. Palossa ei aiheutunut henkilövahinkoja. Tuhoutunut rakennus on...

    Rovaniemellä on tuhoutunut varasto- ja myymälärakennus rajussa tulipalossa. Pelastuslaitoksen mukaan palo saatiin sammutettua puolen yön jälkeen, mutta raivaustyöt ovat vielä kesken. Palossa ei aiheutunut henkilövahinkoja.

    Tuhoutunut rakennus on Suomen Akut Oy:n kiinteistö. Sanomalehti Kalevan haastatteleman pelastuslaitoksen mukaan tulipalosta on syntynyt runsaasti savua, mukaanlukien myrkyllisiä kaasuja.

    Oulun poliisin johtokeskuksesta kerrotaan, että rakennus paloi korkealla liekillä. Paikalla on ollut illan aikana huomattava määrä yksiköitä sammutustöissä, yli kymmenen kappaletta.

    Sivullisen ilmasta käsin kuvatulla Youtube-videolla näkyy, kuinka rakennus on ilmiliekeissä ja palosta leviää paljon savua lähialueille.

    Pelastuslaitos sai hälytyksen suuresta tulipalosta kello 21.30 maissa.

    Markku LeskinenJari RantanenMarkku Leskinen

    Joko istahdit Vaalisohvan imuun? Tällaisia ehdokkaiden ja äänestäjien kohtaamisia koettiin olohuoneissa ympäri Suomen


    Kahdellatoista kotisohvalla on käyty kaksitoista vaalikeskustelua kevään kuluessa. Eri puolilla maata tavalliset suomalaiset ovat kutsuneet eduskuntavaalien ehdokkaita keskustelemaan eri teemoista. Vaalisohvalla tunnelma on kotoisa, rento ja läheinen...

    Kahdellatoista kotisohvalla on käyty kaksitoista vaalikeskustelua kevään kuluessa. Eri puolilla maata tavalliset suomalaiset ovat kutsuneet eduskuntavaalien ehdokkaita keskustelemaan eri teemoista.

    Vaalisohvalla tunnelma on kotoisa, rento ja läheinen – mutta helpolla ehdokkaat eivät pääse, vaan äänestäjät haastavat heitä tosissaan.

    Ylen vaalikeskustelusarjan jaksoissa aiheina ovat muun muassa työelämä, pienyrittäjyys, koulutus, alhainen syntyvyys, piilorasismi ja maaseudun autioituminen. Ilmastoahdistusta unohtamatta.

    Alvit, Tellit, Yellit ja mitä niitä nyt on!

    Kannattaako Suomessa ryhtyä pienyrittäjäksi? Miksi isoja yrityksiä tuetaan niin paljon?

    Kampaamoyrittäjä Minna Suojoen sohvalla puhutaan hämäläisessä maalaismaisemassa siitä, miksi pienyrittäjien elämästä tehdään niin hankalaa.

    Mukana kahvihetkessä Tammelassa ovat ystävät Marika Aarroskari ja Pekka Sipilä. Ehdokasvieraikseen he kutsuivat Kristiina Hämäläisen (kok.) ja Aino-Kaisa Pekosen (vas.).

    Artisti maksaa

    Miksi kulttuuria ei nähdä hyvinvointipalveluna, josta voisi saada Kela-korvauksen?

    Saarijärven kulttuurimaisemassa asuvat Ville ja Kirsi Ojanen sekä Taina Marja-aho ovat huomanneet, että Suomessa taiteilija jää usein ilman palkkaa.

    He kutsuivat sohvalleen kansanedustajaehdokkaat Kauko Isomäen (ps.) ja Marika Visakorven (kd.) keskustelemaan kulttuurin asemasta Suomessa.

    En ole rasisti, mutta...

    Asuuko meissä kaikissa piilorasisti?

    Tamperelainen Hung Ly on kokenut, ettei häneen toisen polven maahanmuuttajana uskota yhtä paljon kuin niihin, joiden suku on Suomesta. Julkkikset taas eivät syksyllä 2018 päässeet romaninimillä edes työhaastatteluun.

    Hung Ly, Petteri Strömberg ja Elina Lintu kutsuivat kansanedustajaehdokkaat Seppo Kapasen (sin.) ja Iiris Suomelan (vihr.) keskustelemaan piilorasismista kotisohvalle Hervantaan.

    Jokapäiväinen ilmastoahdistuksemme

    Miten liikenteen päästöt saataisiin kuriin? Onko unelmat kaukomatkoista pakko unohtaa?

    Tuusulan Jokelassa asuva Saveli Näkkäläjärvi ja tyttäret Manta ja Elle ovat huomanneet, että nykyään matkaa ei voi tehdä ilman ilmastoahdistusta.

    Mitä vastaavat ehdokkaat Joel Linnainmäki (vihr.) ja Elin Blomqvist-Valtonen (r.) Näkkäläjärvien kotisohvalla, kun heiltä kysytään, olisivatko he valmiita pyöräilemään töihin Arkadianmäelle?

    Kuka rikkoi politiikan?

    Mihin edustuksellista demokratiaa enää tarvitaan? Jos politiikka on rikki, ovatko poliitikotkin?

    Helsingin Kulosaaressa elää yhteisö, jonka keskusteluissa ei vältellä tiukkoja kysymyksiä.

    Ronja Vehviläinen, Kerttu Tahvanainen ja Johannes Jolkkonen kutsuivat sohvalleen ehdokkaat Eveliina Heinäluoman (sd.) ja Toni Erosen (sin.) pohtimaan politiikan tulevaisuutta.

    Kuka tekisi lisää lapsia?

    Millaisilla konsteilla suomalaiset saataisiin houkuteltua lapsentekoon paremmin kuin nyt? Entä kenen tulisi jäädä kotiin hoitamaan niitä syntyviä lapsia?

    Heikki ja Lea Laineen perheessä on seitsemän lasta. Niinpä heidän sohvallaan Imatralla pohditaankin perhepolitiikkaa.

    Mukana ovat perheen ystävä Katja Kojama ja kansanedustajaehdokkaat Jenny Hasu (kesk.) sekä Janne Nyholm (ps.).

    Mikä meidän lapsia oikein vaivaa?

    Miksi niin moni nuori voi nykyään pahoin, kysytään Oulussa.

    Nuorten kanssa työskentelevät Juha Lammi ja Esa Koivikko tahtovat tietää kotisohvallaan Pirkko Mattilalta (sin.) ja Lauri Nikulalta (kesk.) heidän näkemyksiään nuorten pahoinvoinnista ja sen syistä.

    Mikä pikku-Eskoa työelämässä odottaa?

    Miten työelämä ja ammatit tulevaisuudessa muuttuvat?

    Matti ja Salla Lehtonen sekä Matin pikkuveli Antti-Pekka Lehtonen ovat kaikki innokkaita politiikan seuraajia.

    He kutsuivat sohvalleen Lietoon keskustelemaan tulevaisuuden työelämästä ehdokkaat Annika Saarikon (kesk.) ja Aki Lindénin (sd.). Mukaan pääsee myös perheen Esko-poika, joka juoksee isänsä syliin kesken juttutuokion.

    Onko aihetta Pisa-paniikkiin?

    Ammattikoululaiset eivät opi ammattiaan ja opettajien aika menee kurinpitoon. Millaisia ovat koulutuksen ja opetuksen näkymät Suomessa?

    Opettaja Irinja Silvennoinen, eläkeläiset Aulikki Juvonen ja Pekka Pänttönen saavat kotisohvalle Joensuussa ehdokkaat Kikkis Mikkolan (kd.) Antti Sarvelan (kok.).

    Ranskalaista donitsia vai suomalaista sirkkaa?

    Miksi tuontiruoan laatuvaatimukset ovat paljon löysemmät kuin mitä kotimaiselta ruoantuotannolta vaaditaan?

    Ilmajoella syödään kotisohvalla ranskalaisia donitseja ja suomalaisia sirkkoja.

    Naudanlihantuottaja Päivi Paulasaari, hyönteiskasvattaja Panu Ollikkala ja tukkumyyjä Junnu Mäenpää haluavat tietää, mitä ehdokkaat Niina Kivinummi (sd.) ja Niclas Sjöskog (r.) ajattelevat kotimaisesta ruoantuotannosta.

    Vammaiset liikkeelle ja töihin

    Miten vammaisille saataisiin tasavertaiset palvelut ja kohtelu työelämässä?

    Huittislainen näkövammainen Petri Siitonen on havainnut ongelmia muun muassa kuljetuksissa ja työllistymismahdollisuuksissa.

    Hänen sohvallaan kahvittelevat avopuoliso Pille Sahku ja taksiyrittäjä Samu Kulmala sekä ehdokkaista Petri Huru (ps.) ja Jaana Karmala-Vanamo (vas.).

    Viimeinen sammuttaa valot

    Kansa karkaa kaupunkeihin ja maaseutu on tulevaisuudessa pelkkä matkailureservaatti.

    Miten Suomi pidettäisiin asuttuna reunoihin asti – vai tarvitseeko pitääkään? Ovatko suomalaiset tasa-arvoisia asuinpaikastaan riippumatta?

    Rovaniemeläiset Tero Luksua ja Eino Hantula kutsuivat ystävänsä Thomas Sunin kanssa ehdokkaat Riikka Karppisen (vihr.) ja Mikko Anttilan (kok.) sohvalleen kertomaan näkemyksiään Suomen autioitumisesta.

    Katso lisää klippejä Vaalisohvista Yle Areenassa

    yle.fi/vaalisohva

    Taksiuudistus sotki pikkukylän kuviot – kun taksiautoilijat lopettivat yöpäivystyksen, ravintolayrittäjän oli pakko istua itse auton rattiin

    Taksiuudistus sotki pikkukylän kuviot – kun taksiautoilijat lopettivat yöpäivystyksen, ravintolayrittäjän oli pakko istua itse auton rattiin


    Parikymmentä vuotta taksia ajanut taksiyrittäjä Timo Vasara on nauttinut lisääntyneestä vapaa-ajasta Meltauksessa, Rovaniemen laitamilla. Viikonloppuisin hän ei enää odottele kyytejä, vaan hiihtää, kalastaa ja ratkoo ristikoita. Vasara...

    Parikymmentä vuotta taksia ajanut taksiyrittäjä Timo Vasara on nauttinut lisääntyneestä vapaa-ajasta Meltauksessa, Rovaniemen laitamilla. Viikonloppuisin hän ei enää odottele kyytejä, vaan hiihtää, kalastaa ja ratkoo ristikoita.

    Vasara muistaa kyllä, milloin lopetti yötyöt.

    – Se oli ensimmäinen seitsemättä kello nolla nolla, taksiyrittäjä sanoo. Viime heinäkuussa voimaan tulleen taksiuudistuksen toimeenpanossa ei siis Meltauksessa viivytelty.

    Vasara on tyytyväinen osaansa, mutta kyläläisten tilanne häntä harmittaa.

    – Asiakkaiden puolesta olen surullinen tästä lakimuutoksesta, mutta kun laki suo meille mahdollisuuden tähän niin mehän käytetään se. Me lasketaan että ei kannata päivystää.

    Meltauksessa asuva Timo Vasara aikoo ajaa taksia vielä muutaman vuoden. Pääosa ajoista on Kela-kyytejä sekä vanhusten ja vammaisten kuljetuksia eri puolilla Rovaniemeä. Annu Passoja / Yle

    Meltauksessa taksiasiakkaita ei tosiaan ole jonoksi asti. Kyytiä on kyselty lähinnä silloin, kun on lähdetty karaokeiltaan Ounasjoen toiselle puolen. Kesäaikaan Poro-Pekan Pirtillä karaoke raikaa joka toisena viikonloppuna. Vasarakin on kuskannut kyläläisiä viihteelle, ja kotia kohti sitten kun laulut on pikkutunneilla laulettu.

    Kun Meltauksen molemmat taksikuskit sitten lopettivat päivystyksen, ei Poro-Pekan Pirtin yrittäjän Juha Mäkelän auttanut muu kuin hakea yritykselle taksilupaa.

    – Niinhän se meni. Ei siinä ollut muuta mahdollisuutta, että sai asiakkaita tänne paikan päälle. Laitoimme taksiluvan vetämään samana päivänä kun laki tuli voimaan ja lupa kerkesi seuraavan viikon karaokeiltaan, Mäkelä muistelee viime kesän kuvioita.

    Myös Mäkelän vaimolla ja pojalla on kuljettajalupa. Työnjako on karaokeiltana useimmiten sellainen, että Mäkelä laulattaa karaokea, vaimo hoitaa myynnin baaritiskillä ja poika ajaa taksia.

    Poro-Pekan Pirtti Ounasjoen rannalla on 1800-luvun lopulta. Annu Passoja / Yle"Kelkka täällä pitää olla"

    Jos Meltauksessa muuten havahtuu illalla tai yöllä taksin tarpeeseen, on sen saaminen vähintäänkin epävarmaa. Mäkelät ajavat pääasiassa omia asiakkaitaan, harvoin muita keikkoja. Pitkän linjan taksimies Timo Vasara taas miettii tarkkaan milloin hyppää auton rattiin ja millä hinnalla, nyt kun hinnat ovat kuljettajan päätettävissä.

    – Hinta riippuu kellonajasta ja päivästä, joskus ajetaan ihan normitaksalla jos aurinko paistaa vielä. Yöllä ei ole tarvinnut lähteä kertaakaan.

    Eli laitetaan kyydille niin kova hinta, että töihin ei tarvitse lähteä?

    – No silloin kun sattuu olemaan puhelin auki. Vielä ei ole kertaakaan tarvinnut töihin lähteä, Vasara kuittaa. Vasaralle riittävät Kela-kyydeistä sekä vanhusten ja vammaisten kuljetuksista tulevat tulot.

    – Ei täällä saa autoa. Talvella pitää olla oma kelkka, että pääsee liikkeelle, sanoo puolestaan kaupalla poikennut kyläläinen Kalevi Takkunen. Jos meltauslainen sitten joutuu tilaamaan viiden kilometrin matkalle kyydin 60 kilometrin päästä Rovaniemeltä, tulee matkalle hintaa.

    Poro-Pekan Pirtillä lauletaan karaokea kesäisin pari kertaa kuussa. "Lapin kesä" on suositumpi kappale kuin "Aikuinen nainen".Annu Passoja / YleUudet taksiluvat matkailukeskuksiin

    Lappiin taksiuudistus on tuonut tähän mennessä noin 300 uutta taksilupaa, joista lähes puolet on myönnetty matkailuyrityksille. Ne kuljettavat omia asiakkaitaan lentokentältä hotelliin ja edelleen revontuliretkille ja kelkkasafareille. Taksiluvat keskittyvät sinne missä turistit ja laskettelukeskukset ovat; Rovaniemelle, Kittilään ja Inariin. Sen sijaan esimerkiksi Pelloon ei ole haettu yhtään lupaa.

    Uudistuksen ennustettiin vaikeuttavan taksin saamista maaseudulla ja niin näyttää käyneen muuallakin kuin Meltauksessa.

    – Kyllä tätä viestiä on tullut jossain määrin, tiivistetäänkö näin, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Pasi Hautalahti.

    Miikka Miinala / Yle

    Joillain alueilla taksiautoilijat ovat sopineet päivystysvuoroista, mutta se taas voi olla kilpailulain vastaista. Kilpailuvalvonnan yksikön päällikkö Valtteri Virtanen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta selventää, että lakia rikotaan silloin, jos keskenään kilpailevat yritykset jakavat markkinat eikä asiakkaalla ole sen vuoksi valinnanvaraa. Virtanen vertaa laitonta sopimista tilanteeseen, jossa kaksi ruokakauppaa sopii aukioloajoista niin että toinen palvelee vain alkuviikon ja toinen vain loppuviikon.

    Sopiminen voi kuitenkin olla sallittua niissä tapauksissa, joissa se tehdään selvästi taksiasiakkaan eduksi.

    – Se voi olla poikkeuksellisesti sallittua esimerkiksi hiljaisiin vuorokaudenaikoihin, jos palveluntarjontaa ei synny ilman päivystysvuoroa, Virtanen kertoo.

    Elämä heitti koulutaksin rattiin

    Meltauksessa intoa yöpäivystykseen ei siis ole kellään eikä yli satavuotiasta pirttiä isännöivä Juha Mäkelä puolisoineen haikaile lisää taksikeikkaa.

    – On tässä ihan nokko tässä omassa hommassa tekemistä. Olisihan se tietysti ollut houkuttelevaa vaikka viime kesänä lähteä ajamaan kun oli Kuninkuusravit, mutta ei kuitenkaan lähdetty, Mäkelä sanoo. Oma homma tarkoittaa karaokeiltojen lisäksi matkailijoiden majoittamista, häiden järjestämistä, poronhoitoa ja nyt vielä koulukyytejäkin, joita Mäkelä on poikansa kanssa päätynyt hoitamaan.

    Mäkelä kiertää arkiaamuisin 80 kilometrin lenkin toimittaakseen kuusi koululaista Meltauksen ala-asteelle.

    – Kyllä sitä on välillä miettinyt, että näin se elämä heittelee. Eipä sitä tiennyt että tämäkin osuu kohdalle, varsinaiseksi monialayrittäjäksi taksiuudistuksen myötä päätynyt Mäkelä pohdiskelee.

    "Meille potilasturvallisuus ja hyvä hoito on tärkeintä" – Mehiläinen Länsi-Pohjan ulosmarssiin ei viime hetken neuvotteluratkaisua


    Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n ja ammattiosastojen väliset neuvottelut ulosmarssin välttämiseksi eivät tuottaneet tulosta. Tehyn ja SuPerin hoitajat marssivat ulos sairaalasta torstaina iltapäivällä protestina työolojen...

    Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n ja ammattiosastojen väliset neuvottelut ulosmarssin välttämiseksi eivät tuottaneet tulosta. Tehyn ja SuPerin hoitajat marssivat ulos sairaalasta torstaina iltapäivällä protestina työolojen heikentymiselle.

    Mehiläinen Länsi-Pohja Oy kutsui työntekijäosapuolen neuvotteluihin kuultuaan suunnitellusta ulosmarssista eilen illalla. Toimitusjohtaja Lasse Männistön mukaan työntekijäosapuoli katsoi kuitenkin, ettei sillä ole mandaattia neuvotella asiasta. Näin ulosmarssia ei voitu neuvotteluteitse välttää.

    Järjestelyerä oli "viimeinen pisara"

    Työntekijöiden mukaan säästötoimet ovat tuoneet työolosuhteisiin heikennyksiä, joiden myötä työntekijöiden jaksaminen ja jopa potilasturvallisuus on uhattuna. Tehyn Meri-Lapin erikoissairaanhoidon ammattiosaston puheenjohtajan Miia Alasaarelalle hankaluudet eivät tulleet yllätyksenä.

    – Raha on yksityisellä puolella tiukalla ja on selvää, että säästöjä pitää saada jos meinataan voittoa tehdä, Alasaarela sanoo.

    – Itselle viimeinen pisara oli kyllä tämä järjestelyerä, jonka maksaminen on siirtynyt ja siirtynyt ja neuvotteluja aina vain jatketaan ja jatketaan.

    Alasaarelan mukaan työehtosopimusneuvotteluissa sovitun paikallisen järjestelyerän lisäksi työntekijät ovat kokeneet eriarvoistavaksi sen, että osa henkilöstöstä on saanut lomarahan täysimääräisenä ja osalta siitä on leikattu kiky-sopimuksen mukainen osa.

    Mehiläinen Länsi-Pohjan toimitusjohtajan Lasse Männistön mukaan Mehiläinen on maksanut ja maksaa jatkossakin kaikki lomarahat täysimääräisenä.

    – Ennen liikkeenluovutusta tilaaja eli sairaanhoitopiiri on maksanut osalle henkilökunnasta lomarahat kilpailukykysopimuksen mukaisesti leikattuna. Vetoan kyllä sairaanhoitopiiriin ja kuntiin, että he voisivat tämän eriarvoisuuden ratkaista, Männistö sanoo.

    Järjestelyvaraerän maksun viivästymistä Männistö selittää kahdella syyllä. Toinen niistä liittyy Mehiläisen palkanmaksujärjestelmään, jossa ei ole aiemmin ollut KVTES:n mukaisia yksittäisiä maksatuksia. Järjestelmän päivityksen Männistö kuitenkin myöntää kestäneen liian pitkään.

    Toinen syy on Männistön mukaan ollut se, että henkilöstöjärjestöjen esittämä ratkaisu järjestelyvaraeräksi on ollut yhteenlaskettuna suurempi kuin järjestelyvaraerän kokonaissumma. Männistö sanoo, että järjestelyvaraerä maksetaan henkilöstöjärjestöjenneuvottelutuloksen perusteella ensi tilassa ja tarvittaessa ylimääräisen maksuajon kautta.

    Huolta potilasturvallisuudesta

    Alasaarelan mukaan henkilöstö on kokenut työolojen heikentyneen selvästi sen jälkeen kun Mehiläinen Länsi-Pohja Oy aloitti toimintansa keskussairaalassa 18.6.

    – Neuvotteluja on käyty jatkuvasti, mutta muutoksia on tullut paljon ja resursseja vähennetään ja työtahti on tiivis. Meille potilasturvallisuus ja hyvä hoito on tärkeintä ja siitä me olemme huolissaan, Alasaarela sanoo.

    Alasaarelan mukaan esimerkiksi hänen omalta osastoltaan irtisanoutui yksi hoitaja, eikä tilalle työnantajan mukaan oteta ketään. Tämä huolettaa hoitajia, koska osastolla on paljon kuntoutettavia potilaita ja työ on vaativaa.

    Männistö puolestaan vakuuttaa, että potilasturvallisuus ei vaarannu missään Mehiläinen Länsi-Pohjan toimipisteessä.

    – Muutokset tähtäävät asiakaslähtöisyyden ja potilasprosessien parantamiseen. Monelta osin tähdätään siihen, että hoidon saatavuus paranee ja hoitojonot lyhenevät, kun resurssit saadaan kohdistettua oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, Männistö sanoo.

    Männistö muistuttaa, että toiminnan tehostaminen on asia, jota kunnat ja sairaanhoitopiiri yhteisyritykseltä odottavat.

    Männistön mukaan työntekijät ovat osallistuneet erittäin aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Tältä osin hän kertoo yllättyneensä työntekijäjärjestöjen väitteestä, jonka mukaan muutoksia on tehty sanelupolitiikalla.

    KHO:

    KHO: "Mini-Vuotosta" ei tule


    Tästä on kyseKHO tyrmäsi Vuotoksen tekoallas- ja voimalaitossuunnitelmat vuonna 2002.Lapin liitto ryhtyi sen jälkeen ajamaan Itä-Lappiin "tulvasuojeluallasta", jolla olisi myös tuotettu sähköä.Valtioneuvosto päätti helmikuussa 2018, että...

    Tästä on kyseKHO tyrmäsi Vuotoksen tekoallas- ja voimalaitossuunnitelmat vuonna 2002.Lapin liitto ryhtyi sen jälkeen ajamaan Itä-Lappiin "tulvasuojeluallasta", jolla olisi myös tuotettu sähköä.Valtioneuvosto päätti helmikuussa 2018, että Natura 2000 -suojelua ei voi purkaa Kemihaaran soilla.Suojelupäätös voidaan lain mukaan purkaa, jos painavat syyt puoltavat sitä JA mitään vaihtoehtoja ei ole.Huhtikuussa 2019 KHO otti saman kannan kuin valtioneuvosto: vaihtoehtoja on olemassa, suojelua ei pureta.

    Korkein hallinto-oikeus (KHO) on pitänyt voimassa kiellon, joka koskee Itä-Lapissa Kemihaaran Natura-suojelusoiden muuttamista tekoaltaaksi. Muun muassa Rovaniemen kaupunki vaati oikeutta kumoamaan valtioneuvoston päätöksen, jolla se kielsi viime vuonna Lapin liittoa muuttamasta maakuntakaavaa siten, että Pelkosenniemelle varattaisiin alue Kemihaaran tulvasuojelualtaalle eli "mini-Vuotokselle".

    Lapin liitto on ajanut Vuotos-hankkeen kaatumisen jälkeen Itä-Lappiin Kemijoen yläjuoksulle pienempää tekoallasta, jota käytettäisiin energiantuotantoon sekä kevättulvien torjuntaan.

    Liiton mukaan Kemihaaran tulvasuojeluallas olisi ainoa keino suojella Kemijärven ja Rovaniemen kaupunkeja kaikista suurimmilta tulvilta, joita esiintyy keskimäärin kerran 250 vuodessa.

    KHO: Vaihtoehtoja on muitakin

    Sekä valtioneuvosto että KHO perustelivat kieltoaan sillä, että Kemijoen suurtulvien ehkäisyyn on muitakin vaihtoehtoja kuin Kemihaaran tekoaltaan rakentaminen.

    Poikkeuksellisen vaaralliset tulvat voidaan niiden mukaan taltuttaa esimerkiksi toimenpidekokonaisuudella, joka sisältää Kemijärven säännöstelyrajan väliaikaisen ylittämisen, Olkkajärven säännöstelyn ja tulvapenkereet Rovaniemellä.

    Lain mukaan suojelualueita voidaan purkaa vain, jos erittäin painava yleinen etu vaatii sitä ja sille on pakottava tarve eikä mitään vaihtoehtoja ei ole.

    Vuotos-alueen kunnat vastustavat "mini-Vuotostakin"

    Korkeimpaan hallinto-oikeuteen oli valittanut Rovaniemen kaupunki, kaksi rovaniemeläistä asukasyhdistystä sekä kolme yksityishenkilöä Rovaniemeltä. KHO jätti yksityisten ihmisten valitukset käsittelemättä, koska oikeuden mukaan heillä ei ole oikeutta valittaa päätöksestä.

    KHO sai kieltoa puoltavia lausuntoja muun muassa Lapin ely-keskukselta, Metsähallitukselta, Suomen luonnonsuojeluliitolta ja Pelkosenniemen kunnalta.

    Pelkosenniemen lisäksi muutkin Vuotos-alueen kunnat vastustavat Kemihaaran tekoallashanketta.

    Lapin liitto: Odotettu päätös

    Lapin liitto pitää korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Kemihaaran altaasta odotettuna. Maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo, että Lapin liiton hallitus päätti jo noin vuosi sitten tyytyä valtioneuvoston päätökseen eikä valittanut siitä.

    – Se tarkoittaa, että emme enää edistä hanketta.

    Seuraavaksi Lapin liitossa odotetaan, mitä ministeriö sanoo Sallatunturin matkailualueen laajentamisesta Natura-alueelle. Hakemus on ollut ympäristöministeriön pöydällä pian puolitoista vuotta. Maakuntajohtaja odottaa, että seuraavan hallituksen ympäristöministeri päättää asiasta.

    – Jos tämäkin hakemus hylätään, mietimme päätöksestä valittamista. Siinä vaiheessa Natura alkaa olla ongelma, Riipi sanoo.

    Sallatunturin tapauksessa rinnealuetta laajennettaisiin noin hehtaarin verran Natura-alueelle. Sallan kunta on ajanut hanketta.

    Korjattu 12.4.2019 klo 7:01 ensimmäistä kappaletta: KHO:een valitti mm. Rovaniemen kaupunki, ei Lapin liitto.

    Lue lisää

    Rovaniemi valittaa Kemihaara-päätöksestä – Lapin liitto tyytyy valtioneuvoston ratkaisuun

    Lapin maakuntajohtaja: Kemihaaran tulvasuojeluallas on parempi unohtaa

    Porohoitajat tyytyväisiä Vuotoksen tekojärven hylkäämiseen

    Joko vuosikymmenien taistelu tekoaltaan rakentamisesta loppui Lapissa? – Maakuntajohtaja pettyi, luonnonsuojelijat huokaisivat helpotuksesta

    Yle Areena: Vuotoksen Kemihaaran korvaussopimus osin lainvastainen (23.8.2013)

    Mehiläinen Länsi-Pohja kutsui ammattiosastot neuvotteluun estääkseen ulosmarssin

    Mehiläinen Länsi-Pohja kutsui ammattiosastot neuvotteluun estääkseen ulosmarssin


    Mehiläinen Länsi-Pohja toteaa tiedotteessaan, että neuvotteluiden tavoitteena on löytää yhteisymmärrys esiin nostetuista kysymyksistä ja välttää lainvastaisena työtaistelutoimena pidetty ulosmarssi. Tiedotteen mukaan Mehiläinen...

    Mehiläinen Länsi-Pohja toteaa tiedotteessaan, että neuvotteluiden tavoitteena on löytää yhteisymmärrys esiin nostetuista kysymyksistä ja välttää lainvastaisena työtaistelutoimena pidetty ulosmarssi.

    Tiedotteen mukaan Mehiläinen Länsi-Pohjaa ei ole informoitu aiemmin yksilöidysti työntekijäliittojen tai ammattiosastojen toimesta esiin nostetuista kysymyksistä tai työtaistelutoimena suunnitellusta ulosmarssista.

    Yhtiö kertoo, että Mehiläinen Länsi-Pohja on maksanut vuonna 2018 lomarahan täysimääräisesti kaikille työntekijöilleen, joille palveluiden tilaajatahot eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kemin kaupunki jaTornion kaupunki eivät ole maksaneet vuoden 2018 lomarahaa. Lomarahat on maksettu ilman kilpailukykysopimuksen mukaisia leikkauksia.

    Mehiläinen Länsi-Pohja vetoaa osaltaan palveluiden tilaajatahoihin lomarahojen maksun ja tätä koskevan koetun eriarvoisuuden osalta.

    Mehiläinen Länsi-Pohja on myös sitoutunut maksamaan järjestelyvaraerän täysimääräisesti työntekijöilleen. Tiedotteen mukaan siitä sovitaan henkilöstöjärjestöjen kanssa siten, että maksut vastaavat kokonaisuutena työnantajan velvoitetteita.

    Yhtiö lupaa maksaa järjestelyvaraerän neuvottelutuloksen perusteella ensi tilassa, tarvittaessa ylimääräisen maksuajon kautta.

    Mehiläisen tytäryhtiöissä ulosmarssi Kemissä ja Torniossa

    Mehiläisen tytäryhtiöissä ulosmarssi Kemissä ja Torniossa


    Terveyspalveluyhtiö Mehiläisen tytäryhtiöiden henkilöstö marssii ulos työpaikoiltaan torstaina iltapäivällä Kemissä ja Torniossa. Henkilöstö perustelee ulosmarssia työnantajan toimilla, jotka ovat huonontaneet heidän työssäjaksamistaan...

    Terveyspalveluyhtiö Mehiläisen tytäryhtiöiden henkilöstö marssii ulos työpaikoiltaan torstaina iltapäivällä Kemissä ja Torniossa. Henkilöstö perustelee ulosmarssia työnantajan toimilla, jotka ovat huonontaneet heidän työssäjaksamistaan ja työhyvinvointia.

    Tehyn ja SuPerin tiedotteen mukaan henkilökunnan työssäjaksamista ja työhyvinvointia ovat huonontaneet muutokset, jotka työnantaja on toteuttanut nopeassa tahdissa ja säästönäkökulmasta.

    Työntekijät ovat huolissaan potilasturvallisuudesta

    Yhteisessä tiedotteessa todetaan työtahdin olevan niin tiivis, ettei asiakkaan yksilöllinen ja laadukas hoito toteudu. Työntekijöillä on huoli potilasturvallisuuden vaarantumisesta ja tunne ettei työtä voi tehdä niin hyvin kuin pitäisi. Osaavaa henkilöstöä on jo irtisanoutunut kiireen ja työolojen muutosten vuoksi.

    Esimerkiksi Länsi-Pohjan keskussairaalasta on vähennetty osastojen aamuvuoroista hoitajia.

    – Keskussairaalasta kaikilta osastoilta 3B, 4B, Syke ja sisätautien 5B:ltä otettiin hoitaja yksi hoitaja aamuvuoroista pois. Kyllähän se näkyy, ei ehditä henkilökohtaista hyvää hoitoa antamaan, kunhan saadaan perushygienia-asiat tehtyä. Sellainen on ollut tilanne pari-kolme kuukautta, kertoo SuPerin ammattiosasto 103:n hallituksen jäsen Maria Alalahti.

    Työntekijät syyttävät Mehiläistä sanelupolitiikasta ja työolosuhteiden heikentämisestä sekä työehtosopimuksen noudattamatta jättämisestä.

    – Työnantajat ovat syyllistyneet henkilöstön eriarvoiseen kohteluun maksamalla vuoden 2018 lomarahat työntekijöille erisuuruisina. Osa henkilöstöstä on saanut lomarahan täytenä ja osa 30:llä prosentilla leikattuna.

    Työntekijöiden mukaan lomarahan tasa-arvoistamisesta ei ole päästy sopuun työantajan kanssa. Ulosmarssiin osallistutaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa sekä Kemin ja Tornion terveyskeskuksissa.

    Artikkelia täydennetään vielä.