Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Yli 1200 sikaa kuoli tulipalossa Pohjanmaalla Vöyrillä

    Yli 1200 sikaa kuoli tulipalossa Pohjanmaalla Vöyrillä


    Pohjanmaalla Vöyrin kunnassa kuoli torstai-iltana suuren sikalarakennuksen palossa arviolta yli 1200 sikaa. Pelastetuksi arvioitiin saadun noin 250 sikaa. Sikalarakennus oli kooltaan 3900 neliötä. Päivystävän palomestarin Sakari Innasen mukaan palo...

    Pohjanmaalla Vöyrin kunnassa kuoli torstai-iltana suuren sikalarakennuksen palossa arviolta yli 1200 sikaa.

    Pelastetuksi arvioitiin saadun noin 250 sikaa. Sikalarakennus oli kooltaan 3900 neliötä.

    Päivystävän palomestarin Sakari Innasen mukaan palo on saatu sammutettua ja raivaustyöt ovat käynnissä.

    – Ensimmäisen sammutusyksikön tullessa paikalle, oli rakennuksesta jo puolet ilmiliekeissä.

    Vaasan hätäkeskus oli saanut ilmoituksen palosta ohikulkijalta puoli yhdeksän aikaan illalla ja sammutustyöt kestivät kaksi tuntia.

    Päivystävä palomestari arvioi, että sikalapalon taloudelliset vahingot ovat mittavat.

    Palon syttymissyystä ei ole tietoa. Palo uhkasi levitä muihin rakennuksiin, mutta leviäminen saatiin estettyä. Sikalan vieressä on asuinrakennus ja konehalli.

    Päivystävän palomestarin Sakari Innasen mukaan syttymisyyn tutkinta aloitetaan perjantaina aamulla.

    Ruohikkopalovaara: pääsiäiskokot jäänevät polttamatta lankalauantaina varsinkin rannikolla

    Ruohikkopalovaara: pääsiäiskokot jäänevät polttamatta lankalauantaina varsinkin rannikolla


    Pääsiäiskokkojen rakentajien kannattaa seurata Ilmatieteen laitoksen voimassa olevia varoituksia. Jos omassa kunnassa on ruohikkopalon vaara, kokkoja ei saa polttaa. Pelastuslain mukaan avotulta ei saa sytyttää alueilla, joilla on voimassa...

    Pääsiäiskokkojen rakentajien kannattaa seurata Ilmatieteen laitoksen voimassa olevia varoituksia. Jos omassa kunnassa on ruohikkopalon vaara, kokkoja ei saa polttaa.

    Pelastuslain mukaan avotulta ei saa sytyttää alueilla, joilla on voimassa ruohikkopalovaroitus tai metsäpalovaara.

    Sulavan lumen alta paljastuva edellisen vuoden kuiva ruoho voi syttyä palamaan, vaikka puusto ei vielä helposti sytykään.

    – Pelastusviranomaiset eivät voi myöntää erikoislupaa pääsiäiskokon polttoon, sellaisen voi antaa vain eduskunta, sanoo apulaispalopäällikkö Jouni Leppälä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksesta.

    Leppäsen mukaan tilanne on poikkeuksellinen.

    – Meidän alueellamme näin ei ole käynyt vuosikymmeniin.

    Pohjalaismaakunnista muuallekin levinnyt pääsiäisperinne on edelleen voimissaan alkujuurillaan. Risuja on koottu ja kokkoja valmisteltu taas kymmenissä pohjalaiskylissä.

    Seurasaaressa mietitään voiko kentän kastella

    Myös Helsingissä Seurasaaren pääsiäiskokkoperinne on vakiinnuttanut asemansa. Kokosta vastaavat Helsingin Keskipohjalaiset ja Seurasaarisäätiö.

    Tällä hetkellä (kiirastorstai aamupäivä) Ilmatieteenlaitos varoittaa ruohikkopalovaarasta myös Helsingissä.

    Kokkomestari Esa Kukkola kertoo, että tilannetta seurataan Seurasaaressa.

    – Pohdimme tänään palaverissa, voiko VPK kastella maaston ja puuston niin, että pystyisimme polttamaan kokon.

    Seurasaaren pääsiäiskokko on vasta rakentumassa hiekkakentälle. Kukkolan mukaan varsinaiset rakennustalkoot pidetään illalla. Tarkoituksena on saada aikaan viisi metriä korkea ja halkaisijaltaan nelimetrinen kokko.

    – Jos emme saa polttaa kokkoa, risut roudataan jossakin vaiheessa kesän juhannuskokkoon, Kukkola kertoo.

    Kevät on kuivattanut tehokkaasti maastoa varsinkin rannikkoseuduilla.

    Pakkaslumet ovat sulaneet melko nopeasti. Yöpakkaset ovat kuitenkin laskeneet ilmankosteutta, joten lumeton maaperä, heinikko ja metsä ovat päässeet kuivumaan.

    Tässäkö ratkaisu saarivaltioiden muoviongelmaan? Vaasalaisyritys kehittää konteista koottavia jätteenpolttolaitoksia

    Tässäkö ratkaisu saarivaltioiden muoviongelmaan? Vaasalaisyritys kehittää konteista koottavia jätteenpolttolaitoksia


    Viimeksi kun Henri Kinnunen saapui lentokoneella rantalomalaisten paratiisiin Mauritiukselle, tahtoi hän ensimmäisenä nähdä turistikohteiden ja rantojen sijaan kaatopaikan. Työ jätteenpolttovoimalaitoksien toimittavana toimitusjohtajana vie hänet...

    Viimeksi kun Henri Kinnunen saapui lentokoneella rantalomalaisten paratiisiin Mauritiukselle, tahtoi hän ensimmäisenä nähdä turistikohteiden ja rantojen sijaan kaatopaikan.

    Työ jätteenpolttovoimalaitoksien toimittavana toimitusjohtajana vie hänet eksoottisiin maihin, mutta siistien kokoustilojen sijaan monesti jätevuorien äärelle.

    Kaksi vuotta sitten perustettu Woima Corporation on kehittänyt modulaarisen konteista koottavan jätteenpolttovoimalaitoksen, jonka avulla voi polttaa kaikenlaista jätettä, toimitusjohtajan mukaan jopa vaarallista jätettä.

    – Sadasta prosentista jätettä me pystymme tuhoamaan 95 prosenttia, jopa enemmänkin. 3-4 prosenttia on tuhkaa, joka pitää viedä kaatopaikalle tai hyödyntää jotenkin muuten, Kinnunen kertoo.

    Henri Kinnunen, Woima Corporationin toimitusjohtajaMerja Siirilä / Yle

    Vaikka maailman pelastaminen muovijätteeltä kuulostaa hienolta, yrityksen idean taustalla on suuret markkinat. Jätemäärät maailmalla vain kasvavat ja kasvavat.

    – On vain ajan kysymys, milloin maailman merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Sille pitää tehdä jotain, Kinnunen toteaa.

    Kinnunen viettää vuodessa yli 150 päivää ulkomailla. Vaikka yrityksellä on maailmalla agentteja parikymmentä kappaletta, täytyy myös toimitusjohtajan, kuten muiden työntekijöiden matkustaa aktiivisesti.

    Matkustelun vuoksi vaasalaisen toimiston kirjahyllyn päälle on kertynyt suuri määrä matkamuistoja kohdemaista.

    Työntekijöiden tuomia matkamuistoja kohdematkoiltaanMerja Siirilä / YleVaasalaista osaamista

    Kinnunen työskenteli 11 vuotta Wärtsilän palveluksessa, joista useamman vuoden kansainvälisissä tehtävissä. Myös muilla yrityksen ydintiimiläisillä on kokemusta vaasalaisista yrityksistä, kuten ABB:ltä.

    Woima tekeekin työntekijöiden taustoista johtuen yhteistyötä monien vaasalaisyritysten kanssa. Kinnunen antaa kiitosta vaasalaiselle osaamiselle.

    Mikäli Woimalle tulee ulkomailta vierailijoita, kierrättää Kinnunen heidät esimerkiksi Westenergyn jätteenpolttolaitoksella.

    – Westenergyn laitos on yksi maailman moderneimpia laitoksia. Vieraamme, jotka ovat tutustuneet laitokseen, ovat olleet todella vaikuttuneita.

    Kinnunen on lukuisilla matkoillaan nähnyt, kuinka hyvällä tolalla jätteenpoltto ja lajittelu on Suomessa verrattuna moniin maihin. Esimerkiksi myrkylliset jätekaasut eivät päädy taivaalle.

    Tapani Korhonen ja Henri Kinnunen tietokoneen äärelläMerja Siirilä / YleRoskaantuminen suuri ongelma

    Roskaantuminen on maailman suurimpia ympäristöongelmia ilmaston lämpenemisen ja puhtaan veden puutteen lisäksi. Vaikka Suomessa roskaantuminen on pientä, kantaa Suomi huolta aiheesta maailmanlaajuisesti. Työtä on kuitenkin Suomessakin.

    – Meillä pitäisi panostaa jäteveden puhdistuksessa siihen, että mikromuovia ei pääsisi vesistöihin. Sillä tulee olemaan pidemmän päälle arvaamattomat vaikutukset, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan professori Mika Horttanainen.

    Merien roskaantuminen johtuu pitkälti Aasian ja Afrikan suurista nopeasti kasvavista ja kehittyvistä kaupungeista, jotka sijaitsevat jokien varsilla.

    – Näissä kaupungeissa ei vielä toimi jätehuolto niin, että jätteet kerättäisiin kaduilta. Kaduilta se päätyy hulevesi- ja tulvavesikanaviin ja sitä kautta jokiin ja meriin, Horttanainen kertoo.

    Antonio Silva / AOPJätehuolto kuntoon nopeasti kehittyvissä maissa

    Jätteet viedään lähes sataprosenttisesti kehittyvissä maissa kaatopaikoille, jotka on sijoitettu monissa maissa jokien läheisyyteen. Tulva- ja sadekauden aikana roskat huuhtoutuvat jokeen ja mereen.

    – Kaatopaikat eivät ole lähelläkään sitä tasoa, mitä ne ovat Suomessa. Lähinnä ne ovat kuoppia kaupungin reunamilla, jonne voi jätettä kasata, Horttanainen kertoo.

    Jätteiden kierrättäminen ja polttaminen jätteenpolttolaitoksissa on harvinaisempaa. Syy polttamattomuuteen on Horttanaisen mukaan teknologian kalleus.

    – Jätettä poltetaan kyllä monissa maissa takapihoilla metallisissa jäteastioissa, että saadaan vähennettyä jätteen määrää. Näin voidaan pienentää jätteen määrää ja myös pienentää jätteen hausta kertyviä kustannuksia. Tästä syntyy myrkyllistä kaasua ja savua, joka päätyy ihmisten hengitettäväksi.

    Lisäksi suuria määriä jätettä palaa vuosittain kaatopaikoilla, eikä näiden palojen myrkyllisiä päästöjä voida hallita mitenkään. Jätteen poltto hallitusti energiaa tuottavissa laitoksissa on aina parempi ratkaisu kuin huonosti hallittu kaatopaikkasijoittaminen.

    Antro Valo / YleMahdollisuudet menestyä

    Yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoavan Business Finlandin senior director Juha Peltomäki näkee Woima Corporationilla hyvät mahdollisuudet menestyä maailmalla.

    – Nuoreksi ja kokoonsa nähden pieneksi yritykseksi se on tunnettu jopa maailmanlaajuisesti.

    Peltomäen mukaan suomalainen osaaminen on täysin kilpailukykyistä maailmalla. Lähtökohdat menestymiseen voivat kuitenkin vaihdella. Osalla yrittäjillä voi olla jo valmiiksi hyvät verkostot maailmalle ja tietämys alansa tapahtumista maailmalla.

    – Meillä on myös suuri joukko yrityksiä, jotka eivät ole valmiita. Moni yrittää maailmalle valmistautumatta. Tämä on sellainen yritysjoukko, joka pitäisi saada parempaan kuosiin, Peltomäki kertoo.

    Peltomäki uskoo, että neljännes maailmalle päätyvistä yrityksistä menestyy heti alusta pitäen hyvin ja neljänneksellä kasvu pysähtyy puutteisiin.

    – Suurimmalla osalla kasvu menestymiseen on hitaampaa kuin se voisi olla. Monilla olisi potentiaalia, Peltomäki kertoo.

    Woima CorporationWoima CorporationPotentiaaliset asiakkaat haussa

    Hyvät kasvumahdollisuudet Juha Peltomäki näkee Aasiassa, jossa väestön ja jätemäärän kasvu on nopeaa. Ensimmäiset kaupat ratkaisevat hyvin paljon.

    – Tässä vaiheessa Woimaa hidastaa, että yhtään kauppaa jätevoimalasta ei ole tehty. Mutta sitten kun ensimmäiset kaupat on tehty, niin sitten he saavat siitä referenssin, jolla saadaan toiset ja kolmannet kaupat. Se luo uskottavuutta muille asiakkaille, Peltomäki kertoo.

    Myös Henri Kinnunen uskoo asiakkaita löytyvän erityisesti Kaakkois-Aasiasta, Afrikasta ja Itä-Euroopasta. Tuote soveltuu yrityksen mukaan erityisen hyvin saarille, joiden rannoille pakkautuu päivässä paljon muovia.

    – Voimalaitoksemme pystyy käsittelemään vähintään 70-80 tonnia puhdasta muovia päivässä, joka muutetaan energiaksi. Tietenkin kierrätys olisi parempi ratkaisu, mutta kaikkea muovia ei voi kierrättää.

    Merja Siirilä / Yle

    Woiman jätteenpolttolaitoksen tekniikka on Kinnusen mukaan hyvin samanlainen kuin muissakin laitoksissa. Etuna on kuitenkin modulaarisuus, eli tuotteen liikuteltavuus ja muokkautuvuus eri kokoihin. Tällä hetkellä lähellä onnistumista on Kinnusen mukaan viisi kauppaa.

    – Potentiaalisten asiakkaiden kanssa toteutaan juuri technical due diligencea (tekninen kuntokatselmus). Kaikista ollaan päästy kirkkaasti läpi, Kinnunen kertoo.

    Alalta löytyy Kinnusen mukaan paljon kilpailua, jopa suomalaisten kesken. Kaakkois-Aasian markkinoilla yritys kilpailee kiinalaisten massapolttolaitosten kanssa.

    – Me emme häviä heille teknologiassa, vaan siinä, että kiinalaiset tuovat rahoituksen mukanaan.

    Laitoksien talous koostuu Suomessa, Euroopassa ja Amerikassa jätteenvastaanottomaksuista ja energiatuotosta.

    Pienen kokoluokan jätteenpolttolaitokset voivat olla yksi ratkaisu. Mika Horttanainen

    – Kehittyvissä maissa jätteenkäsittelykustannukset ovat alhaiset, kun jäte viedään kaatopaikalle. Aina kun tehdään kehittyneempi ratkaisu, kustannukset kasvaa kaupungille ja kuluttajille.

    Horttanaisen mukaan tilanne on hankala, koska monissa maissa on alhaiset jätehuoltokulut, ei ole kuluja ollenkaan tai kulut on sisällytetty kaupungin veroon. Siksi maksuja täytyisi korottaa aika rajusti, että kehittyneempi jätehuolto saataisiin kannattamaan.

    – Yleensä energian myynnillä ei pystytä koko kustannusta maksamaan, Mika Horttanainen kertoo.

    Tämän vuoksi Horttanaisen mukaan on tärkeää kehittää edullisempia jätteiden käsittelyratkaisuja, jotka kuitenkin toimivat ympäristön kannalta turvallisesti.

    – Pienen kokoluokan jätteenpolttolaitokset voivat olla yksi ratkaisu tähän, kunhan ne saadaan kannattaviksi ja toimimaan luotettavasti sekä jätteiden hyödyntämisen että päästöjen hallinnan kannalta.

    Woima Corporationin seinällä oleva kartta, johon on merkitty asiakkuussuhteita värikoodeilla.Merja Siirilä / YleEnsimmäiset kaupat tänä vuonna?

    Woima Corporationin tavoitteena on allekirjoittaa ensimmäiset kaupat vielä tämän vuoden aikana. Toimitusprojektin kesto on noin 15 kuukautta toimitussopimuksen allekirjoituksesta. Toimitettavien laitosten kokoluokka vaihtelee 15-60 MW välillä, josta sähköä syntyy 2.5-10 MW. Kehitysmaissa yhden linjan sähköntuotto palvelee jopa 100 000 - 200 000 ihmisen sähköntarvetta.

    Yhden kaupan arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Tarjouksia yritys on jättänyt Kinnusen mukaan jo 7 miljardin euron edestä.

    – Näitä ei myydä kuin karkkeja ja projektit vievät aikaa. Sen vuoksi tavoittelemme monia asiakkaita ja tarjouksia on jätetty 120 hankkeesta, Kinnunen kertoo.

    Yritys ei itse valmista tuotteita, vaan käyttää hyväkseen globaalia toimittajaverkostoa. Tästä syystä Kinnunen ei usko, että yritys tulee kasvamaan merkittävästi yli 25 ihmistä suuremmaksi. Tällä hetkellä yritys työllistää neljä henkilöä Vaasassa kansainväliseen myyntiverkoston lisäksi.

    Peltomäki näkee tuotteiden valmistamisen ulkoistamisessa paljon positiivisia puolia.

    – Se, että joku muu yritys tekee fyysisen valmistuksen, on hyvä asia, koska silloin Woiman resurssit vapautuvat asiakasrajapinnan hallintaan.

    Vaikka työtekijämäärä ei ole suuri, yritys tavoittelee seuraavan viiden vuoden aikana yli 200 miljoonan euron liikevaihtoa.

    – Tavoitteena on olla tulevaisuudessa Vaasan merkittävimpiä veronmaksajia, Kinnunen visioi.

    Macklemore, Papa Roach ja Yelawolf Provinssiin – festivaali julkisti  40 uutta esiintyjää

    Macklemore, Papa Roach ja Yelawolf Provinssiin – festivaali julkisti 40 uutta esiintyjää


    Kesäkuun lopulla juhlittava Provinssi-festivaali on julkistanut 40 uutta artistia. Provinssin ohjelman kruunaa yhdysvaltalainen hip hop -muusikko Macklemore, joka nousi kuuluisuuteen vuonna 2013 kappaleella “Thrift Shop”. Viimeistään vuonna 2014...

    Kesäkuun lopulla juhlittava Provinssi-festivaali on julkistanut 40 uutta artistia.

    Provinssin ohjelman kruunaa yhdysvaltalainen hip hop -muusikko Macklemore, joka nousi kuuluisuuteen vuonna 2013 kappaleella “Thrift Shop”. Viimeistään vuonna 2014 parhaan rap-albumin Grammy-palkinto Heist-albumista toi muusikon maailman laajuiseen tietoisuuteen. Macklemore tunnetaan rohkeista ja kantaaottavista sanoituksistaan. Hittejä ovat muun muassa “These Days”, “Glorious”, “I Don't Belong To This Club” sekä ”Can't Hold Us”, joka oli vuonna 2013 Spotifyn maailmanlaajuisesti kuunnelluin kappale. Edellisen kerran muusikko on esiintynyt Suomessa viime kesänä Weekend-festivaalilla.

    Provinssin ensi kesän artisteja ovat myös yhdysvaltalainen ja pitkän linjan nu metal -nelikko Papa Roach, yhdysvaltalainen hip hop artisti Yelawolf sekä brittiläinen vaihtoehtorockia soittava YUNGBLUD. Kotimaisista lavalle nousevat muun muassa yhteiskeikan soittavat Pyhimys & Saimaa, Samuli Putro, Jonna Tervomaa ja Etta.

    Yelawolf, Jurassic Rock 2012Yle / Juho LiukkonenLipunmyynti viime vuoden tasolla

    Provinssin viidelle lavalle nousee kesäkuun lopulla yhteensä 91 artistiryhmää, joista 15 tulee ulkomailta ja 76 kotimaasta. Festivaalijohtaja Sami Rumpusen mukaan Provinssi on onnistunut tänä vuonna festivaalikattauksessa erityisen hyvin.

    Provinssin esiintyjät

    To 27.6.2019

    Macklemore (US), Bring Me The Horizon (UK), Anne-Marie (UK), Flogging Molly (US), Converge (US), Tesseract (UK), YUNGBLUD (UK), ALMA, Amorphis, Dave Lindholm, D.R.E.A.M.G.I.R.L.S., Ellips, Huora, IBE, Ismo Alanko, Jannika B, Jonna Tervomaa - Tilassa, Kingston Wall by JJylli, Kuoppis & VHB, Lac Belot, Linkopii, Lähiöbotox, Memoremains, Medeia, Nykyaika, Pariisin Kevät, Pekko Käppi & K.H.H.L., Rosita Luu, The Holy

    Pe 28.6.2019

    Limp Bizkit (US), Cypress Hill (US), Lamb of God (US), Apulanta, Ville Valo & Agents, Haken (UK), Anna Puu, Anssi Kela, Asa & Band, Barbe-Q-Barbies, Beast In Black, Cledos, CMX, Etta, Gettomasa, Henna Emilia & Houreet, Iisa, Maustetytöt, Nicole Willis & Banda Palomita, Pyhimys & Saimaa, Pää Kii, SANNI, Sara, SOFA, The Funky Sound Foundation, Turmion Kätilöt, Vesala, Ville Valoton, Vilma Alina, Vuono, Yona, Younghearted

    La 29.6.2019

    Papa Roach (US), Yelawolf (US), JVG, Behemoth (PL), Cult Of Luna (SE), Adikia, Anniina Auf, Chisu, CMX, DJ Ibusal, Elastinen, Elias Gould, Ellinoora, Gasellit, Henrik!, Hulda Huima & Hitaat Sekunnit, Ida Paul & Kalle Lindroth, Jori Sjöroos, Juha Tapio, Jukka Nousiainen & Kumpp., KUUMAA, Luukas Oja, Pauliina Kokkonen, Ruusut, Santa Cruz, Samuli Putro - Herätyskokous, Sini Yasemin, Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Vesta, Viikate - Kuu kaakon yllä 10v, Ydinperhe, Ylva Haru

    – Meillä on 2,5 kuukautta festivaaliin ja kaikki alkaa olemaan valmista. Tilanne on enemmän kuin hyvä, Rumpunen kertoo.

    Maaliskuussa konemusiikin ystävät saivat suru-uutisia, kun The Prodigyn laulaja Keith Flint kuoli. Yhtyeen oli tarkoitus esiintyä kesällä myös Provinssissa. Provinssin organisaatiolla oli edessään uuden pääesiintyjän etsintä torstai-illalle.

    – Välittömästi, kun valitettava tieto Keith Flintin poismenosta saavutti meidät, aloitimme kartoittamaan vaihtoehtoja. Kun paikataan perunut esiintyjä, niin se ei aina tarkoita, että korvaisimme samanlaisella palalla. Meillä oli siinä vaiheessa vielä 40 esiintyjää julkaisematta. Ohjelma on hyvin balanssissa genrerajat rikkovana festivaalina, Rumpunen kertoo.

    Mikään helppo tehtävä suuren kansainvälisen artistin löytäminen lyhyessä ajassa ei kuitenkaan ole. Rumpunen kertoo, että kansainvälisen organisaation vuoksi he eivät hetkeäkään epäilleet, etteikö korvaava artisti löydy.

    – Provinssi ei koskaan ole ollut yhden esiintyjän varassa. Ei tänäkään vuonna. Monesti festivaali itsessään on jo se headliner, Rumpunen toteaa.

    Torstain lippujen ostajilla oli mahdollisuus palauttaa festivaaliliput The Prodigyn peruuntumisen vuoksi. Palauatettujen lippujen määrä jäi Rumpusen mukaan minimaaliseksi.

    – Tämä on mielestäni yksi parhaista signaaleista siitä, että festivaali itsessään on se pääesiintyjä eikä vain yksi iso ja odotettu yhtye. Puhutaan vain muutaman käden sormista palautuneiden lippujen osalta.

    Sami Rumpunen on tyytyväinen festivaalin esiintyjiinMirva Ekman / Yle
    Vaasa aikoo käynnistää yt-neuvottelut työvoiman vähentämiseksi – säästötavoite 25 miljoonaa euroa

    Vaasa aikoo käynnistää yt-neuvottelut työvoiman vähentämiseksi – säästötavoite 25 miljoonaa euroa


    Vaasan kaupunki pyrkii sopeuttamaan talouttaaan 25 miljoonalla eurolla. Säästötavoitteen toteuttamiseksi kaupunki aikoo käynnistää työvoiman vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Asiasta päättää kaupunginhallitus huomenna...

    Vaasan kaupunki pyrkii sopeuttamaan talouttaaan 25 miljoonalla eurolla. Säästötavoitteen toteuttamiseksi kaupunki aikoo käynnistää työvoiman vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut.

    Asiasta päättää kaupunginhallitus huomenna keskiviikkona.

    Neuvotteluissa kartoitetaan yhdessä henkilökunnan edustajien kanssa eri vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Tarkoituksena on pohtia esimerkiksi sitä, miten toimintoja muuttamalla sekä töitä uudelleen järjestelemällä voidaan saada aikaan säästöjä.

    – Neuvotteluissa keskustellaan säästötoimenpiteistä, joilla on vaikutusta henkilöstöön ja tapoihin tehdä töitä. Tavoitteena on työmme kehittäminen ja tehostaminen yhdessä, kertoo kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

    Vaasan kaupunginhallitus saa eteensä esityksen yt-neuvotteluista kokouksessaan huomenna. Esityksen mukaan yt-menettelyllä tavoitellaan 15 miljoonan euron kustannussäästöä ensi vuoden loppuun mennessä ja lisäksi 10 miljoonan euro säästöä vuoden 2021 loppuun mennessä.

    Yhteistoimintamenettely on tarkoitus käynnistää kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen kaupungin yhteistoimintaryhmässä.

    Säästöt purevat palveluita

    Viime viikolla Vaasan kaupunki kertoi, että toimiala- ja tulosaluejohtajien valmistelema suuri säästöpaketti tulee kaupunginhallitukseen ennen pääsiäistä. Silloin kaupunginjohtaja Häyry totesi, että alijäämää on katettavana sen verran paljon, että se tulee auttamatta vaikuttamaan asukkaiden saamaan palveluun.

    Vaasan kaupunki teki viime vuonna 10 miljoonaa euroa tappiota, joka on kurottava ensin umpeen. Sen jälkeen katettavaksi jää aiempien vuosien alijäämää. Talous haluttaisiin tasapainoon vuoden 2021 loppuun mennessä.

    Kiista pohjalaisen luksusveneen ympärillä jatkuu: korkein oikeus pitää kiinni 22 miljoonan takavarikosta

    Kiista pohjalaisen luksusveneen ympärillä jatkuu: korkein oikeus pitää kiinni 22 miljoonan takavarikosta


    Korkein oikeus on hylännyt Baltic Yachtsin vaatimuksen sille asetetun 22,4 miljoonan euron takavarikon perumisesta. Kyse on luksusveneitä valmistavan pohjalaisen venevalmistaja Baltic Yachtsin ja sen kaikkien aikojen suurimman veneen ostaneen Panamax...

    Korkein oikeus on hylännyt Baltic Yachtsin vaatimuksen sille asetetun 22,4 miljoonan euron takavarikon perumisesta.

    Kyse on luksusveneitä valmistavan pohjalaisen venevalmistaja Baltic Yachtsin ja sen kaikkien aikojen suurimman veneen ostaneen Panamax Ltd:n välisestä riidasta.

    Panamax väittää, että vuonna 2011 valmistuneessa S/y Hetairos jahdissa on ollut puutteita, vikoja ja virheitä, joita Baltic on kieltäytynyt korvaamasta. Baltic Yachtsin mukaan veneessä ei ole ollut väitettyjä vikoja.

    Asiaa on käsitelty jo vuodesta 2014 alkaen Saksan Hampurissa toimivassa, merenkulkualaan erikoistuneessa välimiesoikeudessa.

    Pohjanmaan käräjäoikeus määräsi Panamaxin hakemuksesta maaliskuussa 2018 Baltic Yachtsin omaisuutta takavarikoitavaksi mahdollisen saatavan vakuudeksi yli 22 miljoonan euron edestä. Summasta vähennetään miljoona euroa, jonka Panamax oli jo saanut Balticilta.

    Vaasan hovioikeus vahvisti vakuustakavarikon heinäkuussa.

    Panamaxin Baltic Yachtsilta hakema korvaussumma on noussut jo 29 miljoonaan euroon. Venevalmistajan vuotuinen liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa. Saksalaismedia arvioi Hetairoksen arvoksi 60 miljoonaa euroa.

    Korkein oikeus: Omaisuuden hukkaamisvaara on olemassa

    Korkein oikeus (KKO) käsitteli asiaa ainoastaan hukkaamisvaaran osalta. Hukkaamisvaaralla tarkoitetaan sitä, että oikeudessa mahdollisesti vahvistettavaa saatavaa ei saada perityksi, jos velallinen siirtää varoja velkojien ulottumattomiin.

    Korkein oikeus vetoaa päätöksessään aiempiin linjauksiinsa. Niiden mukaan omaisuuden hukkaamisvaara on olemassa jo summan suuruudenvuoksi.

    Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hukkaamisvaara on olemassa myös, elleisitä voi pitää vallitsevissa olosuhteissa hyvin epätodennäköisenä.

    KKO:n mukaan hukkaamisvaaraa voidaan tässä tapauksessa perustella sillä, että Baltic Yachtsin varallisuus on pieni verrattuna 22,4 miljoonan euron vaateeseen. Venevalmistajan taseen loppusumma oli vuonna 2016 6,6 miljoonaa euroa.

    Lisäksi KKO painotti ratkaisussaan sitä, että sama henkilö eli yhtiön pääomistaja, saksalainen professori Hans Georg Näder toimii Baltic Yachtsin hallituksen ainoana jäsenenä ja käyttää määräysvaltaa Baltic Yachtsin emoyhtiössä. Se helpottaa omaisuuden siirtelyä, etenkin jos yhtiössä on nopeasti siirrettävää omaisuutta.

    Jahdin ostanut Panamax esitti takavarikkohakemuksessaan, että välimiesmenettelyn aikana hukkaamisvaara oli käynyt ilmeiseksi.

    Baltic Yachts vetosi omissa perusteluissaan siihen, että hukkaamisvaaraa ei ole, koska Panamax on itsekin rajoittanut takavarikon toistaiseksi kahteen miljoonaan euroon. KKO:n mukaan rajoitus voi olla myös hakijan etu, jos täysimääräinen takavarikko uhkaisi liiketoiminnan jatkuvuutta.

    Veneen valmistaja Baltic taas perusteli omaa vaatimustaan takavarikkopäätöksen kumoamisestasillä, että yhtiöllä on hyvä tilauskanta ja paljon työntekijöitä. KKO:n mukaan se ei ole kuitenkaan ratkaisevaa asian oikeudellisessa arvioinnissa.

    KKO ei pitänyt myöskään ratkaisevana sitä, että Näder on sijoittanut lisää rahaa Baltic Yachtsille antamillaan pääomalainoilla.

    Vastakkain kaksi saksalaista suuryritysjohtajaa

    Kiistassa vastakkain ovat kahden suuren ja perinteisen saksalaisyhtiön nokkamiehet. Baltic Yachtsin pääomistaja Hans Georg Näder on 1919 perustetun Ottobockin omistaja.

    Hans Georg Näder vuonna 2017 valmistuneen toisen jättiveneen luona. Baltic Yacht Pink Gin VI on 54-metrinen, kun kiistan kohteena oleva Hetairos on lähes 67 metriä.Kalle Niskala / Yle

    Noin 8 000 ihmistä työllistävä yritys valmistaa muun muassa pyörätuoleja ja tekoraajoja. Yrityksen perusti Näderin isoisä, ja yhtiön liikevaihto on lähes miljardi euroa.

    S/y Hetairosin omistavan Panamax Ltd:n takana on puolestaan saksalainen liikemies Otto Happel. Forbes-lehden mukaan hänellä on 2,7 miljardin dollarin omaisuus.

    Happel toimi aiemmin isänsä perustaman saksalaisen GEA Groupin omistajana. Monialayrityksen liikevaihto on tällä hetkellä jo liki viisi miljardia. Yhtiöllä on noin 18 000 työntekijää.

    Baltic Yachts haluaa viedä takavarikkopäätöksen korkeimpaan oikeuteen

    Luksusveneestä tuli kallis kiista – ostaja vaatii pohjalaisfirmalta yli 22 miljoonan euron jättikorvauksia korkoineen

    Startup-yritys saa ison rahoituksen Wärtsilältä – Soletair Power tekee polttoainetta sisäilman hiilidioksidista ja parantaa samalla sisäilmaa

    Startup-yritys saa ison rahoituksen Wärtsilältä – Soletair Power tekee polttoainetta sisäilman hiilidioksidista ja parantaa samalla sisäilmaa


    Startup-yritys Soletair Power saa merkittävän rahoituksen teknologiayhtiö Wärtsilältä. Wärtsilä antaa yritykselle 500 000 euroa. Soletair Power -yhtiö on kehittänyt rakennusten ilmanvaihtoon kytkettävän laitteiston, joka tekee sisäilman...

    Startup-yritys Soletair Power saa merkittävän rahoituksen teknologiayhtiö Wärtsilältä. Wärtsilä antaa yritykselle 500 000 euroa.

    Soletair Power -yhtiö on kehittänyt rakennusten ilmanvaihtoon kytkettävän laitteiston, joka tekee sisäilman hiilidioksidista synteettistä uusiutuvaa polttoainetta.

    – Tarkoituksemme on tehdä rakennuksista hiilinieluja, toimitusjohtaja Petri Laakso sanoo.

    Käytännössä laitteisto ottaa rakennuksen ilmanvaihdosta hiilidioksidia pois. Vastaavasti sisätiloihin tai ulos voidaan työntää ilmaa, missä on vähemmän hiilidioksidia.

    Sisäilmasta otettu hiilidioksidi yhdistetään katalyyttisen synteesin avulla vetyyn, jota puolestaan valmistetaan elektrolyyserillä uusiutuvia energialähteitä käyttäen.

    Hiilidioksidia ja vetyä yhdistämällä syntyy hiilivetyjä, joita voidaan käyttää synteettisenä polttoaineena.

    – Siitä voidaan tehdä esimerkiksi maakaasua, Laakso sanoo.

    Prosessissa syntyy myös hukkalämpöä, jota voidaan käyttää esimerkiksi kiinteistön veden lämmityksessä.

    Järjestelmän pohjana on Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Soletair-tekniikka.

    Suurin arvo sisäilman laadun parantamisessa

    Laakson mukaan polttoaineiden tuottaminen ei ainakaan vielä ole rahallisesti merkittävin asia Soletair Powerin laitteen toiminnassa.

    Suurimpana hyötynä Laakso näkee rakennuksen sisäilman laadun paranemisen, kun rakennukseen johdetaan vähemmän hiilidioksidia sisältävää ilmaa.

    Tämä voi tuoda esimerkiksi yritykselle taloudellista hyötyä, kun työntekijöiden vireystaso pysyy korkealla.

    – Esimerkiksi neuvotteluhuoneessa saattaa alkaa väsyttää, kun ilman hiilidioksiditaso nousee. Tätä pyritään estämään. Pidetään sisäilma raikkaana. Ihmisten tuottavuus paranee, kun on virkeä mieli.

    Rakennuksen koosta riippuu, minkä tehoinen laite sinne asennetaan. Laite voidaan laittaa esimerkiksi pieneen merikonttiin.

    – Laite voi olla hyvin pienikin, jos puhutaan omakotitalosta, mutta tähtäämme kyllä isompiin toimistorakennuksiin.

    Wärtsilän rahoituksella vuonna 2016 perustettu Soletair Power saa liiketoiminnan vauhtiin ja pääsee pilotoimaan laitetta.

    Pilottikohteeksi on muutama vaihtoehto, joista yritys vielä keskustelee.

    – Luulen, että kesään mennessä tiedämme, minne ensimmäinen laite laitetaan.

    Wärtsilä: Soletair Power malliesimerkki eteenpäin katsovasta tutkimuksesta

    Wärtsilä pyrkii vahvistamaan osaamistaan uusiutuvan energian liiketoiminta-alueilla.

    – Sijoituksemme Soletair Powerin ratkaisuun on konkreettinen esimerkki tästä, Wärtsilän energialiiketoiminnan strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Matti Rautkivi sanoo.

    Rautkiven mukaan Soletair Powerin konsepti on tärkeä askel kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa maailmaa, jota Wärtsilä tavoittelee.

    – Soletair Power on malliesimerkki siitä, miten tehdään eteenpäin katsovaa tutkimusta, Rautkivi kertoo.

    Wärtsilä tarjoaa Soletair Powerille osaamista tuotteistamiseen sekä maailmanlaajuisen myyntiverkoston.

    Wärtsilä on aiemminkin tehnyt yhteistyötä startup-yritysten kanssa, mutta Soletair Power on ensimmäinen suora sijoitus Suomessa.

    Otsikkoa ja juttua täydennetty kauttaaltaan 15.4.2019 kello 16.06.

    Tässä ovat Vaasan vaalipiirin 16 kansanedustajaa – RKP kiri historiallisesti ohi keskustan

    Tässä ovat Vaasan vaalipiirin 16 kansanedustajaa – RKP kiri historiallisesti ohi keskustan


    Vaasan vaalipiirissäkin keskusta on suurin häviäjä. Vuosikymmenien ajan vaalipiirissä ykköspaikalla ollut keskusta menetti yhden paikan ja sen ääniosuus putosi edellisistä eduskuntavaaleista 7,4 prosenttiyksikköä. Keskustan ohi kiilasi RKP,...

    Vaasan vaalipiirissäkin keskusta on suurin häviäjä. Vuosikymmenien ajan vaalipiirissä ykköspaikalla ollut keskusta menetti yhden paikan ja sen ääniosuus putosi edellisistä eduskuntavaaleista 7,4 prosenttiyksikköä.

    Keskustan ohi kiilasi RKP, jonka kasvatti äänimääräänsä 0,5 prosenttiyksiköllä ja sai yhden lisäpaikan. Vaasan vaalipiirin äänikuningattareksi nousi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson 14 470 äänellä.

    – Tämä on enemmän kuin osasin odottaa. Hyvää vaalitulosta odotin, mutta tämä oli yllätys. Omasta äänisaalista olen todella nöyrä, sanoo Henriksson.

    Muutokset puolueiden välillä olivat Vaasan vaalipiirissä vähäisiä. Edellisten vaalien tavoin perussuomalaiset sai läpi kolme ehdokasta, SDP ja kokoomus saivat kumpikin kaksi paikkaa ja kristillisdemokraatit yhden paikan.

    Perussuomalaiset siivitti hyvään tulokseen kaustislainen Mauri Peltokangas, joka keräsi yli 13 000 ääntä. Hän on erittäin tyytyväinen puolueen paikkamäärään ja yllättynyt omasta äänivyörystään.

    Sen sijaan hankalista hallitusneuvotteluista Peltokangas ei puhuisi.

    – Täytyisi lähteä pohtimaan juurisyitä: kenen mielestä se on vaikeaa. Olemme sanoneet alusta asti, että olemme valmiit kaikkien kanssa yhteistyöhön, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

    Maahanmuuttokriitikkona profiloitunut Peltokangas ei halua olla vain yhden asian edustaja.

    – Kaikki mitä nykypolitiikkaan kuuluu, kaikkia teemoja , ihan joka sektoria lähdetään ajamaan.

    Useita uusia kansanedustajia

    Pohjalaismaakunnista lähtee eduskuntaan monta ensikertalaista. Puolet Vaasan vaalipiirin valituista on Mauri Peltokankaan tavoin uusia kansanedustajia.

    Keskustan Pasi Kivisaari onnistui päihittämään istuvat kansanedustajat ja tuli valituksi keskustan ehdokkaista suurimmalla äänimäärällä. Seinäjokelainen rehtori pääsi tuulettamaan omaa läpimenoaan, mutta harmitteli puolueen tulosta.

    – Keskustan on nyt katsottava peiliin, totesi Kivisaari.

    SDP:n uusi kansanedustaja on Kim Berg, joka on kunnostautunut Vaasan keskussairaalan päivystyskysymyksessä. Berg oli laajaa päivystystä Vaasaan vaatineen kansalaisaloitekampanjan keulahahmo.

    Vaalikampanjassaan Berg on puhunut julkisten hyvinvointipalveluiden puolesta ja uskoo sillä olleen vaikutusta äänestäjiin.

    – Varsinkin nyt, kun on kuultu ikäviä uutisia yksityiseltä hoivapalvelualalta, ovat nämä olleet ihmisille tärkeitä asioita.

    Muita uusia kansanedustajia Vaasan vaalipiirissä ovat Mikko Ollikainen (r.) Anders Norrback (r.), Juha Mäenpää (ps.), Jukka Mäkynen (ps.) ja Janne Sankelo (kok.).

    Vaasan vaalipiirin istuvista kansanedustajista putosivat Lasse Hautala (kesk.), Tuomo Puumala (kesk.), Susanna Koski (kok.) ja Reijo Hongisto (sin.)

    Vaalipiirin edustajajoukko on moneen muuhun verrattuna hyvin miesvoittoinen. 16 kansanedustajasta vain kolme on naisia: Anna-Maja Henriksson, Jutta Urpilainen ja Paula Risikko.

    Vaasan vaalipiirin kansanedustajat:

    RKP:n Joakim Strand ja Anna-Maja HenrikssonYleRKP:n Mikko Ollikainen ja Anders NorrbackYleKeskustan Antti Kurvinen ja Pasi KivisaariYleKeskustan Mikko Savola ja Mika LintiläYleSDP:n Jutta Urpilainen ja Kim BergYleKokoomuksen Janne Sankelo ja Paula RisikkoYleKristillisdemokraattien Peter ÖstmanYle
    Samasta pussista popcornia ja pääsiäisruohoa – perinteinen rairuoho on saanut haastajia

    Samasta pussista popcornia ja pääsiäisruohoa – perinteinen rairuoho on saanut haastajia


    Pääsiäisruoho suositellaan kylvettäväksi viisi päivää ennen pääsiäistä. Vielä siis ehtii. Ohuen rairuohon asema on pääsiäisruohona heikentynyt. Moni suosii nykypäivänä ohran ja vehnän jyviä, joista kasvaa paksumpia korsia. Luovuus on...

    Pääsiäisruoho suositellaan kylvettäväksi viisi päivää ennen pääsiäistä. Vielä siis ehtii.

    Ohuen rairuohon asema on pääsiäisruohona heikentynyt. Moni suosii nykypäivänä ohran ja vehnän jyviä, joista kasvaa paksumpia korsia. Luovuus on kuitenkin rajana siinä, mitä voi kylvää.

    Vaasalainen Sari Puska viljeli jo toista kertaa maissinversoja perinteisen pääsiäisruohon sijaan.

    – Jostain netin syövereistä löysin sen vinkin. Silloin pohdin, että voiko näiden maissinjyvien kasvattaminen oikeasti olla mahdollista, Puska muistelee.

    Sari Puskan viime vuonna kasvattama pääsiäisruoho maissista.Sari Puska

    Aiempina vuosina Puska on kasvattanut pääsiäisruohon ohrasta, mutta nyt hän on vannoutunut maissin kasvattaja.

    Kokemuksia voi varmasti olla monenlaisia, mutta Puskan kokemuksien perusteella maissinnjyvät itivät nopeasti ja versot kasvoivat vauhdilla.

    – Hyvin nopeasti oli tuuhea ja tukeva viljelys.

    Myös idätystavat voivat vaihdella. Osa on päätynyt liottamaan jyviä muutamasta tunnista vuorokauteen vedessä ennen kylvämistä, mutta Puska itse kaatoi jyvät suoraan pussista mullan sekaan.

    Merja Siirilä / YleYle testaa

    Maissinjyvät eivät ole ainoita, joita voi kylvää pääsiäisruohoksi. Vehnän, ohran ja kauran lisäksi ihmiset ovat kylväneet mullan sekaan krassin-, auringonkukan- ja herneensiemeniä.

    Myös retiisi ja tomaatti kasvavat nopeasti.

    Yle päätti testata “mattimyöhäisenä”, miten hyvin eri siemenet itävät.

    Testiin päätyivät mukaan maissi (sekä suoraan pussista että yön yli liotettuna), kaura, ohra, krassi ja herne (sekä suoraan pussista että yön yli liotettuna).

    Siemenet on kylvetty 11.4.2019 multaan. Aluksi kasvustoja pidetään muovikelmun alla, jotta ne saavat riittävästi kosteutta. Päivitämme tähän artikkeliin havaintojamme itämisestä ja kasvusta.

    Tilanne istutuspäivänä 11.4.2019.Merja Siirilä / YleTilanne viikon kasvatuksen jälkeen

    18.4.2019 eli viikon kasvatuksen jälkeen on osa kasvustoista lähtenyt hyvin kasvamaan.

    Vasemmalla oleva kaura ja oikealla oleva ohra ovat kasvaneet jo viikossa pääsiäisruohon mittoihin. Merja Siirilä / YleKrassin siemenet itivät nopeasti ja viikossa purkkiin on kasvanut tuuhea ja pienilehtinen "viidakko". Ehkä toimituksessa laitoimme liikaa siemeniä pieneen kippoon, sillä kasvustossa tuntuu olevan tunkua. Merja Siirilä / YleYön yli vedessä liotettu herne on lähtenyt paljon paremmin kasvamaan kuin suoraan pussista multaan laitettu herne. Merja Siirilä / YleMaissin suhteen kasvaminen ei ollut odotetunkaltaista. Viikossa yön yli liotetut siemenet ovat lähteneet hieman kasvamaan, mutta hyvin hitaasti. Viikossa suoraan pussista mullan sekaan laitetut maissinsiemenet osoittavat myös kasvun merkkejä, mutta paljon hitaammin kuin liotetut siemenet. Jos siemenet olisi laittanut purkkeihin viikkoa aiemmin, voisi nyt olla tuuhea kasvusto?Merja Siirilä / Yle
    Seppo Välinen Vaasan kaupunginteatterin uudeksi johtajaksi:

    Seppo Välinen Vaasan kaupunginteatterin uudeksi johtajaksi: "Täällä rakastetaan teatteria"


    Vaasan kaupunginteatterin uudeksi johtajaksi on valittu Seppo Välinen, 41. Välinen on työskennellyt ohjaajana ja koreografina useissa Suomen teattereissa, muun muassa Rovaniemellä, Kouvolassa ja Kokkolassa. Vaasalaisetkin ovat päässeet jo...

    Vaasan kaupunginteatterin uudeksi johtajaksi on valittu Seppo Välinen, 41. Välinen on työskennellyt ohjaajana ja koreografina useissa Suomen teattereissa, muun muassa Rovaniemellä, Kouvolassa ja Kokkolassa.

    Vaasalaisetkin ovat päässeet jo tutustumaan Välisen kädenjälkeen. Hän on ohjannut parhaillaan Vaasan kaupunginteatterin ohjelmistossa olevan Katto-Kassisen.

    Välinen kehuu pohjalaista teatteriyleisöä rohkeaksi ja asiantuntevaksi. Yleisö oli myös yksi syy, miksi hän haki teatterinjohtajaksi.

    – Kun vuosien varrella olen käynyt Vaasassa katsomassa esityksiä, täällä on aina ollut paljon katsojia. Siitä olen havainnut, että täällä rakastetaan teatteria ja että kaupunginteatteri on täällä on arvostettu taidelaitos.

    Pesti alkaa marraskuussa

    Vaasan kaupunginteatteri saa johtajan, jonka sydän sykkii musiikkiteatterille.

    – Laajasti olen tehnyt muutakin, mutta musateatteri on lähinnä sydäntä, luonnehtii Välinen.

    Välinen sanoo arvostavansa sitä, että Vaasassa musiikkiteatterin osaaminen on jo nyt vahvaa. Sitä hän haluaa myös viedä eteenpäin ja lupaa tuoda ohjelmistoon vahvojen draamojen ohella paljon musiikkiteatteria, musikaaleista oopperoihin.

    Seppo Välinen pesti Vaasassa alkaa marraskuussa, kun hän saa sovitut työvelvoitteet muualla hoidettua. Uuden ohjelmiston suunnittelun hän aloittaa jo aikaisemmin.

    Vaasan kaupunginteatterin nykyinen johtaja Erik Kiviniemi jää eläkkeelle kesällä. Kymmenen vuotta teatteria luotsanneen Kiviniemen aikana Vaasassa katsojaluvut ovat nousseet ja vakiintuneet 60 000 katsojan pintaan.

    Viime aikojen suurimpia yleisömenestyksiä ovat olleet musikaalit Myrskyluodon Maija ja Billy Elliot.

    Poliisi varoittaa yrityksiä väärennetyistä laskuista Pietarsaaressa – useita rikosilmoituksia jo kirjattu

    Poliisi varoittaa yrityksiä väärennetyistä laskuista Pietarsaaressa – useita rikosilmoituksia jo kirjattu


    Pietarsaaren poliisi varoittaa yrityksille lähetetyistä huijauslaskuista. Poliisi on vastaanottanut useita rikosilmoituksia väärennetyistä laskuista viime aikoina Pietarsaaressa. Laskut on lähetetty sähköpostitse yrityksille tai yhdistyksille, ja...

    Pietarsaaren poliisi varoittaa yrityksille lähetetyistä huijauslaskuista.

    Poliisi on vastaanottanut useita rikosilmoituksia väärennetyistä laskuista viime aikoina Pietarsaaressa.

    Laskut on lähetetty sähköpostitse yrityksille tai yhdistyksille, ja viestit on kirjoitettu hyvällä suomen tai ruotsin kielellä. Vilpillisillä laskuilla on yritetty saada yrityksiä siirtämään rahaa ulkomaalaisille tileille.

    Poliisi pyytää yrityksiä olemaan tarkkana laskuja maksaessaan.

    Hyvä keino välttää huijaus on olla yhteydessä varoja vastaanottavaan tahoon esimerkiksi puhelimitse, ja näin varmistaa laskun oikeellisuus.

    Hälytyskellojen pitäisi soida erityisesti silloin, jos varat pyydetään siirtämään ulkomaalaiselle tilille, jota osapuolet eivät ole ennen käyttäneet.

    Otkesilta lisätietoa Finnairin lauantaisesta rengasvauriosta – rengas lukittui nousun yhteydessä, vaurioita myös laskutelineeseen

    Otkesilta lisätietoa Finnairin lauantaisesta rengasvauriosta – rengas lukittui nousun yhteydessä, vaurioita myös laskutelineeseen


    Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on saanut lisätietoa konevauriosta, jonka seurauksena Finnairin kone laskeutui lauantaina Helsinki-Vantaalle rikkoutuneella renkaalla. Otkesin viestintäpäällikkö Sakari Lauriala vahvistaa STT:lle aiemman epäillyn,...

    Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on saanut lisätietoa konevauriosta, jonka seurauksena Finnairin kone laskeutui lauantaina Helsinki-Vantaalle rikkoutuneella renkaalla.

    Otkesin viestintäpäällikkö Sakari Lauriala vahvistaa STT:lle aiemman epäillyn, jonka mukaan yksi koneen kuudesta renkaasta rikkoontui nousun yhteydessä Vaasan lentoaseman kiitotiellä. Rengas lukittui sekä alkoi laahata ja kulua. Vaurioita on tullut renkaan ohella laskutelineeseen ja laskutelineluukkuun.

    Koneen muut renkaat ovat kuitenkin toimineet normaalisti niin, että Laurialan mukaan matkustamossa ei ole välttämättä huomattu mitään poikkeuksellista.

    – Ohjaamohenkilökunnalle on tullut nousun yhteydessä ilmoitus, että yhdestä renkaasta ovat paineet kadonneet, Lauriala kertoo.

    Finnair avustaa tutkinnassa

    Finnair ei kommentoi, miten ohjaamohenkilökunta on reagoinut saamaansa virheilmoitukseen. Yhtiö haluaa antaa työrauhan Otkesille eikä siksi kommentoi tapahtuneen yksityiskohtia tutkinnan ollessa kesken.

    – Luonnollisesti avustamme heitä kaikilla mahdollisilla tavoin tutkinnassa. Selvitämme asiaa hyvässä yhteistyössä, kertoo mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist Finnairilta.

    Tiedonkeruu ja kuulemiset tapauksen tiimoilta jatkuvat, Otkesin Lauriala kertoo. Otkes selvittää muun muassa mahdolliset haasteet, jotka vaurio on voinut aiheuttaa laskeutumisen aikana.

    Lauriala vahvistaa aiemman tiedon, jonka mukaan alustava tutkinta oletettavasti riittää tapauksen selvittämiseen. Alustava tutkinta kestää viikoista muutamiin kuukausiin. Varsinaiset tutkimukset kestäisivät puolesta vuodesta vuoteen.

    Finnairin lento Airbus A319 -koneella Vaasasta laskeutui Helsinki-Vantaalle lauantaiaamulla. Koneessa oli kaikkiaan 86 ihmistä, joista kukaan ei loukkaantunut.

    Lue myös:

    Otkes: Airbus-kone laskeutui Helsinki-Vantaalle rikkoutuneella renkaalla

    Suomen vähäväkisin maakunta Keski-Pohjanmaa haluaa etätyöalueeksi:

    Suomen vähäväkisin maakunta Keski-Pohjanmaa haluaa etätyöalueeksi: "Silloin ihminen voi asua missä haluaa"


    Heli Siirilä haaveili pitkään maaseudulla asumisesta. Vaasassa asunut projektipäällikkö tykästyi keskipohjalaiseen 4 000 asukkaan Kaustisen kuntaan ja löysi sieltä ilmaisen etätyötilan. Päätös oli helppo. – Alussa ilmainen tila oli...

    Heli Siirilä haaveili pitkään maaseudulla asumisesta.

    Vaasassa asunut projektipäällikkö tykästyi keskipohjalaiseen 4 000 asukkaan Kaustisen kuntaan ja löysi sieltä ilmaisen etätyötilan. Päätös oli helppo.

    – Alussa ilmainen tila oli ratkaiseva seikka. Jos siitä olisi pitänyt maksaa, vaikkei vielä tiennyt, miten sopeutuu etätyöhön, kokeilu olisi tyrehtynyt.

    Siirilä työskentelee projektipäällikkönä Vaasan yliopiston Levón-instituutissa. Hänen työvälineitään ovat sähköposti, läppäri, kännykkä ja nettikokoukset. Hän onkin tyyppiesimerkki yleistyneestä ilmiöstä.

    Toissa vuoden työolobarometri kertoo, että jo 34 prosenttia teki etätöitä satunnaisesti. Viisi vuotta aiemmin luku oli 21 prosenttia. Suurinta etätyön suosio on julkisella sektorilla.

    Etätyö on mahdollisuus pienillekin paikkakunnille

    Keski-Pohjanmaan liiton tuore projektipäällikkö Maria Timo-Huhtala edistää nyt etätyön leviämistä alueella. Ajatuksen siihen hän sai tyhjästä liikekiinteistöstä Vetelissä. Sinne hän remontoi omalle yritykselleen pari vuotta sitten työtilan, johon mahtuu muitakin pienyrittäjiä.

    – Meistä voi tulla etätyömaakunta! Paluumuuttajillekin ajatusta voisi myydä edullisilla ja useilla etätyötiloilla, hyvillä tietoliikenneyhteyksillä ja rauhallisella asuinympäristöllä, sanoo Timo-Huhtala.

    Myös satunnaista työvoimaa voi hänen mukaansa koettaa houkutella alueelle.

    Etätyön suosion kasvulle on selvät syyt: työn tekemisen murros, teknologian kehittyminen, hyvät yhteydet ja monen lisääntyvä tarve vaikuttaa omiin työoloihinsa.

    – Se antaa pienillekin paikkakunnille mahdollisuuksia tarjota tiloja työn tekemiseen mistä päin vain. Silloin ihminen voi asua siellä, missä haluaa ja tehdä työn etänä kasvukeskuksiin.

    Seuraa sitä kaipaaville, oma tila rauhaa etsiville

    Etätyötilat ovat yleistyneet nopeasti parin vuoden aikana. Niitä voi vuokrata pidempiaikaiseen työskentelyyn tai vaikka vain hetkeksi.

    – Myös entiset paikkakuntalaiset, jotka tulevat lomailemaan pariksi päiväksi ovat tiloja kyselleet, vaikka vain päiväksi tai pariksi. Etätyötiloilla voisi houkutella myös paluumuuttajia. Asiantuntijat, tietotyöläiset ja freelancerit voisivat työskennellä missä vain.

    Teknologian kehitys on helpottanut etätyön tekemistä.AOP

    Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalta löytyy jo useasta kunnasta vuokrattavia tai ilmaisia työtiloja. Niitä tarjoavat sekä kunnat että yksityiset.

    Yhteisöllisiin työtiloihin hakeutuvat yleensä yksin työskentelevät yrittäjät, jotka haluavat ympärilleen työyhteisön. Usein niissä on avokonttoritila, josta voi vuokrata pöydän ja tuolin.

    Moni pitkään yksin työskennellyt hakee myös puuttuvaa työyhteisöä, mutta on yllättäen saattanut saada muutakin.

    – Kohtaamista, kahviseuraa ja uusia näkökulmia – mutta sen ansiosta on syntynyt myös yrityksiä ja löytynyt uusia liikekumppaneita, luettelee Mari Timo-Huhtala.

    Etätyöpisteistä voi toisaalta saada käyttöön rauhalliseen työskentelytilan. Etätöiden yleistyessä osa ihmisistä tarvitsee työpisteen kodin ulkopuolelta työrauhan takia.

    Aloittelevalle yrittäjälle taas etätila tarjoaa edullisen vaihtoehdon aloittaa oma toimisto.

    Keski-Pohjanmaallakin tiloille on kysyntää. Kuntien lisäksi yksityiset perustavat vanhoihin liikekiinteistöihin vuokrattavia työtiloja. Parissa vuodessa niitä on perustettu tai perusteilla jo moneen kuntaan.

    Maaseudun rauha ja mahdollisuus luontoharrastuksen aloittamiseen ovat mahtavia lisiä Projektipäällikkö Heli Siirilä

    Heli Siirilälle etätyötila tarjoaa mahdollisuuden viedä työt kodin ulkopuolelle.

    – Ei tule jämähdettyä kotiin. Kun lähtee muualle, niin tapaa muitakin ihmisiä päivän aikana. Onhan täällä myös paremmat yhteydet.

    Eniten maaseudulle muuton vaakakupissa painoivat hyvän arjen edellytykset.

    – Peruspalvelut ovat lähellä: kauppa, kirjasto ja työyhteisö. Kulttuuritarjonta on huikeaa ja niistä piireistä löysin tärkeän yhteisön. Maaseudun rauha ja mahdollisuus luontoharrastuksen aloittamiseen ovat mahtavia lisiä.

    Monien vieroksuma lippu nousee Seinäjoen kaupungin salkoon romanien kansallispäivänä – romaniaktiivi:

    Monien vieroksuma lippu nousee Seinäjoen kaupungin salkoon romanien kansallispäivänä – romaniaktiivi: "Olen aivan hämmentynyt"


    Seinäjoen kaupungintalon salkoon nousee kansainvälisenä romanien kansallispäivänä maanantaina ensimmäistä kertaa romanien oma lippu. – Onpa todella hienoa, kommentoi romaniasiain neuvottelukunnan vs. pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Henna...

    Seinäjoen kaupungintalon salkoon nousee kansainvälisenä romanien kansallispäivänä maanantaina ensimmäistä kertaa romanien oma lippu.

    – Onpa todella hienoa, kommentoi romaniasiain neuvottelukunnan vs. pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Henna Huttu, kun kuulee mitä lakeuksilla tapahtuu.

    Hutun mukaan Seinäjoen kaupunki on edelläkävijöiden joukossa, kun on päättänyt liputtaa romanien lipulla. Hän arvelee, että Suomessa on puolen kymmentä kaupunkia, joissa näin tehdään.

    Romanilipun käyttäminen kertoo myönteisestä asennoitumisesta vähemmistöjä kohtaan. Henna Huttu

    Esimerkiksi Helsingin kaupunki on liputtanut vuodesta 2015 lähtien romanipäivänä, mutta Helsingissä on päädytty käyttämään Suomen lippua. Aloitteen liputtamisesta aikanaan Helsingissä tehnyt kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren kertoo, että romanit itse olivat silloin Suomen lipun kannalla.

    – He halusivat Suomen lipulla tuoda esiin Suomen kansalaisuuttaan.

    Kansainvälinen romanipäivä ei ole virallinen liputuspäivä. Henna Hutun mukaan liputtaminen romanipäivänä yleistyy kuitenkin vähitellen. Hän soisi, että useammissa kaupungeissa salkoon vedettäisiin juuri romanien oma lippu.

    – Romanilipun käyttäminen kertoo myönteisestä asennoitumisesta vähemmistöjä kohtaan.

    Seinäjoki sai lipun lahjaksi

    Seinäjoen kaupungille romanilipun on lahjoittanut maakunnallisesti toimiva romanikulttuurin yhdistys Lakeuden Romanit. Yhdistys iloitsee ensinnäkin siitä, että Seinäjoella kaupungintalon salkoon nousee huhtikuun kahdeksantena lippu ja toiseksi siitä, että se on romanien oma lippu.

    – Tuntuu hienolta, että kaupunki huomioi romanivähemmistöä tällaisella eleellä, puheenjohtaja Jari Stenroth toteaa.

    Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jaakko Laakso sanoo, että romanilippu on muodostunut viime vuosina tärkeäksi osaksi romaniväestön yhteisöllisyyttä Suomessakin.

    – Suomen lippu on Suomen romaneille isänmaan symboli, mutta romanilippu sen rinnalla on kaksoisidentiteetin merkki, Laakso sanoo.

    Tärkeä päivä romaneille

    Romanien kansallispäivää on vietetty vuodesta 1990 lähtien. Suomessa se hyväksyttiin almanakkaan viisi vuotta sitten. Päivämäärä 8.4. juontaa juurensa vuoteen 1971. Silloin järjestettiin Lontoossa ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi ja hyväksyttiin romanien lippu.

    Henna Huttu arvioi, että romanien kansallispäivällä on paljon symbolista merkitystä.

    – Päivä on myös siinä mielessä tärkeä, että silloin voidaan esimerkiksi kouluissa luontevasti puhua romaneista ja tuoda esiin heidän kulttuuriaan.

    Projektipäällikkö Päivi Majaniemi Suomen Romaniyhdistyksestä toteaa, että yhteisölle omasta kansallispäivästä on tullut merkittävä päivä.

    – Eri puolilla Suomea, missä vain on aktiivisia romanijärjestöjä, järjestetään monenlaisia tapahtumia.

    Myös Majaniemi toivoo, että liputtaminen lisääntyisi romanipäivänä. Hän on yllättynyt uutisesta, että Seinäjoen kaupungissa salkoon nousee romanilippu.

    – Sehän kuulostaa loistavalta. Olen aivan hämmentynyt. Tiedän, että paikoin romanit ovat tällaista esittäneet, mutta tavallisesti esitykset eivät ole saaneet vastakaikua.

    Wikipedia

    Romanien lipusta kerrotaan romanit.fi -sivustolla näin:

    Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta, vihreä taas luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsinkosketeltavia puolia.

    Punainen 16-puolainen pyörä symboloi hevosten vetämien vankkurien, matkustamisen, kasvun ja kehityksen lisäksi myös romanien intialaista alkuperää - heidän "kotimaataan", josta he lähtivät jo 800-luvulla.

    Pyörä on samantapainen kuin Intian lipussa näkyvä chakra, jossa on 24 puolaa, aivan kuten tunteja vuorokaudessa.

    Otkes: Airbus-kone laskeutui Helsinki-Vantaalle rikkoutuneella renkaalla

    Otkes: Airbus-kone laskeutui Helsinki-Vantaalle rikkoutuneella renkaalla


    Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on aloittanut alustavan tutkinnan Helsinki-Vantaalle tänä aamuna laskeutuneesta lentokoneesta. Airbus A319 -matkustajakone laskeutui kiitotielle rikkoutuneella renkaalla, kertoo viestintäpäällikkö Sakari Lauriala...

    Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on aloittanut alustavan tutkinnan Helsinki-Vantaalle tänä aamuna laskeutuneesta lentokoneesta.

    Airbus A319 -matkustajakone laskeutui kiitotielle rikkoutuneella renkaalla, kertoo viestintäpäällikkö Sakari Lauriala STT:lle.

    Kyseessä oli Finnairin lento Vaasasta Helsinkiin, ja koneessa oli miehistö mukaan lukien 86 ihmistä. Henkilövahinkoja ei syntynyt.

    – Tämä matkustajalentokone oli laskeutunut Helsinki-Vantaan lentoasemalle rullannut rullaustielle, josta se oli hinattu asematasolle, minkä jälkeen matkustajat olivat päässeet koneesta pois.

    Laurialan mukaan rikkoutunut rengas on vasemman päälaskutelineen uloin rengas. Hän ei osaa sanoa, millä tavalla tarkalleen rengas oli rikki.

    – Se on ollut ihan kunnolla rikki, mutta tarkempia vaurioita en pysty vielä kuvailemaan.

    Laurialan mukaan rengas on ilmeisesti hajonnut jo Vaasassa.

    – Se vaihe, jossa rengas on rikkoutunut Vaasan päädyssä, on vielä tutkinnan alla. Tämän hetken tiedon valossa se on rikkoutunut lähdön yhteydessä.

    Emmi Lattu jännittää monen muun tavoin opiskelupaikkaa:

    Emmi Lattu jännittää monen muun tavoin opiskelupaikkaa: "Täytän keväällä 22 ja minusta tuntuu, että jos en vieläkään pääse kouluun, elämäni on ohi"


    Tästä on kyseKorkeakoulujen yhteishaku oli 20.3. – 3.4.2019Kaikki alat eivät vaadi ennakkotehtäviä. Jokaisella korkeakoululla on omat tehtävät, eikä samoilla tehtävillä voi hakea useaan oppilaitokseenHakijoita on 150 000, mutta tarjolla...

    Tästä on kyseKorkeakoulujen yhteishaku oli 20.3. – 3.4.2019Kaikki alat eivät vaadi ennakkotehtäviä. Jokaisella korkeakoululla on omat tehtävät, eikä samoilla tehtävillä voi hakea useaan oppilaitokseenHakijoita on 150 000, mutta tarjolla olevia koulupaikkoja vain 47 600. Näistäkin yli puolet on varattu ensikertalaisilleKoulupaikkoja ei riitä kaikille halukkaille, eivätkä kaikki pääse ensimmäisellä yrittämällä sisään

    Kahden kuukauden jälkeen työpöydällä vallinnut hallittu kaaos alkaa siistiytyä. Kankaanpääläinen Emmi Lattu on vihdoin saanut ennakkotehtävänsä valmiiksi ja palautettua.

    Tällä hetkellä olo on hyvä, mutta myös väsynyt, sillä työtunteja tehtävien parissa on takana kymmeniä. Lattu toivoo urakan tuovan tänä vuonna palkan: opiskelupaikan.

    – Tuomiota tässä odotellaan. Haluan kutsun pääsykokeisiin ja päästä kouluun, mutta en nosta odotuksiani korkealle, jotta en putoa liikaa, jos en pääse.

    Lattu hakee kolmatta kertaa korkeakoulujen yhteishaussa. Medianomiksi tähtäävän Latun hakukohteina ovat tänä vuonna Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutti.

    Ammattikoulusta paremmat valmiudet

    Lattu valmistui ylioppilaaksi vuonna 2016. Tällöin hän myös haki ensimmäisen kerran yhteishaussa, eikä koulupaikkaa irronnut. Täydentävät haut antavat lisämahdollisuuden päästä kouluun, jos ensimmäisellä hakuyrityksellä ei pääse. Lattu ei täydentävissä kuitenkaan hakenut ja sitä hän on myöhemmin harmitellut.

    – Eipä sille mitään enää voi, mutta harmittaa, etten tiennyt tällaisesta vaihtoehdosta aluksi. Sitten kun sain tietää, olinkin saanut töitä, hän kertoo.

    Kun opiskelupaikkaa ei irronnut toisellakaan kerralla, Lattu alkoi miettiä muita vaihtoehtoja.

    – Kävin työkkärissä juttelemassa ja siellä ehdotettiin hakemista Kauhajoelle media-alan koulutukseen.

    Tänä keväänä hän valmistuu Suupohjan ammatti-instituutista mediapalvelujen toteuttajaksi ja uskoo uuden koulutuksen tuoneen paremmat valmiudet tämän vuoden hakuun.

    Pääsykokeet eivät ole itsestäänselvyys

    Lattu uskoo aikaisemman hakukokemuksen ja uuden koulutuksen auttaneen tämän vuoden ennakkotehtävissä.

    – Koen tehneeni paremmat tehtävät nyt. Jotenkin ymmärrän paremmin, mitä korkeakoulut haluavat ennakkotehtävissä nähdä ja miten ne kannattaa toteuttaa.

    Monilla aloilla onnistuminen ennakkotehtävissä on edellytys sille, että pääsee edes pääsykokeisiin. Ennakkotehtäviä voivat olla esimerkiksi erilaiset haastattelu- ja suunnittelutehtävät. Näiden pohjalta arvioidaan hakijan kielitaitoa, motivaatiota sekä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan haettavalla alalla.

    Aiempina vuosina Lattu ei ole päässyt pääsykokeisiin. Usko itseen on ollut koetuksella:

    – No eihän se nyt hyvältäkään tunnu, kun ennakkotehtävien lähettämisen aikana on hyvä fiilis, joka romahtaa, kun ei pääse edes pääsykokeisiin. Kyllä se kirpaisee aika kovaa.

    Suunnittelutehtävässä täytyi suunnitella hahmot lasten tietokonepeliin. Lattu suunnitteli kaksi hahmoa, joista toinen oli vihreä jättiläinen.Eveliina Mäki/YleUraohjauksessa etsitään reittejä

    TE-puhelinpalvelujen urapsykologi Milla Helaakoski kertoo puhelinpalvelun linjojen vilkastuvan yhteishaun alla. Yhteyttä ottavat sekä ensimmäistä ammattia pohtivat että työelämässä jo olevat, jotka miettivät alan vaihtoa. Urapsykologilta voi saada apua oman alan löytämiseen, kun tuntuu että on hukassa.

    – Kartoitamme asiakkaan kanssa kokonaistilannetta sekä sitä, mikä häntä kiinnostaa ja minne voisi hakea opiskelemaan. Sopivan opiskelualan löytämisessä on tärkeä tunnistaa omat vahvuutensa, ja siihen saa tarvittaessa uraohjauksesta apua.

    Uraohjauksesta voi saada tukea silloinkin, kun koulupaikkaa ei irtoa. Urapsykologin kanssa käydään läpi, miksi ei tullut valituksi ja mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä toisin.

    – Ja tietenkin voidaan miettiä myös uusia reittejä ja muita opiskelupaikkavaihtoehtoja, jos paikkaa ei usean haun jälkeen tule tietystä koulusta.

    Ohjaamo on nuorta varten

    Helaakoski muistuttaa, ettei välivuosi automaattisesti tarkoita opiskelun tauottamista. Välivuonna voi suorittaa avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun kursseja ja niistä saadut opintopisteet ovat eduksi kouluun pääsyssä, mikäli jatkaa tutkinto-opiskelijana samalla alalla.

    Välivuonna seuraavan siirron mietinnässä apua saa TE-puhelinpalvelujen uraohjauksen lisäksi paikallisten TE-toimistojen ammatinvalinnanohjauksesta. Myös Ohjaamot voivat auttaa.

    – Ohjaamosta löytyy monen alan asiantuntijoita saman katon alta. Sieltä voi saada apua opiskelua ja työelämää koskeviin asioihin sekä oman henkilökohtaisen elämän mahdollisiin haasteisiin, Helaakoski vinkkaa.

    Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaita nuoria varten ja siellä on aina joku auttamassa.

    Toinen suunniteltava hahmo oli Saapasjalkakissa, josta Lattu luonnosteli modernimman version. Emmi LattuIloa, epätoivoa ja jopa katumusta

    Hakuprosessin aikana hakija käy läpi laajan tunneskaalan. Ensimmäisenä alkaa jännittäminen ennakkotehtävistä: millaisia ne ovat ja miten ne pitäisi tehdä.

    – Siihen ennakkotehtävien avaamisen ja niiden lähettämisen väliseen aikaan mahtuu monenlaisia tunteita. On koettu iloa, motivaatiota, epätoivoa, katumusta ja paljon epäilystä, Lattu summaa tuntojaan.

    Yhden ennakkotehtävän tekemiseen hän arvioi käyttäneensä noin 20 tuntia, joskin se olisi saattanut valmistua nopeammin ilman matkalla sattuneita vastoinkäymisiä. Lattu toteutti tehtävän digitaalisesti piirtämällä. Perusperiaatteena ovat tasot, joille tekijä voi määrittää työn eri osat. Hän määritti luonnokset, ääriviivat ja kaikki värit omille tasoille.

    – Olin kuitenkin kesken kaiken vahingossa yhdistänyt kaikki väritasot, jotka halusin pitää erillisinä ja tämän kaiken päälle olin yhdistänyt luonnoksen. Varjostaminen ei pelastanut tilannetta ja lisäksi poistin vahingossa toisen hahmoni ääriviivat kerran.

    "On ihan ok olla hukassa"

    Monen hakijan mieltä painaa huoli, mitä tapahtuu jos ei pääse kouluun. Lattu tuntee yhteiskunnan asettavan paineita menestyä nuorena.

    – Täytän keväällä 22 ja minusta tuntuu, että jos en vieläkään pääse kouluun, elämäni on ohi. Se on ihan täysin ohi.

    Latun mukaan vanhemmat ihmiset yrittävät usein rohkaista, ettei asia ole niin. Paineita kokevalle nuorelle vanhempien kannustavat sanat ovat kuitenkin laiha lohtu, kun ympärillä näkee ikätovereita neuvottelemassa pankeissa asuntolainoista ja tekemässä uraa vakituisissa työsuhteissa.

    Tämän kaiken keskellä tuntuu helposti siltä, että kaikki muut ovat menneet elämässä eteenpäin.

    – Nuorille pitäisi teroittaa jo yläkoulussa sitä, että on ihan ok, vaikka sitä omaa juttua ei ole löytänyt ysiluokkaan mennessä. On ihan ok olla hukassa ja on ihan ok vaihtaa koulua, jos ensimmäinen ei kolahda, Lattu sanoo.

    Syyttäjä ei nosta syytteitä hopeavesijutussa:

    Syyttäjä ei nosta syytteitä hopeavesijutussa: "Emme saaneet näyttöä siitä, että lasten terveyttä olisi vahingoitettu"


    Syyttäjä ei nosta syytteitä niitä kahta naista vastaan, joita haastateltiin vuoden 2017 lopulla MOT-ohjelmassa ja jotka kertoivat, kuinka he ovat antaneet lapsilleen juotavaksi hopeavettä. Äitejä epäiltiin pahoinpitelystä. Syyttäjä on...

    Syyttäjä ei nosta syytteitä niitä kahta naista vastaan, joita haastateltiin vuoden 2017 lopulla MOT-ohjelmassa ja jotka kertoivat, kuinka he ovat antaneet lapsilleen juotavaksi hopeavettä.

    Äitejä epäiltiin pahoinpitelystä. Syyttäjä on päättänyt jättää syytteet nostamatta, koska ei ole selvitystä siitä, että lasten terveyttä olisi vahingoitettu tai vaarannettu.

    – Tässä tapauksessa oli kyse pahoinpitelyepäilystä. Emme saaneet näyttöä siitä, että lasten terveyttä olisi vahingoitettu tai siitä olisi ollut edes riskiä, sanoo johtava kihlakunnansyyttäjä Peter Levlin Pohjanmaan syyttäjänvirastosta.

    Levlinin mukaan ratkaisu ei ollut lopulta vaikea.

    – Oikeasti oli suhteellisen helppo ratkaisu, kun koko aineisto oli käytettävissä. Ei ollut muuta vaihtoehtoa.

    Syyttäjän päätöksestä on vielä mahdollisuus kannella valtakunnansyyttäjälle.

    Hopeaveden myyminen sisäisesti nautittavaksi on kielletty EU:ssa. Viranomaiset ovat muun muassa puuttuneet mainostamiseen, jossa suositellaan hopeaveden käyttöä sisäisesti.

    Toinen naisista muutti kertomustaan

    Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan toinen naisista on kertonut samoin kuin tv-ohjelmassa antaneensa lapselleen kolme kertaa pienen määrän hopeavettä. Vaikka hän on itse uskonut, että hopeavesi on hyödyksi, syyttäjän mukaan hän on silti ollut tietoinen terveysriskeistä ja antanut siltikin hopeavettä. Nainen on kertonut, ettei ole näiden kertojen jälkeen enää antanut hopeavettä.

    Toinen naisista muutti täysin kertomustaan tv-esiintymisen ja poliisitutkinnan välillä. Toisin kuin haastattelussa, hän kertoi poliisille antaneensa hopeavettä lapselle vain kerran, ja silloin pari tippaa korvaan, ei sisäisesti. Syyttäjän mukaan totuutta on vaikea saada selville, mutta on selvää, ettei hopeavettä enää anneta.

    Kummassakaan tapauksessa lapselle ei ole tehty lääkärintarkastusta. Poliisin tutkinnassa saamien tietojen mukaan näin pienet määrät eivät ole voineet vahingoittaa lapsia.

    Juttua täydennetty 5.4.2019 kello 16.04: Kerrottu tarkemmin syyttämättäjättämispäätöksen sisällöstä.

    Isonvihan ajan pidoissa pöytähopeat kaivetaan suosta ja paholainen pidetään pöydän alla – historiaharrastus saa pohjalaisnaiset heittäytymään 1700-luvun mamselleiksi

    Isonvihan ajan pidoissa pöytähopeat kaivetaan suosta ja paholainen pidetään pöydän alla – historiaharrastus saa pohjalaisnaiset heittäytymään 1700-luvun mamselleiksi


    Pohjankyrön suurpitäjä, maaliskuu 1718. Kievarin pitäjä Johanna kattaa pitkiä pirtinpöytiä yhdessä naapurin Herrgårdin mahtitalon emännän Helenan kanssa. Illanistujaisiin on tulossa nelisenkymmentä vierasta. Turvesuosta on kaivettu esiin...

    Pohjankyrön suurpitäjä, maaliskuu 1718. Kievarin pitäjä Johanna kattaa pitkiä pirtinpöytiä yhdessä naapurin Herrgårdin mahtitalon emännän Helenan kanssa. Illanistujaisiin on tulossa nelisenkymmentä vierasta.

    Turvesuosta on kaivettu esiin vihollisilta piilotetut pöytähopeat. Veitsi katetaan lautasen viereen hieman vinoon, ettei uhata vastapäätä istuvaa. Tunteet saattavat kuumeta ja näin pyritään välttämään yhteenotot.

    Pakanallisuutta ei uskalleta aivan hylätä. Siksi haarukan piikit ovat alaspäin.

    – Näin paholainen pysyy pöydän alla, mamselli Johanna kertoo.

    Katovuosien juhlat

    1700-luvun taistelut ja katovuodet piinasivat koko maata, myös Pohjanmaata. Silti pöydät notkuvat herkuista. Alkuruokana on sienisoppaa, jonka jälkeen nautitaan muun muassa meren antimia: kyröläisessä wiinassa uitettua lohta.

    Keskimmäinen pöytä on varattu korkeamman säädyn edustajille ja korkeasti oppineille. Pöydän päähän on katettu pöytä kapteeni Pegetsu Tevalinille ja Ulrika Andersintytärelle.

    – Toivomme, että hän on suopealla tuulella. Mikäli hän ei ole, hänellä on valta sanoa, että hän seuralaisineen syö kaiken ja muut vain istuvat ja katsovat, mamselli Johanna kertoo.

    Kapteeni Pegetsu Tevalin ja Ulrika Andersintytär (Pekka Termala ja Kirsi Jaakkola) Ilon ja valon iltamissa.

    Reunimmaisissa pöydissä istuvat maanviljelijät ja käsityöläiset. Östermyrastakin on saapumassa vieraita. Nähtäväksi jää miten he tulevat toimeen Waasan vieraiden kanssa.

    Kun vieraat saapuvat, riittää mamselleilla kiirettä heidän kestitsemisessään. Ruokasalin täyttää hameiden kahina, kun mamsellit juoksevat köökin ja salin väliä.

    Napuen taistelusta selvinneitä itsellisiä naisia

    Isokyrö, maaliskuu 2019. Napuen mamsellit koostuu kuvitteellisesti Napuen taistelusta selvinneistä naisista. Yhtään miestä ei ole ryhmässä virallisena jäsenenä.

    – Se johtuu täysin siitä historiasta, että me ollaan itsellisiä naisia. Napuen taisteluiden aikaan suuri osa miehistä kuoli. He menettivät henkensä taisteluissa tai heidät tapettiin taisteluiden jälkeen tai vietiin orjiksi, Johanna Talso kertoo.

    Idea Mamselleihin syntyi vuonna 2014 Napuen taistelun 300-muistovuoden jälkeen. Kaikilla silloiseen näytökseen osallistuneilla naisilla oli ommeltu ajan henkeen sopivat vaatteet.

    – Joku sitten näytöksen jälkeen kysyi, että mitä nyt tehdään, Talso kertoo.

    Napuen mamsellit perustettiin aluksi kotiseutuyhdistyksen kylkeen, mutta eriytyi myöhemmin omaksi yhdistyksi. Aktiiveja toiminnassa on reilu parikymmentä naista.

    Napuen mamsellit vuonna 2014 Napuen taistelun 300-muistovuositapahtumassa.Anne Tastula /Yle

    Isokyröläisten Helena Tuuri-Tammelan jaTalson innostus toimintaan lähti halusta elävöittää omaa värikästä historiaa. Elävöittämisen vuoksi naiset ovat valmiita istumaan vaikka jalkapuussa. Mamsellit ovat tuoneet myös yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä Isoonkyröön.

    – Siellä historiassa on suruja ja iloja. Niiden kautta me halutaan oppia historiaa, elävöittää sitä ja viedä eteenpäin, Tuuri-Tammela kertoo.

    Rankka historia

    Elämä 1700-luvun Pohjanmaalla ei ollut helppoa, sillä vuosina 1700–1721 käytiin suuri Pohjan sota. Taistelu huipentui 19. helmikuuta 1714 käytyyn Napuen taisteluun, jossa Venäjän joukot saivat voiton Ruotsin karoliinijoukoista ja heitä avustaneista pohjalaisista talonpojista. Taistelussa kuoli ja joutui vangiksi suuri joukko Kyrönmaan miehistä.

    – Ne jotka pystyivät, pakenivat jään yli Ruotsin puolelle. Ne, jotka eivät paenneet, jäivät tänne vihollisen armoille ja koettivat paeta metsiin, Talso kertoo.

    1714 alkoi isonvihan eli venäläismiehityksen aika, joka kesti vuoteen 1721 asti. Pohjanmaan kerrotaan kokeneen isonvihan kauhut raskaampana kuin muun Suomen.

    – Siitä se meidän vahvuus on varmasti tullutkin. Vaikeuksien kautta on menty eteenpäin. Sitä arvostan, että on pärjätty, Tuuri-Tammela toteaa.

    Vaikka taisteluista on reilu 300 vuotta, näkyy se edelleenkin alueella. Isostakyröstä löytyy muun muassa monia piilopirttejä ja muistomerkkejä. Myös moni yritys ammentaa brändiään pohjalaisesta sisukkuudesta ja taistelutahdosta.

    .

    “Mieluummin nenä noessa ja vähäsen rikkinäisissä ja parsituissa vaateparsissa”

    Historian elävöittämisessä tärkeässä roolissa on vaatetus: korsetit, kerrostetut hameet, esiliinat, hartiahuivit ja myssyt. Vaikka aikakausi antaisi luvan mahtailuun, ovat mamsellit Talson ja Tuuri-Tammelan mukaan kunnon maalaisia, joilla on jalat maassa.

    – Kun on oltu sodassa ja väkivallan, raiskauksien ja ryöstämisten melskeessä, ei silloin ole kaivettu pitsiä ylle, Tuuri-Tammela toteaa.

    – Mieluummin nenä noessa ja vähäsen rikkinäisissä ja parsituissa vaateparsissa. Me on haalittu ylle sitä, mitä kaikessa hätäkässä on ehditty, Talso lisää.

    Talson mukaan lukuisat vaatekappaleet ovat saaneet hänet ymmärtämään, miksi piikatyttöjä on tarvittu apuun pukeutumisessa.

    – On hikistä hommaa saada kaikki nämä päälle, Talso naurahtaa.

    Monet harrastajista ovat ommelleet asunsa alusta lähtien itse. Paljon hyödynnetään kirpputoreja, vintin kätköjä ja ulkomaisia verkkokauppoja.

    – Aluksi ihmettelin historian harrastajia, jotka kertoivat tilaavansa kenkiä Tšekeistä, nappeja Amerikasta ja kankaita Ruotsista. Mietin, että mitähän nämä kummajaiset ovat. Nyt olen itse samanlainen, Talso kertoo.

    Yksityiskohtia

    Vaatetuksessa on paljon yksityiskohtia, jotka ihmetyttävät nykypäivänä. Tuuri-Tammelan kaulassa esimerkiksi roikkuu pieni viinalusikka, joka soveltuu hyvin alkoholin nauttimiseen.

    – Eihän sitä hieno nainen voi sotaväen seurassa humaltua, Tuuri-Tammela naurahtaa.

    Talson vyötäröllä roikkuu keritsimet, ruoka-aitan avain ja tupakkamassi. Lukuisten hamekerroksien alta paljastuviin pussukoihin voi piilottaa tärkeitä esineitä. Iloisen Olkipatjan kievarin emäntä pelkäsi esimerkiksi orjaksi joutumista ja hänellä oli siksi mukanaan suuri pussi eri maiden kolikoita, joilla pystyisi tarvittaessa ostamaan itsensä vapaaksi.

    Mamselleihin on kotikulmilla jo totuttu. Lähikaupassakaan ei erikoisemmin ihmetellä, vaikka Tuuri-Tammela, Talso tai muut mamsellit astelevat kauppaan korseteissa ja isoissa hameissa.

    – Kun olemme muutaman päivän ajan nämä vaatteet päällä uponneet oikein syvälle kulloiseenkin tapahtumaan, niin paluu arkeen on aika karua. Sitä on nykyajassa vähän puusta pudonnut, Talso naurahtaa.

    Juhlintaa myöhälle yöhön

    Ilon ja valon iltamat jatkuvat pitkälle yöhön. Ruokasalia valaisseet kynttilät ovat palaneet jo lähes loppuun ja takassa on enää jäljellä hiillos.

    Ilallisvieraat ovat saaneet vatsansa täyteen ruokaa. Myös kyökkipiiat saavat hengähtää palveltuaan herrasväkeä.

    Ilta sujui lämpimissä ja sovinnollisissa merkeissä, väki nousi vankkureihinsa klo 11 lyömällä. Riidoiltakin vältyttiin.

    Kuvat: Jarkko Heikkinen/Yle & Merja Siirilä/Yle

    Artikkelin lähteena on käytetty Etelä-Pohjanmaan kotiseutuhistoria-kirjaa (Viiskunta Oy, 1985)

    Vaaleja ja politiikkaa lasten silmin:

    Vaaleja ja politiikkaa lasten silmin: "Jäin miettimään tuota äänestä Suomi takaisin -lausetta, että mitä se tarkoittaa, kun meillä on jo Suomi"


    Poliitiikan ja poliittisen päätöksenteon perusasiat muistuvat mieleen helposti, kun kysyy asiaa lapsilta. Valtaalan koulussa Isossakyrössä ykkös- ja kakkosluokkalaiset pääsivät puhumaan hetkeksi politiikkaa muiden koulutuntien...

    Poliitiikan ja poliittisen päätöksenteon perusasiat muistuvat mieleen helposti, kun kysyy asiaa lapsilta. Valtaalan koulussa Isossakyrössä ykkös- ja kakkosluokkalaiset pääsivät puhumaan hetkeksi politiikkaa muiden koulutuntien joukossa.

    Tulevalla äänestäjäsukupolvella oli jo asiat niin sanotusti hanskassa, vaikka äänestysuurnille he pääsevät vasta kymmenen vuoden kuluttua.

    Politiikka oli sana, jota kukaan ei osannut selittää tarkemmin, mutta eduskunta ja kansanedustajat olivat jo tutumpia termejä.

    Muutenkin ilmeet ja vastaukset olivat melko vakavia, vaikka hieman huumoria toimittaja saattoi aluksi odottaakin.

    "Eikös ne keksi niitä lakeja"

    Käsiä nousee pystyyn, kun luokanopettaja Sari Osmo aloittaa keskustelun vaaleista.

    – Vaalit tarkoittaa sitä, että Helsinkiin äänestetään ihmisiä päättämään Suomen asioista, tietää 8-vuotias Anni Sippola.

    Mitä kansanedustajat oikein eduskunnassa tekevät?

    Tokaluokkalainen Anni Sippola Valtaalan koulusta tiesi jo melko paljon politiikasta.Mirva Ekman / Yle

    – Eivätkö ne suunnittele jotain juttuja aina siellä, miettii Viola Rinnekari ja vieressä istuva Anni Sippola jatkaa:

    – Eikös ne keksi niitä lakeja, tai päättää lakeja siellä.

    Tuleva äänestäjäsukupolvi on jo melko hyvin kartalla asioista.

    – Jos tämä nyt on oikein sanottu, niin eikö ne halua siellä Suomen parasta, kysyy ekaluokkalainen Anni Suikkanen.

    Tehokkaita tekstejä

    Luokan seinille oli nostettu muutamia vaalijulisteita havainnollistamaan vaalikeskustelua. Eniten huomiota keräsivät ne julisteet, joissa oli muitakin kuvia kuin pelkästään ehdokkaita.

    Mainostekstit olivat lasten mielestä tehokkaita, mutta herättivät ne myös kysymyksiä.

    – Jäin miettimään tuota "äänestä Suomi takaisin" -lausetta. Että mitä se tarkoittaa, kun meillä on jo Suomi, Anni Sippola miettii.

    Samaa oli jäänyt miettimään Juho Kultti.

    Luokan seinille oli nostettu muutamia julisteita havainnollistamaan keskustelua vaaleista.Mirva Ekman / Yle

    – Miksi siinä sanotaan niin, kun Suomi ei ole lähtenyt mihinkään kälppimään, Kultti muotoilee.

    Kultin mielestä hyvä lause oli "verotuksen tulisi kannustaa työntekoon". Hän ei kuitenkaan tiedä, mitä se tarkoittaa.

    Jaakko Rintamäen mielestä paras teksti oli "Suomen arvoisia tekoja". Hän arvelee, että se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei Suomeen tule sotaa.

    Äänestäminenkö helppoa?

    Lapset tietävät myös, että eduskuntaan pitää valita vain muutama henkilö edustamaan koko kansaa. Samalla tavalla toimii myös pienen kyläkoulun oppilaskunta.

    – Jos sinne valittaisiin kaikki, niin ei siitä tulisi mitään, jos kaikki olisivat eri mieltä, miettii tokaluokkalainen Viljami Ilves.

    Nämä koululaiset astuvat vaaliuurnille noin kymmenen vuoden päästä. Lapset arvioivat, ettei äänestäminen ole kovin helppoa.

    – Varsinkin jos tykkää monesta, niin siinähän on vaikea valita, sanoo ekaluokkalainen Anni Suikkanen.

    Luokanopettaja Sari Osmo veti lasten kanssa vilkasta keskustelua politiikasta.Mirva Ekman / Yle

    Luokanopettaja Sari Osmo uskoo, että tästäkin keskustelusta jää ajatuksia lasten mieleen. Ainakin he muistavat jatkossa, että näistä asioista on jo koulussa puhuttu.

    – Se on tärkeää, koska heistä tulee yhteiskunnassa vaikuttajia, ja he ymmärtävät sen, että he voivat vaikuttaa päätöksiin. He pystyvät edistämään asioita vaikuttamalla. Luulen, että se on se tärkein asia lapsille, Osmo hymyilee.

    Pohjalaisjokien kevät ei tulvahuippuja hätyyttele –

    Pohjalaisjokien kevät ei tulvahuippuja hätyyttele – "Taitaa olla hyvin pienet kekkerit tänä vuonna"


    Isossakyrössä Etelä-Pohjanmaalla tämä päivä on yksi kevään odotetuimmista. Kyrönjoen jäät nimittäin tekevät nyt lähtöä. Vaikka jäidenlähtö tarkoittaa usein melkoista rytinää ja ryskettä, tällä kertaa meteli jäänee ainakin joen...

    Isossakyrössä Etelä-Pohjanmaalla tämä päivä on yksi kevään odotetuimmista. Kyrönjoen jäät nimittäin tekevät nyt lähtöä.

    Vaikka jäidenlähtö tarkoittaa usein melkoista rytinää ja ryskettä, tällä kertaa meteli jäänee ainakin joen varressa sijaitsevan Pukkilansaaren huvikeskuksen kohdalla vähäiseksi.

    Parhaimmillaan jäidenlähtö on melkoinen näytelmä. Kyrönjoen kevättä vuosia seuranneen isokyröläisen Reijo Kärkkäisen mukaan jäät saattavat kuitenkin sulaa tänä keväänä lähes paikalleen.

    – Jäälauttoja menee tasaiseen tahtin joessa kyllä, mutta katsoin että ne sulavat kaikki varmaan tuohon paikalleen. Toista metriä ainakin on tässä kohdassa matkaa viime vuoden tilanteeseen, Kärkkäinen sanoo.

    Kärkkäisen mukaan 16. huhtikuuta 2018 oli Pukkilansaaren kohdalla jääpato, nyt vesi virtaa tasaisesti joenuomassa.

    Perinteisiä jääpatoriskipaikkoja on Kyrönjoessa vielä muutama ennen merta. Niiden osalta tilanne selviää tulevien päivien aikana.

    – Taitaa olla hyvin pienet kekkerit tänä vuonna, Kärkkäinen ennakoi.

    Kyrönjoen korkeutta tarkkaillaan siltaan kiinnitetyllä mittarilla Kurikassa.Nelli Kniivilä/YleTulvahuippu lähipäivinä

    Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat tulvariskialueita. Pohjalaisjoet voivat tulviessaan aiheuttaa pahimmillaan jopa suuronnettomuuden vaaran.

    – Kyllä joka vuosi on tilannetta seurattava, sanoo palomestari Matti Hietalahti Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

    Vuosi sitten keväällä 2018 kevättulva jätti alleen teitä ja peltoja, ja kasteli taloja. Myös valtatie 3 jäi hetkellisesti tulvan alle Jalasjärvellä. Samanlaista tulvaa ei tänä vuonna odoteta, vaikka nytkin alavimmat pellot saattavat kastua.

    Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen mukaan Kyrönjoen virtaama noussee lähipäivien aikana keskimääräisen tulvahuipun tasolle.

    – Alavimmilla mailla joki voi nousta pelloille, mutta näyttäisi ettei muodostu varsinaista tulvaa, ellei todella kovia sateita saada viikonloppuna. Tällä hetkellä on vielä kahden metrin korkeusero viime vuoteen, sanoo Matti Hietalahti.

    Viime kesän kuivuudesta johtuva maaperän kuivuus sekä alhaiset pohja- ja pintavedet ovat osaltaan aiheuttamassa sitä, että tulvan ei uskota nousevan korkeaksi.

    Ely-keskuksen mukaan Liinamaassa Lapuanjoella vesi saattaa nousta joillekin pelloille, mutta Lapuanjoen tulvahuippu huhtikuun loppupuolella jäänee keskimääräistä pienemmäksi.

    Oma omaisuus suojaan

    Pelastuslaitoksella seurataan sää- ja tulvaennusteita sekä lumi- ja vesitilannetta tarkasti. Varautuminen on aloitettu, vaikka ainakin vielä arvioidaankin, että pelastuslaitoksen perusvalmius riittää.

    – Paikallisesti tiedetään tiestöä, joka voi jäädä tulvaveden alle sekä se, mihin kiinteistöihin tulvavesi tyypillisesti nousee, Hietalahti sanoo.

    Jokaisen kiinteistönomistajan onkin tarpeen huolehtia itse omaisuutensa suojaamisesta.

    Ely-keskuksen mukaan virtaaman kasvu voi saada jokijäät liikkelle, jolloin jääpatoja voi muodostua varsinkin Kyrönjoen alaosalle ja jokisuistoon.

    Matti Hietalahti kehottaa jääpatoriskialueilla olevia ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin omaisuutensa suojaamiseksi.

    – Jääpadossa veden pinta saattaa nousta hetkessä metrejäkin ylemmäksi, Hietalahti sanoo.

    Meneekö muoviroska Riihimäelle vai Kiinaan? Piilotimme jäljittimet viiteen muovipussiin ja sinä voit seurata niiden matkaa

    Meneekö muoviroska Riihimäelle vai Kiinaan? Piilotimme jäljittimet viiteen muovipussiin ja sinä voit seurata niiden matkaa


    Mihin menet, muoviroska? Onko muovin lajittelu vaivan arvoista, jos ei jätteen määränpäästä kuitenkaan voi olla täysin varma? Ylen I love Muovi -kampanjan nimissä ruotsinkielinen toimitus päätti tutkia asian kunnolla. Yle Svenskan Älskade...

    Mihin menet, muoviroska? Onko muovin lajittelu vaivan arvoista, jos ei jätteen määränpäästä kuitenkaan voi olla täysin varma? Ylen I love Muovi -kampanjan nimissä ruotsinkielinen toimitus päätti tutkia asian kunnolla.

    Yle Svenskan Älskade plast -toimituksessa asennettiin jäljittimet viiteen muovipussiin. Muoviroskat kiikutettiin jätepisteille huhtikuun toisena päivänä. Siitä alkaen niiden matkaa on voinut seurata kartalla. Testin perusteella selviää, kulkeutuivatko muoviroskat Riihimäelle vai sittenkin mereen.

    Sitkeä epäily suomalaisen muoviroskan päätymisestä Kiinaan ja sitä kautta maailman meriin ei ole vieläkään kokonaan sammunut. Ei, vaikka Helsingin yliopiston dosentti Mikko Paunion Lännen Mediassa vuonna 2018 antamat väitteet on torpattu jo useasti, kuten esimerkiksi Kalevan uutisessa kerrotaan. Mikko Paunion mukaan häntä oli uutisessa tulkittu väärin. Hän ei tarkoittanut, että Suomesta vietäisiin yhä muovijätettä Kiinaan. Yle on uutisoinut, että Kiina on sulkenut muovirallin Euroopasta.

    Jäljittimillä varustettua muoviroskaa lähti matkaan Vaasasta, Turusta, Helsingistä, Porvoosta ja Raaseporin Pohjasta. Ainakin viimeksi mainittu näytti keskiviikkona lähestyneen nopeammin Riihimäkeä kuin Kiinaa.

    Mihin muoviroskat menevät? Klikkaamalla kartalla näkyviä paikantimia Yle Svenskan jutussa Vi satte fem sändare i plastinsamlingskärl i landet - det här är varför näet, missä kuljetukset ovat antaneet viimeisimmät signaalit.

    Hyppää huhtikuun kiinnostavimman somerealityn vietäväksi ja etsi lisätietoa muovista ja sen kierrättämisestä Ylen I love Muovi -sivustolta.

    Lue lisää:

    Mitä muovijätteellemme tehdään? Kurkista sisään laitokseen, jossa jauhetaan jätteestä raaka-ainetta

    Juttua on korjattu 4.4. kello 10.31: lisätty tieto "Mikko Paunion mukaan häntä oli Lännen Median uutisessa tulkittu väärin. Hän ei tarkoittanut, että Suomesta vietäisiin yhä muovijätettä Kiinaan."

    Mustasaari sanoi

    Mustasaari sanoi "Ei kiitos" kuntaliitokselle


    Kiinalaisia sananlaskuja ja latinaa. Näitä kuultiin muun muassa Mustasaaren valtuustosalissa, kun kunnanvaltuutetut esittivät puheenvuorojaan kuntaliitokseen liittyen. Kuten ennakolta oli tiedossa, esitti RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja...

    Kiinalaisia sananlaskuja ja latinaa. Näitä kuultiin muun muassa Mustasaaren valtuustosalissa, kun kunnanvaltuutetut esittivät puheenvuorojaan kuntaliitokseen liittyen.

    Kuten ennakolta oli tiedossa, esitti RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Christoffer Ingo esityslistaan muutosta ja esitti, että valtuusto ottaa kuntaliitoksen käsittelyyn.

    Käsittelystä tuli perinpohjainen, mutta rauhallinen. Tunteet eivät pahemmin kuumenneet, vaikka valtuutetut vastaanotti ennen kokousta näyttävä mielenosoitus, johon osallistui parisen sataa itsenäisen Mustasaaren puolustajaa. Keltaisiin liiveihin pukeutuneet henkilöt muodostivat kujan, jota valtuutetut marssivat kokoukseen. Osa päätti kiertää kujan.

    Mielenosoittajat seurasivat kokousta kunnantalon aulaan perustetusta katsomosta.

    Jarkko Heikkinen / YleTakaisinotto esityslistalle

    Valtuutetut käyttivät kokouksessa useita puheenvuoroja siitä, miten kuntaliitoksen käsittelyn takaisinotossa voidaan toimia lainsäädännön mukaan. Tulkinnat laista vaihtelivat ja ennen kokousta juridisia neuvoja oli saatu Kuntaliitolta.

    Ensimmäisen kerran äänestämään päästiin reilu puoli tuntia kokouksen jälkeen, jolloin äänestettiin juuri takaisinotosta. Esityslistan mukaista kokousta esitti Mustasaaren suomenkielinen kunnallisjärjestö. Tämä esitys kuitenkin hävisi RKP:n valtuustoryhmän esitykselle ja kuntaliitos-asia otettiin esityslistalle äänin 24–19.

    Seuraavaksi kokouksessa käsiteltiin neuvoa-antavaa kansanäänestystä, jossa mustasaarelaiset äänestivät liitosta vastaan. Vaikka kansan äänestys merkittiin pöytäkirjoihin vain tiedoksi, herätti se jälleen lukuisia puheenvuoroja.

    Esiin nousi kysymyksiä: Pystyykö Vaasan seutu pysymään elinvoimaisena? Myös Seinäjoen elinvoimaisuus otettiin esiin. Toisaalta palveluiden ja ruotsinkielen aseman mahdollisesti heikkenevä asia huolettivat osaa valtuutetuista.

    Jarkko Heikkinen / Yle"Ei kiitos"

    Kuuden jälkeen valtuustosalissa päästiin keskustelemaan kokoukseen tuodusta liitossopimuksesta. Valtuustosalissa eriävät mielipiteet vaihtuivat tiuhaa tahtia ja ryhmäpuheenvuorojen lisäksi liitossopimukseen esitettiin lukuisia puheenvuoroja.

    Illan aikana kuului lukuisia aplodeja, mutta myös muutamia buuauksia. Paikalla kokouksessa oli järjestyksenvalvojia kaiken varalta. Ida-Maria Skytte esitti järjestyskysymyksen, jossa hän korosti, että valtuutettujen pitää pystyä tekemään työnsä rauhassa. Järjestyskysymys työrauhasta sai aplodit.

    Vajaan neljän tunnin istumisen jälkeen päästiin äänestämään kuntaliitoksesta. Vastakkain olivat Michael Lutherin kuntaliitoksen hylkäävä esitys sekä Martin Ahlskogin esitys, jossa asia palautettaisiin hallitukselle jatkokäsittelyä varten.

    Hieman ennen yhdeksää valtuusto pääsee äänestämään. Äänin 23–19 Mustasaari päättää jatkaa itsenäisenä. Yksi valtuutetuista äänesti tyhjää.

    Miten kokous oikein eteni: Yle seurasi kokousta hetki hetkeltä.

    Seinäjoen kirjasto sai erityistehtävän edistää Suomen lasten ja nuorten lukemista

    Seinäjoen kirjasto sai erityistehtävän edistää Suomen lasten ja nuorten lukemista


    Seinäjoen kirjasto on saanut lasten- ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävän erityistehtävän. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä alkaa ensi vuoden alusta ja Seinäjoen kaupunginkirjasto saa sitä...

    Seinäjoen kirjasto on saanut lasten- ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävän erityistehtävän. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä alkaa ensi vuoden alusta ja Seinäjoen kaupunginkirjasto saa sitä varten erillistä valtionavustusta enintään 200 000 euroa.

    Seinäjoki valikoitui tehtävään kymmenen kirjaston joukosta. Seinäjoella on jo pitkään tehty työtä lasten ja nuorten lukemisen eteen.

    – Strateginen kehittäminen, pitkäjänteisyys ja veturina toimiminen erilaisissa hankkeissa lukemisen edistämiseksi on nostanut meidät esiin hakijajoukosta, Seinäjoen kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä uskoo.

    Erityistehtävää hoitava kirjasto huolehtii lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen kehittämisestä koko Suomessa.

    Lisäksi Seinäjoen kaupunginkirjasto huolehtii kirjastopalvelujen kehittämisen valtakunnallisesta koordinoimisesta ja toimijaverkoston luomisesta.

    Täysin uusi tehtävä

    Lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä on oltu huolissaan jo pitempään. Silloinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti vuonna 2017 kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen.

    Foorumin tehtävänä oli laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle.

    – Seinäjoen kirjaston valikoituminen tähän uudentyyppiseen tehtävään on lukutaitofoorumin linjauksen mukainen. Tehtävä on suunnattu erittäin tärkeälle asiakasryhmälle, eli lapsille ja nuorille. Valtion panostus tähän tehtävään on tärkeää, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen.

    Mustasaari jatkaa itsenäisenä  – Yle seurasi kokousta hetki hetkeltä

    Mustasaari jatkaa itsenäisenä – Yle seurasi kokousta hetki hetkeltä


    20:56 Kokous on päättynyt. HETKI HETKELTÄ -SEURANTA PÄÄTTYY TÄHÄN. Kiitos kaikille seuranneille! 20:48 Puheenjohtaja Lithén kiittelee kuntaliitosselvittäjiä työstä ja toteaa kuntalaisten tekevän Mustasaaren. 20:46 Äänin23-19 Mustasaari...

    20:56 Kokous on päättynyt. HETKI HETKELTÄ -SEURANTA PÄÄTTYY TÄHÄN. Kiitos kaikille seuranneille!

    20:48 Puheenjohtaja Lithén kiittelee kuntaliitosselvittäjiä työstä ja toteaa kuntalaisten tekevän Mustasaaren.

    20:46 Äänin23-19 Mustasaari jatkaa itsenäisenä.

    20:41 Keskustelu on nyt päättynyt.

    20:39 Pian äänestetään.

    20:23 Kuntaliitos herättää tunteita. Ida-Maria Skytte esittää järjestyskysymyksen: Onko paikalla vartijoita, tai tarvitseeko niitä olla? Olen kuullut buuauksia. Valtuutettujen pitää pystyä tekemään työnsä rauhassa. Järjestyskysymys työrauhasta sai aplodit.

    20:08 Vielä ainakin kymmenen puheenvuoroa jäljellä.

    19:55 Valtuutetut ovat istuneet jo lähes kolme tuntia. Pieni liikehdintä kertoo, että jaloittelutauko olisi tarpeen. Puheenjohtaja Carola Lithén kertoi kuitenkin Yle Pohjanmaalle ennen kokousta, että kokous yritetään pitää ilman taukoja. Puheenvuorot puolesta ja vastaan jatkuvat.

    19:44 Valtuutetut käyttävät puheenvuorojaan kuntaliitoksesta.

    19:39 Monica Siren-Aura: tulevaisuus tarvitsee liitoksen ja myös yritykset toivovat liitosta. Ikäpyramidimme ei näytä hyvältä, kuka maksaa hyvinvoinnista. Yhdesssä olemme tehokkaampia.

    Siren-Auran puheenvuoron jälkeen tehtiin esitys kuntaliitossopimuksen hyväksymisestä Martin Ahlskogin toimesta. Anita Sundman kannatti Ahlskogin esitystä.

    19:30Ja valtuutettujen Puheenvuorot jatkuvat.

    Merja Siirilä / Yle

    19:28 Äänin 24-19 asiankäsittely jatkuu. Keskustelu jatkuu nyt yhdistysmisssopimuksen hylkäämisestä.

    19:26 Puheenvuorot on nyt pidetty ja siirrytään äänestämään.

    19:13 Vääntö laintulkinnasta jatkuu.

    19:09 Hallituksen puheenjohtaja Lars Gästgivars: on selvää, ettei sopimus ole valmis, kun hallitus äänesti sen jatkamisesta. Palautus on ainoa oikea tie.

    19:08 Rurik Ahlberg: jos lähdetään neuvottelemaan uudesta sopimuksesta, kaikki on aloitettava uudestaan.

    Jarkko Heikkinen / Yle

    19:05 Puheenjohtaja Lithén vetää yhteen: pienempiä muutoksia sopimukseen voi tehdä. Kuntaliiton mukaan vain yksi sopimus voidaan käsitellä, ei voida palauttaa avoimena.

    19:04 Trygg-Kaipiaisen esitys saa kannatusta. Puheenjohtaja Lithén pyytää jatkossa puheenvuoroja, jotka koskevat kahta esillä olevaa vaihtoehtoa: asian palauttamista tai liitossospimuksen hylkäämistä.

    19:02 Liitosta vastustavissa puheenvuoroissa kritisoidaan yhdistymisssopimusta.

    18:54 Valtuutetut pitävät omia puheenvuorojaan liitosasiasta. Puheenvuoroja pyydetään aktiivisesti.

    18:46Lutherin esitys saa kannatusta.

    Jane Trygg-KaipiainenMerja Siirilä / Yle

    18:44 Jane Trygg-Kaipiainen: mielestäni yhdistymissopimus on hyvä, sitä voi vielä vähän tarkistaa. Esitän, että asia palautetaan hallitukselle jatkokäsittelyä varten.

    18:41Michael Luther esittää, että kuntaliitossopimus hylätään ja että asia on loppuun käsitelty. Esitys saa aplodit yleisöltä.

    Michael LutherMerja Siirilä / Yle

    18:37 Kaikki ryhmäpuheenvuorot on nyt kuultu. Yksittäiset edustajat pyytävät vielä puheenvuoroja.

    18:35 Micael Westerholm: Uskomme yhteiseen tulevaisuuteen Vaasan kanssa. Haluamme turvata ikääntyneille hyvät palvelut.

    18:34 Ryhmäpuheenvuorot jatkuvat. Thomas Koskinen: Valitsemme kilpailun keskenämme ja eri seutujen kanssa. Ajoimme ojaan. Miten tästä jatkamme yhdessä, eikä "meinä"" ja "teinä". Hyvä, että kuulimme kansaa ja nyt tiedämme mitä he haluavat.

    18:31 Kim Eriksson: Olemme hylkäämässä sopimusta. Työ ei ole ollut turhaa. Luottamus meihin poliitikkoihin on kärsinyt. SDP valtuutetut haluaisivat kuulla asiallisen keskustelun tänään. Päätökenteon jälkeenkin on tehtävä yhteistyötä.

    18:23 **Kari Hietamäki:**Vaasan seudun elinvoimaisuudelle liitos on välttämätön. Seinäjoen elinvoimaisuus on kehittynyt. Ihmisiä on peloteltu muun muassa ruotsin kielen häviämisellä, maiden pakkolunastamisilla.

    Kari Hietamäki (Mustasaaren suomenkielisten kunnallisjärjestö)Merja Siirilä / Yle

    18:22 Ingo esitteli kolme vaihtoehtoa: Liitossopimus voidaan hylätä, hyväksyä tai siirtää jatkovalmisteluun. Hän korosti, että RKP:ssa kaikki saavat äänestää oman mielensä mukaan.

    18:19 Christoffer Ingo: Liitossopimuksesssa oli tahtoa myös kehittää Mustasaarta, kiitos siitä Vaasalle. Meitä on tuotu negatiivisesti esille julkisuudessa. RKP tuomitsi painostuksen eilen yksimielisesti.

    18:17 Nyt käsitellään kokoukseen tuotua liitossopimus-asiaa. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää asian kokoukseen tuonut Christoffer Ingo.

    18:16 Pykälä 30 neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä merkitään tiedoksi.

    18:13 Lithén sanoo, että ei ole "meitä" ja "teitä", vaan tämä päätös tehdään yhdessä. Lithén toivoo, ettei käytettäisi loukkaavia puheenvuoroja eri ryhmiä kohtaan.

    18:10 Karina Björninen suivaantuu puheenjohtaja Lithénille. Björnisen mielestä Lithén ottaa kantaa MSK:n edustajien tulkintoihin kansanäänestyksestä.

    18:09 Kenneth Nedergård: kaikki äänet ovat yhtä arvokkaita, riippumatta siitä, missä kylässä olet peräisin tai kuinka vanha olet. Puheenvuoro saa kokousta seuraavilta aplodit.

    18:03 Samuel Broman: Mustasaaressa pitää ottaa tulevaisuudessa työtapa kansanäänestyksestä. Itse tulen kannattamaan näiden käyttämistä jatkossa.

    17:58 Lithèn muistuttaa valtuutettuja, että puheenvuorot pidettäisiin lyhyinä ja pysyttäisiin asiassa. Hän ennustaa kokouksesta pitkäkestoista.

    Puheenjohtaja Carola Lithén saa jaella aktiivisesti puheenvuoroja. Merja Siirilä / Yle

    17:53 Martin Ahlskog: enemmistä Sepänkylästä halusi liittyä Vaasaan.

    17:51 Luther: kansanäänestystä on kunnioitettava. Yli 60 prosenttia nuorimmista, jotka äänestivät, halusivat sanoa mielipiteensä myös.

    17:42 Seuraavaksi käsitellään neuvoa-antavaa kansanäänestystä, jossa mustasaarelaiset äänestivät liitosta vastaan. Äänestysprosentti oli 76,4. Kunnanjohtaja Ahlberg esittelee tuloksen ja korostaa korkeaa äänestysprosenttia.

    17:40 Lithèn kertoo, että asia otetaan esityslistalle äänin 24-19.

    17:38 Nyt äänestetään.

    17:38 Kenneth Nedergård: Valmistellusta sopimuksesta on päätettävä tänään. Sitten voimme päättää aloitammeko uuden valmisteluun.

    17:36 Kohta äänestetään siitä, käsitelläänkö kokoukseen tuotu pykälä tänään.

    17:35 Valtuuston puheenjohtaja Carola Lithén: kuntarakennelain mukaan neuvottelua ei voi aloittaa uudelleen.

    17.34 Samuel Broman: kuntarakennelakia on toki noudatettava, mutta nyt on kyse prosessin uudelleen aloittamisesta. Liitossopimuksen käsitteleminen kiireellisenä voi nyt mahdollisesti rikkoa lakia. Minusta se on väärin, eikä sitä tule käsitellä nyt. Voimme neuvotella uuden sopimuksen.

    17:33 Valtuustosalin ulkopuolella kokousta seurataan jännittyneinä.

    Jarkko Heikkinen / Yle

    17:32 Tulkinta laista jatkuu. Luther: neuvo tässä asiassa on tullut suurimmalta juridiselta taholta (Kuntaliitto).

    17:27 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Lars Gästgivars: Hiljattain saavutettu pieni enemmistö (liitosvastaiset valtuustossa) haluaa käyttää tilaisuutta hyväksi. Laintulkinnat ovat väitteitä, ei faktoja. Valtuusto voi myös tehdä laittomia päätöksiä, jos on enemmistö.

    17:22Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg: Kuntaliitto on kertonut tänään meille, että asiaa voi pitää kiireellisenä. Ratkaisevaa on, että sopimus on kuulutettu ja sen aikataulun mukaan liitoksen tulisi toteutua 2020. Asia on käsiteltävä huhtikuun aikana. Kuulutuksen jälkeen liitossopimuksen valmistelua ei voi jatkaa.

    17:20 Lukuisat valtuutetut haluavat käyttää puheenvuoron asian tiimoilta.

    Jarkko Heikkinen / Yle

    17:16 Tulkinnat laista vaihtelevat. Ensimmäisten puheenvuorojen perusteella vaikuttaa, että kuntaliitosta kannattavat haluaisivat lykätä sopimuksen käsittelyä ja liitosta vastustavat haluavat käsitellä liitossopimusta tänään.

    17:13 Valtuutetut käyttävät puheenvuoroja siitä, miten voidaan toimia tänään lainsäädännön mukaan.

    17:07 Mustasaaren suomenkielinen järjestö esittää, että kokouksessa edettäisiin esityslistan mukaan ja vastustaa täten Ingon esitystä.

    RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Christoffer IngoMerja Siirilä / Yle

    17:04 RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Christoffer Ingo esittää kokouksen esityslistaan muutosta. RKP:n ryhmä esittää, että valtuusto ottaa kuntaliitoksen käsittelyyn tänään.

    17:03 Kokouksessa paikalla on 43 valtuutettua.

    17:02 Puheenjohtaja Carola Lithén avaa kokoukseen.

    16:58 Kokoussali on täyttynyt valtuutetuista ja median edustajista. Aulaan on perustettu erillinen katsomo, jossa kokousta voi seurata videoyhteyden kautta.

    16:51 Valtuutetut saapuvat hiljalleen kokoussaliin. Tunnelma on jännittynyt.

    16:48Paikalle oli kertynyt jo neljän aikaan kymmeniä mielenosoittajia, jotka muodostivat kujan keltaisine liiveineen. Harva valtuutettu uskaltautui kävelemään kujan läpi. Mielenosoittajat ovat kuitenkin rauhallisia ja paistavat makkaraa.

    Merja Siirilä / Yle

    16:45 Tervetuloa seuraamaan hetki hetkeltä -artikkelin päivitystä.

    HETKI HETKELTÄ -SEURANTA ALKAA TÄSTÄ KLO 16:45.

    Yle näyttää suorana ja seuraa hetki hetkeltä dramaattiseksi ennustettua Mustasaaren valtuuston kokousta. Panoksena on nyt pitkään vireillä ollut kuntaliitos Vaasan kanssa. Pohjanmaan pääkaupunkia Vaasaa ympäröivä Suomen suurin RKP-enemmistöinen Mustasaaren kunta on tähän saakka varjellut sinnikkäästi itsenäisyyttään.

    Esityslistalla on vain neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos, koska kunnanhallitus halusi palauttaa liitosesityksen valmisteluun. Syynä tähän oli melko murskaava äänestystulos: 61,3 % kuntalaisista vastustaa kuntaliitosta, äänestysprosentti nousi 76,4 prosenttiin.

    Liitosesitys aiotaan kuitenkin käsitellä valtuustossa, ja mitä vain voi tapahtua: se saatetaan hylätä, hyväksyä tai palauttaa valmisteluun.

    Kuntaliitoksia tehtiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä paljon, mutta sote- ja maakuntauudistusten valmistelun vuoksi niitä ei ole käytännössä lainkaan vireillä - Vaasaa ja Mustasaarta lukuun ottamatta.

    Rottien määrä Pietarsaaren viemäreissä yllätti asiantuntijan – rottasota jatkuu vielä kuukausia:

    Rottien määrä Pietarsaaren viemäreissä yllätti asiantuntijan – rottasota jatkuu vielä kuukausia: "En ole vastaavaan törmännyt"


    Pietarsaaren rottayhdyskunta on paljastunut niin suureksi, että torjuntaoperaatiota jatketaan lähes vuodella. Tähän mennessä kaupungin historiallisessa puukaupunginosassa eli Skatassa on saatu tapettua jo yli 130 rottaa. Se on yksi Suomen...

    Pietarsaaren rottayhdyskunta on paljastunut niin suureksi, että torjuntaoperaatiota jatketaan lähes vuodella.

    Tähän mennessä kaupungin historiallisessa puukaupunginosassa eli Skatassa on saatu tapettua jo yli 130 rottaa. Se on yksi Suomen merkittävimmistä yhtenäisistä puukaupunginosista.

    Alueen rottasota on kestänyt reilut kaksi kuukautta.

    Keskimäärin yksi rotta per päivä jää ansaan. Tuholaistorjuntayritys Anticimex, palvelupäällikkö Jukka Tietäväinen

    Tuholaistorjuntaa hoitavasta Anticimex-yrityksestä kerrotaan, etteivät he ole törmänneet näin suureen, viemärissä asuvaan rottayhdyskuntaan missään muualla Suomessa.

    – Keskimäärin yksi rotta per päivä jää ansaan. Se on sellainen tahti, että tuholaisia on ainakin saman verran lisää. Olen ollut 10 vuotta alalla, enkä ole vastaavaan törmännyt, kertoo palvelupäällikkö Jukka Tietäväinen Anticimexistä.

    Operaatio jatkuu viemäreissä

    Maan päällä olevat myrkyttömät sähköansat ja myrkkyasemat poistetaan lähiviikkoina, koska ne eivät ole rottia houkutelleet. Pyyntiä jatketaankin viidellä viemäriansalla.

    – Tuskinpa aivan kaikkia rottia saadaan tuhottua, mutta pääasia, että kanta pienenee. Silloin voidaan estää eläinten tunkeutuminen talojen alapohjiin. Muutamaan ne ovat tiensä jo löytäneet, Tietäväinen sanoo.

    Tuholaistorjuntayrityksestä muistutetaan, että jyrsijät viihtyvät viemäreissä niin kauan kuin niillä on siellä ruokaa ja suojaa, eikä vihollisia näy.

    – Ruuanjätteitä ei siis kannata pöntöstä huuhtoa alas.

    Pietarsaaren puukaupunginosan rottaongelma havaittiin viime joulukuussa, kun päiväkodin alapohjasta löytyi rotan pesä.

    Eero Nelimarkan unohduksiin jääneen synnyinkodin ovi avattiin hetkeksi museoväelle – vierailu vanhassa vaivaistalossa ei jättänyt ketään kylmäksi

    Eero Nelimarkan unohduksiin jääneen synnyinkodin ovi avattiin hetkeksi museoväelle – vierailu vanhassa vaivaistalossa ei jättänyt ketään kylmäksi


    Taidemaalari Eero Nelimarkan (1891–1977) synnyinkoti on Vaasan kaupungin keskustan kupeessa entisessä vaivaistalossa. Vaasalaiset tuntevat alueen Tammikaivon alueena, mutta vain hyvin harva on tiennyt, että yhdessä alueen vanhoista rakennuksista on...

    Taidemaalari Eero Nelimarkan (1891–1977) synnyinkoti on Vaasan kaupungin keskustan kupeessa entisessä vaivaistalossa. Vaasalaiset tuntevat alueen Tammikaivon alueena, mutta vain hyvin harva on tiennyt, että yhdessä alueen vanhoista rakennuksista on syntynyt kuuluisa taiteilija.

    Nelimarkan perhe oli joutunut vaivaistaloon isän sairastumisen takia. Kahdeksanlapsisen perheen kuopus Eero syntyi siellä vuonna 1891.

    Vaasan kaupungin omistama talo on ollut pitkään tyhjillään, kylmillään ja lukittuna, mutta tällä viikolla ovi avattiin hetkeksi. Kiinteistömanageri Vesa Isomöttönen Vaasan Talotoimi -liikelaitoksesta oli saatu paikalle. Munalukko napsahti auki.

    – Kannattaa sitten varautua siihen, että sisällä on aika kamalan näköistä, Isomöttönen varoitteli.

    Sisään astui ensimmäisenä taiteilija Paula Blåfield.

    – Jännittävää oli. Toivoin, että talossa olisi jäljellä edes vähän esineistöä ja olihan siellä joitakin huonekaluja. Tosi liikuttava oli rautainen sänky, joka vaikutti aivan vaivaistalon sängyltä.

    Nelimarkan synnyinkoti on Vaasan kaupungin keskustan kupeessa. Naapurustossa on muun muassa autokauppoja.Elina Kaakinen / YleTieto talteen

    Blåfield kuuli jokunen aika sitten aivan sattumalta Nelimarkan synnyinkodista. Hän huolestui talon kohtalosta ja otti yhteyttä Nelimarkka-museoon Alajärvelle. Ainakin nykyiselle museon väelle tieto syntymäkodin olemassaolosta tuli yllätyksenä.

    – Aivan totta. Kuulimme vasta nyt, että tällainen rakennus on vielä pystyssä. Mielenkiintomme tietysti heräsi ja aloin hankkia tietoa tästä paikasta, toteaa museosihteeri Päivä Haapaniemi.

    Haapaniemi pääsi yhdessä vs. museotoimenjohtaja Elina Alkion kanssa tutustumaan Nelimarkan synnyinkotiin.

    – Kuvaamme ja dokumentoimme paikan museon arkistoja varten. Jos joku haluaa jossakin vaiheessa tutkia asiaa enemmän, onpa ainakin tämänhetkinen tilanne selvitetty.

    "Täällä on hyvä henki"

    Blåfield, Haapaniemi ja Alkio kulkevat melkein hartaan oloisina vanhan talon huoneissa. Lattiat narisevat, maali on rapissut ja hellan rauta ruostunut. Siivottavaa olisi paljon. Katseet etsivät edes pieniä merkkejä siitä, että näiden seinien sisällä on syntynyt merkittävän taiteilijan alku.

    – Täällä on hyvä henki, miettii Paula Blåfield.

    Keittiön seinällä riippuvaa pientä taulua silmäillään vähän tarkemmin.

    – Tämä on lastulevyä. Milloin lastulevy tuli? 70-luvulla?

    Talo on ollut pitkään kylmillään. Elina Kaakinen / Yle

    1930-luvulta lähtien Suomen tunnetuimpien taidemaalareiden joukkoon kuulunut Nelimarkka syntyi hyvin vaatimattomiin oloihin.

    Synnyintalo on entinen kasakkatalli, joka aikanaan siirrettiin vaivaistalon pihapiiriin ja siihen tehtiin Vaasan kaupungin dokumenttien mukaan seitsemän "mielisairashuonetta". Yksi huoneista oli Nelimarkan perheen koti.

    Huoneet ovat pieniä. Tilaa ei ole ollut yhtä asuinkuntaa kohden kuin muutama neliömetri.

    Aika on tehnyt tehtäväänsä suojellun talon rakenteissa. Alimmat hirret ovat paikoin pehmenneet ja laudoitus on ränsistynyt. Talon päällä on kuitenkin ehjä peltikatto, joten aivan välittömästi ei mikään uhkaa Nelimarkan synnyinkodin tulevaisuutta.

    Kesänäyttelypaikka?

    Tulevaisuus on kuitenkin hämärän peitossa. Vaasan kaupunki aikoo etsiä talolle uuden omistajan ja se on tulossa myyntiin vielä tämän vuoden aikana.

    – Toivottavasti talolle löytyy ostaja, joka pystyy kehittämään sinne myös jotain tarkoituksenmukaista toimintaa, toteaa toimialajohtaja Tapio Ollikainen Vaasan Talotoimi -liikelaitoksesta.

    Kiinnostus taloa kohtaan onkin herännyt. Ainakin Pohjalaisessa Taiteilijaliitossa mietitään, miten yli 40 vuotta sitten kuolleen liiton perustajan muistoa voitaisiin tulevaisuudessa vaalia talossa.

    Tutustumiskäynnillä taloa katsellaan jo sillä silmällä.

    – Pienellä siivoamisella tästä saataisiin aivan hyvä kesänäyttelypaikka, visioi Haapaniemi.

    – Ja miksei jopa taiteilijaresidenssi. Myös pihapiiri tässä ympärillä on tosi hieno, jatkaa Blåfield.

    Nelimarkan synnyinkodissa esineistöä on vain vähän eikä esineiden alkuperästä ole tietoa.Elina Kaakinen / YleLaudoitus on ränsistynyt ja lahovaurioita on näkyvissä.Elina Kaakinen / YleVaivaistalosta Pariisiin

    Entisen vaivaistalon seinässä vain pieni kyltti kertoo talon historiasta. Moni on kuullut, että Nelimarkka on syntynyt Vaasassa, mutta talon olemassaolo on useimmille yllätys.

    – Edes Pohjalaisessa Taiteilijaliitossa kukaan ei tiennyt tätä paikkaa, hämmästelee Blåfield.

    Paremmin tunnettua historiaa on se, että kansakoulun käytyään Nelimarkka kouluttautui sokerileipuriksi. Se ura loppui lyhyeen ja hän päätyi opiskelemaan Helsinkiin kuvataidetta muun muassa Eero Järnefeltin johdolla. Pariisissa Nelimarkka opiskeli vuosina 1912 ja 1920.

    Vaikka synnyinkoti on syystä tai toisesta jäänyt unohduksiin, Nelimarkka itse oli varhaislapsuutensa asuinpaikasta kiinnostunut. Hänen kerrotaan 70-luvulla vierailleen synnyinkodissaan ja samalla käyneen tervehtimässä viereisen vanhainkodin väkeä.

    – Eero oli silloin ollut iloinen siitä, että talo on säilytetty, tietää sen aikaista vanhainkodin johtajaa haastatellut Päivi Haapaniemi.

    Lue myös:

    Jäikö Eero Nelimarkka lakeusmaalaustensa vangiksi? Nyt hurmaavat taiteilijan unohtuneet asetelmat ja henkilökuvat

    Ura LoL-ammattilaisena vaatii henkistä ja fyysistä kestävyyttä – Christian Tiensuu pelaa jopa kymmenen tuntia päivässä

    Ura LoL-ammattilaisena vaatii henkistä ja fyysistä kestävyyttä – Christian Tiensuu pelaa jopa kymmenen tuntia päivässä


    League of LegendsJulkaisija: Riot Games (2009)Yksi maailman suosituimmista peleistä (helmikuu 2019)Parhaimmillaan yli sata miljoonaa pelaajaa kuukaudessa (syyskuu 2016)90 prosenttia pelaajista kiinalaisia.Vaatii taktista älyä ja...

    League of Legends

    Julkaisija: Riot Games (2009)
    Yksi maailman suosituimmista peleistä (helmikuu 2019)
    Parhaimmillaan yli sata miljoonaa pelaajaa kuukaudessa (syyskuu 2016)
    90 prosenttia pelaajista kiinalaisia.
    Vaatii taktista älyä ja tiimityöskentelytaitoja

    Christian Tiensuu istuu keskittyneesti tietokoneen äärellä. Sormet naputtavat aktiivisesti näppäimistöllä ja hiirikäsi ohjaa tietokoneen näytöllä liikkuvaa hahmoa. Konekiväärimäinen näppäimistön naputus täyttää huoneen.

    Monella äidillä olisi varmasti vastalauseita tuntikausia tietokoneen äärellä pelaamisesta.

    – Kyllä hän aikoinaan sanoikin, kun olin nuorempi, mutta ei enää viime vuosina, 22-vuotias Tiensuu vastaa hymyillen kotonaan Vaasassa.

    Tällä hetkellä Tiensuu saa palkkaa League of Legends-pelin pelaamisesta ja valmistautuu Euroopan mestaruuskilpailuihin.

    Jarkko Heikkinen / YleHaaveet todeksi

    Kuten moni muukin poika, innostui Tiensuu pelaamisesta kavereiden kautta ala-asteella.

    – Paras kaveri tuli luokseni veljensä kanssa ja toi mukanaan Counter-Strike 1.6 cd-levyllä. Siitä se sitten lähti.

    Vuonna 2011 ilmestyi yläasteikäisen Tiensuun tietokoneen näytölle League of Legends.

    – Kavereiden kanssa sitä pelattiin huvin vuoksi. Ensivaikutelma pelistä oli hyvä, vaikka alkuun olin huono siinä, Tiensuu naurahtaa.

    Taidot kuitenkin kasvoivat vuosien saatossa. Lukiosta valmistumisen jälkeen Tiensuu osallistui ensimmäiseen ammattilaisotteluun Venäjällä. Taidot ilmeisesti huomattiin, sillä pari kuukautta sen jälkeen hän sai kutsun ranskalaiseen joukkueeseen.

    Neljän kuukauden sopimuksen ansiosta Sleeping -nimellä pelaava Tiensuu sai pelaamisesta ensimmäisen kerran palkkaa. Lisäksi joukkueen matkat ja ylläpito maksettiin.

    Jarkko Heikkinen / YlePelaamista Australian mantereella

    Tiensuulle on kertynyt kokemusta Ranskan lisäksi myös pallon toisella puolella pelaamisesta. Australiassa hän pelasi vuonna 2018 tammikuusta syyskuulle Bombers-joukkueen riveissä. Vaikka pelaaminen on Tiensuun mukaan samanlaista maasta riippumatta, on joukkueiden harjoittelutavoissa eroja.

    – Jotkut joukkueet ovat todella tiukkoja esimerkiksi aikataulujen suhteen. Tällaista oli Australiassa. Meillä oli todella pitkät päivät ja yhtään ei saanut vitsailla. Kello 10-20 oli oltava tikissä.

    Pitkien peliharjoitusten lisäksi joukkueessa kiinnitettiin todella paljon huomiota fyysiseen jaksamiseen. Joukkueen ruokavalio koostui terveellisestä ruuasta ja sokeripitoiset juomat ja ruuat karsittiin ruokavaliosta.

    – Lisäksi menimme joka päivä salille. Se oli todella mukavaa vaihtelua, koska itselläni urheilu oli jäänyt yläasteen jälkeen. On todella tärkeää, että on fyysisesti itsevarma ja hyvä olo, Tiensuu toteaa.

    Myös henkiseen puoleen panostettiin. Joukkue esimerkiksi järjesti muun muassa hengitysharjoituksia, joiden avulla muun muassa pelinaikaista stressiä on helpompi hallita..

    Riot GamesPelaaminen ammattimaistunut

    League of Legendsin pelaaminen on ammattimaistunut viimeisen vuoden aikana Suomessa. Viime vuonna perustettiin suomalainen liiga. Maassa toimii myös puolen tusinaa organisaatiota ja yhdistystä. Yksi elektroniseen urheiluun ja sen tukemiseen keskittyvistä yhdistyksistä on heinäkuussa 2018 perustettu MJ-Esports, joka panostaa erityisesti nuorten pelaajien ammattimaiseen kehittymiseen.

    MJ-Esports ry:n puheenjohtaja Miika Pulkkinen arvioi, että Suomessa on alle kymmenen LoL-ammattilaista. Määrää on hankala arvioida.

    – Palkkatiedot eivät ole julkisia ja menee aika lailla arvaten, mutta realistinen arvio on kolme tai neljä. Monet näistä pelaajista saavat elantonsa pelaamalla ulkomaalaisissa organisaatioissa, Pulkkinen kertoo.

    Myös Tiensuu arvelee Suomessa ammattilaisia olevan puolen tusinaa. Itsensä hän laskee siihen joukkoon.

    Ammattilaisten määrä Suomessa on League of Legendsin pelaajamääriin suhteutettuna siis hyvin pieni. Kun lasketaan mukaan esimerkiksi Dotan, Counter-Striken, Starcraftin, Hearthstonen ja Battlegroundsin pelaajat, nousee ammattilaisten Pulkkisen mukaan arviolta viiteenkymmeneen.

    Pulkkinen uskoo, että League of Legendsin ammattilaisten määrä tulee kuitenkin kasvamaan.

    – Suomalainen liiga on saatu vasta tänä talvena pyörimään kunnolla ja etenemismahdollisuudet Suomessa ovat olleet todella hankalat.

    Jarkko Heikkinen / YlePaljon kilpakumppaneita, joilla sama tavoite – ammattilaisuus

    Kilpailu joukkueista on todella kova ja vaihtuvuus suurta. Esimerkiksi Tiensuu on itsekin pelannut viiden vuoden aikana kymmenessä eri joukkueessa. Yli vuoden kestävät sopimukset ovat harvinaisia.

    Erityisen kovaa kilpailu on puoliammattilaisuuden ja ammattilaisuuden välimaastossa.

    – Työn ohessakin pystyy tulemaan ammattilaiseksi, mutta suurimmalla osalla se vaatii heittäytymistä täyspäiväiseen pelaamiseen jo ennen kuin on ammattilainen, Pulkkinen kertoo.

    Tiensuun haaveena on tulevaisuudessa pelata LEC:issä (League of Legends European Championship). LEC on johtava League of Legends esports-liiga Euroopassa, joka koostuu kymmenestä Euroopan parhaasta joukkueesta.

    Tällä hetkellä Tiensuu kokee ammattilaisena olevansa keskitason pelaaja, eli harjoiteltavaa vielä riittää.

    – Pitää vain muistaa, että ei huonot päivät tai viikot tee sinusta huonompaa pelaajaa. Pitää vain jaksaa harjoitella ja uskoa omiin kykyihin.

    Tilastoja tarkasteltaessa maailman parhaimmat pelaajat ovat kautta historian tulleet Etelä-Koreasta. Kahdeksasta viimeisestä maailmanmestaruudesta maan joukkueet ovat voittaneet viisi. Yksi mestaruuksista on mennyt Kiinaan, yksi Eurooppaan ja yksi Taiwaniin.

    – Hyvin harva pelaaja maailmalla pystyy sanomaan, että on voittanut eteläkorealaisen pelaajan kilpailussa, Pulkkinen kertoo.

    Vaikka Aasian maat menestyvät kilpailuissa, on Pulkkisen mukaan taso myös Euroopassa erittäin kova.

    – Eurooppalaiset joukkueet eivät lähde maailman mestaruuskilpailuihin ennakkosuosikkeina, mutta joukkueet pystyvät haastamaan kiinalaiset ja eteläkorealaiset joukkueet.

    League of Legendsin pelitapahtumat ovat erittäin suosittuja maailmalla. ESL / eslgaming.com / H.KristianssonValmistautumista Euroopan mestaruuskilpailuihin

    Tiensuu pelaa tällä hetkellä tanskalaisessa Ventus Esports -joukkueessa. Suomalaisen lisäksi joukkueessa on kuusi muuta pelaajaa, joista yksi on Norjasta ja loput Tanskasta.

    Joukkue on onnistunut hiljalleen raivaamaan tietä isommille kilpa-areenoille Tanskan liigasta. Kukin harjoittelee omissa kodeissaan. Harjoittelutahti ei ole kuitenkaan niin kova kuten Australiassa.

    – Harjoituksia järjestetään aina sen mukaan, miten kukin kykenee harjoittelemaan. Osa pelaajista opiskelee vielä.

    Pari viikkoa sitten Tiensuu voitti Ventus Esports -joukkueensa kanssa Nordic Championship -turnauksen. Vastassa joukkueella oli suomalainen kilpapeliorganisaatio Nyyrikki. Tiensuu on iloinen suomalaisten menestymisestä.

    – League of Legends on ollut pitkään Suomessa vähän kuollut peli. Uskon, että Nyyrikin menestyminen Pohjoismaiden liigassa herättää pelin uudelleen henkiin Suomessa. Suomessa paljon suositumpi on tällä hetkellä esimerkiksi Counter Strike, Tiensuu kertoo.

    Voittajajoukkue kuittasi voitosta noin 9400 euroa ja sai paikan EU Masters -huipputurnaukseen. Kyseessä on Euroopan suurin amatööriturnaus.

    Edessä on aktiivista harjoittelua, sillä vastaan tanskalainen joukkue saa 15 Euroopan parasta joukkuetta. Tiensuun mukaan joukkue osallistuu kilpailuihin altavastaajana.

    – Jos me oikein kunnolla satsataan harjoituksiin, niin kyllä me parhaan kahdeksan joukkoon voidaan päästä. Tietenkin olisi mahtavaa parhaan neljään joukkoon päästä, mutta se vaatii aivan armotonta duunia, Tiensuu kertoo.

    Miltä näyttää ammattipelaajan tulevaisuus? Plan-B:tä ei Tiensuu ole miettinyt.

    – Tuntuu, että kiinnostus tähän hommaan on loputonta. Jos pelaajana en onnistu, todennäköisimmin siirryn valmennushommiin, Tiensuu toteaa.

    Millainen peli League of Legends oikein on? Lue Yle Urheilun Otto Rönkän artikkeli pelistä.

    Pohjalaiset haluavat Levanevan Natura-alueesta kansallispuiston – ministeriöltä tyrmäävä vastaus:

    Pohjalaiset haluavat Levanevan Natura-alueesta kansallispuiston – ministeriöltä tyrmäävä vastaus: "Ei ole tarvetta suokansallispuistoille"


    Idea syntyi nuotion äärellä. Kurikkalainen Kyösti Koivuniemi oli viettämässä vapaa-aikaa Jurvan ja Laihian rajamaastossa Levanevalla ja osui makkaranpaistopaikalle yhtä aikaa Timo Ojalan kanssa. Ojalan ehdotuksesta Koivuniemi (kd.) ja Ville...

    Idea syntyi nuotion äärellä. Kurikkalainen Kyösti Koivuniemi oli viettämässä vapaa-aikaa Jurvan ja Laihian rajamaastossa Levanevalla ja osui makkaranpaistopaikalle yhtä aikaa Timo Ojalan kanssa.

    Ojalan ehdotuksesta Koivuniemi (kd.) ja Ville Nisonen (vihr.) päättivät ryhtyä toimeen. He tekivät kolmen muun valtuutetun kanssa valtuustoaloitteen siitä, että Kurikan kaupunki lähtisi ajamaan kansallispuiston perustamista Levanevan Natura-alueelle.

    Levaneva on laaja suoalue Laihian kunnan ja Kurikan kaupungin alueella. Se on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan suurin soidensuojelualue ja säilynyt pääosin luonnontilaisena. Siitä tuli luonnonsuojelualue 1993. Se kuuluu myös kosteikkojen suojeluohjelmaan ja Natura2000-verkostoon.

    Levaneva sijaitsee Kurikan kaupungin ja Laihian kunnan alueella. Kyösti Koivuniemi

    Levanevalla on jopa 50 kilometriä vaellusreittejä pitkospuineen ja nuotiopaikkoineen. Niitä hoitaa Metsähallitus.

    – Tässä tapauksessa investoinnit on jo tehty ja siellä on valmiit puitteet. Se olisi helppo muuttaa kansallispuistoksi. Kuntien ja alueen kannalta kansallispuisto nostaisi statusta ja vaikuttaisi luontomatkailun suosioon, perustelee Koivuniemi.

    Pohjanmaan ensimmäinen

    Kurikassa hankkeeseen on suhtauduttu suopeasti. Kaupunginhallitus päätti maaliskuun alkupuolella siirtää asian ympäristölautakunnan valmisteluun. Valtuutetuista ja virkamiehestä koostuva työryhmä viilaa parhaillaan sisältöä, jotta ympäristölautakunta voisi aloitteen kevään aikana käsitellä.

    Muutakin arvoa tällä on kuin taloudellinen Kyösti Koivuniemi, Kurikka

    Hankkeelle tarvitaan tukea myös Laihian kunnalta ja muilta naapureilta, sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnilta.

    – Pohjanmaan maakunnassa ei ole kansallispuistoa ollenkaan, joten heille se olisi iso markkinoinnillinen asia. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yhteinen kansallispuistohanke voisi tuoda myös maakuntia lähemmäs toisiaan, visioi Koivuniemi.

    Ministeriö tyrmää

    Suomessa on 40 kansallispuistoa. Kansallispuistojen perustaminen tapahtuu erityislailla ja luonnontieteellisin perustein. Se on myös poliittinen päätös ja riippuu seuraavasta hallituksesta. Edellisellä hallituskaudella päätettiin Hossan valitsemisesta mukaan kansallispuistoverkostoon Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Pyrkijöitä oli yhteensä 17.

    Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä ei ainakaan suoraan lämpene Levanevalle. Lähellä on Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuisto, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajalla. Sinne on Kurikasta matkaa noin 80 kilometriä.

    – Jos ajatellaan luonnontieteellisiä kriteerejä, niin meillä on suokansallispuistoja aika hyvin. Siinä mielessä voi todeta, että verkoston laajentamisen kannalta ei ole tarvetta perustaa. Ymmärrän, että kunnat ovat kiinnostuneita, koska se on matkailullisesti vetovoimainen konsepti tänä päivänä, toteaa Flander.

    Elina Niemistö / YleMarkkinointia lisää

    Vaikka reitistöt ja puitteet ovat jo Levanevalla olemassa, se ei vielä riitä kansallispuistoverkostolle.

    – Aina se on parempi, mutta juuri nyt ovat hoidon ja ylläpidon rahat tosi tiukassa, muistuttaa Flander.

    Hän kehottaa miettimään muitakin vaihtoehtoja.

    – Jos siellä lähdetään viemään tätä eteenpäin, pitää löytää luonnonsuojelullisia ja verkostollisia perusteita. Toisaalta nykyinen mahdollisuus kannattaa hyödyntää paremmin. Kun se on jo luonnonsuojelualue, sen markkinoinnin lisääminen voi antaa mahdollisuuksia lisätä aluetaloudellisia tuloja, mitä varmaan tavoitellaan, vinkkaa Flander.

    Ennen ajateltiin, että kansallispuisto on kehityksen jarru Jukka-Pekka Flander, ympäristöneuvos

    Sinänsä Flander on iloinen kiinnostuksesta kansallispuistoja kohtaan. Asenteet ovat muuttuneet rajusti viime vuosikymmeninä.

    – Muutos on ollut sinänsä hieno, että kansallispuistoja on ruvettu arvostamaan. Muistan, kun vuonna 1982 perustettiin 11 kansallispuistoa kerralla ja silloin Pohjanmaan suunnalla oli kuohuntaa. Ennen ajateltiin, että kansallispuisto on kehityksen jarru, muistelee Flander.

    Kurikassa ei lannistuta

    Kurikkalainen Kyösti Koivuniemi sanoo olevansa tietoinen ministeriön kannasta. Se ei kuitenkaan lannista. Työryhmä on ollut yhteydessä luontojärjestöihin, joiden kanssa pohditaan ja kartoitetaan Levanevan luonnontieteellisiä ja -suojelullisia kriteerejä.

    – Enemmänkin se antoi tuulta purjeisiin. Entistä tarmokkaammin lähdetään ajamaan asiaa ja valmistellaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Ja jos tämä kaatuu, niin etsitään muita vaihtoehtoja ja kehitetään muilla tavoilla, vakuuttaa Koivuniemi.

    Asian valmistelu siis jatkuu. Samalla kun tehdään pohjatyötä oman kaupungin ympäristölautakunnalle, samalla syntyvät perustelut ja aloite myös ympäristöministeriölle.

    – Muutakin arvoa tällä on kuin taloudellinen, korostaa Koivuniemi.

    Kauhaneva-Pohjankankaan soinen kansallispuisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaan eteläosissa. Elina Niemistö / Yle
    KRP:n lapsiin kohdistuvan seksuaalirikostutkinnan pääepäilty toimi aiemmin kirkkovaltuustossa ja seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä –

    KRP:n lapsiin kohdistuvan seksuaalirikostutkinnan pääepäilty toimi aiemmin kirkkovaltuustossa ja seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä – "Ei halua kommentoida epäilyjä"


    Ylen tietojen mukaan KRP:n seksuaalirikosjutun pääepäilty on toiminut vuosina 2010-2012 kirkkovaltuutettuna ja kirkkoneuvoston jäsenenä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa evankelisluterilaisessa seurakunnassa. Mies on toiminut myös lapsi- ja...

    Ylen tietojen mukaan KRP:n seksuaalirikosjutun pääepäilty on toiminut vuosina 2010-2012 kirkkovaltuutettuna ja kirkkoneuvoston jäsenenä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa evankelisluterilaisessa seurakunnassa.

    Mies on toiminut myös lapsi- ja nuorisotyön vastuuryhmässä kirkkoneuvoston edustajana.

    Pääepäillyn asianajaja Juha-Pekka Hippi vahvistaa rikosepäilyn ja kertoo, ettei epäilty halua kommentoida lapsiin kohdistuneita rikosepäilyjä millään tavalla.

    – Olen keskustellut tänään hänen kanssaan. Hän ei halua kommentoida epäilyjä, sanoo Juha-Pekka Hippi Ylelle.

    Kirkkoherra: "Nämä ovat hirvittävän järkyttäviä asioita"

    Yle tavoitti torstai-iltana Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan seurakunnan nykyisen kirkkoherran.

    Kirkkoherra kertoo, että Ylen tietoonsa saama henkilö on toiminut seurakunnassa, mutta kirkkoherra ei vahvista tietoja rikosepäilyistä.

    Kirkkoherra kuitenkin suostuu kommentoimaan keskusrikospoliisin tutkintaa.

    – Nämä ovat hirvittävän järkyttäviä asioita. Me teemme kaikkemme, että autamme tässä tilanteessa niin paljon kuin voidaan.

    Poliisi ei ole ollut kirkkoherran mukaan yhteydessä seurakuntaan.

    – Media on tänään soitellut paljon. Mutta poliisi ei ole ollut meihin yhteydessä.

    Yle ei julkaise lapsen seksuaalirikoksista epäillyn nimeä, eikä myöskään kirkkoherran nimeä uhrien suojelemisen vuoksi.

    "Jos jotain uutta ilmenee, saman tien häkki heilahtaa"

    KRP kertoi eilen tutkivansa laajaa kansainvälistä lapsiin kohdistunutta seksuaalisrikosvyyhtiä. Poliisi kertoi, että seksuaalirikosjutun pääepäilty on ollut tutkintavankeudessa noin vuoden.

    Ylen tietojen mukaan mies pääsi vapaaksi tutkintavankeudesta helmikuun ensimmäisenä päivänä tänä vuonna. Hänet vangittiin viime vuoden maaliskuussa.

    Poliisi katsoi helmikuussa, ettei se vaadi enää miestä pidettäväksi tutkintavankeudessa.

    – Vangitseminen alkoi käydä kohtuuttomaksi, kertoo kihlakunnansyyttäjä Jaana Nyrhinen Pohjanmaan syyttäjänvirastosta.

    – Jos jotain uutta ilmenee, niin saman tien häkki heilahtaa, Nyrhinen sanoo.

    Nyrhisen mukaan syyteharkinta pyritään saamaan valmiiksi ennen kesää. Syyttäjän mukaan juttukokonaisuudessa on yhteensä 70 rikosnimikettä tutkittavana. Etelä-Pohjanmaalla neljää epäillään seksuaalirikoksista ja kahta huumerikoksista tässä tutkinnassa.

    Syyttäjä arvioi, että juttu voi päätyä käräjäoikeuteen tulevana syksynä.

    Lue myös:

    Nämä 7 asiaa tiedämme nyt seksuaalirikostutkinnasta – yhden lapsiuhrin epäilty hyväksikäyttö kestänyt jopa 10 vuotta

    Kevään lämpöennätys rikkoutui! – ja uudestaan huomenna: katso kartasta, missä celsius heilahtaa yli 10 asteen

    Kevään lämpöennätys rikkoutui! – ja uudestaan huomenna: katso kartasta, missä celsius heilahtaa yli 10 asteen


    Kuluvan kevään lämpöennätys ylitettiin tovi sitten Ahvenanmaan Jomalassa, jossa mitattiin 12,9 astetta kello 15.40. Viime lauantainen ennätys oli 11 astetta ja oli mitattu samassa paikassa. Mutta nyt se on varmaa: Tämän päivän lämpöennätys...

    Kuluvan kevään lämpöennätys ylitettiin tovi sitten Ahvenanmaan Jomalassa, jossa mitattiin 12,9 astetta kello 15.40. Viime lauantainen ennätys oli 11 astetta ja oli mitattu samassa paikassa.

    Mutta nyt se on varmaa: Tämän päivän lämpöennätys rikkoutuu jo huomenna perjantaina. Näin ennustaa Ylen meteorologi Joonas Koskela.

    – Jossain päin Etelä-Suomea mennään perjantaina yli tämän päivän ennätyksen: ehkä Satakunnassa, Varsinais-Suomessa tai Uudellamaalla, Koskela ennustaa.

    Maaliskuun varsinaiseen lämpöennätykseen on kuitenkin vielä matkaa. 17,5 astetta mitattiin Helsinki–Vantaalla 27.3.2007.

    Yle Sää

    Koskela ennustaa "99 prosentin varmuudella", että yli 10 asteen kivutaan ehkä jopa monin paikoin, esimerkiksi Vantaalla, Turussa, Maarianhaminassa, Seinäjoella ja Kouvolassa.

    Helsinki on pieni kysymysmerkki meren viilentävän vaikutuksen takia.

    – Piirsin Helsinkiin kuitenkin 10 astetta, sisämaahan 12–13 astetta. Ihan rannikolla voi olla pari astetta viileämpää kuin kauempana merestä sisämaassa.

    Oulun ja Koillismaan korkeudella ja siitä pohjoiseen jäädään vielä alle kymmenen asteen.

    Tuuli tuivertaa nautintoa

    Tuuli syö osan perjantain lämpöaallon nautinnosta.

    – On aika aurinkoista, aika lämmintä ja samalla aika tuulista koko viikonlopun ajan. Kaikkialla maassa tuulee lännen puolelta kohtalaisesti tai navakasti. Maan keskivaiheilla voi puuskissa tuulla kovastikin, Koskela kertoo.

    Perjantain lämmin sää alkaa lauantaina jo hiipua ja sunnuntaina lämpötila painuu Länsi- ja Etelä-Suomessa jo viiden asteen tietämiin, Pohjois-Lapissa vetää pakkaselle.

    – Alkuviikosta on viileämpää, mutta loppuviikosta taas lämpenee ja lämpötilat voivat nousta viikon päästä viikonloppuna taas yli 10 asteen, Koskela sanoo.

    Kello 16.25. Otsikkoa ja tekstiä muutettu uuden lämpöennätyksen osalta jutun alusta.