Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Viettääkö lemmikkisi liian makoisaa elämää? Liikalihavuus ja diabetes uhkaavat niin kissoja, koiria kuin hevosiakin

    Viettääkö lemmikkisi liian makoisaa elämää? Liikalihavuus ja diabetes uhkaavat niin kissoja, koiria kuin hevosiakin


    Tästä on kyseKorkea elintaso näkyy myös lemmikeissä. Ylipaino ja muut elintasosairaudet ovat lisääntyvä ongelma.Lemmikkieläinten lisäksi harrastehevosten liikalihavuus on Suomessa yleinen ongelmaYlipaino aiheuttaa eläimille muun muassa...

    Tästä on kyseKorkea elintaso näkyy myös lemmikeissä. Ylipaino ja muut elintasosairaudet ovat lisääntyvä ongelma.Lemmikkieläinten lisäksi harrastehevosten liikalihavuus on Suomessa yleinen ongelmaYlipaino aiheuttaa eläimille muun muassa diabetestä sekä sydän- ja liikuntaelinsairauksia.

    Ylipaino ja erilaiset elintasosairaudet kiusaavat myös kotieläimiä. Kun isäntä tai emäntä napsii hiukopalaa, herkku löytää usein tiensä myös lempeäsilmäisen lemmikin suuhun.

    – Yltäkylläisyys ja ihan hyvää tarkoittava huolenpito johtaa usein siihen, että lemmikille kertyy ylimääräisiä kiloja, sanoo eläinlääkäri Jaakko Väyrynen Oulun kaupungin eläinlääkärin vastaanotolta.

    Koirien ja kissojen ylipaino-ongelmat ovat eläinlääkäreille tuttu ilmiö. Väyrynen arvioi, että aikuisista vastaanotolla käyvistä koirista kolmannes tai peräti puolet kärsii ylipainosta.

    Citylemmikkejä vaivaa liikunnan puute

    Ylimääräisten makupalojen lisäksi monia kotieläimiä vaivaa liikunnan puute. Myös kotieläinten käyttötarkoitus ja asuinpaikka näkyvät eläinten kunnossa.

    Väyrynen kertoo, että kerrostaloasunnoissa ja kaupungin keskustoissa asuvat lemmikit ovat yleensä pulskempia kuin lemmikit, joilla on paljon tilaa temmeltää ja liikkua.

    Metsästys-, urheilu- ja hyötykäyttöön hankitut kotieläimet vaativat paljon liikuntaa, ja niiden kanssa lenkkeillään usein enemmän kuin puhtaasti seuralaiseksi hankittujen lemmikkien kanssa.

    Sen vuoksi seuralaisina olevilla eläimillä energiankulutus voi olla vähäisempää. Kun vähäiseen liikuntaan yhdistetään ylimääräiset makupalat, lopputuloksena on pullukka, joka kärsii samoista ongelmista kuin ylipainoinen ja vähän liikkuva ihminenkin.

    Eläinlääkärin vastanotolla näkee useimmiten jo päältäpäin, millaisissa oloissa lemmikki elää, kertoo eläinlääkäri Jaakko Väyrynen. Risto Degerman / Yle

    Ylipaino altistaa monille elintasosairauksille kuten diabetekselle, nivelvaivoille sekä virtsatievaivoille. Se rasittaa myös sydäntä.

    – Kyllä se näkyy, jos eläin liikkuu huomattavia määriä ja saa päivittäin moninkertaisesti enemmän askelia kuin vähän liikkuva eläin. Niillä on myös ihan erilainen lihaskunto ja yleisterveydentila, Väyrynen sanoo.

    – Toisilla taas on sellainen sohvaperunan figuuri, Väyrynen jatkaa.

    Elintasosairaudet vaivaavat myös hevosia

    Hevosten liikalihavuus on Suomessa yleinen ongelma (HS). Sitä esiintyy erityisesti harrastajien omistamilla hevosilla. Monet hevosenomistajat pitävät ratsuaan lemmikin kaltaisena eläimenä, jolloin hevoselle luontainen liikkuminen ja fyysisesti rasittava työ jää vähemmälle.

    – Kyllähän niillä on elintasosairauksia. Samaan tapaan kuin ihmisillä on ongelmana liikalihavuus ja kakkostyypin diabetes, kertoo hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Ritva Kaikkonen Oulun Hevosklinikalta.

    Hevosilla on nykyisin vähän liian hyvät eväät. Ritva Kaikkonen

    Samalla kun elopaino lisääntyy, hevosen nivelet ja jänteet rasittuvat. Myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat lisääntyneet. Ongelmien taustalla on vähäisen liikunnan lisäksi liiallinen ruokinta.

    – Hevosilla on nykyisin vähän liian hyvät eväät, Kaikkonen sanoo.

    Hevonen syö luonnostaan pitkin päivää, ja se käyttää jopa kaksi kolmasosaa valveillaoloajastaan syömiseen.

    Usein syötäväksi kasvatettu heinä on luonnonlaitumia energiapitoisempaa, koska se voi sisältää runsaasti sokeria. Kun tämän päälle tulevat vielä erilaiset energialisät ja väkirehut, hevonen lihoo. Hevosen laihduttaminen vaatii omistajalta tietoa ruokinnasta ja ruokintatavoista (Suomenhevosliitto).

    Suurin osa hevosen päivästä kuluu syödessä. Koska apetta on tarjolla runsaasti ja se on nykyisin energiapitaoisempaa kuin ennen, hevoset kärsivät liikalihavuudesta.Marjut Suomi / Yle

    Kaikkonen muistuttaa, että tietyt rodut, kuten suomenhevonen ja shetlanninponi ovat historiansa aikana joutuneet näkemään välillä jopa nälkää. Ne ovat siis evoluutionsa aikana tottuneet siihen, että ruokaa ei aina ole saatavilla yllin kyllin.

    – Nyt eläimet saavat hyvälaatuista ruokaa ympäri vuoden, ja se on niille liikaa käyttöön nähden, Kaikkonen sanoo.

    Onko sinun lemmikistäsi tullut pullukka? Voit keskustella eläinten terveydestä jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.

    Lisää aiheesta:

    Leila onnistui laihtumaan 150 kiloa tiukalla kuurilla – Joka viides hevonen Suomessa on liian lihava

    Jopa joka toinen kissa on ylipainoinen – koko perheen pitää sitoutua, kun lemmikki alkaa laihduttaa

    Lomamatkalla iskenyt ympäristöahdistus sai Jussi Isoahon juoksemaan roskapussin kanssa:

    Lomamatkalla iskenyt ympäristöahdistus sai Jussi Isoahon juoksemaan roskapussin kanssa: "Moni luulee, että Suomi on siisti maa"


    Tästä on kyseJussi Isoaho purkaa ilmastoahdistustaan ploggaamalla ympäri Oulua.Plogging eli roskajuoksu on Ruotsista lähtöisin oleva ilmiö, jossa poimitaan roskia lenkin aikana.Isoaho on perustanut Facebook-ryhmän, jonka jäsenet tekevät...

    Tästä on kyseJussi Isoaho purkaa ilmastoahdistustaan ploggaamalla ympäri Oulua.Plogging eli roskajuoksu on Ruotsista lähtöisin oleva ilmiö, jossa poimitaan roskia lenkin aikana.Isoaho on perustanut Facebook-ryhmän, jonka jäsenet tekevät yhteislenkkejä ploggaamisen merkeissä.Plogging tulee ruotsinkielen sanoista plocka upp (poimia) ja jogging (hölkätä).

    Oululaisen Jussi Isoahon vuosi sitten tekemä lomamatka sai yllättävän käänteen: muovijätettä lojui rannoilla ja teiden varsilla niin paljon, että asialle oli tehtävä jotain. Loma Kanariansaarilla muuttuikin roskienkeruumatkaksi.

    Isoaho oli jo aiemmin seurannut merten roskaantumista koskevia uutisia ja nähnyt kuvia rannoilla lojuvista valtavista muovijäteröykkiöistä. Omakohtainen kokemus Kanariansaarilla nähdystä roskaamisesta oli viimeinen niitti ja herätti halun toimia luonnon puolesta.

    – Eihän tämä voi näin mennä, että me työnnetään muovit meriin ja that’s it, Isoaho tuhahtaa.

    Kanariansaarilta palattuaan Isoaho alkoi kiinnittää huomiota, miltä roskatilanne näyttää omassa kotikaupungissa. Roskia löytyi joka puolelta.

    – Minua ihmetyttää, että aika moni luulee, että Suomi on siisti maa. Mutta kyllä meillä on aika paljon parantamisen varaa tässä asiassa, Isoaho sanoo.

    Tyhjä roskapussi täyttyy nopeasti muutaman metrin säteeltä kerättäessä.Juha Hintsala / Yle

    Suomen rannat kuuluvat Itämeren roskaisimpien joukkoon. Vaikka merivirrat kuljettavat rannikolle roskia myös muualta, monen mereen päätyvän roskan matka alkaa oman käden ulottuvilta.

    Parhaiten merien roskaantumista voi vähentää sillä, ettei jätä roskia lojumaan maahan. Sen lisäksi, että roskat kasautuvat meriin ja rannoille, ne päätyvät usein eläinten suihin.

    Isoaho ei ole yksin heränneen ympäristöahdistuksensa kanssa. Monet suomalaiset ovat entistä tiedostavampia ympäristöongelmista, kuten ilmastonmuutoksesta ja miettivät, mitä voisivat tehdä sen hidastamiseksi. Keinoja on monia: yksi osallistuu ilmastomarssiin, toinen lopettaa lentämisen ja kolmas ryhtyy vegaaniksi.

    Miten voi välittää itsestään, jos nämä asiat eivät kiinnosta. Jussi Isoaho

    Kun Isoaho alkoi pohtia, mitä voisi itse tehdä ympäristön eteen, syntyi idea Oulu Plogging -facebook ryhmästä. Plogging eli roskajuoksu on Ruotsista lähtöisin oleva ilmiö, jossa roskia poimitaan juoksulenkin aikana.

    Isoahon perustamalla ryhmällä on nyt toistasataa tykkääjää ja aktiivijäseniä noin kymmenkunta. Roskapussin kanssa liikkuvat lenkkeilijät haluavat saada toiminnallaan oululaiset kiinnittämään huomiota ympäristön roskaamiseen.

    – Tärkeintä tässä on jonkinlainen vaikuttaminen, tietoisuuden lisääminen luonnon roskaantumisesta ja ympäristön ongelmista, kertoo Isoaho.

    "Roskajuoksu" kohottaa kuntoa ja edistää ympäristön hyvinvointia

    Facebook-ryhmän jäsenten yhteisellä juoksulenkillä kunto kohoaa ja roskat katoavat reitin varrelta. Varsinkin keväällä kaupungin keskustasta on vaikeaa löytää sellaista neliömetriä, jossa ei olisi roskaa.

    – Tupakan tumppeja löytyy ihan hirveästi, Jussi Isoaho toteaa.

    Tupakantumppi ei maadu luonnossa, vaan se muuttuu hitaasti mikromuoveiksi. Mikromuovihiukkaset kuljettavat mukanaan myös myrkyllisiä kemikaaleja.

    Yleisimpiä roskia Oulun kaduilla ovat karkkipaperit, tupakan natsat ja nuuskat. Hampurilaispaikkojen läheltä löytyy pikaruoan pakkausjätettä, ja kauppojen vierustoja likaavat muun muassa poisheitetyt paistopisteiden pussit.

    Jussi Ihoaho vertaa ploggingia marjanpoimintaan. Kyyristely ja kyykkiminen tuovat myös uudenlaista haastetta lenkille. Juha Hintsala / Yle

    Isoaho uskoo, että ploggaus sopii kaiken ikäisille kunnosta riippumatta. Tyyli on vapaa, edetä voi joko juosten tai kävellen. Roskapussia kummempia välineitä ei tarvita. Oulussa roskapussin kanssa liikkuvat lenkkeilijät ovat saaneet pelkkää positiivista palautetta.

    – Jotkut ovat uskaltaneet tulla jopa sanomaan, että teette hienoa työtä.

    Facebook-ryhmää perustaessaan Jussi Isoaho toivoi, että kyseessä olisi vain muutaman vuoden kestävä harrastus. Kun roskat saataisiin kerättyä, ploggaus voitaisiin lopettaa. Se voi kuitenkin jäädä haaveeksi, koska roskaa tulee koko ajan lisää.

    Parinkymmenen minuutin lenkin aikana pussi täyttyy muun muassa pizzalaatikon palasista ja erilaisista muovijätteistä.

    – Ihmetyttää, miten ihmiset voivat olla niin välinpitämättömiä. Roskat pudotetaan suoraan maahan. Miten voi välittää itsestään, jos nämä asiat eivät kiinnosta, Isoaho huokaisee.

    Mitä sinä teet ympäristön hyväksi? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

    Lisää aiheesta:

    Taiteilija keksi keinon, jolla ihmisten luontoon heittämät roskat saadaan hyötykäyttöön – lapset keräävät nyt innoissaan likaisia pulloja ja tölkkejä

    Mies hukkui jäihin Paltamossa Kainuussa

    Mies hukkui jäihin Paltamossa Kainuussa


    Mies hukkui Paltamossa Oulujärven Metelinniemessä heikkoihin jäihin puolen päivän aikaan lauantaina, kertoo Oulun poliisi. Pelastuslaitoksen pintapelastajat menivät hydrokopterilla kohteeseen, josta ilmoittaja oli kuullut aiemmin avunhuutoja. Mies...

    Mies hukkui Paltamossa Oulujärven Metelinniemessä heikkoihin jäihin puolen päivän aikaan lauantaina, kertoo Oulun poliisi.

    Pelastuslaitoksen pintapelastajat menivät hydrokopterilla kohteeseen, josta ilmoittaja oli kuullut aiemmin avunhuutoja.

    Mies oli poliisin mukaan löydetty vedestä, jäiden seasta.

    Pintapelastajat olivat aloittaneet elvytyksen välittömästi. Elvytyksestä huolimatta 60-luvulla syntynyt mies menehtyi.

    Viranomaiset varoittivat perjantaina heikoille jäille menon vaarasta Oulun seudulla.

    Oulussa pelastettu kahdeksan heikoilta jäiltä

    Turmaepäily sellutehtaalla Oulussa – kahden epäiltiin altistuneen kemikaaleille

    Turmaepäily sellutehtaalla Oulussa – kahden epäiltiin altistuneen kemikaaleille


    Stora Enson sellutehtaalla Oulussa epäiltiin pitkäperjantaina tapahtuneen kemiallisen aineen onnettomuuden toimintahäiriön seurauksena. Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen kertoi, että pelastuslaitokselle tehtiin hälytys Nuottasaaressa...

    Stora Enson sellutehtaalla Oulussa epäiltiin pitkäperjantaina tapahtuneen kemiallisen aineen onnettomuuden toimintahäiriön seurauksena.

    Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen kertoi, että pelastuslaitokselle tehtiin hälytys Nuottasaaressa sijaitsevalle tehtaalle, kun kahdella kohteessa olleella ihmisellä oli tuntemuksia, jotka viittasivat kemikaalivuotoon.

    – Se, mitä tällä hetkellä tiedetään on se, ettei sieltä ole vuotoa löytynyt, mutta asiaa tutkitaan edelleen, Härkönen sanoi.

    Härkösen mukaan kaksi altistumiselle epäiltyä toimitettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan tarkistattavaksi varmuuden vuoksi, mutta kemikaalialtistukseen viittaavaa ei ole heidän kunnossaan havaittu.

    – Pelastuslaitoksen kannalta käynti oli tarkistuskäynti, eikä se aiheuttanut toimenpiteitä, kertoi päivystävä palomestari Harri Timonen.

    Pelastuslaitos sai hälytyksen vaarallisen aineen onnettomuudesta hiukan ennen kello 16:tta.

    Oulussa pelastettu kahdeksan heikoilta jäiltä

    Oulussa pelastettu kahdeksan heikoilta jäiltä


    Meren jäälle lähteneet pilkkijät ja ulkoilijat ovat perjantaina aiheuttaneet useita pelastustehtäviä Oulun alueella. Liminganlahdella Oulunsalossa, Peuhun rannassa pelastuslaitos ja poliisi pelastivat kolme veden varaan joutunutta ihmistä, kertoo...

    Meren jäälle lähteneet pilkkijät ja ulkoilijat ovat perjantaina aiheuttaneet useita pelastustehtäviä Oulun alueella. Liminganlahdella Oulunsalossa, Peuhun rannassa pelastuslaitos ja poliisi pelastivat kolme veden varaan joutunutta ihmistä, kertoo kertoo päivystävä palomestari Hannu Timonen.

    – Paikalle oli hälytetty poliisin, pelastuslaitoksen ja rajavartiolaitoksen yksiköitä. Jäihin pudonneet vietiin ensihoidon toimesta sairaalaan tarkastettaviksi, osa oli ollut yli 20 minuuttia veden varassa, hän sanoo.

    Timosen mukaan samalta alueelta pelastettiin lisäksi kolme railon taakse jäänyttä pilkkijää, jotka kuitenkin selvisivät pinteestä pintapelastuslautan avulla ja kuivin jaloin saman tehtävän aikana.

    – Lähes samaan aikaan kun pelastuslaitos auttoi jäihin vajonneita pilkkijöitä, kävi rajavartioston helikopteri Virpiniemessä vinssaamassa ylös kaksi jäihin pudonnutta hiihtäjää, Timonen kertoo.

    Myös heidät vietiin Timosen mukaan sairaalaan. Timonen kertoo, että tässä tapauksessa hiihtäjät olivat ilmeisesti itse kyenneet hälyttämään apua.

    Jäihin pudonneilla ei ole Timosen mukaan hengenvaaraa.

    Olosuhteet muuttuneet hyvin äkkiä

    Timosen mukaan pääsiäinen ja kaunis sää ovat houkuttelleet ihmisiä jäille ja vaara on jostakin syystä jäänyt tiedostamatta.

    – Sää on kaunis ja ihmiset haluaisivat ulkoilla ja jatkaa pilkkimisharrastusta, mutta kyllä pilkkimiset on tältä vuodelta pilkitty ainakin Oulun alueella, palomestari linjaa.

    – Jäätilanne on tosi huono ja jäät eivät välttämättä kannata edes ihmistä, silti jäillä on jopa moottorikelkalla liikuttu. Kun nyt on jo toistakymmentä astetta lämmintä päivällä, olosuhteet ovat muuttuneet hyvin äkkiä, Timonen huomauttaa.

    Lentokoneella Kanarialta Ouluun tullut kirjekyyhky ei pääsekään kotiin –

    Lentokoneella Kanarialta Ouluun tullut kirjekyyhky ei pääsekään kotiin – "Kyllähän se pettymys oli, että omistajaa ei kyyhky kiinnostanut"


    Tästä on kyseViestikyyhky lensi Teneriffalta Ouluun lentokoneen laskutelinetilassa maaliskuussa.Linnun omistaja löydettiin työlään etsinnän jälkeen, mutta hän ei halunnut eksynyttä kyyhkyään takaisin.Linnulle löytyi uusi koti Haukiputaalta...

    Tästä on kyseViestikyyhky lensi Teneriffalta Ouluun lentokoneen laskutelinetilassa maaliskuussa.Linnun omistaja löydettiin työlään etsinnän jälkeen, mutta hän ei halunnut eksynyttä kyyhkyään takaisin.Linnulle löytyi uusi koti Haukiputaalta paikallisen kyyhkysharrastajan lakasta.Mehmet Cevirel nimesi uuden lintunsa Messiksi.Espanjassa on kiinnostuttu Suomessa hyvin kohdellun kyyhkyn kohtalosta.

    Lentokoneen siivin Kanariansaarilta Suomeen lentänyt kalliokyyhky ei pääsekään takaisin etelän lämpöön. Ensin Juan Carlokseksi ja sittemmin Messiksi nimetyn kyyhkyn uusi koti on Oulun kupeessa Haukiputaalla.

    Rankasta lentomatkasta nelisen viikkoa kotihoidossa toipunut lintu voi hyvin. Seuraavaksi edessä on kuitenkin totuttelu uuteen ympäristöön, kun linnun omistaja ei kaivannutkaan kyyhkyä takaisin Kanariansaarille.

    Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Ari-Pekka Auvinen järjesteli linnun palauttamista Kanarialle.

    – Kyllähän se pettymys oli, kun kuulin, että omistaja ei ole kiinnostunut kyyhkystään. Mutta lopulta tämä on kaikin puolin parempi ratkaisu, Auvinen arvioi.

    Messin uudessa kotilakassa 26 kyyhkykaveria

    Noin vuoden ikäisen linnun uusi omistaja on haukiputaalainen viestikyyhkyharrastaja Mehmet Cevirel, joka toivottaa tulokkaan tervetulleeksi uuteen kotiinsa.

    Cevirel ottaa Messin käteensä ja tarkastaa sen sukupuolen. Hän päättelee sukupuolen vetämällä kyyhkystä nokasta.

    – Tämä on tyttö. Pojat pistää hanttiin ja pyristelevät, tytöt eivät välitä, Cevirel arvioi.

    Mehmet Cevirelin oli helppo nimetä uusi tulokas. Cevirel kertoo, että perheen poika nimettäisiin Messiksi, mutta perheessä on nyt kolme tyttöä, joita vaimo ei ole antanut nimetä jalkapallotähden mukaan. Timo Nykyri / Yle

    Cevirel päätti antaa linnun nimeksi Messi, joka on nopea kaveri kuten kyyhkykin. Olihan lintu sentään jonkin aikaa luultavasti maailman nopein kyyhky tullessaan lentokoneella Suomeen. Vaikka sukupuoli varmistui, ei Messin nimi enää muutu.

    – Jos linnuista tykkää, niin niillä on nimet.

    Mies päästää Messin kyyhkyslakan ovelta lentoon, ja se pyrähtää suoraan uusien ystäviensä viereen.

    – Tervetuloa Messi, Cevirel naurahtaa.

    Mehmet Cevirel aloitti kyyhkysharrastuksen jo teini-iässä Turkissa.

    – 14–15-vuotiaana aloitin, mutta isä ei tykännyt. Hän käski lopettamaan, mutta harrastus jäi sydämeen.

    Nyt hänellä on Oulun Haukiputaalla kyyhkysilleen oma kotilakka, jossa oli jo entuudestaan 26 viestikyyhkyä. Cevirelin mukaan Oulun seudulla on hänen lisäkseen muutama muu harrastaja. Suomessa on kaikkiaan parikymmentä viestikyyhkyharrastajaa.

    Kyyhky selvisi kylmästä lomalennosta

    Kanarialla rengastettu kyyhky saapui Suomeen lentokoneen laskutelinetilassa maaliskuun puolenvälin jälkeen.

    Kylmettyneen kyyhkyn löysivät Oulun lentokentän työntekijät, joilta lintu siirtyi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kotihoitoon.

    Heikossa kunnossa ollut lintu virkosi nopeasti. Kovia kokeneen kyyhkyn ensimmäiset eväät olivat vesi, keitetty kananmuna ja vedessä liotettu leipä.

    Messi ei kauaa aristellut uusia kumppaneitaan, vaan alkoi tehdä tuttavuutta muiden kyyhkyjen kanssa.Timo Nykyri / Yle

    30 vuotta lintuja harrastanut ja tutkinut Ari-Pekka Auvinen kertoo, että viestikyyhky siirtyy nyt täydessä kunnossa uudelle omistajalleen.

    – Lintu oli virkeä ja valpas ja ulkoisestikin kyyhkystä näki, että se on niin hyvässä kunnossa kuin vain voi olla.

    Mutta miten tulokaskyyhkyn uskaltaa laskea ensimmäisen kerran lentoon, kun sen sisäiseen navigaattoriin kodiksi on ohjelmoitu Gran Canaria?

    Auvisen mukaan tässä ei pitäisi olla ongelmia. Hän arvioi, että viime vuonna syntynyt lintu kotiutuu hyvin Haukiputaalle.

    – Kokeneempi kyyhky voisi lentoon päästessään ottaa suunnan kohti Kanariansaaria, mutta nuori lintu kiintyy nopeasti lakkaansa ja hahmottaa uuden ympäristönsä ensimmäisillä lennoillaan.

    Espanjan maataloushallinto kiinnostui kyyhkystä

    Vaikka omistaja ei kyyhkyään takaisin halunnutkaan, niin lintu vaikuttaa kiinnostavan Espanjassa.

    Ari-Pekka Auvisen mukaan heidän Kanarian yhteyshenkilönsä on kertonut paikallisen maataloushallinnon kiinnostuneen karkurikyyhkyn kohtalosta.

    – Ilmeisesti Espanjassa ihmetellään, että miten tällaista vaivaista pulua kohdellaan näin hyvin. Ensin halutaan palauttaa takaisin, ja kun se ei onnistu, niin sitten järjestetään uusi koti.

    Viestikyyhkyn aiempi omistaja ei halunnut takaisin eksynyttä lintuaan, mutta Kanariansaarten maatalousviranomainen kiinnostui kyyhkyn kohtalosta.Timo Nykyri / Yle

    Auvinen aikoo lähipäivinä lähettää maatalousviranomaiselle kuvia kyyhkystä ja sen uudesta kodista.

    Auvisen mukaan nuorta lintua ei olisi laskettu yksin lentoon kohti Kanariansaaria, vaan lomalentoyhtiö oli jo lupautunut lennättämään linnun kustannuksitta takaisin kotiin.

    – Tällä kertaa toki lämpimässä ja painestetussa tilassa, Auvinen naurahtaa.

    Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

    Lue myös:

    Kalliokyyhky matkasi Teneriffalta Ouluun lentokoneen laskutelineessä ja selvisi siitä hengissä, nyt mietitään jo paluuta kotiin

    Yhä useampi vasikka syntyy ainoastaan lihan tuotantoa varten – samalla naudanlihan hiilijalanjälki kaksinkertaistuu

    Yhä useampi vasikka syntyy ainoastaan lihan tuotantoa varten – samalla naudanlihan hiilijalanjälki kaksinkertaistuu


    Tästä on kyseMaitotilojen määrä vähenee Suomessa voimakkaasti. Tämän vuoksi myös maitotiloilta lihakarjan kasvattamoihin lähtevät vasikat vähenevät.Lihantuottajat ja lihatalot ovat huolissaan vähenevästä materiaalista.Vastaavasti punaisen...

    Tästä on kyseMaitotilojen määrä vähenee Suomessa voimakkaasti. Tämän vuoksi myös maitotiloilta lihakarjan kasvattamoihin lähtevät vasikat vähenevät.Lihantuottajat ja lihatalot ovat huolissaan vähenevästä materiaalista.Vastaavasti punaisen lihan kulutuksen ennustetaan vähenevän Suomessa.Lihataloista muun muassa Atria ja HK ovat aloittaneet tukemaan lihantuotantoa kannustamalla aloittavia tuottajia taloudellisesti.

    Suomalaisen naudanlihan tuotanto voi muuttua, jos maitotilojen väheneminen jatkuu. Tähän asti suurin osa lihantuotannon naudoista on tullut maitotiloilta, joissa vasikoita syntyy maidontuotannon sivutuotteena.

    Epävarma tulevaisuus tiedostetaan kuusamolaisella sonnien loppukasvattamolla.

    – Ennusteet eivät ole hyviä tilastojen valossa. Toistaiseksi olen saanut kasvattamoon hyvin vasikoita, sanoo kuusamolaisen sonnien loppukasvattamon yrittäjä Heikki Kämäräinen.

    Kämäräinen on pohtinut tuotantomäärän tuplaamista nykyisestä yli 250 kasvavasta vasikasta. Sitä varten hän kuitenkin saattaa hankkia itselleen aikuisia emolehmiä, jotta myös vastedes vasikoita olisi saatavilla, vaikka maitotilojen alamäki jatkuisi.

    – Vaihtoehtona on emolehmätuotannon aloittaminen tilalla ja sen myötä kasvatusvasikoiden kasvattaminen nykyisen navetan ohessa, Kämäräinen kertoo.

    Teuraspainoja ei voi enää nostaa

    Maitotilojen väheneminen ja sitä kautta lehmien määrän lasku on on huomattu myös Luonnonvarakeskuksen tilastoissa.

    – Tämä vaikuttaa tietenkin vasikoiden määrään ja saatavuuteen nimenomaan maitorotuisten eläinten kohdalla. Naudanlihan tuotannon kannalta tämä on uhkakuva, kun potentiaali pienenee, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Arto Huuskonen sanoo.

    Oiva Pitkänen pitää kiinni maidontuotannosta.Ensio Karjalainen / Yle

    Huuskonen toteaa, että nautojen teuraspainoa, eli teurastettavan eläimen elopainoa, on nostettu vuosituhannen vaihteesta saakka, jotta lihan tuotanto saataisiin tehokkaammaksi.

    – Tämä tie alkaa olla aika lailla loppuun kuljettu, sillä ruhojen painoa ei voi enää juuri korkeammalle nostaa, Huuskonen toteaa.

    Punaisen lihan syönti vähenemässä

    Punaisen lihan kulutuksen ennustetaan laskevan tulevaisuudessa, vaikka viime vuosiin saakka kulutus on pysynytkin kasvussa.

    Elintarvikealan kehitysyhtiö Foodwestin markkinatutkimuspäällikkö Juuli Seppälän mukaan kuluttajatutkimusten perusteella on nähtävissä, että punaisen lihan käyttö on vähentymässä tai kuluttajat ainakin harkitsevat sen vähentämistä.

    – Sen sijaan vaalean siipikarjan lihan käyttö ei näyttäisi vähentyvän. Myös erilaiset viljapohjaiset proteiinituotteet kasvattavat suosiotaan, Seppälä sanoo.

    Kotimaisen lihan tuotantoa ovat lähteneet tukemaan voimakkaasti muun muassa lihatalot Atria ja HK.Ensio Karjalainen / Yle

    Seppälä muistuttaa, että suomalaiset lihansyöjät arvostavat yhä enemmän kotimaista lihaa. Hyvin tuotettua kotimaista lihaa pidetään Seppälän mukaan kuluttajien keskuudessa tuontilihaa eettisempänä, vastuullisempana vaihtoehtona.

    Seppälän arvion mukaan suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus näyttäisi jopa lupaavalta, jos kotimaisuuden arvostus kasvaa.

    Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Arto Huuskonen arvelee tuontilihan kysynnän edelleen kasvavan lähivuosina. Lihaa kulutetaan Suomessa tällä hetkellä vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa ja tuotanto on noin 80 miljoonaa kiloa.

    – Joten tuontilihaa kulutetaan merkittävä määrä. Nykyisellä kulutuksella kotimaisen lihan vaje ei tule ainakaan vähenemään kovin pian. Näillä näkymin tuontilihan kulutus lisääntyy, Arto Huuskonen sanoo.

    Tuotantoa jatkavia tiloja pitää tukea kaikin tavoin. Sinikka Hassinen

    Lihakarjan kasvattaja Heikki Kämäräinen luottaa kotimaisen lihan vetovoimaan pitkälle tulevaisuuteen.

    – Ilmastonmuutoksen vuoksi pohjoisen lihantuotanto nousee vielä arvoon arvaamattomaan, Kämäräinen ennustaa.

    Lihatalot tukevat lihantuottajia

    Kotimaisen lihan tuotantoa ovat lähteneet tukemaan voimakkaasti muun muassa lihatalot Atria ja HK. HKScanin hankintapäällikkö Ilkka Ojanen laskee, että maitorotuisten lehmien eli lypsylehmien määrä vähenee Suomessa vuosittain 2 000:sta 4 000:een kappaletta.

    Ojanen kertoo, että HK:n kanssa tuotantosopimuksen on tehnyt Rotukarja 2025 -hankkeen myötä 62 tilaa viime keväänä. Lihatalo maksaa hankkeessa emolehmästä lisiä tuottajalle viiden vuoden ajan.

    – Eli uudesta emolehmästä maksetaan tuottajalle lisätili. Kolmasosa sopimuksen tehneistä tiloista on sellaisia, joilla ei ole ollenkaan eläimiä. Sopimuksen piirissä on esimerkiksi viljatiloja, jotka aloittavat kotieläintuotannon kokonaan uudestaan, Ilkka Ojanen kertoo.

    Ilmastonmuutoksen vuoksi pohjoisen tuotanto nousee vielä arvoon arvaamattomaan. Heikki Kämäräinen

    Ojanen arvioi, että HK yhdessä Atrian kanssa lisää tukitoimien myötä noin 10 000 uutta emolehmää Suomeen vuoteen 2025 mennessä.

    Ilkka Ojanen muistuttaa, että naudanlihan tuotanto perustuu Suomessa lypsylehmien "sivutuotteena" tuottamiin vasikoihin, mutta lypsylehmiä pidetään navetoissa pääasiassa maidontuotannon vuoksi.

    Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan yli 85 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tuotetaan maidontuotannon "sivutuotteena".

    – Me teurastamona emme voi sanoa tuottajalle, että teidän pitää laajentaa tuotantoa. Eli emme voi vaikuttaa lypsylehmien määrään. Emolehmäpuoli on ainoa mihin me voimme vaikuttaa, Ojanen kertoo.

    Lihaa kulutetaan Suomessa tällä hetkellä vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa.Jyrki Lyytikkä / Yle

    Ojanen sanoo, että lypsylehmän vasikoiden teuraspainoihin HK:n lihatalo voi muun muassa rotuvalintojen kautta. Rotuvalinnoilla päästään korkeimpiin teuraspainoihin.

    Atria käynnisti Emolehmä 2020 -ohjelman 2017 syksyllä. Viime vuonna lihatalo investoi noin 3 000:een emolehmäpaikkaan. Tänä vuonna investointitukea saa Atrialta 1 700.

    – Jatkavien tilojen määrä on ensi vuosikymmenen puolivälissä pieni. Tuotantoa jatkavia tiloja pitää tukea kaikin tavoin, kertoo Atria Naudan johtaja Sinikka Hassinen.

    Kaikki vasikat kasvattamoon

    Kuusamon Suiningilla 50 lehmän lypsykarjatilaa pitävä Oiva Pitkänen ei rotuvalinnasta innostu.

    – En ole harkinnut koskaan, että ottaisin lypsykarjan lisäksi tilalle esimerkiksi emolehmätuotantoa tai lihakarjatuotantoa. Meidän tilalla ei ole juuri käytetty liharotuisia sonneja, jolloin teuraspainot lihakarjankasvattajilla kasvaisivat.

    – Meidän tilamme keskittyy maidontuotantoon, Pitkänen painottaa.

    Oiva Pitkänen tunnistaa lihankasvatuksen osin synkät näkymät, kun maitotilat vähenevät ja sen myötä myös kasvatusvasikoiden määrät harvenevat. Pitkäsen maitotilalta lähtee kaikki syntyvät vasikat lihakarjan kasvattamoon.

    Hiilijalanjäljessä melkoinen ero

    Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan pelkkä lihakarjan kasvattaminen emolehmänavetoissa jättää kaksinkertaisen hiilijalanjäljen lypsylehmätuotantoon verrattuna.

    Keskuksen johtavan tutkijan Perttu Virkajärven mukaan laskelmat perustuvat siihen, että emolehmä tuottaa vain yhden vasikan eläen vuoden.

    – Se syö rehua ja röyhtäilee päästöjä. Lisäksi sen vasikka päästää omat päästönsä kun se kasvatetaan lihaksi. Näin ollen voidaan laskea, että päästöt ovat lähes kaksinkertaiset lypsylehmävasikkaan verrattuna, kun lypsylehmä tuottaa vasikan maidontuotannon sivutuotteena kasvattamolle, Virkajärvi sanoo.

    Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan suomalaiset naudat saastuttavat luontoa vain vähän.Jan Sandvik / AOP

    Virkajärvi muistuttaa, ettei hiilijalanjäljestä puhuttaessa pitäisi kuitenkaan kauhistella emolehmätuotannon ja lypsykarjan lähes kaksinkertaista eroa.

    – Emolehmät ovat varsin hyviä hoitamaan perinnebiotooppeja ja luonnon monimuotoisuutta, koska ne ovat hyviä laiduntajia.

    Virkajärven mukaan suomalaisen naudan hiilijalanjälki on joka tapauksessa yleensä pienempi kuin ulkomaisen, koska suomalainen nauta syö nurmea eikä esimerkiksi juuurikaan soijaa.

    Korjaus 18.4. klo 14.09: Jutun yksi haastateltavista on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Arto Huuskonen. Ei tutkijaprofessori Ari Huuskonen, kuten tekstissä aiemmin todettiin.

    Tuomio yhdestä Oulun seksuaalirikoksesta: 23-vuotias mies tuomittiin reilun kolmen vuoden vankeuteen

    Tuomio yhdestä Oulun seksuaalirikoksesta: 23-vuotias mies tuomittiin reilun kolmen vuoden vankeuteen


    Oulun käräjäoikeus on tuominnut 23-vuotiaan Abdul Aziz Nayef Dbeisan Al-Bodourin törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Uhri on ollut teon tapahtuessa alaikäinen, mutta lähellä suojaikärajaa. Mies...

    Oulun käräjäoikeus on tuominnut 23-vuotiaan Abdul Aziz Nayef Dbeisan Al-Bodourin törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Uhri on ollut teon tapahtuessa alaikäinen, mutta lähellä suojaikärajaa. Mies kiisti teot ja aikoo valittaa tuomiostaan.

    Mies on tuomittu kolmen vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Sen lisäksi Al-Bodour on velvoitettu maksamaan uhrille yhteensä 7300 euroa muun muassa henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä.

    Rikos tapahtui viime vuoden marraskuussa. Uhri oli tullut eri paikkakunnalta Ouluun ja hänellä ei ole ollut yöpaikkaa. Hän pääsi kuitenkin yöksi erääseen yksityisasuntoon, jonne myös Al-Bodour tuli. Oikeuden mukaan tekijä on käyttänyt hyväkseen uhrin puolustuskyvyntöntä tilaa. Al-Bodour ja uhri eivät tunteneet entuudestaan.

    Useita seksuaalirikosepäilyjä

    Oulun epäillyt seksuaalirikokset nousivat esiin viime vuoden lopussa, kun poliisi kertoi epäilevänsä kahdeksan miehen hyväksikäyttäneen lasta törkeästi useiden kuukausien ajan Oulussa. Tapaukseen liittyy useita rikosnimikkeitä, yhden miehen osalta epäillään myös seksuaalipalvelujen ostamista nuorelta henkilöltä.

    Oulun poliisi on kertonut aikaisemmin tutkivansa 29:ää rikoskokonaisuutta, joissa epäillään törkeitä alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Epäillyissä on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia epäiltyjä. Nyt annettu tuomio on yksi näistä, eikä se liity kahdeksan epäilyn vyyhtiin.

    Osassa Oulun seksuaalirikosepäillyissä yhteydenotto on tapahtunut netin kautta, ja osassa epäilty ja uhri ovat tunteneet toisensa entuudestaan.

    Lue myös:

    Ensimmäinen tuomio Oulun seksuaalirikoksista – uhri alle 10-vuotias tyttö, joka tunsi erityistä luottamusta tekijään

    Toinen Oulun törkeä seksuaalirikosepäily oikeudessa – Tämän tiedämme nyt uhrien ja epäiltyjen määristä ja poliisitutkinnasta

    Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

    Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

    Kaduille levitetään joka talvi valtavat määrät hiekoitusta – silti sen kierrätystä aloitellaan vasta nyt

    Kaduille levitetään joka talvi valtavat määrät hiekoitusta – silti sen kierrätystä aloitellaan vasta nyt


    Tästä on kyseKatujen hiekoituksia puhdistetaan parhaillaan pois. Espoossa hiekoitusmateriaali kerätään talteen, jotta sitä voidaan käyttää uudelleen seuraavana talvena.Uusikäyttö on puhtaasti ilmastoteko. Hiekoitussepelin puhdistus ja...

    Tästä on kyseKatujen hiekoituksia puhdistetaan parhaillaan pois. Espoossa hiekoitusmateriaali kerätään talteen, jotta sitä voidaan käyttää uudelleen seuraavana talvena.Uusikäyttö on puhtaasti ilmastoteko. Hiekoitussepelin puhdistus ja kierrättäminen maksavat saman verran kuin uuden sepelin ostaminen.Oulussa hiekkaa käytetään muun muassa meluvalleihin tai maan kaltevuuksien korjaamiseen.

    Talvisin hiekoitusmateriaalia kuluu kaupungeissa kymmeniä tuhansia tonneja, mutta tähän asti se on ollut pitkälti kertakäyttötuote.

    Esimerkiksi Espoossa käytetään liukkaudentorjunnassa kalliosta louhittua ja puhdistettua kalliosepeliä. Viime talvena hiekoitusta käytettiin 35 000 tonnia.

    Ensi talvena hiekoitussepeliä käytetään ensimmäistä kertaa osin myös kierrätettynä.

    Uusiokäyttöön menee 10–15 prosenttia vuosittaisesta hiekoitussepelistä. Uudelleenkäytöllä ei ainakaan aluksi tavoitella säästöjä. Tavoite urakoitsijoiden kilpailutuksessa oli, etteivät kustannukset nousisi nykyisestä.

    – Hiekoitussepelin puhdistus ja kierrättäminen maksaa suunnilleen saman verran kuin uuden sepelin ostaminen. Ympäristötekona tämä pitää mielestäni nähdä, kertoo Espoon katutuotantopäällikkö Teemu Uusikauppila.

    Uusiokäytettävä hiekoitussepeli puhdistetaan puhallustekniikalla. Sepeli pudotetaan puhdistusseulaan, jossa erotetaan pois isommat roskat. Tämän jälkeen sepeli ajetaan puhdistuslaitteiston läpi.

    Tuhansien tonnien hiekoitussepelin uusiokäyttö on mielestäni suuri ympäristöteko. Teemu Uusikauppila

    Hiekoitussepelin kierrättäminen on Uusikauppilan mukaan kahdella tapaa ekoteko: kalliota säästyy aikaisempaa enemmän louhinnalta, ja hiilidioksidipäästöt pienenevät, kun sepelikuljetuksia tarvitaan vähemmän. On mahdollista, että samaa hiekoitussepeliä käytetään jopa useampana talvena peräkkäin.

    Uusikauppila uskoo, että Espoon kierrätyssepeli voi avata uusia mahdollisuuksia muuallekin.

    – Kaupungit ovat suurimpia hiekoitussepelin käyttäjiä. Tuhansien tonnien hiekoitussepelin uusiokäyttö on mielestäni suuri ympäristöteko, summaa Uusikauppila.

    Liukkaudentorjunnassa käytettävää hiekoitussepeliä on puhdistettu kokeilumielessä aiemminkin, mutta ei tässä mittakaavassa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Maapörssi-yhtiö testasivat kierrätysmenetelmää Espoon Ämmänsuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2016.

    Kokeilu ei kuitenkaan kantanut tuolloin pidemmälle, koska hiekoitussepeliä ei saatu tarpeeksi kokeilun jatkamiseen.

    Oulussa hiekasta tulee jätettä

    Oulussa muun muassa pyöräteiden hiekoitukseen käytetään seulottua luonnon soraa, joka ei sisällä teräviä kiviä. Kyseistä hiekoitusmateriaalia sanotaan yleisesti hiekoitushiekaksi, vaikka se ei ole luonnon seulomaa maa-ainesta.

    Oulussa hiekoitushiekka kerätään talteen joka vuosi, mutta sitä ei käytetä liukkaudentorjunnassa uudelleen. Oulussa hiekoitushiekalle löytyy muuta käyttöä. Käytännössä siitä tulee jätettä.

    – Tämän talven aikana kerätty hiekka menee lumenkaatopaikalle. Poistamme lumenkaatopaikan kaltevuuksia, jolloin sulavat vedet saadaan laskemaan haluttuun suuntaan, kertoo kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää.

    Lumien sulamisen jälkeen hiekoitushiekasta nouseva pöly huonontaa ilmanlaatua. Marko Väänänen / Yle

    Oulu on käyttänyt hiekoitushiekkaa myös muun muassa liikenteen meluvallien ja kuntoilureittien rakentamiseen.

    Kaupungissa on pohdittu mahdollisuutta hiekoitushiekan uusiokäyttöön. Mäenpään mukaan tätä rajoittaa tällä hetkellä useampi asia.

    – Hiekka pitäisi puhdistaa, jotta sitä voitaisiin käyttää uudelleen. Siihen voi jäädä epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja. Hiekoitushiekka voi myös murskautua uudelleenkäytössä enemmän, mikä aiheuttaa lisäpölyä ilmaan, listaa Mäenpää.

    Espoon kokemuksia uusiokäytöstä aiotaan seurata Oulussa tarkkaan.

    – Luonnonvaroja tulisi käyttää järkevästi. Puhdistetun hiekoitushiekan uusiokäyttö voi hyvinkin olla tulevaisuutta, pohdiskelee Mäenpää.

    Tiedätkö, miten sinun kotikaupunkisi hiekoitushiekalle käy? Keksitkö uusia tapoja hyödyntää sitä? Jutun keskusteluosiossa voit jakaa kokemuksia aiheesta kello 22.00 saakka.

    KHO hylkäsi valitukset Fennovoiman ydinvoimalahankkeen ympäristöluvasta

    KHO hylkäsi valitukset Fennovoiman ydinvoimalahankkeen ympäristöluvasta


    Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt valitukset Fennovoiman ydinvoimalahankkeen ympäristö- ja vesitalousluvasta. Yhtiö suunnittelee ydinvoimalaa Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoen Hanhikiven alueelle. KHO:n mukaan yhtiö oli tarkastellut...

    Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt valitukset Fennovoiman ydinvoimalahankkeen ympäristö- ja vesitalousluvasta.

    Yhtiö suunnittelee ydinvoimalaa Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoen Hanhikiven alueelle. KHO:n mukaan yhtiö oli tarkastellut ydinpolttoaineen loppusijoitusta ja kuljetusta loppusijoitukseen riittävällä tarkkuudella suunnitelmissaan.

    Fennovoima kertoi loppuvuodesta, että hankkeen voimalan rakentaminen voisi alkaa vuonna 2021, ja kaupallinen käyttö vuonna 2028. Aiempi tavoite oli, että sähköntuotanto olisi alkanut vuonna 2024.

    Kempeleen 120-vuotiaan pappilan tulipalo on saatu sammutettua –

    Kempeleen 120-vuotiaan pappilan tulipalo on saatu sammutettua – "Ihme, jos tästä talo vielä tehdään"


    Kempeleen pappilan eilen illalla syttynyt tulipalo on saatu viimein sammutettua. Palopaikalla on vielä pari pelastuslaitoksen yksikköä jälkiraivaustöissä. Rakennuksesta voi nousta savua vielä huomennakin, koska palavaa materiaalia on niin...

    Kempeleen pappilan eilen illalla syttynyt tulipalo on saatu viimein sammutettua. Palopaikalla on vielä pari pelastuslaitoksen yksikköä jälkiraivaustöissä. Rakennuksesta voi nousta savua vielä huomennakin, koska palavaa materiaalia on niin paljon.

    Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Jarno Soisalo kertoo, että pappila tuhoutui palossa pahasti.

    – Katto ja osa seinistä on jouduttu purkamaan ja niiden lisäksi rakennuksen välipohja. Sen lisäksi vesivahingot ovat suuret.

    Palo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja, eikä palon syttymissyystä ole vielä tietoa. Palonsyyntutkinta alkaa tänään.

    Hälytys 1800-luvulla rakennetun pappilan palosta saatiin eilen illalla puoli seitsemän aikaan. Palo sai tiettävästi alkunsa rakennuksen ylävälipohjasta. Vanha pappila on kaksikerroksinen, noin 250 neliön kokoinen rakennus.

    Kempeleen seurakunnan vastaava kirkkoherra Vesa Äärelä kertoo, että pappilassa oli tarkoitus aloittaa sisäremontti. Äärelän mukaan pappila oli tärkeä kempeleläisille erityisesti 60-luvulla. Osa on käynyt siellä esimerkiksi rippikoulun ja koulua.

    – Pappila on keskeinen osa Kempeleen historiaa.

    Pappilan naapurissa asuva Timo Mikkonen kuvailee palopaikan näkymää kammottavaksi.

    – Ihme, jos tästä talo vielä tehdään.

    Mikkonen kertoo, että pappilaa on viime vuosina käytetty nuoriso- ja kerhotiloina ja Mikkonen on itse käynyt siellä rippikoulunsa. Pappilaa ei ole kuitenkaan käytetty nyt pariin vuoteen.

    Lue myös:

    120-vuotias pappila tuhoutui lähes täysin Kempeleessä

    Hallitusvastuu, hyökkäävä tyyli ja synnytyssairaalan lakkautus – näin Sipilän kotikuntalaiset ja puoluetoverit pohtivat eron syitä

    Hallitusvastuu, hyökkäävä tyyli ja synnytyssairaalan lakkautus – näin Sipilän kotikuntalaiset ja puoluetoverit pohtivat eron syitä


    Tästä on kyseJuha Sipilä on tänään kertonut eroavansa Keskustan puheenjohtajuudesta.Eropäätös on herättänyt niin pettymystä kuin iloakin Sipilän kotikunta Kempeleessä.Pohjois-Pohjanmaan keskustapoliitikoiden keskuudessa eropäätös ei...

    Tästä on kyseJuha Sipilä on tänään kertonut eroavansa Keskustan puheenjohtajuudesta.Eropäätös on herättänyt niin pettymystä kuin iloakin Sipilän kotikunta Kempeleessä.Pohjois-Pohjanmaan keskustapoliitikoiden keskuudessa eropäätös ei päässyt yllättämään – he toteavat Sipilän tulos tai ulos -ajattelun näkyvän hänen ratkaisussaan.

    Maaliskuun 9. päivä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi TV1:n Ykkösaamussa, ettei jatka puolueen johdossa, jos sen kannatus jää 14,1 prosenttiin eduskuntavaaleissa.

    Vaalit käytiin, ja keskustan kannatus jäi 13,8 prosenttiin. Tänään Sipilä erosi tehtävästään puolueen puheenjohtajana. Hän kertoi asiasta blogissaan.

    Kempeleläinen Pekka Vatjus-Anttila on harmissaan siitä, että paikkakunta joutuu luopumaan asemastaan pääministerin kotikuntana.

    – Vähän haikeaa on, mutta eihän sille mitään mahda. Harmi, hyvä mies kuitenkin.

    Kempeleläinen Pekka Vatjus-Anttila on harmissaan siitä, että Kempelettä ei enää voi tituleerata pääministerikunnaksi.Elisa Kinnunen / Yle

    Kempeleläisen Timo Häkkilän mukaan Sipilällä on "selkärankaa". Häkkilän uskoo Sipilän tienneet, mitä hän on hallituskautensa aikana tehnyt ja kantaa siitä nyt vastuun.

    – Hänen päätöksensä ovat kuitenkin olleet kieltämättä aika kovia. Ehkä hänen tyylinsäkin on ollut hieman hyökkäävä ja nyt kansa reagoi tähän.

    Kempeleläinen Janne Koponen puolestaan tuumaa, että Sipilän eroratkaisu on otettu paikkakunnalla vastaan pettymyksen lisäksi myös ilolla.

    – Osa on varmaan tyytyväisiä hänen työhönsä. Minä en.

    Keskustavaikuttajat: Eropäätös ei yllättänyt

    Myöskään Sipilän pohjoispohjalaiset puoluetoverit eivät vaikuta ihmettelevän Sipilän eroilmoitusta.

    Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja ja Kempeleen kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Ollikainen on seurannut läheltä Juha Sipilän poliittista uraa ja oli viemässä Sipilää 10 vuotta sitten valtakunnan politiikkaan.

    – Olin silloin Juhan tukiryhmässä mukana. Muistan kun lähdimme vaalikamppailuun vuonna 2011, jolloin kampanjalauseena oli sanojen mittanen mies, ja sanat on aina pidetty.

    Hän näkee, että vastuu hallituksen vetämisestä sysäsi pakostakin puoluetta epäsuosioon.

    – Tämä oli toki tiedossa jo neljä vuotta sitten, kun tähän lähdettiin, että näin se tulee varmaan menemään. Pääministerin kasvot tuntuvat Suomessa kuluvan nopeaan tahtiin.

    Ollikaisen mukaan Sipilän yritysjohtajuus näkyy etenkin hänen vahvassa tulosajattelussaan, joka ei ehkä ole ollut politiikassa niin tunnettua aikaisemmin.

    – Hän on päämäärätietoinen ja tavoitehakuinen ja tekee kaikkensa tavoitteittensa eteen. Tätä taustaa vasten päätös ei tullut yllätyksenä.

    .

    – Vaalitulos oli tosi huono Oulussa, Oulun vaalipiirissä ja koko valtakunnassa keskustalle. Vastuunkantajapuolue joutui nyt tekemään myöskin kivuliaita ratkaisuja, Oikarinen analysoi.Paulus Markkula / Yle

    Pitkän linjan keskustalainen, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen ei Ollikaisen tavoin ole hänkään yllättynyt Sipilän ratkaisusta.

    – Päätöksen nopea aikataulu ehkä yllätti, että näin pian vaalien jälkeen. Olen oppinut tuntemaan Juhan tulos tai ulos -miehenä ja vastuunkantajana.

    Oikarisen mukaan tulosorientoitunut ajattelu näkyi tämän päiväisen eropäätöksen lisäksi siinä, että Sipilä erotti hallituksen pian sen jälkeen, kun sote kariutui.

    Syitä siihen, miksi keskustan politiikka kelpasi kansalle aikaisempaa heikommin jopa puolueen vahvalla tukialueella Pohjois-Pohjanmaalla, on oululaisen keskustalaiseuroparlamentaarikko Mirja Vehkaperän mukaan monia.

    Eräs merkittävä kannatusta syönyt päätös oli Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa sijaitsevan Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnan lakkauttamispäätös, niin ikään Sipilän eropäätöksestä yllättymätön Vehkaperä pohtii.

    – Ihmiset olivat pettyneitä siihen, ettei pystytty puolustamaan synnytyssairaalan olemassaoloa. Se on yksi asia, joka pudotti yhden kansanedustajapaikan keskustalta.

    Mirja Vehkaperä uskoo, että Sipilä teki eropäätöksen sekä itsensä että puolueensa vuoksi. – Osasin odottaa tätä päätöstä, kun vaalit menivät penkin alle. Lehtikuva

    Keskustan kansanedustajapaikat putosivat Oulun vaalipiirissä yhdeksästä kuuteen.

    Kesärannassa tänään kokoontunut keskustan puoluehallitus sai kuulla Sipilältä toiveen, että puolue järjestäisi ensi syksynä ylimääräisen puoluekokouksen, jossa valittaisiin uusi puheenjohtaja.

    Sipilä ei kommentoinut

    Sipilä kommentoi itse tarkemmin eronsa syitä vasta pääsiäisen jälkeen. Toimittajat ihmettelivät tiistaina Kesärannan porteilla, miksi puoluejohtaja aikoo kadota julkisuudesta viikoksi.

    – Hän kommentoi mielellään sitten pääsiäisen jälkeen, kun uusi eduskunta kokoontuu tarkistamaan valtakirjojaan, keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kommentoi Kesärannasta.

    Lue lisää: Analyysi: Sipilä jätti uppoavan laivan – löytyykö keskustan uusi suunta piirun verran vasemmalta?

    Kenestä Juha Sipilän seuraaja? Keskustan puheenjohtajapeli lähti heti käyntiin – listasimme kärkiehdokkaat

    120-vuotias pappila tuhoutui lähes täysin Kempeleessä

    120-vuotias pappila tuhoutui lähes täysin Kempeleessä


    Kempeleen keskustasta noin kilometrin päässä oleva vanha puinen 2-kerroksinen pappilarakennus on palanut lähes täysin.. Henkilövahinkoja palo ei tiettävästi ole aiheuttanut. Talo on noin 250 neliömetrin suuruinen ja se valmistui jo vuonna 1899....

    Kempeleen keskustasta noin kilometrin päässä oleva vanha puinen 2-kerroksinen pappilarakennus on palanut lähes täysin.. Henkilövahinkoja palo ei tiettävästi ole aiheuttanut.

    Talo on noin 250 neliömetrin suuruinen ja se valmistui jo vuonna 1899. Päivystävä palomestari Jarno Soisalo pitääi kohdetta hyvin vaikeasti sammutettavana.

    – Rakennuksen katto jouduttiin purkamaan kokonaan pois ja pappilasta on oikeastaan vain seinät pystyssä, Soisalo kertoi aamuyöstä.

    Paikalla on 12 yksikköä ja palo oli aamuyöstä jo jälkisammutusvaiheessa.

    – Jälkisammutuksessa menee varmasti aamuun asti. Seinissä on eristeenä purua, joten aina kun tuntuu, että joku kohta on saatu sammutettua, niin kytevä sahanpuru leimahtaa jossakin muualta, Soisalo kertoo.

    Palon syttymissyystä ei vielä tässä vaiheessa ole tietoa.

    Palosta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

    Risto Degerman / Yle
    Kirkkoasiantuntijan mukaan Notre Damen hävitys ei ole totaalista:

    Kirkkoasiantuntijan mukaan Notre Damen hävitys ei ole totaalista: "Huolellinen korjaus ja restaurointi riittää" – Vertaa tilannetta Ylivieskan kirkon paloon


    Kun taidehistorian ja arkeologian professori Markus Hiekkanen kuuli Pariisin Notre Damen kirkon palosta, kurkkua kuristi. – Silmät kostuivat. Se tuntui niin pahalta, hän sanoo päivä palouutisten jälkeen. Maailmankuulun pariisilaiskatedraalin...

    Kun taidehistorian ja arkeologian professori Markus Hiekkanen kuuli Pariisin Notre Damen kirkon palosta, kurkkua kuristi.

    – Silmät kostuivat. Se tuntui niin pahalta, hän sanoo päivä palouutisten jälkeen.

    Maailmankuulun pariisilaiskatedraalin korkein torni romahti ja kattorakenteet tuhoutuivat maanantaisessa palossa. Vaikka Hiekkasen tunnelmat ovat apeat, hän arvioi, että Pariisissa ei aiheutunut korvaamatonta tai mittaamatonta tuhoa.

    – Kirkosta paloi vaakasuunnassa vain osa ja pystysuunnassa vesikattojen puurakenteet, mutta valtaosa kivisestä rakennusrungosta ja erityisesti ulkopuolen kiviveistoksista ovat säilyneet.

    Tämänhetkisen tiedon mukaan myös kuuluisat ruusuikkunat olisivat pelastuneet. Hävitys ei siis Hiekkasen arvion mukaan ollut totaalista. Professori vertaa tilannetta suomalaiseen Ylivieskan kirkon paloon tuhopoltossa vuonna 2016.

    – Ylivieskassa jäljelle jäi vain hiiltä ja savua sekä metalliosia. Notre Damea ei tarvitse onneksi rakentaa kokonaan uudelleen. Huolellinen korjaus ja restaurointi riittää, Hiekkanen sanoo.

    Hiekkanen on perehtynyt erityisesti Suomen keskiaikaisiin kivikirkkoihin ja tutkinut aikoinaan väitöskirjaansa varten myös Notre Damea.

    Ylivieskan palaneen kirkon jäänteistä tehty risti.Timo Nykyri / YleLasimaalaukset ja veistokset merkittävimpiä

    Notre Damen rakentaminen aloitettiin 1100-luvulla ja se edustaa goottilaista tyyliä. Kulttuurihistoriallisesti Notre Dame on yksi maailman tärkeimmistä kirkkorakennuksista. Se on samalla Pariisin maamerkki ja Unescon maailmanperintökohde. Sillä on tärkeä asema myös Ranskan katolisessa kirkossa, jossa se on primaatti- eli äitikirkko.

    Notre Damen taideaarteista Hiekkanen pitää merkittävimpinä lasimaalauksia, rakennuksen yksityiskohtaista koristelua ja kiviveistoksia.

    – Tietääkseni ne säilyivät ainakin suurelta osin. Keskiaikaisista kirkoista on vuosisatojen kuluessa yleensä tuhoutunut ja hävitetty vanhaa, kuten muodista mennyttä materiaalia erittäin paljon. Notre Damessakaan ei ole taideaarteistoa sen historian kaikilta ajoilta. Jäljellä on pieniä raappeita valtavasta rikkaudesta, Hiekkanen kuvailee.

    Hiekkanen muistuttaa, että upeudestaan ja loistokkuudestaan huolimatta Notre Dame on vain yksi tärkeistä kirkoista Ranskassa ja Euroopassa.

    Keskiaikaiset ruusuikkunat ovat yksi Notre Damen taideaarteista. Patrick Kovarik / AFPAiemmin kirkkoja polttivat salamat

    Tämänhetkisten tietojen mukaan Notre Damen paloa ei sytytetty tahallaan, vaan kyse oli onnettomuudesta. Katedraalissa tehtiin palon syttymisen aikaan korjaustöitä.

    Menneinä vuosisatoina kirkkoja polttivat yleensä ukkonen ja salamat. Hiekkanen muistuttaa, että Notre Damessakin on palanut myös aiemmin. Siksi suuri osa siitä materiaalista, joka nyt tuhoutui, ei ole peräisin kirkon alkuvuosilta 1100- tai 1200-luvuilta, vaan myöhemmiltä ajoilta.

    Nykyisin tuhoja estää kehittynyt paloturvallisuus. Hiekkanenkaan ei muista vastaavaa yhtä merkittävän keskiaikaisen kirkon paloa viime vuosikymmeniltä, vaan joutuu palaamaan ajassa toiseen maailmansotaan.

    Taisteluissa pommitettiin lukuisia kirkkoja, muun muassa Marienkircheä Saksan Lyypekissä. Se paloi pahasti, mutta restauroitiin.

    – Sen sijaan Frauenkirche Dresdenissä pommitettiin raunioiksi. Se oli totaalituho ja rakentamisessa piti lähteä aivan alusta.

    Merkittäviä kirkkorakennuksia

    Santiago de Compostelan katedraali, Espanja

    Pyhän haudan kirkko, Jerusalem

    San Giovanni Laterano, Rooma

    Pyhän Marian kirkko, Lyypekki

    Pyhän Nikolain kirkko (Niguliste), Tallinna

    Uppsalan tuomiokirkko, Ruotsi

    Riben tuomiokirkko, Tanska

    (Lähde: professori Markus Hiekkanen)

    Turun tuomiokirkon palo oli tuhoisampi

    Suomessa Turun vuoden 1827 palo turmeli vakavasti Turun tuomiokirkon. Jälki oli paljon pahempaa kuin Notre Damessa.

    – Mutta siellä Turun tuomiokirkko seisoo edelleen. Seinät ja holvit kestivät, vaikka lähes kaikki, mikä oli puuta, paloi.

    Monella on tuoreessa muistissa myös Porvoon tuomiokirkon palo vuonna 2006, joka oli tuhopoltto Ylivieskan tapaan.

    – Porvoossa tiiliholvit estivät palon leviämisen kirkkosaliin ja myös Notre Damessa sisätilojen tuhot olivat kiviholvien ansiosta pelättyä vähäisempia, vaikkakin traagisia.

    Toisin kävi Tyrvään vanhan kirkon tuhopoltossa vuonna 1997.

    – Sen kirkkosalin sisustus oli 1500- ja 1700-luvuilta ja tuhoutui täysin, katosi ikuisiksi ajoiksi.

    Vieläkö Notre Dame saadaan entiselleen?

    – Entiselleen rakennusta ei enää saada siinä mielessä, että siinä olisi samat alkuperäisrakenteet. Kaikki mitä korjataan, korjataan uusilla materiaaleilla ja vanhoja metalliosia uusiokäyttämällä.

    Vaikka samaan virtaan ei voi astua kahta kertaa, Hiekkanen uskoo, että Notre Dame saadaan hienoon kuntoon laajoilla kansainvälisillä ponnistuksilla.

    Lue myös:

    Katto ja torni sortuivat reilun tunnin kuluttua hälytyksestä – Näin Notre Damen suuri tulipalo eteni

    Yle seurasi hetki hetkeltä Notre Damen katastrofia – Presidentti Macron: Rakennamme vielä kauniimman Notre Damen viidessä vuodessa

    Museoviraston asiantuntija: Notre Damen jälleenrakennuksesta valtava urakka

    Pelastuspäällikkö: Notre Damen katedraalin palon torjuntaa on lähes mahdotonta harjoitella Kuvat näyttävät Notre Damen tulipalon dramaattiset hetket: Ikonisen maamerkin tuhoutuminen järkytti Pariisia

    Kolme sairaanhoitopiiriä suunnittelee laboratorioidensa yhdistämistä – jättimäinen yhtiö palvelisi 2,5 miljoonaa suomalaista

    Kolme sairaanhoitopiiriä suunnittelee laboratorioidensa yhdistämistä – jättimäinen yhtiö palvelisi 2,5 miljoonaa suomalaista


    Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit suunnittelevat laboratorioidensa yhdistämistä. Sairaanhoitopiirien tekemän selvityksen mukaan laboratoriotoimintojen yhdistäminen toisi muun muassa taloudellisia säästöjä....

    Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit suunnittelevat laboratorioidensa yhdistämistä.

    Sairaanhoitopiirien tekemän selvityksen mukaan laboratoriotoimintojen yhdistäminen toisi muun muassa taloudellisia säästöjä. Säästöjä tulisi selvitystyöryhmän mukaan laboratorioiden sisäistä toimintaa, keskinäistä työnjakoa ja tukipalvelujen käyttöä järkeistämällä.

    Suunnitelmissa on yhdistää TYKS:n laboratoriotoimialueen, NordLab-liikelaitoskuntayhtymän ja Fimlab Laboratoriot Oy:n in house -laboratoriotoiminnot yhdeksi osakeyhtiöksi, jonka liikevaihto olisi arvion mukaan lähes 250 miljoona euroa.

    Selvitystyön jälkeen tarkoitus on nyt siirtyä yhdistämisen jatkovalmisteluvaiheeseen.

    Yhteislaboratorio palvelisi lähes 2,5 miljoonaa suomalaista.

    Äänestäjät hylkäsivät keskustan myös pääministeri Sipilän kotikonnuilla – vuosituhannen huonoin vaalitulos vaimensi vaalivalvojaiset Oulussa

    Äänestäjät hylkäsivät keskustan myös pääministeri Sipilän kotikonnuilla – vuosituhannen huonoin vaalitulos vaimensi vaalivalvojaiset Oulussa


    Tästä on kyseKeskusta koki historiallisen tappion eduskuntavaaleissa.Puolue menetti peräti 18 kansanedustajapaikkaa.Keskusta kärsi kirvelevän tappion myös Pohjois-Suomessa, joka on puolueen vankinta kannatusaluetta.SDP sai 40, perussuomalaiset 39,...

    Tästä on kyseKeskusta koki historiallisen tappion eduskuntavaaleissa.Puolue menetti peräti 18 kansanedustajapaikkaa.Keskusta kärsi kirvelevän tappion myös Pohjois-Suomessa, joka on puolueen vankinta kannatusaluetta.SDP sai 40, perussuomalaiset 39, kokoomus 38, keskusta 31 ja vihreät 20 kansanedustajaa.

    Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen jännittää.

    Mies katsoo keskittyneenä vaalilähetystä ja pohtii, pystyykö puolue oikaisemaan vaaleja edeltäneen synkän gallup-kierteensä. Ennakkoäänten tulos julkaistaan hetkellä minä hyvänsä.

    Keskusta on usein ollut ennakkoäänten ykkönen, ja nyt siitä lipeäminen ennakoisi karvasta loppuiltaa.

    Kohta saamme ennakkoäänten tulokset, toteaa Matti Rönkä Ylen vaalistudiosta, minkä jälkeen keskustan vaalivalvojaisiin laskeutuu syvä hiljaisuus ja epäusko.

    Keskusta on kaukana kärkipuolue SDP:stä. Puolue on menettämässä jopa 20 paikkaa ja päätymässä kaikkien aikojen huonoimpaan eduskuntavaalitulokseen.

    Puolueen ydinkannatusalueella Oulun vaalipiirissä, ja pääministeri Juha Sipilän kotikonnuilla keskustalle ennakoidaan vain viittä paikkaa edellisvaalien yhdeksän sijaan. Piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen on järkyttynyt.

    – En osannut odottaa tällaista pahimmissa painajaisunissakaan. Toivotaan vielä, että muutama paikka saadaan takaisin, mutta tuloksen edessä on oltava rehellinen.

    Hallitusvastuu kaatoi keskustan ja Sipilän

    Heti ennakkoäänten jälkeen kävi selväksi, että hallitusvastuun haitat kaatuivat tälläkin kertaa keskustan harteille. Hallituskumppani kokoomus nappasi jopa yhden lisäpaikan.

    Keskustan kannalta tukalan tilanteen totesi myös puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä vaali-illan puheessaan.

    – Vastuunkantajan rooli oli meillä tällä kertaa. Olemme menossa sellaiseen aikaan, jossa on vähintään viisi suurta puoluetta. Hallituksen muodostaminen ei tule olemaan helppo tehtävä.

    Historiallisen huono ennakkoäänestys- ja vaalitulos vaimensivat keskustan vaalivalvojaisia Oulussa.Elisa Kinnunen / Yle

    Keskustan paikkamäärä eduskunnassa on alkavalla vaalikaudella pienin yli sataan vuoteen. Puolue menetti sunnuntaina kannatuksestaan yli 7 prosenttiyksikköä ja peräti 18 paikkaa. Eduskuntaan valittiin tällä kertaa 31 keskustan ehdokasta.

    Keskusta oli vastaanlaisessa tilanteessa vuonna 2011, jolloin sillä oli ennen vaaleja peräti 51 kansanedustajaa. Keskusta menetti 16 paikkaa ja tämän vuoden tavoin yli 7 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Tuolloin hallituskumppani kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi, mutta nyt se jäi SDP:n ja perussuomalaisten taakse.

    Keskustan kurimus ja historiallisen huono vaalitulos herättivät nopeasti spekulaatiot puolueen asemasta hallitusneuvotteluissa ja Juha Sipilän asemasta puolueen puheenjohtajana.

    Oulun vaalipiirissä Sipilä oli selvä äänikuningas yli 16 000 äänimäärällään. Puolueen puheenjohtajan ja pääministerin henkilökohtainen kannatus kuitenkin lähes puolittui edellisvaaleista.

    Pohjoisen puolue

    Oulun vaalipiirissä keskustan illasta ei tullut aivan niin synkkä kuin ennakkoäänet antoivat odottaa. Keskusta sai Pohjois-Pohjanmaalta lopulta kuusi paikkaa eli saman verran kuin kahdeksan vuotta sitten. Kainuu jäi ilman keskustan edustajaa ensimmäistä kertaa yli 35 vuoteen.

    Puolueen kannatus kipusi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa niukasti yli 30 prosenttiin, mikä on keskustan huonoin kannatusluku Oulun vaalipiirissä tämän vuosituhannen eduskuntavaaleissa.

    Aamulla menen taas töihin. Antti Ollikainen

    Keskusta on tottunut menetykseen Pohjois-Suomessa, joka on poliittiselta kannatukseltaan poikkeuksellinen alue. Oulun ja Lapin vaalipiirin kansanedustajista on perinteisesti puolet ja usein vielä enemmänkin ollut keskustalaisia. Millään puolueella ei missään muussa vaalipiirissä ollut viime vaaleissa vastaavaa kannatusta.

    Keskusta säilyi selvästi Pohjois-Suomen suurimpana puolueena, mutta paikkamäärä putosi kauas edellisvaaleista, ja puolueen valtakunnallisen menestyksen tavoin myös pohjoisessa palattiin vuoden 2011 eduskuntavaalien tasolle. Oulun vaalipiiristä eduskuntaan valittiin kuusi edustajaa ja Lapista kolme.

    Keskustalla riittää pohdittavaa

    Oulun keskustan vaalivalvojaiset hiljenevät tuloslaskennan edetessä. Piirin johto jännittää vielä viimeiseen saakka, josko puolue pystyisi vielä nappaamaan seitsemännen paikan Oulun vaalipiirissä.

    Taistelu viivan tuntumassa on tiukkaa, mutta keskustan Tuomas Kettunen häviää niukasti vasemmistoliiton Katja Hänniselle. Seitsemäs edustaja olisi tuntunut jo pieneltä voitolta, arvioi piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen.

    – Ennakkoäänten jälkeiseen tilanteeseen ja ennakoituun viiteen paikkaan seitsemän edustajaa olisi ollut jo hyvä tulos. Mutta tämä kuusikin on hieman lohdullisempi.

    Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen seurasi kännykästään puolueensa menestystä vaali-illan loppuun asti.Elisa Kinnunen / Yle

    Vuosituhannen vaihteessa parikymppisenä nuorukaisena politiikkaan mukaan tullut Ollikainen katsoo jo eteenpäin.

    – Aamulla menen taas töihin, ja siitä alkaa tuloksen analysointi.

    Töitä on tiedossa myös keskustan puoluejohdossa. Puoluehallitus kokoontuu tiistaina, ja piirien toiminnanjohtajat ja puoluetoimiston väki keskiviikkona.

    Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jussi Ylitalon mukaan vaalituloksesta pitää tehdä tarkka analyysi. Yksi selvityksen kohteista tulee olemaan hallituskumppani kokoomuksen menestys.

    – Kaikki hallitukseen liittyvä negatiivinen uutisointi tuntuu nyt osuneen meidän nilkkaan, Ylitalo huokaisee.

    Näin on yksi keskustan poliittisen historian karuimmista illoista tullut päätökseen. Tuloslaskenta on päättynyt ja vaalivalvojaiset vaienneet häkellyttävään tappioon.

    Piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainenkaan ei enää jännitä.

    Korjaus 15.4. kello 8:06: Jutussa luki aiemmin, että keskusta menetti sunnuntaina kannatuksestaan yli 7 prosenttia. Korjattu, että keskusta menetti kannatuksestaan yli 7 prosenttiyksikköä.

    Lue myös:

    Tässä ovat Oulun vaalipiirin kansanedustajat – kaksi alle 30-vuotiasta mutta myös vanhoja konkareita

    Kainuu vaihtoi kansanedustajiaan, kaikki istuvat tippuvat – keskusta jäi ilman paikkaa Kainuusta

    Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

    Katso vaalien tulos Ylen tulospalvelusta

    Tässä ovat Oulun vaalipiirin kansanedustajat – kaksi alle 30-vuotiasta mutta myös vanhoja konkareita

    Tässä ovat Oulun vaalipiirin kansanedustajat – kaksi alle 30-vuotiasta mutta myös vanhoja konkareita


    Keskusta menetti kolme kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiirissä, mutta säilytti asemansa piirin suurimpana puolueena. Perussuomalaiset, SDP ja vasemmistoliitto saivat kaikki yhden lisäpaikan eduskuntaan. Juha Sipilä.Jari Kovalainen / YleJuha...

    Keskusta menetti kolme kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiirissä, mutta säilytti asemansa piirin suurimpana puolueena. Perussuomalaiset, SDP ja vasemmistoliitto saivat kaikki yhden lisäpaikan eduskuntaan.

    Juha Sipilä.Jari Kovalainen / Yle

    Juha Sipilä, keskusta, 57 vuotta

    Pääministeri, keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja, diplomi-insinööri

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Teen kaikkeni, jotta yhä useampi saa Suomessa töitä ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

    Vaaliteemani on koko Suomi. Pidän huolta koko Suomesta. Koko Suomessa on voitava elää, kouluttautua, tehdä töitä, yrittä ä ja liikkua myös polttomoottoriautolla. Kestävä metsänhoito tuo työtä koko maahan ja kasvattaa hiilinielujamme.

    Keskusta haluaa parantaa perusturvaa ja lapsiperheiden palveluja."

    Sebastian Tynkkynen.Yle

    Sebastian Tynkkynen, perussuomalaiset, 30 vuotta

    Yrittäjä, opiskelija

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Vaadin maahanmuuttokriittistä hallitusohjelmaa sen ehtona, että Perussuomalaiset lähtevät hallitukseen.

    Ajan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen EU-jäsenyydestä.

    Politiikkani keskiössä tulee olemaan rahojen siirtäminen humanitaarisesta maahanmuutosta suomalaisten vähäosaisten hyväksi."

    Hanna Sarkkinen.Yle

    Hanna Sarkkinen, vasemmisto, 30 vuotta

    Kansanedustaja

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: " Lupaan toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset eri ihmisryhmiin ja erityisesti heikompiosaisiin, ja pyrittävä rakentamaan mahdollisimman hyvää ja tasa-arvoista yhteiskuntaa kaikille.

    Lupaan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon ilmastovaikutukset. Talous ja yhteiskuntaelämä on sovitettava ympäristön ja ilmaston asettamiin reunaehtoihin.

    Lupaan kuunnella asiantuntijoita ja paneutua asioihin mahdollisimman hyvin. Päätöksenteon taustalla ovat aina arvot ja aatteet, mutta on tärkeää, että päätökset perustuvat tietoon ja huolelliseen punnintaan."

    Mari-Leena Talvitie.Nella Nuora / Yle

    Mari-Leena Talvitie, kokoomus, 38 vuotta

    Kansanedustaja

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan tehdä parhaani. Se tarkoittaa, että otan asioista selvää, rakennan tulevaisuutta ja edistän järkeviä, kestäviä ratkaisuja - niin sosiaalisesti, ekologisesti kuin taloudellisesti kestävästi.

    Vaikutan, kannan vastuuta, avaan ovia ja puhun pohjoisen puolesta. Tunnen alueemme erityispiirteet, kuten nuoren väestön, elinkeinoelämän, infran ja koulutus/osaamisen tarpeet. Niiden puolesta on ilo ja kunnia toimia.

    Eduskunnassa toimiessani nostan esiin ihmisenkokoista näkökulmaa, hallinnon sijaan. On kyse ihmisestä - potilaasta, yrittäjästä, opiskelijasta tai vaikka rikoksen uhrista. Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden asiat ovat lähellä sydäntäni."

    Tytti Tuppurainen.Pekka Tynell / Yle

    Tytti Tuppurainen, SDP, 43 vuotta

    Kansanedustaja, filosofian maisteri

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Puolustan hyvinvointipalveluita: vanhustenhuollon ja terveydenhoidon laatua ja resursseja on lisättävä. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Vammais-, mielenterveys- ja päihdepalveluja parannetaan. Työllisyyttä ja oikeudenmukaista verotusta edistetään.

    Koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin investoidaan. Varhaiskasvatusoikeus palautetaan kaikille. Laajennetaan oppivelvollisuus toiselle asteelle ja tehdään siitä maksuton. Oulun yliopiston perusrahoitusta lisätään. Peruskoulua kehitetään.

    Puolustan pohjoista: Rata kaksiraiteiseksi Ouluun saakka ja väylät kuntoon. Ilmastonmuutosta torjutaan ja pohjoisen herkkää luontoa suojellaan. Järviä puhdistetaan ja vaelluskalakantoja varjellaan. Metsähallituksen Luontopalveluita vahvistetaan."

    Jenna Simula.Sasha Silvala / Yle

    Jenna Simula, perussuomalaiset, 29 vuotta

    Kansanedustajan avustaja, liiketalouden tradenomi

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Toimin politiikassa edistäen Suomen kansan etua.

    Teen arvojeni mukaista politiikkaa ja perehdyn huolellisesti käsittelyssä oleviin asioihin.

    Kuuntelen kansalaisia, ja olen heitä varten - myös vaalien välillä."

    Mikko Kinnunen.Yle

    Mikko Kinnunen, keskusta, 51 vuotta

    Kansanopiston rehtori, erityisopettaja, pastori, uskonnon ja psykologian opettaja

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Tehdään yhdessä maa, jossa kaikki otetaan mukaan. Ihmisellä ei ole hintaa, pidetään toisista huolta, kukaan ei putoa. Elämä on jatkuvaa oppimista ja rakentamista. Jokaisen koulupolku kuntoon. Jokainen lapsi/nuori löytää lahjakkuutensa, paikkansa.

    Saa yrittää, tehdä työtä ja rakastaa. Yrittävää asennetta oppii eskarista yliopistoon. Työ on aina kannattavaa. Otetaan kaikki mukaan. Saatetaan sukupolvet yhteen. Lapsi on tervetullut. Tuetaan perheitä. Varmistetaan arvokas ja vireä vanhuus.

    Viljellään ja varjellaan, kannetaan yhdessä vastuuta. Ettei jäätiköt pääse sulamaan, koko maa pysyy asuttuna, voi hyvin ja kukoistaa. Viljellään ja varjellaan. Välitetään viljelijästä. Hoidetaan metsiä. Rakennetaan puusta. Kierrätetään. Biotalous."

    Jenni Pitko.Yle

    Jenni Pitko, vihreät, 32 vuotta

    Arkkitehti

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa:" Lupaan tehdä kaikkeni Suomen talvien pelastamiseksi.

    Aion vaikuttaa sosiaaliturvauudistuksen toteuttamiseen, että Suomesta saadaaan kitkettyä köyhyys.

    Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on kaiken toimintani pohja."

    Hanna-Leena Mattila.Yle

    Hanna-Leena Mattila, keskusta, 50 vuotta

    Kansanedustaja, suomen kielen ja historian lehtori

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan ajaa sellaisia perhepoliittisia uudistuksia, jotka rohkaisevat nuoria ja lapsiperheitä saamaan lapsia. Vanhempainvapaakustannusten tulisi olla valtion eikä äidin työnantajan kustannettavana. Tämä lisäisi myös työelämän tasa-arvoa.

    Lupaan edistää arjen turvallisuutta lisäämällä poliisien määrää ( tämä pitää tapahtua yli hallituskauden kestävällä ohjelmalla) ja niin, että kaikilla ikäluokilla on turvallinen paikka, johon he kuuluvat: esim. Vanhuksilla laadukas hoitoympäristö.

    Opettajataustaisena haluan varmistaa, että suomalainen koulutus on koko matkalta laadukasta. Kuluneen hallituskauden aikana tehtiin koulutusuudistuksia, joita pitää vielä kehittää esim. ammatillisen koulutuksen reformissa on vielä työstettävää."

    Olli Immonen.Jarno Kuusinen / AOP

    Olli Immonen, perussuomalaiset, 33 vuotta

    Kansanedustaja

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan tehdä kaikkeni niiden asioiden eteenpäin viemiseksi, joihin olen politiikassa sitoutunut. Lupaan ajaa politiikassa aina ensisijaisesti suomalaisten etua.

    Tulen nostamaan yhteiskunnalliset epäkohdat näkyvästi esiin ja tekemään kaikkeni, jotta kyseiset epäkohdat saadaan korjatuksi.

    Pyrin vaikuttamaan siihen, että Suomen maahanmuuttopolitiikkaa saadaan tiukennettua ja suomalainen hyvinvointivaltio säilytettyä. Kansalaisten elinkustannuksia täytyy pyrkiä alentamaan, sekä Euroopan unionin liittovaltiokehitys on pysäytettävä."

    Merja Kyllönen.Derrick Frilund / Yle

    Merja Kyllönen, vasemmistoliitto, 42 vuotta

    Bioanalyytikko, Euroopan parlamentin jäsen

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Perehdyn asioihin huolella ja teen työni täysillä haasteista riippumatta.

    Olen aina rauhanrakentamisen puolella.

    Maalaisjärjen lisäksi myös sydän on ratkaisuissa paikallaan."

    Pekka Aittakumpu.Yle

    Pekka Aittakumpu, keskusta, 37 vuotta

    Pastori, kirjailija

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan toimia edelleen yhteisten asioiden hoitamisessa avoimesti, rehellisesti ja päättäväisesti sekä toimia jokaista osapuolta arvostavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä.

    Lupaan pitää esillä kestäviä perusarvoja, joita ovat muun muassa rehellisyys, yritteliäisyys, oikeudenmukaisuus ja heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen.

    Lupaan toimia sen puolesta, että koko Suomessa säilyisi ja vahvistuisi mahdollisuudet perustaa perhe ja kasvattaa lapsia, käydä koulua ja opiskella, yrittää ja tehdä työtä sekä viettää hyviä eläkepäiviä."

    Janne Heikkinen.Paulus Markkula / Yle

    Janne Heikkinen, kokoomus, 28 vuotta

    Viestinnän suunnittelija

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: " Lupaan olla aloitteellinen uudistaja ja ennakkoluuloton uusien ideoiden esittäjä. Otan kantaa rohkeasti ja linjakkaasti.

    Pyrin vastustamaan holhousta ja edistämään laajempia yksilönvapauksia.

    Yritän tehdä hartiavoimin töitä Oulun seudun työttömyyden kitkemiseksi edistämällä pohjoista työtä ja yrittäjyyttä."

    Raimo Piirainen.Raimo Piiraisen internetsivut

    Raimo Piirainen, SDP, 66 vuotta

    Veturinkuljettaja evp, kansanedustaja 2009–2015

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Pyrin ajamaan oman maakuntani ja Pohjois-Suomen asioita kaikella tarmolla.

    Toimin tasa-arvoisemman hyvinvointivaltion turvaamiseksi.

    Työtä ja kasvua sekä toimeentuloa kansalaisille, se mahdollistaa hyvinvointivaltion palveluiden laadun ja yhdenvertaisen saatavuuden."

    Ville Vähämäki.Mikko Koski / Yle

    Ville Vähämäki, perussuomalaiset, 39 vuotta

    Kansanedustaja, DI

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Järkeä talouspolitiikkaan Kokonaisveroastetta laskettava. Keskituloisten veroale. Velaksi elämisen on loputtava. Asumisen, sähkön ja liikkumisen hintaa laskettava. EU-nettojäsenmaksu alemmaksi. Varauduttava uuteen velkakriisiin.

    Toimivat liikenneyhteydet Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeitä: VT4, VT8, VT22 ja VT20. Pohjantielle kolme kaistaa Kaakkuri-Linnanmaa välille. Oulu-Ylivieska välille kaksoisraide ja lentorata. Junayhteyksien nopeuttaminen.

    Oulusta teknologiakeskus Oulun talouskasvu edistää koko Pohjois-Suomea ja Oulun talousaluetta. Ouluun kasvua syntyy vahvasta osaamisesta useilla eri teknologia-aloilla. Yliopistolla on suuri rooli. Kaivos- ja akkuteknologiat."

    Antti Rantakangas.Keskusta

    Antti Rantakangas, keskusta, 55 vuotta

    Olen toiminut kansanedustajana vuodesta 1999 alkaen, sitä ennen mm. maatalousyrittäjänä

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Haluan jatkaa työtä Suomen talouden,työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.Erityisesti haluan puolustaa pohjoisen Suomen kehitysedellytyksiä,liikenneyhteyksiä ja koulutuspaikkoja.

    Haluan toimia kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisesksi. Tärkeimpänä kasvavat metsävaramme.

    Haluan parantaa erityisesti pienituloisten toimeentuloa mm.sosiaaliturva uudistuksen kautta."

    Katja Hänninen.Yle

    Katja Hänninen, vasemmistoliitto, 39 vuotta

    Myyjä, kansanedustaja

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Riittävän toimeentulon, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä julkisten sote-palveluiden turvaaminen. Indeksijäädytykset tulee perua ja säätää kaikille tukimuodoille yhtenäinen perusturva. Tulonsiirtoja lapsiperheille tulee lisätä ja köyhyyttä torjua.

    Eriarvoistumisen ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen säätämällä esimerkiksi toisen asteen koulutus aidosti maksuttomaksi kaikille. Koulutusleikkaukset on peruttava ja opintopolku aina varhaiskasvatuksesta lähtien on turvattava.

    Pienten sairaaloiden toiminnan turvaaminen, Pohjoisen Suomen työllisyyden, koulutuspaikkojen ja kulkuyhteyksien parantaminen. Työelämän tasa-arvon ja reilujen pelisääntöjen edistäminen esim. alipalkkauksen kriminalisointi."

    Juha Pylväs.Yle

    Juha Pylväs, keskusta, 47 vuotta

    Kansanedustaja, agronomi, maaseutuyrittäjä

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Tiestön kunnossapitoon panostuksia. Varsinkin soratiestö kaipaa pysyäkseen pitkään hyvässä riittävää kunnossapitoa.

    Biokaasu merkittäväksi liikennepolttoaineeksi. Uusiutuvaa energiaa pitää lisätä. Varsinkin biokaasun liikennekäyttöä pitää vauhdittaa verohelpotuksilla. Samalla maaseudulle saadaan merkittävä tulonlähde.

    Perheiden palveluiden turvaaminen. Vastasyntyneen ja pienen lapsen paikka on ensisijaisesti kotona vanhempiensa hoidossa. Sitä pitää tukea riittävästi kotihoidon tuella ja perheiden päätöksillä."

    Lue myös:

    Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

    Katso vaalien tulos Ylen tulospalvelusta

    SDP johtaa ääntenlaskentaa yhdellä paikalla, Rinne: Odotin parempaa tulosta – katso suoraa lähetystä, seuraamme hetki hetkeltä

    Keskusta menettämässä kolme paikkaa Oulun vaalipiirissä – monta uutta nimeä nousemassa eduskuntaan

    Keskusta menettämässä kolme paikkaa Oulun vaalipiirissä – monta uutta nimeä nousemassa eduskuntaan


    Keskusta näyttää menettävän kolme kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiirissä. Viime eduskuntavaaleissa keskusta sai yhdeksän paikkaa. Juha Sipilä kerää näissäkin vaaleissa Oulun vaalipiirin keskustalaisista eniten ääniä, mutta äänisaalis...

    Keskusta näyttää menettävän kolme kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiirissä. Viime eduskuntavaaleissa keskusta sai yhdeksän paikkaa.

    Juha Sipilä kerää näissäkin vaaleissa Oulun vaalipiirin keskustalaisista eniten ääniä, mutta äänisaalis putoaa merkittävästi viime eduskuntavaalien äänikuninkuudesta, joka tuli silloin 30 758 äänellä.

    Ennakkoäänten julkistaminen toi hiljaisuuden keskustan vaalivalvojaisiin Oulussa. Antti Ollikaiselle ennakkoäänet olivat pettymys, koska se povasi jopa neljän paikan menettämistä.

    – Täytyy myöntää, että raskas tappio on jos neljä paikkaa tulee takkiin, se on iso menetys. Nyt on vielä aikaista lähteä katsomaan, miksi näin kävi. Näyttää siltä, että äänestäjien luottamusta ei saavutettu niillä keinoilla, millä suomi laitettiin kuntoon, Ollikainen kommentoi.

    Myös Riikka Moilanen (kesk.) on pöyristynyt keskustan tilanteesta.

    – Oulun kaupungin äänet ovat ratkaisevia. Tällä hetkellä keskustan tulos näyttää pahalta. Tämä on hyvin pöyristyttävää. Mutta laskenta on pahasti kesken, lopullisia tuloksia ei voi vielä tietää, kommentoi Riikka Moilanen.

    Moilasen (kansanedustajana 2003–2007) noin parituhatta ääntä eivät riitä tällä kertaa eduskuntaan asti.

    Raimo Piirainen.Jarmo Nuotio / Yle

    Oulun vaalipiiristä on menossa myös uusia ehdokkaita eduskuntaan. Uusina arkadianmäelle kapuaa muun muassa Sebastian Tynkkynen (ps.), Jenni Pitko (vihr.), Jenna Simula (ps.), Raimo Piirainen (sd.) ja Pekka Aittakumpu (kesk.).

    – Tällä hetkellä näyttää hyvältä, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kyllä tässä jännittämistä riittää. Ei missään nimessä lähdetä vielä onnitteluja vastaan ottamaan, vasta joskus klo 22 tai klo 23 aikoihin, kertoo Piirainen, joka on ollut SDP:n kansanedustajana 2009–2015.

    Perussuomalaisille vaalivoitto Oulun vaalipiirissä

    Perussuomalaisten Jenna Simula on häkeltynyt, mutta innoissaan vaalituloksesta.

    – On yllätys, mutta on tässä älyttömästi tehty töitä.

    Perussuomalaiset näyttävät olevan suurin voittaja Oulun vaalipiirissä. Simula uskoo, että yksi syy siihen on se, että perussuomalaisten linja on selkeytynyt ihmisille.

    – Meidän arvot ovat sellaisia, mitä ihmiset haluavat nyt, ensimmäistä kertaa eduskuntaan menevä Simula kertoo.

    Aplodit raikuvat perussuomalaisten vaalivalvojaisissa Oulun Heinäpään keilahallissa. Perussuomalaisten Olli Immonen on tyytyväinen tämän hetkiseen tulokseen.

    – Näen tilanteen erittäin hyvänä persujen kannalta. Näihin lukuihin täytyy olla äärimmäisen tyytyväinen.

    Immonen uskoo, että perussuomaisille on tullut äänestäjiä keskustan leiristä.

    – Kun kansalaisia kuunteli turuilla ja toreilla, sen huomasi, että keskustalta tulee meille äänestäjiä.

    Suomussalmelainen europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoi vasemmiston vaalituvalla Kajaanissa, että ottaa kansanedustajapaikan vastaan, vaikka eurovaalitkin on edessä.

    – Kyllä se tuolta vaalikentiltä oli todella selkeä viesti äänestäjiltä. Toki eurovaalit ovat edessä ja työjuhta on luvannut Suomea kiertää, mutta en ole eduskuntapaikasta luopumassa, jos se täältä aukeaa.

    Vaalien koko tulos selviää illan ja yön aikana, kun varsinaisen vaalipäivän äänet on laskettu. Äänestyspaikat ovat olleet auki kello 20 asti.

    Vaalitulos vahvistetaan 17.4.2019 ja uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.

    Lue myös:

    Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

    Perussuomalaiset nousi toiseksi ääntenlaskennassa – seuraamme hetki hetkeltä, katso tästä suoraa lähetystä

    Analyysi: Vaaleista tulossa poikkeuksellisen kiinnostavat Oulun vaalipiirissä – ottaako keskusta turpaan, entä nousevatko perussuomalaiset?

    Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta


    Oulun vaalipiiri on ollut eduskuntavaalikamppailun ajan huomion keskiössä. Yle Oulun ja sanomalehti Kalevan yhteisissä vaalivalvojaisissa seurataan vaalituloksen valmistumista. Ylen viimeisimmän kannatusmittauksen mukaan keskusta on pudonnut...

    Oulun vaalipiiri on ollut eduskuntavaalikamppailun ajan huomion keskiössä. Yle Oulun ja sanomalehti Kalevan yhteisissä vaalivalvojaisissa seurataan vaalituloksen valmistumista.

    Ylen viimeisimmän kannatusmittauksen mukaan keskusta on pudonnut neljänneksi suosituimmaksi puolueeksi valtakunnassa. Oulun vaalipiirissä keskustalla on ollut tähän asti vankka kannatus vaalista toiseen. Neljä vuotta sitten pääministeriksi kohonnut Juha Sipilä oli keskustan ääniharava Oulun vaalipiirissä.

    Seuraamme suorassa lähetyksessä esimerkiksi, miten keskustan käy Sipilän vaalipiirissä. Saako gallup-ykkönen SDP kannatusta Oulun vaalipiirissä, entä miten käy tasaisesti gallup-suosiotaan kasvattaneiden perussuomalaisten?

    Suoraa Areena-lähetystä juontavat Kalevan Petri Laukka ja Yle Oulun Jesse Mäntysalo. Illan aikana mukana on muun muassa puolueiden ehdokkaita ja politiikan asiantuntijoita. Lisäksi käymme kysymässä tunnelmia muutamista Kajaanissa ja Oulussa järjestettävistä puolueiden omista vaalivalvojaisista. Suora Areena-lähetys alkaa kello 19.30.

    Oulun vaalipiirin tuloslaskentaa seurataan Päivi Annalan ja Sanna Kähkösen kanssa myös Radio Suomen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lähetyksissä. Lähetys alkaa kello 19.53 ja päättyy puolilta öin.

    Lue myös:

    Analyysi: Vaaleista tulossa poikkeuksellisen kiinnostavat Oulun vaalipiirissä – ottaako keskusta turpaan, entä nousevatko perussuomalaiset?

    Natsiksi kutsuminen on loukkaus myös poliitikkoa kohtaan – asiantuntijat arvioivat, mistä toimittajan kunnianloukkaustuomio kertoo

    Natsiksi kutsuminen on loukkaus myös poliitikkoa kohtaan – asiantuntijat arvioivat, mistä toimittajan kunnianloukkaustuomio kertoo


    Tästä on kyseToimittaja Johanna Vehkoo tuomittiin tänään sakkotuomioon oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan nostamasta kunnianloukkaussyytteestä.Yle kysyi kahdelta viestintäoikeuden asiantuntijalta, mitä mieltä he ovat toimittajan...

    Tästä on kyseToimittaja Johanna Vehkoo tuomittiin tänään sakkotuomioon oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan nostamasta kunnianloukkaussyytteestä.Yle kysyi kahdelta viestintäoikeuden asiantuntijalta, mitä mieltä he ovat toimittajan saamasta tuomiosta.Asiantuntijoiden mukaan Vehkoon saama tuomio voi vaikuttaa Suomen sijoitukseen sananvapausvertailussa.

    Toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon ja oululaisen kaupunginvaltuutettu Junes Lokan välistä oikeudenkäyntiä pidettiin jo etukäteen tärkeänä kunnianloukkauksen rajojen määrittelemisessä. Esimerkiksi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi aikaisemmin Ylelle, että hän pitää oikeudenkäyntiä vihapuheen määrittelemisen kannalta ennakkotapauksena.

    Vehkoo tuomittiin tänään sakkotuomioon kaupunginvaltuutetun Junes Lokan nostamasta kunnianloukkaussyytteestä. Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon 15 päivän päiväsakkoon.

    Vehkoo julkaisi Facebook-kirjoituksen vuonna 2016, jossa hän nimitti Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi. Facebook-päivytyksessään Vehkoo kertoi, että Lokka aikoi tulla häiriköimään tapahtumaan, jossa Vehkoon piti esiintyä. Kirjoitus on julkaistu rajatulle ihmisjoukolle, ja joku on kopioinut sen ja levittänyt sitä.

    Vehkoo toi oikeuteen todisteita siitä, että Lokka on natsiaatteen ja rasismin kannattaja. Oikeus katsoi, että sillä ei kuitenkaan ole väliä, onko Lokka natsiaatteen ja rasismin kannattaja, sillä Vehkoon käyttämät sanat olivat haukkumasanoja, joilla hän pyrki loukkaamaan Lokkaa.

    Lue tästä jutusta tarkemmin syytteestä ja tuomiosta.

    Yle kysyi kahdelta viestintäoikeuden asiantuntijalta, mitä mieltä he ovat toimittajan saamasta tuomiosta.

    "Oikeus ei vaikuta olevan sama kaikille"

    Viestintäoikeuden dosentti ja julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvosen mukaan oikeus on päätynyt pitämään sanaa natsi hyvin voimakkaana ilmauksena ja niin voimakkaana, että sitä ei voinut käyttää edes poliittisesta toimijasta ilman rangaistusta.

    Hän toteaa sähköpostiviestissään, että kunnianloukkauksen raja on tuomiolla asetettu alas.

    – Vehkoon tapausta ei olisi ehkä kaikkialla Suomessa edes tutkittu, syytetty saati tuomittu.

    Neuvosen mukaan vaikuttaa, että tuomiot myös vaihtelevat eri puolella Suomea ja samaa kertoo Helsingin Sanomien taannoin julkaisema juttu.

    – Tapaus varmaan etenee hovioikeuteen, mutta on selvää, että kunnianloukkausten tutkinta-, syyttämis- ja tuomitsemiskäytäntöjä on selvitettävä ja tutkittava. Oikeus ei vaikuta olevan sama kaikille.

    Toimittaja Johanna Vehkoo (oik.) hänen asianajaja Martina Kronström ja kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (vas.) joka kuvasi ennen istunnon alkamista Oulun käräjäoikeudessa 20. maaliskuuta 2019.Timo Heikkala / Lehtikuva

    Oikeustieteen tohtori Riitta Ollila ei ole yllättynyt oikeuden antamasta tuomiosta.

    – Natsi ja rasisti ovat loukkaavia termejä, kohdistuivat ne keneen tahansa. Toimittajienkin pitää olla varovaisia, että ei rupea kovin tunteenomaisesti puhumaan, ettei syytteille tule aihetta.

    Ollilan mukaan tuomio on linjassa yleisen oikeuskäytännön kanssa, mutta muistuttaa, että Vehkoolla on ollut huoli toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä. Ollilan sanoo, ettei Vehkoo ole kirjoittanut päivystystä laajalle yleisölle, vaan se on ollut yksityinen reaktio.

    – Hän on ollut väsynyt ja rasittunut siinä tilanteessa. Täytyy kuitenkin muistaa se, että kun jakaa päivityksen parin sadan hengen ryhmälle, on siinä aina riski, että se leviää ryhmän ulkopuolelle.

    Vehkoo on ollut huolissaan toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä. Riitta Ollila

    Ollila ei muista vastaavaa tapausta, että toimittajaa olisi tuomittu kunnianloukkauksesta.

    – Kun toimittajat julkaisevat kritiikkiä netissä tai somessa, on kielenkäyttö yleensä hyvin asiallista.

    Vehkoo aikoo valittaa tuomiostaan. Tästä johtuen tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Puolestaan Lokan edustaja Teemu Lamberg kertoi aikaisemmin tänään Ylelle, että ei vielä tiedä, aikooko Lokka valittaa tuomiosta.

    Tapauksesta tekee erikoisen lisäksi se, että myös Lokan puheita on puitu käräjillä. Hänellä on lainvoimainen tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

    Samana päivänä, kun oikeus antoi tuomion Vehkoolle, Oulun syyttäjänvirasto tiedotti, että Lokkaa vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Viime viikolla Lokkaa vastaan nostettiin myös syytteet neljästä kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

    Onko suomalainen sananvapaus uhattuna?

    Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kommentoi pian tuomion jälkeen Ylelle, että nyt annettu tuomio voi yllyttää nettihäiriköitä, mikä taas voi vaikuttaa negatiivisesti toimittajien työhön.

    Viestintäoikeuden dosentti ja julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen kuitenkin varoo vetämästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä kyseessä on vasta käräjäoikeuden tasolla käsiteltävä asia.

    – Julkisena tapauksena tietysti vaikuttaa asenteisiin, mutta oikeudellisesti pitää odottaa ylempien asteiden tuomioita.

    Neuvosen mukaan konkreettisia vaikutuksia on myös hankala arvioida yleisellä tasolla, koska tässä tapauksessa Vehkoo on esittänyt väitteensä somessa yksityishenkilönä.

    – Eri asia on, jos joku väittää lehdessä toista ihmistä rasistiksi tai natsiksi.

    Vehkoon tapausta ei olisi ehkä kaikkialla Suomessa edes tutkittu. Riku Neuvonen

    Suomi on ollut pitkään maailman ykkösmaa sananvapausvertailussa. Noin vuosi sitten julkaistussa raportissa Suomi oli neljäntenä.

    Oikeustieteen tohtori Riitta Ollilan mukaan Johanna Vehkoon saama tuomio voi vaikuttaa Suomen sijoitukseen sananvapausvertailussa.

    – Jos katostaan asiaa siltä kannalta, että Vehkoo on ollut huolissaan toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä, vaikka hän onkin sen ilmaissut tökeröllä tavalla.

    Riku Neuvonen kertoo, että tämän vuoden sananvapausvertailun indeksi on jo tehty.

    – Ensi vuoden vertailuun vaikuttaa se, onko asia raportoijien muistissa ja kuinka osuu kysymyspatteriin: vertailuhan on toimittajajärjestöjen tekemä ja kiinnittyy joukkotiedotukseen, tässähän Vehkoo on enemmän yksityishenkilö somessa.

    Lue myös:

    Toimittaja tuomittiin kunnianloukkauksesta, kun hän kutsui oululaista kaupunginvaltuutettua natsiksi ja rasistiksi

    Oululaista kaupunginvaltuutettua vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

    Toimittajan ja kaupunginvaltuutetun oikeudenkäynti on merkittävä tapaus vihapuheen rajanvedossa – "Saako varasta nimittää varkaaksi?"

    Oululaista kaupunginvaltuutettua vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

    Oululaista kaupunginvaltuutettua vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan


    Oululaista kaupunginvaltuutettu Junes Lokkaa (asyl.) vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyte koskee kahta rikosta, joissa kummassakin rikosnimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, Oulun syyttäjänvirastosta...

    Oululaista kaupunginvaltuutettu Junes Lokkaa (asyl.) vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

    Syyte koskee kahta rikosta, joissa kummassakin rikosnimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, Oulun syyttäjänvirastosta tiedotetaan.

    Lokkaa syytetään siitä, että hän on ladannut maahanmuuttajia ja islaminuskoisia solvaavan, Helsingissä mielenosoituksen yhteydessä pidetyn puhetaltioinnin Youtube- ja Facebook-sivustoille.

    Viime viikolla Lokkaa vastaan nostettiin myös syytteet neljästä kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Kunnianloukkausten epäillään tapahtuneen Youtubessa, hänen blogissaan ja sosiaalisessa mediassa.

    Lokka on tuomittu aiemminkin sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

    Lue lisää: Toimittaja tuomittiin kunnianloukkauksesta, kun hän kutsui oululaista kaupunginvaltuutettua natsiksi ja rasistiksi

    Junes Lokan tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan pysyi ennallaan hovioikeudessa

    Toimittaja tuomittiin kunnianloukkauksesta, kun hän kutsui oululaista kaupunginvaltuutettua natsiksi ja rasistiksi

    Toimittaja tuomittiin kunnianloukkauksesta, kun hän kutsui oululaista kaupunginvaltuutettua natsiksi ja rasistiksi


    Tästä on kyseToimittaja Johanna Vehkoo on saanut sakkotuomion oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan nostamasta kunnianloukkaussyytteestä.Vehkoo julkaisi Facebook-kirjoituksen vuonna 2016, jossa hän nimitti Lokkaa muun muassa rasistiksi,...

    Tästä on kyseToimittaja Johanna Vehkoo on saanut sakkotuomion oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan nostamasta kunnianloukkaussyytteestä.Vehkoo julkaisi Facebook-kirjoituksen vuonna 2016, jossa hän nimitti Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi.Vehkoo kertoi esitutkinnassa, että kirjoitus on julkaistu rajatulle ihmisjoukolle, ja joku on kopioinut sen ja levittänyt sitä.Lokka on maahanmuuttovastainen kansalaisaktivisti, joka on tunnettu ja tuomittu myös omasta kielenkäytöstään.Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on yllättynyt tuomiosta ja pitää sitä kohtuuttomana.

    Toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoo on saanut sakkotuomion oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan nostamasta kunnianloukkaussyytteestä. Oulun käräjäoikeus on tuominnut Vehkoon 15 päivän päiväsakkoon.

    Oikeuden mukaan arvostelu kohdistui Lokkaan henkilönä, kun Vehkoo kutsui häntä muun muassa natsipelleksi. Oikeus katsoo, että kyse ei ollut Lokan arvostelemisesta poliitikkona, vaan ihmisenä.

    Vehkoon asianajaja Martina Kronström kertoo Ylelle, että Vehkoo aikoo valittaa ja pitää tuomiota järkyttävänä.

    Vehkoo on aikaisemmin todennut medialle, että hän pitää rikosilmoitusta osana Lokan häneen kohdistamaansa häirintää, joka johtuu hänen työstään toimittajana. Vehkoo kirjoittaa Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa.

    Lokan edustaja Teemu Lamberg taas sanoo, että ei vielä tiedä, aikooko Lokka valittaa tuomiosta.

    Vehkoon on korvattava Lokalle kärsimyksestä 200 euroa. Lisäksi Vehkoon on korvattava Lokalle tämän oikeudenkäyntikulut, jotka ovat reilut 6000 euroa.

    Samana päivänä, kun oikeus antoi tuomion Vehkoolle, Oulun syyttäjänvirasto tiedotti, että Lokkaa vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lokkaa syytetään siitä, että hän on ladannut Youtubeen ja Facebookiin videon, jossa solvataan maahanmuuttajia ja islaminuskoisia.

    Viime viikolla Lokkaa vastaan nostettiin myös syytteet neljästä kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Kunnianloukkausten epäillään tapahtuneen Youtubessa, hänen blogissaan ja sosiaalisessa mediassa.

    Vehkoo uskoi Lokan häiriköivän

    Syyte koski Vehkoon tekemää Facebook-päivitystä, jossa hän kutsuu Junes Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi. Kirjoitus liittyi siihen, kun Johanna Vehkoo oli menossa esiintymässä kirjakauppaan ja Lokka aikoi tulla kuvaamaan Vehkoon esityksen. Vehkoon käsitys oli, että Lokka aikoo esiintyä valheellisesti toimittajana muun muassa salanimillä ja häiriköidä.

    Lokan mukaan väitteet "väijyttämisestä", "salanimellä esiintymisestä" ja "tarkoituksesta häiriköidä" olisivat virheellisiä. Oikeuden mukaan Vehkoon sananvalinnat eivät kuitenkaan ole olleet täysin perättömiä ja Vehkoolla on ollut perusteita pitää tapahtumankuvaustaan totena. Oikeuden mukaan itsepintainen videokuvaaminen tilaisuuksissa kielloista huolimatta on häiritsevää.

    Sen sijaan käräjäoikeuden mukaan natsi, natsipelle ja rasisti ovat haukkumasanoja, joita käytetään tyypillisesti silloin, kun halutaan loukata jotakuta. Eli oikeus tulkitsee asian niin, että Vehkoon osoittamilla todisteilla, joilla pyritään esittämään Lokka natsiaatteen ja rasismin kannattajana, ei siis ole merkitystä tuomion arvioinnissa.

    Oikeus kuitenkin alensi tuomiota Lokan toiminnan eli provosoinnin perusteella. Oikeuden mukaan Lokka on verkkoon lataamillaan videoilla naureskellut Vehkoolle. Se piti ymmärrettävänä, että Vehkoo on kiihtynyt, kun hän on videoista kuullut Lokan suunnitelmista tulla kirjakauppaan.

    Vehkoo kertoi esitutkinnassa, että kirjoitus on julkaistu rajatulle ihmisjoukolle, ja joku on kopioinut sen ja levittänyt sitä. Vehkoon mukaan päivitys on ollut vain yhden viidesosan hänen Facebook-kavereistaan nähtävissä. Oikeuden mukaan päivityksen olisi voinut nähdä 200 ihmistä.

    Oikeuden mukaan Vehkoon kielenkäyttöä ei ole voinut pitää hyväksyttävänä sillä perusteella, että se olisi yhteiskunnallisesti merkittävää, kuten Vehkoo on perustellut. Se, että kirjoitus jaettiin Facebookissa vain rajatulle joukolle, ei tue perustelua yhteiskunnallisesta merkittävyydestä, oikeus päätteli.

    "Tuomio tuntuu kohtuuttomalta"

    Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on yllättynyt tuomiosta.

    – Tuomio tuntuu kohtuuttomalta, kun tietää millaisen Lokan systemaattisen painostuksen ja häirinnän kohteena Vehkoo on ollut.

    Aho kertoo, että nyt annettu tuomio voi yllyttää nettihäiriköitä. Hän kommentoi yleisellä tasolla, että toimittajia häiriköivien ja kiusaavien ihmisten tarkoitus on hiljentää toimittajia ja saada heissä aikaan erilaisia reaktioita.

    – Nyt tehdään rajanvetoa siitä, kuinka yhteiskuntamme reagoi tämän tyylisiin tapauksiin.

    Ahon mukaan erilainen uhkailu ja häirintä on jo nyt vaikuttanut jonkin verran toimittajiin ja toimittajien aihevalintoihin.

    Lokka tunnettu myös omasta kielenkäytöstään

    Vehkoo julkaisi Facebook-kirjoituksensa vuonna 2016. Lokka ei vielä tuolloin ollut kaupunginvaltuutettu, mutta hän piti yllä jo videotiliään. Rikosasia tuli vireille Oulun käräjäoikeudessa viime vuoden lokakuussa.

    Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi aikaisemmin Ylelle, että hän pitää tapausta vihapuheen määrittelemisen kannalta ennakkotapauksena.

    Lokka on maahanmuuttovastainen kansalaisaktivisti, joka on tunnettu ja tuomittu myös omasta kielenkäytöstään. Hänet on tuomittu lainvoimaisesti sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, ja hänen verkkoviestejään on määrätty poistettaviksi niiden loukkaavan sisällön takia.

    Johanna Vehkoo on tutkiva toimittaja ja kirjailija. Hän on yksi laajoihin reportaaseihin erikoistuneen Long Play -verkkojulkaisun perustajista. Vehkoo on myös ollut Julkisen sanan neuvoston JSN:n jäsen. Vehkoo sai tänä vuonna Suomen PENin sananvapauspalkinnon.

    Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

    Lue myös:

    Toimittajan ja kaupunginvaltuutetun oikeudenkäynti on merkittävä tapaus vihapuheen rajanvedossa – "Saako varasta nimittää varkaaksi?"

    Junes Lokka syytteeseen kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä

    Joko istahdit Vaalisohvan imuun? Tällaisia ehdokkaiden ja äänestäjien kohtaamisia koettiin olohuoneissa ympäri Suomen


    Kahdellatoista kotisohvalla on käyty kaksitoista vaalikeskustelua kevään kuluessa. Eri puolilla maata tavalliset suomalaiset ovat kutsuneet eduskuntavaalien ehdokkaita keskustelemaan eri teemoista. Vaalisohvalla tunnelma on kotoisa, rento ja läheinen...

    Kahdellatoista kotisohvalla on käyty kaksitoista vaalikeskustelua kevään kuluessa. Eri puolilla maata tavalliset suomalaiset ovat kutsuneet eduskuntavaalien ehdokkaita keskustelemaan eri teemoista.

    Vaalisohvalla tunnelma on kotoisa, rento ja läheinen – mutta helpolla ehdokkaat eivät pääse, vaan äänestäjät haastavat heitä tosissaan.

    Ylen vaalikeskustelusarjan jaksoissa aiheina ovat muun muassa työelämä, pienyrittäjyys, koulutus, alhainen syntyvyys, piilorasismi ja maaseudun autioituminen. Ilmastoahdistusta unohtamatta.

    Alvit, Tellit, Yellit ja mitä niitä nyt on!

    Kannattaako Suomessa ryhtyä pienyrittäjäksi? Miksi isoja yrityksiä tuetaan niin paljon?

    Kampaamoyrittäjä Minna Suojoen sohvalla puhutaan hämäläisessä maalaismaisemassa siitä, miksi pienyrittäjien elämästä tehdään niin hankalaa.

    Mukana kahvihetkessä Tammelassa ovat ystävät Marika Aarroskari ja Pekka Sipilä. Ehdokasvieraikseen he kutsuivat Kristiina Hämäläisen (kok.) ja Aino-Kaisa Pekosen (vas.).

    Artisti maksaa

    Miksi kulttuuria ei nähdä hyvinvointipalveluna, josta voisi saada Kela-korvauksen?

    Saarijärven kulttuurimaisemassa asuvat Ville ja Kirsi Ojanen sekä Taina Marja-aho ovat huomanneet, että Suomessa taiteilija jää usein ilman palkkaa.

    He kutsuivat sohvalleen kansanedustajaehdokkaat Kauko Isomäen (ps.) ja Marika Visakorven (kd.) keskustelemaan kulttuurin asemasta Suomessa.

    En ole rasisti, mutta...

    Asuuko meissä kaikissa piilorasisti?

    Tamperelainen Hung Ly on kokenut, ettei häneen toisen polven maahanmuuttajana uskota yhtä paljon kuin niihin, joiden suku on Suomesta. Julkkikset taas eivät syksyllä 2018 päässeet romaninimillä edes työhaastatteluun.

    Hung Ly, Petteri Strömberg ja Elina Lintu kutsuivat kansanedustajaehdokkaat Seppo Kapasen (sin.) ja Iiris Suomelan (vihr.) keskustelemaan piilorasismista kotisohvalle Hervantaan.

    Jokapäiväinen ilmastoahdistuksemme

    Miten liikenteen päästöt saataisiin kuriin? Onko unelmat kaukomatkoista pakko unohtaa?

    Tuusulan Jokelassa asuva Saveli Näkkäläjärvi ja tyttäret Manta ja Elle ovat huomanneet, että nykyään matkaa ei voi tehdä ilman ilmastoahdistusta.

    Mitä vastaavat ehdokkaat Joel Linnainmäki (vihr.) ja Elin Blomqvist-Valtonen (r.) Näkkäläjärvien kotisohvalla, kun heiltä kysytään, olisivatko he valmiita pyöräilemään töihin Arkadianmäelle?

    Kuka rikkoi politiikan?

    Mihin edustuksellista demokratiaa enää tarvitaan? Jos politiikka on rikki, ovatko poliitikotkin?

    Helsingin Kulosaaressa elää yhteisö, jonka keskusteluissa ei vältellä tiukkoja kysymyksiä.

    Ronja Vehviläinen, Kerttu Tahvanainen ja Johannes Jolkkonen kutsuivat sohvalleen ehdokkaat Eveliina Heinäluoman (sd.) ja Toni Erosen (sin.) pohtimaan politiikan tulevaisuutta.

    Kuka tekisi lisää lapsia?

    Millaisilla konsteilla suomalaiset saataisiin houkuteltua lapsentekoon paremmin kuin nyt? Entä kenen tulisi jäädä kotiin hoitamaan niitä syntyviä lapsia?

    Heikki ja Lea Laineen perheessä on seitsemän lasta. Niinpä heidän sohvallaan Imatralla pohditaankin perhepolitiikkaa.

    Mukana ovat perheen ystävä Katja Kojama ja kansanedustajaehdokkaat Jenny Hasu (kesk.) sekä Janne Nyholm (ps.).

    Mikä meidän lapsia oikein vaivaa?

    Miksi niin moni nuori voi nykyään pahoin, kysytään Oulussa.

    Nuorten kanssa työskentelevät Juha Lammi ja Esa Koivikko tahtovat tietää kotisohvallaan Pirkko Mattilalta (sin.) ja Lauri Nikulalta (kesk.) heidän näkemyksiään nuorten pahoinvoinnista ja sen syistä.

    Mikä pikku-Eskoa työelämässä odottaa?

    Miten työelämä ja ammatit tulevaisuudessa muuttuvat?

    Matti ja Salla Lehtonen sekä Matin pikkuveli Antti-Pekka Lehtonen ovat kaikki innokkaita politiikan seuraajia.

    He kutsuivat sohvalleen Lietoon keskustelemaan tulevaisuuden työelämästä ehdokkaat Annika Saarikon (kesk.) ja Aki Lindénin (sd.). Mukaan pääsee myös perheen Esko-poika, joka juoksee isänsä syliin kesken juttutuokion.

    Onko aihetta Pisa-paniikkiin?

    Ammattikoululaiset eivät opi ammattiaan ja opettajien aika menee kurinpitoon. Millaisia ovat koulutuksen ja opetuksen näkymät Suomessa?

    Opettaja Irinja Silvennoinen, eläkeläiset Aulikki Juvonen ja Pekka Pänttönen saavat kotisohvalle Joensuussa ehdokkaat Kikkis Mikkolan (kd.) Antti Sarvelan (kok.).

    Ranskalaista donitsia vai suomalaista sirkkaa?

    Miksi tuontiruoan laatuvaatimukset ovat paljon löysemmät kuin mitä kotimaiselta ruoantuotannolta vaaditaan?

    Ilmajoella syödään kotisohvalla ranskalaisia donitseja ja suomalaisia sirkkoja.

    Naudanlihantuottaja Päivi Paulasaari, hyönteiskasvattaja Panu Ollikkala ja tukkumyyjä Junnu Mäenpää haluavat tietää, mitä ehdokkaat Niina Kivinummi (sd.) ja Niclas Sjöskog (r.) ajattelevat kotimaisesta ruoantuotannosta.

    Vammaiset liikkeelle ja töihin

    Miten vammaisille saataisiin tasavertaiset palvelut ja kohtelu työelämässä?

    Huittislainen näkövammainen Petri Siitonen on havainnut ongelmia muun muassa kuljetuksissa ja työllistymismahdollisuuksissa.

    Hänen sohvallaan kahvittelevat avopuoliso Pille Sahku ja taksiyrittäjä Samu Kulmala sekä ehdokkaista Petri Huru (ps.) ja Jaana Karmala-Vanamo (vas.).

    Viimeinen sammuttaa valot

    Kansa karkaa kaupunkeihin ja maaseutu on tulevaisuudessa pelkkä matkailureservaatti.

    Miten Suomi pidettäisiin asuttuna reunoihin asti – vai tarvitseeko pitääkään? Ovatko suomalaiset tasa-arvoisia asuinpaikastaan riippumatta?

    Rovaniemeläiset Tero Luksua ja Eino Hantula kutsuivat ystävänsä Thomas Sunin kanssa ehdokkaat Riikka Karppisen (vihr.) ja Mikko Anttilan (kok.) sohvalleen kertomaan näkemyksiään Suomen autioitumisesta.

    Katso lisää klippejä Vaalisohvista Yle Areenassa

    yle.fi/vaalisohva

    Valtion kaivosalan yhtiö teki miljoonatappion Raahen kariutuneesta sulattohankkeesta

    Valtion kaivosalan yhtiö teki miljoonatappion Raahen kariutuneesta sulattohankkeesta


    Valtion kaivosalan sijoituksia hoitava yhtiö Suomen Malmijalostus ilmoittaa tekevänsä 11 miljoonan euron alaskirjauksen konkurssiin menneestä Ferrovan-yhtiöstä, joka oli suunnitellut Raaheen vanadiinia tuottavaa tehdasta. Ferrovan oli asetettu...

    Valtion kaivosalan sijoituksia hoitava yhtiö Suomen Malmijalostus ilmoittaa tekevänsä 11 miljoonan euron alaskirjauksen konkurssiin menneestä Ferrovan-yhtiöstä, joka oli suunnitellut Raaheen vanadiinia tuottavaa tehdasta. Ferrovan oli asetettu maaliskuun lopulla selvitystilaan.

    Suomen Malmijalostus kertoo tiedotteessaan, että yhtiön konkreettinen tappio hankkeessa on 3,1 miljoonaa euroa.

    Raahen tehdashanke on ollut käynnissä jo vuodesta 2011 ja Suomen Malmijalostus teki siihen 4,5 miljoonan euron sijoituksen lokakuussa. Tehtaan rakentamisen edellyttämää rahoitusta ei kuitenkaan saatu järjestymään.

    Tarkoitus oli perustaa Raaheen tehdas, joka olisi tuottanut teräs- ja kemianteollisuudessa käytettävää vanadiinia SSAB:n terästuotannosta syntyvästä kuonasta. Tehtaalle piti syntyä noin sata työpaikkaa ja se oli tarkoitus saada käyttöön ensi vuoden loppuun mennessä.

    Suomen Malmijalostus toimi aiemmin nimellä Terrafame Group, mutta vaihtoi nimeään viime vuonna. Suomen Malmijalostus ei ollut mukana omistajana Ferrovanissa, mutta sillä on yhtiöltä vaihtovelkakirjasaatavia. Valtaosa summasta perustuu Suomen Teollisuussijoituksen tekemiin sijoituksiin, jotka siirrettiin Suomen Malmijalostukselle viime syksynä.

    Ferrovan-yhtiön nimi oli aiemmin Mustavaaran Kaivos.

    Lue lisää:

    Kaleva: Mustavaaran Kaivos Oy hylkäsi nimensä – yhtiö keskittyy Raahen va­na­dii­ni­teh­taa­seen

    Raahen Seutu: Ferrovanilla syntyvä suuri jätekasa merenrannassa saattaa lisätä Raahen pölyjä

    Mustavaaran kaivos sai ympäristöluvan

    Stora Enson yt-pommi on Oululle pahin isku sitten Nokian – potkut saaville voisi löytyä uusi työ, mutta ei ehkä 58 000 euron vuosipalkalla

    Stora Enson yt-pommi on Oululle pahin isku sitten Nokian – potkut saaville voisi löytyä uusi työ, mutta ei ehkä 58 000 euron vuosipalkalla


    Tästä on kyseStora Enson kaavailemat 400 työntekijän irtisanomiset ovat Oulussa laajuudeltaan suurimmat sitten Nokian tämän vuosikymmenen myllerryksen.Jos irtisanomiset toteutuvat tässä mittakaavassa, tulee viemään aikaa, että ihmisille...

    Tästä on kyseStora Enson kaavailemat 400 työntekijän irtisanomiset ovat Oulussa laajuudeltaan suurimmat sitten Nokian tämän vuosikymmenen myllerryksen.Jos irtisanomiset toteutuvat tässä mittakaavassa, tulee viemään aikaa, että ihmisille löytyy uutta työtä.Business Oulu arvioi, että käytännössä kaikki Stora Ensolta mahdollisesti irtisanottavat joutuvat uudelleenkouluttautumaan jollakin tavalla.Uutta työtä paperityöntekijöille voisi löytyä esimerkiksi kuljetuspuolelta, metalliteollisuudesta, talotehtailta tai elektroniikka-alan tuotantolaitoksista.Business Oulun mukaan paperityöntekijöiden on kuitenkin varauduttava siihen, että ainakin alkuun heidän palkkansa todennäköisesti huonontuu aiemmasta.

    On kulunut muutama viikko siitä, kun metsäyhtiö Stora Enso tiputti Oulun niskaan suoranaisen yt-pommin: Suomen suurimman paperitehtaan paperikoneista toinen saatetaan sulkea, ja jopa 400 työntekijää saattaa menettää työpaikkansa.

    Tieto tuli tehtaan työntekijöille järkytyksenä, eivätkä tunnelmat ole siitä juuri valoisammiksi muuttuneet.

    Pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen kertoo, että yt-neuvotteluita on nyt takana reilut pari viikkoa ja takaraivossa kolkuttaa tuntuma siitä, että jätti-irtisanomisia kohti ollaan menossa.

    – Yt-neuvottelut ovat tietenkin vielä kesken, mutta usko siihen, ettei näitä irtisanomisia tehtäisikään, on aika pieni. Toivon ylläpitäminen on haastavaa, Kaikkonen muotoilee.

    Pääluottamusmies kertoo, että työntekijöille on tarjottu viime aikoina tehtaalla muun muassa valmennuskoulutusta, jonka pitäisi auttaa heitä käsittelemään suurta elämänmuutosta. Koulutukseen on hänen mukaansa osallistuttu vaihtelevalla innolla.

    Samaan aikaan Oulun kaupunki varautuu pahimpaan ja etsii kuumeisesti vastausta isoon kysymykseen: miten 400 paperityöntekijälle löydetään uutta työtä, jos he kaikki saavat potkut?

    Nokia-kriisistä päästiin jaloilleen, päästäänkö nyt?

    Useita satoja ihmisiä koskevat irtisanomiset ovat tulleet Oulussa tällä vuosikymmenellä karulla tavalla tutuiksi.

    Muistissa on yhä, miten kylmää kyytiä esimerkiksi Nokia on kaupungissa takavuosina tarjoillut. Oulun elinkeinopolitiikan toteutuksesta vastaavasta Business Oulusta kerrotaan, että kun Nokia ajoi matkapuhelinpuoltaan alas 2010-luvun varrella, työnsä menetti noin 3500 ihmistä.

    Business Oulun mukaan Stora Enson maaliskuussa aloittamat yt:t ovat Oulussa laajuudeltaan suurimmat sitten Nokian myllerryksen, eli isku on raju.

    – Tulee menemään aikaa, että tällainen määrä ihmisiä saadaan työllistettyä uudelleen, Business Oulua johtava Juha Ala-Mursula myöntää.

    Stora Enson Oulun tehtaalla Nuottasaaressa työskentelee kaikkiaan 600 paperityöntekijää.Paulus Markkula / Yle

    Nokia-kriisistäkin kyllä päästiin Oulussa hyvin jaloilleen (Talouselämä), mutta nyt tilanne on kokonaisuudessaan hyvin toisenlainen. Nokian aiemmat muutokset johtuivat Ala-Mursulan mukaan yhtiön sisäisistä haasteista, ei siitä, että it-ala itsessään olisi lähtenyt hiipumaan.

    – Paperiteollisuusala sen sijaan on menossa alaspäin, ja työntekijöitä joudutaan nyt kouluttamaan Oulussa huomattavasti mittavammin uusille aloille ja uusiin tehtäviin. Luulen, että jokainen Stora Ensolla työnsä menettävä joutuu uudelleenkouluttautumaan ainakin jollakin tavalla.

    Ala-Mursula sanoo, että kyse voi olla muutaman viikon tai joidenkin kohdalla jopa parin vuoden koulutuksesta.

    Toivoton tilanne ei kuitenkaan tälläkään kertaa ole.

    Business Oulun selvittämien tietojen perusteella Stora Enson Oulun tehtaan työntekijöiden keski-ikä on 46 vuoden paikkeilla, ja työntekijöiden koulutustaso on korkea, mikä antaa Juha Ala-Mursulan mukaan hyvän pohjan uuden oppimiseen.

    Oulun kaupunki käy parhaillaan läpi alueella avoinna olevia työpaikkoja ja miettii, miten se tukisi muun muassa niitä paperityöntekijöitä, jotka haluaisivat perustaa vaikkapa oman yrityksen.

    Nyt pitää kuitenkin mennä eteenpäin, hetki ja asia kerrallaan. Olli-Pekka Kaikkonen

    Juha Ala-Mursula arvioi, että yleisesti Oulun paperityöntekijöille voisi löytyä uutta työtä muun muassa kuljetuspuolelta, metalliteollisuudesta, rakennustarvikeyrityksistä, talotehtailta tai elektroniikka-alan tuotantolaitoksista.

    Hänen mukaansa työnsä menettävien paperityöntekijöiden on kuitenkin varauduttava siihen, että ainakin alkuun heidän palkkansa todennäköisesti huonontuisi aiemmasta. Paperiliiton mukaan paperityöntekijän keskimääräinen vuosiansio on noin 58 000 euroa vuorolisät sisältäen.

    Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen sanoo, että juuri painava huoli taloudellisesta pärjäämisestä kaihertaa tällä hetkellä monen työntekijän mieltä.

    Osa Oulun tehtaalla toimivista ihmisistä voisi Kaikkosen mukaan olla valmis lähtemään työn perässä myös muualle, mutta eivät suinkaan kaikki.

    – Perheellisten ihmisten voi olla hyvin vaikea lähteä täältä kauemmas.

    Osa yrityksistä kärsii, osa hyötyy

    Suunnitelmat lakkauttaa paperintuotanto Stora Enson Oulun tehtaalta ovat herättäneet paperitehtaan työntekijöiden lisäksi epävarmuutta myös Oulun alueen yrityksissä.

    Stora Enso on tähän asti ostanut esimerkiksi raaka-aineita ja palveluita useilta Oulun alueen firmoilta. Joukossa on muun muassa kemianteollisuuden, kunnossapidon ja logistiikka-alan yrityksiä.

    Ylen aiempi soittokierros yrityksiin paljasti, että hienopaperin tuotannon alasajosuunnitelmat aiheuttavat huolta tulevaisuudesta, mutta monikaan ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin vielä mitenkään.

    Nähtäväksi jää, johtavatko Stora Enson muutokset jossakin vaiheessa yt-kutsuihin muissa yrityksissä.

    Nuottasaaren tehdasalueella toimivassa Kraton Chemicalissa tulevaisuuden näkymiä pidetään sen sijaan varovaisen toiveikkaina.

    Kraton jalostaa Oulun tuotantolaitoksellaan raakamäntyöljyä, jota käytetään jatkojalostuksen jälkeen esimerkiksi maalien ja liimojen raaka-aineena. Öljyä Kraton on saanut käyttöönsä muun muassa juuri Stora Enson Oulun tehtaalta: sitä syntyy selluntuotannon sivutuotteena.

    Pohjois-Pohjanmaalla lähes 5000 avointa työpaikkaaPohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä reilut 4700 avointa työpaikkaa. Vuosi sitten samaan aikaan työpaikkoja oli avoinna reilut 1700 vähemmän.Reilusti yli puolet Pohjois-Pohjanmaan avoimista työpaikoista on Oulun alueella.Eniten avoimia työpaikkoja, yli 1000, on maakunnassa tarjolla palvelu- ja myyntipuolella. Luku sisältää ravintola-alan ja kaupan alan eri myyntipuolen tehtävät.Esimerkiksi rakennusalalla työpaikkoja on auki noin 700, ICT-alalla yli 220 ja eri alojen insinöörinpaikkoja on tällä hetkellä tarjolla reilut 40.

    Lähde: Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

    Jatkossa yhtiö saattaisi voida saada öljyä Stora Ensolta nykyistä enemmänkin, sillä metsäyhtiö on suunnitellut alkavansa tuottaa Oulussa kartonkia. Oulussa tuotettavan pakkauskartongin tekemiseen tarvittaisiin enemmän puuta kuin nykyiseen paperintuotantoon, ja sitä kautta raakamäntyöljyäkin tulisi enemmän.

    – Suhtaudumme tietenkin positiivisesti ajatukseen siitä, että raakamäntyöljyä, joka on rajattu raaka-aine, tulisi markkinoille lisää, Kratonin Oulun tehtaanjohtaja Ari Venninen asettelee sanojaan.

    Kraton saa ympäristölupansa puitteissa jalostaa raakamäntyöljyä Oulun tehtaallaan vuosittain noin 160 000 tonnia. Venninen ei halua kertoa miten suuri osa tästä potista tulee Stora Ensolta, mutta myöntää metsäyhtiön olevan heille "todella tärkeä yhteistyökumppani".

    Stora Enso on arvioinut, että jos yhtiö siirtyy Oulun tehtaalla valmistamaan kartonkia paperin sijaan, Pohjois-Suomesta hankittaisiin sen myötä noin 500 000 kuutiota puuta enemmän kuin nyt.

    Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula pitää tätä hyvänä asiana koko alueen kannalta, kun mietitään teollisuuden sivuvirtoja ja ylipäänsä työllisyyttä.

    – Pelkästään puun hakeminen metsästä ja sen kuljettaminen tehtaan porteille tuo merkittävästi työtä, Ala-Mursula toteaa.

    Stora Enson Oulun pääluottamusmiehen Olli-Pekka Kaikkosen mukaan tehtaan henkilöstö on kovan paikan edessä, ja moni joutunee tulevaisuudessa kouluttautumaan uudelleen.Marko Väänänen / Yle

    Stora Enson Oulun tehdasta ja sen työntekijöitä koskevat päätökset tehtäneen touko-kesäkuun aikana.

    Metsäyhtiö on ilmoittanut, että paperin valmistus jatkuisi kuitenkin Oulun tehtaalla vielä ensi vuoden syyskuun loppuun, joten mahdolliset henkilöstövaikutukset toteutuisivat vuoden 2020 loppuun mennessä.

    Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen sanoo, että tällä hetkellä työntekijät eivät voi muuta kuin odottaa.

    – Huoli jatkosta on kaikilla yhteinen. Nyt pitää kuitenkin mennä eteenpäin, hetki ja asia kerrallaan.

    Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

    Lue myös:

    Stora Enso suunnittelee sulkevansa paperikoneen Oulussa ja vähentävänsä 400 työpaikkaa – työntekijöille isku tuli "puun takaa"

    Mikä muuttuu, kun Suomen suurin paperitehdas siirtyy hienopaperista pahviin? Selkein muutos on tulonsiirto paperityöläisiltä metsänomistajille

    Vaalilakia rikottiin Jyväskylässä ja Oulussa – kymmeniä äänestäjiä käännytettiin etuajassa pois äänestyspaikalta

    Vaalilakia rikottiin Jyväskylässä ja Oulussa – kymmeniä äänestäjiä käännytettiin etuajassa pois äänestyspaikalta


    Marko Pulkkinen saapui Kuokkalan liikekeskuksen ennakkoäänestyspaikalle varttia vaille iltakahdeksan tiistaina. Tyttöystävänsä kanssa pitkän jonon hännillä seissyt Pulkkinen hämmästyi, kun hän kuuli, että vaalitoimitsija oli jo 20 minuuttia...

    Marko Pulkkinen saapui Kuokkalan liikekeskuksen ennakkoäänestyspaikalle varttia vaille iltakahdeksan tiistaina. Tyttöystävänsä kanssa pitkän jonon hännillä seissyt Pulkkinen hämmästyi, kun hän kuuli, että vaalitoimitsija oli jo 20 minuuttia vaille kahdeksan käynyt ilmoittamassa jonottajille, etteivät he ehdi enää äänestää. Väkeä oli lähtenyt paljon pois.

    Pulkkinen tyttöystävineen jäi siitä huolimatta jonoon. Hänellä oli selvä käsitys siitä, että vaalilain mukaan jokainen ennakkoäänestyspaikkaan ennen sen sulkeutumista saapunut on oikeutettu äänestämään, vaikka varsinainen äänestäminen tapahtuisi vasta sulkemisajan jälkeen. (Finlex)

    – Olin ihan ymmyrkäisenä ja hämmästynyt, koska tiesin asian. Tarkistin silti asian vaalilaista siinä jonossa.

    Viittä vaille kahdeksan vaalitoimitsijat tuli uudestaan sanomaan, että jonoon on turha jäädä. Ja taas ihmisiä lähti pois.

    – Jonossa oli varmaan kymmeniä ihmisiä. Aika äkkipikaisia liikkeitä siellä tehtiin. Useiden ihmisten äänioikeus jäi siis todennäköisesti käyttämättä.

    Lopulta niin Pulkkinen kuin hänen tyttöystävänsä ehtivät antaa äänensä vielä ennen kello 20:tä, jolloin äänestyspaikka sulkeutui ja ennakkoäänestys kokonaisuudessaan päättyi. Äänestämisen jälkeen Pulkkinen ilmoitti toimitsijoille, ettei ole vaalilain mukaista hätistää ihmisiä pois.

    – Minulle vastattiin, että äänestyspaikan vastaava oli ohjeistanut toimimaan näin.

    Pulkkinen opiskelee Jyväskylässä valtio-oppia ja on perehtynyt myös politiikan tutkimukseen. Hänestä vaalitoimitsijoiden virhe on iso.

    – Ei tämä ole demokratian mukaista toimintaa.

    "Valitettava virhe"

    Jyväskylän keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Antti-Juhani Kaijanaho myöntää, että Kuokkalan äänestyspaikalla toimittiin väärin. Ohjeistuksen mukaan kaikki ennen määräaikaa jonoon ehtineet saavat äänestää. Hän epäilee, että äänestyspaikalla ohje on tulkittu niin, että vain pieneen koppiin ehtineet saisivat äänestää.

    – Kyseessä on inhimillinen ja valitettava virhe, jollaista ei saisi tapahtua. Otamme jatkossa koulutuksessa huomioon asian.

    Jos jonossa oli ihmisiä, jotka eivät varsinaisena äänestyspäivänä sunnuntaina pääse äänestämään, Kaijanahon mukaan vahinko oli peruuttamaton.

    Kaijanahon mukaan asiaa selvitetään vaalitoimiston kanssa. Asia nostetaan esille myös perjantaina keskusvaalilautakunnan kokouksessa, jossa esillä on ennakkoäänten tarkistamiseen liityviä asioita.

    Myös Oulussa sekoiltiin

    Myös Oulussa oli samanlainen tilanne, asiasta kertoi ensin Kaleva. Oulun kaupungin lakimies Jukka Lampénin mukaan Oulun kaupunginkirjaston ennakkoäänestyspaikalla käännytettiin eilen pois kymmeniä äänestäjiä.

    Lampénin saaman tiedon mukaan kaupunginkirjaston virastomestari ryhtyi poistamaan ihmisiä paikalta kirjaston mennessä kiinni kello 20. Vaalitoimitsijat eivät olleet reagoineet tilanteeseen.

    Oulun kaupungin lakimies Jukka Lampen kertoo, että kaikki vaalitoimitsijat ovat kuitenkin saaneet ohjeet tällaisen tilanteen varalle. Jos äänestäjä on jonossa kello 20, hän saa äänestää ja vaalitoimitsijoiden velvollisuus on olla paikalla niin kauan, että viimeisetkin ovat saaneet äänensä antaa.

    Lampén kertoo, että hän on myös henkilökohtaisesti saanut asiasta keskiviikkona palautetta. Häneen oli ottanut yhteyttä henkilö, joka eilen passitettiin äänestysjonosta pois. Kyseinen henkilö ei pysty äänestämään varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina.

    Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi kertoo tiedotteessa ennakkoäänestyspaikalla tapahtuneen virheen syynä olleen inhimillinen erehdys.

    – Tilanteessa on toimittu väärällä tavalla ja virheen syynä on inhimillinen erehdys. Oulun kaupunki on pahoillaan tapahtuneesta.

    Mahdollisuus kannella tai tehdä tutkintapyyntö

    Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ei ota suoraan kantaa Jyväskylän tai Oulun tiistai-iltaisiin tapahtumiin. Hän uskoo, että keskusvaalilautakunnat hoitavat tarvittavan jälkipuinnin.

    – Jos äänioikeus jää äänestäjästä riippumattomista syistä käyttämättä, niin kyllähän sillä (tilanteella) aina vakavuutta on. Eihän tällaisia yhtäkään pitäisi päästä tapahtumaan.

    Kohteluunsa tyytymättömän äänioikeutettu voi Jääskeläisen mukaan tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Vaalitoimitsijat ovat virkamiehiä, joilla on velvollisuus noudattaa lakia. Virkarikosta epäillessään kansalaisella on mahdollisuus tehdä rikosilmoitus poliisille. Tutkintapyynnön voi tehdä myös keskusvaalilautakunta.

    Tämänkertaisessa ennakkoäänestyksessä annettiin yli 1,5 miljoonaa ääntä.

    – Sekaannuksia tai kysymyksiä herättäneitä tilanteita on suhteessa äänimäärään erittäin vähän, jopa yllättävänkin vähän.

    Kevään eduskuntavaaleissa on noin 4,5 miljoonaa äänioikeutettua ja vaaliviranomaisia on tuhansia. Jääskeläisen mielestä "olisi outoa ja ihmeellistä, jos mitään sekaannuksia ei koskaan sattuisi."

    Juttua päivitetty kello 15.50: Lisätty inhimillinen erehdys ennakkoäänestyspaikalla tapahtuneen virheen syyksi Oulun kaupungin tiedotteen pohjalta.

    Ouran älysormukset käyvät kaupaksi Britteinsaarilla, mutta Brexit uhkaa kasvua –

    Ouran älysormukset käyvät kaupaksi Britteinsaarilla, mutta Brexit uhkaa kasvua – "Epävarmuus tulevista viiveistä on iso haaste"


    Tästä on kyseSopimukseton brexit voi toteutuessaan aiheuttaa monenlaista harmia suomalaisille kasvuyrityksille.Eräs brexitistä mahdollisesti kärsivä yritys on oululainen Oura Health, jonka älysormus on nähty muun muassa Ison-Britannian prinssi...

    Tästä on kyseSopimukseton brexit voi toteutuessaan aiheuttaa monenlaista harmia suomalaisille kasvuyrityksille.Eräs brexitistä mahdollisesti kärsivä yritys on oululainen Oura Health, jonka älysormus on nähty muun muassa Ison-Britannian prinssi Harryn sormessa.Yrityksen aputoiminimen Oura Ringin innovaatiojohtajan mukaan etenkin epävarmuus toimitusajoista nakertaa kauppaa Ison-Britannian suuntaan.

    Kun uutiskuvissa nähtiin itsensä prinssi Harryn käyttävän oululaista Oura-älysormusta, kysyntä ja pääomasijoitukset ponnahtivat nousuun.

    Vain neljä grammaa painava sormus kerää monipuolisesti tietoa kantajansa kehon tilasta, ja älypuhelimen välityksellä se opastaa haltijaansa parempaan uneen ja terveellisempiin elämäntapoihin.

    Britannia on Oura Healthille toiseksi tärkein vientimarkkina Yhdysvaltojen jälkeen. Mutta juuri kun yritys lisää tuotantoa toimitusten nopeuttamiseksi, kova brexit eli Britannian pikaero EU:sta uhkaa hidastaa sormusten vientiä kuningaskuntaan ja keskeisten komponenttien tuontia sieltä Ouluun.

    Kova brexit huolestuttaa

    Oura Ringin innovaatiojohtaja Petteri Lahtela on tyytyväinen sormuksen saamaan kansainväliseen mediajulkisuuteen. Laajalevikkisten lehtien lisäksi juttua sormuksesta ovat Ouluun tulleet kuvaamaan myös CNN ja BBC.

    Lahtela iloitsee, että kerrankin suomalaista tuotetta ei tarvitse oikeastaan markkinoida, kun tuote myy itse itseään.

    Petteri Lahtelan mukaan Oura Ring myy nyt hyvin Britannian markkinoilla. Timo Nykyri / Yle

    Nyt sormuksen valmistajan mukaan toimitusajat Britanniaan uhkaavat kovassa brexitissä venyä kohtuuttomiksi asiakkaille. Lahtelan mukaan nettiostajat vaativat yhä nopeampia toimitusaikoja.

    – Epävarmuus tulevista viiveistä on iso haaste. Se voi vaikuttaa asiakkaisiin, mutta toivomme, että se ei näy meille kovin paljoa. Riskejä siinä kyllä tulee, Petteri Lahtela erittelee.

    Oura Healthissa ja useissa pohjoisen kasvuyrityksissä koetaan, että tietoa on saatavilla vain niukasti kovan brexit-eron vaikutuksista liiketoimintaan, tullauksiin ja esimerkiksi siihen, kumpaan valtioon arvonlisävero maksettaisiin.

    Myös esimerkiksi kainuulaisessa CSE Entertainment -yhtiössä seurataan jännittyneinä, kuinka kovaksi brexit muodostuu. Toimitusjohtaja Veli-Matti Nurkkala uskoo, että CSE:n virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä kuntoilulaitteita myydään jatkossakin Britanniaan, vaikka tuotteiden lähettäminen muuttuisikin työläämmäksi.

    – Olemme tässä vaiheessa ihan yhtä epätietoisia kuin kaikki muutkin. Pyrimme mahdollisimman hyvin reagoimaan, että liiketoiminta jatkuisi, Veli-Matti Nurkkala sanoo.

    Ulkoministeriö patistelee varautumaan

    Ulkoministeriössä arvioidaan, että kova brexit tarkoittaisi yrityksille erilaisten viivytysten lisäksi myös nousevia kustannuksia. Jotkin yritykset joutuisivat esimerkiksi perustamaan ylimääräisiä tytäryhtiöitä Britanniaan.

    Taloudellisten ulkosuhteiden osaston markkinoillepääsy-yksikön vastuuvirkamies Kristiina Kauppisen mukaan tietoa kovasta brexitistä on jo hyvin saatavilla esimerkiksi Valtioneuvoston kanslian brexit-sivustolla.

    Kauppinen muistuttaa, että Suomi vie ja tuo merkittävässä määrin muun muassa IT- ja konsultointipalveluita Britanniaan. Hänen mukaansa suurin vastaavia palveluyrityksiä koskeva muutos kovan brexitin tapahtuessa on se, ettei sähköisiä henkilötietoja enää saisi siirtää automaattisesti EU:n ulkopuoliseen Britanniaan.

    – Myös esimerkiksi patenttien ja tekijänoikeuksien osalta yritysten tulee tarkistaa, miten suojata tuotteensa, Kauppinen suosittelee.

    Uskon, että varautuminen vaihtelee ihan nollasta sataan prosenttiin. Juha Ala-Mursula

    Muutoksia yrityksille voi tulla muun muassa arvonlisäverotukseen, ja erityisesti yli 3 kuukautta maassa olevien työntekijöiden liikkuvuus hankaloituu, Kauppinen toteaa. Hän patistelee yrityksiä viimeistään nyt tarkastelemaan mahdollisia vaikutuksia.

    – Riippuu paljon alasta ja yrityksestä, miten brexit vaikuttaa. Yhtä vastausta ei voida antaa, Kauppinen tiivistää.

    Suuria eroja varautumisessa

    Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula arvioi, että Pohjois-Suomessa yritykset ovat varautuneet kovaan brexitiin hyvin eri tavoin. Pisimmälle suunnitelmat on viety suurissa vientiyrityksissä.

    – Uskon, että varautuminen vaihtelee ihan nollasta sataan prosenttiin. Joillakin on täysi varautuminen, mutta toisilla ei mitään.

    Ala-Mursula ennustaa mahdollisen kovan brexitin aiheuttavan jopa viikkojen viiveitä liiketoiminnalle. Kahden maan välistä kauppaa koskevien sopimusten sekä vienti- ja tuontilupien aikaansaaminen saattaa viedä jopa muutaman kuukauden, Ala-Mursula muistuttaa.

    – Kannattaisi olla huolissaan viiveistä varsinkin, jos liiketoiminta on merkittävää, esimerkiksi kymmenen prosenttia liikevaihdosta.

    Myös Kainuussa brexit värittää tunnelmia viestiyrityksissä. Maakunnallisen kehittämisyhtiön Kainuun Etu Oy:n toimitusjohtaja Antti Toivanen muistuttaa, että tilanne ei ole hyväksi kenellekään osapuolelle, Britannialle itselleenkään.

    – Kyllä tätä on seurattu ihan kyllästymiseen saakka, kaikkihan tämän venkkoilun on nähnyt. Kun Britanniassa alkaa talous sakkaamaan se vaikuttaa koko Eurooppaan ja maailmantalouteenkin, Toivanen puuskahtaa.

    Hankaluuksia horisontissa

    Haavoittuvia aloja pohjoisessa ovat muun muassa matkailu, rahoitusala, metsäteollisuus sekä elektroniikka- ja tietotekniikka-ala, joilla on liiketoimintaa Britannian kanssa, Juha Ala-Mursulan arvioi.

    – Pohjoiseen on Britanniasta myös paljon tuontia, joka kärsii viiveistä.

    Juha Ala-Mursula uskoo, että Britannia joutuu kovassa brexitissä suorastaan kaaokseen, sillä moni toimiala siellä tuo puolet tavaroistaan EU:sta.

    Britannian markkinat ovat ylipäätään vaikeita valloittaa. Kulttuuri ja maan tavat on osattava hyvin.

    Oura Healthin Petteri Lahtelan on silminnähden vaikeaa vastata kysymykseen, miksi Oura Health ei rohkeammin kerro prinssi Harryn kantavan heidän älysormustaan.

    – No siinä on syynä se, että kuningashuone on antanut meille ohjeet, että miten asiasta voi kommunikoida. Ja me emme halua siksi ottaa asiaan kantaa, Lahtera hymyilee.

    Lue lisää:

    Etlan selvitys: Brexitin vaikutukset uhkaavat muodostua huomattavasti ajateltua laajemmiksi

    Työpäivä vaihtui pitsan paistamiseen – hailuotolaiset jäivät mottiin matalan meriveden takia

    Työpäivä vaihtui pitsan paistamiseen – hailuotolaiset jäivät mottiin matalan meriveden takia


    – Ehdotin naapurille, että vedetään iltapäiväpitsat yhdessä, kun hänkään ei päässyt töihin. Eiköhän me oteta kotihommien merkeissä tämä päivä, Iiris Poukkanen kertoo mottipäivän suunnitelmista. Pohjois-Pohjanmaalla Oulun edustalla...

    – Ehdotin naapurille, että vedetään iltapäiväpitsat yhdessä, kun hänkään ei päässyt töihin. Eiköhän me oteta kotihommien merkeissä tämä päivä, Iiris Poukkanen kertoo mottipäivän suunnitelmista.

    Pohjois-Pohjanmaalla Oulun edustalla Hailuodon lauttaliikenne on keskeytetty, koska merivesi on laskenut liian alas. Eniten harmia lauttaliikenteen pysähtyminen aiheuttaa hailuotolaisille, joiden pitäisi käydä mantereen puolella töissä. Saarella asuu vakituisesti noin tuhat ihmistä.

    Iiris Poukkanen viettää tiistaipäivän kotonaan, kun ei päässyt aamulla töihin. Iiris Poukkanen

    Poukkanen kertoo huomanneensa jo eilen illalla, että vesi oli matalalla.

    – Lautalle piti ajaa ihan alamäkeen.

    Kunnantalolla ja koulussa hiljaista

    Myös saaren koulussa ja kunnantalolla on tänään tavallista hiljaisempaa, sillä moni opettaja ja kunnan työntekijä käy Hailuodossa töissä mantereen puolelta. Yhteyksien katkeaminen näkyy myös terveyspalveluissa, vaikka hätätilanteessa apua saadaan mantereelta esimerkiksi helikopterin avulla.

    Saarella on paloasema ja vapaaehtoisia sopimuspalokuntalaisia, jotka ovat paikalla tulipalon sattuessa (Kaleva).

    Iiris Poukkanen uskoo, että saaren asukkaat saavat tänään hoidettua arkiset askareensa. Lautta voi alkaa liikennöidä mahdollisesti jälleen tiistai-iltana.

    – Ei tämä tunnu vielä miltään. Ei ole alkanut ryöstely, mellakointi eikä muu panikointi, eli ihan rauhallisin mielin täällä ollaan, kertoo Hailuodossa vuodesta 2007 lähtien asunut Poukkanen.

    Hailuodon lautta ajaa Oulun Riutunkarista saareen yleensä kesät talvet. Osan aikaa talvesta lauttayhteys on korvattu jäätiellä, mutta se on suljettu jo tältä keväältä.Jarno Tahvanainen / Yle

    Lauttayhteys Oulusta Hailuotoon on yleensä toiminut hankalissakin olosuhteissa, vaikka aivan tavatonta yhteyden katkeaminen ei ole.

    – Konerikon takia on joskus ollut katkoksia, mutta lautat ovat liikkuneet ansiokkaasti. Lautan ammattitaitoinen väki osaa kyllä arvioida, miten hankalissa tilanteissa pitää menetellä. He joutuvat vasta viime kädessä päättämään, että lautta suljetaan, Poukkanen kiittelee.

    Oulussa nostettu ensimmäinen syyte laajimmasta seksuaalirikosepäilystä

    Oulussa nostettu ensimmäinen syyte laajimmasta seksuaalirikosepäilystä


    Syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen yhdestä Oulun seksuaalirikoksesta. Se liittyy laajimpaan vyyhtiin, jossa kahdeksan ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään käyttäneen törkeästi hyväksi alaikäistä tyttöä. Nyt omana juttunaan...

    Syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen yhdestä Oulun seksuaalirikoksesta. Se liittyy laajimpaan vyyhtiin, jossa kahdeksan ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään käyttäneen törkeästi hyväksi alaikäistä tyttöä. Nyt omana juttunaan oikeuteen etenee tapaus yhden epäillyn osalta.

    Yle kertoi aikaisemmin, että hyväksikäyttöä on epäilyn mukaan kestänyt miltei viisi kuukautta yksityisasunnossa, viime vuoden kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Myös epäillyn pahoinpitelyn tekoajaksi on merkitty sama kuin muissa rikoksissa, lähes viisi kuukautta.

    Ensimmäisen epäillyn osalta syyttäjä on nostanut syytteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.

    Oulun poliisi tiedotti vain päivää aiemmin, että osa laajimmasta tapauksesta etenee syyteharkintaan.

    Pia Mäenpää Itä-Suomen syyttäjänvirastosta kertoo, että syyttäjä on saanut koko esitutkinnan ajan materiaaleja käyttöönsä, joten hän on pystynyt tekemään syyteharkintaa jo pitkään.

    Suomessa on neljä seksuaalirikoksiin erikoistunutta syyttäjää ja Mäenpää on yksi heistä. Oulun syyttäjävirastossa ei ole yhtään seksuaalirikoksiin erikoistunutta syyttäjää.

    – Minut kutsuttiin syyttäjäksi laajimpaan kokonaisuuteen liittyen.

    Mäenpää kertoo myös, että laajimman vyyhdin osalta tapaukset on tarkoitus saada käsiteltyä ennen kesälomia.

    Eilen poliisi tiedotti myös toisen tapauksen menevän syyttäjälle. Sen syyteharkinta on valmistumassa piakkoin.

    Laajan rikoskokonaisuuden esitutkinta on vielä kesken muiden epäiltyjen osalta. Jokainen juttu käsitellään erikseen.

    Lue myös:

    Mies tuomittiin 14-vuotiaan törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä Oulussa – 22-vuotias tapasi uhrinsa Snapchatissa ja raiskasi hänet

    Ensimmäinen tuomio Oulun seksuaalirikoksista – uhri alle 10-vuotias tyttö, joka tunsi erityistä luottamusta tekijään

    Toinen Oulun törkeä seksuaalirikosepäily oikeudessa – Tämän tiedämme nyt uhrien ja epäiltyjen määristä ja poliisitutkinnasta

    Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

    Uhkauksia joukkoraiskaamisesta ja lasten yhteystietojen tiedustelua – kaupunginvaltuutetut kertovat Oulun koventuneesta ilmapiiristä

    Merivesi liian matalaa, Hailuodon lauttaliikenne keskeytetty ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin

    Merivesi liian matalaa, Hailuodon lauttaliikenne keskeytetty ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin


    Pohjois-Pohjanmaalla Oulun edustalla Hailuodon lauttaliikenne on keskeytetty, koska merivesi on laskenut liian alas. Lasku johtuu siitä, että pohjoisesta puhaltava tuuli on painanut meriveden alas jo muutoinkin matalaksi tiedetyllä...

    Pohjois-Pohjanmaalla Oulun edustalla Hailuodon lauttaliikenne on keskeytetty, koska merivesi on laskenut liian alas.

    Lasku johtuu siitä, että pohjoisesta puhaltava tuuli on painanut meriveden alas jo muutoinkin matalaksi tiedetyllä Perämerellä.

    Lautan päällikkö Timo Grönlund kertoo, että lautta saattaa päästä liikenteeseen vasta iltapäivällä. Hänen mukaansa meriveden korkeus on laskenut aamulla 1,12 metriä.

    – Väylä, missä lautta liikennöi, on 4,6 metriä syvä ja lautan syväys on 3,8 metriä.

    Grönlund ei muista, että vastaavanlaista olisi tapahtunut kertaakaan hänen 20-vuotisen uransa aikana.

    Hailuodon lauttaa käyttää Grönlundin mukaan aamuisin sadasta kahteen sataan ihmistä, jotka kulkevat mantereelle töihin. Saarella asuu vakituisesti noin tuhat ihmistä.

    Ilmatieteen laitoksen merivedenkorkeusseurannan mukaan veden laskua on tapahtunut Oulun mittausasemalla -115 senttimetriä.

    Kaikkien aikojen ennätys Oulun mittausasemalta löytyy tammikuulta vuonna 1929, jolloin merivesi laski -131 senttimetriä. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan ennätys menee uusiksi tänään.