Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Kaleva: Vaalilain rikkominen poiki rikosilmoituksen ja kantelun oikeusasiamiehelle – Äänestäjiä käännytettiin pois liian aikaisin

    Kaleva: Vaalilain rikkominen poiki rikosilmoituksen ja kantelun oikeusasiamiehelle – Äänestäjiä käännytettiin pois liian aikaisin


    Epäilys vaalilain rikkomisesta on johtanut rikosilmoitukseen ja kanteluun eduskunnan oikeusasiamiehelle, kirjoittaa uutismedia Kaleva. Poliisi tutkii tapausta vaalituloksen vääristämisenä. Kymmeniä äänestäjiä käännytettiin ennen aikojaan pois...

    Epäilys vaalilain rikkomisesta on johtanut rikosilmoitukseen ja kanteluun eduskunnan oikeusasiamiehelle, kirjoittaa uutismedia Kaleva. Poliisi tutkii tapausta vaalituloksen vääristämisenä.

    Kymmeniä äänestäjiä käännytettiin ennen aikojaan pois eduskuntavaalien ennakkoäänestyspaikoilta Oulussa ja Jyväskylässä kaksi viikkoa sitten. Vaalilain mukaan jokainen ennakkoäänestyspaikkaan ennen sen sulkeutumista saapunut on oikeutettu äänestämään, vaikka varsinainen äänestäminen tapahtuisi vasta sulkemisajan jälkeen (Finlex).

    Kalevan mukaan rikosilmoituksen lisäksi oikeusvalvontaa hoitaville viranomaisille on tullut kaksi kantelua äänestäjien käännyttämisestä.

    Kiirastorstaina tuplasti liikennettä tavalliseen torstaihin verrattuna – liikenne vilkastuu iltapäivällä

    Kiirastorstaina tuplasti liikennettä tavalliseen torstaihin verrattuna – liikenne vilkastuu iltapäivällä


    Pääsiäisen menoliikenne on käynnistynyt rauhallisesti. Ajosää on suuressa osassa Suomea aurinkoinen, ja toistaiseksi liikennettä hidastavilta onnettomuuksilta on vältytty. Liikennepäivystäjä Heidi Peltomaa Tampereen tieliikennekeskuksesta...

    Pääsiäisen menoliikenne on käynnistynyt rauhallisesti. Ajosää on suuressa osassa Suomea aurinkoinen, ja toistaiseksi liikennettä hidastavilta onnettomuuksilta on vältytty.

    Liikennepäivystäjä Heidi Peltomaa Tampereen tieliikennekeskuksesta kertoo, että tänään kiirastorstaina on kaksinkertainen määrä liikennettä normaaliin torstaihin verrattuna. Ruuhkia ei ole odotettavissa, mutta liikenne saattaa paikoin jonoutua.

    Liikenteen odotetaan vilkastuvan iltapäivällä yhden aikoihin ja normalisoituvan seitsemältä illalla. Vilkkaimmat tieosuudet ovat Nelostiellä Helsinki–Lahti–Jyväskylä-välillä, Kolmostiellä Helsingistä Tampereen suuntaan ja Viitostiellä Heinolan ja Varkauden välillä.

    Peltomaa muistuttaa, että pohjoisilla tieosuuksilla voi olla yhä tarvetta talvirenkaille, vaikka päätieosuudet ovatkin pääosin kuivia.

    Kaksipyöräiset ilmestyivät katukuvaan

    Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen päivystää liikenteessä Kolmostiellä ajamalla Seinäjoelta Tampereelle. Pohjosen mukaan tielle mahtuu hyvin, eikä ruuhkista ollut ainakaan ennen puoltapäivää vielä tietoa.

    – Tässä näyttäytyy samanlainen tilanne kuin meidän muissakin juhlapyhissämme, eli menoliikenne alkaa päivää aiemmin kuin ennen. Ihmisillä on erilaisia työaikoja ja vapaita. Se näkyi eilen tien päällä, ja liikenteessä näytti paljon arkikeskiviikkoa vilkkaammalta.

    Pohjosen mukaan ainakin Etelä-Suomen päätieverkolla on tänään täysi kesäkeli. Hän muistuttaa, että liikenteessä näkyy kevään merkkinä myös moottoripyöriä, ja autoilijoiden kannattaa olla tarkkana eteen tulevien tilanteiden kanssa.

    Lue myös: Pääsiäinen tietää poikkeuksia liikenteeseen ja aukioloihin – katso muutokset täältä

    Vihreiden ensimmäinen kansanedustaja Lapista jäi 9 äänen päähän – tutkija: puolueen tie korkeuksiin koko maassa on vain ajan kysymys

    Vihreiden ensimmäinen kansanedustaja Lapista jäi 9 äänen päähän – tutkija: puolueen tie korkeuksiin koko maassa on vain ajan kysymys


    Vihreiden historian paras tulos näkyy kannatuksen kasvuna ympäri maata sekä ennätyssuurena eduskuntaryhmänä. Uusia paikkoja eduskuntaan tuli viisi, eivätkä kaikki niistä ole perinteisesti vihreiden vankalta kannatusalueelta...

    Vihreiden historian paras tulos näkyy kannatuksen kasvuna ympäri maata sekä ennätyssuurena eduskuntaryhmänä. Uusia paikkoja eduskuntaan tuli viisi, eivätkä kaikki niistä ole perinteisesti vihreiden vankalta kannatusalueelta pääkaupunkiseudulta.

    Kannatuksen kasvu voi tulevaisuudessa tarkoittaa lisää kansanedustajia. Esimerkiksi Lapissa oli erittäin lähellä vihreiden ensimmäisen ehdokkaan läpi pääseminen. Paikka jäi lopulta yhdeksän äänen päähän: eduskuntaan valittiin keskustan Markus Lohi, ja ensimmäisenä putosi vihreiden Riikka Karppinen.

    Yle Uutisgrafiikka

    Riikka Karppinen keräsi valtakunnallisesti kolmanneksi eniten ääniä vihreistä, hänen edelleen menivät vain Helsingin vaalipiiristä Pekka Haavisto ja Maria Ohisalo.

    24-vuotias kunnanvaltuutettu ja eduskuntavaalien ensikertalainen Karppinen sai 7 814 ääntä.

    – Tämähän on aivan historiallinen tilanne, että Lapissa vihreä ehdokas on kolmanneksi eniten ääniä saanut ehdokas koko puolueessa valtakunnallisesti. Sikäli minun täytyy olla kyllä erittäin tyytyväinen tähän tulokseen ja olen sitä aidosti, Karppinen kertoi eilen tulosten laskennan ohessa.

    Lapin Vihreät ry:n toiminnanjohtaja Tarja Pasma arvioi, että vaalipiirissä saadun menestyksen taustalla on kaksi asiaa.

    – Ensinnäkin yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut, halutaan muutosta nykyhallituksen menolle. Toiseksi meillä oli Riikka Karppinen ehdokkaana, joka tunnettiin täällä jo ennen kuin alkoi ehdokkaaksi, ja hän teki kovan vaalityön.

    Lapin lisäksi Vaasan ja Satakunnan vaalipiireistä ei vihreitä eduskuntaan noussut. Sen sijaan Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Helsingissä vihreät saivat lisäpaikkoja.

    Vihreiden kannatus pienillä paikkakunnilla

    Vihreiden kannatus oli jälleen vahvaa Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireissä. Kunnittain puolueelle suosiollisimmat olivat taas Helsinki, Espoo, Tampere ja Jyväskylä.

    Mutta nelikon jälkeen seuraaviksi nousivat Pelkosenniemi ja Sodankylä. Esimerkiksi Pelkosenniemellä puolueen kannatus yli tuplaantui 7,3 prosentista 16,2 prosenttiin. Syynä tähän on Riikka Karppisen menestys. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan yhden tai muutaman voimakkaan paikallisen aktiivin työ on usein puolueen kannatuksen nousun taustalla pienillä paikkakunnilla.

    – Tämä on tyypillistä siihen vaiheeseen puolueen kehityshistoriassa kun ollaan murtautumassa kaikissa vaalipiireissä vakavasti otettavaan kategoriaan. Pioneereja tarvitaan puolueelle hankaliin paikkoihin.

    Vihreiden nousu yhdeksi isoimmista puolueista ei ole enää kovin kaukana – ja aika suosii puoluetta. Sitä äänestävien ikärakenne on muista puolueista poikkeava, sillä heitä äänestävät nuoret. Ja seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä on jälleen neljä uutta vuosiluokkaa uurnilla.

    Jokisipilä näkee näissä vaaleissa vihreiden kannatuksen takana olevan puolueelle suosiolliset isot vaaliteemat, etenkin ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvät asiat.

    – Vaalikeskusteluissa ilmastonmuutos oli isona teemana ja vihreät on siinä uskottavampi verrattuna mihin tahansa muuhun eduskuntapuolueeseen. Heillä asia on ollut teemapaletissa aina vuodesta 1983 saakka.

    Entinen puheenjohtaja tippui

    Keski-Suomessa puolue sai viime kuntavaaleissa historiallisesti enemmistön Jyväskylän kaupunginvaltuustoon, puolueen kannatus oli 12,4 prosenttia. Sama lento ei kuitenkaan jatkunut näissä vaaleissa, sillä puolue ei päässyt tavoitteeseensa eli kahteen edustajapaikkaan ja sen kannatus laski kuntavaaleista 1,2 prosenttiyksikköä.

    Puoleen puheenjohtajanakin toiminut Touko Aalto putosi, ja puolueen ääniharavaksi nousi Bella Forsgren 4 365 äänellä. Aalto sai nyt 3 073 ääntä, edellisissä eduskuntavaaleissa äänimäärä oli 4 326.

    Aalto ilmoitti aamupäivällä tekstiviestillä, ettei anna haastatteluja putoamisestaan. Ennakkoäänten jälkeen lyhyesti tilannetta kommentoinut Aalto oli jo tuolloin vaitonainen.

    – Asiat mitkä eivät ole omissa käsissä, niitä on turha murehtia. Lasketaan äänet ja katsotaan mitä tapahtuu. Bella Forsgrenin suoritus on totta kai hieno, politiikassa tarvitaan nuoria naisia. Hänellä on paljon näköjään luottamusta Keski-Suomessa, mikä on hieno ja iloinen asia.

    Aalto kommentoi myöhemmin julkisessa Facebook-päivityksessä lyhyesti asiaa.

    Politiikan armottomuus näkyy Aallon kohtalossa: hän nautti historiallisen korkeita kannatuslukuja vielä jokin aika sitten, mutta nyt ei onnistunut uusimaan mandaattiaan.

    – Vaikka menestys on tähtiin kirjoitettu vihreiden kaltaisella liikkeellä, ei se poliittisen kannatuksen tavoittelu ole sen helpompaa. Jos herpaantuu, jos ei tee kaikkia asioita oikein, niin kyllä se loppuukin nopeasti, Markku Jokisipilä toteaa.

    Bella Forsgren on yksi vihreiden uusista kansanedustajista.Laura Tolonen / Yle

    Uutena läpimennyt Forsgren iloitsi siitä, että vihreät sai Keski-Suomessa enemmän ääniä kuin koskaan aiemmin eduskuntavaaleissa. Samalla hän myös harmitteli, ettei puolueen tavoite ei täyttynyt vaalipiirissä.

    – Pitää miettiä, että mitä tulisi tehdä ensi kerralla paremmin. En usko, että ehdokasasettelu olisi voinut olla meillä parempi, mutta vaalien alla keskusteluissa olleet teemat ovat saattaneet vaikuttaa.

    Forsgren ei osaa arvioida, vaikuttiko Aallon tippumiseen hänen vetäytymisensä puolueen johdosta.

    Valtakunnallisesti vihreiden vaalivoiton taustalla Forsgren näkee ilmastokysymykset sekä edellisen hallituksen kuristavat toimenpiteet, joiden hän arvioi herättäneen äänestäjissä epäreiluuden tunteen.

    14 uutta vihreää

    Vihreiden 20 kansanedustajasta peräti 14 on uusia: eduskuntaan nousivat esimerkiksi näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius, Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela sekä Suomen Lukiolaisten Liiton pääsihteeri Saara Hyrkkö.

    Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen toteaa vaalien olleen suuret arvovaalit: Sipilän hallituksen politiikkaa ajaneet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset hävisivät ja kirkkaimmat vaihtoehdot tälle tarjonneet puolueet voittivat.

    – Vihreät edustavat inhimillisempää politiikkaa näiden kovien arvojen jälkeen. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, koulutuksen kunnianpalautus ja tasa-arvon edistäminen ovat selvästi äänestäjiä lähellä.

    Vihreillä on nyt kaikkien aikojen suurin eduskuntaryhmä, jota Miettisen mukaan on vaikea ohittaa hallitusneuvotteluissa. Puolue on valmis osallistumaan neuvotteluihin sellaisesta hallituksesta, joka nostaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kunnianhimon tasoa, tekee merkittävän satsauksen koulutukseen sekä torjuu köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

    Voit keskustella aiheesta 15.4. klo 22 saakka.

    Hollannin hoivaihme rantautuu Suomeen –

    Hollannin hoivaihme rantautuu Suomeen – "Hoitajamitoitus, aivan hullua!"


    Buurtzorg-malli on herättänyt maailmalla suurta ihastusta. Monet Suomenkin terveyspomot ovat matkustaneet katsastamaan Hollannin ihmettä. Vähemmän esimiehiä ja enemmän itseohjautuvuutta. Vanhuksille parempaa hoivaa – ja hoitajille parempaa...

    Buurtzorg-malli on herättänyt maailmalla suurta ihastusta. Monet Suomenkin terveyspomot ovat matkustaneet katsastamaan Hollannin ihmettä.

    Vähemmän esimiehiä ja enemmän itseohjautuvuutta.

    Vanhuksille parempaa hoivaa – ja hoitajille parempaa palkkaa.

    Myös Yle vieraili viime kesänä Hollannissa tekemässä juttua tästä Buurtzorgin mallista.

    Nyt Hollannin hoivamenestyjä aikoo laajentaa toimintaansa Suomeen. Buurtzorgin kansainvälisistä kumppanuussopimuksista vastaava johtaja John Lindström kertoo, että Suomesta on tullut paljon yhteydenottoja vuoden mittaan.

    Ylen tietojen mukaan Buurtzorgin neuvottelut yhteistyöstä Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen kanssa ovat jo loppusuoralla.

    Buurtzorgin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava päällikkö John Lindström selvittelee mallin tuomista Suomeen.Kristofer Andersson / Yle

    Buurtzorgin kotipalvelyksiköissä merkittävin ero muihin on se, ettei esimiehiä juuri tarvita. Työtä tehdään pienissä 10–12 hengen tiimeissä, joissa ei ole vetäjää. Sairaanhoitajat järjestelevät itse työnsä.

    Jos ongelmia syntyy, niitä ratkaisemaan on palkattu "valmentajia".

    Esimiesten katoaminen näkyy selvästi luvuissa: Buurtzorg työllistää 10 000 hoitajaa. He jakautuvat 850:een tiimiin, joilla on vain 15 valmentajaa.

    Lindströmin mukaan pomojen puute ei ole Buurtzorgin mallissa itseisarvo, mutta henkilöstön oman vastuunoton ajatellaan tuottavan parasta palvelua.

    – Uskomme, että hoitohenkilökunta on ammattilaisia, joihin voi luottaa. He tietävät parhaiten, miten annetaan hyvää hoitoa. Miksi palkata päälliköitä ja työnjohtajia, jotka enemmän häiritsevät kuin tukevat työntekoa?

    Kaija Laakso toivoisi, että vähän useammin tulisi käymään sama hoitaja.Kristofer Andersson / Yle”On oikeasti kivaa kun osaa”

    – Nuo sukat pannaan rollaattorin kyytiin. Otetaan sieltä ne miniän antamat sukat. Niissä on jarrut pohjassa, Kaija Laakso ohjeistaa tottuneesti.

    – Jarrut pitääkin olla, ettei liukastu, lähihoitaja Jasmiini Eskola myötäilee.

    Puolen tunnin kuluessa pitää vielä antaa lääkkeet ja tipauttaa silmätipat. Paikkojakin pitää vähän järjestellä, vaikka Laakson asunto siisti onkin.

    Eskolan työ on itsenäistä. Hän tekee työtä järvenpääläisessä kotihoidon tiimissä, jossa ei ole vetäjää.

    Järjestelmä muistuttaa monessa suhteessa Buurtzorgin mallia. Tiimissä on 8–12 henkilöä, heistä kaksi on sairaanhoitajia ja loput lähihoitajia.

    – On kiva tehdä työtä, kun ei tarvitse koko ajan pyytää apua, vaan pystyy itse tekemään asiakkaan asiat kokonaisvaltaisesti, vaikka ei olekaan sairaanhoitaja, Eskola sanoo.

    Aiemmin tiimin vetäjänä oli sairaanhoitaja, mutta nyt hänkin keskittyy hoitotyöhön. Eskolan mukaan tavoitteena on, että tiimissä kaikki lähihoitajat osaavat kaikkea.

    – Olen yrittänyt sanoa muillekin, että on oikeasti kivaa kun osaa.

    Jasmiini Eskola on työskennellyt lähihoitajana 8 vuotta. Hänelle itsenäinen työ sopii.Kristofer Andersson / Yle

    Järvenpään kotihoidossa alkoi itseohjautuvien yksiköiden kokeilu loppuvuodesta 2017.

    Kotona asumista tukevien palvelujen päällikön Johanna Sinkkosen mukaan hoitajat aloittivat kokeilun mielellään.

    – Kotihoitajan työ on itsenäistä, joten hoitajilla oli hyvät valmiudet oman työn johtamiseen.

    Sinkkosen mukaan ristiriitoja on vähän, kun kaikkien on otettava vastuuta ja puhuttava keskenään ajoissa.

    Ongelmiakin oli. Esimerkiksi yksi tiimi pyrki kehittämään kokouskäytäntöjään, mutta se ei ollutkaan eduksi kokonaisuudelle. Asiakaskäynnit viivästyivät.

    – Opimme, että raamien pitää olla selkeät. Kaikkien pitää tietää, mistä he saavat päättää.

    Sinkkonen korostaa, että vanhojen tapojen muuttaminen on hidasta.

    ”Tytöt ja pojat pitävät mummosta hyvää huolta”

    Järvenpään kotihoidossa asiakkaille on määritelty hoitokäyntien kestot. Niissä rajoissa Jasmiini Eskola ja muut tiimiläiset voivat suunnitella työtään.

    – Emme esimerkiksi vie asiakkaita suihkuun aamuisin, koska silloin on eniten käyntejä. Suihkutukset hoidetaan päivällä, Eskola kertoo.

    Työvuorotkin suunnitellaan itse. Lisäksi on tiimikokouksia, joita kukin vetää vuorollaan.

    Kaija Laakso on tyytyväinen saamaansa apuun.

    – Nämä tytöt ja pojat pitävät mummosta hyvää huolta.

    Sitä Laakso harmittelee, että ovella on turhan usein eri henkilö. Sijaisia tarvitaan yhä usein, tietää myös Jasmiini Eskola.

    – Kunhan meitä olisi muutama enemmän, sitten tämä sujuisi hyvin.

    Buurtzorgin menestystarina on innoittanut Suomen kuntia omiin kokeiluihin. Järvenpään lisäksi ainakin Helsingissä, Tampereella ja Sipoossa on kotihoidon itseohjautuvan tiimityön kokeiluja.

    Ylelle kerrotaan, että kaikki työntekijät eivät välttämättä ole mallista innoissaan. Osa on mieluummin huolehtimatta hallinnollisista asioista ja haluaa esimieheltä selvät vastaukset.

    Sairaanhoitaja Jos de Blok perusti kollegoidensa kanssa Buurtzorg-säätiön vuonna 2006. Sasha Silvala / YleNaapuriapu uuteen kunniaan

    Buurzorg tarkoittaa vapaasti käännettynä naapuriapua. Nimi tulee siitä, että Hollannissa hoitotiimi saattaa ottaa naapuruston mukaan seuraamaan, miten vanhus pärjää kotonaan.

    Tämä ei välttämättä ole kopioitavissa Suomeen. Ja eroja on muitakin.

    Hollannin Buurtzorgin tiimeissä kaikki ovat sairaanhoitajia, mutta Suomessa kodeissa käyvät yleensä lähihoitajat.

    Lisäksi Hollannissa kaikki terveyspalvelut ovat yksityisiä. Terveydenhoito katetaan vakuutuksilla eikä veroilla kuten Suomessa.

    Jos de Blok ehti työskennellä sairaanhoitaja pitkään ennen Buurtzorgin perustamista.Sasha Silvala / Yle

    Sairaanhoitaja Jos de Blok perusti muutaman kollegansa kanssa Buurtzorgin vuonna 2006. Perustajat olivat tyytymättömiä työhönsä ja kotihoidon laatuun.

    Tänään Buurtzorg on kuin franchising-yritys, joka myy säädeltyä palvelupakettiaan. Toimintaa on jo 24 maassa.

    – Parhaimmillaan syntyy verkosto, jossa jaetaan oppeja keskenään, johtaja John Lindstöm sanoo.

    Yhteistyö Buurtzorgin kanssa lähtee usein muutostarpeesta tai kriisistä, esimerkiksi vaikeudesta rekrytoida hoitajia. Lindströmin mukaan säätiö valikoi kuitenkin yhteistyökumppaninsa tarkkaan.

    – Malli ei ole avoin kaikille. Täytyy olla yhteinen arvopohja ja näkemys siitä, miten hoito järjestetään.

    Buurtzorg toimii myös Lindströmin kotimaassa Ruotsissa. Siitä Lindström puhuu hiukan harmistuneesti. Mallista ei saada siellä kaikkia tehoja irti.

    Ruotsissa kunnilla on yksityisiä ja julkisia palveluita ja erillisiä tietojärjestelmiä. Kotisairaanhoito ja kotihoito ovat erillään. Pirstaleisuus haittaa mallin levittämistä.

    – Suomessa on varmaan sama tilanne.

    Buurtzorgin pääkonttori löytyy pienestä Almelon kaupungista Hollannista.Sasha Silvala / Yle0,7 hoitajaa – aivan hullua!

    Miltä buurzorgilaisesta kuulostaa Suomen vanhustenhoidossa keskusteluun noussut sitova hoitajamitoitus, jossa yhtä laitoshoidossa olevaa vanhusta kohti pitäisi olla 0,7 hoitajaa?

    – Täysin hullua! Lindström sanoo.

    Lindströmin mukaan hoidossa pitäisi pyrkiä aivan toiseen suuntaan.

    Niin kotihoivassa kuin laitoshoivassakin ongelmia yritetään liiaksi ratkaista lisäämällä sääntöjä, hallintoa ja kontrollia. Lopulta hoitohenkilökunnalle jää Lindströmin mukaan yhä vähemmän aikaa hoitotyöhönsä.

    Hoivassa on tutkittava ihmisten tarpeita.

    Suihku ei ole vain suihku

    Buurtzorg maksaa Hollannissa sairaanhoitajille keskimääräistä parempaa palkkaa, joten työntekijöitä on helppo löytää. Hollantilaisen konsulttilaskelman mukaan asiakaskäynnit ovat lyhyempiä kuin muilla alan toimijoilla – siitä huolimatta hoitoon haluaisi paljon useampi kuin voidaan ottaa.

    Säätiömallilla toimiva Buurtzorg ei tavoittele voittoa. Tuotot investoidaan toimintaan.

    Lindströmin mukaan tehokkuus perustuu siihen, että alussa asiakkaan tarpeet selvitetään laajasti, ei vain terveydentilaa. Toinen etu on koulutettu erikoistunut henkilökunta.

    – Kun sairaanhoitaja vie ihmisen suihkuun, se ei ole vain suihkussa käynti. Samalla hän voi havaita ajoissa ongelman, kuten liian vähäisen ravinnon saannin. Ongelmaan päästään puuttumaan nopeasti.

    Lue myös:

    Vanhukset saavat kotonaan niin tehokasta hoitoa, että yrityksestä tuli jo liiankin suosittu – Löytyykö kotihoivan ihme Hollannista?

    Työpaikan tehottomin osa saattaa olla oma pomosi – Suomen parhaina työpaikkoina pidetään yrityksiä, joissa ei ole esimiehiä

    Bakteerien ase käännettiin niitä itseään vastaan: suomalaistutkijat onnistuivat tuhoamaan bakteerien vastustuskyvyn antibiooteille

    Bakteerien ase käännettiin niitä itseään vastaan: suomalaistutkijat onnistuivat tuhoamaan bakteerien vastustuskyvyn antibiooteille


    Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä kehittää keinoja hillitä bakteerien nopeasti yleistyvää vastustuskykyä antibiooteille. Vastustuskyky toimii siten, että bakteerit tuottavat entsyymejä, jotka pilkkovat antibiootteja. Lopputulos on se, että...

    Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä kehittää keinoja hillitä bakteerien nopeasti yleistyvää vastustuskykyä antibiooteille.

    Vastustuskyky toimii siten, että bakteerit tuottavat entsyymejä, jotka pilkkovat antibiootteja. Lopputulos on se, että antibiootit eivät enää tepsi tulehduksiin.

    Akatemiatutkija Matti Jalasvuoren mukaan bakteerit muuttuvat vastustuskykyisiksi antibiooteille pääasiassa kahdesta syystä.

    Ensimmäinen on se tutumpi: antibiootteja käytetään paljon, ja kuureista jäävät henkiin ne bakteerit, jotka kestävät antibiootteja parhaiten. Toinen syy on se, että bakteerit voivat siirtää geenejä toisilleen. Ne voivat siis muuttua vastustuskykyisiksi myös ilman antibiootteja.

    – Etenkin hankalia sairaalainfektioita aiheuttavien suolistoperäisten bakteerien kuten Escherichia colin ja Klebsiella pneumoniaen antibioottiresistenssin syynä on usein geeninsiirto bakteereiden välillä, kertoo Jalasvuori Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

    Molemmat bakteerit kuuluvat yleisimpiin tulehdusten aiheuttajiin.

    Bakteerit jakamaan vastustuskykyä tuhoavia geenejä

    Jalasvuoren johtama ryhmä kehittää bakteereja, jotka käyttävät hyväkseen bakteerien kykyä jakaa geenejä keskenään.

    Ryhmä on kehittänyt bakteereja, jotka levittävät resistenssin sijaan vastustuskykygeenejä tuhoavaa perimäainesta. Geneettisesti muokattuihin bakteereihin on liitetty niiden omaan immuunipuolustukseen liittyviä CRISPR-geenielementtejä.

    Bakteerisolussa CRISPR tunnistaa vastustuskyvyn tuottavan geenin ja tuhoaa sen.

    – Tämän elementin siirtyminen bakteeriin tekee aiemmin vastustuskykyisestä bakteerista jälleen herkän antibiooteille, Jalasvuori tiivistää.

    CRISPR-elementit voidaan siirtää harmittomiin bakteereihin, joiden avulla elementit voidaan viedä esimerkiksi suolistoon ja sitä kautta osaksi ihmisen luonnollista bakteeristoa.

    Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt tutkijaryhmälle 255 000 euron avustuksen geeninsiirtotutkimuksiin.

    Tutkimusartikkeli Midbiotics: conjugative plasmids for genetic engineering of natural gut flora on julkaistu Gut Microbes -lehdessä.

    Lue myös: Superbakteerit yleistyvät, pitääkö niitä pelätä? – Viisi tärkeintä faktaa superbakteereista

    Bakteerit selättävät antibiootit yllättävän monilla keinoilla

    Professori huolissaan antibioottien tehon heikkenemisestä: "Ihmisiä menehtyisi tavallisiin infektioihin, joita tällä hetkellä pystymme hoitamaan"

    Amputoidut raajat ja pissapurkit lämmittävät taloja palaessaan, ennen sappikivet saattoi saada muistoksi – mietitkö verinäytteesi kohtaloa?

    Amputoidut raajat ja pissapurkit lämmittävät taloja palaessaan, ennen sappikivet saattoi saada muistoksi – mietitkö verinäytteesi kohtaloa?


    Tästä on kyseKysyimme sairaalassa syntyvän ihmisperäisen jätteen kiertokulkua Etelä-Savon, Pirkanmaan sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiireistä.Näiden alueiden sairaaloissa syntyvät ihmisestä otetut osat päätyvät poltettavaksi...

    Tästä on kyseKysyimme sairaalassa syntyvän ihmisperäisen jätteen kiertokulkua Etelä-Savon, Pirkanmaan sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiireistä.Näiden alueiden sairaaloissa syntyvät ihmisestä otetut osat päätyvät poltettavaksi jätteenpolttolaitoksille Riihimäelle tai Vantaalle.Vielä muutama vuosi sitten sairaalajätettä haudattiin kaatopaikoille.Jotkut potilaat ovat pyytäneet leikkauksestaan muistoksi omat sappi- tai munuaiskivet.

    Suurin osa meistä joutuu joskus pistäytymään joskus lääkärillä näytteenottoa varten. On verikokeita, virtsanäytteitä ja nieluviljelmiä. Luomileikkauksia, kynnen irrottamista, hampaan poistoa – puhumattakaan isommista asioista, kuten amputaatiosta.

    Minne veremme matkustaa, kun laboratoriotutkimukset on tehty? Kuka miettii nielurisojemme loppusijoitusta, ja minne päätyvät lukuisat virtsanäytteet, joita sairaaloissa kertyy?

    Paavo Niutanen on kuvannut omat munuaiskivensä tarkkaan. Kyseessä on tällä kertaa valomikroskooppi kuva noin kymmenkertaisella suurennoksella.Paavo Niutasen arkisto.

    Eräänä päivänä 15 vuotta sitten jyväskyläläinen Paavo Niutanen havaitsi itsessään hirvittävää kipua kesken työpäivän. Mies ajatteli kuolevansa kipuun ja päätti lähteä sairaalaan.

    Siellä selvisi, että kyseessä oli munuaiskiven aiheuttama kipu. Sitä on kuvailtu kovimmaksi kivuksi mitä sairaus voi aiheuttaa (Ilta-Sanomat).

    Mutta se oli vasta ensimmäinen kerta. Niutanen, nykyisin 72-vuotias eläkkeelle jäänyt biologi, sai kokea munuaiskivikohtauksia vielä kaksi kertaa.

    Ja jokaisesta kerrasta kiviä on myös tallessa.

    Kivistä viimeisimmän hän sai lääkäriltä Jyväskylässä. Hoitaja ei ensin meinannut luovuttaa kiveä, sillä sitä haluttiin analysoida, mutta Niutanen kysyi asiaa vielä tutulta lääkäriltä.

    – Lääkäri sanoi, että sinun kivihän se on, ilman muuta, Niutanen toteaa.

    Niinpä Niutasella on munuaiskiviään näyteputkilossa kotona, kolmena kappaleena. Biologina Niutanen halusi valokuvata jokaisen niistä, ja on myös kullannut ne elektronimikroskoopilla käsittelyä varten.

    Veri saa kiehua, ainakin sairaalajätteen loppusijoituksessa. Verinäytteet nimittäin poltetaan henkilötunnuksineen kovassa lämmössä.AOP

    Sairaalajätteen nykyinen kiertokulku on paitsi monimutkainen, myös yllättävän tuore käytännöiltään.

    Mutta vieläkö osia itsestään voi saada lääkäristä mukaan? Ja miksi vanhoilta kaatopaikoilta voisi löytää ihmisjäänteitä?

    Voiko joku nyysiä koeputkiloni?

    Sairaalajätteen loppusijoittamisen ei selvästi oleteta olevan lähtökohtaisesti maailman kiinnostavin aihe, ainakaan ammattilaispiirien ulkopuolella. Siksipä sairaalainsinööri Esa Särkimäki ensin ihmettelee asiasta kyselemistä puhelimessa.

    Lopulta hän kuitenkin tulee siihen tulokseen, että asiasta on erinomaisen hyvä tiedottaa, sillä ihmisten mielikuvat eivät vastaa totuutta.

    – Aika ajoin sanotaan, että "kun teillä siellä sairaalassa poltetaan jätteitä" – emme ole polttaneet niitä täällä noin 30 vuoteen. Ei isoissa sairaaloissa ole enää polttolaitoksia, Särkimäki toteaa.

    Neulat ja ruiskut ja muu riskijäte toimitetaan astiaan, jonne ei pääse enää kajoamaan.Jaana Polamo / Yle

    Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ympäristöasiantuntija Minna Salonen on törmännyt erikoisiin käsityksiin aiheesta. Hän kertoo omien kaveriensa olettaneen, että kaikki jäte poltetaan suuressa roviossa.

    Totuus on huomattavasti kliinisempi.

    – Kun verinäytettä ei enää tarvita, se pakataan muiden vastaavien kanssa isoon riskijäteastiaan. Kun se on täyttynyt ja kansi asetetaan, sitä ei pysty enää avaamaan. Kylkeen lyödään tarra, joka kertoo, että astia sisältää biologista jätettä, Salonen selittää.

    Lopulta koko loota kuljetetaan jätehuoneeseen ja sieltä jätekonttiin, jonka jäteurakoitsija noutaa polttolaitokselle. Suomessa tällaisia polttolaitoksia on vain muutamia, ja Etelä-Suomen alueella ne sijaitsevat Vantaalla ja Riihimäellä. Niillä on erityinen ympäristölupa sairaalajätteen polttamista varten.

    Minna Salonen on ympäristöasiantuntija Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hän kävi vastikään tutustumassa Fortumin polttolaitokseen Riihimäellä, jossa sairaalasta tulevaa erityisjätettä saa polttaa jonkin verran kotitalousjätteen joukossa. Jaana Polamo / Yle

    Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa sairaalajätteille toivotetaan hyvää matkaa Riihimäelle, Keski-Suomessa taas Vantaalle.

    Tosin Pirkanmaalla jätteiden loppusijoitus on tarkemmin eriteltyä: amputoidut raajat ja muu tunnistettava jäte lähetetään Riihimäelle, kun taas esimerkiksi veri-, virtsa- ja ulostenäytteet ja kudosjätteet päätyvät paikalliseen jätepolttolaitokseen.

    Tampereen yliopistollisessa sairaalassa näyteputkilot saavat ensin lentävän lähdön sairaalan sisällä. Suurin osa näyteputkiloista kuljetetaan siellä putkipostilla, vanhanaikaisella systeemillä, jossa kapselit menevät sisäisessä postissa paikasta A paikkaan B alipaineen avulla.

    – Kapseli mennä vilistää pitkin kellareita ja kerroksia oikein reipasta juoksuvauhtia, ja menee suoraan perille laboratorioon, Särkimäki kuvaa.

    Erilaiset eritteet ja muut kulkevat siis putkissa pitkin käytäviä potilaiden huomaamatta. Särkimäki kuvailee putkipostia tietoturvalliseksi, sillä nopeasti kiitävään pakettiin ei pääse matkan varrella kajoamaan, eikä matka kestä kauaa.

    Osa näytteistä menee kuitenkin apostolinkyydillä eli laboratorionhoitajan kärräämänä ja valvomana laboratorioon asti. Kaikki kolme sairaanhoitopiiriä kertovat, että koska näytteet sijoitetaan tietoturvallisiin jäteastioihin, kukaan ei pääse kähveltämään niitä.

    Jos joku visionäärinen voro siis tahtoisi varastaa virtsanäytteen, hänen täytyisi kähveltää se esimerkiksi näytteenottovaiheessa. Se kuulostaa aika epätodennäköiseltä.

    Kolera, apinarokkovirus ja pari latinankielistä tautia

    Polttaminen takaa sen, ettei kenenkään tulevaisuudessa tarvitse pelätä törmäävänsä ihmisperäisiin osiin tai näytteisiin kaatopaikkojen kerrostumissa.

    Vielä muutama vuosi sitten sairaalajäte – amputoiduista raajoista verinäytteisiin – kuskattiin kaatopaikalle haudattavaksi. Käytännön muuttuessa joillakin paikkakunnilla jätteitä sai yhä kuljettaa kaatopaikalle poikkeusluvalla. Esimerkiksi Kokkolassa havahduttiin toissavuonna siihen, että verinäytteitä henkilötunnuksineen löytyi kaatopaikan riskijäteosion liepeiltä.

    Oma lukunsa ovat sellaiset näytteet, jotka on otettu tarttuvaa tautia sairastavasta ihmisestä.

    Esa Särkimäki kertoo, että tartuntavaarallisiksi taudeiksi luokitellaan tässä mielessä muutamia, kuten SARS, lintuinfluenssat, ebola, verenvuotokuume, apinarokkovirukset, kolerat, Creutzfeldt–Jakobin tautipotilaan hermokudokset sekä "muutama latinankielinen juttu".

    Tartuntavaarallisilla taudeilla saastuneita näytteitä tavataan harvoin, ja tähän mennessä ainakin Pirkanmaalla kyse on yleensä ollut epäilyistä. Niihin kuitenkin suhtaudutaan Särkimäen mukaan samalla tavalla kuin tautiin. Käytäntö on tiukka.

    Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ravinto- ja siivouspäällikkö Marjukka Hokkanen kertoo, että esimerkiksi amputoidut raajat säilötään ensin pakkaseen ennen kuljetusta poltettavaksi.Kalle Purhonen / Yle

    Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ravinto- ja siivouspäällikkö Marjukka Hokkanen kertoo, että riskijäte-termin alle taas luokitellaan kaikki aines, jossa on infektio. Sellainen vaatii aina huolellisen käsittelyn.

    – Sairaalassa yleensä jo veri on sellaista. Kaikki eritteet vaativat oman toimenpiteensä, ettei mikään tauti pysty leviämään, Hokkanen sanoo.

    Lisäksi jätteet voidaan tarvittaessa hygienisoida kuumakäsittelemällä, jotta mikään mikrobi ei pääse rellestämään.

    Laitetaanko sappikivet kotipakettiin?

    Kun näytteistä on selvitty, voidaan pohtia isompien asioiden kohtaloa. Kenen omaisuutta ihmisestä irrotetut osat lopulta ovat?

    Sairaaloista kerrotaan, että ihmisperäiset jätteet lajitellaan tunnistettaviin ja tunnistamattomiin. Tunnistettavia ovat kaikki sellaiset palaset, josta näkee, mikä se on, kuten esimerkiksi sormenpää. Tunnistamatonta on kaikki, mistä ei voi suoraan sanoa, mikä osa on kyseessä.

    Kaikki päätyvät kuitenkin lopulta uuniin.

    Järki toki sanoo, että kudoksen tai sormen paikka ei ole palkintopokaalihyllyllä kotona, mutta käytännössä tilanne ei vaikuta mustavalkoiselta. Valviran ylitarkastaja Silja Särkijärven mukaan terveydensuojelulaissa (Finlex) kerrotaan käytännössä vain, ettei jätteidenkäsittelyä voi hoitaa terveydelle haittaavalla tavalla.

    Nykyään munuaiskiviä tuskin annetaan potilaille yhtä auliisti kuin Paavo Niutaselle aikanaan, mutta Minna Salonen kertoo, että ennen asiat hoidettiinkin hiukan toisella tavalla.

    – Joskus ihmiset olivat todella kiinnostuneita ottamaan sappikiviä mukaansa. Mutta enää niitä ei saa, varmasti terveydensuojelulakikin estää sen, Salonen kertoo.

    Irtoraajoja ei saa sairaalasta mukaansa, mutta maailmalla on tapauksia, jossa vaikkapa amputoidulle varpaalle on löydetty uusia käyttötarkoituksia.Jaana Polamo / Yle

    Ehdotonta kieltopykälää on vaikea saada kenestäkään irti, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä, että kukaan saisi irtoraajojaan tai muita osia mukaansa sairaalasta. Maailmalla on tosin erilaisia esimerkkejä: Kanadan Yukonissa on tyystin älyvapaa baari, jonka "Sourtoe cocktail" -drinkkiin kuuluu ihkaoikea ihmisvarvas (CBC news).

    Salonen selventää, että viranomaiset eivät voi aiheuttaa tilannetta, jossa yksilö esimerkiksi sairastuisi omasta näytteestä kotonaan – edes omalla vastuullaan.

    Mutta poikkeuksia selvästi tehdään. Salonen kertoo, että esimerkiksi joitakin istukoita on ilmeisesti lähtenyt synnytyslaitokselta asiakkaiden matkaan.

    Myös Särkimäki pohtii, että asiasta on varmasti jokin lakipykälä, mutta hoksaa poikkeuksen:

    – Napanuoran pätkän saa ainakin viedä kotiin kun on leikannut sen, hän sanoo.

    Keskustelu on auki 12.4.2019 klo 10:00 asti.

    Vaalilakia rikottiin Jyväskylässä ja Oulussa – kymmeniä äänestäjiä käännytettiin etuajassa pois äänestyspaikalta

    Vaalilakia rikottiin Jyväskylässä ja Oulussa – kymmeniä äänestäjiä käännytettiin etuajassa pois äänestyspaikalta


    Marko Pulkkinen saapui Kuokkalan liikekeskuksen ennakkoäänestyspaikalle varttia vaille iltakahdeksan tiistaina. Tyttöystävänsä kanssa pitkän jonon hännillä seissyt Pulkkinen hämmästyi, kun hän kuuli, että vaalitoimitsija oli jo 20 minuuttia...

    Marko Pulkkinen saapui Kuokkalan liikekeskuksen ennakkoäänestyspaikalle varttia vaille iltakahdeksan tiistaina. Tyttöystävänsä kanssa pitkän jonon hännillä seissyt Pulkkinen hämmästyi, kun hän kuuli, että vaalitoimitsija oli jo 20 minuuttia vaille kahdeksan käynyt ilmoittamassa jonottajille, etteivät he ehdi enää äänestää. Väkeä oli lähtenyt paljon pois.

    Pulkkinen tyttöystävineen jäi siitä huolimatta jonoon. Hänellä oli selvä käsitys siitä, että vaalilain mukaan jokainen ennakkoäänestyspaikkaan ennen sen sulkeutumista saapunut on oikeutettu äänestämään, vaikka varsinainen äänestäminen tapahtuisi vasta sulkemisajan jälkeen. (Finlex)

    – Olin ihan ymmyrkäisenä ja hämmästynyt, koska tiesin asian. Tarkistin silti asian vaalilaista siinä jonossa.

    Viittä vaille kahdeksan vaalitoimitsijat tuli uudestaan sanomaan, että jonoon on turha jäädä. Ja taas ihmisiä lähti pois.

    – Jonossa oli varmaan kymmeniä ihmisiä. Aika äkkipikaisia liikkeitä siellä tehtiin. Useiden ihmisten äänioikeus jäi siis todennäköisesti käyttämättä.

    Lopulta niin Pulkkinen kuin hänen tyttöystävänsä ehtivät antaa äänensä vielä ennen kello 20:tä, jolloin äänestyspaikka sulkeutui ja ennakkoäänestys kokonaisuudessaan päättyi. Äänestämisen jälkeen Pulkkinen ilmoitti toimitsijoille, ettei ole vaalilain mukaista hätistää ihmisiä pois.

    – Minulle vastattiin, että äänestyspaikan vastaava oli ohjeistanut toimimaan näin.

    Pulkkinen opiskelee Jyväskylässä valtio-oppia ja on perehtynyt myös politiikan tutkimukseen. Hänestä vaalitoimitsijoiden virhe on iso.

    – Ei tämä ole demokratian mukaista toimintaa.

    "Valitettava virhe"

    Jyväskylän keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Antti-Juhani Kaijanaho myöntää, että Kuokkalan äänestyspaikalla toimittiin väärin. Ohjeistuksen mukaan kaikki ennen määräaikaa jonoon ehtineet saavat äänestää. Hän epäilee, että äänestyspaikalla ohje on tulkittu niin, että vain pieneen koppiin ehtineet saisivat äänestää.

    – Kyseessä on inhimillinen ja valitettava virhe, jollaista ei saisi tapahtua. Otamme jatkossa koulutuksessa huomioon asian.

    Jos jonossa oli ihmisiä, jotka eivät varsinaisena äänestyspäivänä sunnuntaina pääse äänestämään, Kaijanahon mukaan vahinko oli peruuttamaton.

    Kaijanahon mukaan asiaa selvitetään vaalitoimiston kanssa. Asia nostetaan esille myös perjantaina keskusvaalilautakunnan kokouksessa, jossa esillä on ennakkoäänten tarkistamiseen liityviä asioita.

    Myös Oulussa sekoiltiin

    Myös Oulussa oli samanlainen tilanne, asiasta kertoi ensin Kaleva. Oulun kaupungin lakimies Jukka Lampénin mukaan Oulun kaupunginkirjaston ennakkoäänestyspaikalla käännytettiin eilen pois kymmeniä äänestäjiä.

    Lampénin saaman tiedon mukaan kaupunginkirjaston virastomestari ryhtyi poistamaan ihmisiä paikalta kirjaston mennessä kiinni kello 20. Vaalitoimitsijat eivät olleet reagoineet tilanteeseen.

    Oulun kaupungin lakimies Jukka Lampen kertoo, että kaikki vaalitoimitsijat ovat kuitenkin saaneet ohjeet tällaisen tilanteen varalle. Jos äänestäjä on jonossa kello 20, hän saa äänestää ja vaalitoimitsijoiden velvollisuus on olla paikalla niin kauan, että viimeisetkin ovat saaneet äänensä antaa.

    Lampén kertoo, että hän on myös henkilökohtaisesti saanut asiasta keskiviikkona palautetta. Häneen oli ottanut yhteyttä henkilö, joka eilen passitettiin äänestysjonosta pois. Kyseinen henkilö ei pysty äänestämään varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina.

    Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi kertoo tiedotteessa ennakkoäänestyspaikalla tapahtuneen virheen syynä olleen inhimillinen erehdys.

    – Tilanteessa on toimittu väärällä tavalla ja virheen syynä on inhimillinen erehdys. Oulun kaupunki on pahoillaan tapahtuneesta.

    Mahdollisuus kannella tai tehdä tutkintapyyntö

    Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ei ota suoraan kantaa Jyväskylän tai Oulun tiistai-iltaisiin tapahtumiin. Hän uskoo, että keskusvaalilautakunnat hoitavat tarvittavan jälkipuinnin.

    – Jos äänioikeus jää äänestäjästä riippumattomista syistä käyttämättä, niin kyllähän sillä (tilanteella) aina vakavuutta on. Eihän tällaisia yhtäkään pitäisi päästä tapahtumaan.

    Kohteluunsa tyytymättömän äänioikeutettu voi Jääskeläisen mukaan tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Vaalitoimitsijat ovat virkamiehiä, joilla on velvollisuus noudattaa lakia. Virkarikosta epäillessään kansalaisella on mahdollisuus tehdä rikosilmoitus poliisille. Tutkintapyynnön voi tehdä myös keskusvaalilautakunta.

    Tämänkertaisessa ennakkoäänestyksessä annettiin yli 1,5 miljoonaa ääntä.

    – Sekaannuksia tai kysymyksiä herättäneitä tilanteita on suhteessa äänimäärään erittäin vähän, jopa yllättävänkin vähän.

    Kevään eduskuntavaaleissa on noin 4,5 miljoonaa äänioikeutettua ja vaaliviranomaisia on tuhansia. Jääskeläisen mielestä "olisi outoa ja ihmeellistä, jos mitään sekaannuksia ei koskaan sattuisi."

    Juttua päivitetty kello 15.50: Lisätty inhimillinen erehdys ennakkoäänestyspaikalla tapahtuneen virheen syyksi Oulun kaupungin tiedotteen pohjalta.

    Varovaisuus mukaan keskiviikkoaamuna: tiet jäätyvät ja ajokeli muuttuu liukkaaksi

    Varovaisuus mukaan keskiviikkoaamuna: tiet jäätyvät ja ajokeli muuttuu liukkaaksi


    Keskiviikkona on luvassa liukasta ajokeliä, kun kylmä sää jäädyttää tiet. Mahdollisesti vaarallista ajokeliä ennustetaan Etelä-, Keski- ja Itä-Suomeen. Ilmatieteen laitoksen varoitukset löytyvät täältä. Ylen meteorologi Anne Borgström...

    Keskiviikkona on luvassa liukasta ajokeliä, kun kylmä sää jäädyttää tiet. Mahdollisesti vaarallista ajokeliä ennustetaan Etelä-, Keski- ja Itä-Suomeen. Ilmatieteen laitoksen varoitukset löytyvät täältä.

    Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo, että yön aikana etelässä ja lännessä tulee pakkasta. Se jäädyttää sateen kastelemat tiet ja tekee ajokelistä huonon varsinkin keskiviikkoaamuna.

    Ajokeli on ollut tiistaina paikoin huono: Lunta on tullut maan keskiosissa 10–15 cm, kun taas Jyväskylän seudulla ja Etelä-Savossa paikoin jopa 30 cm. Yksi kuoli tiistaina kolarissa Jyväskylässä.

    Lumisateet siirtyvät keskiviikkona itään, jossa lunta voi tulla 5 senttimetriä.

    Kurkista amiksen asuntolaan: Makkarapottuja, yhteiset vessapaperit ja 173 kaveria

    Kurkista amiksen asuntolaan: Makkarapottuja, yhteiset vessapaperit ja 173 kaveria


    Lähes 10 000 opiskelijaa ympäri Suomen asuu ammattioppilaitoksen asuntolassa. Nyt pääset mukaan arjen iloihin, suruihin ja makkarapottujen paistamisen...

    Lähes 10 000 opiskelijaa ympäri Suomen asuu ammattioppilaitoksen asuntolassa. Nyt pääset mukaan arjen iloihin, suruihin ja makkarapottujen paistamisen jännitykseen.
    Lunta satanut paikoin parikymmentä senttiä – liikenteessä vaikeuksia keskisessä Suomessa:

    Lunta satanut paikoin parikymmentä senttiä – liikenteessä vaikeuksia keskisessä Suomessa: "En osannut odottaa takatalvea"


    Eilisaamuna Ilmatieteen laitoksen tiedot näyttivät lumipeitteen paksuudeksi Jyväskylän Tikkakosken mittausasemalla muutamia senttejä. Tänä aamuna samaan aikaan lukema on 18 senttiä. Tämän verran lunta satoi Jyväskylässä alle...

    Eilisaamuna Ilmatieteen laitoksen tiedot näyttivät lumipeitteen paksuudeksi Jyväskylän Tikkakosken mittausasemalla muutamia senttejä. Tänä aamuna samaan aikaan lukema on 18 senttiä.

    Tämän verran lunta satoi Jyväskylässä alle vuorokaudessa.Outi Parikka / Yle

    Sakeimmillaan lumisade oli eilen illansuussa. Silloin sademäärä tunnissa oli yli 4 millimetriä. Talviajan nyrkkisääntö on, että millimetrin sademäärä tarkoittaa senttimetriä lunta.

    Sademäärä oli neljän tunnin ajan kolmessa millimetrissä tai sen yli, eli lumeksi muutettuna neljässä tunnissa lunta tuli noin 15 senttimetriä. Jyväskylässä on kuitenkin paikoin tullut Ilmatieteen laitoksen mukaan jopa 30 senttimetriä lunta.

    Liikenteessä yksi ihminen on kuollut henkilöauton ja jakeluauton kolarissa. Keliolot onnettomuuspaikalla olivat huonot.

    Ajokeli on ollut ja on huono myös muualla keskisessä Suomessa.

    Jyväskylän Vehkalammen ylipainehalli laskettiin turvallisuussyistä alas kun lumikuorma alkoi käydä liian painavaksi.

    – Ensimmäinen kerta, kun näin jouduttiin tekemään. Olosuhteet ovat mahdottomat, tietkään eivät ole auki, sanoo Jyväskylän kaupungin liikuntapaikkavastaava Jarmo Korhonen.

    Tyhjennetty kuplahalli.Petri Aaltonen / Yle

    Sähkökatkoja on esiintynyt vyöhykemäisesti lounaisesta Suomesta Itä-Suomeen. Eniten sähköttömiä talouksia on ollut tänä aamuna, noin 8 000.

    Ennusteiden mukaan lumisade jatkuu edelleen, mutta selvästi eilisestä rauhoittuneena. Aurauskalustot ovat liikkeellä täydellä voimalla.

    Tenho Tornberg / YlePirkanmaalla tullut parikymmentä senttiä lunta

    Raskas liikenne on ollut vaikeuksissa maanantain ja tiistain välisenä yönä etenkin kolmostiellä Tampereen pohjoispuolella.

    Pohjoisella Pirkanmaalla on satanut vuorokaudessa parikymmentä senttiä lunta, esimerkiksi Hämeenkyrön ja Parkanon välisellä alueella.

    Teillä on sohjoa. Rekka-autoja on jumiutunut risteyksiin ja ramppeihin, mutta muu liikenne on enimmäkseen päässyt kulkemaan ohi. Parkanossa kolmostiellä keskustan lähellä kaatui yöllä raskas ajoneuvo tielle aikaisin aamulla.

    Punkalaitumella henkilöauto suistui ojaan ja päätyi katolleen. Pelastuslaitoksen mukaan kuljettaja loukkaantui lievästi.

    Märkä lumi on myös aiheuttanut sähkökatkoja. Pirkanmaalla eniten kärsineitä kuntia ovat Ylöjärvi, Ikaalinen ja Ruovesi.

    Hertta Taipale odottaa jo kesää lapsensa kanssa. Emma Ojanen

    Tamperelainen Hertta Taipale yllättyi vähän tämänhetkisestä säästä, sillä hän odotti jo kesää.

    Kesärenkaita autoon ei vielä onneksi oltu vaihdettu. Hertta Taipale toivoo takatalven loppuvan mahdollisimman pian, että hänen lempivuodenaikansa kesä pääsisi alkamaan.

    Ulla VälikoskiEmma Ojanen

    Tamperelainen Ulla Välikoski oli hieman yllättynyt yhtäkkisestä lumen tulosta.

    – En osannut odottaa takatalvea. Niin kuin vanha sanonta kuuluu: uusi lumi on vanhan lumen surma, Välikoski sanoo.

    Välikoskelle takatalvi ei todellakaan ollut mieluisa yllätys, sillä hän odotti jo innokkaasti kesää. Välikoski on kuitenkin varma, että takatalvi kestää vain muutaman päivän. Hänen lempivuodenaikansa ovat kevät ja kesä, koska puissa on lehtiä.

    Kristian Staack ei ollut katsonut säätiedotteita, joten hän oli hieman hämmentynyt. Tässä kohtaa vuotta säätila ei ollut iloinen yllätys Staackille.

    Staack toivoo takatalven kestävän enää pari päivää, sillä hän haluaa kesän tulevan lämmön ja auringon takia.

    Juttua olivat tekemässä myös Yle Tampereen TET-harjoittelijat Alisa Koskinen ja Emma Ojanen.

    Lue myös:

    Lumi ja sohjo toivat kymmeniä liikenneonnettomuuksia ja pelastustehtäviä – autoilijoita liikkeellä kesärenkailla

    Yksi kuollut kolarissa Jyväskylässä

    Yksi kuollut kolarissa Jyväskylässä


    Yksi henkilö on kuollut henkilöauton ja jakeluauton yhteentörmäyksessä Jyväskylässä. Yhteentörmäys tapahtui aamulla seitsemän jälkeen Leppälahdessa noin 1,8 kilometriä Kanavuoresta Kuopion suuntaan. Liikenne valtatiellä 9 on tällä...

    Yksi henkilö on kuollut henkilöauton ja jakeluauton yhteentörmäyksessä Jyväskylässä.

    Yhteentörmäys tapahtui aamulla seitsemän jälkeen Leppälahdessa noin 1,8 kilometriä Kanavuoresta Kuopion suuntaan.

    Liikenne valtatiellä 9 on tällä hetkellä onnettomuuden vuoksi kokonaan poikki.

    Ennuste takatalvesta on saanut sähköyhtiöt valmistautumaan jopa tykkylumeen

    Ennuste takatalvesta on saanut sähköyhtiöt valmistautumaan jopa tykkylumeen


    Keskiseen Suomeen ennustetaan lumista yötä. Runsaat räntä- ja lumisateita alkanevat jo iltapäivällä. Lähipäivien lumisateen määrää on hankala ennustaa, sillä sateen olomuoto vaihtelee ja maahan tullut lumi sulaa samalla kun uutta...

    Keskiseen Suomeen ennustetaan lumista yötä. Runsaat räntä- ja lumisateita alkanevat jo iltapäivällä.

    Lähipäivien lumisateen määrää on hankala ennustaa, sillä sateen olomuoto vaihtelee ja maahan tullut lumi sulaa samalla kun uutta sataa.

    Vedeksi muutettuna Keski-Suomen sadekertymä on parin lähivuorokauden aikana ylimillään 40 millimetriä.

    – Talven nyrkkisääntö on, että millimetri vettä on sentti lunta, mutta se sääntö ei nyt päde, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Petri Hoppula.

    Ilmavirtaukset kulkevat nyt niin, että Jyväskylän länsipuolelle ennakoidaan sateen lumisempaa muotoa, ja itäpuolelle enemmän vettä. Sademäärä taas saattaa olla idässä suurempi.

    Sähköyhtiöissä on joka tapauksessa jo varauduttu raskaaseen lumikuormaan, mutta laajoihin katkoihin ei uskota.

    – Viimeksi tähän aikaan vuodesta on isompi lumimyräkkä sattunut yli kymmenen vuotta sitten, mutta nyt päästään vähemmällä kuin silloin. Verkot ovat tässä välissä kehittyneet paljon toimitusvarmemmiksi, sanoo Elenian käyttöpäällikkö Heikki Paananen.

    Mitä jos puolueita ei olisi, ja ne syntyisivät nyt? Suuria teemoja on vain neljä

    Mitä jos puolueita ei olisi, ja ne syntyisivät nyt? Suuria teemoja on vain neljä


    Tästä on kyseYle selvitti mitkä asiat nyky-Suomessa ovat niin tärkeitä, että niiden ympärille voisi syntyä puolue.Kysyimme asiaa tulevaisuudentutkijalta, Sitran vanhemmalta neuvonantajalta, riippumattomalta tutkijalta ja politiikantutkimuksen...

    Tästä on kyseYle selvitti mitkä asiat nyky-Suomessa ovat niin tärkeitä, että niiden ympärille voisi syntyä puolue.Kysyimme asiaa tulevaisuudentutkijalta, Sitran vanhemmalta neuvonantajalta, riippumattomalta tutkijalta ja politiikantutkimuksen opiskelijalta.Kysymys kuului "Jos Suomessa ei olisi puolueita eikä etujärjestöjä, minkä asioiden ympärille puolueet syntyisivät?"Kaikki neljä nostivat toisistaan riippumatta esiin ympäristön, tulonjaon ja jaottelun kansalliseen ja kansainväliseen sekä säilyttävään ja uudistavaan.Pienempiä mahdollisia teemoja löytyi useita.

    Kyseessä on ajatusleikki, mutta vakava sellainen. Mitä jos Suomessa ei olisi puolueita? Maailma ja Suomi olisivat niin kuin nytkin, mutta puolueet ja etujärjestöt puuttuisivat.

    Kysyimme neljältä erilaisista taustoista tulevalta politiikan tuntijalta, mitkä ovat niin tärkeitä ja suuria kysymyksiä, että niiden ympärille syntyisi puolue tai useampia.

    Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen vastaa ajatusleikkiimme saman tien isommalla ajatusleikillä.

    – Jos ihmiskunta tulisi maapallolle nyt, varmaankin huolehtisimme tästä pallosta vähän paremmin ennen kuin tekisimme jotain muuta, hän sanoo.

    Ympäristö onkin keskeinen teema, johon vastasyntyneiden puolueiden pitäisi ottaa kantaa.

    Toinen suuri teema on tulonjako.

    – Politiikassa on edelleen paljon tulonjakoon perustuvia näkemyseroja, esimerkiksi suhteessa julkiseen sektoriin, eriarvoisuuteen ja markkinatalouteen, sanoo tutkija Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta. e2 on yleishyödyllinen tutkijayhteisö, jonka kumppaneina on muun muassa säätiöitä, yrityksiä ja yliopistoja.

    Kolmas iso kokonaisuus on jaottelu kansallisen ja kansainvälisen suuntautumisen välillä.

    – Miten suhtaudutaan Euroopan Unioniin? Onko maahanmuutto enemmän uhka vai hyvä ja tarpeellinen asia? Mikä on Suomen vastuu kriisien alta pakenevista?, asettelee Sani Suutari kansalliseen ja kansainväliseen liittyviä kysymyksiä. Suutari on Jyväskylän yliopiston politiikan tutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestön puheenjohtaja.

    Neljäs kokonaisuus on myös jaottelu. Sitä on hieman hankalampi hahmottaa, mutta kulkekoon jako vaikkapa säilyttäjien ja uudistajien välillä.

    – Tämä jakolinja kulkee nykyään puolueiden sisällä. Niissä on valopäitä, jotka katsovat rohkeasti tulevaisuuteen, ja toisaalta näitä – niin kuin eduskunnassa sanotaan – neliraajajarruttajia, sanoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä.

    Mutta katsotaan seuraavaksi tarkemmin teemojen sisään.

    Teema 1: Ympäristö Julian Stratenschulte / EPA

    Sitran Tulevaisuusbarometrin (pdf) mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista näkee, että ilmaston lämpeneminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja luonnonvarojen niukkeneminen ovat erittäin suuri tai melko suuri uhka.

    – Jos katsotaan, mitä on tapahtumassa esimerkiksi ilmastolle ja biodiversiteetille, olisi todella kummallista, jos ympäristö ei nousisi ykkösasiaksi, summaa Kaskinen.

    Kaikilla nykyisillä puolueilla on jonkinlainen kanta ilmastoon, ja se on esillä niiden ohjelmissa. Se voi tosin tarkoittaa joko mainintaa tai koko agendalle keskeistä asiaa.

    Ympäristöteema jakaa puolueita vahvasti, mikä näkyy esimerkiksi ehdokkaiden vastauksissa Ylen vaalikoneeseen.

    – Suhtautuminen ympäristökysymyksiin kaiken kaikkiaan varmasti synnyttäisi ympärilleen puolueen tai ehkä useampia, sanoo Suutari.

    Puolueet voisivat olla luonteeltaan esimerkiksi ongelmiin teknologian kehittämisen kautta ratkaisuja hakevia teknovihreitä tai luomuviljelyä ja lähiruokaa painottavia agraarivihreitä.

    Ympäristöhuoli yhdistyy muihin teemoihin

    e2 Tutkimuksen Jussi Westinen on perehtynyt arvoihin, asenteisiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Hän epäilee, että ilmastoasioista yksin ei olisi puolueen pohjaksi.

    – Ympäristö- ja ilmastokysymyksistä yhdessä kyllä, mutta tulisiko erillistä ilmastopuoluetta? On se mahdollista, mutta radikaalimpien ilmastotekojen kannatus korreloi vahvasti tiettyjen muiden tekijöiden kanssa, hän sanoo.

    Ilmastotekoja haluavat kannattavatkin yleensä myös muuta ympäristönsuojelua, vähemmistöjen oikeuksia ja monikulttuurisuutta.

    Pitkälle vietyä ympäristönsuojelua ajavaan perinteisten arvojen puolueeseen taas Westinen ei arvo- ja asennetutkimusten perusteella usko.

    – Ympäristöasiat liittyvät kansallisvaltion itsenäiseen päätöksentekoon, omien valintojen tekemiseen. Monet ilmastoteot näyttävät vaativan kajoamista elintasoon ja tiettyihin kansallisina etuina nähtyihin asioihin, hän sanoo.

    Ympäristötotalitarismi?

    Juha Kaskinen nostaa esiin myös sen, että jos planeetan pelastamisen arvioidaan vaativan todella rajuja toimia, uhkana voisi ehkä olla ympäristötotalitarismi.

    – Tällaisessa ympäristödiktatuurissa kaikki päätöksenteko lähtisi siitä, että ympäristö on säilytettävä. Jos se ei toimisi vapaaehtoisesti, tarvittaisiin pakkoa, Kaskinen sanoo.

    Totalitarismia Kaskinen ei tietenkään toivo, mutta turhautunut hän on: edelleen mietitään samoja asioita kuin 1980-luvun lopulla, kun YK loi kestävän kehityksen käsitteen.

    – Vähintäänkin sieltä asti on tiedetty, että ihmiskunnan kulutuksen ja käytettävissä olevien luonnonvarojen välillä on hälyttävä ero. Meidän nykyisenkin poliittisen järjestelmämme pitäisi vastata ympäristöön liittyviin kysymyksiin vähän muullakin kuin puheella ja lillukanvarsilla, hän sanoo.

    Kaskinen katsoo, että nykyisessä politiikassa puheet ja teot määrittyvät liiaksi talouden kautta.

    – Tarvittaisiin muutos siihen, että teot määrittyisivät ympäristön säilyttämisen kautta. Taloudella on tietenkin siinä keskeinen rooli, mutta kysymykset ja prioriteetit olisivat aivan toisennäköisiä.

    Teema 2: Tulonjako AOP

    Tulonjako olisi puolueista tyhjässä Suomessa edelleen merkittävä jakolinja, onhan se politiikan kovaa ydintä. Jako on osin sama kuin perinteisessä oikeiston ja vasemmiston jaottelussa.

    – Oikeistopäässä ovat kevyemmän verotuksen ja pienemmän julkisen talouden kannattajat, ja vasemmistopäässä korkeamman verotuksen ja laajemman julkisen talouden kannattajat, tiivistää Sani Suutari.

    Vasemmiston ja oikeiston jako ei ole yhtä syvä kuin se oli takavuosikymmeninä, mutta julkinen sektori, eriarvoisuus ja markkinatalouteen liittyvät kysymykset ovat edelleen keskeinen osa politiikan pelikenttää.

    – Markkinatalouteen ja yrittäjyyteen panostavalle puolueelle olisi varmasti tilausta, samoin kuin palkansaajien edunvalvojalle, arvioi Jussi Westinen.

    Liisa Hyssälä puolestaan näkee, että perinteinen oikeisto ja vasemmisto eivät ole enää suuri jakolinja.

    – Pikemminkin kaikki ovat asiakysymyksissä keskellä. Ainakaan luokkapuolueita ei syntyisi, koska duunarit ja herrat asetelmaa ei enää ole. Nykyiset puolueet eivät kuitenkaan ole luoneet nahkaansa ja ryhmittyneet uusien jakojen ympärille, hän sanoo.

    Tulonjaon peruskysymys on se, tasataanko tuloja, minkä verran niitä tasataan ja miten se tehdään. Toinen peruskysymys on hyvinvointivaltio: kuinka laaja ja miten se rahoitetaan.

    Oman erityiskysymyksensä tulonjaossa muodostaa perustulo eri malleineen. Perusjako kulkee siinä, kannattaako perustuloa ylipäätään, hienojako tehdään erilaisten mallien välillä.

    Eriarvoistuminen

    Tulonjakoon liittyy osaltaan myös eriarvoisuus. Suurimalla osalla suomalaisista elämänlaatu ja elintaso ovat parantuneet vuosikymmenien ajan, mutta kaikki eivät ole olleet kehityksessä mukana aivan samassa mitassa.

    Valtioneuvoston kanslian eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti (pdf) toteaa myös, että julkisen vallan mahdollisuudet heikommassa asemassa olevien tukemiseen ovat heikentyneet 2010-luvulla.

    – Jos katsotaan työmarkkinoiden kannalta, Suomessa on kolme ryhmää: suhteellisen hyvin palkatut osaajat, matalapalkkaiset ja silpputyöläiset ja kolmantena syrjäytyneet, jotka eivät ole oikein järjestelmässä kiinni enää ollenkaan, sanoo Kaskinen.

    Eriarvoisuuden kokemus on myös lannoite populismille. Tyytymättömyyden ja karismaattisen johtajan ympärille on Euroopassa syntynyt merkittäviä poliittisia voimia.

    Teema 3: Kansallinen – kansainvälinen AOP

    Kolmannen teeman tai jakolinjan voi nähdä kansallisen ja kansainvälisen suuntautumisen välillä. Onko Suomi maailmanlaajuinen toimija, vai onko parempi keskittyä omien rajojen sisälle?

    – Yhtäällä ovat liberaalien arvojen, kuten monikulttuurisuuden, monimuotoisuuden, vähemmistöjen, maahanmuuton ja vastaavan puolustajat. Heidän vastapuolenaan ovat konservatiiviset kansallista yhtenäisyyttä vaalivat voimat, kuvaa Jussi Westinen.

    Euroopassa on jo nähty jakautumista kansainvälisen ja kansallisen suuntautumiseen. Puolassa valtaa pitävän Laki ja oikeus -puolueen linja perustuu kansallisten arvojen korostamiseen, samoin Unkarissa Fidesz:n ja Ranskassa Kansallisen liittouman.

    – Näen Suomessakin viitteitä siitä, että käperrytään tämän jaon ympärille, sanoo Hyssälä.

    Samaan pakettiin kuuluu suhtautuminen Euroopan unioniin. Se jakaa puolueita nytkin.

    – Jos puolueita ei olisi, niitä voisi syntyä EU-suhteen ympärille – ollaanko EU-kriittisiä vai nähdäänkö se hyvänä asiana, Sani Suutari arvioi.

    Maahanmuutto

    Kansallisen ja kansainvälisen akseli näkyy käytännössä suhteessa maahanmuuttoon.

    – Maahanmuuttoa toisaalta tarvitaan, ja toisaalta sitä kohtaan on myös aika paljon vastustusta. Kun kulttuurit ja ryhmät sekoittuvat, on aina yhteentörmäyksen riski, Kaskinen sanoo.

    Jakolinja Suomessa on julkisen keskustelun perusteella syvä, ja kielenkäyttö välillä kovaa. Puolueella on oltava kanta maahanmuuttoon, ja niin pitäisi myös puolueista tyhjään Suomeen muodostuvilla uusilla puolueilla olla.

    – Nähdäänkö maahanmuutto uhkana vai tarpeellisena, jopa mahdollisuutena? Siinä on selvä jakolinja, sanoo Suutari.

    Teema 4: Uudistajat ja säilyttäjät Mikkelin kaupungin museot, Petri Vironen / Yle

    Kaikkien puolueiden tavoite on kehittää parempaa yhteiskuntaa, mutta käsitykset paremmasta yhteiskunnasta vaihtelevat. Samoin vaihtelevat käsitykset siitä, mitkä kysymykset ovat keskeisiä, ja mitkä ovat näiden kysymysten parhaita ratkaisuja.

    Uudistajien ja säilyttäjien jako kulkee enemmän tai vähemmän myös yli ympäristön, tulonjaon ja kansainvälisyyden teemojen.

    Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä (Helsingin Sanomat, tilaajille) suomalaiset jakautuvat kuuteen lähes yhtä suureen joukkoon, jonka toisessa päässä ovat "kovat konservatiivinationalistit" ja toisessa "aidosti arvoliberaalit feministiglobalistit".

    Kyselyssä kysyttiin suhtautumista muun muassa vähemmistöjen asemaan, ydinperheeseen ja turvapaikanhakijoihin.

    Arvot näkyvät

    Perusteiltaan uudistajissa ja säilyttäjissä on kyse arvoista: liberaaleista ja konservatiiveista.

    Arvoihin perustuvat erot tulevat näkyviin esimerkiksi e2-tutkijayhteisön tutkimuksessa suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemuksesta. Esimerkiksi ihmisarvoa pitää itsensä erittäin arvokonservatiiveiksi määrittelevistä pyhänä 40 prosenttia, erittäin arvoliberaaleista taas 58 prosenttia.

    Erittäin arvokonservatiiveista Suomi ja Suomen itsenäisyys ovat pyhiä 70 prosentille, erittäin arvoliberaaleista 20 prosentille.

    – Uskon, että juuri uudistajien ja säilyttäjien jako olisi aivan keskeinen, jos puolueet tulisivat Suomeen tyhjästä nyt, sanoo Liisa Hyssälä.

    Uudistajiin ja säilyttäjiin liittyy myös suhtautuminen maailman monimutkaistumiseen ja kasvaviksi koettuihin vaatimuksiin.

    – Ennen riitti yksi koulutus, ja sillä sai varman työpaikan. Nyt pitää kouluttautua koko ajan, vaihtaa ammattia ja digitalisoitua. Jos asunto on väärällä sijainnilla, sen arvo voi olla nolla. Kaipuu menneisiin, yksinkertaisempiin aikoihin on selkeä, joten myös sellaiselle poliittiselle viestille on kysyntää, sanoo Westinen.

    Omia arvojasi voit testata tästä.

    Kielipuolue, ikääntyminen ja muita teemoja Yle

    Neljän suuren teeman lisäksi on epälukuinen joukko muita teemoja, joiden ympärille saattaisi syntyä puolue. Ainakin yksi näistä teemoista on käytännössä varma.

    Jos puolueet syntyisivät nyt, yksi niistä olisi Suomen ruotsinkielisten asiaa ajava puolue.

    – Jonkinlaista kieliedunvalvontaa täytyisi tehdä yli alue- ja luokkarajojen, ja osalle se on ykköskysymys, sanoo Westinen.

    Toinen mahdollinen nykyteema on kristillisyys, mutta ei ole mitenkään selvää mihin mittaan kristillisyyttä ytimenään pitävä puolue yltäisi. 2015 eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 3,54 prosenttia, ja tuoreet mielipidetiedustelut ovat näyttäneet samaa.

    Ikääntyminen voisi kenties muodostaa oman ytimensä, jonka ympärille syntyisi liike. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 useampi kuin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias.

    – Eläkeläisillä on paljon voitettavaa ja aikaa poliittiseen toimintaan. Jos he liittyisivät yhteen, se olisi pelottava voima, sanoo Liisa Hyssälä.

    Ikääntyvät eivät kuitenkaan näytä kokevan ikääntymistä yhdistävänä tekijänä.

    – Eläkeläisten puoluetta on odoteltu 20 vuotta, mutta ei ole syntynyt. Tai on syntynyt, mutta kannatusta ei ole ollut, sanoo Juha Kaskinen.

    Myös kaupunkien ja maaseudun jako on edelleen olemassa. Ihmiset muuttavat taajamiin ja kaupunkeihin niin Suomessa kuin kansainvälisesti, eivätkä harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkien intressit ole samat.

    – Mahdollisesti syntyisi jonkinlainen hajautettua yhteiskuntarakennetta ainakin yhtenä teemanaan ajava puolue. Nykyisten puolueiden kannatuksen perusteella sellaiselle voisi olla kysyntää, sanoo Westinen.

    Nykyiset puolueet kattavat teemat, mutta... Yle Uutisgrafiikka

    Suomen puoluekenttä on monipuolinen, jopa kirjava, ja nykyiset puolueet kattavat suuret teemat melko hyvin. Näyttää siltä, että jos puolueita ei olisi, ne syntyisivät nykyisiäkin puolueita erottelevien jakojen ympärille.

    – Eri asia on se, kuinka tyytyväistä kansa on, tai mitä asioiden kanssa on oikeasti saatu aikaan. Harva kehuu puolueita vaikkapa työttömien aseman parantamisesta tai vanhusten asioiden hyvästä hoidosta, sanoo Westinen.

    Juha Kaskisen mukaan ongelma ei ole puolueissa eikä demokratiassa, vaan siinä, että järjestelmässä on aikaan liittyvä ristiriita.

    – Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aikajänne on pitkä. Järjestelmässämme asiat kuitenkin käsitellään budjettivuosina ja hallituskausina. Visiot ja teot eivät tässä järjestelmässä tahdo kohdata, hän sanoo.

    Aiemmin pitkään politiikassa itsekin mukana ollut Liisa Hyssälä kritisoi puolueiden toiminnan tapoja. Hänen mielestään puolueet ovat muuttuneet vaaliorganisaatioiksi, jotka eivät ole aktiivisia vaalien välillä eivätkä tarjoa jäsenistölleen oikein mitään.

    – Mielikuva puolueiden käytännön toiminnasta käsittää pitkiä nahkeita kokouksia, kuivia sämpylöitä ja seisonutta termarikahvia, Hyssälä sanoo.

    Antti Seppälä / Yle

    Tutustu ehdokkaisiin Ylen vaalikoneessa.

    Katso Ylen vaalitarjontaa kootusti.

    Vaihdettu 8.4.2019 klo 13.45: Vaihdettu kuvituskuva, jossa on puolueiden logoja. Edellisessä kuvassa oli vanha vasemmistoliiton logo.

    Kampanjoinnin loppukiri on käynnissä aurinkoisessa säässä – Katso Ylen vaalikierros läpi Suomen pääkaupungista napapiirille


    Kevään eduskuntavaalien kampanjatyö käy kohti maalisuoraa, kun vaaleihin on vain reilu viikko jäljellä. Loppukiriä oman puolueen vaalimenestyksen eteen tehdään koko maassa. Ylen vaalikierros vieraili lauantaina kaikissa Manner-Suomen...

    Kevään eduskuntavaalien kampanjatyö käy kohti maalisuoraa, kun vaaleihin on vain reilu viikko jäljellä. Loppukiriä oman puolueen vaalimenestyksen eteen tehdään koko maassa.

    Ylen vaalikierros vieraili lauantaina kaikissa Manner-Suomen vaalipiireissä, sekä pienissä että suurissa kaupungeissa, tapaamassa ehdokkaita ja haistelemassa tunnelmaa kojuilla höyryävien vaalimakkaroiden ja kahvien äärellä. Verkkolähetys kesti kaksi tuntia.

    Voit katsoa lähetyksen klikkaamalla jutun kuvaa tai tästä linkistä.

    Ehdokkaat ja äänestäjät keskustelivat kierroksella muun muassa nuorten vaikuttamismahdollisuuksista, päihdepolitiikasta, hyvinvoinnista ja alueellisesta eriarvoistumisesta Suomessa.

    Yle käy myös läpi vaalipiirien ääniharavia ja miten esimerkiksi luopujat ja uudet kovat nimet kisaavat maakunnissa.

    Lähetyksen juonsivat Pasilasta politiikantoimittajat Maria Stenroos ja Robert Sundman, lähetyksen reporttereina olivat Ylen Suomi -toimituksen toimittajat ympäri maan.

    Jutun lopussa voit kommentoida lähetystä lauantaina klo 10.45 alkaen. Keskusteluun voi osallistua myös Twitterissä tunnisteella #ylevaalikierros.

    Vaalikierros hetki hetkeltä

    LUE LISÄÄ:

    Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa – mukana noin 2 200 ehdokasta koko maasta

    Kaikki vaaleista

    Läjä isoja lehtiä yksiin käsiin: Keskisuomalaisen haltuun 6 sanomalehteä Kaakkois-Suomesta –

    Läjä isoja lehtiä yksiin käsiin: Keskisuomalaisen haltuun 6 sanomalehteä Kaakkois-Suomesta – "Väistämätöntä, kun yritetään pysyä hengissä"


    Keskisuomalainen ostaa Kaakon Viestinnän Länsi-Savo-konsernilta. Keskisuomalaiselle siirtyy kuusi Kaakkois-Suomessa ilmestyvää sanomalehteä. Kaakon Viestintä julkaisee Mikkelissä ilmestyvää Länsi-Savoa, Savonlinnassa ilmestyvää Itä-Savoa,...

    Keskisuomalainen ostaa Kaakon Viestinnän Länsi-Savo-konsernilta. Keskisuomalaiselle siirtyy kuusi Kaakkois-Suomessa ilmestyvää sanomalehteä.

    Kaakon Viestintä julkaisee Mikkelissä ilmestyvää Länsi-Savoa, Savonlinnassa ilmestyvää Itä-Savoa, Lappeenrannassa ilmestyvää Etelä-Saimaata, Kouvolassa ilmestyvää Kouvolan Sanomia, Kotkassa ilmestyvää Kymen Sanomia sekä Imatralla ilmestyvää Uutisvuoksea. Yhtiöllä on myös digitaalista liiketoimintaa.

    – Media-alan murros edellyttää koko ajan suurempaa kokoa, eikä meillä ollut enää näköpiirissä suuntaa, johon jatkaa kasvustrategiaa. Mietimme vaihtoehtoja, ja kun ostaja löytyi, päädyimme tekemään kaupat, kertoo Kaakon Viestinnän toimitusjohtaja Juhana Tikka.

    Tikka kertoo, että konsernilla on pitkään ollut kasvustrategia. Konsernin mediaperhettä on kasvatettu yhdestä lehdestä viiteentoista.

    Kauppahinta on 17,5 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Tikka kuvaa kaupantekoa Kaakon Viestinnälle merkittäväksi ja pitkäksi neuvotteluprosessiksi.

    – Kaupan synty edellyttää aina sitä, että ostaja ja myyjä ovat tyytyväisiä hintaan. Tällä hinnalla olimme valmiita tekemään tämän ratkaisun.

    Myydyillä lehdillä 340 työntekijää

    Lisäksi Keskisuomalaiselle siirtyy kaupassa ESV-Paikallismediat Oy ja sen yhdeksän yksipäiväistä paikallislehteä eli Juvan Lehti, Kaakonkulma, Kangasniemen Kunnallislehti, Keskilaakso, Luumäen Lehti, Länsi-Saimaan Sanomat, Puruvesi, Paikallislehti Joutseno sekä Pitäjänuutiset.

    Kaakon Viestinnän toimitusjohtaja Juhana Tikka arvioi, että kaupan kohteena olevilla lehdillä on yhteensä noin 340 työntekijää. Henkilökunnalle on kerrottu kaupasta perjantaiaamuna.

    – Lehtien julkaisuun liittyvät kysymykset ja henkilökunnan tulevaisuuteen liittyvät asiat jätän ostajapuolen vastattavaksi. Mitään syytä ei tässä vaiheessa ole ajatella, että tuotteisiin tulisi mitään muutoksia, sanoo Tikka.

    Kauppaan sisältyy myös Kouvolassa sijaitseva sanomalehtipaino kiinteistöineen.

    Ennestään Keskisuomalainen-konserni omistaa nimikkolehtensä lisäksi muun muassa Etelä-Suomen Sanomat ja Savon Sanomat sekä nipun pienempiä sanomalehtiä.

    Digitaalisuutta lisää paperilehtien rinnalle

    Keskisuomalaisen toimitusjohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan yhtiö on hakenut ja hakee aktiivisesti kasvua. Etelä-Savo, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat luonteva kasvusuunta.

    – Tämä nivoutuu meidän maantieteelliseen kokonaisuuteen erinomaisesti, Kangaskorpi sanoo.

    Lehtien määrään ei ole kaupan jäljiltä tulossa muutoksia.

    – Ei tässä vaiheessa ole sellaisia suunnitelmia. Meidän koko liiketoiminta perustuu vahvaan paikallisuuteen, Kangaskorpi sanoo.

    Keskisuomalaisella on kaupan jälkeen lähes 80 erilaista sanomalehtibrändiä.

    – Pyrimme terävöittämään näiden paikallisten tuotteiden profiilia. Tietenkin niiden toiminnan luonne muuttuu. Paperin ohella tulee entistä vahvemmin digitaalinen ulottuvuus. Pystymme ehkä tuomaan digitaalisia palveluja meidän asiakkaille näillä alueilla, mutta kyllä sanomalehdet ovat vielä pitkään elinvoimaisia.

    Tutkija: Keskittyminen vähentää moniäänisyyttä

    Mediatutkija, dosentti Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta sanoo, että Keskisuomalaisen uudet kaupat olivat looginen jatkumo tähän asti tapahtuneelle.

    – Keskisuomalainen on jo pitkään kasvattanut määrätietoisesti itsestään valtakunnallista toimijaa. Tämä on jatketta sille, Ala-Fossi toteaa.

    Hänen mukaansa omistuksen muutos ei välttämättä näy lukijoille mitenkään, ainakaan heti. Kaupan jälkeen Suomen media-ala on kuitenkin entistä keskittyneempi, mikä vähentää tarjonnan moninaisuutta.

    – Kaupat tarkoittavat yleensä sitä, että toimintaa tehostetaan, jolloin tuotanto keskittyy. Silloin tuotantoon pääsevät äänet vähenevät, vaikka tarkoituksellisesti ei pyrittäisi sisältöä kaventamaan, Ala-Fossi pohtii.

    Journalistiliitto: Väistämätön kehitys

    Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho näkee Ala-Fossin tavoin Keskisuomalaisen laajentumisen tyypillisenä kehityksenä.

    – On väistämätöntä, että tehdään isompia konserneja, kun yritetään pysyä hengissä ja tehdä hyvää journalismia. Tilanne on niin hirvittävän haastava.

    Lukijoiden kannalta omistuksen keskittymiseen liittyy kuitenkin riskejä. Jos juttuvaihtoa tehdään eli samoja juttuja julkaistaan eri lehdissä, se voi Ahon mielestä kaventaa tietoa, mikä Suomessa liikkuu.

    – Se suuntaus ei ole paras mahdollinen. Täytyy muutenkin toivoa, että kaupan tavoitteena on halu parantaa journalismia ja lehtien mahdollisuuksia ilmestyä.

    Pääluottamusmies: Varovaisen optimistinen tunnelma

    Kaakon Viestinnän journalistien pääluottamusmies Aapo Mentula ei ole ehtinyt olla yhteydessä yhtiön muihin luottamusmiehiin tai toimituksiin.

    Tunnelmaa omassa toimituksessaan Kouvolan Sanomissa Mentula kuvailee varovaisen optimistiseksi.

    – Muutos on aina muutos, että voihan se tuoda mukanaan monenlaista, sanoo Mentula.

    Hän toivoo, ettei suuria muutoksia tehtäisi pelkästään muutosten takia, vaan ensin katsottaisiin, miten asiat nykyisellään toimivat.

    – Ei varmaankaan ole turbulenssissa mediamaailmassa huono juttu, että taustalle tulee vakavarainen, iso yhtiö, sanoo Mentula.

    Lue lisää:

    Länsi-Savo osti Sanomalta loput Kaakon Viestinnän osakkeet

    Sanoma myy maakuntalehtiään Länsi-Savo-konsernille

    Ilmavoimien uusi komentaja kantaa ison vastuun hävittäjähankinnassa:

    Ilmavoimien uusi komentaja kantaa ison vastuun hävittäjähankinnassa: "Puheena ollut 64 hävittäjää on suuruusluokaltaan oikea"


    Kolmatta päivää Ilmavoimia komentanut Pasi Jokinen linjaa Suomen tarvitsevan jatkossakin suorituskykyiset ilmavoimat. – Täysmääräinen suorituskyky tarkoittaa sitä, että pystymme puolustamaan koko maata yhtäjaksoisesti monissa eri suunnissa...

    Kolmatta päivää Ilmavoimia komentanut Pasi Jokinen linjaa Suomen tarvitsevan jatkossakin suorituskykyiset ilmavoimat.

    – Täysmääräinen suorituskyky tarkoittaa sitä, että pystymme puolustamaan koko maata yhtäjaksoisesti monissa eri suunnissa yhtäaikaa. Se on se ilmavoimien tarve.

    Jokinen korostaa sotilaspoliittisen tasapainon ylläpitämistä naapurimaiden kanssa.

    – On tärkeää, että olemme vertailukelpoisia ja samalla teknisellä ja toiminnallisella tasolla kuin ympäröivät valtiot.

    Jokisen komentajakauden näkyvimpiä tehtäviä on Ilmavoimien hävittäjähankinta Hornet-hävittäjien seuraajaksi. Uusi komentaja kantaa ison vastuun hankinnan suunnittelussa. Hornet-hävittäjät poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä.

    – Puheena ollut 64 hävittäjää on suuruusluokaltaan oikea. Siitä lähdetään suunnittelua ja hienosäätöä tekemään. Hankinnassa huoltovarmuuden kannalta on keskeistä, että pystymme kansallisin voimavaroin tekemään kriittiset keskeiset asiat häiriötilanteiden sattuessa.

    llmavoimien toimintaymäristöä Jokinen kuvaa Ukrainan kriisin jälkeen tällä hetkellä vakiintuneeksi.

    – Krimin tapahtuminen jälkeen intensiteetti Itämeren alueella on kaikin puolin noussut maalla, merellä ja ilmassa. Mutta mitään erityisen yllättävää ei ole viimeisen vuoden aikana alueella tapahtunut.

    Pohjoismaiden puolustusresursseja Jokinen arvioi aika ohuiksi ja se ajaakin valtioita hakemaan yhteistoimintamahdollisuuksia.

    – Yhdessä ollaan yleensä aina vahvempia. Nyt rakennetaan yhteensopivia johtamisjärjestelmiä ja reaaliajassa tietoja vaihtavia tilannekuvajärjestelmiä. Mutta mitä varsinaisesti toiminallisesti tehdään yhdessä, se on tietysti poliitikkojen ja valtionjohdon päätettävissä, korostaa Jokinen.

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi prikaatikenraali Pasi Jokisen kenraalimajuriksi 1. huhtikuuta eli samana päivää, kun hän aloitti komentajana.

    Iitissä syntynyt 51-vuotias Pasi Jokinen on ilmavoimien 21. komentaja. Hän siirtyy ilmavoimien komentajaksi Pääesikunnan valmiuspäällikön tehtävästä.

    Ilmavoimien edellinen komentaja kenraalimajuri Sampo Eskelinen, 55, siirtyi suunnitellusti reserviin maaliskuun lopussa. Hän työskenteli ilmavoimien komentajana kesäkuusta 2017 alkaen.

    Poliisi tutkii: Vaalimainoksia on rikottu ja sotkettu Tampereella ja Jyväskylässä useissa paikoissa

    Poliisi tutkii: Vaalimainoksia on rikottu ja sotkettu Tampereella ja Jyväskylässä useissa paikoissa


    Vaalimainoksia on poliisin mukaan rikottu Jyväskylässä ja Tampereella. Jyväskylässä vaalimainoksia on rikottu useissa paikoissa 28.3. – 31.3. Mainokset ovat olleet kaupungin asentamissa telineissä esimerkiksi Kirkkopuistossa, Puistokadun ja...

    Vaalimainoksia on poliisin mukaan rikottu Jyväskylässä ja Tampereella.

    Jyväskylässä vaalimainoksia on rikottu useissa paikoissa 28.3. – 31.3. Mainokset ovat olleet kaupungin asentamissa telineissä esimerkiksi Kirkkopuistossa, Puistokadun ja Yliopistonkadun risteyksessä, Honkaharjuntiellä ja Suluntiellä.

    Vaalimainoksia on sotkettu Tampereella. Marjut Suomi / Yle

    Tampereella puolestaan vaalimainoksia on rikottu 29.3. – 1.4. esimerkiksi Keskustorilla, Keskussairaalalla, Tullintorilla, Tammelantorilla ja Virontörmänkadulla.

    Esimerkiksi Virontörmänkadulla vaalimainokset on sotkettu täysin.

    Keski-Suomen osalta poliisi pyytää vihjeitä osoitteisiin vihjeet.keski-suomi@poliisi.fi ja Tampereen osalta vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi. Viestin otsikkoon vaalimainos.

    5 000 euron palkka tai pakko eivät riitä houkuttelemaan terveyskeskuksiin lääkäreitä – nuoret lääkärit kertovat, mikä saisi

    5 000 euron palkka tai pakko eivät riitä houkuttelemaan terveyskeskuksiin lääkäreitä – nuoret lääkärit kertovat, mikä saisi


    Kuusi vuotta opintoja on takana ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto valmis. Christa Huuskonen ja Artturi Kesti sekä yli sata muuta lääkäriä valmistuivat Tampereelta perjantaina. Huuskonen ja Kesti ovat molemmat lähdössä terveyskeskukseen...

    Kuusi vuotta opintoja on takana ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto valmis. Christa Huuskonen ja Artturi Kesti sekä yli sata muuta lääkäriä valmistuivat Tampereelta perjantaina.

    Huuskonen ja Kesti ovat molemmat lähdössä terveyskeskukseen töihin, mutta kumpikaan ei mene sinne jäädäkseen. Huuskonen menee viikon loman jälkeen vuodeksi Keuruun terveyskeskukseen.

    – Menen tosi innostuneena. Ihan hyvä päästä työn ääreen.

    Voisiko Christa Huuskonen kuvitella jäävänsä terveyskeskuslääkäriksi? Heistä on nyt kova pula.

    – Terveyskeskus on kyllä varmasti erittäin monipuolinen työpaikka. Siellä näkee elämänkirjoa. Itse ajattelin suuntautua kuitenkin kirurgiaan, Huuskonen sanoo.

    Pakollinen työjakso

    Erikoistuvien lääkäreiden pitää suorittaa yhdeksän kuukauden pakollinen työjakso terveyskeskuksessa. Artturi Kesti menee töihin Kauhajoen terveyskeskukseen.

    – Menen tosi hyvillä mielin, koska olen ollut aiemminkin Kauhajoella.

    Kesti alkaa suorittaa siviilipalvelusta kesällä Tampereen sydänsairaalassa, koska haluaa erikoistua kardiologiaan.

    – En näe todennäköisenä vaihtoehtona terveyskeskuslääkärin ammattia, Kesti sanoo.

    Marjut Suomi / Yle

    Kesti ja Huuskonen sanovat, että terveyskeskuksessa tulee varmasti eteen tapauksia, joihin on tutustunut vain kirjoissa tai hyvä, jos niissäkään. Apua nuoret lääkärit kertovat saavansa vanhemmilta kollegoilta.

    Yli 400 lääkäriä tarvittaisiin lisää

    Suomen terveyskeskukset kaipaavat kipeästi lääkäreitä, mutta nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella edes palkalla.

    Viime lokakuussa vajaat kuusi prosenttia lääkärin tehtävistä oli hoitamatta Suomessa. Suurin lääkärivaje oli Kainuussa, missä vaje oli lähes 20 prosenttia. Koko Suomessa on 228:n kokoaikaisen lääkärin vajaus. Lisäksi johtavat lääkärit ovat arvioineet, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin vajaat 200 vakanssia lisää.

    Lääkäreitä tarvittaisiin siis yli 400 lisää. Ei ihmekään, että vastavalmistuneiden lääkärien ei tarvitse stressata töiden saamisesta.

    Esimerkiksi Tampereella tarjottiin aloittavalle lääkärille 5 000 euron kokonaispalkkaa, mutta Aamulehden mukaan hänelle oli tarjottu jo 8 000 euroa toisaalta. Lääkäriliitto on kuullut tällaisista summista, mutta ne ovat liiton mukaan yksittäisiä.

    – Yksittäisissä tapauksissa palkkatarjoukset voivat olla hyvinkin korkeita, useita tuhansia euroja yli sopimustason. Tällöin kyse lienee enemmän tilapäisjärjestelystä, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä sanoo.

    Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin". Eino Solje

    Vastavalmistuneen taulukkopalkka on 3 340 euroa ilman lisiä. Monella paikkakunnalla lääkäri saa huomattavasti enemmän. Lääkärien keskipalkka oli pari vuotta sitten noin 6 500 euroa.

    Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen sekä Lääkäriliiton yhteisessä tutkimuksessa nuorilta lääkäreiltä kysyttiin, mikä vaikuttaa työpaikan valintaan. 18-kohtaisessa listassa palkka sijoittui vasta sijalle 11.

    Nuorille lääkäreille palkkaa tärkeämpiä olivat työn ammatillinen kiinnostavuus, työpaikan sijainti, erikoistumisvaihe tai muu urakehitys sekä perhesyyt.

    Mahdoton tehtävä

    Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo, että moni nuori lääkäri kokee, että terveyskeskus on mission impossible, mahdoton tehtävä.

    – Potilaat ovat tyytymättömiä, omaiset ovat tyytymättömiä, esimiehet ovat tyytymättömiä, jos hoidetaan liian vähän potilaita, ja hoitajat ovat paineessa. Terveyskeskuslääkäri on puun ja kuoren välissä, Myllymäki kuvaa.

    Terveyskeskuksiin on siirretty erikoissairaanhoidosta yhä vaativampia potilaita. Monisairaan vanhuksen hoitaminen on ihan erilaista kuin potilaan kohtaaminen työterveyshuollossa.

    Lääkäreille ei ole Myllymäen mukaan varattu tarpeeksi aikaa esimerkiksi lääkereseptien uusimiseen. Lääkäri ei ole välttämättä edes tavannut potilasta, ja hänen pitäisi lyhyessä ajassa käydä läpi sairaushistoria ja miettiä, tarvitaanko uusia laboratoriokokeita tai varmistua, ettei lääke päädy katukauppaan.

    Muistisairasta ei hoida vartissa

    Joensuulainen Eino Solje on Nuorten Lääkärien yhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän hoitaa työssään paljon muistisairaita.

    – Jopa yli tunnin vastaanotto, jonka aikana saadaan lääkeasiat, lääkkeiden korvattavuudet, kokonaislääkitys arvioitua, kuntoutussuunnitelmat tehtyä ja omaisten kanssa keskusteltua, on varmasti kustannustehokas, vaikka saattaa tilastoissa näyttääkin tuottamattomalta työltä. Vastaanottojen aikataulun pitää olla sellainen, että on aikaa kuunnella potilasta, Solje sanoo.

    Mikael Kokkola / Yle

    Solje sanoo, että palkalla on vaikea houkutella, jos työn tekemisen edellytykset ovat pielessä. Nuoret lääkärit kaipaavat koulutusta ja tukea.

    Hyvin toimivassa terveyskeskuksessa vastaanottoajat ovat Soljen mukaan riittävän mittaisia potilaiden tulosyihin nähden. Monisairaan vanhuksen ongelmia ei ratkota 15 minuutissa.

    – Sellaisiin yksiköihin, joissa vastaanottoajat on vedetty minimiin, paperitöille ei ole varattu aikaa, eikä senioritukea ole saatavilla, on varmasti vaikeaa saada nuoria lääkäreitä, vaikka palkka olisikin suurempi. Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin", Solje sanoo.

    Työkuorma pelottaa

    Lääkäriliiton Myllymäen mukaan terveyskeskuksissa on kolme asiaa pielessä. Ensinnäkin terveyskeskuksissa on hänen mukaansa liian vähän virkoja, mikä johtaa siihen, että työkuorma on suuri.

    Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla. Jesper Perälä

    Lääkäriliiton laskelmien mukaan 20 vuodessa sairaaloihin on tullut 3 000 uutta lääkärin virkaa, työterveyshuoltoon ja yksityiselle 1 000 virkaa lisää kumpaankin. Samassa ajassa terveyskeskuksiin on Myllymäen mukaan tullut vain 350 uutta virkaa, vaikka työ on entistä raskaampaa.

    Samaa sanoo Nuorten Lääkärien Yhdistyksen helsinkiläinen puheenjohtaja Sara Launio.

    – Yleislääkärin työ on lääkärintyön ydintä, joka on monipuolisuudessaan edelleen monille nuorille kiinnostava ja haluttu työ. Terveyskeskustyön järjestämiseen liittyen on kuitenkin haasteita. Jatkuvasti kuulee viestiä työn venymisestä työpäivän ulkopuolelle ja kiivaasta työtahdista.

    Joka neljäs lääkäri on erikoistuva lääkäri

    Myös virkarakenne on ongelma. Terveyskeskuksessa ei ole erikseen erikoistuvan lääkärin virkoja kuten sairaaloissa.

    Kaikkiin erikoislääkäritutkintoihin kuuluu yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelu. Kyse on erikoistumiskoulutuksen osasta, joka tulee tehdä jossain vaiheessa koulutusta.

    Suomen terveyskeskuksissa olevista lääkäreistä joka neljäs on tällainen erikoistuva lääkäri, joka on vain yhdeksän kuukautta talossa. Perehdyttyään hän lähtee pois ja potilaat joutuvat tottumaan vaihtuviin lääkäreihin.

    Myllymäen mukaan terveyskeskuslääkärit ovat niin purjeessa töidensä kanssa, etteivät nuoret lääkärit kehtaa välttämättä kysyä neuvoa kokeneilta kollegoilta.

    Tampereen ylipistosta valmistui yli sata lääkäriä viime perjantaina. Marjut Suomi / Yle

    Tamperelainen nuori lääkäri Jesper Perälä sanoo, että terveyskeskukset voisivat panostaa tämän työjakson sisältöön nykyistä enemmän. Myös Perälä on Nuorten Lääkärien yhdistyksen hallituksessa.

    – Nuorta erikoistuvaa lääkäriä ei pitäisi nähdä vain yhdeksässä kuukaudessa loppuun kulutettavana työvoimana, vaan koulutettavana ammattilaisena, jonka osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa. Näin terveyskeskusjakso saisi nuoret jäämään useammin terveyskeskuksiin töihin.

    Hyvään työpaikkaan kuuluvat Perälän mukaan myös riittävä tuki ja ohjaus, sekä mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää omaa työtään.

    – Kun nämä asiat ovat kunnossa, ei suuria palkkahoukuttimia tarvita, vaikka työpaikka olisikin hieman syrjäisemmällä seudulla. Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla.

    Joustot kiinnostaisivat

    Sara Launio ei usko siihen, että pakollinen työjakso saisi nuoret jäämään terveyskeskuksiin töihin. Eivät usko muutkaan haastatellut lääkärit.

    Jos pakko tai palkka eivät auta, mikä sitten?

    Virkojen määrän, virkarakenteen ja työkuorman lisäksi nuoret lääkärit nostavat esille joustot.

    Sara Launion mukaan lääkäreiden pitäisi saada suurempi mahdollisuus suunnitella omaa työaikaansa kuin nyt. Lapsiperhearjessa auttaisi mahdollisuus lyhentää työaikaa, tutkijaa taas osa-aikainen työviikko.

    – Toiselta paikkakunnalta tulijat tekevät mielellään esimerkiksi 3–4 pidempää työpäivää niin, että myös kotipaikkakunnalla ehtii olla.

    – Suuri osa etenkin terveyskeskuslääkärin työstä on asiantuntijatyötä, jota voisi sijoittaa joustavasti lääkärin omien työskentelymieltymysten mukaan, Launio sanoo.

    Alex Proimos

    Lääkärien sijoittumiseen vaikuttaa myös, miten puolisolle on tarjolla töitä.

    – Perheelliselle tärkeitä ovat myös sosiaaliset turvaverkot paikkakunnalla. Yleensä tk-työhön kuuluu myös päivystämistä virka-ajan ulkopuolella, Solje sanoo.

    Ei mikään "arvauskeskus"

    Myös maine ja yhteiskunnallinen keskustelu vaikuttavat. Sote-keskustelussa on puhuttu paljon terveyskeskuksista.

    – Terveyskeskuksista on tullut ”arvauskeskuksia” ja joissain sanankäänteissä jopa jonkinlaisia sylkykuppeja. Myös poliitikot puhuvat välillä alentuvasti terveyskeskuksista. Monissa terveyskeskuksissa tehdään aivan erinomaista työtä hoitamalla potilaat kansainvälisestikin arvioiden ensiluokkaisesti, Eino Solje sanoo.

    Miten vastavalmistuneet lääkärit näkevät tulevan työnsä terveyskeskuksessa?

    – Voi olla, että terveyskeskuksessa pystyy vaikuttamaan itse asioihin vähän, Christa Huuskonen sanoo.

    Artturi Kesti sanoo, että jonkun muun pitää miettiä säästöt kuin lääkärin.

    – En pidä hyvänä lääkärinä sellaista lääkäriä, joka säästää tutkimuksista. Tutkimukset tehdään lääketieteellisin perustein ja joku muu sanoo, mistä säästetään.

    Lue lisää:

    Kainuun lääkäripula on jatkunut tasaisen huonona: “Paras keino saada lääkäreitä, on kouluttaa heitä itse”

    Yle selvitti: Pääkaupunkiseudun terveysasemissa valtavat erot – tästä näet, missä pääsisit lääkäriin lukujen valossa nopeimmin

    Pikkukuntien lääkäripulaa helpotetaan teknologian avulla – potilas voi olla 100 kilometrin päässä lääkäristä Väkivaltaa, uhkailua ja järjetön työtaakka – selvitimme, miksi lääkärit eivät halua työskennellä päivystyksissä

    Pasi Jokinen aloittaa llmavoimien komentajana – ylennettiin tänään kenraalimajuriksi

    Pasi Jokinen aloittaa llmavoimien komentajana – ylennettiin tänään kenraalimajuriksi


    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi prikaatikenraali Pasi Jokisen tästä päivästä alkaen kenraalimajuriksi. Pasi Jokinen on 21. ilmavoimien komentaja. Hän siirtyy ilmavoimien komentajaksi Pääesikunnan valmiuspäällikön...

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi prikaatikenraali Pasi Jokisen tästä päivästä alkaen kenraalimajuriksi.

    Pasi Jokinen on 21. ilmavoimien komentaja. Hän siirtyy ilmavoimien komentajaksi Pääesikunnan valmiuspäällikön tehtävästä.

    Aiemmin Jokinen on työskennellyt muun muassa Ilmavoimien esikunnassa ilmaoperaatiokeskuksen päällikkönä ja operaatiopäällikkönä sekä Ilmavoimien teknillisen koulun johtajana.

    Jokinen ylennettiin everstiksi vuonna 2012 ja prikaatikenraaliksi vuonna 2017.

    Jokisen alkavan komentajakauden näkyvimpiä tehtäviä on Ilmavoimien hävittäjähankinta Hornet-hävittäjien seuraajaksi.

    Ilmavoimien edellinen komentaja kenraalimajuri Sampo Eskelinen, 51, siirtyi suunnitellusti reserviin maaliskuun lopussa. Hän työskenteli ilmavoimien komentajana kesäkuusta 2017 alkaen.

    21 sotilasta ja varusmiestä epäiltynä pahoinpitelystä sotaharjoituksissa: Varusmiehiä kylmetettiin lumihangessa

    21 sotilasta ja varusmiestä epäiltynä pahoinpitelystä sotaharjoituksissa: Varusmiehiä kylmetettiin lumihangessa


    Tästä on kyse21 varusmiestä ja sotilasta on epäiltyinä palvelusrikoksesta ja pahoinpitelystä.Kyse on sotaharjoituksissa tehdyistä kuulusteluista, joissa kylmetettiin kuulusteltavia.Asia on siirtymässä syyteharkintaan.Porin prikaatin varusmiesten...

    Tästä on kyse21 varusmiestä ja sotilasta on epäiltyinä palvelusrikoksesta ja pahoinpitelystä.Kyse on sotaharjoituksissa tehdyistä kuulusteluista, joissa kylmetettiin kuulusteltavia.Asia on siirtymässä syyteharkintaan.

    Porin prikaatin varusmiesten pahoinpitelyrikosta koskeva esitutkinta on päättynyt.

    Kyse on marraskuun lopussa Jämsän Hallissa sattuneista tapahtumista ja 21 epäillystä, joista 18 on varusmiehiä ja kolme ammattisotilaita. Kaikkien epäiltyjen henkilöiden osalta epäiltyinä rikosnimikkeinä ovat toiseen sotilaaseen kohdistunut pahoinpitely ja palvelusrikos.

    Rikoksesta epäillyt ovat Ilmasotakoulusta ja Porin prikaatista. Kaikki kahdeksan asianomistajaa eli pahoinpitelyn kohdetta ovat Porin Prikaatin varusmiehiä, joiden palvelus on jo päättynyt.

    Kuulusteltavia kylmetettiin

    Rikostutkintaan johtaneet tapahtumat saivat alkunsa, kun sotaharjoituksissa tehtiin maaliosastojen kiinniottoja ja kuulusteluja. Niiden aikana epäillään tapahtuneen ylilyöntejä, jotka täyttävät pahoinpitelyn ja palvelusrikosten tunnusmerkit.

    Epäilyjen mukaan maaliosaston varusmiehiä on kylmetetty tahallaan riisumalla heiltä vaatteita ja kenkiä ja pitämällä heitä pitkiä aikoja lumihangessa. Joitakin varusmiehiä oli pidetty lyhytä aikoja avannossa.

    Osa varusmiehistä sai lieviä vammoja ja joutui käymään lääkärissä.

    Esitutkinnan valmistumisen jälkeen asia siirtyy tutkintaa pyytäneille kurinpitoesimiehille, jotka päättävät, lähetetäänkö asia syyttäjälle syyteharkintaa varten. Syyttäjäksi on määrätty Sisä-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Antti Virtanen.

    Lisätty klo 14:25: Rikoksesta epäiltyjä on myös Porin prikaatissa.

    Oletko rakentamassa omakotitaloa? Tarvitset vastaavan työnjohtajan, mutta pätevän löytäminen voi olla tuurista kiinni

    Oletko rakentamassa omakotitaloa? Tarvitset vastaavan työnjohtajan, mutta pätevän löytäminen voi olla tuurista kiinni


    Tästä on kyseKaikkeen luvanvaraiseen rakentamiseen tarvitaan vastaava työnjohtaja eli vastaava mestariVastaavan mestarin vastuulla on valvoa, että työmaalla noudatetaan lakeja, määräyksiä ja hyvää rakennustapaaVastaavan työnjohtajan hyväksyy...

    Tästä on kyseKaikkeen luvanvaraiseen rakentamiseen tarvitaan vastaava työnjohtaja eli vastaava mestariVastaavan mestarin vastuulla on valvoa, että työmaalla noudatetaan lakeja, määräyksiä ja hyvää rakennustapaaVastaavan työnjohtajan hyväksyy kunnan rakennusviranomainenMikään taho ei listaa tai rekisteröi kattavasti pientalotyömaiden työnjohtajiaVastaavalta työnjohtajalta kannattaa kysyä referenssejä ja suosituksia ennen valintaaSopimukseen olisi hyvä kirjata myös suoritettavan valvonnan määrä

    Moni tulevan kesän omakotirakentaja mittailee jo tonttiaan malttamattomana. Viime vuonna Suomeen nousi noin 7300 uutta pientaloa ja tämän vuoden aikana omakotirakentamisen odotetaan edelleen piristyvän. Suurin osa projekteista on juuri nyt lähtökuopissaan.

    Ennen töiden alkamista rakennuttajan on tehtävä monta ratkaisevaa päätöstä. Yksi tärkeä päätös on vastaavan työnjohtajan eli vastaavan mestarin valinta.

    Rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä vastaava työnjohtaja on oltava nimettynä jokaiseen luvanvaraiseen rakennusprojektiin töiden alkaessa. Mutta kyse ei ole pelkästään lain vaatimuksen täyttämisestä.

    Pakollinen kumileimasin vai rakentajan tärkein kumppani?

    Parhaimmillaan vastaava mestari on rakentajan oikeana kätenä rakentamisen sääntöviidakossa, aina suunnitteluvaiheesta talon valmistumiseen saakka.

    Mestarin vastuulla on varmistaa, että työmaalla noudatetaan lakeja ja määräyksiä. Yleensä vastaavan mestarin tehtäviin kuuluu myös valvoa, että työt tehdään rakennusteknisesti oikein. Hän antaa tarvittaessa ohjeita töiden tekijöille. Hyvä mestari ajaa aina rakennuttajan etua ja varmistaa osaltaan, että lopputuloksena on terve ja kestävä talo.

    Pahimmillaan voi kuitenkin toteutua toinen ääripää. Jos mestari on huonosti tavoitettavissa ja vierailee työmaalla vain pakollisissa katselmuksissa allekirjoittamassa papereita, rakentajan valvonta jää toteutumatta. Työmaa etenee omalla tahdillaan, eikä valvojaa näy tai kuulu ratkaisevissa työvaiheissa. Mahdolliset rakennusvirheet jäävät huomaamatta ja lopputulos voi maksaa kalliisti talon omistajalle.

    "Hankkikaa pätevä"

    Ennen vastaavan työnjohtajan valintaa rakentajan olisi jotenkin varmistuttava, että kyseessä on pätevä ja huolellinen ammattilainen. Mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Mikään taho ei ylläpidä kattavaa rekisteriä tehtävään sopivista henkilöistä.

    Vastaavan mestarin tehtäviin kuuluu muun muassa erilaisten rakennuskatselmusten koolle kutsuminen. Jaana Polamo/Yle

    Virallisesti pätevyydeksi riittää rakennustekniikan insinöörin tai rakennusmestarin tutkinto tai sitä korkeampi koulutus rakennusalalta. Lisäksi vaaditaan työkokemusta pientalotyömaan suunnittelusta ja työnjohdosta. Lopullisen päätöksen vastaavan työnjohtajan hyväksymisestä tekee kunnan rakennusvalvonta.

    Suosituksia kunnilta ja kaupungeilta on kuitenkin turha odottaa. Tasapuolisuusvaatimus yrittäjiä kohtaan on aiheuttanut sen, että suurin osa kunnista ei tarjoa edes listaa alueellaan valvontaa suorittavista henkilöistä. Neuvot valintaan ovat varsin karut.

    – Meidän ohje on että hankkikaa pätevä työnjohtaja, kuittaa lupa-arkkitehti Jouko Koskinen Jyväskylän rakennusvalvonnasta.

    Etsimisen voi kaupungin mukaan aloittaa vaikka googlaamalla. Tai kysymällä kavereilta. Mutta koska suurin osa omakotitalon rakennusprojektiin ryhtyneistä tekee talon vain kerran elämässään, harvalta löytyy hyödyllisiä kontakteja alan sisältä.

    Internetnäkyvyys ei ratkaise rakennusalalla

    Netistä etsiminenkään ei tuota jättipottia. Muutamia mainoksia vastaavan työnjohtajan palveluista nousee kyllä esille, mutta läheskään kaikki tehtäviä hoitavat eivät panosta nettinäkyvyyteen. Mitä ilmeisemmin töitä riittää ilmankin.

    – Siinä on kyllä selkeä markkinarako sellaiselle nohevalle toimijalle, joka haluaisi lisätä näkyvyyttä internetissä, vinkkaa Jyväskylään omakotitaloa rakennuttava Tero Anttila.

    Anttila itse aloitti vastaavan mestarin etsinnän lähes vuosi ennen varsinaisen rakennusprojektinsa alkamista. Koska hän ei ole kotoisin Jyväskylästä, eikä ystäviltä löytynyt rakentajakokemusta, homma osoittautui odotettua vaikeammaksi.

    Tero Anttilan rakennustyömaalle löytyi työnjohtaja internet-hakujen ja haastattelujen perusteella.Jaana Polamo/Yle

    Vinkkejä hyvistä valvojista tuli lähinnä rakennusurakoitsijoilta, mutta Anttila ei halunnut, että vastaava mestari ja urakoitsijat ovat liian läheisissä väleissä keskenään.

    – Moni suositeltu työnjohtaja oli myös aika pitkälle varattu ja sanoi ihan vastuullisesti, ettei voi ottaa enempää hankkeita. Käytännössä meidän työnjohtaja löytyi internetistä, Anttila kertaa.

    Maksullista pätevöitymistä pidetään turhana

    Rakennusalan pätevyysrekistereitä ylläpitävä FISE tarjoaa vastaaville työnjohtajille mahdollisuutta rekisteröidä pätevyytensä. Maksullinen rekisteröityminen ei ole ammattilaisia houkutellut. Listalta löytyy tällä hetkellä vain 8 nimeä koko Suomesta.

    – Niin kauan kun tämmöisessä pätevyysrekisterissä ei ole pakko olla, se nähdään ylimääräisenä vaivana ja kustannuksena, arvioi FISEn tuotantojohdon pätevyyslautakunnan sihteeri Mikael Åhl.

    Pakko voisi tulla paitsi viranomaisten, myös asiakkaiden puolelta. Esimerkiksi asuntojen kuntotarkastajista yhä useampi löytyy FISEn listoilta. Mediassa käyty keskustelu kuntotarkastajien pätevyydestä on johtanut siihen, että asiakkaat ovat alkaneet vaatia kuntotarkastajilta virallista näyttöä osaamisestaan. Pätevyyden rekisteröiminen on yksi keino siihen.

    Pientalojen vastaavien mestareiden kohdalla vastaavaa vaatimusta ei ilmeisesti esiinny.

    Omakotirakentaja on haastava asiakas

    Kun rakentaja etsii tietoa paikkakuntansa vastaavista työnjohtajista, monesta kunnasta kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusmestareiden ja -insinöörien yhdistykseen. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL on ammatillisten jäsenyhdistysten valtakunnallinen palvelujärjestö, jonka jäsenenä on yhdistyksen nettisivujen mukaan lähes 10 000 rakennustuotannon asiantuntijaa.

    Ei kuitenkaan pientalotyömaiden vastaavia työnjohtajia. Suurin osa jäsenistä voisi toki olla päteviä tehtävää hoitamaan ja osa varmasti näitä töitä tekeekin, mutta RKL ei ole erikseen listannut tekijöitä.

    – Kaikki tehtävään pätevät eivät välttämättä haluaisikaan tällaiselle listalle, arvioi RKL:n toimitusjohtaja Hannu Järveläinen.

    Hänen mukaansa kokemattomien omakotirakentajien kanssa työskentely on monella tavalla haastavampaa kuin ammattimaisten rakennusliikkeiden kanssa toimiminen. Varsinaisen valvonnan päälle tulee paljon ohjaustyötä ja neuvontaa. Harvan pientalorakentajan rakennusbudjetissa on kuitenkaan varattu isoa siivua vastaavalle mestarille.

    Tuhansien eurojen hintahaitari

    Kun rakentamista aloittava sitten lopulta löytää sopivia ihmisiä työmaataan johtamaan, alkaa kilpailuttaminen. Yleensä ensimmäisenä kysytään hintaa.

    Omakotitalon rakentamisessa vastaavan mestarin palveluiden hintahaitari on huima. Parilla tonnillakin voi saada tarvittavat nimet paperiin, mutta koko projektin valvonta voi maksaa myös reippaasti yli 10 000 euroa. Tuhansien eurojen eroissa sopimusten sisältökin on luultavasti erilainen.

    Asiakkaan kannattaa sopia kirjallisesti valvonnan määrästä, joko käyntikertojen tai tuntimäärän perustella. Riitoja syntyy eniten siitä, jos sopimukseen kirjattujen käyntikertojen päälle tarvitaan lisävalvontaa ja niistä tulee odottamattomia kustannuksia. Tarvittavasta valvonnasta ei kuitenkaan kannata pihistellä, ettei säästö kostaudu talon elinkaaren aikana.

    Kilpailuttaminen kannattaa, mutta kysy muutakin kuin hinta

    Työnjohtajaehdokkaita voi, ja kannattaa, tentata enemmänkin.

    – Pitäisi kysyä, onko antaa jotain suosituksia tai kenelle voisin soittaa ja kysyä sinun aikaisemmista kohteistasi. Selvittää, että miten ne hommat on hoidettu, suosittelee itsekin vastaavana mestarina toimiva rakennusinsinööri Tuomo Rauhala.

    Rakennusinsinööri Tuomo Rauhala ja lupa-arkkitehti Jouko Koskinen tarkastavat valmistuvaa omakotitaloa Jyväskylässä.Jaana Polamo/Yle

    Vastaavan mestarin muista kohteista kannattaa kysellä myös siksi, että osa ammattilaisista ottaa liian paljon kohteita valvottavakseen. Jos työmaita on kymmeniä päällekkäin, ei aika riitä jokaisen huolelliseen valvontaan.

    – Jos työn tekee hyvin, niin omakotitalon valvonnassa ei missään nimessä alle 150 työtuntia riitä, oli talo sitten tavalla tai toisella rakennettu, Rauhala laskee.

    Hän ei vastustaisi sitäkään, että kunnat listaisivat alueellaan toimivia vastaavia mestareita. Kunhan listalle pääsy oli puolueetonta.

    – Se kuuluisi olla ihan avointa toimintaa. Että kaikki olisivat siellä näkyvillä ja asiakkaat voisivat soitella ja kysyä hintaa ja referenssejä tai vaikka käydä aikaisempien asiakkaiden puheilla.

    Hyvät vuorovaikutustaidot kuuluvat raksallekin

    Jyväskyläläisen Anttilan perheen työmaalla talon runkotyöt ovat valmiit ja sisäseiniä levytetään parhaillaan. Huolellinen suunnitteluvaihe yhdessä vastaavan mestarin kanssa on johtanut siihen, että isännän itsensä ei juurikaan tarvitse vierailla rakennustyömaalla.

    – Projekti on sujunut erinomaisesti. Ollaan budjetissa ja aikataulussa eikä suurempia virheitä ole tapahtunut, Tero Anttila iloitsee.

    Hän on ostanut uuden kotinsa rakentamisen kokonaisurakkana. Jos työtä tehtäisiin omatoimisesti tai monen aliurakoitsijan ketjuna, Anttila arvelee, että neuvottelutarvetta vastaavan mestarin kanssa saattaisi olla enemmänkin.

    Hyvät vuorovaikutustaidot ovat joka tapauksessa tarpeen vastaavan työnjohtajan tehtävissä.

    – Silloin hän kykenee tuomaan esiin oman asiantuntemuksensa ja ohjaamaan urakoitsijaa ja tarvittaessa asiakastakin oikeaan suuntaan, Anttila pohtii.

    Voit keskustella aiheesta jutun keskusteluosiossa perjantaihin 29.3. klo 16 saakka.

    Poliisi: Väärennetty taulu on kuin nyrkkirauta – Teos on saatava rikoksentekovälineenä pois taidemarkkinoilta

    Poliisi: Väärennetty taulu on kuin nyrkkirauta – Teos on saatava rikoksentekovälineenä pois taidemarkkinoilta


    Taiteen kentällä ei kaikki ole niin kaunosieluista kuin moni maallikko luulee. Tuomioistuimissa on puitu mittavia väärennetyn taiteen vyyhtejä. Taidekaupassa liikkuu iso raha, ja se kerää ympärilleen myös järjestäytynyttä rikollisuutta,...

    Taiteen kentällä ei kaikki ole niin kaunosieluista kuin moni maallikko luulee. Tuomioistuimissa on puitu mittavia väärennetyn taiteen vyyhtejä.

    Taidekaupassa liikkuu iso raha, ja se kerää ympärilleen myös järjestäytynyttä rikollisuutta, kertoo fake-taiteen kentällä kouliintunut keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen.

    – Keskusrikospoliisille ilmoitettujen rikosvahinkojen määrä lähentelee 20 miljoonaa. Huomattavien rahasummien liepeillä liikkuu myös järjestäytynyt rikollisuus. Olisi naiivia kuvitella, että vakava rikollisuus ei tulisi operoimaan alueelle, jossa puhutaan näinkin suurista rikoshyödyistä kuin taiderikollisuudessa puhutaan.

    "Pollari" luotsaa katsomaan teoksen nurjaa puolta

    Myös Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaineessa on tajuttu, että taidemaailman kentällä ammatikseen tulevaisuudessa toimivien on syytä varautua kohtaamaan myös kovaa rikollisuutta ja alamaailmaa kulttuurin kerman lisäksi.

    Rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen (krp) luennoi taidehistorian opiskelijoille taideväärennöksistä Jyväskylän yliopistossa 18.2.2019Niko Mannonen / Yle

    Niinpä taidekentän nurjasta puolesta on kutsuttu luennoimaan poliisi. Kimmo Nokkosta hieman jopa hymyilyttää.

    – Tavallinen pollari opettaa tulevia taiteen ammattilaisia. Poliisi, joka vasta nyt vuosikausien taiteen ja väärennösten tutkimisen jälkeen, on alkanut erottaa akvarellin grafiikasta, naureskelee Nokkonen.

    Poliisin tieto uppoaa kuulijakuntaan. Nokkonen kuvailee poliisin katsovan tauluja eri silmällä kuin taidealan ammattilainen, joka saattaa keskittyä taiteilijan siveltimen vetojen analysointiin.

    Poliisi taas tutkii aivan konreettisesti myös teosten nurjaa puolta, taustaa. Ja saattaa paljastaa väärennöksen esimerkiksi mittanauhan avulla: väärennetty taulu voi olla jopa tyystin eri kokoinen kuin alkuperäinen.

    Jonkun taiteilijan työksi väitetty maalaus saattaa myös esittää maisemaa, jopa maata, jossa oikea taitelija ei ole eläissään käynyt.

    Aitoustodistus ei takaa aitoutta

    Jyväskylän yliopiston taidehistorian opiskelija Christa Könönen sanoo, että poliisin kertomat tiedot väärennetyn taiteen markkinoiden koosta Suomessa ovat opiskelijalle uutta tietoa.

    Taidehistorian opiskelija Christa Könönen Jyväskylän yliopistostaNiko Mannonen / Yle

    – Hämmästytti, että pienessä maassa on näin paljon rikollisuutta. Tulevassa työssäni taidekentällä on pidettävä silmät auki. Teosten aitoudesta ei voi olla sataprosenttisen varma, vaikka aitoustodistus olisikin mukana.

    Kimmo Nokkonen kertoo, että Suomen viime vuosien oikeudenkäynnit vaikkapa Turussa, Tampereella ja viimeksi Helsingissä ovat herättäneet huomiota myös muualla maailmassa.

    – Syksyllä hovioikeuteen etenevästä suuresta väärennetyn taiteen Helsingin haarasta uutisoitiin aina Pakistanissa asti. Kyllä nämä suuret vyyhdit on noteerattu ympäri maailmaa. Monilla jutuilla on myös omat kansainväliset kytkynsä.

    Poliisia kuulemaan saapunut taidehistorian opiskelija Niina Kovanen tekee omaa lopputyötään muotoilun väärennöksistä. Myös tällä taide- ja käyttöesinekentällä liikkuu iso raha. Ja raha houkuttaa rikollisia.

    – Design-väärennöksiä aina huonekaluista, valaisimista ja lasiesineistä lähtien tehtaillaan rahallisessa hyötymistarkoituksessa hyvin usein.

    Taidehistorian opiskelija Niina Kovanen Jyväskylän yliopistostaNiko Mannonen / YleRiesana seilaavat väärennetyt "mummon perinnöt" takavarikkoon

    Oikeuden päätökset eri tuomioistuismissa ovat luoneet uusia linjauksia, jotka hyödyttävät kentällä työskentelevää poliisia.

    Väärennetyt taulut, jotka aiemmin ovat kiertäneet riesana eestaas markkinoilla, saadaan kitkettyä aiempaa paremmin pois, Nokkonen kertoo.

    – Olemme saaneet tuomioistuimista päätöksiä, joissa taideväärennösten todetaan olevan rikoksentekovälineitä. Ne ovat erityisen soveliaita uusien rikosten tekemistä varten.

    Myös korkeimman oikeuden ratkaisu vuodelta 2007 toteaa, että väärennetty taideteos on yksiselitteisesti väärennösaineistoa.

    – Meillä on ollut vallalla sellainen käsitys, että väärennösten hallussapito olisi laillista, vaan näin ei ole. Se on laitonta.

    Nokkonen vertaa tauluväärennöstä nyrkkirautaan, joka olisi saatava juurittua, jottei sillä enää pysty uudestaan rikoksen tekoon.

    – Kyse on rikoksentekovälineestä. Uuden oikeuskäytännön mukaisesti väärennetyt teokset on tuomittu valtiolle menetetyiksi. Paras keino estää näitä rikoksia ennalta on ottaa tekovälineet pois.

    Myyjä vastuussa tauluistaan entistä tiukemmin

    Nokkonen iloitsee myös siitä, että taiteen myyjä – myi hän sitten tauluja pakettiauton takakontista tai arvostetussa taidegalleriassa – on vastuussa myymästään tavarasta aiempaa tiukemmin.

    Keskusrikospoliisin hallussa olevia väärennettyjä taulujaNiko Mannonen / Yle

    Viimeisimmissä oikeuden päätöksissä on korostettu sitä, että juuri myyjällä on velvollisuus ottaa selvää, onko myytävä tavara aitoa.

    Lisää turvaa ostajalle tuo myös se, että rahanpesu vaikeutuu. Se koskee myös taidekauppaa. Tavaran epäilyttävästä alkuperästä pitää tehdä selkoa.

    – EU:n niin sanottu viides rahanpesudirektiivi tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön. Vihdoin myös taidekauppaa harjoittavat luetaan mukaan rahanpesun ilmoitusvelvollisten joukkoon.

    Lykätäänkö väärennetyt teokset roviolle?

    Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori ja taidehistorioitsija Teija Luukkanen–Hirvikoski sanoo, että opiskelijoille tekee hyvää kurkistaa myös taiteen nurjalle puolelle ja alamaailmaan.

    – Minut on yllättänyt se, että Suomessa, jossa taidemarkkinat ovat pienet ja nuoret, jyllää kymmenien miljoonien taideväärennösbisnes. Haluan, että opiskelijat tiedostavat, milloin pitäisi hälytyskellojen soida.

    Onko suuri osa kulttuuriperinnöstämme sitten vaarassa paljastua väärennetyksi? Kestävätkö kultakauden teoksina pidetyt aarteet tiukan tarkastelun?

    Teija Luukkanen-Hirvikoski muistuttaa tavallista taiteen ostajaa siitä, ettei heppoisin perustein milloinkaan kannata kalliita ostoja tehdä.

    Taidehistorioitsija, tutkijatohtori Teija Luukkanen-Hirvikoski, Jyväskylän yliopistoNiko Mannonen / Yle

    – On myönnettävä, että meillä väärennetään kultakauden teoksia ja jonkun verran nykytaidettakin. Mutta en halua pelotella ketään. Täytyy muistaa, että valtaosa taideteoksista on kuitenkin aitoja.

    Poliisi on takavarikoinut väärennöksiä tähän mennessä satamäärin. Kaikista ei tosin vielä ole lainvoimaista päätöstä. Ylikonstaapeli Kimmo Nokkonen kertoo, että yhtään teosta ei ole tuhottu.

    – Meidän intresseissä ei ole niiden hävittäminen. Meillä on nyt hyvät vertailuaineistot tunnettujen väärentäjien tekemistä töistä. Eivätkä nämä teokset ole suuri ongelma säilytyksenkään kannalta. Ei tässä tarvitse mitään rovioita ruveta sytyttelemään.

    Lue lisää:

    10 henkilöä sai vankeustuomion Suomen suurimmassa taideväärennösvyyhdissä – gallerian omistaja ja hänen puolisonsa joutuvat maksamaan 13 miljoonan euron korvaukset

    Mikä tahansa taulu voi olla aito väärennös – kovia väitteitä taidekaupasta

    Syyttäjä: Suomalaiset hyväuskoisia taulukaupoissaan – "Liikaa luotetaan pelkkään sanaan"

    Jopa viidesosa kuvataiteesta väärennettyä Suomessa

    Teuvo Hakkaraisen ahdistelu- ja pahoinpitelytuomio ei etene korkeimpaan oikeuteen

    Teuvo Hakkaraisen ahdistelu- ja pahoinpitelytuomio ei etene korkeimpaan oikeuteen


    Teuvo Hakkarainen (ps.) sai Helsingin hovioikeudessa perjantaina päiväsakkoja kansanedustaja Veera Ruohon seksuaalisesta ahdistelusta ja pahoinpitelystä. Syyttäjä ei hae korkeimmasta oikeudesta valituslupaa Hakkaraisen tuomioon. Syyttäjä Eija...

    Teuvo Hakkarainen (ps.) sai Helsingin hovioikeudessa perjantaina päiväsakkoja kansanedustaja Veera Ruohon seksuaalisesta ahdistelusta ja pahoinpitelystä.

    Syyttäjä ei hae korkeimmasta oikeudesta valituslupaa Hakkaraisen tuomioon.

    Syyttäjä Eija Velitskin mukaan hovioikeuden tuomio oli tekoon nähden oikeudenmukainen ja yleisen oikeuskäytännön mukainen.

    Helsingin hovioikeus kovensi Hakkaraisen käräjäoikeudessa saaman rangaistuksen 45 päiväsakosta 80 päiväsakkoon.

    Oikeuden mukaan Hakkarainen otti joulukuussa eduskunnan kuppilassa Ruohosta voimakkaan niskalenkin ja väänsi tämän päätä niin, että sai suudeltua Ruohoa.

    Teuvo Hakkarainen kertoi perjantaina Keskisuomalaiselle, ettei aio valittaa hovioikeuden tuomiosta.

    Lasse Nordlund on elänyt 30 vuotta omavaraisena keskellä metsää ja tehnyt kengätkin itse:

    Lasse Nordlund on elänyt 30 vuotta omavaraisena keskellä metsää ja tehnyt kengätkin itse: "Isoin pala on pysyä henkisesti tasapainossa"


    Kuka?Lasse Nordlund, omavaraisuusajattelun ja jälkifossiilisen elämäntavan puolestapuhuja.Syntynyt Helsingissä vuonna 1965. Elänyt omavaraisena 1990-luvun alusta asti.Perustaa puolisonsa Maria Dorffin kanssa Valtimolle Pohjois-Karjalaan Suomen...

    Kuka?Lasse Nordlund, omavaraisuusajattelun ja jälkifossiilisen elämäntavan puolestapuhuja.Syntynyt Helsingissä vuonna 1965. Elänyt omavaraisena 1990-luvun alusta asti.Perustaa puolisonsa Maria Dorffin kanssa Valtimolle Pohjois-Karjalaan Suomen ensimmäisen omavaraopiston.Omavaraisuuden avulla saa takaisin vastuun elämästään. Lasse Nordlund

    "Lapsena suuri intohimoni olivat luonnontieteet. Teini-ikäisenä aloin pohtia, miten tiedettä sovelletaan nykymaailmassa. Minua mietitytti se vastuu, jonka tutkija delegoi muille.

    Minuun vaikutti hyvin voimakkaasti se, mitä ydinfysiikan perusteet luoneille fyysikoille tapahtui sata vuotta sitten. Heillä oli naiivi kuvitelma, että he tekevät työtä ihmiskunnan hyväksi, mutta he tulivatkin luoneeksi atomipommin. Monet heistä olivat sen takia itsemurhan partaalla.

    Ajattelin, etten voi lähteä tällaisiin kuvioihin. En voi delegoida niin paljon omasta työstäni ja luovuudestani käsiin, joista en pidä. Tämä ajatus vaikuttaa omavaraistumiseni taustalla vielä voimakkaammin kuin sen ekologinen aspekti.

    Omavaraisuuden avulla saa takaisin vastuun elämästään. Muuten pitää vain luottaa siihen, että luomukaurahiutalepakkauksessa on luomua, ja minä en siihenkään usko.

    Lasse Nordlund on elänyt omavaraisena 90-luvun alusta lähtien. Sakari Piippo / YleMinäkin luulin aluksi, että omavaraisuus on lähinnä tekninen haaste. Sen jälkeen olen huomannut, että paljon isompi pala on se, miten pysyy henkisesti tasapainossa. Lasse Nordlund

    Minulla on pitkään ollut ajatus pienestä metsäyliopistosta. Jos on kokeileva ja tutkiva mieli, sitä voi toteuttaa missä tahansa. Kompostikasakin voi olla vaikka miten mielenkiintoinen juttu.

    Metsäyliopiston ajatus oli, voisiko perustutkimusta tehdä paremmalla pohjalla kuin nykyistä tiedettä.

    Voisiko se olla eettisempää? Mitkä voisivat olla tutkimuskohteita, joissa tutkija voi tyydyttää leikkimielisyyttään ilman, että toiminnan seuraukset kohdistuvat aggressiivisesti ympäristöön ja ihmiseen?

    Omavaraopisto sai konkreettista voimaa vasta joitakin vuosia sitten, kun puolisoni Maria Dorff käynnisti sen. Toukokuussa omavaraopistolla alkaa hirsikurssi, jolla opetellaan kasaamaan hirsikehikko. Kurssi on toteutettu Kainuun opiston kanssa, ja se on jo täynnä.

    Ensi vuonna tarkoitus on ottaa hieman enemmän kursseja, kunnes pystymme järjestämään puolen vuoden mittaisen kurssin 20 ihmiselle. Pyrimme antamaan heille mahdollisimman hyvät eväät omavaraisuuteen. Siihen kuuluu myös sosiaalisten ja henkisten valmiuksien oppimista.

    Minäkin luulin aluksi, että omavaraisuus on lähinnä tekninen haaste. Sen jälkeen olen huomannut, että paljon isompi pala on se, miten pysyy henkisesti tasapainossa.

    Omavaraisuus on hyvin pitkälti pois oppimista jostakin totutusta. Siinä on sen hankaluus. Jos on väsynyt tai tyytymätön, kaupunkilainen lähtee iltakaljalle näkemään kavereita. Metsässä on omillaan.

    Kun kriisi saapuu, mitä voimme tehdä, ettemme hakkaa toistemme päitä irti? Lasse Nordlund

    Noin 12 vuotta sitten minusta alkoi tuntua siltä, että peli on menetetty. Emme onnistuneet huolehtimaan biosfääristä. Teemme liian vähän ja olemme liian myöhään liikkeellä. Vielä 30 vuotta sitten ajattelin, että jos me todella vakavissamme otamme käyttöön toisen elämäntavan, voimme tehdä asioille jotain.

    Tähän asti yhteiskunnan varallisuutta ja hyvinvointia on voitu jakaa koko ajan kasvavasta potista. Jos tämä kakku pienenee, tulee väistämättä ikäviä eturistiriitoja.

    Siksi painopisteeni on siirtynyt enemmän kriisin vastaanottamiseen. Miten voisimme vaalia jonkinlaisia humanistisia käyttäytymistapoja, kun hätä lisääntyy? Kun kriisi saapuu, mitä voimme tehdä, ettemme hakkaa toistemme päitä irti?

    Omavaraisuus on yksi ratkaisu. Kun pystyy huolehtimaan omasta ruuastaan, ei tarvitse riidellä naapurin kanssa.

    Kirvestä en sentään ole sulattanut omasta malmista. Lasse Nordlund

    Ennen perheellistymistä en hankkinut juuri mitään ulkopuolelta. Kenkiäkin olen tehnyt itse. Kirvestä en sentään ole sulattanut omasta malmista.

    Nykyään teen kompromisseja. Maria huovuttaa tossuja, ja niistä ansaituilla rahoilla hän voi ostaa juustoa ja voita leivän päälle ja käydä välillä vaarin luona Jyväskylässä. Siinä mielessä meillä on yhdistelmätalous.

    Olen tyytyväinen, että elämässäni en ole joutunut liian pahasti puun ja nilan väliin. Tasapainoilu ei ole johtanut sietämättömiin kompromisseihin."

    Lasse Nordlund ei enää ole omavaraisuudessaan yhtä ehdoton kuin ennen. Sakari Piippo / Yle

    Valokuvataiteen museossa Helsingissä on 26.5. asti esillä vuoden kuvajournalistiksi valitun Touko Hujasen valokuvia Lasse Nordlundista ja hänen perheestään.

    Lue myös:

    Antero Vartia tajusi, ettei ilmastonmuutosta ratkaista politiikalla – "Asiat voivat mennä niin pahasti pieleen, ettei ihmiskuntaa enää ole"

    16-vuotias Atte Ahokas on perjantaisin lakossa: "Poliitikot ovat epäonnistuneet ja pettäneet meidän sukupolvemme"

    Laura Kolehmainen yrittää ilmastoveivata Suomesta maailman ilmastojohtajan: "On ihan piipertelyä saarnata kulutusvalinnoista köyhille"

    Poliisi tekee esiselvityksen kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen vaalimainonnasta

    Poliisi tekee esiselvityksen kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen vaalimainonnasta


    Poliisi aloittaa esiselvityksen perussuomalaisten keskisuomalaisen kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen vaalimainoksista. Poliisin mukaan rikosilmoitusta ei ole tehty, vaan poliisi selvittää omasta aloitteestaan onko rikosta syytä epäillä ja ylittyykö...

    Poliisi aloittaa esiselvityksen perussuomalaisten keskisuomalaisen kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen vaalimainoksista.

    Poliisin mukaan rikosilmoitusta ei ole tehty, vaan poliisi selvittää omasta aloitteestaan onko rikosta syytä epäillä ja ylittyykö esitutkinnan kynnys.

    Yle kertoi Hakkaraisen vaalimainoksista maanantaina. Hakkaraisen autoon on teipattu tekstit "Matu, mistä tulet? Sinne menet!" ja "Turvapaikkaturistit ulos joka ukko".

    "Matu" -lyhenteellä tarkoitetaan yleensä maahantunkeutujaa, joka on maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista käytettävä halventava nimitys. Hakkarainen itse sanoi Ylelle tarkoittavansa lyhenteellä maaseudun tulevaisuutta.

    – Jos joku on sen väärin ymmärtänyt, saa minun puolestani ymmärtää, Hakkarainen sanoi Ylelle maanantaina.

    Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvioi tuoreeltaan, että Hakkaraisen mainokset ovat lähellä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Hän arveli Hakkaraisen tietoisesti leikkivän lainsäädännön rajoilla.

    Sairaaloiden työnjako hiertää edelleen – Professori arvostelee voimakkaasti eronneen hallituksen ajamaa keskittämisasetusta

    Sairaaloiden työnjako hiertää edelleen – Professori arvostelee voimakkaasti eronneen hallituksen ajamaa keskittämisasetusta


    Juha Sipilän hallituksen toteuttama sairaaloiden työnjakoa koskeva uudistus pohjautui 12 laajan päivystyksen sairaalan malliin. Uudistusta vauhditettiin vuoden 2018 alusta voimaan tulleella keskittämisasetuksella. Vaativia ja harvoin tarvittavia...

    Juha Sipilän hallituksen toteuttama sairaaloiden työnjakoa koskeva uudistus pohjautui 12 laajan päivystyksen sairaalan malliin. Uudistusta vauhditettiin vuoden 2018 alusta voimaan tulleella keskittämisasetuksella.

    Vaativia ja harvoin tarvittavia leikkauksia keskitettiin pääasiassa viiteen yliopistolliseen keskussairaalaan.

    Keskittämisasetuksessa määriteltiin keskitettävät leikkaukset ja asetettiin vähimmäisrajat muun muassa tekonivelleikkauksille. Vaativat syöpäleikkaukset oli määrä keskittää pääasiassa yliopistollisiin sairaaloihin.

    Sairaaloiden työnjakoa koskeva kiista on noussut voimakkaimmin Vaasan keskussairaalan kohdalla, mutta vaikeuksia on riittänyt muuallakin. Jyväskylän ja Kuopion sairaaloiden työnjako vaativien syöpäleikkausten osalta on kesken. Leikkausmäärien ja työnjaon kanssa kipuillaan myös saman erityisvastuualueen sairaaloissa Joensuussa, Mikkelissä ja Savonlinnassa.

    Tavoitteena parantaa potilasturvallisuutta

    Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvostelee voimakkaasti keskittämistä, johon kuuluu sekä itse keskittämisasetus että 12 laajan päivystyksen sairaalan määrittely.

    – Keskussairaalat on aikoinaan perustettu huolehtimaan alueensa asukkaiden monipuolisesta erikoissairaanhoidosta. Tämä jako vuohiin ja lampaisiin on keinotekoinen ja siitä seuraa epätasa-arvoa alueiden asukkaille ja toiminnallista hankaluutta sairaaloille.

    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärinä työskentelevän Lehtosen mukaan keskittämisen tuomat vaikeudet näkyvät jo etenkin pienemmissä keskussairaaloissa.

    Näyttö siitä, että tällä parannettaisiin potilasturvallisuutta, puuttuu täysin Lasse Lehtonen

    – Lääkärit alkavat valita sairaaloita, joissa toiminta on monipuolista. Sairaalat, jotka eivät ole laajan päivystyksen sairaaloiden joukossa, törmäävät väistämättä vaikeuksiin osaavan henkilökunnan palkkaamisessa. Käsittääkseni tämä on näkynyt jo pienissä Mikkelin tai Kotkan kaltaisissa keskussairaaloissa.

    Keskittämistä on perusteltu potilasturvallisuudella. Lasse Lehtonen torjuu perusteen.

    – Näyttö siitä, että tällä parannettaisiin potilasturvallisuutta, puuttuu täysin. Ennemminkin voi käydä päinvastoin, sillä osaaminen pienemmissä keskussairaaloissa heikkenee ja päivystysaikana joudutaan tekemään leikkauksia, joita ei saisi virallisesti päivystysaikana tehdä.

    – Toisaalta potilaita ohjataan yliopistosairaaloiden jonoihin ja niiden kasvaessa hoitoon pääsy voi hidastua ja tuoda haasteita potilasturvallisuuteen.

    Sairaaloiden työnjaolla haettiin myös säästöjä, vaikka ensisijainen tavoite oli potilasturvallisuudessa.

    – Tosiasiallinen tavoite on pitkälti ollut säästö ja se tätä koko uudistusta ohjannut, Lasse Lehtonen sanoo.

    – Valtiovarainministeriö asetti uudistukselle 50 miljoonan euron säästötavoitteen, mutta esimerkiksi HUS:n alueella kulut kasvoivat viime vuonna neljä miljoonaa euroa. Ei säästöjä vaan kustannusten lisäyksiä. Hoito on aina yliopistosairaaloissa kalliimpaa kuin keskussairaaloissa. Jos paljon hoitoja siirtyy yliopistosairaalaan, kustannukset tuppaa nousemaan.

    Sairaalat pystyvät sopimaan työnjaosta ilman pakkoa

    Lehtosen mukaan keskittämisasetusta on toteutettu eri puolella Suomea "hyvässä sovussa vähän hampaita kiristellen". Eri yhteyksissä sosiaali- ja terveysministeriölle on tuotu esille kritiikki ja vaihtoehtoisia toimintamalleja.

    – Meidän erityisongelmana on, että väestö kasvaa pääkaupunkiseudulla ja asiakkaista ei ole pulaa. Ohjaisimme potilaita mielellään Lahteen tai Kotkaan jonojen purkamiseksi. Olisi parempi, että sairaalat saisivat keskenään sopia parhaiten heille sopivat työnjaot, eikä niin, että ministeriö lähtee niitä ulkopuolelta määräämään.

    – Erikoisalasta ja toimenpidetyypistä riippuen voitaisiin ehkäistä jonoja. Sopimusvapautta tässä kaivataan, että pystytään tarkoituksenmukaisesti toimimaan. Ei pysy olotila vaan lääkärit liikkuvat paikasta toiseen ja hoidot muuttuvat. Asetuksella määrätty työnjako jäykistää tilannetta, eikä voida nopeasti reagoida jonotilanteisiin.

    Sairaaloiden pitää asetuksen mukaan sopia työnjaosta yliopistosairaaloiden johtamilla erityisvastuualueilla. Hankalinta työnjaon löytyminen on ollut Itä- ja Keski-Suomen maakuntien muodostamalla Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueella (erva).

    – Käsittääkseni sielläkin sairaalat ovat päässeet sopimukseen, mutta ministeriö ei sitä hyväksynyt. Jos asia jätettäisiin alueellisen päätöksenteon varaan, sopu syntyisi hyvin nopeasti.

    Kalle Purhonen / YleAsetusta pitää muuttaa ja säännöksiä poistaa

    Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistus kaatui kalkkiviivoilla. Lasse Lehtonen toivoo, että myös keskittämisasetus otetaan uuteen harkintaan vaalien jälkeen.

    – Keskittämisasetusta pitäisi muuttaa ja tietyt säännökset poistaa kokonaan. Hoidon porrastuksesta sopiminen pitäisi jättää sairaaloiden väliseksi, eikä yrittää sitä pakolla ajaa. Valtionhallinto on yrittänyt koko ajan kuristaa sairaanhoitoa ja leikata kustannuksia. Voisimme ottaa mallia Tanskasta, jossa tehtiin aikoinaan sairaaloiden työnjakouudistus, Lasse Lehtonen sanoo.

    Kysin alueen johtajaylilääkärit ovat tehneet ehdotuksen, jonka mukaan vaativien sairauksien leikkaamisen erikoistunut leikkaustiimi liikkuisi eri sairaaloiden välillä. Paikalliset lääkärit olisivat mukana leikkauksissa ja pitäisivät näin yllä osaamista kiireisiä päivystysleikkauksia varten.

    Lasse Lehtosen mukaan samantyyppinen toimintamalli sopisi HUS:n alueelle, jossa leikkaustiimit voisivat "tehdä keikkoja" esimerkiksi Kotkaan, Lappeenrantaan ja Lahteen

    Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen puolustaa voimassa olevaa keskittämisasetusta.

    – Kaikki kansainvälinen ja kotimainen tutkimus viittaa hyvin selkeästi siihen, että sairaalat, joissa tehdään paljon samantyylisiä vaativia leikkauksia, pystyvät parempaan laatuun. Tässä on keskitetty vaativia syöpäleikkauksia ja voidaan sanoa, että se on potilaan etu.

    – Jos otetaan esimerkiksi rintasyöpäleikkaus, joita on tehty 30 sairaalassa. Se on Suomen oloissa liian paljon.

    Timo Keistinen ei halua arvioida, tuleeko vaalien jälkeen valittava uusi hallitus avaamaan edelliskaudella tehdyt sairaalalinjaukset.

    – Eronnut hallitus kirjasi keskittämisasiat strategiseen hallitusohjelmaansa. Ne on toteutettu ja näkisin, että hyviä tuloksia on saatu aikaan.

    Erityisvastuualueilla sairaaloiden pitää sopia käytännössä sairaaloiden välisessä työnjaosta ns. järjestämissopimuksella. Kuopion yliopistosairaalan vastuualueella järjestämissopimus on yhä tekemättä. Osa vaativista leikkauksista on keskitetty Kuopioon ja osa Jyväskylän keskussairaalaan. Noin 400 leikkauksen osalta sopimus on kuitenkin tekemättä.

    Löysässä hirressä tässä on oltu kohta kolme vuotta Vesa Kataja

    – Asia ei ole yksinkertainen, sillä kysymys on huippuosaajista, jotka eivät halua luopua siitä kaikkein vaativimmasta ja arvokkaimmasta osasta työtään, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja sanoo.

    Taustalla on muun muassa Itä-Suomen pitkät välimatkat. Alueelta löytyy myös kaksi lähes samankokoista sairaalaa, joissa molemmissa on paljon erityisosaamista.

    – Löysässä hirressä tässä on oltu kohta kolme vuotta. Kirurgien tunteet ovat välillä pinnassa, etenkin kun kysymässä leikkauslukuja, Vesa Kataja sanoo.

    Aluehallintovirastot pyysivät helmikuussa lukuja. Työnjaon etenemistä seuraa myös ministeriön koordinaatiotyöryhmä.

    – Aika pitkälle asioista on pystytty Suomessa sopimaan, mutta vielä on kipukohtia. Terveydenhuoltolaki lähtee siitä, että valtioneuvosto voi päättää työnjaosta, ellei erityisvastuualueella kyetä asioista sopimaan, Timo Keistinen muistuttaa.

    Keskittämisasetuksen toteutumisen valvonnasta vastaavat pääosin aluehallintovirastot Avit. Ne ovat helmikuussa pyytäneet erityisvastuualueilta tietoja keskittämisasetuksen alaisten leikkausten määristä.

    Routavaurioiden rikkomista autoista jo satoja korvaushakemuksia – korvauksia saa joka viides hakija

    Routavaurioiden rikkomista autoista jo satoja korvaushakemuksia – korvauksia saa joka viides hakija


    Tiestön routavauriot vahingoittavat vuosittain jopa tuhansia autoja. Korvaushakemukset maanteiden routavaurioiden rikkomista autoista käsittelee keskitetysti Lapin ELY-keskus. Jos taas vaurio on kunnan tai kaupungin katuverkolla, korvausvaatimus...

    Tiestön routavauriot vahingoittavat vuosittain jopa tuhansia autoja. Korvaushakemukset maanteiden routavaurioiden rikkomista autoista käsittelee keskitetysti Lapin ELY-keskus.

    Jos taas vaurio on kunnan tai kaupungin katuverkolla, korvausvaatimus esitetään kunnalle tai kaupungille.

    Normaali korvaushakemusten määrä ELY-keskuksessa on parin tuhannen luokkaa vuodessa. Tänä vuonna korvaushakemuksia on tähän mennessä tullut noin 400.

    – Tämä vastaa aika lailla normaalin vuoden määrää tässä vaiheessa, toteaa ryhmäpäällikkö Marja-Lea Hallikainen Lapin ELY-keskuksesta.

    Tyypillisiä vaurioita ovat päällystettyyn tiehen syntyneiden teräväreunaisten kuoppien aiheuttamat rengas- ja vannerikot.

    – Päällysteen vaurioiden syntymiseen vaikuttaa sää. Etelä-Suomessa ollaan nyt ehkä vähän etuajassa, kun helmikuussa sää vaihteli nollan molemmin puolin, silloin reikiä päällysteeseen syntyy helpommin, sanoo Hallikainen.

    Korvauksen auton vaurioista voi saada, jos tienhoito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai tienhoidon tehtäviä on laiminlyöty. Pelkästään tien huonon kunnon vuoksi korvauksia ei saa.

    Korvauksia saa yleensä noin viidennes hakijoista, eli tyypillisenä vuotena valtio korvaa satojen autojen vahingot.

    – Hakemukset tutkitaan tapauskohtaisesti ja hyvinkin tarkkaan, ja me pyydämme lausunnot alueelliselta ELY-keskukselta, tieurakan valvojalta ja urakoitsijalta myös, Hallikainen kertoo.

    Ohjeet korvauksen hakemiseen löytyvät ELY-keskuksen verkkosivuilta.

    Lue myös:

    Kuoppa tiessä rikkoi 17 autoa yhtenä iltana: Sulamisvedet aiheuttavat vaarallisia reikiä nopeasti teihin – "En muista vastaavaa"

    Analyysi: Ennätysmäärä ehdokkaita tavoittelee kansanedustajanpaikkaa Keski-Suomesta

    Analyysi: Ennätysmäärä ehdokkaita tavoittelee kansanedustajanpaikkaa Keski-Suomesta


    Jos politiikka on rikki, korjaustyöt kiinnostavat. Lienee siis parasta unohtaa puheet siitä, että kansanedustaja olisi kansakunnan kusitolppa (Iltalehti). Eduskunta on Keski-Suomessa kasvattanut vetovoimaansa roimasti. Vaalipiirin kymmentä...

    Jos politiikka on rikki, korjaustyöt kiinnostavat. Lienee siis parasta unohtaa puheet siitä, että kansanedustaja olisi kansakunnan kusitolppa (Iltalehti).

    Eduskunta on Keski-Suomessa kasvattanut vetovoimaansa roimasti. Vaalipiirin kymmentä kansanedustajan paikkaa tavoittelee tänä keväänä ennätykselliset 153 ehdokasta, lähes 30 edelliskertaa enemmän.

    Asetelmat ovat maakunnassa kutkuttavat. Eduskunnan jättää nyt kolme politiikan konkaria: eurovaaleihin valmistautuva keskustan Mauri Pekkarinen sekä SDP:n molemmat edustajat, Susanna Huovinen ja Lauri Ihalainen.

    Luopujat keräsivät edellisvaaleissa huimat 24 517 ääntä. Uudeltamaalta Keski-Suomeen neljä vuotta sitten ehdolle siirtynyt Lauri Ihalainen oli vaalipiirin ykkönen 10 347 äänen saaliillaan.

    Ketä äänestävät nyt ne, jotka neljä vuotta sitten äänestivät näitä kolmea?

    Yle Uutisgrafiikka

    Politiikan tutkija Mikko Jakonen arvioi, että erityisen tarkkaan valintaansa miettivät 40 vuoden jälkeen eduskunnan jättävän Mauri Pekkarisen kannattajat, sillä puolueen listalla ei ole juuri hänen kaltaistaan poliitikkoa.

    – Pekkarista äänestäneet voivat olla myös erityisen pettyneitä Sipilän hallituskauteen, huomauttaa Jakonen, yliopistonlehtori yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta Jyväskylästä.

    Yksi pettymys on ollut se, että Sipilän hallitukseen ei mahtunut yhtään keskisuomalaista kansanedustajaa.

    Ehdokaslistalla on kuitenkin kolme istuvaa kansanedustajaa - Petri Honkonen, Anne Kalmari ja Aila Paloniemi - sekä ex-kansanedustaja Petri Neittaanmäki, joka yrittää paluuta jo kolmatta kertaa. Pekkarisen manttelinperijän titteliä havittelee myös näkyvästi kampanjoiva Joonas Könttä.

    SDP:llä kova kisa äänistä

    Viidennen kauden kansanedustaja, entinen ministeri Susanna Huovinen siirtyi jo viime kesänä muihin töihin, mikä tarjosi varasijalta tilalle nousseelle Riitta Mäkiselle paalupaikan vaaleihin.

    Huovisen äänestäjiä houkuttelevat myös eduskunnasta toissa vaaleissa pudonnut Tuula Peltonen ja viime kerralla toiselle varasijalle yltänyt Piritta Rantanen, molemmat Jämsästä. Piiri odottaa paljon myös entiseltä lapsiasiavaltuutetulta, Tuomas Kurttilalta.

    Lauri Ihalaisen äänestäjiä tavoittelevat erityisesti SAK:n aluejohtaja Ahti Ruoppila ja pääluottamusmies Jukka Hämäläinen. Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja Juho Kautto nousi kuntavaaleissa Äänekosken ääniharavaksi ja saattaa myös houkutella Ihalaista äänestäneitä.

    Konkarit vetoapuna

    Perussuomalaisten vetoapuna on Teuvo Hakkaraisen ja Toimi Kankaaniemen lisäksi toissa kauden kansanedustaja Kauko Tuupainen. 78-vuotias entinen demari ehti jo luopua kaikista luottamustoimistaan, mutta lähti nyt "takaamaan puolueen menestystä" (Keskisuomalainen, vain tilaajille).

    Sinuhe Wallinheimo lienee edelleen kokoomuksen ykkönen, jonka takana kakkospaikkaa kärkkyvät muun muassa Lotta Ahola ja Juha Suonperä sekä sote-teemalla kampanjoiva kirurgi Ville Väyrynen.

    Vasemmistoliitto odottaa eniten neljä vuotta sitten täpärästi eduskunnasta tippuneelta Eila Tiaiselta. Kristillisdemokraattien edellisvaalien suosituin ehdokas Marika Visakorpi kampanjoi ahkerasti, mutta läpimenoon puolue tarvitsee lähes 4 000 ääntä viimekertaista enemmän.

    Vihreiden näkyvin hahmo on edelleen kansanedustaja Touko Aalto, mutta listalla on myös vahvoja naisia kuten Jyväskylän kuntavaaliyllättäjä, eurovaaleihinkin tähtäävä nuori Bella Forsgren sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela.

    Pienten vaikea ylittää äänikynnystä

    Päättyvällä vaalikaudella eduskunnassa oli Keski-Suomesta totutusti viisi puoluetta. Paikat jakautuivat seuraavasti: keskusta neljä, perussuomalaiset ja SDP kaksi, kokoomus ja ensimmäistä kertaa vaalipiiristä eduskuntaan yltänyt vihreät yksi.

    Nyt äänestäjälle on tarjolla 16 puoluetta ja kaksi valitsijalistaa.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Mukana ovat RKP:ta lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet, lähes kaikki täydellä 14 ehdokkaan listalla. Sinisillä on 10 ehdokasta.

    Pienpuolueet eivät ole tehneet vaalipiirissä läpimurtoa, ja äänikynnyksen ylittyminen näyttää epätodennäköiseltä nytkin. Edellisvaaleissa viimeisen valituksi tulleen vertausluku oli 10 180.

    Keskusta altavastaajan asemassa

    Keski-Suomi on perinteisesti vahvaa aluetta sekä keskustalle että SDP:lle. Valtakunnallista tasoa paremmin täällä menestyvät yleensä myös kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, selvästi heikommin taas kokoomus.

    Näkyykö trendi myös näissä vaaleissa?

    Politiikan tutkija Mikko Jakonen arvioi, että Keski-Suomessakin opposition odotetaan haastavan vahvasti hallituspuolueita, ja sote noussee keskeiseksi vaaliteemaksi.

    – Siinä mielessä keskusta on varmaan aikamoisessa altavastaajan asemassa, Jakonen ennakoi.

    Jakonen pitää mahdollisena, että nykyinen oppositio voi viedä vaalipiirissä jopa seitsemän kansanedustajanpaikkaa. Keskustalle jäisi kaksi ja kokoomukselle yksi.

    Mikko Jakonen.Jyväskylän yliopisto

    Samankaltaiseen tulokseen päätyy myös Keskisuomalaisen toimittaja Markus Mattlar kolumnissaan (Keskisuomalainen, vain tilaajille), joka käsittelee puolueiden tulevaa paikkajakoa Keski-Suomessa.

    Mattlar laski ensin Keski-Suomen ja valtakunnallisen vaalituloksen välisen suhdeluvun muutamista edellisvaaleista ja kertoi tämän luvun sitten tuoreimmilla gallupluvuilla.

    Menetelmä toisi SDP:lle kolme ja keskustalle kaksi kansanedustajan paikkaa. Kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto saisivat kukin yhden. Kymmenes paikka menee laskutavan mukaan niin täpärälle (kuten se meni viime vaaleissakin), että sitä Mattlar ei uskalla veikata.

    Nuoret pitävät ilmastoasian esillä

    Tutkija Mikko Jakonen uskoo, että etenkin nuoret koulutetut vihreät ja vasemmistoliiton naiset nostavat ilmastoteeman esiin myös Keski-Suomessa.

    – Asiassa on tapahtunut sellainen käänne tämän talven aikana, että ilmastonmuutoksen kyseenalaistaminen on todennäköisesti vauhtia hidastava pallo nilkassa mille tahansa puolueelle, Jakonen kuvailee.

    Perussuomalaisten jämsäläinen vaalipäällikkö Pekka Kataja uskoo kuitenkin puolueensa hyötyvän siitä, että se ei ole lähtenyt mukaan "ilmastovöyhötykseen".

    Paljon riippuu varmasti siitä, miten ilmastonmuutoksesta huolensa ilmaisseet nuoret lähtevät äänestämään. Nuoria ehdokkaita Keski-Suomessa on listoilla vähän. Vaalipiirin nuorin ehdokas on SDP:n listan ainoa alle kolmekymppinen, 19-vuotias Siiri Muhonen.

    Vaalipiiri kuin vaalipiiri, äänestäjä ratkaisee. Keski-Suomessa voi jännittää myös sitä, ylittyykö tällä kertaa 70 prosentin raja äänestysinnossa.

    Aiheesta voi keskustella kello 17 saakka.

    Lue lisää:

    Analyysi: Lapin viimeisistä kansanedustajan paikoista on tulossa tiukka vääntö

    Analyysi: Satakunnassa kaikki puolueet joutuvat jännittämään eduskuntavaaleissa – kolmen naisen läpimenoa pidetään lähes varmana

    "Mitään välineitä monen potilaan hoitamiseen ei ollut" – Konginkankaan suuronnettomuus oli käännekohta pelastustyössä


    VPK:n sammutusmiesten pystyttämät valomastot valaisivat talviyön pimeyden keskellä hiljaista onnettomuuspaikkaa. Kun ensimmäisessä ambulanssissa paikalle saapunut paloesimies Jari Leppänen kiipesi kollegansa kanssa tikkaita pitkin...

    VPK:n sammutusmiesten pystyttämät valomastot valaisivat talviyön pimeyden keskellä hiljaista onnettomuuspaikkaa. Kun ensimmäisessä ambulanssissa paikalle saapunut paloesimies Jari Leppänen kiipesi kollegansa kanssa tikkaita pitkin murskaantuneeseen bussiin, hän odotti, että vastassa olisi kymmeniä potilaita.

    – Käytössäni oli Virve-puhelin ja taskulamppu. Virve meni tukkoon. Mitään välineitä monen potilaan hoitamiseen ei ollut, Leppänen kertoo.

    Jossain vaiheessa paloasemalla oli suullisesti sovittu, että suuronnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapuvan ambulanssin ensihoitajasta tulee ensihoidon tilannejohtaja.

    Yhtäkkiä Leppäsen hartioita painoi kylmiltään valtava vastuu. Hänen tehtävänsä olisi huolehtia, että paikalle saapuisi riittävästi ambulansseja, loukkaantuneet saisivat ensiapua ja heidät kuljetettaisiin kiireellisyysjärjestyksessä sairaalaan.

    Konginkankaan onnettomuus oli käännekohta koko maan ensihoidossa ja pelastustyössä.

    Vakava ja vaikea tapahtuma sai liikkeelle paitsi johtamisjärjestelmän luomisen myös auttajien lisäkoulutuksen ja viranomaisten yhteistyön tiivistämisen. Myös ambulanssien hoitovälineet ja paloautojen työkalut ovat ottaneet ison kehitysharppauksen.

    Jos Jari Leppänen menisi onnettomuuspaikalle nyt, tilanne olisi aivan toinen.

    Henkeä pelastavia välineitä

    Jo ennen kuin Leppänen nousi ambulanssista Konginkankaalla, hän jätti hoitolomakekansioon vain yhden paperin ja heitti loput ambulanssin lattialle. Lomakkeet olivat aivan liian yksityiskohtaisia monen potilaan nopeaan hoitoarvioon.

    Kääntöpuolen tyhjälle sivulle Leppänen alkoi tehdä listausta potilaista ja paikalle saapuvista ambulansseista.

    Bussissa odottivat lukemattomat potilaat, mutta Leppäsellä ja Jarmo Arpiaisella ei ollut mitään välineitä auttaa nopeasti heitä. Vuonna 2004 ambulansseissa oli jo lähes samat hoitovälineet kuin nykyäänkin, mutta hoitoreppu oli liian iso raahattavaksi loukkaantuneiden luo. Eikä välineitä olisi ollut kuin muutamalle potilaalle.

    Kenttäjohtaja Kai Lahtinen ja triage-laukku.Jaana Polamo / Yle

    Onnettomuuden jälkeen jokaisen ambulanssin varustukseen lisättiin triage-laukku, jossa on pienessä tilassa paljon välineitä usean potilaan hätäensiapuun.

    – Esimerkiksi verenvuodon tyrehdyttämiseen on pikakiristyssiteitä, hengitystien avaamiseen on useita nopeasti ja helposti käytettäviä välineitä sekä jänniteilmarinnan purkuun on neulat. Tärkeitä ovat myös triage-kortit potilaiden hoidon kiireellisyyden luokitteluun, ensihoidon ylilääkäri Tomi Kavasmaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä sanoo.

    Mitä on triage?Jaana Polamo / Yle

    Onnettomuuspaikalla ensihoitaja tutkii loukkaantuneet ja arvioi heidän hoitonsa kiireellisyyden.

    Vihreä on kävelevä potilas, mutta hänenkin tilaansa pitää seurata.

    Keltainen tarkoittaa loukkaantunutta, joka ei pysty liikkumaan, mutta rannesyke tuntuu ja hän noudattaa kehotuksia.

    Punainen tarkoittaa vakavasti loukkaantunutta, jonka rannesyke ei tunnu tai hän ei noudata kehotuksia.

    Mustaksi merkitty potilas ei hengitä, eikä kaulavaltimon syke tunnu.

    Kun kuljetusta odottavien potilaiden tilaa tarkastellaan uudelleen, mukaan tulee myös violetti.

    Violetin potilaan vammat ovat niin vakavat, ettei hän todennäköisesti selviä ja hänet kuljetetaan ambulanssilla viimeisenä.

    Potilaan hoidon kiireellisyydestä kertova värikoodi seuraa potilaan mukana sairaalaan.

    Lähde: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

    Jos potilaita on useita, ensihoitaja tekee kaikille nopean tarkastuksen ja merkitsee potilaat värinauhoilla, joiden ansiosta perässä tulevat auttajat näkevät heti, ketkä tarvitsevat kiireellisintä apua. Pimeässä nauhojen ohella voidaan käyttää valotikkuja.

    Lisäksi auttajien työtä helpottavat huomioliivit, joita ei vielä Konginkankaalla ollut käytössä. Jos olisi, niistä olisi nähnyt, että Leppänen on ensihoidon tilannejohtaja ja Arpiainen luokittelujohtaja.

    Työn tekee ihminen

    Vaikka hoitovälineet ovat isossa ja vakavassa onnettomuudessa tärkeitä, ilman taitavia käsiä niistä ei ole hyötyä.

    Jari Leppäsellä oli paloesimiehen koulutuksen lisäksi lähihoitajan tutkinto ja hän oli työskennellyt paljon ensihoitajana – niin kuin moni palomies tekee, koska suurin osa maan ambulansseista on pelastuslaitosten.

    Lisäksi on yksityisiä ja sairaanhoitopiirien omia ambulansseja.

    Jari Leppänen ja onnettomuuspaikalla käytettävät huomioliivit.Sanna Savela / Yle

    Onnettomuuden jälkeen pelastuslaitoksilla aloitettiin monivammapotilaiden hoitamiseen ja tilannejohtamiseen liittyviä koulutuksia. Leppänen kävi pelastusopistolla vuosia kouluttamassa esimerkiksi johtamista, viestiliikennettä ja potilasluokittelua paloesimiehille ja ensihoitajille.

    Leppäsen tavoin moni palomies suoritti työn ohessa ensihoitoon erikoistuneen sairaanhoitajan AMK-tutkinnon. Se on lisännyt osaamistasoa kaikissa ambulansseissa. Se on myös yksi syy, miksi ambulanssi ei potilaan kyytiin saatuaan heti kaahaa paikalta pillit päällä.

    – Yhä useammin hoitoa tarvitseva ihminen ei välttämättä tarvitsekaan kiireellistä kuljetusta ambulanssilla sairaalaan. Hän voi tulla vaikkapa taksilla tai tilanne voi olla sellainen, että hän voi avun saatuaan jäädä kotiin, Kavasmaa sanoo.

    Ensihoidon ylilääkäri Tomi Kavasmaa.Jaana Polamo / Yle

    Esimerkiksi Keski-Suomessa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ambulanssikyytiä ei tarvitse noin kolmannes potilaista.

    Osaamistason nousu näkyy myös palomiehillä, jotka eivät ole ensihoidossa mukana, VPK:laisilla ja poliiseilla. Monet heistä osaavat antaa ensiapua ennen ambulanssin tuloa. He pystyvät esimerkiksi turvaamaan potilaan hengitystä nielutuubeilla ja tyrehdyttämään verenvuotoa.

    Johtaminen lapsenkengissä

    Onnettomuuspaikan tuhon keskellä vuonna 2004 Jari Leppänen sai käytännössä kokea, miten lapsenkengissä johtaminen oli. Mitään järjestelmää ei ollut, eikä suuronnettomuutta oltu harjoiteltu.

    Tilannejohtaminen ja potilasluokittelu olivat alalla nousemassa esille. Jostain merkillisestä syystä Leppänen oli 24 tunnin työvuoronsa alkupuoliskolla käynyt niitä läpi. Siitä oli korvaamatonta apua lähitunteina.

    Johtaminen ei itsessään kuulosta kovin tärkeältä tilanteessa, jossa on ihmishengistä kysymys.

    Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Risto Helmisen mukaan toimivasta johtamisesta hyötyy juuri onnettomuuden uhri: kun johtaminen on jonkun käsissä, kaikki voimat käytetään tehokkaasti ja kokonaisuus pysyy hallinnassa.

    Jaana Polamo / Yle

    Nykyisin esimerkiksi kolaripaikalla yleisjohto on pelastuslaitoksella, mutta esimerkiksi uhrien irrottamisella, hoitamisella ja liikenteenohjauksella on omat johtajansa.

    Vuoden 2004 alusta pelastustoiminta oli siirtynyt kunnilta maakunnille. Keski-Suomessa uusi organisaatio oli liian nuori ottamaan vastaan Konginkankaan kaltaisen suuronnettomuuden, koska muutosvaihe oli vielä käynnissä.

    Sen jälkeen Keski-Suomi ja sitä ympäröivät seitsemän pelastuslaitosta ja sairaanhoitopiiriä ovat tiivistäneet yhteistyötään.

    Sairaalan Virve-puhelimet laatikoissa

    Onnettomuuspaikalla näky oli lohduton. Jo yksin se olisi tehnyt tehtävästä hirvittävän raskaan. Mutta myös johtamisesta tuli Jari Leppäselle miltei mahdotonta tehtävä: Virve meni tukkoon, eikä ambulansseihin ei saatu yhteyttä.

    Mikä on Virve?Jaana Polamo / Yle

    Ensimmäinen maanlaajuinen viranomaisradioverkko.

    Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt, että verkkoa voivat käyttää esimerkiksi pelastuslaitokset, poliisi, ensihoito, puolustusvoimat, tulli ja hätäkeskuslaitos.

    Jokainen toimialue toimii omissa puheryhmissään sekä viranomaisten yhteisissä ryhmissä.

    Esimerkiksi ensihoito käyttää usein kahta puhelinta, joista toista käytetään ensihoitajien ja sairaalan yhteydenpitoon, toista muiden viranomaisten, kuten poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.

    Julkisen palvelun mediana myös Yle käyttää Virve-puhelimia, koska toimituksen velvollisuus on tarpeen vaatiessa välittää viranomaisten tiedotteita kansalaisille.

    Lähde: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Liikenne- ja viestintäministeriö

    Keskellä talvista peltomaisemaa, murskaantuneiden ajoneuvojen välissä, pelastajat tajusivat, etteivät ambulanssit mitenkään riittäisi, vaikka niihin saataisiin yhteys. Sisävaatteissa lämpimässä bussissa matkustaneille, loukkaantuneille ihmisille ehtisi tulla myös hirveän kylmä.

    Virven käyttö oli alkanut levitä maanlaajuiseksi vuonna 2002. Siitä huolimatta kaksi vuotta myöhemmin Keski-Suomen keskussairaalassa puhelimet olivat pääosin myyntilaatikoissaan ja vain kourallinen ihmisiä osasi niitä käyttää. Onnettomuusyönä Virveä ei käyttänyt sairaalassa kukaan.

    Ensihoidon tilannejohtajana Leppänen ei siitä syystä saanut esimerkiksi tietoa siitä, että sairaalasta olisi voitu lähettää lääkintäryhmä, eikä sairaala puolestaan saanut suoraan Leppäseltä tietoa loukkaantuneiden vammoista.

    HUS:n ensihoidon linjajohtaja, dosentti Markku Kuisman mielestä varsinaisesti Virven teknologiassa ei ole vikaa. Eikä enää voi käydä niin, etteivät avainhenkilöt osaisi käyttää sitä. Ongelman ydin on Virven hyödyntämättömissä mahdollisuuksissa.

    – Sen vuoksi laaditut hallinnolliset ohjeet ovat vanhentuneita ja rajoittavia.

    Konginkankaallakaan Virven puheryhmiä ei osattu käyttää oikein.

    Valtakunnassa 450 ambulanssia

    Konginkankaalla Leppänen huolehti yksin, että paikalle tulisi riittävästi ambulansseja.

    Tilanteeseen tuli merkittävä muutos liki kymmenen vuotta myöhemmin, kun ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle ja ensihoito sai ympärivuorokautisen kenttäjohtajan. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa ensihoidon kenttäjohtaja oli otettu käyttöön jo paljon aikaisemmin.

    Onnettomuustilanteessa Keski-Suomen keskussairaalassa toimivassa tilannekeskuksessa istuva kenttäjohtaja Kai Lahtinen määrää, mitä paikalla ensimmäisenä tehdään ja kenestä tulee ensihoidon tilannejohtaja.

    – Sen jälkeen tehtäväni on järjestää resursseja riittävästi ja tilannejohtaja voi keskittyä varsinaisen hoitotyön johtamiseen. Minä myös informoin sairaalaa kaikesta siitä tiedosta, mitä onnettomuuspaikalta välittyy ja pidän yhteyttä muihin viranomaisiin. Tarvittaessa voin itse lähteä auttamaan paikan päälle.

    Lahtisen tärkein tehtävä on ohjata kaikkia sairaanhoitopiirin ambulansseja koko maakunnan alueella ja huolehtia, ettei minnekään tule tyhjiötä.

    Keski-Suomen keskussairaalan tilannekeskuksen kenttäjohtaja Kai Lahtinen.Jaana Polamo / Yle

    Karttaohjelmastaan Lahtinen näkee halutessaan koko maan noin 450 ambulanssin sijainnin (Kuntaliitto).

    Maakunnan raja-alueille hän voi pyytää tarvittaessa apuun toisen sairaanhoitopiirin ambulanssia.

    Tänä vuonna Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä on 22 ambulanssia, kun vuonna 2006 niitä oli vielä 34. Valtakunnan tasolla Markku Kuisma arvioi autojen määrän pysyneen suunnilleen samanlaisena. Kattavaa tietoa määrästä ja hoidon tasosta ei ole.

    Konginkankaan onnettomuuspaikalle yritettiin saada pelastushelikopteri, mutta Varkauden Ilmaria ei saatu ilmaan rahoitusongelmien ja Oulun Sepeä sään vuoksi. Nykyisin pelastushelikopterit rahoitetaan julkisista varoista ja niitä hallinnoidaan viidestä yliopistosairaalasta. Kopterit on sijoitettu Vantaalle, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon, Ouluun ja Rovaniemelle.

    Sen verran johtamisongelmat jäivät kaivelemaan Jari Leppästä, että sairaanhoitajaopintojen lopputyönä hän teki kollegansa Mika Orrensuon kanssa ambulansseissa ja ensihoidon koulutuksessa käytettävän ensihoidon käsikirjan tilannejohtajille.

    Ambulanssit kuormittuvat epätasaisesti

    Ambulanssien sijoittelu ja määrä ovat kestopuheenaiheita. Pelastusalan väen pelottavaa ajatusleikkiä on suuronnettomuus, sanotaan nyt vaikka Keski-Suomessa Kivijärvellä. Yhtä hyvin paikkakunta voisi olla Luopioinen Pirkanmaalla, Sodankylän Vuotso tai Pohjois-Karjalan Valtimo.

    Paikalle tarvittaisiin vähintään viisi ambulanssia. Jos lähikuntiin sijoitetut ambulanssit olisivat asemapaikoillaan ja välittömässä lähtövalmiudessa, lähimmälläkin autolla matkaa olisi kymmeniä kilometrejä.

    Suurin osa ambulansseista on koko ajan lähtövalmiudessa. Kuisman arvion mukaan pelkkä ylläpito vaatii noin kymmenen henkilötyövuotta ja maksaa vuodessa vähintään 650 000 euroa.

    Jaana Polamo / Yle

    Asiantuntijoiden mielestä vielä oleellisempaa kuin autojen määrä on alueiden epätasainen kuormitus: kaupungin ambulanssit ovat liikenteessä käytännössä jatkuvasti, harvaan asutuilla seuduilla tehtäviä on hyvin vähän.

    – Suurten kaupunkien tehtäväkuormitus on valtava, mutta resurssit eivät ole lisääntyneet. Jatkossa on mietittävä, voitaisiinko osa tehtävistä hoitaa jotain muuta kautta, Kuisma sanoo.

    Kavasmaa on toiveikas, että maaliskuun alussa käyttöön otettu ympärivuorokautinen päivystysapu 116117 vähentää turhia soittoja hätänumeroon ja ambulanssien tarpeetonta ajoa.

    Harjoitus ei korvaa rutiinia

    Ambulanssien määrä on osa riskianalyysia, jota varautumista varten tehdään. Ongelmana on, että varautumisen järkevyys paljastuu vasta jälkikäteen.

    Osassa sairaanhoitopiirejä on esimerkiksi niin sanottu suuronnettomuuskontti, jossa on suojatelttoja, kevytpaareja ja hoitovälineitä. Sen ansiosta vaikkapa palopaikalla evakuoidut saadaan lämpöiseen telttaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella tällainen yksikkö toimii pyörien päällä ja se on jatkuvassa lähtövalmiudessa.

    Jaana Polamo / Yle

    Tomi Kavasmaan mukaan konttiin liittyy ongelmia.

    Jos kontti tehtäisiin, mitä sinne hankittaisiin? Kaikki maailman välineet vai keskityttäisiinkö johonkin? Arvaus voi mennä pieleen. Entä mihin se sijoitettaisiin? Mikä tai kuka sen toisi paikalle, kun sitä tarvitaan?

    Jos jossain lisävälineitä tarvitaan, niitä saadaan Kavasmaan mukaan nopeasti haalittua kokoon ja toimitettua paikalle – myös esimerkiksi hätäverta.

    Yksi tärkeä näkökohta Kavasmaan mielestä toimintavarmuus.

    – Onnettomuustilanteessa on parempi, mitä enemmän asiat ovat kuin normaalisti. Harjoitus ei korvaa päivittäistä toimintaa.

    Akkukäyttöiset leikkurit ja kolarisovellukset

    Muutos on ollut suuri myös pelastuslaitoksilla, joissa osaaminen, kaluston määrä ja laatu, johtaminen ja viranomaisyhteistyö ovat ottaneet isoja harppauksia.

    –Jos yhdellä sanalla kuvaisi, niin se on pelastustoiminnan valmius, mikä on 15 vuodessa muuttunut todella paljon, pelastuspäällikkö Risto Helminen sanoo.

    Usein kolaripaikalla palomies tarvitsee työkaluja. Nykyisin leikkurit, levittimet ja puukkosahat ovat akkutoimisia aikaisempien hydraulisten eli öljynpaineella toimivien sijasta. Tosin varmuuden vuoksi vanhat työkalutkin kulkevat mukana.

    Lisäksi on lukuisia suojavälineitä, joilla voidaan estää esimerkiksi ratin turvatyynyä laukeamasta, lasinsirpaleita putoamasta potilaan päälle sekä suojata pelastajia teräviltä reunoilta.

    – Työ on nopeutunut ja työturvallisuus on parantunut huomattavasti. Esimerkiksi liikenteenohjauskeilat, huomioliivit ja uusien paloautojen katoista nostettavat varoitusverhot kertovat onnettomuuspaikasta entistä paremmin muulle liikenteelle, paloesimies Juho Mäki kertoo.

    Työkalut ovat edelleen painavia, mutta Mäki ei siitä valita: siirtely on huomattavasti helpompaa, kun ei tarvitse kompuroida letkujen seassa.

    Mutta ennen kuin työkaluihin voi onnettomuuspaikalla tarttua, Mäki tarkistaa tablettitietokoneelle ladatusta Crash Recovery Systemista, missä akku sijaitsee, että auto saadaan virrattomaksi. Nykyautoissa akku ei välttämättä ole konepellin alla tai akkuja voi olla useita.

    Nykyään myös raskaan kaluston liikenneonnettomuuksien harjoittelua on säännöllisesti – vuonna 2004 sitä ei ollut lainkaan.

    Oma taakka kevenee

    Nykyisin Pirkanmaan pelastuslaitoksella paloesimiehenä työskentelevä Jari Leppänen on palannut mielessään onnettomuusyön tapahtumiin lukemattomia kertoja. Vaikka työssä oli ennenkin tullut vastaan pahoja paikkoja, Konginkankaalle ei ole vertaista. Tärkein työkalu oli kokemus, jonka ansiosta tilanteesta selvittiin.

    – Onneksi meitä sattui työvuoroon porukka, joka oli ollut alalla jo vähän pidempään. Meillä oli paljon rutiinia pienemmistä onnettomuuksista ja sitä voitiin käyttää hyödyksi.

    Taskulamppu ja Virve-puhelimet olivat käytössä, kun Leppänen aloitti ensiavun Konginkankaalla.Jaana Polamo / Yle

    Vaikka pelastustyön muutoksia voi pitää mullistavina, Leppänen ei usko, että nekään olisivat voineet muuttaa lopputulosta Konginkankaalla. Painostava hiljaisuus onnettomuuspaikalla kertoi törmäyksen rajuudesta. Moni oli kuollut heti.

    Onnettomuustutkintalautakunnan raportissa todetaan, että "ajoneuvojen massojen suuri keskinäinen ero aiheutti linja-autoon ja sen matkustajiin yli 20 g:n hidastavuuden". Ilmavoimien hävittäjälentäjät eivät harjoituksissa ylitä 7,5 g:n voimaa siksi, että sekä koneet että lentäjät pysyisivät ehjinä.

    – Pelastustyön muutosten jälkeen on ollut paljon helpompaa toimia, myös oman taakan kantaminen jälkikäteen on kevyempää. Konginkankaalla tilanne oli niin vakava, että se on mielessä loppuelämän, Leppänen sanoo.

    Lue myös:

    Onnettomuus, joka ei unohdu – Ylen erikoisartikkeli Konginkankaan onnettomuudesta 15 vuotta sitten

    Ensimmäisinä Konginkankaan onnettomuuspaikalle saapuneet ohikulkijat kohtasivat hiljaisuuden: "Se oli jotenkin niin painostava"

    Konginkankaan onnettomuudesta 15 vuotta – Areenassa erikoislähetys, jossa pohditaan voisiko samanlainen onnettomuus tapahtua uudestaan

    Toimittajalta: Onnettomuus murskasi unelmat ja teki sen uhreista eläviä muistomerkkejä

    Raskaan liikenteen valvonta on notkahtanut Konginkankaan turman suositusten unohduttua – "Tämä on pisara meressä"

    Konginkankaan onnettomuus järkytti liikenteen ammattilaisia, mutta rekkoja se ei hidastanut – nyt osa hiljentää vauhtia vapaaehtoisesti

    Nelostie on yhtä kehnossa kunnossa kuin ennen Konginkankaan onnettomuutta – palomies Jarmo Arpiainen: "Työt eivät lopu, ellei tielle tehdä jotain"