Yle Uutiset | Kontiolahti | Tuoreimmat uutiset

    Finlayson ostaa Reino- ja Aino-tossut ja siirtää tuotannon Suomesta – Lieksan tehtaalla viimeinen työpäivä:

    Finlayson ostaa Reino- ja Aino-tossut ja siirtää tuotannon Suomesta – Lieksan tehtaalla viimeinen työpäivä: "Tuntuu aivan järkyttävältä"


    Kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistajat ostavat Reino- ja Aino-tossut. Neuvottelut tossujen valmistuksen jatkamisesta ovat käynnissä eri toimijoiden kanssa. – Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka...

    Kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistajat ostavat Reino- ja Aino-tossut. Neuvottelut tossujen valmistuksen jatkamisesta ovat käynnissä eri toimijoiden kanssa.

    – Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka täyttää tiukat kriteerit laadun, kustannusten ja vastuullisuuden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tossujen valmistus ei valitettavasti voi jatkua Suomessa, Finlaysonin tiedotteessa kerrotaan.

    Finlayson kuvailee tiedotteessaan Reino- ja Aino -tossuja "kansallisomaisuudeksi". Sen mukaan tossujen valmistaminen jatkuu isänpäivään mennessä, mutta paikkaa ei kerrota. Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila kertoi Ylelle, että neuvotteluja on käynnissä muun muassa Euroopassa toimivien valmistajien kanssa, mutta ei halunnut ottaa asiaan tarkemmin kantaa.

    – Tekstiili- ja jalkineteollisuus on siirtynyt noin sata vuotta sitten globaaliin markkinaan. Olen pahoillani, että tuotanto ei voi jatkua Suomessa, mutta haluan muistuttaa, että tuotannon osuus tuotteen lisäarvosta on pieni, Kurttila sanoo.

    Lieksan tossutehdas on tänään viimeistä päivää toiminnassa. Kenkiä tossulaatikossa tehtaalla.Ari Tauslahti / YleEi muotibrändin suuntaan

    Luova johtaja Jukka Kurttila kuvailee, että Finlayson aikoo palauttaa Reino- ja Aino-tossujen brändin sen juurille.

    – Välillä tuotetta on yritetty viedä muotibrändin suuntaan. Se ei ole meidän tiemme. Mielestäni Ainon ja Reinon sydän on trendejä vastaan, Kurttila sanoo.

    Kurttilan mukaan kaikki vaihtoehdot tuotemerkin tulevaisuuden suhteen ovat vielä auki. On myös mahdollista, että Aino- ja Reino-tuotmerkillä aletaan valmistaa muutakin kuin tossuja.

    Reino ja Aino -tossuja valmistava PK Kappi Oy meni konkurssiin maaliskuussa. Eilen kerrottiin tossujen tavaramerkin myynnistä, mutta uusi ostaja ei ollut vielä tuolloin tiedossa.

    Lieksan tehtaalla työskennellyt Satu Turunen ompelee tänään viimeisiä Reinojaan ennen tehtaan sulkemista.Marja-Liisa Kämppi / YleLieksan tehtaan työntekijät tyrmistyneitä

    Tossuja valmistettiin tähän viikkoon saakka tehtaalla Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Konkurssissa tehtaan kaikki 17 työntekijää irtisanottiin, ja heidän viimeinen työpäivänsä on tänään. Lieksan tehtaan työntekijät pettyivät karvaasti kaupan lopputulokseen.

    – Tuntuu aivan järkyttävältä, että suomalainen tuote viedään nyt ulkomaille. Tossuja on kuitenkin valmistettu Suomessa 1930-luvulta lähtien, sanoo Lieksan tehtaalla kymmenisen vuotta työskennellyt Satu Turunen.

    Turusen mukaan vielä viime viikon lopulla vaikutti siltä, että tossujen valmistus jatkuisi Lieksassa. Turusen mukaan suurin osa työntekijöistä jää nyt työttömiksi.

    Uutista päivitetty 18.4. klo 10:15: Lisätty Jukka Kurttilan kommentit.

    Klo 10:37: Lisätty Satu Turusen kommentit.

    Lue lisää:

    Aino- ja Reino-tossujen tavaramerkki myytiin – tossujen valmistus ei jatku Lieksassa

    Reinot ja Ainot pelastumassa – tunnettuja tossuja valmistava tehdas saanee jatkajan

    Aino- ja Reino-tossujen tavaramerkki myytiin – tossujen valmistus ei jatku Lieksassa

    Aino- ja Reino-tossujen tavaramerkki myytiin – tossujen valmistus ei jatku Lieksassa


    Reino- ja Aino-tossujen tuotemerkki saa uuden omistajan. Asiasta kertoo tossuja valmistavan PK Kappi Oy:n toimitusjohtaja Arto Huhtinen. – Tuotemerkille on löytynyt omistaja, mutta tossujen valmistus ei jatku Lieksassa, Arto Huhtinen kertoo...

    Reino- ja Aino-tossujen tuotemerkki saa uuden omistajan. Asiasta kertoo tossuja valmistavan PK Kappi Oy:n toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

    – Tuotemerkille on löytynyt omistaja, mutta tossujen valmistus ei jatku Lieksassa, Arto Huhtinen kertoo Ylelle.

    Huhtinen ei ota kantaa siihen, jatkuuko tossujen valmistus jossakin muualla Suomessa tai mahdollisesti ulkomailla. Uutta omistajaa ei vielä ole julkaistu.

    Korkurssipesää hoitavasta asianajotoimisto Fennosta kerrotaan, että kauppa on käytännössä varma, vaikka sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu.

    Tossuja valmistanut yritys ajautui pari viikkoa sitten konkurssiin, ja Lieksassa toimivan tossutehtaan kaikki työntekijät irtisanottiin. Heidän viimeinen työpäivänsä on huomenna torstaina. Konkurssipesälle oli useampia ostajaehdokkaita. Osa heistä olisi halunnut jatkaa tossujen valmistusta Lieksassa.

    – Olen todella pahoillani, että valmistus ei jatku Lieksassa. Siellä kuitenkin valmistettiin lähes kolme miljoonaa paria tossuja. Toisaalta olen iloinen, että uusi omistaja on sellainen, joka arvostaa tavaramerkkiä. Uskon, että Reino- ja Aino-tossut ovat olemassa vielä vuosikymmentenkin päästä, Arto Huhtinen sanoo.

    – Tavaramerkin kauppa oli tarjouskilpailu ja paras tarjous voittaa. Niinhän se menee, Huhtinen toteaa.

    Lieksan tehtaan työntekijät ovat hyvin pettyneitä tilanteeseen.

    – Fiilikset romahtivat aivan pohjamutiin, kun tieto asiasta tuli eilen, kertoo Lieksan tehtaan pääluottamusmies Jyrki Kärkkäinen Ylelle.

    Kärkkäinen kertoo, että tossujen valmistus tehtaalla päättyi, kun ilmoitus toiminnan loppumisesta Lieksassa tuli. Viimeisenä työpäivänä työntekijät aikovat vielä kokoontua tehtaalle.

    Tuotemerkin kaupasta uutisoi ensimmäisenä Kauppalehti.

    Uutista päivitetty 17.4. klo 15:20: Lisätty pääluottamusmies Jyrki Kärkkäisen kommentit.

    Lue lisää:

    Reinot ja Ainot pelastumassa – tunnettuja tossuja valmistava tehdas saanee jatkajan

    Konkurssiuutinen käänsi Reinojen myynnin nousuun – Keskustele: millaisia muistoja sinulla on ruututossuista?

    Tulevaisuudessa kännykkäsovellus voi käskeä elvyttämään – Väitös: Elottomuuden tehokkaampi tunnistaminen pelastaisi ihmishenkiä

    Tulevaisuudessa kännykkäsovellus voi käskeä elvyttämään – Väitös: Elottomuuden tehokkaampi tunnistaminen pelastaisi ihmishenkiä


    Kun sydän pysähtyy, elämä on kiinni minuuteista. Tällöin ratkaisevaa voi olla, miten nopeasti ihmisen elottomuus havaitaan ja elvytys aloitetaan. Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksessa havaittiin merkittävä ero sydänpysähdyspotilaan...

    Kun sydän pysähtyy, elämä on kiinni minuuteista. Tällöin ratkaisevaa voi olla, miten nopeasti ihmisen elottomuus havaitaan ja elvytys aloitetaan.

    Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksessa havaittiin merkittävä ero sydänpysähdyspotilaan ennusteessa riippuen siitä, milloin hänen elottomuutensa oli havaittu.

    Jos elottomuus oli tunnistettu jo hätäpuhelun aikana, hengissä selvisi 23 prosenttia sydänpysähdyspotilaista. Jos elottomuutta ei tunnistettu, eloon jäi vain 16 prosenttia potilaista.

    Väitöstutkija Sakari Syväojan mukaan elottomuuden tunnistaminen panee vauhtia hoitoketjuun, mikä on suurin syy potilaan ennusteen paranemiseen.

    – Hätäkeskuspäivystäjä antaa elvytysohjeet, maallikkoelvytys toteutuu, ensihoitoyksikkö kiirehtii nopeammin kohteeseen ja aloittaa hoitoelvytyksen, Syväoja kuvaa. Näin tapahtumat etenevät ihannetilanteessa.

    Noin viidesosa sydämenpysähdyksistä jää tunnistamatta

    Elottomuuden tunnistaminen ei ole yksinkertaista. Pulssi voi olla hyvin heikko, eikä hengityksenkään havaitseminen ole helppoa.

    Jopa ammattilaisten on vaikea tunnistaa elottomuutta, mikäli heillä ei ole käytössään apuvälineitä, Sakari Syväoja toteaa. Hän työskentelee tällä hetkellä Pohjois-Karjalan keskussairaalan anestesian ja tehohoidon poliklinikan ylilääkärinä.

    – Elottomuuden alussa potilaalla voi olla agonaalisia hengitysliikkeitä eli niin sanottuja viimeisiä hengenvetoja. Syviä huokauksia, jotka hätääntynyt sivustakatsoja helposti tulkitsee hengitykseksi. Mutta kyse ei ole tehokkaasta hengityksestä vaan henkäykset ovat merkki sydämenpysähdyksestä.

    Tutkimuksen tulosten mukaan hätäkeskuspäivystäjät tunnistivat 81 prosenttia sydänpysähdyksistä.

    Sakari Syväoja työskentelee Pohjois-Karjalan keskussairaalan anestesian ja tehohoidon poliklinikan ylilääkärinä.Ari Tauslahti / YleÄlypuhelin lähettää sydänfilmin hätäkeskukseen?

    Tulevaisuudessa älypuhelimet voidaan valjastaa avuksi elottomuuden tunnistamiseen.

    Väitöstutkimuksessa havaittiin, että matkapuhelimen kokoiselta alueelta pystytään tallentamaan luotettavasti sekä sydämen perusrytmi että elottomuutta aiheuttama kammiovärinärytmi.

    Syväojan mukaan tulos merkitsee sitä, että elottomuuden tunnistamiseksi on mahdollista kehittää mobiilisovellus.

    – Potilaan rinnalle asetetaan puhelin, joka rekisteröi rytmin ja lähettää sydänfilmin hätäkeskuspäivystäjälle. Puhelin voi jopa antaa ohjeita, että aloita peruselvytys, Syväoja kuvailee.

    Tällaista sovellusta ei vielä ole markkinoilla, mutta Syväoja haluaa heittää pallon ohjelmistosuunnittelijoille.

    Maallikkoelvytys tuplaa mahdollisuudet selvitä hengissä

    Pelkkä mobiilisovellus ei ihmistä pelasta. Sakari Syväojan mukaan tutkimustulokset korostavat entisestään maallikkoelvytyksen merkitystä.

    Maallikkoelvytys kaksinkertaistaa potilaan mahdollisuudet selvitä elossa. Silti tällä hetkellä alle puolet sydänpysähdyspotilaista saa maallikkoelvytystä.

    – Yksinkertainen ohje: jos kohtaat mahdollisesti elottoman ihmisen, elvytä. Jos vahingossa elvytät elossa olevaa ihmistä, siitä ei ole paljoa harmia. Paljon suurempi haitta on, jos jättää kokonaan elvyttämättä, Syväoja toteaa.

    Aiheesta voi keskustella tänään 17.4.2019 klo 17 asti.

    Lue lisää: Pimeällä kadulla makasi eloton mies naama veressä – nuoren perheenisän elämä sai jatkua, koska paikalle sattunut ohikulkija tiesi mitä tehdä

    Tarkastuslaskenta toi yllätyksen Savo-Karjalassa: Tuula Väätäinen nousee eduskuntaan, Timo Suhonen putoaa varalle

    Tarkastuslaskenta toi yllätyksen Savo-Karjalassa: Tuula Väätäinen nousee eduskuntaan, Timo Suhonen putoaa varalle


    Tuula Väätäinen (sd.) palaa sittenkin eduskuntaan Savo-Karjalan vaalipiiristä. Hän oli jäämässä ulos eduskunnasta sunnuntain ääntenlaskennan perusteella. Tarkastuslaskenta toi hänelle kuitenkin 40 ääntä lisää. Samaan aikaan Timo Suhosen...

    Tuula Väätäinen (sd.) palaa sittenkin eduskuntaan Savo-Karjalan vaalipiiristä.

    Hän oli jäämässä ulos eduskunnasta sunnuntain ääntenlaskennan perusteella. Tarkastuslaskenta toi hänelle kuitenkin 40 ääntä lisää. Samaan aikaan Timo Suhosen (sd.) äänimäärä laski tarkastuslaskennassa 25 äänellä.

    Kaksikon ero oli vaalipäivän ääntenlaskennan perusteella 36 ääntä. Tarkastuslaskennan jälkeen Väätäinen sai 29 ääntä Suhosta enemmän ja hänestä tulee SDP:n kolmas kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä.

    Kuopiolainen Väätäinen on ollut kolme kautta kansanedustajana, mutta hän putosi edellisissä vaaleissa niukasti. Varkautelainen Suhonen olisi päässyt eduskuntaan ensimmäistä kertaa. Hänestä tulee nyt SDP:n varakansanedustaja.

    Tarkastuslaskennan tulosta jännitettiin maanantaina ennen kaikkea Lapissa, jossa Markus Lohen (kesk.) ja Riikka Karppisen (vihr.) ero oli ainoastaan 7 ääntä. Lopulta eroksi vahvistui 9 ääntä ja Lohen paikka pysyi voimassa.

    Savo-Karjalan vaalipiirilautakunnan mukaan Väätäisen äänimäärä nousi tarkastuslaskennassa seitsemällä alueella. Siilinjärvellä oli yksi ja Kuopiossa kaksi äänestysaluetta, joissa Väätäiselle tuli kussakin kymmenen lisä-ääntä.

    Suhosen äänimäärä kasvoi neljällä ja laski kolmella alueella. Kuopion Särkiniemen äänestysalueella hänelle kirjattiin vaalipäivänä 34 ääntä, mutta tarkastuslaskennan jälkeen äänimäärä olikin vain neljä.

    Olen harmissani Suhosen Timon osalta, kun satun nyt tietämään, miltä se tuntui kun ensimmäisen kerran valittiin eduskuntaan. Tuula Väätäinen

    Ero johtuu äänten tallennuksessa vaalitietojärjestelmään tapahtuneesta virheestä. Warkauden Lehden mukaan virhe vaalilautakunnan pöytäkirjaan oli merkitty ensin kolmonen, joka oli yliviivattu ja viereen oli kirjoitettu nelonen. Vahingossa järjestelmään tallennettiin kuitenkin myös yliviivattu numero.

    – Vaalipöytäkirjaan kirjoitetaan numerot käsin. Kuopion kaupungilla on tapana, että tiedot välitetään puhelimitse paikkaan, missä tallennus tapahtuu, vaalipiirilautakunnan sihteeri Jarmo Toivola kertoo Ylelle.

    Lopullisesti vaalipiirilautakunta vahvistaa eduskuntavaalien tuloksen keskiviikkona. SDP sai Savo-Karjalasta kolme paikkaa, eli yhden enemmän kuin edellisistä vaaleista.

    Väätäinen: "Olen tosi iloinen, mutta myös harmissani"

    Kolmen kauden kansanedustaja Tuula Väätäinen putosi eduskunnasta runsaan sadan äänen turvin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Nyt hänelle oli tulossa vielä täpärämpi tappio – kunnes tarkastuslaskenta muutti tilanteen. Hänellä on käänteestä kaksijakoiset tunnelmat.

    – Ensiksi olen tosi iloinen siitä, että meidän vaalityö täällä nyt onnistui, Väätäinen aloittaa.

    – Toisaalta olen harmissani Suhosen Timon osalta, kun satun nyt tietämään, miltä se tuntui kun ensimmäisen kerran valittiin eduskuntaan. Vaalit ovat armottomat.

    Kuopiolaistuneen ehdokkaan tukiryhmässä oli ihmisiä, jotka muistuttivat jo sunnuntaina, että tuloksia pitäisi odottaa loppuun asti. Väätäinen ei itse kuitenkaan jaksanut odottaa, että kymmenien äänten ero muuttuisi miksikään.

    Käänne askarruttaa Väätäistä myös vaalijärjestelmän luotettavuuden näkökulmasta. Jos tarkastusjärjestelmässä on virhe, se pitäisi saada selvitettyä nopeasti.

    – Meillä on vielä pitkä matka nettiäänestykseen, jos sattuu niin että käsipelillä tehdyssä järjestelmässäkin tulee virheitä.

    Väätäinen on aiemmin ollut kahdeksan vuotta jäsenenä valtiovarainvaliokunnassa. Sama pesti kiinnostaa häntä tulevallakin edustajankaudella, yhdessä perustuslakivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan kanssa.

    Lue myös: Tässä ovat Savo-Karjalan uudet kansanedustajat

    Lue myös: Savo-Karjalan kansanedustajiksi nousee seitsemän uutta kasvoa – perussuomalaisilla koko kaarti uusiksi

    Sana “Jumala” saatetaan poistaa partiolupauksesta – suhde uskontoon jakaa partiolaisten mielipiteet voimakkaasti

    Sana “Jumala” saatetaan poistaa partiolupauksesta – suhde uskontoon jakaa partiolaisten mielipiteet voimakkaasti


    Sana “Jumala” saatetaan poistaa partiolupauksesta. Tuore partiolainen antaa juhlallisen partiolupauksen, joka alkaa näillä sanoilla: “Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa”. Nyt iso osa Suomen partiolaisista haluaa...

    Sana “Jumala” saatetaan poistaa partiolupauksesta. Tuore partiolainen antaa juhlallisen partiolupauksen, joka alkaa näillä sanoilla: “Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa”.

    Nyt iso osa Suomen partiolaisista haluaa luopua Jumala-sanasta partiolupauksessa. Partiolupauksen muuttaminen on osa partion arvot määrittelevän peruskirjan uudistamista. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään yhdestä sanasta, vaan koko partioliikkeen suhteesta uskontoon ja kirkkoon. Tiivis side on murroksessa.

    Partio on Suomen suurin nuorisojärjestöSuomen Partiolaisilla on noin 60 000 jäsentäSuomessa toimii 750 lippukuntaaMaailmanlaajuisesti partiolaisia on yli 40 miljoonaa yli 200 maassa.

    – Haluamme, että partio on avoin liike, jossa on tilaa kaikille taustoista riippumatta. Tämä heijastelee myös yhteiskunnan ja maailman muuttumista, sanoo Suomen partiolaisten puheenjohtaja Maria Ruohola.

    Kirkko rahoittaa lippukuntia

    Uskonto on herkkä kysymys partion sisällä. Kirkon ja partion suhde on perinteisesti ollut tiivis, ja Suomen partiolaisilla on yhteistyösopimus evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kanssa.

    Noin 80 prosenttia lippukunnista toimii yhteistyössä jonkin seurakunnan kanssa. Seurakunnat esimerkiksi rahoittavat lippukuntien toimintaa ja tarjoavat tilojaan partion käyttöön. Lisäksi ne voivat antaa tunnustuksellista uskontokasvatusta lippukunnissa.

    Partiolaisen tunnistaa usein huivista.Jouni Koutonen / Yle

    – Kirkko on partiolle tärkeä yhteistyökumppani, ja haluamme, että näin on myös jatkossa. Lippukunnat voivat paikallisesti päättää, millaista yhteistyötä halutaan tehdä, mutta kirkko ei kuitenkaan määrittele partion toimintaa, Ruohola toteaa.

    Ruoholan mukaan partion lippukunnissa on tällä hetkellä suuria eroja uskonnollisessa toiminnassa. Joissakin lippukunnissa sitä ei ole lainkaan, ja tilalla voi olla esimerkiksi katsomuskasvatusta, jossa pohditaan moraalia ja etiikkaa. Joissakin lippukunnissa vakaumuksellisuus on vahvasti läsnä arjessa esimerkiksi lauluissa ja perinteissä.

    Uskonto jakaa voimakkaasti mielipiteitä

    Uskontokysymys jakaa voimakkaasti partiolaisten mielipiteitä. Suomen partiolaiset on viime vuosina tehnyt jäsenilleen kaksi arvokyselyä, joissa uskonto nousi esiin kaikkein ristiriitaisimpana teemana.

    – Osa partiolaisista on sitä mieltä, että uskonto ja vakaumuksellisuus kuuluvat partioon. Osa puolestaan kokee vakaumuksellisen toiminnan esteenä omalle osallistumiselle. Haluaisimme, että kaikki voisivat löytää paikkansa partiosta katsomuksesta riippumatta , sanoo pitkän linja partiolainen Mikko Laitinen.

    Hän on mukana työryhmässä, joka päivittää parhaillaan partion arvot ja toiminnan määrittelevää partion peruskirjaa. Partiolupauksen muuttaminen on osa peruskirjan uudistamista. Uusi peruskirjaehdotus tulee partiolaisten jäsenkokouksen hyväksyttäväksi ensi vuonna.

    Islaminuskoisia nuoria houkutellaan mukaan

    Mikko Laitinen pitää todennäköisenä, että jatkossa partiolupauksessa ei enää mainita Jumalaa. Samaa vaihtoehtoa kannattaa myös joensuulainen Veera Nousiainen, joka on tehnyt oma ehdotuksensa partiolupauksen sanamuodoksi.

    – Oma ehdotukseni olisi: “Lupaan kunnioittaa sitä, mikä on minulle pyhää.” Se kattaa mielestäni sekä uskonnolliset että uskonnottomat näkemykset, Nousiainen sanoo.

    Partio on Suomen suurin nuorisojärjestö. Yle/Linus Hoffman

    Keskustelua partion ja uskonnon suhteesta käydään tällä hetkellä ympäri maailmaa, puheenjohtaja Maria Ruohola kertoo. Muissa Pohjoismaissa partio on löyhentänyt siteitään uskontoon jo pidempään. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa partiolupaus ja peruskirja on uudistettu viiden viime vuoden aikana.

    Myös Suomessa partio haluaa profiloitua kaikkien harrastuksena uskontokunnasta riippumatta. Esimerkiksi Turun seudulla on käynnissä pilottiprojekti, jossa partioon houkutellaan islaminuskoisia nuoria.

    Osallistu keskusteluun aiheesta! Keskustelu suljetaan klo 17.

    Tässä ovat Savo-Karjalan uudet kansanedustajat

    Tässä ovat Savo-Karjalan uudet kansanedustajat


    Hannakaisa Heikkinen, keskusta, 45 vuotta YleKansanedustaja, maatalousyrittäjä. Kiuruvesi. Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Etsin ratkaisuja ja pyrin tekemään politiikkaa, joka tasa-arvoistaa suomalaisia. Hyvän elämän edellytykset täytyy olla...

    Hannakaisa Heikkinen, keskusta, 45 vuotta Yle

    Kansanedustaja, maatalousyrittäjä. Kiuruvesi.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Etsin ratkaisuja ja pyrin tekemään politiikkaa, joka tasa-arvoistaa suomalaisia. Hyvän elämän edellytykset täytyy olla jokaisella asuinpaikasta riippumatta.

    Olen sinnikäs. Haluan vakuuttaa kaikki suomalaiset siitä, että kotimainen ruoantuotanto on meidän kaikkien tuen arvoista ja että suomalainen viljelijä tuntisi olevansa arvostettu ja saisi työstään reilun korvauksen.

    Rakennan Suomea, jossa kaikenikäiset kokisivat yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä arvostusta. Teen työtä sen puolesta, että Suomi on maailman paras maa syntyä, perustaa perhe, opiskella, tehdä työtä ja myös vanheta. Arjen turvallisuus kuuluu kaikille."

    Sanna Antikainen, perussuomalaiset, 30 vuotta Yle

    Lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija. Outokumpu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Eduskunnassa laitan suomalaisten edun etusijalle kaikessa päätöksenteossa.

    Teen sellaista politiikkaa, joka edistää suomalaisten turvallisuutta ja auttaa tavallisia suomalaisia, köyhiä, vähävaraisia, vanhuksia, lapsia ja perheitä.

    Olen 110 prosenttisesti maahanmuuttokriittinen ja teen kaikkeni Suomen löysän turvapaikkapolitiikan muuttamiseksi."

    Merja Mäkisalo-Ropponen, SDP, 60 vuotta Yle

    Kansanedustaja, terveystieteiden tohtori. Joensuu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Työttömyydestä, sairaudesta tai muusta syystä aiheutuva eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä! Pieniin eläkkeisiin on saatava tasokorotus!

    Vanhusten- ja vammaistenhoito, terveydenhuolto sekä lasten ja nuorten hyvinvointi on asetettava etusijalle verovarojen käytöstä päätettäessä! Ikäihmisten palvelut on saatava kuntoon ja hoito inhimilliseksi

    Varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen panostaminen ovat tärkeitä tulevaisuusinvestointeja ja niiden riittävä rahoitus on turvattava. Panostukset lapsiin ja nuoriin palautuvat yhteiskunnalle monin kertaisesti takaisin."

    Marko Kilpi, kokoomus, 49 vuotta Yle

    Poliisi, kirjailija. Kuopio.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: Arjen turvallisuus - poliisien määrä on saatava kasvatettua 8000 poliisiin.

    Nuorten hyvinvointi - koulutuksesta leikkaamisella ei rakenneta tulevaisuuden Suomea. Nuorten mielenterveysongelmat ovat huolestuttavalla tasolla ja jatkavat nousua. Varhaista puuttumista ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on parannettava.

    Arvokas ikääntyminen - hoivapalvelut on saatava kuntoon niin kunnallisella kuin myös yksityisellä puolella. Eläkeläisten ostovoima on laskenut roimasti ja eläkkeiden verotuskohtelu ei ole kohtuullista, eikä tasavertaista.

    Anu Vehviläinen, keskusta, 55 vuotta Yle

    Kansanedustaja, kunta- ja uudistusministeri. Joensuu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: Sitoudun toimimaan ikäihmisten palveluiden ja turvallisen arjen puolesta.

    Sitoudun olemaan aina maakuntien puolella ja edistämään erityisesti alueiden liikenneyhteyksiä.

    Sitoudun edistämään yrittäjyyttä ja monipuolisia elinkeinoja.

    Krista Mikkonen, vihreät, 46 vuotta Yle

    Kansanedustaja. Joensuu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jotta saamme pysäytettyä maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen.

    Lupaan puolustaa koulutusta ja sivistystä niin, että niihin panostetaan nykyistä enemmän ja jokaisella on mahdollisuus hyvään koulutukseen elämän eri vaiheissa.

    Lupaan tehdä työtä köyhyyden torjumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi."

    Jussi Wihonen, perussuomalaiset, 56 vuotta Yle

    Yrittäjä. Joensuu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Puolustan Suomen ja suomalaisten etua.

    Vain sitä jaetaan mitä on.

    Ensin jaetaan tärkein kohteisiin : suomalaiset vähäosaiset, vanhukset, lapsiperheet, sairaat ja vammaiset."

    Seppo Eskelinen, SDP, 58 vuotta Yle

    Toiminnanjohtaja, SDP Savo-Karjala. Joensuu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: Tuloerojen kasvu saatava pysähtymään. Eläkeläisten ja lapsiperheiden tukeen verotuksen keinoin helpotusta.

    Aluepolitiikka tukemaan maakuntien kehittymisen mahdollisuuksia.

    Sosiaali- ja terveysuudistus lopultakin valmiiksi julkisten palveluiden pohjalta jota tukevat yksityiset sekä järjestöjen palvelut.

    Sari Essayah, kristillisdemokraatit, 52 vuotta Yle

    Kansanedustaja. Lapinlahti.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lapsi- ja ikäystävällinen yhteiskunta eli perhevapaisiin joustoja ja sote ja vanhustenhoito kuntoon ja omaishoitajille riittävä tuki.

    Panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen tuetaan työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Työnteko myös kannattamaan eli sosiaaliturvauudistus, jossa kannustinloukut poistuvat ja työnteko kannattaa. Tuen koulujen arvokasvatusta, suvivirsi soikoon jatkossakin!

    Energian ja ruuan kotimaisuus on ekoteko, joka takaa myös alueiden elinvoiman. Tuetaan kestävää kiertotaloutta ja vähäpäästöistä energiantuotantoa."

    Hannu Hoskonen, keskusta, 61 vuotta Yle

    Metsätalousinsinööri, kansanedustaja. Ilomantsi.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Suomi pidetään asuttuna kokonaan. Jokaisessa maakunnassa ja kunnassa on mahdollisuuksia menestyä.

    Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut löytyvät jokaisesta kunnasta.

    Suomea ei saa museoida, metsien talouskäyttö on parasta elinkeino- ja ilmastopolitiikkaa. Pellot pidetään kunnossa ja tuotetaan omat elintarvikkeet kotimaassa."

    Matti Semi, vasemmisto, 61 vuotta Yle

    Rakennusmies, kansanedustaja. Varkaus.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Teen työtä koko Itä-Suomen elinvoiman parantamiseksi. Meidän kolulutusjärjestelmän monipuolstamiseksi, jotta nuoret löytäisivät täältä työtä ja tulevaisuutta. Tarvitaan myös laajempaa muunto- ja aikuiskoulutusta, jota ammattiosaaminen vastaa tarvetta.

    Tuloerojen pienetäminen oikeudenmukaisella verotuksella. Eläkkeiden ja etuuksien jäädytettyjen indeksien korvaaminen. Maksutoman perusterveydenhuollon saatavuuden parantaminen, lääkeiden omavastuiden pienetäminen ja perustulon parantaminen

    Harmaan talouden karsiminen työelämästä, veronumeron käyttöönoton laajentamisella vientiteollisuuteen sekä palvelualoille.Kanneoikeuden käytön laajentaminen työntekijän edunvalvontaan. Turvallisuuden parantaminen koko harvaanasutun Suomen alueella."

    Markku Eestilä, kokoomus, 62 Yle

    Kansanedustaja, eläinlääkäri. Iisalmi.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan edistää Itä-Suomen tiestön parantamista ja nopeita liikenneyhteyksiä. Perusväylänpidon määrärahoja on nostettava merkittävästi.

    Lupaan toimia nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi. Se tarkoittaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen lisäämistä ja pikavippien lopettamista/kohtuullistamista.

    Lupaan työskennellä itäsuomalaisen maa- ja metsätalouden puolesta. Oma ruuantuotanto on turvallisuuskysymys ja kestävä, kasvua myötäilevä metsänkäyttö uusien investointien edellytys."

    Minna Reijonen, perussuomalaiset, 46 vuotta Yle

    Farmaseutti. Kuopio.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Pidän tärkeänä mielessä terveydenhuollon ja vanhustenhoidon. Pyrin vaikuttamaan omaishoidontuen oikeudenmukaisuutta puolustaen.

    Tiestön kunnossapidon tärkeyttä nostettava esille.

    Kriittinen pohdinta. Asioita pohdittava monelta eri kantilta."

    Tuula Väätäinen, SDP, 63 vuotta

    Sairaanhoitaja, Kuopio.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Sosiaaliturvauudistuksen eteenpäin vieminen, sen on tuettava erityisesti niissä tilanteissa joissa ihmisten omat voimavarat eivät riitä hyvän arjen toteutumiseen. Päällekkäisyyksien poistaminen. Maksukattojen yhdistäminen, palvelumaksujen hillintä.

    Sosiaali-ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden varmistaminen, siten että julkinen sektori on päävastuussa niiden järjestämisessä ja toteuttamisessa, yksityinen ja kolmas sektori täydentävät.

    Työllisyysasteen nostaminen, pitkäaikaistyöttömyyden poistaminen, nuorten työllistyminen, pienyrittäjyyden tukeminen. Sopimusyhteiskunnan vahvistaminen, kolmikanta yhteistyön kautta."

    Hanna Huttunen, keskusta, 49 vuotta Yle

    Yrittäjä. Outokumpu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan aidosti kuulla Savo-Karjalan ihmisiä, ja olla heidän kansanedustajansa. Ihmisten arjessa on oltava läsnä myös vaalien välissä.

    Lupaan olla tunnollinen ja ahkera työssäni.

    Alueemme kansanedustajien tulee tehdä paljon nykyistä enemmän yhteistyötä yli puoluerajojen esim. edunvalvonta-asioissa. Lupaan olla yhteistyönrakentaja."

    Keskusta putosi, SDP nousi, perussuomalaiset myös voittajia

    Savo-Karjalasta valittiin yhteensä 15 kansanedustajaa, eli yksi vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Uusina eduskuntaan nousivat Sanna Antikainen, Marko Kilpi, Jussi Wihonen, Seppo Eskelinen, Minna Reijonen, Hanna Huttunen ja eduskuntaan palaava Tuula Väätäinen..

    Keskusta menetti kaksi paikkaa ja sai neljä. SDP voitti yhden paikan ja sai kolme.

    Perussuomalaiset säilytti kolme paikkaansa, mutta tulosta voi pitää voittona, koska edellisissä vaaleissa he olivat vielä yhtä sinisten kanssa.

    Kokoomus sai kaksi paikkaa. Vihreät, vasemmisto ja KD saivat yksi kukin.

    Kahdeksan edustajista tulee Pohjois-Karjalasta ja seitsemän Pohjois-Savosta. Yhdeksän edustajista on naisia ja kuusi miehiä.

    Lue täältä tunnelmia vaalivalvojaisista Savo-Karjalasta.

    Äänestysvilkkaus nousi ja oli 67,5 prosenttia.

    Voit tarkastella tuloksia netissä Ylen valtakunnallisesta vaalien tulospalvelusta. Sieltä löydät myös vaalituloksen Savo-Karjalaan ja kaikkiin vaalipiirin kuntiin. Ylen hetki hetkeltä -vaaliseurannan löydät täältä. Muut Ylen vaalisisällöt löydät täältä.

    Vaalitulos vahvistetaan 17.4.2019 ja uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.

    Korjaus 14.4.: Toisin kuin artikkelissa alun perin luki, Hannakaisa Heikkinen ei ole Pielavedeltä vaan Kiuruvedeltä. Myös hänen ikänsä oli alun perin virheellisesti 44.

    Artikkelia päivitetty 16.4.: Tuula Väätäinen nostettu Timo Suhosen tilalle SDP:n kolmanneksi kansanedustajaksi listassa. Väätäinen nousi Suhosen ohi tarkastuslaskennassa tiistaina.

    Päiväkodin terassille simahtaneen siniketun hyvä tuuri jatkuu – Katso videolta miltä ketun elämä näyttää uudessa kodissa


    Sinikettu Urho nuuhkii ilmaa. Kiteen eläinpuiston toimitusjohtajan Kalle Keskimäen kädessä oleva nakki kiinnostaa, mutta vieressä seisoskeleva toimittaja vähän arveluttaa. Herkkupala nostaa veden ketun kielelle. Urho lähestyy varovasti nakkia....

    Sinikettu Urho nuuhkii ilmaa. Kiteen eläinpuiston toimitusjohtajan Kalle Keskimäen kädessä oleva nakki kiinnostaa, mutta vieressä seisoskeleva toimittaja vähän arveluttaa.

    Herkkupala nostaa veden ketun kielelle. Urho lähestyy varovasti nakkia. Tuuheaturkkinen sinikettu kurottaa niin pitkälle kuin suinkin pystyy. Kettu nappaa nakin ja juoksee salamana kauemmas ihmisistä hotkaisemaan nakin parempiin suihin.

    Ketulla kävi munkki

    Urholla on käynyt elämässään hyvä nakki. Ainakin jos olettaa sen vaihtoehtoisen kohtalon olleen turkistarhaelämä 0,8 neliön häkissä.

    Urho löytyi Mikkelin keskustasta päiväkodin pihalta maaliskuun alussa. Kettu oli nukkunut kaikessa rauhassa päiväkodin terassilla, kun työntekijät tulivat aamulla töihin.

    Villieläinhoitaja Jarno Lautamäki nappasi siniketun kiinni ja sitä kautta Urhoksi nimetty sinikettu päätyi eläintarhaan Kiteelle.

    Ketun elämänvaiheet ennen terassille nukahtamista ovat säilyneet mysteerinä. Sinikettu on jalostettu naalista turkiseläimeksi, eikä niitä elä luonnossa. Urho on voinut karata turkistarhalta tai kuljetuksesta.

    Kukaan ei ole ilmoittautunut ketun omistajaksi. Lautamäki ei usko, että kettu olisi ollut kenelläkään lemmikkinä, koska se ei ollut kiinniotettaessa niin kesy. Se jopa puraisi vangitsijaansa.

    Tiina ja Urho ne yhteen sopii

    Kiteen eläinpuiston johtajan Kalle Keskimäen mukaan kettu vaikuttaa hyvin kohdellulta.

    – Ei se ainakaan nälkää ole nähnyt. Se on paksussa kunnossa ja sen turkki on tosi hyvä.

    Eläinpuistossa se saa rehua, lihaa ja kalaa. Keskimäen mukaan Urho vaikuttaa olevan aktiivinen ja sosiaalinen otus. Keskimäki arvelee Urhon olevan noin 3–4-vuotias.

    Urho liikkuu paljon isossa aitauksessaan. Osan päivää se makoilee koiramaisesti kopin katolla ja tarkkailee ympäristöä. Toisella puolen kulkuväylää majailee talviuniltaan herännyt Riku-karhu.

    Aluksi karhu ja kettu vain tiirailivat toisiaan aitaustensa raoista.

    – Parin päivän päästä ne olivat jo hyviä ystäviä. Eläimet ääntelivät toisilleen puolin ja toisin, Keskimäki tulkitsee eläinten käytöstä.

    Pian Urho kuitenkin joutuu hylkäämään Riku-karhun kettumaisemman kaverin vuoksi. Urho siirtyy ensi viikolla viettämään yhteiseloa sinikettu Tiinan kanssa toiselle puolelle puistoa. Urho ja Tiina ovat jo lyhyesti tavanneet. Tapaamiseen perusteella kettujen yhteiselo voi muodostua hyvinkin hedelmälliseksi.

    Aiheesta voi keskustella klo 22:een saakka.

    Tutkimus: Krooninen sairaus voi yllättäen myös motivoida äänestämään – dementia taas vähensi selvästi äänestysintoa

    Tutkimus: Krooninen sairaus voi yllättäen myös motivoida äänestämään – dementia taas vähensi selvästi äänestysintoa


    Krooniset sairaudet heijastuvat äänestysaktiivisuuteen. Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat äänestämistä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Tutkimusaineisto koostui Tilastokeskuksen tuottamasta 11 prosentin satunnaisotoksesta vuoden...

    Krooniset sairaudet heijastuvat äänestysaktiivisuuteen. Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat äänestämistä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa.

    Tutkimusaineisto koostui Tilastokeskuksen tuottamasta 11 prosentin satunnaisotoksesta vuoden -99 vaalien aikana Suomessa pysyvästi asuneista kansalaisista. Aineistossa oli tiedot yli 430 000 äänioikeutetusta.

    Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan dementia vähensi selvästi äänestysaktiivisuutta. Dementikon äänestämistodennäköisyys oli vain viidennes terveeseen kansalaiseen verrattuna.

    – Se voi olla henkisesti ylivoimainen tehtävä. Dementikko ei vaan äänestyskopissa enää muista mitä numeroa olisi halunnut äänestää. Dementiaa sairastavan on yksinkertaisesti hankalaa äänestää, toteaa rekisteritutkimuksen professori Reijo Sund Itä-Suomen yliopistosta.

    Äänestysintoa laskivat myös alkoholismi, mielenterveysongelmat, aivoverenkiertoon liittyvät häiriöt, Parkinsonin tauti ja muut hermostonrappeutumissairaudet.

    Professori Sundin mukaan monilla alkoholisteilla ei ole äänestysmotivaatiota eivätkä he luota poliittiseen järjestelmään. Alkoholistit edustavatkin usein nukkuvien puoluetta.

    Se voi olla henkisesti ylivoimainen tehtävä. Reijo Sund

    Rekisteritutkimuksen professori Reijo Sundin mielestä kroonisen sairauden vaikutusta äänestämiseen on tärkeää tutkia, sillä terveyden ja äänestysaktiivisuuden yhteyksistä tiedetään varsin vähän.

    – Toteutuuko demokratian ajatus silloin, jos kroonisesti sairaat eivät äänestä yhtä aktiivisesti kuin muut. Ketkä silloin huolehtivat heidän eduistaan, miettii Sund.

    Tutkimus osoitti, että kroonisilla sairauksilla on myös yllättäviä vaikutuksia äänestämiseen. Syöpää ja kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavat äänestivät jopa aavistuksen keskimääräistä väestöä vilkkaammin.

    – Erot olivat kuitenkin yllättävän pieniä ja kroonisesti sairaat äänestivät yleisesti aika hyvin. Tulokset heijastelivat, että sairastuminen voi myös aktivoida ja lisätä äänestysmotivaatiota, sanoo professori Reijo Sund.

    Suomalaista norpansuojeluosaamista viedään pian myös Venäjälle

    Suomalaista norpansuojeluosaamista viedään pian myös Venäjälle


    Suomalaista norpansuojeluosaamista viedään tulevaisuudessa myös Venäjälle. Suomalaiset ja venäläiset norppatutkijat aloittivat huhtikuun alussa kolmevuotisen yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on edistää tutkimusta Saimaalla ja Laatokalla....

    Suomalaista norpansuojeluosaamista viedään tulevaisuudessa myös Venäjälle.

    Suomalaiset ja venäläiset norppatutkijat aloittivat huhtikuun alussa kolmevuotisen yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on edistää tutkimusta Saimaalla ja Laatokalla. CoExist-hankkeessa tavoitellaan nimen mukaisesti ihmisen ja norpan kestävää rinnakkaiseloa (coexistence).

    – Yhteistyötä tehdään sekä tutkimuksen että tiedonlevityksen saralla. Saimaalla on tehty tutkimusta pitkään, ja sen avulla saatu norppakanta kasvuun. Tällaista tietotaitoa on tarkoitus viedä myös Laatokalle, hankekoordinaattori Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

    Saimaalta hankittua osaamista käytetään esimerkiksi laatokannorppien käyttäytymisen tutkimiseen.

    – Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto on kehittänyt menetelmää automaattiseen norppayksilöiden tunnistamiseen, ja sitä aiotaan hyödyntää myös Laatokalla. Samalla saadaan paljon tietoa molempien alalajien käyttäytymisestä.

    Osana suojelutyötä Venäjälle viedään myös suomalaista matkailuosaamista.

    – Saimaalta on tarkoitus jalkauttaa Laatokalle tietoa norppaystävällisestä kalastuksesta ja matkailusta.

    Laatokan norppakanta moninkertainen Saimaaseen verrattuna

    Euroopan suurimman järven, nelisen kertaa Saimaan kokoisen Laatokan järvinorppakanta on Saimaata vahvempi.

    Sekä saimaannorppa että laatokannorppa ovat norpan makean veden alalajeja, joita tavataan vain omissa vesistöissään. Uhanalaisiksi luokiteltuja laatokannorppia on noin 2000 yksilöä, kun erittäin uhanalaisia saimaannorppia on tällä hetkellä hieman alle 400.

    – Laatokan kanta on vahvempi, mutta uhkakuvat ovat samat kuin Saimaalla. Kanta voi romahtaa nopeastikin, jos suojelutyötä ei pyritä tekemään jo ennakkoon. Tutkimustyöllä pystytään kohdistamaan suojelutoimenpiteitä paremmin, jos niille on tarvetta.

    Maiden välinen tutkimusyhteistyö on ollut telakalla parin vuosikymmenen ajan. Norppatutkija Niemi uskoo, että yhteistyötä viritellään maiden välille laatokannorpan suojelun kannalta hyvään aikaan.

    – Venäläiset tutkijat ovat tehneet jonkin verran tutkimusta Laatokalla. Nyt on tarkoistus tehostaa tutkimustoimintaa ja välittää tietotaitoa molemmin puolin. Hanke edistää myös tiedon jalkauttamista esimerkiksi koululaisille sekä Suomessa että Venäjällä.

    Hankerahoitus EU:lta ja Venäjältä

    Hanke on saanut lähes 700 000 euroa Kaakkois-Suomen ja Venäjän CBC-yhteistyöohjelmalta, jota rahoittavat Venäjän lisäksi Euroopan Unioni ja Suomen valtio.

    – Hankerahoituksen saaminen oli tärkein yhteistyön mahdollistaja. Yhteistyötä on yritetty käynnistää aiemminkin, mutta heikolla menestyksellä. CBC-rahoitus on ehdottoman hieno homma, Niemi toteaa.

    Itä-Suomen yliopiston vetämässä CoExist-hankkeessa ovat mukana myös Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja venäläinen Biologit luonnonsuojelijoina -järjestö.

    Lue myös:

    Neljä vuosikymmentä sitten tavoitteeksi asetettu 400 norpan raja ylittymässä vihdoin: Norpan matka ihmisen hylkimästä eläimestä luonnonsuojelun symboliksi on kivinen

    "Tämä on läpimurto, monien itkujen jälkeen" – Kuvaaja Juha Taskinen riemuitsee 400 saimaannorpasta

    Takatalvi yllätti ehkä autoilijat, mutta ei kelipäivystäjä Tarmo Kontturia – ajokelin liukkautta arvioi yhä ihminen eikä vain ennuste

    Takatalvi yllätti ehkä autoilijat, mutta ei kelipäivystäjä Tarmo Kontturia – ajokelin liukkautta arvioi yhä ihminen eikä vain ennuste


    Huhtikuu on jo pitkällä, mutta lunta sataa tuulen kanssa suoraan päin pläsiä. Aurinkoiset kevätpäivät ehtivät jo viedä ihmisten ajatukset kevätaskareisiin ja tulevaan kesään. Sitten iski takatalvi. Joensuun kaupungin kelipäivystäjä Tarmo...

    Huhtikuu on jo pitkällä, mutta lunta sataa tuulen kanssa suoraan päin pläsiä. Aurinkoiset kevätpäivät ehtivät jo viedä ihmisten ajatukset kevätaskareisiin ja tulevaan kesään. Sitten iski takatalvi.

    Joensuun kaupungin kelipäivystäjä Tarmo Kontturi kertoo, että Joensuun seudulla satoi tämän viikon myräkässä 14 senttiä lunta vuorokauden aikana.

    – Hyvähän se on, että lumi sataa nyt, eikä vappuna tai juhannuksena, Kontturi naurahtaa.

    Kaupungin ykkösluokan pyörätiet ehdittiin puhdistaa hiekoitussepelistä juuri ennen uusia lumisateita.

    Silti ei voi sanoa, että takatalvi olisi päässyt mitenkään yllättämään. Joensuussa viiden kelipäivystäjän rinki pyörii normaalisti pääsiäiseen asti.

    Osa pyöräteistä ehdittiin puhdistaa sepelistä. Niitä tuskin tarvitsee enää hiekoittaa uudestaan.Petri Lassheikki / YleKelipäivystys on ulkotyötä

    Seurasimme pohjoiskarjalaisen kelipäivystäjän työtä talven mittaan. Tällä viikolla päivystysvuoro ei osunut Kontturin kohdalla, mutta kyllä hänkin on osansa saanut talven myräköistä.

    Yleensä paha ilma ajaa kelipäivystäjän töihin jo aamuyöstä. Töihin tulleessaan Kontturi käy läpi viimeisimmät keliennusteet mukavasti konttorin lämpimässä. Sitten on aika laittaa kädet niin sanotusti saveen.

    Petri Lassheikki / Yle

    Päivystäjä hyppää autoonsa ja ajelee öisiä katuja pitkin. Liikkeellä täytyy olla varhain, jotta varmistetaan, että tiet ovat auki seitsemän aikoihin starttaavalle työmatkaliikenteelle. Kun lunta tulee kunnolla, Kontturi mittaa rullamitalla lumen määrää kevyen liikenteen väyliltä eri puolilta kaupunkia.

    Ajoradan liukkautta Kontturi arvioi autoa jarruttelemalla ja kiihdyttelemällä. Näin tehdään lähinnä sen vuoksi, että autolla revittely on päivystäjälle huomattavasti turvallisempaa kuin steppailu keskellä ajorataa. Kevyen liikenteen väylillä Kontturi tunnustelee liukkautta jaloilla potkimalla.

    Päivystäjä päättää, milloin aurat lähtevät liikkeelle

    Ilman päivystäjän komentoa yksikään aura ei Joensuussa liiku. Moni ei tiedä, että ajokeliä tarkkailee oikea ihminen, eikä esimerkiksi tietokoneohjelma. Kelien ennustamisen välineet ovat kehittyneet paljon, silti aurauksen lopullisen onnistumisen varmistajana tarvitaan yhä ihmistä.

    – Keliennusteet tahtovat heittää todellisuudesta Pohjois-Karjalassa aika paljon riippuen vähän matalapaineen suunnasta. Jos matala tuleen lännestä, ennuste pitää yleensä vähän paremmin paikkansa. Idästä päin tulevat rintamat ovat epävarmempia ennustaa, Kontturi kuvailee.

    Hyvä esimerkki ennusteiden epävarmuudesta on alkutalvelta. Tuolloin aamun aikana satoi lunta viisi senttiä, kun ennuste sademääräksi oli puolitoista senttiä. Jos lumenauraus olisi laskettu pelkästään ennusteen varaan, aamun työmatkaliikenteestä olisi tullut täysi kaaos.

    Takatalvi on pian ohi

    Aurauksen suhteen kovimmat ajat alkavat Joensuun korkeudella yleensä joulukuussa.

    Talven voi yleensä julistaa päättyneeksi kaupungin lumiauraosaston osalta maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa. Tänäkin talvena pää- ja kokoojakadut alkoivat pysyä sulina jo maaliskuun puolella.

    Tällaiset näkymät olivat maaliskuussa, kun talven lumet alkoivat viimein sulaa.Petri Lassheikki / Yle

    Viime päivinä satanutta lunta ei kaduilta enää aurata. Kontturin mukaan se sulaa nopeasti pois. Ensi viikolle on jo luvattu toiselle kymmenelle nousevia lämpöasteita. Maanantaina Joensuussakin palataan kesken jääneeseen hiekoitussoran poistoon.

    Paksu nahka on plussaa

    Kelipäivystäjän työ vaatii ennen kaikkea kokemusta. Tarmo Kontturi on ollut Joensuun kaupungilla töissä jo 15 vuotta ja sitä ennen Ilomantsin kunnalla. Ensi vuonna täyteen tulee 40 vuotta kelipäivystäjänä.

    Kelipäivystäjälle tulee palautetta joskus aika reippaalla pensselillä. Talvella palautteen määrä kasvaa samaa tahtia lumipenkkojen korkeuden kanssa.

    – Parhaimmillaan minulle on tullut parisataa puhelua päivässä. Joillakin pinna palaa ja sitten sitä tekstiä tulee. Välillä palaute on jo sellaista, ettei sitä kovin mielellään jaksa kuunnella, Kontturi kuvailee.

    Harmituksen ymmärtää hyvin, kun muistaa, että kelipäivystäjän päivät voivat venyä joskus reilusti yli puolen vuorokauden mittaisiksi.

    Osallistu keskusteluun aiheesta. Keskustelu suljetaan klo 18.

    Joko istahdit Vaalisohvan imuun? Tällaisia ehdokkaiden ja äänestäjien kohtaamisia koettiin olohuoneissa ympäri Suomen


    Kahdellatoista kotisohvalla on käyty kaksitoista vaalikeskustelua kevään kuluessa. Eri puolilla maata tavalliset suomalaiset ovat kutsuneet eduskuntavaalien ehdokkaita keskustelemaan eri teemoista. Vaalisohvalla tunnelma on kotoisa, rento ja läheinen...

    Kahdellatoista kotisohvalla on käyty kaksitoista vaalikeskustelua kevään kuluessa. Eri puolilla maata tavalliset suomalaiset ovat kutsuneet eduskuntavaalien ehdokkaita keskustelemaan eri teemoista.

    Vaalisohvalla tunnelma on kotoisa, rento ja läheinen – mutta helpolla ehdokkaat eivät pääse, vaan äänestäjät haastavat heitä tosissaan.

    Ylen vaalikeskustelusarjan jaksoissa aiheina ovat muun muassa työelämä, pienyrittäjyys, koulutus, alhainen syntyvyys, piilorasismi ja maaseudun autioituminen. Ilmastoahdistusta unohtamatta.

    Alvit, Tellit, Yellit ja mitä niitä nyt on!

    Kannattaako Suomessa ryhtyä pienyrittäjäksi? Miksi isoja yrityksiä tuetaan niin paljon?

    Kampaamoyrittäjä Minna Suojoen sohvalla puhutaan hämäläisessä maalaismaisemassa siitä, miksi pienyrittäjien elämästä tehdään niin hankalaa.

    Mukana kahvihetkessä Tammelassa ovat ystävät Marika Aarroskari ja Pekka Sipilä. Ehdokasvieraikseen he kutsuivat Kristiina Hämäläisen (kok.) ja Aino-Kaisa Pekosen (vas.).

    Artisti maksaa

    Miksi kulttuuria ei nähdä hyvinvointipalveluna, josta voisi saada Kela-korvauksen?

    Saarijärven kulttuurimaisemassa asuvat Ville ja Kirsi Ojanen sekä Taina Marja-aho ovat huomanneet, että Suomessa taiteilija jää usein ilman palkkaa.

    He kutsuivat sohvalleen kansanedustajaehdokkaat Kauko Isomäen (ps.) ja Marika Visakorven (kd.) keskustelemaan kulttuurin asemasta Suomessa.

    En ole rasisti, mutta...

    Asuuko meissä kaikissa piilorasisti?

    Tamperelainen Hung Ly on kokenut, ettei häneen toisen polven maahanmuuttajana uskota yhtä paljon kuin niihin, joiden suku on Suomesta. Julkkikset taas eivät syksyllä 2018 päässeet romaninimillä edes työhaastatteluun.

    Hung Ly, Petteri Strömberg ja Elina Lintu kutsuivat kansanedustajaehdokkaat Seppo Kapasen (sin.) ja Iiris Suomelan (vihr.) keskustelemaan piilorasismista kotisohvalle Hervantaan.

    Jokapäiväinen ilmastoahdistuksemme

    Miten liikenteen päästöt saataisiin kuriin? Onko unelmat kaukomatkoista pakko unohtaa?

    Tuusulan Jokelassa asuva Saveli Näkkäläjärvi ja tyttäret Manta ja Elle ovat huomanneet, että nykyään matkaa ei voi tehdä ilman ilmastoahdistusta.

    Mitä vastaavat ehdokkaat Joel Linnainmäki (vihr.) ja Elin Blomqvist-Valtonen (r.) Näkkäläjärvien kotisohvalla, kun heiltä kysytään, olisivatko he valmiita pyöräilemään töihin Arkadianmäelle?

    Kuka rikkoi politiikan?

    Mihin edustuksellista demokratiaa enää tarvitaan? Jos politiikka on rikki, ovatko poliitikotkin?

    Helsingin Kulosaaressa elää yhteisö, jonka keskusteluissa ei vältellä tiukkoja kysymyksiä.

    Ronja Vehviläinen, Kerttu Tahvanainen ja Johannes Jolkkonen kutsuivat sohvalleen ehdokkaat Eveliina Heinäluoman (sd.) ja Toni Erosen (sin.) pohtimaan politiikan tulevaisuutta.

    Kuka tekisi lisää lapsia?

    Millaisilla konsteilla suomalaiset saataisiin houkuteltua lapsentekoon paremmin kuin nyt? Entä kenen tulisi jäädä kotiin hoitamaan niitä syntyviä lapsia?

    Heikki ja Lea Laineen perheessä on seitsemän lasta. Niinpä heidän sohvallaan Imatralla pohditaankin perhepolitiikkaa.

    Mukana ovat perheen ystävä Katja Kojama ja kansanedustajaehdokkaat Jenny Hasu (kesk.) sekä Janne Nyholm (ps.).

    Mikä meidän lapsia oikein vaivaa?

    Miksi niin moni nuori voi nykyään pahoin, kysytään Oulussa.

    Nuorten kanssa työskentelevät Juha Lammi ja Esa Koivikko tahtovat tietää kotisohvallaan Pirkko Mattilalta (sin.) ja Lauri Nikulalta (kesk.) heidän näkemyksiään nuorten pahoinvoinnista ja sen syistä.

    Mikä pikku-Eskoa työelämässä odottaa?

    Miten työelämä ja ammatit tulevaisuudessa muuttuvat?

    Matti ja Salla Lehtonen sekä Matin pikkuveli Antti-Pekka Lehtonen ovat kaikki innokkaita politiikan seuraajia.

    He kutsuivat sohvalleen Lietoon keskustelemaan tulevaisuuden työelämästä ehdokkaat Annika Saarikon (kesk.) ja Aki Lindénin (sd.). Mukaan pääsee myös perheen Esko-poika, joka juoksee isänsä syliin kesken juttutuokion.

    Onko aihetta Pisa-paniikkiin?

    Ammattikoululaiset eivät opi ammattiaan ja opettajien aika menee kurinpitoon. Millaisia ovat koulutuksen ja opetuksen näkymät Suomessa?

    Opettaja Irinja Silvennoinen, eläkeläiset Aulikki Juvonen ja Pekka Pänttönen saavat kotisohvalle Joensuussa ehdokkaat Kikkis Mikkolan (kd.) Antti Sarvelan (kok.).

    Ranskalaista donitsia vai suomalaista sirkkaa?

    Miksi tuontiruoan laatuvaatimukset ovat paljon löysemmät kuin mitä kotimaiselta ruoantuotannolta vaaditaan?

    Ilmajoella syödään kotisohvalla ranskalaisia donitseja ja suomalaisia sirkkoja.

    Naudanlihantuottaja Päivi Paulasaari, hyönteiskasvattaja Panu Ollikkala ja tukkumyyjä Junnu Mäenpää haluavat tietää, mitä ehdokkaat Niina Kivinummi (sd.) ja Niclas Sjöskog (r.) ajattelevat kotimaisesta ruoantuotannosta.

    Vammaiset liikkeelle ja töihin

    Miten vammaisille saataisiin tasavertaiset palvelut ja kohtelu työelämässä?

    Huittislainen näkövammainen Petri Siitonen on havainnut ongelmia muun muassa kuljetuksissa ja työllistymismahdollisuuksissa.

    Hänen sohvallaan kahvittelevat avopuoliso Pille Sahku ja taksiyrittäjä Samu Kulmala sekä ehdokkaista Petri Huru (ps.) ja Jaana Karmala-Vanamo (vas.).

    Viimeinen sammuttaa valot

    Kansa karkaa kaupunkeihin ja maaseutu on tulevaisuudessa pelkkä matkailureservaatti.

    Miten Suomi pidettäisiin asuttuna reunoihin asti – vai tarvitseeko pitääkään? Ovatko suomalaiset tasa-arvoisia asuinpaikastaan riippumatta?

    Rovaniemeläiset Tero Luksua ja Eino Hantula kutsuivat ystävänsä Thomas Sunin kanssa ehdokkaat Riikka Karppisen (vihr.) ja Mikko Anttilan (kok.) sohvalleen kertomaan näkemyksiään Suomen autioitumisesta.

    Katso lisää klippejä Vaalisohvista Yle Areenassa

    yle.fi/vaalisohva

    Reinot ja Ainot pelastumassa – tunnettuja tossuja valmistava tehdas saanee jatkajan

    Reinot ja Ainot pelastumassa – tunnettuja tossuja valmistava tehdas saanee jatkajan


    Kotikenkiä valmistavalle tehtaalle on löytymässä jatkaja, joka selviää näillä näkymin viikon päästä. Toiminnan jatkamisesta on ollut kiinnostunut kymmenkunta yrittäjää, kertoo konkurssipesän pesänhoitaja Jussi Laakkonen asianajotoimisto...

    Kotikenkiä valmistavalle tehtaalle on löytymässä jatkaja, joka selviää näillä näkymin viikon päästä.

    Toiminnan jatkamisesta on ollut kiinnostunut kymmenkunta yrittäjää, kertoo konkurssipesän pesänhoitaja Jussi Laakkonen asianajotoimisto Fennosta.

    Tarjouksen jättäneiden joukossa on yrittäjiä sekä Pohjois-Karjalasta että muualta Suomesta.

    Reino ja Aino -kotikenkiä valmistava PK Kappi Oy asetettiin konkurssiin kolme viikkoa sitten.

    Työt ovat tehtaalla jatkuneet normaalisti kuudentoista hengen voimin.

    Lieksan tehtaan pääluottamusmies Jyrki Kärkkäinen uskoo, että työntekijät saavat hyviä uutisia ennen pääsiäistä.

    – Onhan tässä ollut odotusta ja epätietoisuutta, mutta nyt on ehkä tullut hyvää tietoa jatkosta. Uskomme, että Reinoja tehdään täällä jatkossakin, jos vain tilauskanta saadaan kohdilleen.

    Asiasta uutisoi ensimmäisenä Lieksan lehti.

    Tuore tutkimus vahvistaa: Erityisesti lihaan painottuva ruokavalio voi viedä elinvuosia

    Tuore tutkimus vahvistaa: Erityisesti lihaan painottuva ruokavalio voi viedä elinvuosia


    Tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus vahvistaa aiempaa näyttöä siitä, että eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi. Tutkimuksen mukaan paljon eläinperäistä proteiinia suhteessa...

    Tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus vahvistaa aiempaa näyttöä siitä, että eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi.

    Tutkimuksen mukaan paljon eläinperäistä proteiinia suhteessa kasvikunnan proteiiniin syövillä henkilöillä oli suurentunut riski kuolla tutkimuksen seurannan aikana. Heitä verrattiin niihin, joilla kasvi- ja eläinkunnan tuotteista saatava proteiinimäärä oli ruokavaliossa tasapainoisempi.

    Pääosin eläinperäisiä proteiinia syövillä miehillä oli 23 prosenttia suurempi riski kuolla kuin miehillä, joilla eläinproteiinin määrä suhteessa kasviproteiinin määrään oli kohtuullisin.

    Seurattiin yli 20 vuotta

    Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti runsas lihan syöminen näytti haitalliselta. Henkilöillä, joiden ruokavaliossa oli runsaasti eli yli 200 grammaa lihaa päivässä, oli 23 prosenttia suurempi riski kuolla seuranta-aikana kuin henkilöillä, joiden lihamäärä oli alle 100 grammaa päivässä. Tutkittavat söivät pääasiassa punaista lihaa.

    Nykyään punaisen ja prosessoidun lihan käyttösuositus on enintään puoli kiloa kypsää lihaa viikossa.

    Tutkimuksessa huomattiin myös, että ruokavalion suuri kokonaisproteiinimäärä liittyi suurempaan kuolleisuuden riskiin henkilöillä, joilla oli tutkimuksen alussa kakkostyypin diabetes, sydän- ja verisuonisairaus tai syöpä. Samanlaista yhteyttä ei havaittu henkilöillä, joilla näitä sairauksia ei ollut.

    Tutkimuksen aineistona käytettiin Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimusta, jossa selvitettiin noin 2 600 42–60-vuotiaiden itäsuomalaisten miesten ruokatottumuksia tutkimuksen alussa vuosina 1984–1989. Tutkittavien kuolleisuutta seurattiin keskimäärin yli 20 vuoden ajan Tilastokeskuksen rekistereistä.

    Analyyseissä otettiin kattavasti huomioon tutkittavien muut elintavat ja ravitsemustottumukset. Näin pystyttiin huomioimaan esimerkiksi se, että runsaasti kasviproteiinia syövien ruokavalio oli keskimääräistä terveellisempi.

    Tutkimuksen havainnot on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.

    Lue myös:

    Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

    WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä

    Asiantuntijat: Kansainväliset ruokasuositukset eivät aina sovi tänne – "Suomalainen liha ei ole ansainnut näin suurta ryöpytystä"

    Törkeästä ryöstöstä etsintäkuulutetut miehet otettu kiinni Tampereella –  uhri pääsi pakenemaan vasta seuraavana päivänä

    Törkeästä ryöstöstä etsintäkuulutetut miehet otettu kiinni Tampereella – uhri pääsi pakenemaan vasta seuraavana päivänä


    Poliisi on eilisillan ja viime yön aikana ottanut kaikki kolme etsintäkuulutettua miestä kiinni Tampereella. Kiinniotot suoritettiin osittain yleisövihjeiden ja osin poliisin tutkinnan ansiosta. – Saaduilla yleisövihjeillä oli suuri merkitys...

    Poliisi on eilisillan ja viime yön aikana ottanut kaikki kolme etsintäkuulutettua miestä kiinni Tampereella. Kiinniotot suoritettiin osittain yleisövihjeiden ja osin poliisin tutkinnan ansiosta.

    – Saaduilla yleisövihjeillä oli suuri merkitys miesten tavoittamisessa ja poliisi kiittää saamistaan havainnoista ja vihjeistä asian selvittämiseksi, poliisi kertoo.

    Tapahtumaketju sai alkunsa perjantaina iltapäivällä, kun neljä miestä pakotti joensuulaisen miehen puukolla uhaten autonsa kyytiin. Miehet veivät uhrinsa Kuopioon. Matkalla he nostivat miehen pankkitunnuksilla rahaa automaatilta sekä ottivat useita pikavippejä.

    Kuopiossa miehet pakottivat uhrin mukaansa majoitusliikkeeseen. Uhri onnistui pakenemaan vasta lauantaiaamuna.

    Asianomistajalle aiheutettiin poliisin mukaan törkeässä ryöstössä huomattavaa taloudellista vahinkoa.

    Kaikkiaan törkeästä ryöstöstä ja vapaudenriistosta epäillään neljää miestä. Heistä yksi pidätettiin jo aiemmin. Myös seurueella aiemmin käytössä ollut Volvo-merkkinen henkilöauto on poliisin hallussa, poliisi kertoi aiemmin.

    Poliisi tekee tällä viikolla päätöksen epäiltyjen esittämisestä vangittavaksi.

    Lue lisää:

    Kolme ryöstäjää yhä karkuteillä – Joensuussa auton kyytiin pakotettu uhri pääsi pakenemaan seuraavana päivänä Kuopiossa

    Ryöstäjät pakottivat uhrinsa auton kyytiin Joensuussa, kuljettivat Kuopioon ja veivät matkalla rahat

    Kolme ryöstäjää yhä karkuteillä – Joensuussa auton kyytiin pakotettu uhri pääsi pakenemaan seuraavana päivänä Kuopiossa

    Kolme ryöstäjää yhä karkuteillä – Joensuussa auton kyytiin pakotettu uhri pääsi pakenemaan seuraavana päivänä Kuopiossa


    Itä-Suomen poliisi etsii kuumeisesti miehiä, jotka pakottivat joensuulaisen miehen henkilöautoonsa ja ryöstivät tämän. Kateissa on kolme aikuista miestä. Viimeiset havainnot heistä ovat lauantaiaamulta Leppävirran Teboil-huoltamolta. Poliisi on...

    Itä-Suomen poliisi etsii kuumeisesti miehiä, jotka pakottivat joensuulaisen miehen henkilöautoonsa ja ryöstivät tämän.

    Kateissa on kolme aikuista miestä. Viimeiset havainnot heistä ovat lauantaiaamulta Leppävirran Teboil-huoltamolta. Poliisi on julkaissut etsintäkuulutettujen nimet ja kuvat.

    Kaikkiaan törkeästä ryöstöstä ja vapaudenriistosta epäillään neljää miestä. Heistä yksi on tällä hetkellä pidätettynä. Myös seurueella aiemmin käytössä ollut Volvo-merkkinen henkilöauto on poliisin hallussa.

    Tapahtumaketju sai alkunsa perjantaina iltapäivällä, kun neljä miestä pakotti joensuulaisen miehen puukolla uhaten autonsa kyytiin. Miehet veivät uhrinsa Kuopioon. Matkalla he nostivat miehen pankkitunnuksilla rahaa automaatilta sekä ottivat useita pikavippejä.

    Kuopiossa miehet pakottivat uhrin mukaansa majoitusliikkeeseen. Uhri onnistui pakenemaan lauantaiaamuna.

    Poliisi pyytää ilmoittamaan havainnot ja vihjeet hätäkeskukseen tai Itä-Suomen poliisilaitokselle.

    Haastoimme 8 ehdokasta astumaan oman kuplan ulkopuolelle – näin vihreä selvisi metsäkoneen puikoista ja kokoomuslainen minibudjetilla ruokaostoksista

    Haastoimme 8 ehdokasta astumaan oman kuplan ulkopuolelle – näin vihreä selvisi metsäkoneen puikoista ja kokoomuslainen minibudjetilla ruokaostoksista


    Hakisitko sinä työpaikkaa, jossa teet töitä erimielisten ihmisten kanssa, tekemisiäsi ja olemustasi ruoditaan julkisuudessa ja nopeita tuloksia ei ole luvassa? Pian eduskuntaan valitaan 200 uutta työntekijää tällaiseen tehtävään. Voit...

    Hakisitko sinä työpaikkaa, jossa teet töitä erimielisten ihmisten kanssa, tekemisiäsi ja olemustasi ruoditaan julkisuudessa ja nopeita tuloksia ei ole luvassa? Pian eduskuntaan valitaan 200 uutta työntekijää tällaiseen tehtävään. Voit tutustua työnhakijoihin Ylen vaalikoneessa.

    Kansanedustajan työ on vaativaa. Kun konkarikansanedustajilta kysyy, millainen ihminen siinä pärjää, toistuu vastauksissa kaksi asiaa: pitkä pinna ja kyky kompromisseihin.

    – Arvot ovat politiikan kompassi, mutta tuloksia ei synny ilman yhteistyötaitoja. Täytyy ymmärtää, miksi joku toinen ajattelee toisin kuin itse, sanoo luopuva kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.). Hänellä on yli 30 vuoden kokemus eduskuntatyöstä.

    Samaa mieltä on kansanedustaja Riitta Myller (sd.). Myös hän jättää eduskunnan näissä vaaleissa.

    – Kansanedustajaksi haluavalla on paljon ideoita, miten maailma pistetään järjestykseen. Täytyy kuitenkin olla avara mieli oppia uutta ja tarkistaa näkemyksiä. Suomessa ei voi tehdä politiikkaa ilman kompromisseja.

    Yle halusi haastaa kansanedustajaehdokkaat asettumaan toisen ihmisen asemaan. Puolueet valitsivat kukin yhden ehdokkaan tekemään yllätystehtävän, joka selvisi ehdokkaalle vasta paikan päällä. Tämän jutun videoilta näet, kuinka demari pärjää yksityisen hoivakodin johtajan apurina, miten keskustan ehdokas solahtaa ilmastomielenosoitukseen tai mitä miettii kristillisdemokraattien ehdokas täyttäessään ruokakaupan lonkerohyllyä.

    Mukaan kutsuttiin ne rekisteröityneet eduskuntapuolueet, joilla on vähintään kaksi kansanedustajaa päättyvällä vaalikaudella. Tehtävät jaettiin Savo-Karjalan vaalipiirin ehdokkaille. RKP:llä ei ole ehdokkaita Savo-Karjalan vaalipiirissä.

    Arvot ovat politiikan kompassi, sanoo luopuva kansanedustaja Seppo Kääriäinen, mutta eduskunnassa on mahdotonta mennä vain oman nuolen suuntaan.Miro Johansson / YleNäin ehdokkaat selvisivät yllätystehtävästä

    Keskustan eduskuntavaaliehdokas Hanna Huttunen ei ole laskenut omaa hiilijalanjälkeään. Keskustan ilmastolupaukset ovat moniin muihin puolueisiin verrattuna vaatimattomat (Helsingin Sanomat), eikä Huttunenkaan olisi valmis tinkimään lihansyönnistä tai maksamaan lihaveroa.

    Kun Huttunen tekee hiilijalanjälkitestin nuorten ilmastoaktiivien Vivi Kotilaisen ja Oskari Mehtätalon kanssa, tulos yllättää. Lopuksi Huttunen päätyy elämänsä ensimmäiseen mielenosoitukseen oman ilmastolupauksensa kanssa.

    – Olimme eri mieltä monista asioista, mutta yhtä mieltä siitä, että jotain on tehtävä, Hanna Huttunen sanoo.

    Kokoomukseen on tarttunut maine hyväosaisten puolueena, ja näissäkin vaaleissa sen ehdokkaiksi ovat valikoituneet kaikkein kovatuloisimmat. Puolueen joensuulaisen ehdokkaan Timo Elon mielestä paras tapa auttaa köyhiä olisi lisätä työtä esimerkiksi tuloverotusta keventämällä.

    Kun häntä pyydettiin valitsemaan kaupasta 15 eurolla kolmen päivän ruokakassi pariskunnalle, yrittäjätaustaisen Elon laskupää joutui koville. Valmentajana hänellä oli Kuopion Ruoka-avun Harri Miettinen, jonka asiakkaat joutuvat tämänkaltaisiin tehtäviin päivittäin.

    Kristillisdemokraattien ehdokas Satu Melkko ei tunne alkoholijuomia. Kaupan lonkerohyllyissä riittää kuitenkin täyttämistä, sillä yli kolmannes pienen K-kaupan myynnistä tulee juomista. Kauppias Harri Leinonen myisi mielellään ohikulkeville kesämökkiläisille oluen lisäksi myös viinejä, mutta kristilliset ovat toista mieltä. Puolue vastusti jyrkästi uutta alkoholilakia. (Kristillisdemokraattien sivut)

    – Viina on vaikea asia meille suomalaisille, Melkko pohtii.

    Osa perussuomalaisista ei haluaisi ollenkaan rahoittaa verovaroilla monikulttuurista toimintaa järjestävän Setlementti Puijolan Kompassin kaltaisia laitoksia. Puolueen kuopiolainen ehdokas Pia Punkki sai pikakurssin Puijolan toimintaan, kun hän toimi vapaaehtoisena suomen kielen opettajana maahanmuuttajille.

    – Meillä ei hyysätä, meillä pikemminkin potkitaan, tiivisti Kompassin asiantuntija Tsega Kiflie Punkille työnkuvansa.

    Siniset on ollut maalitauluna kiistellyn aktiivimallin puolustajana. Siksi oli sopivaa, että puolueen kuopiolainen ehdokas Teija Savolainen-Lipponen lähetettiin täyttämään aktiivimallin ehtoja katsomalla varsin puuduttavaa työnhakuwebinaaria.

    Sosiaalitieteitä opiskelevan Julia Koskisen mielestä työttömyysturvan aktiivimalli on ollut työttömille lähinnä leikkuri. Millaisia eväitä Savolainen-Lipponen sai työttömien aktivoimiseen yhteisestä webinaarituokiosta opiskelijan kanssa?

    SDP:n ehdokas Seppo Eskelinen ajaa hoitajamitoituksen nostamista vanhustenhuollossa, ja hänen puolueensa otti voimakkaasti kantaa hoivakotikeskusteluun alkuvuodesta. Hoivakoti Vilinan yrittäjä Eija Weeman kertoo, että nykyisillä kilpailutussopimuksilla pienen hoivakodin yrittäjällä ei olisi siihen varaa. Mutta miten Eskelinen selviää hoivakodin aamuvuorossa yrittäjän apuna, kun yhden asukkaan jalat kaipaavat rasvausta ja toinen täytyy auttaa vuoteesta pyörätuoliin?

    – Yrittäjiä tarvitaan julkisen puolen kumppaneiksi, se on selvä, mutta kilpailutuksen kriteereitä on pakko miettiä uusiksi, sanoo Seppo Eskelinen, joka on ollut myös itse päättämässä kilpailutuksista Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

    Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Anni Järvinen muistaa joskus kokeilleensa lypsämistä, vaikka kaupunkilainen onkin. Nykyaikaisessa robottinavetassa lypsyllä ei enää tarvitse kyykkiä itse, mutta lietettä syntyy samalla tavalla kuin ennenkin. Sen loppusijoituksesta Järvinen ja maatalousyrittäjä Jari Puhakka ovat eri mieltä. Ilmasto-ohjelmassaan Vasemmistoliitto muistuttaa, että maatalouden osuus on jopa viidennes Suomen päästöistä.

    – Kotimaista ruoantuotantoa tarvitaan kyllä, mutta ympäristölakien noudattamisesta ei voi tinkiä, Järvinen sanoo.

    Vihreillä ja metsäalalla on ristiriitainen suhde. Puolue haluaisi luonnon vuoksi vähentää metsien hakkuita, mikä veisi töitä metsäalan ammattilaisilta.

    Vihreiden iisalmelainen ehdokas Anne Roponen pääsi puunkaato-oppiin Jussi Mensosen harvesterin penkille. Tehtävä oli sosiaalialalla työskentelevälle Roposelle suorastaan jännittävä.

    – Sydän takoi kahtasataa. Mutta vieruskaveri oli rauhallinen, ja kun sitä puuta rupesi oikeasti kaatamaan, siinä tuli oikeasti ihan hyvä olo!

    Kuplautumista vastaan täytyy taistella

    Kansanedustajuus vaatii rautaista stressinsietokykyä. Kritiikkiä sataa eri suunnilta, ja silti pitäisi pystyä rakentavaan keskusteluun. Työpsykologi Ari-Pekka Skarp muistuttaa, että työminän ja siviiliminän erottaminen toisistaan auttaa käsittelemään paineita.

    – Paineen alla kyky ymmärtää muita ihmisiä ja heidän ajatteluaan kapeutuu. Kansanedustajalta vaaditaan kykyä oman työn suunnitteluun, muuten vaarana on uupuminen ja poteroituminen omaan näkemykseen.

    Kansanedustajat kuuluvat eittämättä eliittiin. Uhkaako yhteys tavallisten ihmisten elämään katketa eduskunnan käytävillä?

    – Kun muistaa käydä toreilla ja huoltoasemilla, tuntuma säilyy. Ja kuunteleminen on julistamista tärkeämpää, Seppo Kääriäinen sanoo.

    Hänen mielestään hyvä kansanedustaja esittää itselleen kysymyksen aina ennen napin painamista: mitä vaikutuksia tällä päätöksellä on ja kenelle?

    Paineen alla kyky ymmärtää muita ihmisiä ja heidän ajatteluaan kapeutuu. Ari-Pekka Skarp, työpsykologi

    Riitta Myllerin mielestä suomalaisilla kansanedustajilla on hyvä kosketus arkeen, sillä edustajaksi päädytään monenlaisista taustoista. Hän kuitenkin myöntää, että usein kansanedustaja elää siviilissä itsensä kaltaisten ihmisten keskuudessa. Kuplautumista vastaan pitää taistella tietoisesti.

    – Esimerkiksi rahasta puhuttaessa oma hyväosaisuus saattaa unohtua. Parinkympin leikkaus ei merkitse hyvätuloiselle mitään, mutta voi keikauttaa pienituloisen koko talouden, Myller sanoo.

    Lue ja katsele täältä Ylen tärkeimmät vaalijutut

    Voit keskustella aiheesta alla kello 20 asti maanantaina. Tarvitset Yle Tunnuksen.

    Ryöstäjät pakottivat uhrinsa auton kyytiin Joensuussa, kuljettivat Kuopioon ja veivät matkalla rahat

    Ryöstäjät pakottivat uhrinsa auton kyytiin Joensuussa, kuljettivat Kuopioon ja veivät matkalla rahat


    Neljä ryöstäjää vei joensuulaisen miehen lompakon ja pankkitunnukset törkeällä tavalla perjantaina. Poliisi kertoo tiedotteessaan, että neljä miestä oli pakottanut joensuulaisen miehen auton kyytiin perjantai-iltapäivänä. Mies oli viety...

    Neljä ryöstäjää vei joensuulaisen miehen lompakon ja pankkitunnukset törkeällä tavalla perjantaina.

    Poliisi kertoo tiedotteessaan, että neljä miestä oli pakottanut joensuulaisen miehen auton kyytiin perjantai-iltapäivänä. Mies oli viety autolla Joensuusta Kuopioon. Matkalla mieheltä oli puukolla uhaten viety lompakko ja hänet oli pakotettu antamaan pankkitunnuksensa.

    Pankkitunnuksien avulla ryöstäjät olivat ottaneet runsaasti pikavippejä ja käyneet nostamassa automaateilta rahaa. Poliisin mukaan Kuopiossa ryöstäjät olivat pakottaneet miehen mukaansa majoitusliikkeeseen. Mies pääsi pakenemaan aamulla majapaikasta ja sai soitettua hätäkeskukseen.

    Poliisin mukaan epäilyt tekijät ovat Joensuun seudulta. Poliisi ei ollut lauantai-iltapäivään mennessä tavoittanut tekijöitä.

    Poliisi pyytää havaintoja tapaukseen mahdollisesti liittyvästä tummanharmaasta Volvo V70 –farmariautosta ja autolla liikkeellä olevista henkilöistä. Auton rekisteritunnus on VNY-781

    Havainnoista pyydetään ilmoittamaan hätäkeskukseen numeroon 112.

    Mihin käyttäisit 10 000 euroa kotikunnassasi? Tohmajärven valtuutetut saattavat saada henkilökohtaisen budjetin

    Mihin käyttäisit 10 000 euroa kotikunnassasi? Tohmajärven valtuutetut saattavat saada henkilökohtaisen budjetin


    Itärajan tuntumassa sijaitsevassa Tohmajärven kunnassa on vireillä poikkeuksellinen hanke. Tohmajärven kunnanvaltuutetuille halutaan antaa ensi vuonna käyttöön henkilökohtainen 10 000 euron raha. Sen voi käyttää kunnan kehittämiseen, kunhan...

    Itärajan tuntumassa sijaitsevassa Tohmajärven kunnassa on vireillä poikkeuksellinen hanke. Tohmajärven kunnanvaltuutetuille halutaan antaa ensi vuonna käyttöön henkilökohtainen 10 000 euron raha. Sen voi käyttää kunnan kehittämiseen, kunhan kohde on kuntastrategian mukainen.

    Valtuutetut voisivat myös yhdistää kehittämisrahojaan isompaan pottiin jonkin kalliimman investoinnin toteuttamiseksi. Kaiken kaikkiaan rahaa olisi 27 valtuutetun käytettävissä 270 000 euroa. Asiasta päätetään Tohmajärven kunnanvaltuustossa todennäköisesti jo tänä keväänä.

    Ajatus kehittämisrahasta on kypsynyt jo useamman vuoden ajan, kertoo Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen.

    – Ideana on heittää palloa valtuutetuille ja katsoa mitä tapahtuu.

    Hänen mukaansa esityksellä halutaan lisätä myös valtuutettujen ja kuntalaisten kiinnostusta kunnan asioihin.

    – Äänestysprosentit ovat laskeneet, ja kuntalaiset eivät koe, että äänestämällä voi vaikuttaa. Osa valtuutetuista taas ajattelee, että ei pysty vaikuttamaan asioihin, kun virkamiehet päättävät kaikesta, Riikonen sanoo.

    Tohmajärveläinen Heikki Pennanen käyttäisi 10 000 euronrahan liikuntavälineisiin. – Luistimiin sekä jääkiekko- ja sählymailoihin, hän luettelee. Ari Tauslahti / Yle

    Jos ehdotus menee läpi, on valtuutetuilla parempi mahdollisuus tuoda omia ideoita esiin, toteaa Juoni Martiskin (sd.), joka on kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja.

    – Tämä on todellakin raikas esitys. Tällaisia ei joka vuosi tule vastaan, hän sanoo.

    Martiskin kertoo, että voisi itse sijoittaa 10 000 euroa esimerkiksi Tohmajärven liikenneympyrän koristeluun erilaisilla kylteillä.

    Valtuutetut voivat vetää kotiin päin

    Martiskin painottaa, että rahaa ei ole tarkoitus tuhlata, vaan valtuutetut saava kohdistaa jo nyt talousarviossa olevia rahoja uudestaan. Kuntaliitossa vastaavasta järjestelystä ei ole koskaan kuultu, sanoo johtava lakimies Riitta Myllymäki. Hän kuitenkin arvelee, että esitykseen voi liittyä vielä lainopillisia ongelmia.

    – Tämä on täysin uusi innovaatio. Asiaan pitää perehtyä vielä tarkemmin, hän lisää.

    Kuntalaisen mielestä ajatus on kiinnostava. Tohmajärven keskustassa kahvilla istuva Jukka Karvinen kertoo, että idea vaikuttaa hyvältä.

    – Kunhan rahat käytetään siihen, mihin on tarkoituskin, eli kunnan kehittämiseen.

    Mutta voiko valtuutettujen henkilökohtainen budjetti johtaa siihen, että valtuutetut voivat suosia vaikka kaverin yritystä? Kunnanjohtaja Riikonen vastaa, että ei.

    – Suoria yritystukia ei voi tehdä. Ne ovat muutenkin laittomia. Ajatuksena on kuitenkin myös se, että valtuutettu voi vetää kotiin päin.

    Riikonen lisää, että äänestäjät eli kuntalaiset voivat seurata kriittisesti sitä, mihin valtuutetut rahojaan käyttäisivät.

    Tohmajärveläinen Pentti Pöyhönen kertoo, että hän käyttäisi rahat työpaikkojen saamiseen paikkakunnalle. Martti Makkonen puolestaan haluaisi kehittää uskottavaa yritystoimintaa.

    – Starttirahana tai käyttöavustuksena, hän lisää.

    Onko henkilökohtainen budjetti kunnanvaltuutetuille hyvä vai huono idea? Keskustelu suljetaan 5.4. kello 22.

    Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata

    Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata


    Uudessa selvityksessä todetaan, että liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa, sekä Helsingistä Pietariin paranisivat, jos uusi Itärata rakennettaisiin Helsinki-Vantaan lentokentältä Porvoon kautta Kouvolaan. Se lyhentäisi ja...

    Uudessa selvityksessä todetaan, että liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa, sekä Helsingistä Pietariin paranisivat, jos uusi Itärata rakennettaisiin Helsinki-Vantaan lentokentältä Porvoon kautta Kouvolaan.

    Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä.

    Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin vain maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Alustavan arvion mukaan uuden rataosan rakentaminen maksaisi noin 1,7 miljardia euroa.

    Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan hanke ei olisi kokonaistataloudellisesti kannattava. Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys Itäradasta on julkaistu tänään.

    13 minuuttia

    Matka Kouvolasta Helsinkiin lyhenisi uuden oikoradan myötä noin 27 kilometrillä nykyisestä. Tällä hetkellä rata pääkaupunkiseudulta Kouvolaan kulkee Lahden kautta.

    Itärata olisi 106 kilometriä pitkä. Se erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella, Korian seisakkeella.

    Väyläviraston arvion mukaan matka-aika Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kouvolan välillä olisi lyhin, jos investoitaisiin sekä Lentorataan että Itärataan ja liikuttaisiin suurnopeusjunilla.

    Nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Kouvola-välin matka-ajat lyhenisivät 13 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.

    Lisäksi Kouvolan ja lentoaseman välinen matka-aika lyhenisi puolella tunnilla nykyisestä, jos juna kulkisi 220 km/h. Nykyisin yhteyteen kuuluu junan vaihto Tikkurilassa.

    Osastopäällikkö Sabina Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että nopeuksien nostaminen jopa 300 kilometriin tunnissa vaatisi suuria satsauksia Suomen rataverkkoon ja junakalustoon.

    Matkustajajunien suurin sallittu nopeus Suomessa on 220 kilometriä tunnissa.

    Porvoo

    Itärata olisi kaksiraiteinen ja sähköistetty. Rata kulkisi pääosin maan päällä, mutta matkalle tulisi myös lyhyitä tunneleita. Uusi neliraiteinen asema tulisi Porvoon Kuninkaanporttiin.

    Selvitys perustuu tilanteeseen, jossa Lentorata Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta nykyiselle pääradalle olisi jo rakennettu.

    Selvityksen mukaan uusi ratalinjaus Porvoon kautta Kouvolaan ei laajenna Helsingin jo nykyisin Kouvolaan ulottuvaa työssäkäyntialuetta.

    Jos Itärata rakennettaisiin, matkustajamäärät Helsinki-Kouvola-välillä kasvaisivat vuoteen 2050 mennessä arviolta yhdeksän prosenttia. Lisäksi matkustajamääriä lisäisi mahdollisesti kasvava kysyntä Pietarin suunnalta.

    Merkittävimmät työmarkkinavaikutukset olisivat Helsingin ja Porvoon välillä. Matka-aika Porvoosta Helsinkiin olisi uutta rataa pitkin noin 33 minuuttia. Nykyisin bussi kulkee samaa väliä noin tunnin.

    Lentoradan toteuttaminen riippuu hankeyhtiöihin liittyvien päätösten toimeenpanosta, joita talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti helmikuussa 2019 raideliikenteen investointien kehittämiseksi. Alustavien arvioiden mukaan Lentorataa voitaisiin operoida mahdollisesti jo 2030-luvun alkuun mennessä.

    Kannattavuus

    Selvityksen perusteella yhteys pääkaupungista Porvoon kautta Kouvolaan ei olisi taloudellisesti kannattava. Liikennetaloudellisessa laskelmassa hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 13 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,13.

    Osastopäällikkö Sabina Lindströmin mukaan tulos oli tosin odotettu.

    – Kannattaa muistaa, että lähes kaikissa Suomen raidehankkeissa suhde on alle 1,0, jota yleensä pidetään rajana taloudellisesti kannattavalle hankkeelle. Syynä on puhtaasti se, että radan rakentaminen on äärettömän kallista.

    Lindstömin mukaan selvityksen tulos ei kuitenkaan tarkoita haaveiden hautaamista itäradan suhteen.

    – Selvityksellä tehtiin pohjatyö ja samalla saatiin itäinen suunta mukaan raidehankkeisiin liittyvään keskusteluun. On sitten kiinni tulevasta hallituksesta ja ministeristä, halutaanko tutkia hankeyhtiömallia tämän asian ratkaisemiseksi. Itärataa ei tutkittu tältä kantilta, mutta niin voisi tehdä.

    Valtion budjettirahoitus ei ole nykytasollaan riittävä Itäradan toteuttamiseen kestävällä tavalla. Tarvittavaa rahoituspohjaa olisi mahdollista selvittää juuri hankeyhtiömallin kautta. Kannattavuutta lisäävien toimien tunnistaminen edellyttäisi myös muita lisäselvityksiä.

    Kouvolasta lentoasemalle

    Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva toivoo, että jatkoselvityksiä Itäradan suhteen ryhdytään tekemään mahdollisimman nopeasti.

    – Näin tulee edetä. Saamme selvitettyä esimerkiksi sitä, missä se raide Kouvolan ja Porvoon välillä aidosti kulkisi. Sen kautta päästään kiinni myös siihen, mitkä ovat ne tarkemmat kustannukset.

    Kouvolassa raportin tärkeimpänä antina pidetään sitä, että matka-aika Kouvolasta lentoasemalle nopeutuisi puolella tunnilla, tai jopa 37 minuuttia nykyisestä, jos juna voisi kulkea 300 kilometriä tunnissa.

    – Lentokentän alueelle säästö matka-ajassa on huomattava. Vantaa on nopeimmin kasvavia työpaikka-alueita, joten siinä mielessä näen, että Itäradan myötä työssäkäyntialue laajenisi Kouvolan kannalta merkittävästi, Portaankorva sanoo.

    Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen tarkastelisi Itärataa aiemmin tehtyjen ratalinjausten pohjalta.

    – Nyt on lukittu lähtöpiste sinne Lentorataan. Siihen Itärataa ei saa hirttää. Pitää olla mahdollisuus linjata rata suorempaan. Mutka Keravan kautta vie tämän aikavoiton näin pieneksi.

    Aiemmat selvitykset Itäradasta on tehty vuosina 2008 ja 2012. Ne perustuivat linjaukseen, jossa Itärata erkani Porvoon suuntaan jo Tapanilassa, jolloin matka ja matka-aika lyhenivät enemmän kuin nyt selvitetyssä linjauksessa Lentoradan kautta.

    Toimeksianto

    Itärataa selvittänyt työryhmä aloitti työnsä ministeri Anne Bernerin toimeksiannosta viime vuoden lokakuussa.

    Tehtävänä oli selvittää mahdollisuuksia uudelle ratalinjaukselle, joka kulkisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan. Samaa rataa pääsisi jatkamaan rajan yli Pietariin.

    Itärata on yksi ajankohtaisista tarkasteltavista ratahankkeista Helsingistä Turkuun ja Tampereelle suunniteltujen nopeiden tunnin junien ohella.

    Ministeriö teki selvityksen yhteistyössä Liikenneviraston sekä itäradan puolesta vedonneiden maakuntien ja kuntien kanssa. Itä-Suomi haluaa nopeammat junayhteydet, koska sen uskotaan lisäävän seudun elinvoimaa, kilpailukykyä ja vetovoimaa.

    Selvitystä olivat tekemässä edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä, Liikennevirastosta, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä-Savon maakuntaliitosta, Kainuun liitosta, Kymenlaakson liitosta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Savon liitosta, Uudenmaan liitosta, Kouvolan kaupungista ja Porvoon kaupungista.

    Aiheesta voi keskustella tänään klo 22 saakka.

    Yle Uutisgrafiikka
    Raportti: Nopea junayhteys Helsinkiin voisi tuoda Itä-Suomeen lisää yrityksiä ja työssä kävijöitä

    Raportti: Nopea junayhteys Helsinkiin voisi tuoda Itä-Suomeen lisää yrityksiä ja työssä kävijöitä


    Nykyistä nopeammalla itäradalla olisi suuri merkitys Itä-Suomen alueelle. Tuore selvitys ehdottaa, että itärataa voitaisiin nopeuttaa uudella Helsingin, Porvoon ja Kouvolan välisellä oikoradalla. Mihin oikorata vaikuttaisi? Kokosimme muutamia...

    Nykyistä nopeammalla itäradalla olisi suuri merkitys Itä-Suomen alueelle. Tuore selvitys ehdottaa, että itärataa voitaisiin nopeuttaa uudella Helsingin, Porvoon ja Kouvolan välisellä oikoradalla.

    Mihin oikorata vaikuttaisi? Kokosimme muutamia pääseikkoja aluekehittämisenkonsulttitoimisto MDI:n itäisen Suomen maakunnille sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungille tekemästä selvityksestä.

    Nopeat itäradat osana kestävää aluekehitystä -raportissa on analysoitu nopeampien itäratojen aluetaloudellista merkitystä saavutettavuuden, elinvoimaisuuden ja aluekehityksen näkökulmasta.

    1) Selvästi nopeammat yhteydet Helsinkiin

    Uusi oikorata mahdollistaisi kolmen tunnin yhteyden Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin. Yhteydet nopeutuisivat tunnilla. Nykyisin Kuopion yhteys Helsinkiin on nopeimmillaan 4 tuntia 4 minuuttia ja Joensuun yhteys Helsinkiin nopeimmillaan 4 tuntia 17 minuuttia.

    Kouvolasta Helsinkiin se mahdollistaisi alle tunnin yhteyden ja Mikkelistä Helsinkiin puolestaan kahden tunnin yhteyden. Myös aikaetäisyys Helsingin ja Pietarin välillä lyhenisi.

    Nykyisin esimerkiksi Kokkolasta pääsee Helsinkiin nopeammin kuin Kuopiosta, vaikka sieltä on 50 kilometriä enemmän matkaa pääkaupunkiin. Yhteys Kokkolaan on 25–38 minuuttia nopeampi.

    Tämä on aluetutkija Timo Aron mukaan hyvä esimerkki Itä-Suomen saavutettavuuden heikentymisestä verrattuna muihin suuralueisiin ja erityisesti pääradan yhteydessä olevaan Länsi-Suomeen.

    2) Nopeammat yhteydet houkuttelisivat yrittäjiä ja asukkaita

    Kaikkien alueen maakuntien ja kaupunkien menestymisen vuoksi nopeat ja sujuvat yhteydet olisivat erityisen tärkeitä. Yhteyksien nopeuttamisella jo 10–20 minuutilla saattaa olla iso merkitys paikkavalintaan esimerkiksi työssäkäyntiä ajatellen.

    Sijaintipäätöksiä tekeville yrityksille sekä pääomaan liittyviä päätöksiä tekeville investoijille nopeat yhteydet ovat tärkeitä. Sillä on vaikutusta myös muuttoliikkeeseen.

    – Nopeampi junarata ei tarkoita pelkästään sitä, että Itä-Suomen kaupungeista pääsee nopeammin Helsinkiin, vaan voi olla myös vastavirtoja, jotka ovat kiinnostuneita liikkumaan toiseen suuntaan, muistuttaa Aro.

    Itäradan molempien haarojen vaikutusalueella sijaitsee seitsemän maakuntaa ja 16 kaupunkia. Alueella asuu tällä hetkellä joka kuudes suomalainen eli yhteensä noin 930 000 ihmistä.

    3) Ilmastonmuutos ja työssäkäyntialueen laajentuminen

    Nopeamman itäradan varrella olevien keskusten kiinteämpi yhteys muodostaisi laajemman työssäkäyntialueen. Tämä hyödyttäisi sekä kaupunki- että maaseutualueita.

    Se myös tarjoaisi paremmat mahdollisuudet työllistyä omaa koulutusta, kokemusta ja kiinnostusta vastaavaan työhön.

    Kaikista kulkumuodoista juna on henkilö- ja tavaraliikenteessä vähäpäästöisin ja ympäristöneutraalein vaihtoehto. Siksi ratayhteyksiin panostaminen on Timo Aron mukaan samalla myös ilmasto- ja tulevaisuusteko.

    Raportissa ei selvitetty oikoradan rakentamisen kustannuksia tai kannattavuutta. Myös itäinen rantarata Porvoon ja Kotkan kautta itään oli rajattu selvityksen ulkopuolelle.

    Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys itäradan vaikutuksista julkaistaan perjantaina.

    Kiteen rajussa liikenneonnettomuudessa neljäs kuolonuhri

    Kiteen rajussa liikenneonnettomuudessa neljäs kuolonuhri


    Pohjois-Karjalassa Kiteellä tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa vakavasti loukkaantunut 18-vuotias joensuulaisnainen on kuollut vammoihinsa. Itä-Suomen poliisin mukaan hän kuoli tiistaina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hän oli toisen...

    Pohjois-Karjalassa Kiteellä tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa vakavasti loukkaantunut 18-vuotias joensuulaisnainen on kuollut vammoihinsa.

    Itä-Suomen poliisin mukaan hän kuoli tiistaina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hän oli toisen onnettomuusauton kuljettaja.

    Sunnuntaiyönä henkilöauton ja pikkubussin rajussa nokkakolarissa kuoli kolme ja loukkaantui kolme ihmistä, joista tiistaina kuollut vakavimmin.

    Henkilöautoa kuljettaneen miehen lisäksi törmäyksessä kuolivat pienoisbussissa matkustajina olleet 42-vuotias joensuulainen mies ja 32-vuotias tamperelainen nainen.

    Poliisin mukaan henkilöauton kuljettaja oli päihtynyt ja ajoi huomattavaa ylinopeutta.

    Poliisi pyrkii esitutkinnassaan selvittämään kuolonkolarin syyt mahdollisimman tarkasti.

    Poliisi tiedottaa onnettomuuden tutkinnasta seuraavan kerran viimeistään, kun esitutkinta on saatu päätökseen.

    Lue myös:

    Poliisi: Kiteen kuolonkolarin syyt selvitetään tarkasti

    Kolme kuollut henkilöauton ja pikkubussin nokkakolarissa Kiteellä – Poliisi epäilee: Henkilöauto ajoi erittäin kovaa ylinopeutta

    Saimaan syväväylän talviuni päättyy – väylän murtaminen alkaa tänään

    Saimaan syväväylän talviuni päättyy – väylän murtaminen alkaa tänään


    Saimaan syväväylää ryhdytään avaamaan liikenteelle tänään. Ensimmäisenä avataan Savonlinnan ja Varkauden välinen väylä. Perjantaina jäätä murtavat alukset etenevät Savonlinnasta Imatralle, ja työskentelevät viikonloppuna Joutsenon ja...

    Saimaan syväväylää ryhdytään avaamaan liikenteelle tänään.

    Ensimmäisenä avataan Savonlinnan ja Varkauden välinen väylä.

    Perjantaina jäätä murtavat alukset etenevät Savonlinnasta Imatralle, ja työskentelevät viikonloppuna Joutsenon ja Kaukaan välisellä syväväylällä.

    Jäällä liikkujia kehotetaan huomioimaan syväväylän avausaikataulut ja olemaan varovaisia avattujen väylien läheisyydessä.

    Saimaan syväväylän avaaminen etenee alustavasti seuraavan aikataulun mukaisesti:

    3.–4.4.2019 Savonlinnan ja Varkauden väli

    5.–7.4.2019 Savonlinna–Imatra sekä Joutseno–Kaukas

    8.–14.4.2019 Savonlinnan ja Joensuun väli

    Murtajien ja muiden alusten liikkumista voi seurata osoitteessa https://www.marinetraffic.com/.

    Heavyneulonnan MM-kisoissa tilutetaan puikoilla vaikka niskan takana – neulomisen Yngwie Malmsteen on hakusessa Joensuussa ensi kesänä

    Heavyneulonnan MM-kisoissa tilutetaan puikoilla vaikka niskan takana – neulomisen Yngwie Malmsteen on hakusessa Joensuussa ensi kesänä


    Neulominen on jo vuosia elänyt trendikkyyden aallonharjalla. Joensuussa kehitetty laji vie puikkojen heiluttelun vielä "nextille levelille", sillä seuraava taso on neuloa heavymusiikin tahtiin. Ylen toimittaja Petri Lassheikki sytytti idean...

    Neulominen on jo vuosia elänyt trendikkyyden aallonharjalla. Joensuussa kehitetty laji vie puikkojen heiluttelun vielä "nextille levelille", sillä seuraava taso on neuloa heavymusiikin tahtiin.

    Ylen toimittaja Petri Lassheikki sytytti idean heavyneulonnasta joensuulaisten käsityö- ja kulttuuri-ihmisten mieleen viime syksynä.

    – En neulo. Mutta rupesin parin radiosuoran välissä kuvittelemaan, että voisin neuloa, elehtien kuten hevikitaristi, kertoo Lassheikki.

    Taito Pohjois-Karjalan Mari Karjalaisen ja Joensuun kulttuurisihteeri Sari Suvannon kuullen ei kannata moisia irrotteluja päästää ilmoille. Kun näistä naisista on kyse, homma lähtee helposti lapasesta.

    – Järjestämme heavyneulonnan, englanniksi heavy metal knitting, MM-kisat heinäkuussa 2019 Joensuun Taitokorttelissa, kertovat Karjalainen ja Suvanto.

    Näin heavyneulotaan

    Säännöt ovat yksinkertaiset. Heavyneuloja eläytyy varta vasten tarkoitukseen tehdyn metallibiisin, Maniac Abductorin ”Fight or die”, ajan neulomalla samalla omalla tyylillään. Mitä näyttävämpää neulominen on, sen parempi. Tuomaristo ratkaisee heinäkuussa Joensuussa, kuka on maailman ensimmäinen heavyneulonnan maailmanmestari.

    Voiko neuloja taipua ilmakitaroinnista tuttuihin liikesarjoihin, synnyttää silmukan toisensa perään katsomatta neulettaan ja heiluttamalla samalla armottomasti lettiään?

    Taitokeskukselta Ilomantsista heavyneulonnan esittelyvideon tähdeksi napattu Laura Palm näyttää, että pystyy. Oranssia kaulaliinaa syntyy niskan takana samalla kun hiukset heiluvat moshauksen tahtiin. Videon voi katsoa YouTubesta.

    – Kuka tahansa voi olla heavyneuloja. Asenne on tässä tärkeintä. Tosi kovan heavyneulojan ei tarvitse katsoa neuleeseen päinkään, selittää käsityöneuvoja Palm.

    Laura Palm, Sari Suvanto ja Mari Karjalainen kokeilevat heavyneulontaa.Tanja Perkkiö / Yle

    Heavyneulonta kuvastaa pohjoiskarjalaista sielunmaisemaa. Se ydin ovat näiden naisten mielestä nykyään heavymusiikki ja perityt kädentaidot. Joensuun kaupunki on mielellään mukana haastamassa ihmisiä heavyneulonnan pariin.

    – Hienolla tavalla tämä on hullua eli täysin Joensuuta, sanoo kaupungin kulttuurisihteeri Sari Suvanto.

    Heavy kuuluu kaikille

    Vaikka heavyneulonnan MM-kisat Ilosaarirockin tapahtumaviikolla ovat viihdettä ja kulttuuria, taustalla on vakavampi ajatus viedä käsityön tasa-arvoa, riemua ja arvostusta kansan keskuuteen. Taito Pohjois-Karjalassa hommaa pyöritetään Matkalla kädentaitojen elämykseen -hankkeessa.

    – Meillä on mahtava perinne, joka tuodaan tähän päivään. Heavyneule syntyy kaikkein aidoimmin myös aidoista paikallisten tuottajien villalangoista. Heavyneulonnan ydin on asenteessa, että käsitöiden tekemisen ilo kuuluu kaikille, kertoo Mari Karjalainen.

    HMK-promomateriaali

    Mitään osallistujatavoitteita heavyneulonnan MM-kisoille ei ole asetettu. Järjestäjät toivovat toki videoita, joista valita osallistujia kisoihin, mutta kuvia omista heavyneulontasessioistaan voi myös postata somekanaville vain omaksi huvikseen. Kaikki vie käsitöiden ilosanomaa eteenpäin. MM-kisojen osalta nähdään kesällä lähtevätkö puikot lentoon.

    Mustat lankakerät eivät suinkaan silti ole vakkojen alla, vaan Taito Pohjois-Karjala kumppaneineen vie sanomaa eteenpäin sopivan överillä tavalla. Heavyneulonnan lanseerausvideot ja somesivut on tehty suoraan kansainväliseen levitykseen englanniksi. MM-kisoihin järjestetään karsinta niin kilpailijoille kuin tuomareillekin.

    Kuten kitarasankari Yngwie Malmsteen on sanonut: "More is more!"

    5 000 euron palkka tai pakko eivät riitä houkuttelemaan terveyskeskuksiin lääkäreitä – nuoret lääkärit kertovat, mikä saisi

    5 000 euron palkka tai pakko eivät riitä houkuttelemaan terveyskeskuksiin lääkäreitä – nuoret lääkärit kertovat, mikä saisi


    Kuusi vuotta opintoja on takana ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto valmis. Christa Huuskonen ja Artturi Kesti sekä yli sata muuta lääkäriä valmistuivat Tampereelta perjantaina. Huuskonen ja Kesti ovat molemmat lähdössä terveyskeskukseen...

    Kuusi vuotta opintoja on takana ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto valmis. Christa Huuskonen ja Artturi Kesti sekä yli sata muuta lääkäriä valmistuivat Tampereelta perjantaina.

    Huuskonen ja Kesti ovat molemmat lähdössä terveyskeskukseen töihin, mutta kumpikaan ei mene sinne jäädäkseen. Huuskonen menee viikon loman jälkeen vuodeksi Keuruun terveyskeskukseen.

    – Menen tosi innostuneena. Ihan hyvä päästä työn ääreen.

    Voisiko Christa Huuskonen kuvitella jäävänsä terveyskeskuslääkäriksi? Heistä on nyt kova pula.

    – Terveyskeskus on kyllä varmasti erittäin monipuolinen työpaikka. Siellä näkee elämänkirjoa. Itse ajattelin suuntautua kuitenkin kirurgiaan, Huuskonen sanoo.

    Pakollinen työjakso

    Erikoistuvien lääkäreiden pitää suorittaa yhdeksän kuukauden pakollinen työjakso terveyskeskuksessa. Artturi Kesti menee töihin Kauhajoen terveyskeskukseen.

    – Menen tosi hyvillä mielin, koska olen ollut aiemminkin Kauhajoella.

    Kesti alkaa suorittaa siviilipalvelusta kesällä Tampereen sydänsairaalassa, koska haluaa erikoistua kardiologiaan.

    – En näe todennäköisenä vaihtoehtona terveyskeskuslääkärin ammattia, Kesti sanoo.

    Marjut Suomi / Yle

    Kesti ja Huuskonen sanovat, että terveyskeskuksessa tulee varmasti eteen tapauksia, joihin on tutustunut vain kirjoissa tai hyvä, jos niissäkään. Apua nuoret lääkärit kertovat saavansa vanhemmilta kollegoilta.

    Yli 400 lääkäriä tarvittaisiin lisää

    Suomen terveyskeskukset kaipaavat kipeästi lääkäreitä, mutta nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella edes palkalla.

    Viime lokakuussa vajaat kuusi prosenttia lääkärin tehtävistä oli hoitamatta Suomessa. Suurin lääkärivaje oli Kainuussa, missä vaje oli lähes 20 prosenttia. Koko Suomessa on 228:n kokoaikaisen lääkärin vajaus. Lisäksi johtavat lääkärit ovat arvioineet, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin vajaat 200 vakanssia lisää.

    Lääkäreitä tarvittaisiin siis yli 400 lisää. Ei ihmekään, että vastavalmistuneiden lääkärien ei tarvitse stressata töiden saamisesta.

    Esimerkiksi Tampereella tarjottiin aloittavalle lääkärille 5 000 euron kokonaispalkkaa, mutta Aamulehden mukaan hänelle oli tarjottu jo 8 000 euroa toisaalta. Lääkäriliitto on kuullut tällaisista summista, mutta ne ovat liiton mukaan yksittäisiä.

    – Yksittäisissä tapauksissa palkkatarjoukset voivat olla hyvinkin korkeita, useita tuhansia euroja yli sopimustason. Tällöin kyse lienee enemmän tilapäisjärjestelystä, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä sanoo.

    Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin". Eino Solje

    Vastavalmistuneen taulukkopalkka on 3 340 euroa ilman lisiä. Monella paikkakunnalla lääkäri saa huomattavasti enemmän. Lääkärien keskipalkka oli pari vuotta sitten noin 6 500 euroa.

    Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen sekä Lääkäriliiton yhteisessä tutkimuksessa nuorilta lääkäreiltä kysyttiin, mikä vaikuttaa työpaikan valintaan. 18-kohtaisessa listassa palkka sijoittui vasta sijalle 11.

    Nuorille lääkäreille palkkaa tärkeämpiä olivat työn ammatillinen kiinnostavuus, työpaikan sijainti, erikoistumisvaihe tai muu urakehitys sekä perhesyyt.

    Mahdoton tehtävä

    Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo, että moni nuori lääkäri kokee, että terveyskeskus on mission impossible, mahdoton tehtävä.

    – Potilaat ovat tyytymättömiä, omaiset ovat tyytymättömiä, esimiehet ovat tyytymättömiä, jos hoidetaan liian vähän potilaita, ja hoitajat ovat paineessa. Terveyskeskuslääkäri on puun ja kuoren välissä, Myllymäki kuvaa.

    Terveyskeskuksiin on siirretty erikoissairaanhoidosta yhä vaativampia potilaita. Monisairaan vanhuksen hoitaminen on ihan erilaista kuin potilaan kohtaaminen työterveyshuollossa.

    Lääkäreille ei ole Myllymäen mukaan varattu tarpeeksi aikaa esimerkiksi lääkereseptien uusimiseen. Lääkäri ei ole välttämättä edes tavannut potilasta, ja hänen pitäisi lyhyessä ajassa käydä läpi sairaushistoria ja miettiä, tarvitaanko uusia laboratoriokokeita tai varmistua, ettei lääke päädy katukauppaan.

    Muistisairasta ei hoida vartissa

    Joensuulainen Eino Solje on Nuorten Lääkärien yhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän hoitaa työssään paljon muistisairaita.

    – Jopa yli tunnin vastaanotto, jonka aikana saadaan lääkeasiat, lääkkeiden korvattavuudet, kokonaislääkitys arvioitua, kuntoutussuunnitelmat tehtyä ja omaisten kanssa keskusteltua, on varmasti kustannustehokas, vaikka saattaa tilastoissa näyttääkin tuottamattomalta työltä. Vastaanottojen aikataulun pitää olla sellainen, että on aikaa kuunnella potilasta, Solje sanoo.

    Mikael Kokkola / Yle

    Solje sanoo, että palkalla on vaikea houkutella, jos työn tekemisen edellytykset ovat pielessä. Nuoret lääkärit kaipaavat koulutusta ja tukea.

    Hyvin toimivassa terveyskeskuksessa vastaanottoajat ovat Soljen mukaan riittävän mittaisia potilaiden tulosyihin nähden. Monisairaan vanhuksen ongelmia ei ratkota 15 minuutissa.

    – Sellaisiin yksiköihin, joissa vastaanottoajat on vedetty minimiin, paperitöille ei ole varattu aikaa, eikä senioritukea ole saatavilla, on varmasti vaikeaa saada nuoria lääkäreitä, vaikka palkka olisikin suurempi. Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin", Solje sanoo.

    Työkuorma pelottaa

    Lääkäriliiton Myllymäen mukaan terveyskeskuksissa on kolme asiaa pielessä. Ensinnäkin terveyskeskuksissa on hänen mukaansa liian vähän virkoja, mikä johtaa siihen, että työkuorma on suuri.

    Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla. Jesper Perälä

    Lääkäriliiton laskelmien mukaan 20 vuodessa sairaaloihin on tullut 3 000 uutta lääkärin virkaa, työterveyshuoltoon ja yksityiselle 1 000 virkaa lisää kumpaankin. Samassa ajassa terveyskeskuksiin on Myllymäen mukaan tullut vain 350 uutta virkaa, vaikka työ on entistä raskaampaa.

    Samaa sanoo Nuorten Lääkärien Yhdistyksen helsinkiläinen puheenjohtaja Sara Launio.

    – Yleislääkärin työ on lääkärintyön ydintä, joka on monipuolisuudessaan edelleen monille nuorille kiinnostava ja haluttu työ. Terveyskeskustyön järjestämiseen liittyen on kuitenkin haasteita. Jatkuvasti kuulee viestiä työn venymisestä työpäivän ulkopuolelle ja kiivaasta työtahdista.

    Joka neljäs lääkäri on erikoistuva lääkäri

    Myös virkarakenne on ongelma. Terveyskeskuksessa ei ole erikseen erikoistuvan lääkärin virkoja kuten sairaaloissa.

    Kaikkiin erikoislääkäritutkintoihin kuuluu yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelu. Kyse on erikoistumiskoulutuksen osasta, joka tulee tehdä jossain vaiheessa koulutusta.

    Suomen terveyskeskuksissa olevista lääkäreistä joka neljäs on tällainen erikoistuva lääkäri, joka on vain yhdeksän kuukautta talossa. Perehdyttyään hän lähtee pois ja potilaat joutuvat tottumaan vaihtuviin lääkäreihin.

    Myllymäen mukaan terveyskeskuslääkärit ovat niin purjeessa töidensä kanssa, etteivät nuoret lääkärit kehtaa välttämättä kysyä neuvoa kokeneilta kollegoilta.

    Tampereen ylipistosta valmistui yli sata lääkäriä viime perjantaina. Marjut Suomi / Yle

    Tamperelainen nuori lääkäri Jesper Perälä sanoo, että terveyskeskukset voisivat panostaa tämän työjakson sisältöön nykyistä enemmän. Myös Perälä on Nuorten Lääkärien yhdistyksen hallituksessa.

    – Nuorta erikoistuvaa lääkäriä ei pitäisi nähdä vain yhdeksässä kuukaudessa loppuun kulutettavana työvoimana, vaan koulutettavana ammattilaisena, jonka osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa. Näin terveyskeskusjakso saisi nuoret jäämään useammin terveyskeskuksiin töihin.

    Hyvään työpaikkaan kuuluvat Perälän mukaan myös riittävä tuki ja ohjaus, sekä mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää omaa työtään.

    – Kun nämä asiat ovat kunnossa, ei suuria palkkahoukuttimia tarvita, vaikka työpaikka olisikin hieman syrjäisemmällä seudulla. Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla.

    Joustot kiinnostaisivat

    Sara Launio ei usko siihen, että pakollinen työjakso saisi nuoret jäämään terveyskeskuksiin töihin. Eivät usko muutkaan haastatellut lääkärit.

    Jos pakko tai palkka eivät auta, mikä sitten?

    Virkojen määrän, virkarakenteen ja työkuorman lisäksi nuoret lääkärit nostavat esille joustot.

    Sara Launion mukaan lääkäreiden pitäisi saada suurempi mahdollisuus suunnitella omaa työaikaansa kuin nyt. Lapsiperhearjessa auttaisi mahdollisuus lyhentää työaikaa, tutkijaa taas osa-aikainen työviikko.

    – Toiselta paikkakunnalta tulijat tekevät mielellään esimerkiksi 3–4 pidempää työpäivää niin, että myös kotipaikkakunnalla ehtii olla.

    – Suuri osa etenkin terveyskeskuslääkärin työstä on asiantuntijatyötä, jota voisi sijoittaa joustavasti lääkärin omien työskentelymieltymysten mukaan, Launio sanoo.

    Alex Proimos

    Lääkärien sijoittumiseen vaikuttaa myös, miten puolisolle on tarjolla töitä.

    – Perheelliselle tärkeitä ovat myös sosiaaliset turvaverkot paikkakunnalla. Yleensä tk-työhön kuuluu myös päivystämistä virka-ajan ulkopuolella, Solje sanoo.

    Ei mikään "arvauskeskus"

    Myös maine ja yhteiskunnallinen keskustelu vaikuttavat. Sote-keskustelussa on puhuttu paljon terveyskeskuksista.

    – Terveyskeskuksista on tullut ”arvauskeskuksia” ja joissain sanankäänteissä jopa jonkinlaisia sylkykuppeja. Myös poliitikot puhuvat välillä alentuvasti terveyskeskuksista. Monissa terveyskeskuksissa tehdään aivan erinomaista työtä hoitamalla potilaat kansainvälisestikin arvioiden ensiluokkaisesti, Eino Solje sanoo.

    Miten vastavalmistuneet lääkärit näkevät tulevan työnsä terveyskeskuksessa?

    – Voi olla, että terveyskeskuksessa pystyy vaikuttamaan itse asioihin vähän, Christa Huuskonen sanoo.

    Artturi Kesti sanoo, että jonkun muun pitää miettiä säästöt kuin lääkärin.

    – En pidä hyvänä lääkärinä sellaista lääkäriä, joka säästää tutkimuksista. Tutkimukset tehdään lääketieteellisin perustein ja joku muu sanoo, mistä säästetään.

    Lue lisää:

    Kainuun lääkäripula on jatkunut tasaisen huonona: “Paras keino saada lääkäreitä, on kouluttaa heitä itse”

    Yle selvitti: Pääkaupunkiseudun terveysasemissa valtavat erot – tästä näet, missä pääsisit lääkäriin lukujen valossa nopeimmin

    Pikkukuntien lääkäripulaa helpotetaan teknologian avulla – potilas voi olla 100 kilometrin päässä lääkäristä Väkivaltaa, uhkailua ja järjetön työtaakka – selvitimme, miksi lääkärit eivät halua työskennellä päivystyksissä

    Poliisi: Kiteen kuolonkolarin syyt selvitetään tarkasti

    Poliisi: Kiteen kuolonkolarin syyt selvitetään tarkasti


    Poliisi pyrkii esitutkinnassaan selvittämään Kiteen kuolonkolarin syyt mahdollisimman tarkasti. Sunnuntaiyönä henkilöauton ja pikkubussin nokkakolarissa kuoli kolme ja loukkaantui kolme ihmistä. Onnettomuudessa vakavasti loukkaantunut on edelleen...

    Poliisi pyrkii esitutkinnassaan selvittämään Kiteen kuolonkolarin syyt mahdollisimman tarkasti.

    Sunnuntaiyönä henkilöauton ja pikkubussin nokkakolarissa kuoli kolme ja loukkaantui kolme ihmistä.

    Onnettomuudessa vakavasti loukkaantunut on edelleen hoidettavana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja hänen tilansa on vakava. Kaksi lievemmin loukkaantunutta eivät ole enää välittömän sairaalahoidon tarpeessa.

    Poliisin mukaan onnettomuudessa menehtynyt henkilöauton kuljettaja oli päihtynyt ja ajoi huomattavaa ylinopeutta.

    Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Taija Kostamon mukaan ajonaikaisesta promillemäärästä ei vielä ole tietoa.

    Henkilöautoa kuljettaneen miehen lisäksi törmäyksessä kuolivat pienoisbussissa matkustajina olleet 42-vuotias joensuulainen mies ja 32-vuotias tamperelainen nainen

    Poliisi jatkaa muun muassa asiaan liittyvien ihmisten kuulemista ja teknistä tutkintaa. Onnettomuudessa menehtyneille tehdään myös kuolemansyyn tutkinta.

    Sunnuntaina poliisi pyysi silminnäkijöitä tai onnettomuuspaikalle pysähtyneitä ottamaan yhteyttä lähimpään poliisiin.

    – Muutama kolaripaikalle pysähtynyt on ottanut yhteyttä, Kostamo kertoo.

    Onnettomuuden uhreille ja heidän läheisilleen on tarjottu kriisiapua.

    Henkilöauton kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta Kiteen yöllisessä kolarissa

    Henkilöauton kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta Kiteen yöllisessä kolarissa


    Sunnuntain vastaisena yönä tapahtuneessa pikkubussin ja henkilöauton yhteentörmäyksessä menehtyivät 21-vuotias joensuulainen mies, joka oli henkilöauton kuljettaja sekä pienoisbussissa matkustajina olleet 42-vuotias joensuulainen mies ja...

    Sunnuntain vastaisena yönä tapahtuneessa pikkubussin ja henkilöauton yhteentörmäyksessä menehtyivät 21-vuotias joensuulainen mies, joka oli henkilöauton kuljettaja sekä pienoisbussissa matkustajina olleet 42-vuotias joensuulainen mies ja 32-vuotias tamperelainen nainen, kertoo poliisi.

    Lisäksi onnettomuudessa loukkaantuivat vuonna 42-vuotias joensuulainen mies ja kaksi 18-vuotiasta joensuulaista naista, joista toinen oli pienoisbussin kuljettaja.

    Henkilöauton kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Poliisin tämän hetkisten tietojen mukaan henkilöauton kuljettaja olisi ennen ajoaan nauttinut runsaasti alkoholia. Kuljettajan ajonaikainen promillemäärä tarkentuu verikokeesta myöhemmin.

    Henkilöautolla ajoi poliisin mukaan törmäyshetkellä huomattavaa ylinopeutta. Alueella on 80 km / tunnissa nopeusrajoitus.

    Henkilöauto ajoi yöllä kello kahden jälkeen Joensuun suunnasta Kiteelle päin ja pienoisbussi oli tulossa vastakkaiseen suuntaan. Henkilöautossa ei ollut kuljettajan lisäksi muita matkustajia. Pienoisbussissa oli kuljettajan lisäksi neljä matkustajaa.

    Henkilöauto ajautui vastaan tulevan kaistalle ja autot törmäsivät etuosistaan toisiinsa Paalihtan kohdalla, noin kuusi kilometriä Kiteen Tolosenmäeltä Joensuuhun päin.

    Rajun yhteentörmäyksen seurauksena molemmat autot kierähtivät katon kautta ympäri ja pysähtyivät tien vastakkaisille puolille. Onnettomuudessa menehtyneet kolme henkilöä ovat kuolleet tapahtumapaikalla.

    Poliisi tutkii onnettomuutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, törkeänä kuolemantuottamuksena ja törkeänä rattijuopumuksena.

    Aiheesta aiemmin:

    Kolme kuollut henkilöauton ja pikkubussin nokkakolarissa Kiteellä – Poliisi epäilee: Henkilöauto ajoi erittäin kovaa ylinopeutta

    Kolme kuollut henkilöauton ja pikkubussin nokkakolarissa Kiteellä – Poliisi epäilee: Henkilöauto ajoi erittäin kovaa ylinopeutta

    Kolme kuollut henkilöauton ja pikkubussin nokkakolarissa Kiteellä – Poliisi epäilee: Henkilöauto ajoi erittäin kovaa ylinopeutta


    Kolme ihmistä on kuollut henkilöauton ja pikkubussin nokkakolarissa Pohjois-Karjalassa Kiteellä valtatie 6:lla varhain sunnuntaiaamuna. Lisäksi yksi on loukkaantunut vakavasti ja kaksi lievemmin. Poliisin mukaan yhteensä onnettomuudessa oli...

    Kolme ihmistä on kuollut henkilöauton ja pikkubussin nokkakolarissa Pohjois-Karjalassa Kiteellä valtatie 6:lla varhain sunnuntaiaamuna.

    Lisäksi yksi on loukkaantunut vakavasti ja kaksi lievemmin.

    Poliisin mukaan yhteensä onnettomuudessa oli osallisena kuusi ihmistä. Henkilöautossa oli kuljettaja ja pienoisbussissa viisi henkilöä.

    Tarkempi onnettomuuspaikka on kaksi kilometriä Kiteen ja Tohmajärven kunnanrajalta etelään.

    Poliisin mukaan onnettomuus tapahtui suoralla tieosuudella ja paikalla on 80 kilometrin tuntinopeusrajoitus.

    Ari Tauslahti / YleAri Tauslahti / YleKuva onnettomuuspaikalta 31. maaliskuuta. Ari Tauslahti / Yle

    Poliisi ei voi vielä kertoa tarkemmin onnettomuudesta tai siihen osallisista, koska kaikkia vainajia ei ole vielä saatu varmuudella tunnistettua.

    Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Taija Kostamo Itä-Suomen poliisista kertoo, että onnettomuudessa vakavasti loukkaantunut henkilö on yhä hengenvaarassa. Hän on hoidettavana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

    Onnettomuuden syystä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Poliisi kuitenkin epäilee, että henkilöauto ajoi onnettomuushetkellä erittäin kovaa ylinopeutta.

    Kostamo sanoo, että poliisin saaman tiedon mukaan keli on ollut onnettomuushetkellä hyvä.

    – Tie oli paljas ja kuiva, mutta pimeää on ollut.

    Yökuva paikalta, jossa onnettomuus tapahtui. Poliisi

    Onnettomuuspaikalla käyneen Ylen kuvaajan Ari Tauslahden mukaan onnettomuuden kolariautot olivat silmin nähden vaurioituneet pahoin.

    – Etenkin henkilöauto oli todella huonossa kunnossa. Uskoisin, että autot ovat ajaneet aika kovaa. Ihmettelen, jos joku on onnettomuudesta selvinnyt hengissä, Tauslahti kertoo.

    Poliisi jatkaa onnettomuuden teknistä ja taktista tutkintaa ja tiedottaa asiasta lisää iltapäivällä.

    Poliisi tutkii onnettomuutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena.

    Poliisi pyytää, että onnettomuuden mahdolliset silminnäkijät tai onnettomuuspaikalle pysähtyneet ottaisivat yhteyttä lähimpään poliisiin.

    Onnettomuuspaikka on saatu suurelta osin raivatuksi aamun kuluessa. Ajoittain onnettomuus aiheutti liikennekatkoksia, mutta nyt ajoväylät ovat avoimina.

    Ari Tauslahti / YleOnnettomuus sattui valtatie 6:lla lähellä Kiteen ja Tohmajärven rajaa. Google
    Kaikki vaalihäirintä ei näy lyönteinä julkisuudessa – uhkailua kokenut ehdokas:

    Kaikki vaalihäirintä ei näy lyönteinä julkisuudessa – uhkailua kokenut ehdokas: "lapsia en uskalla jättää enää kotiin ilman aikuista"


    – Pelottaa liikkua yksin, ja lapsia en uskalla jättää enää kotiin ilman aikuista. Uhkaavia tekstiviestejä tulee prepaid-liittymistä jatkuvalla syötöllä minulle sekä aviopuolisolleni. Väkivaltaisten uhkausten kohteena ovat myös lapset....

    – Pelottaa liikkua yksin, ja lapsia en uskalla jättää enää kotiin ilman aikuista. Uhkaavia tekstiviestejä tulee prepaid-liittymistä jatkuvalla syötöllä minulle sekä aviopuolisolleni. Väkivaltaisten uhkausten kohteena ovat myös lapset. Viesteissä kerrotaan kuinka huono vanhempi olen ja kuinka pahoinpitelen omia lapsiani.

    Näin kuvailee kokemaansa vainoamista Savo-Karjalan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas. Hän ei esiinny jutussa nimellään, koska häirinnästä on vireillä poliisitutkinta. Lisäksi julkisuus on aina aiemmin lisännyt häirintää.

    Häirinnän ja uhkailun syynä ovat ehdokkaan mukaan hänen poliittiset kantansa. Yle on nähnyt hänelle lähetetyn tekstiviestin, jossa ehdokasta solvataan.

    Tunnelmat vaalitapahtumissa ovat selvästi kiristyneet Ylen eduskuntapuolueille tekemän kyselyn perusteella. Häirintä on pahimmillaan tappouhkauksia ja fyysisen koskemattomuuden loukkaamista. Myös vaalimainoksia on tuhottu poikkeuksellisen paljon. Kyselyyn vastasivat kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi tähtiliike.

    Some on tehnyt häirinnästä helpompaa

    Viikon sisällä on uutisoitu useasta vaalihäirintätapauksesta. Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä, vasemmistoliiton ehdokasta Suldaan Said Ahmedia lyötiin ja perusuomaisten Laura Huhtasaarta uhattiin. Yle kertoi aiemmin, että aggressiivinen ilmapiiri pakotti puolueet terästämään turvatoimiaan.

    Julkisuudessa olleiden tapausten lisäksi eduskuntaehdokkaisiin kohdistuu myös muunlaista häirintää. Erityisesti sosiaalinen media välittää häiriköijien ja uhkailijoiden viestejä, kertoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

    – Julkisesti ja yksityisesti tulee asiatonta kommentointia ja lähelle uhkailua meneviä viestejä. Some on tehnyt häirinnästä helpompaa, Jokisipilä sanoo.

    Savokarjalainen ehdokas kertoo, että internetin ja somen kautta tuleva häirintä on helpompi kestää, sillä kampanjahenkilökunta voi aina suodattaa pahimmat viestit pois.

    – Eniten ahdistaa se, että perheenjäseniäni ja minua tukevia henkilöitä uhataan. Se on niin kamalaa, että en löydä sille sanoja.

    Some onkin Jokisipilän mukaan osin kärjistänyt viestinnän sävyä myös reaalimaailmassa.

    – Häiritsijät ovat tavallisia ihmisiä hyvinkin erilaisilla poliittisillla ja sosioekonomisilla taustoilla, politiikan tutkija Markku Jokisipilä kertoo.All Over Press / Petteri PaalasmaaHuutelua vaaliteltoilla, kuvaamista ilman lupaa

    Ylen kyselyssä osa puolueista kertoi, että näissä vaaleissa on yleistynyt häiriköinti, jossa kampanjoivaa ehdokasta kuvataan ilman lupaa. Samalla ehdokkaalle esitetään aggressiiviseen sävyyn kysymyksiä.

    Savo-Karjalan ehdokas kertoo, että häntä ja hänen perhettään on seurattu.

    – Kun olen ollut poissa kotoa esimerkiksi puoluekokouksessa, kotona olevia lapsiani on tarkkailtu. Minulle on lähetetty samalla viestejä, joissa on kerrottu lapsieni olevan yksin kotona, ja kerrottu mitä ikävää heille voi tapahtua. Teen nykyisin paljon turvallisuusjärjestelyjä, ja en esimerkiksi kampanjoi enää yksin.

    Häirintä ei kuitenkaan aina ole näin vakavaa.

    – Se voi olla epäasiallista huutelua vaaliteltoilla ja toreilla sekä keskusteluksi naamioitua jankkaamista kasvokkain, Jokisipilä kertoo.

    Tämän tyyppistä häirintää on kokenut iisalmelainen vihreiden kansanedustajaehdokas Senni Martikainen, 22. Tilanteet ovat aiheuttaneet pelkoa ja ahdistusta.

    – Vaalitoreilla tullaan paljon iholle ja halutaan haastaa riitaa. Ei haluta keskustella.

    Pelottaviin häirintäkokemus tapahtui Martikaisen kotikaupungissa Iisalmessa.

    – Kolme miestä piiritti minut. Yksi kertoi maahanmuuttajien saamista sosiaalituista, ja kaksi muutta yllytti häntä. Yritin keskustella asiasta, mutta tilanne yltyi heidän puoleltaan huutamiseksi.

    Martikainen kertoo ettei päässyt tilanteesta pois omin avuin. Lopulta tukiryhmän jäsen veti hänet sivummalle.

    Joensuun keskustassa kampanjoiva Senni Martikainen kertoo, että hän on kohdannut häirintää muuallakin kuin Iisalmessa. Anton Rinta-Jouppi / Yle

    Martikainen toteaa, että häiritsijöitä yhdistää usein turhautuminen poliittiseen päätöksentekoon. Turhautumista puretaan sitten ehdokkaisiin.

    – Lisäksi he ovat usein keski-ikäisiä. Olen nuori, joten usein sanomisiani kuitataan sillä, että minulla ei ole kokemusta.

    Martikaisen mukaan häirintä kohdistuu usein naisehdokkaisiin. Sama toistui viiden eduskuntapuolueen vastauksissa. Nämä puolueet olivat vihreät, siniset, SDP, RKP ja vasemmistoliitto. Lisäksi maahanmuuttajataustaisiin ehdokkaisiin kerrottiin kohdistuvan muita enemmän häirintää.

    Laajamittainen häirintä voi olla uhka demokratian toteutumiselle

    Politiikan tutkija Markku Jokisipilä muistuttaa, että häiritsijät edustavat vain pientä vähemmistöä kaikista äänestäjistä.

    – Pohjimmiltaan kyse on varmaankin siitä, että ehdokkaan arvomaailma koetaan vääräksi ja vastakkaiseksi omien arvojen kanssa. Jopa niin, että epäasiallisuus on oikeutettua.

    Jokisipilä lisää, että erityisesti maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ovat sellaisia aiheita, jossa puolin ja toisin sorrutaan yliampuvaan ja epäasialliseen argumentointiin.

    – Kampanjoinnin intensiivisimmissä vaiheissa tunteet käyvät kuumina, eikä maltti aina pysy matkassa.

    Jokisipilä toteaa, että laajamittainen häirintä voi olla uhka demokratian toteutumiselle. Varsinkin, jos se vähentää ehdokkaiden halua asettua ehdolle. Hän ei kuitenkaan halua korostaa ilmiön yleisyyttä.

    – Kaikki poliittiset ryhmät tuomitsevat tällaisen toiminnan. Ylipäätään suomalaisessa yhteiskunnassa laillisuuden kunnioittaminen tässäkin asiassa on erittäin tärkeänä pidetty ja laajasti jaettu arvo. Eli tällaiselle toiminnalle ei juuri ymmärtäjiä löydy, mikä on omiaan ehkäisemään sen yleistymistä tehokkaasti, Jokisipilä sanoo.

    Savokarjalainen eduskuntavaaliehdokas on miettinyt vakavasti jatkoa.

    – Olen tullut siihen tulokseen, että annan uhkailijoiden voittaa, jos alistun ja lopetan.

    Nuori mies riehui veitsen kanssa kauppakeskuksessa Joensuussa

    Nuori mies riehui veitsen kanssa kauppakeskuksessa Joensuussa


    18-vuotias liperiläismies heilutteli puukkoa kauppakeskus Iso Myyssä Joensuussa perjantaina iltapäivällä. Kaksi asiakkaana ollutta miestä kertoi, että 18-vuotias oli riitaantunut heidän kanssaan ja yrittänyt lyödä veitsellä toista miehistä...

    18-vuotias liperiläismies heilutteli puukkoa kauppakeskus Iso Myyssä Joensuussa perjantaina iltapäivällä.

    Kaksi asiakkaana ollutta miestä kertoi, että 18-vuotias oli riitaantunut heidän kanssaan ja yrittänyt lyödä veitsellä toista miehistä useaan kertaan.

    Mies oli onnistunut väistämään iskut ja pakenemaan paikalta ennen kuin vartijat olivat ottaneet liperiläismiehen kiinni. Vartijat kertoivat miehen uhkailleen myös heitä.

    Poliisi sai ilmoituksen asiasta vähän ennen kello 17:ää. Poliisi otti 18-vuotiaan kiinni epäiltynä törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja laittomasta uhkauksesta.

    Poliisi jatkaa asian tutkintaa ja tiedottaa asiasta seuraavan kerran lauantaina.