Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Tässä yhteisössä lapset ovat kiellettyjä eikä työstä saa palkkaa – Elli Kinkku on asunut täällä 16 vuotta ja on kiitollinen joka päivästä

    Tässä yhteisössä lapset ovat kiellettyjä eikä työstä saa palkkaa – Elli Kinkku on asunut täällä 16 vuotta ja on kiitollinen joka päivästä


    Vantaan Koivuhaassa asuvan Elli Kinkun arki on alkanut samalla tavalla jo kuusitoista vuotta. Kello herättää tavallisesti seitsemään mennessä. Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin televisiossa alkaa hengellinen ohjelma, kuten Kinkku itse sitä...

    Vantaan Koivuhaassa asuvan Elli Kinkun arki on alkanut samalla tavalla jo kuusitoista vuotta.

    Kello herättää tavallisesti seitsemään mennessä. Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin televisiossa alkaa hengellinen ohjelma, kuten Kinkku itse sitä kuvailee.

    Ohjelma kestää puolisen tuntia, ja siinä kuullaan jokin Raamatun ajatus.

    Työt alkavat kahdeksalta. Kinkun mukaan yksi hänen elämäntilanteensa monista hyvistä puolista on se, että hän työskentelee samassa osoitteessa kuin asuukin: Jehovan todistajien Suomen-päämajassa eli -haaratoimistossa.

    Tästä on kyseUskonnollisissa yhteisöissä asuu Suomessa yhteensä muutama sata ihmistä, arvioi tutkija.Yle tutustui niistä tiettävästi suurimpaan: Jehovan todistajien Suomen-haaratoimistoon Vantaalla.Uskonnolliset asuinyhteisöt ovat olleet muutenkin tapetilla Uudellamaalla, sillä Järvenpäähän aletaan rakentaa kesällä kokonaista kristillistä korttelia.

    Jehovan todistajiin kuuluu Suomessa alle parikymmentätuhatta jäsentä. Uskonnollinen liike tunnetaan etenkin ovelta ovelle -saarnaamisestaan.

    Sitä Elli Kinkkukin tekee vapaa-ajallaan. Mutta nyt hän on työssä: siivoaa erästä rakennuskompleksin ensimmäisen kerroksen vierashuoneista.

    Kinkun tehtävänä on varmistaa, että vieras voi vain tulla huoneeseen matkalaukku kädessään ja olla kuin kotonaan.

    Kinkku itse on 34-vuotias ja asunut tässä osoitteessa puolisonsa kanssa melkein puolet elämästään. Lapsia pariskunnalla ei ole.

    Jos olisi, heidän olisi muutettava täältä pois.

    Kuin pieni kylä, metalliaidan takana

    Jehovan todistajien Suomen-haaratoimistossa asuvaa ja työskentelevää, tällä hetkellä noin 150 hengen yhteisöä kutsutaan liikkeen keskuudessa Betel-perheeksi.

    Jehovan todistajien Vantaan-haaratoimisto on valmistunut 1960-luvulla. Tällä hetkellä rakennuskompleksissa asuu ja työskentelee noin 150 ihmistä.Kristiina Lehto / Yle

    Haaratoimisto sijaitsee vantaalaisen teollisuusalueen laitamilla. Pihapiiriä ympäröi metalliaita. Ulkona oleva uima-allas on näin keväällä tyhjillään. Säiden lämmettyä siinä poreilee suihkulähde.

    Jehovan todistajat nimittävät punatiilistä rakennuskompleksia Beteliksi eli "Jumalan huoneeksi". Ulkopuolisille jaettavassa lehtisessä nimeä perustellaan sillä, että kaikki, jotka täällä asuvat ja työskentelevät, ovat vihkiytyneet Jumalalle ja tukevat koko ajallaan "Valtakunnan saarnaamista".

    Haaratoimistossa muun muassa käännetään liikkeen julkaisuja englannista suomeksi. Kaikki toiminta rahoitetaan vapaaehtoisilla lahjoituksilla, eivätkä työntekijät saa työstään palkkaa.

    Helsingin Sanomat vieraili tässä paikassa kaksi vuotta sitten ja kuvaili aluetta kuin pieneksi kyläksi: Asukkailla on käytössään esimerkiksi oma pesula, parturi-kampaamo, terveydenhuolto sekä autokorjaamo. Sähkö- ja putkimiehiä on omasta takaa, niin myös kokkeja ja Elli Kinkun kaltaisia siivoojia.

    Täältä löytyvät jopa tenniskenttä ja kuntosali.

    Nyt Jehovan todistajien tiedottaja Jukka Palonen ei päästä tutustumaan vapaa-ajan tiloihin tarkemmin. Rakennuskompleksissa on alkamassa peruskorjaus, minkä takia tutustuminen ei ole mahdollista.

    Järvenpäähän nousee pian kristillinen kortteli

    Jehovan todistajien Suomen-haaratoimisto on yksi esimerkki siitä, millaista uskonnollisen asuinyhteisön arki voi Suomessa olla.

    Maassa olevista uskonnollisista asuinyhteisöistä se on tiettävästi suurin. Muut yhteisöt ovat aiheeseen erikoistuneen Kirkon tutkimuskeskuksen koordinaattorin Jussi Sohlbergin mukaan enimmillään noin 40 asukkaan suuruisia, enemmistö tätä pienempiä.

    Esimerkiksi tällaisia uskonnollisia asuinyhteisöjä Suomesta löytyyIhmisyyden tunnustajat. Yhteisö pitää kotia Mänttä-Vilppulassa, yhteisössä asuu nelisenkymmentä henkeä. Perustettu 1980-luvulla. Lue lisää Ihmisyyden tunnustajista tästä jutusta.Jehovan todistajien haaratoimisto Vantaalla. Asukkaita tällä hetkellä noin 150.Lasarus-veljet Säkylässä. Perustettu 1970-luvulla. Kolmisenkymmentä henkeä, myös lapsiperheitä. Pyrkii noudattamaan alkuseurakunnan ideaalia ja elämäntapaa.Katolinen Opus Dei – neljä asuinyhteisöä Helsingissä, kaksi miehille ja kaksi naisille. Yhteensä muutama kymmenen ihmistä.Krishna-liikkeen temppeli Helsingin Malmilla. Voima-lehti vieraili paikassa noin vuosi sitten ja tuolloin siellä asui vakituisesti neljä ihmistä.Antroposofiset yhteisöt, tarjoavat asumispalveluja ja työtoimintaa. Palvelukodit esimerkiksi Helsingissä ja Lahdessa.Listauksessa ei ole huomioitu esimerkiksi luostariyhteisöjä. Lisäksi voi olla pienempiä, muutaman hengen kommuunityyppisiä yhteisöjä, joihin liittyy jokin uskonnollinen vakaumus.

    Lähde: Kirkon tutkimuskeskuksen koordinaattori Jussi Sohlberg

    Kaiken kaikkiaan uskonnollisissa yhteisöissä asuu Suomessa muutama sata ihmistä, Sohlberg laskee.

    Määrä on kuitenkin kasvamassa reilun vuoden kuluttua: pääkaupunkiseudun kylkeen Järvenpäähän on nimittäin nousemassa kokonainen kristillinen kortteli.

    Hanketta ajavan Kristillisen vanhusten asumisyhdistyksen Laihon sihteeri Hanna-Leena Forsman kertoo, että kortteliin tulee seitsemän asuintaloa ja niihin 51 asuntoa. Asukkaita yhteisöön on tulossa yhteensä noin sata.

    Rakennustyöt alkavat ensi kesänä, ja valmista pitäisi olla vuoden päästä.

    Jussi Sohlberg ja Siirtolaisuusinstituutin johtaja, uskontotieteen dosentti Tuomas Martikainen pitävät Järvenpään hanketta ainutlaatuisena – esimerkiksi Jehovan todistajien haaratoimistosta kortteli poikkeaa ainakin sillä, että siitä ei ole tulossa yhden tietyn liikkeen yhteisöä ja asukkaat ovat vapaita työskentelemään missä ja millä alalla haluavat.

    Forsmanin mukaan tulevia asukkaita yhdistää se, että he pitävät kristillisiä arvoja tärkeinä ja haluavat olla mukana yhteisöllisessä toiminnassa.

    – Tämä on paikallisesti syntynyt, eri seurakunnista ja suunnista tulevien ihmisten yhteinen unelma, hän avaa.

    Hanna-Leena Forsman toimii myös Keski-Uudenmaan kristillisen koulun opettajana ja apulaisrehtorina. Koulu sijaitsee tulevan kristillisen korttelin naapurissa.Antti Kolppo / Yle"Tällaista aluetta tarvitaan enemmän kuin koskaan"

    Suomessa olevilla uskonnollisilla asuinyhteisöillä on tavallisesti takanaan vuosikymmenten historia. Esimerkiksi Jehovan todistajien nykyinen rakennuskompleksi on valmistunut Vantaalle jo 1960-luvulla.

    Tilastojen mukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu vuosi vuodelta vähemmän ihmisiä. Tammikuussa uutisoitiin, että kirkkoon kuuluvia on enää alle 70 prosenttia kansasta.

    Mihin kristillistä korttelia tarvitaan – onko sille tänä päivänä todellista tarvetta?

    Tarvetta on enemmän kuin koskaan, huudahtaa Järvenpään hankkeen taustatahoihin kuuluva Marja-Leena Pellikka Laiho-yhdistyksestä.

    Asuinalueelle on muuttamassa muun muassa tukea tarvitsevia vanhuksia, ja siksi Pellikka viittaa vastauksessaan viime kuukausina käytyyn keskusteluun vanhustenhoidon tasosta ja monissa palvelukodeissa ilmenneistä ongelmista.

    – Olemme nähneet viime aikoina suuressa mittakaavassa, miten asuinalueet ja palvelukodit, jotka ovat rakentuneet taloudellisille arvoille, eivät tyydytä ihmisen arvoja ja tarpeita riittävästi. Hengellisiä arvoja ja tällaisia alueita tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

    Pystyykö uskonnollisia yhteisöjä sijoittamaan kartalle?

    Etenkin luterilaisen kirkon alla toimineissa herätysliikkeissä on ollut perinteisesti joitakin alueellisia rajoja, sanoo Siirtolaisuusinstituutin johtaja Tuomas Martikainen.

    Esimerkiksi lestadiolaisuus on ollut Pohjois-Suomessa paikoin hyvinkin vahvaa.

    Tänä päivänä alueelliset rajat eivät ole Martikaisen mukaan yhtä merkittäviä: ero kulkee pikemminkin suurten kaupunkiseutujen ja muun maan välillä.

    Kaupungeista löytyy laajasti erilaisia uskonyhteisöjä, aina erilaisista vapaakirkoista maahanmuuttajien mukanaan tuomiin uskonnollisiin perinteisiin.

    Se, että kristillistä korttelia puuhataan nyt juuri Järvenpäähän, on Martikaisen mielestä ennen kaikkea sattumaa. Keski-Uudellamaalla sijaitseva Järvenpää ei ole poikkeuksellisen uskonnollista aluetta.

    Vantaalla Jehovan todistajien haaratoimisto on tiedottaja Jukka Palosen mukaan haluttu paikka. Tulijoita olisi paljon, ja yleensä yhteisöön pääsee asumaan ja työskentelemään vain pyydettäessä.

    Uskonnolliseen asuinyhteisöön hakeutuminen voi kertoa paitsi vahvasta vakaumuksesta myös yhteisöllisyyden kaipuusta, arvioi Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta.

    – Perusjuonteena ovat usein yhteisöllisyys ja yksinkertaisen elämäntavan ideaali. Kaiken kaikkiaan aatteelliseen vakaumukseen pohjautuva yhteisasuminen on Suomessa kuitenkin harvinainen, jopa vastakulttuurinen elämäntapa.

    Uskonnollisen yhteisön keskuudessa asuminen merkitsee myös sen sääntöihin sitoutumista. Vantaan Koivuhaassa ohjenuorana ovat Raamatun periaatteet.

    Jehovan todistajien yhteisössä lapset ovat kiellettyjä

    Tiedottaja Jukka Palonen esittelee Vantaalla Jehovan todistajien haaratoimiston toimitiloja. Huoneissa työskennellään kolmen hengen pienryhmissä. Työn alla on esimerkiksi Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtien käännöksiä.

    Jehovan todistajien käännöstiimit työskentelevät kolmen hengen kokoonpanoissa. Kuvassa Tuomas Tiitinen, Leena Jääskeläinen sekä Helena Mikkonen (oikealla).Kristiina Lehto / Yle

    Palonen on pukeutunut pikkutakkiin, suoriin housuihin ja mustaan kauluspaitaan. Palosen mukaan pukeutuminen ilmentää sitä, että paikka on hänelle hyvin rakas. Toisaalta kyse on myös pukeutumiskoodista.

    – Arvostamme sitä, mitä saamme tehdä täällä. Se näkyy ulkoisessa olemuksessa.

    Jehovan todistajat pyrkivät elämään Raamatun periaatteita noudattaen, Palonen sanoo. Betel-perheessä se tarkoittaa, että asukkaat kunnioittavat toisiaan ja ovat toisilleen rehellisiä ja ystävällisiä.

    Emmi Sainio, 31, on asunut Jehovan todistajien Vantaan-haaratoimistossa kolme ja puoli vuotta. Hän työskentelee vastaanotossa. Sainio sanoo yhteisössä asumista mahtavaksi etuoikeudeksi.Kristiina Lehto / Yle

    Lapsia täällä ei asu.

    – Lapset ovat ihania. Me rakastamme lapsia. Mutta on totta, että täällä lapsia ei ole. Sen takia, että sitten joutuisimme menemään aika paljon lasten ehdoilla. Se aiheuttaisi paljon käytännön ongelmia. Lastenhoitoa olisi hankala järjestää tällaisessa yhteisössä, joka on tiivis ja jossa kaikilla on tiukka aikataulu.

    Jos lapsia haluaa hankkia, on siirryttävä asumaan muualle perheensä kanssa.

    Jotkut ovat niin tehneetkin, Palonen huomauttaa – "siirtyneet niin sanottuun normaaliin elämään".

    Tiedottaja Jukka Palonen ja hänen puolisonsa Asta Palonen ovat asuneet ja työskennelleet Jehovan todistajien yhteisössä peräti 28 vuotta. Myös Asta Palonen työskentelee liikkeen tiedotusosastolla.Kristiina Lehto / Yle

    Myös Elli Kinkku tiedostaa tämän mahdollisuuden.

    – Olemme täällä niin kauan kuin perhetilanteemme on tällainen. Jos meille tulee lapsi, menemme muualle. Olemme iloisia siellä ja palvelemme Jehovaa.

    Kristillisessä korttelissa ei kytätä eikä valvota naapureita

    Järvenpään kristillisessä korttelissa varsinaisia käyttäytymissääntöjä ei ole etukäteen määritelty.

    – Asukkaat pääsevät mukaan rakentamaan näitä ajatuksia. Siitä syntyy sellainen asukkaiden näköinen kortteli, Hanna-Leena Forsman sanoo.

    Saako esimerkiksi sinkku tuoda kotiinsa yövieraan?

    – Se on asukkaan oma asia, Forsman vastaa.

    Tulevassa yhteisössä ei hänen mukaansa kytätä tai valvota naapureita.

    – Kristillisyydessä on perimmiltään kyse aivan toisenlaisista asioista kuin toinen toistensa kyttäämisestä.

    Kristillinen kortteli rakentuu Etelä-Järvenpäähän, Lepolaan.Antti Kolppo / Yle

    Järvenpääläiskorttelista ei ole muodostumassa varsinaista uutta uskonnollista yhteisöä, vaan pikemminkin samankaltaisesti ajattelevien ihmisten naapurusto.

    Lienee syytä myös todeta, että vaikka uskonyhteisö voi ehkä ravita yhteisöllisyyden kaipuuta, voi sillä olla huonotkin puolensa: Uskontojen uhrien tuki UUT muistuttaa, että hengellistä väkivaltaa voi esiintyä missä tahansa uskonnollisessa yhteisössä.

    Elli Kinkku lähetti hakemuksen – ja on sillä uralla edelleen

    Elli Kinkku päätyi Jehovan todistajien haaratoimistoon asumaan melkein kuin sattumalta.

    Taulu Jehovan todistajien Suomen-haaratoimiston aulassa. Se kertoo Jehovan todistajien tekemästä lähetystyöstä.Kristiina Lehto / Yle

    Koulut käytyään hän mietti, mitä tekisi seuraavaksi. Hän lähetti haaratoimistoon hakemuksen – ja sattui pääsemään sinne töihin.

    – Sillä uralla olen edelleen.

    Päivät kuluvat pitkälti kodinhoidon, siivouksen, sänkyjen petaamisen, kaikenlaisten arjen askareiden parissa. Mutta Kinkku ei valita.

    – On ihanaa, kun saa tehdä töitä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samat arvot. Olemme kaikki toistemme kanssa hyvin läheisiä ystäviä. Kyllä tämä työyhteisö on varmasti lämpimimmästä päästä mitä olla voi.

    Kinkun, kuten muidenkin haaratoimistolla työskentelevien, työpäivä päättyy viideltä. Sen jälkeen hän tekee kotitöitä omassa kodissaan: laittaa ruokaa, pyykkää ja siivoaa, niin kuin kaikki muutkin ihmiset.

    Iltaisin hän saattaa osallistua Jehovan todistajien saarnaamistyöhön.

    Aamulla kello soi aikaisin ja herättää kuulemaan Raamatun sanaa.

    Kerjäämisen ja rikollisuuden suhde on puhuttanut jo vuosia:

    Kerjäämisen ja rikollisuuden suhde on puhuttanut jo vuosia: "Ei riitä, että naapurimaissa on selvinnyt vastaavanlaista toimintaa"


    Kerjäämisen ja järjestäytyneen rikollisuuden suhde on puhuttanut Suomessa ja muissa Pohjoismaissa jo vuosia. Norjan yleisradion dokumenttisarjassa Lykkelandet (Onnenmaa) dokumentaristit paljastivat piilokameroiden avulla järjestön, jossa...

    Kerjäämisen ja järjestäytyneen rikollisuuden suhde on puhuttanut Suomessa ja muissa Pohjoismaissa jo vuosia.

    Norjan yleisradion dokumenttisarjassa Lykkelandet (Onnenmaa) dokumentaristit paljastivat piilokameroiden avulla järjestön, jossa romaninaisia pakotettiin kerjäämiseen, rikoksiin ja prostituutioon. 140-henkinen organisaatio pyöritti myös huumekauppaa Bergenissä.

    Sekä Norjassa että Ruotsissa kerjääminen on laillista, mutta molemmissa maissa kerjäämiselle on asetettu alueellisia kieltoja. Suomessa perussuomalaiset kansanedustajat Rami Lehto, Olli Immonen ja Jari Ronkainen tekivät lakialoitteen kerjäämisen kieltämiseksi vuonna 2016. Aloite kaatui kuitenkin perustuslain vastaisuuteen. Seuraavana vuonna kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) teki lakialoitteen organisoidun kerjäämisen kieltämiseksi.

    Onko mahdollista, että Suomessa on käynnissä kerjäämiseksi verhottua rikollisuutta, jota ei ole onnistuttu selvittämään?

    “Onko se sitten totuus, sen voi kukin tahollaan kyseenalaistaa”

    Helsingin poliisin ylikomisarion Kari Niinimäen mukaan Suomessa kerjäämistä ei ole ainakaan toistaiseksi yhdistetty järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Helsingissä ei ole käyty tähän viittaavia esitutkintoja tai annettu tuomioita. Asiaa pyritään kuitenkin kartoittamaan.

    – Asia ei ole toistaiseksi yksilöitynyt niin pitkälle, että tutkintoja tai tuomioita sen tiimoilta olisi. Jotain konkretiaa täytyy olla. Se, että naapurimaissa on selvinnyt vastaavanlaista toimintaa, ei riitä, Niinimäki kommentoi.

    Romanit ovat yksi Euroopan unionin suurimmista etnisistä vähemmistöistä. EU:n jäsenvaltioissa asuu yhteensä noin 10-12 miljoonaa romania. Itä-Euroopan romaneja alkoi näkyä Suomessa vuonna 2007, kun Romania ja Bulgaria liittyivät EU:hun, joka puolestaan mahdollisti kansalaisten vapaan liikkuvuuden muissa EU-maissa.

    Sellaiset henkilöt, jotka istuvat maassa kupin kanssa, eivät yleensä syyllisty yhtään mihinkään rikoksiin. Kari Niinimäki

    Helsingin poliisissa työskentelevät romanialaiset ja bulgarialaiset poliisit joka vuosi kuukauden ajan. Ulkomaalaiset poliisit puhuttavat Helsingin liikkuvaa väestöä, joka koostuu pääosin Itä-Euroopan romaneista.

    Niinimäen mukaan käytyjen keskusteluiden perusteella liikkuva väestö on Helsingissä vapaasta tahdostaan, eikä ole syytä olettaa, että oleskeluun liittyisi ihmiskauppaa tai muuta järjestäytynyttä rikollisuutta.

    – Onko se sitten totuus, sen voi kukin tahollaan kyseenalaistaa, Niinimäki sanoo.

    Niinimäki arvioi Helsingissä kerjäävien henkilöiden määräksi tällä hetkellä noin 50. Luvun ulkopuolelle jäävät esimerkiksi katulehtien myyjät ja katusoittajat. Esimerkiksi Oslossa vastaava luku on vähintään kymmenkertainen – kerjäläisten määräksi arvioidaan 500–1000.

    Niinimäki huomauttaa, että ilmiön tulkintaan vaikuttaa myös se, kuka luokitellaan kerjäläisiksi. Osa liikkuvan väestön edustajista kerää pulloja, soittaa kadulla tai myy lehteä.

    – Sellaiset henkilöt, jotka istuvat maassa kupin kanssa, eivät yleensä itse syyllisty yhtään mihinkään rikoksiin, Niinimäki toteaa.

    Poliisi tekee yhteistyötä liikkuvan väestön kanssa tekemisissä olevien tahojen, kuten Helsingin diakonissalaitoksen ylläpitämän päiväkeskus Hirundon kanssa. Hirundo tarjoaa liikkuvalle väestölle myös hätämajoitusta kesäkauden ulkopuolella.

    Perjantai-dokkari seurasi Leonoran, Ionican ja Lauran kerjäämistä kadulla. He ovat tulleet Suomeen paremman elämän toivossa. Koko dokkari Areenassa:

    Järjestäytynyt rikollisuus on hankalasti tutkittavissa

    Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastajan Terhi Tafarin mukaan kerjäämiseen pakottamiseen tai painostamiseen liittyvää ihmiskauppaa on tunnistettu Norjan lisäksi myös Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa. Tafarin mukaan näkemykset siitä, liittyykö kerjäämiseen Suomessa rikollisuutta, ovat sahanneet edestakaisin.

    – Olisi todella outoa, jos Suomessa ei olisi viitteitä samasta ilmiöstä, edes pienemmässä mittakaavassa. Kerjääminen ei yleensä aiheuta järjestyshäiriöitä, jolloin se ei myöskään nouse helposti silmätikuksi, mutta tarkoittaako se, ettei ihmiskauppaa tai muuta hyväksikäyttöä tapahdu?

    Ruotsin poliisi selvitti vuonna 2017 kerjäläisten toimintaa Gävleborgissa. Poliisin mukaan toiminta vaikutti järjestäytyneeltä, mutta näyttöä rikollisuudesta ei kuitenkaan saatu. Ilmoitettujen tapausten tutkinta keskeytettiin todisteiden puutteessa.

    Gävleborgin poliisin mukaan kerjäämisen vuosittainen liikevaihto kipusi jopa kymmeneen miljoonaan kruunuun, eli noin miljoonaan euroon. Poliisi kertoi kuitenkin myöhemmin NA-lehden toimittajalle, että arvioi tehtiin kolmen kerjäläisen kertomuksen perusteella. Arvio kumottiin epätodennäköisenä.

    Tafari epäilee, että poliisille ei ole ilmoitettu järjestäytyneeseen rikollisuuteen viittaavasta toiminnasta.

    – Esimerkiksi Itä-Euroopan romanivähemmistön edustajat eivät todellakaan ilmoita toisistaan poliisille, vaikka tilanne olisi mikä.

    Tafarin mukaan ihmiskaupan ja muun järjestäytyneen rikollisuuden tunnistaminen on hankalaa, sillä asianomaiset tekevät rikosilmoituksen vain harvoin. Rikolliseen toimintaan pakotettu ei useinkaan uskalla hakea apua poliisista, koska pelkää itse saavansa rangaistuksen.

    – Uhrin oma ja hänen läheistensä turvallisuus voi myös olla uhattuna, mikäli hän niin sanotusti vasikoi, Tafari sanoo.

    Suomessa huumekauppa lavastettiin lehdenmyynniksi

    Yle uutisoi kesällä 2017 Helsingissä pyörineestä huumekaupasta, jonka tiimoilta 20 Romanian kansalaista vangittiin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta. Huumekauppa oli verhottu Iso Numero -katulehden myynniksi.

    Iso Numero on kadulla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuden toimeentulonsa parantamiseen. Myyjä pitää itsellään puolet 10 euron kansihinnasta.

    Ison Numeron toimituspäällikön Janne Hukan mukaan yksikään virallinen myyjä ei ollut osallisena huumekauppaan. Myyjät käyttävät oranssia liiviä, ja heillä on kaulassaan myyjäkortit. Lehden viralliset myyjät ilmoittivat itse epäilyttävästä toiminnasta lehden toimitukselle.

    Poliisin mukaan tilanne on rauhoittunut ainakin toistaiseksi.

    – Käsittääkseni tällä hetkellä ei ole käynnissä kuviota, jossa huumekauppa olisi verhottu lehdenmyynnin varjoon, Niinimäki kommentoi.

    Niinimäen mukaan tilanne saattaa kuitenkin muuttua nopeasti, kun uutta liikkuvaa väestöä saapuu Helsinkiin. Huumekauppa on yleensä luonteeltaan järjestäytynyttä.

    – Tietyt ihmiset hankkivat pillerit, toiset kuljettavat ne ja kolmannet myyvät. Se, kuka on asian aivot ja kuka saa suurimman hyödyn, on jo hankalampi kysymys, Niinimäki sanoo.

    Perjantai kysyy, miksi kerjääminen häiritsee? Vieraina entinen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja romanien elämää seurannut toimittaja Kimmo Oksanen. Koko ohjelma Areenassa:

    Lue myös: Annatko lantin kerjäläiselle? Romanien elämää seurannut toimittaja: "He ovat tavallisia eurooppalaisia köyhiä"

    19 lämpöastetta rikki ensimmäistä kertaa tänä vuonna

    19 lämpöastetta rikki ensimmäistä kertaa tänä vuonna


    Kevään lämpöennätys on taas mennyt rikki. Tällä kertaa Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa mitattiiin 19,3 astetta. Vain muutama tunti aiemmin samassa paikassa mitattiin edellinen ennätys 18,9 astetta. Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo...

    Kevään lämpöennätys on taas mennyt rikki. Tällä kertaa Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa mitattiiin 19,3 astetta. Vain muutama tunti aiemmin samassa paikassa mitattiin edellinen ennätys 18,9 astetta.

    Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo sään jatkuvan tavanomaista lämpimämpänä ja aurinkoa riittävän pääsiäisenä.

    – Heti pääsiäisen jälkeisenä tiistaina tulee olemaan vielä selvästi lämpimämpää.

    Borgström kertoo, että laajoilla alueissa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla sekä Kanta-Hämeessä tullaan pääsemään tulevina päivinä yli 18 asteeseen.

    Kiirastorstaina tuplasti liikennettä tavalliseen torstaihin verrattuna – liikenne vilkastuu iltapäivällä

    Kiirastorstaina tuplasti liikennettä tavalliseen torstaihin verrattuna – liikenne vilkastuu iltapäivällä


    Pääsiäisen menoliikenne on käynnistynyt rauhallisesti. Ajosää on suuressa osassa Suomea aurinkoinen, ja toistaiseksi liikennettä hidastavilta onnettomuuksilta on vältytty. Liikennepäivystäjä Heidi Peltomaa Tampereen tieliikennekeskuksesta...

    Pääsiäisen menoliikenne on käynnistynyt rauhallisesti. Ajosää on suuressa osassa Suomea aurinkoinen, ja toistaiseksi liikennettä hidastavilta onnettomuuksilta on vältytty.

    Liikennepäivystäjä Heidi Peltomaa Tampereen tieliikennekeskuksesta kertoo, että tänään kiirastorstaina on kaksinkertainen määrä liikennettä normaaliin torstaihin verrattuna. Ruuhkia ei ole odotettavissa, mutta liikenne saattaa paikoin jonoutua.

    Liikenteen odotetaan vilkastuvan iltapäivällä yhden aikoihin ja normalisoituvan seitsemältä illalla. Vilkkaimmat tieosuudet ovat Nelostiellä Helsinki–Lahti–Jyväskylä-välillä, Kolmostiellä Helsingistä Tampereen suuntaan ja Viitostiellä Heinolan ja Varkauden välillä.

    Peltomaa muistuttaa, että pohjoisilla tieosuuksilla voi olla yhä tarvetta talvirenkaille, vaikka päätieosuudet ovatkin pääosin kuivia.

    Kaksipyöräiset ilmestyivät katukuvaan

    Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen päivystää liikenteessä Kolmostiellä ajamalla Seinäjoelta Tampereelle. Pohjosen mukaan tielle mahtuu hyvin, eikä ruuhkista ollut ainakaan ennen puoltapäivää vielä tietoa.

    – Tässä näyttäytyy samanlainen tilanne kuin meidän muissakin juhlapyhissämme, eli menoliikenne alkaa päivää aiemmin kuin ennen. Ihmisillä on erilaisia työaikoja ja vapaita. Se näkyi eilen tien päällä, ja liikenteessä näytti paljon arkikeskiviikkoa vilkkaammalta.

    Pohjosen mukaan ainakin Etelä-Suomen päätieverkolla on tänään täysi kesäkeli. Hän muistuttaa, että liikenteessä näkyy kevään merkkinä myös moottoripyöriä, ja autoilijoiden kannattaa olla tarkkana eteen tulevien tilanteiden kanssa.

    Lue myös: Pääsiäinen tietää poikkeuksia liikenteeseen ja aukioloihin – katso muutokset täältä

    Katso video: Otimme varaslähdön kevääseen ja kävimme tutustumassa tarumaiseen taimenpuroon Helsingin Malmilla


    Lähipäivien lämpimät säät kutsuvat ulos seuraamaan, miten luonto herää kevääseen. Yle tarjosi varaslähdön pääsiäisen ulkoilukeleihin tänään torstaina iltapäivällä. Tutustuimme palkitun luontoaktiivin Juha Salosen kanssa urbaaniin...

    Lähipäivien lämpimät säät kutsuvat ulos seuraamaan, miten luonto herää kevääseen. Yle tarjosi varaslähdön pääsiäisen ulkoilukeleihin tänään torstaina iltapäivällä.

    Tutustuimme palkitun luontoaktiivin Juha Salosen kanssa urbaaniin taimenpuroon eli Helsingin Longinojaan – voit katsoa tallenteen suorasta lähetyksestä Longinojalta tämän artikkelin pääkuvaa klikkaamalla.

    Lähipäivinä kannattaa muutenkin suunnata ulos, sillä on luvassa aurinkoista ja mukavaa ulkoilusäätä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

    – Itse asiassa aivan lähipäivät ovat jopa lämpimämpiä kuin pääsiäinen. Torstaina aurinkoisessa säässä lämpötilat voivat olla sisämaassa 16–17 astetta. Rannikolla on todennäköisesti viileämpää, sillä merituuli viilentää säätä.

    Perjantaina lämpötilat ovat suurin piirtein samoissa, mutta sää on todennäköisesti hieman pilvisempää. Pääsiäisenä aurinkoisuus ja lämpötilat saattavat hieman vaihdella edestakaisin, mutta ulkoiluun on erinomaiset olosuhteet.

    – Lauantaina pilvisyys taas vähenee, mutta lämpötilat saattavat hieman laskea. Lauantaina päästäneen lämpötiloissa kuitenkin 10–15 asteen tienoille. Lämpimintä on Länsi-Suomessa, sanoo Koskela.

    Sunnuntaina pilvisyys taas vähän lisääntyy ja tuulikin hieman voimistuu etelän puolelta.

    Aurinkoinen sää jatkuu – sateita ei näköpiirissä

    Meteorologi Koskelan mukaan aurinkoinen kevätsää jatkuu myös pääsiäisen jälkeisellä viikolla.

    – Viikko näyttää aurinkoiselta, ja lämpötilat nousevat monin paikoin jo yli 15 asteen. Parhaimmillaan lämpötilat voivat olla lähempänä 20:tä astetta.

    Keväinen sää on saanut luonnon jo heräämään, mutta pieni sade tekisi nyt hyvää. Sateita ei kuitenkaan ole näköpiirissä, sanoo Koskela.

    – Maanantaina näyttäisi olevan ihan pieni sateen mahdollisuus, mutta muuten sateita ei ole näköpiirissä.

    Ruohikkopalovaara: pääsiäiskokot jäänevät polttamatta lankalauantaina varsinkin rannikolla

    Ruohikkopalovaara: pääsiäiskokot jäänevät polttamatta lankalauantaina varsinkin rannikolla


    Pääsiäiskokkojen rakentajien kannattaa seurata Ilmatieteen laitoksen voimassa olevia varoituksia. Jos omassa kunnassa on ruohikkopalon vaara, kokkoja ei saa polttaa. Pelastuslain mukaan avotulta ei saa sytyttää alueilla, joilla on voimassa...

    Pääsiäiskokkojen rakentajien kannattaa seurata Ilmatieteen laitoksen voimassa olevia varoituksia. Jos omassa kunnassa on ruohikkopalon vaara, kokkoja ei saa polttaa.

    Pelastuslain mukaan avotulta ei saa sytyttää alueilla, joilla on voimassa ruohikkopalovaroitus tai metsäpalovaara.

    Sulavan lumen alta paljastuva edellisen vuoden kuiva ruoho voi syttyä palamaan, vaikka puusto ei vielä helposti sytykään.

    – Pelastusviranomaiset eivät voi myöntää erikoislupaa pääsiäiskokon polttoon, sellaisen voi antaa vain eduskunta, sanoo apulaispalopäällikkö Jouni Leppälä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksesta.

    Leppäsen mukaan tilanne on poikkeuksellinen.

    – Meidän alueellamme näin ei ole käynyt vuosikymmeniin.

    Pohjalaismaakunnista muuallekin levinnyt pääsiäisperinne on edelleen voimissaan alkujuurillaan. Risuja on koottu ja kokkoja valmisteltu taas kymmenissä pohjalaiskylissä.

    Seurasaaressa mietitään voiko kentän kastella

    Myös Helsingissä Seurasaaren pääsiäiskokkoperinne on vakiinnuttanut asemansa. Kokosta vastaavat Helsingin Keskipohjalaiset ja Seurasaarisäätiö.

    Tällä hetkellä (kiirastorstai aamupäivä) Ilmatieteenlaitos varoittaa ruohikkopalovaarasta myös Helsingissä.

    Kokkomestari Esa Kukkola kertoo, että tilannetta seurataan Seurasaaressa.

    – Pohdimme tänään palaverissa, voiko VPK kastella maaston ja puuston niin, että pystyisimme polttamaan kokon.

    Seurasaaren pääsiäiskokko on vasta rakentumassa hiekkakentälle. Kukkolan mukaan varsinaiset rakennustalkoot pidetään illalla. Tarkoituksena on saada aikaan viisi metriä korkea ja halkaisijaltaan nelimetrinen kokko.

    – Jos emme saa polttaa kokkoa, risut roudataan jossakin vaiheessa kesän juhannuskokkoon, Kukkola kertoo.

    Kevät on kuivattanut tehokkaasti maastoa varsinkin rannikkoseuduilla.

    Pakkaslumet ovat sulaneet melko nopeasti. Yöpakkaset ovat kuitenkin laskeneet ilmankosteutta, joten lumeton maaperä, heinikko ja metsä ovat päässeet kuivumaan.

    Itä-Hakkilan päiväkodissa Vantaalla tuberkuloositapaus – sairastumisriski pieni

    Itä-Hakkilan päiväkodissa Vantaalla tuberkuloositapaus – sairastumisriski pieni


    Itä-Hakkilan päiväkodissa Vantaalla on todettu keuhkotuberkuloositapaus, joka on ollut tartuttavana päiväkodissa huhtikuun alkupuolella. Tartunnalle altistuneita lapsia on kahdessa eri ryhmässä, kertoo Vantaan kaupunki tiedotteessaan. Altistuminen...

    Itä-Hakkilan päiväkodissa Vantaalla on todettu keuhkotuberkuloositapaus, joka on ollut tartuttavana päiväkodissa huhtikuun alkupuolella.

    Tartunnalle altistuneita lapsia on kahdessa eri ryhmässä, kertoo Vantaan kaupunki tiedotteessaan.

    Altistuminen ei tarkoita tuberkuloosin tarttumista, ja tartunnan saaneellakin sairastumisriski on pieni. Kaikki tuberkuloosille altistuneet on kartoitettu, ja lasten huoltajiin on oltu yhteydessä.

    Tartuntavaaraa ei tällä hetkellä ole, ja lapset sekä henkilökunta voivat olla päiväkodissa tavalliseen tapaan.

    Altistuneet lapset kartoitettu

    Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö on kartoittanut yhteistyössä päiväkodin johtajan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin epidemiologisen yksikön kanssa tartunnalle altistuneet lapset.

    Altistuneet lapset ohjataan tutkimuksiin lasten infektiolääkärin ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa lapselle voidaan aloittaa tuberkuloosin estolääkehoito.

    Tuberkuloosille altistunut ei voi tartuttaa tautia eteenpäin, ellei hänelle itselleen kehity keuhkotuberkuloosia. Päiväkoti-ikäiset lapset eivät tartuta tuberkuloosia.

    Video: Lenkkeilijä kohtasi Itä-Helsingin metsässä yllättävän näyn – "Selvä ahma", sanoo tutkija


    Pihla Kuikka oli kumppaninsa ja koirien kanssa iltalenkillä eilen tiistaina Helsingin Meri-Rastilassa, kun havaitsi metsässä yllättävän näyn. – Olimme ulkoiluttamassa koiria mieheni kanssa läheisellä metsäalueella. Yhtäkkiä koirat...

    Pihla Kuikka oli kumppaninsa ja koirien kanssa iltalenkillä eilen tiistaina Helsingin Meri-Rastilassa, kun havaitsi metsässä yllättävän näyn.

    – Olimme ulkoiluttamassa koiria mieheni kanssa läheisellä metsäalueella. Yhtäkkiä koirat valpastuivat. Arvelimme heti, että nyt on kettu, supi tai joku muu erikoisempi eläin lähettyvillä, Kuikka kertoo.

    Pian eteen ilmestyikin tumma takamus, joka nousi ylös kalliota. Aluksi Kuikka kuvitteli nähneensä supikoiran.

    – Se oli sellainen nopea vilahdus, ja ajattelin, että kyseessä oli varmaankin supi. Ihmettelin kuitenkin eläimen väriä. Se oli ihan tumma, ja takaruumiin poikki meni vaalea raita.

    Kuikalla kävi kyllä heti mielessä, että kyseessä voi olla myös ahma.

    – Mietin, että näkökentässä vilahtanut eläin muistutti kovasti ahmaa. Samalla kuitenkin ajattelin, voisiko sellainen arka erämään laji näyttäytyä Helsingissä. Tuli aivan epärealistinen olo, Kuikka kertaa tuntojaan.

    Kuikka ja hänen miehensä päättivät tutkia asiaa tarkemmin. He kiinnittivät koirat hetkeksi läheisiin puihin ja hiipivat katsomaan, oliko eläin vielä lähistöllä.

    – Siellähän se oli noin 15 metrin päässä meistä. Eläin tuijotti meitä varmaan parin minuutin ajan.

    Tutkija: Selvä ahma

    Kuikalla oli mukanaan puhelin, jolla hän ehti ottaa eläimestä lyhyen videon.

    Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola varmisti näköhavainnon oikeaksi videon nähtyään.

    – Videolla on selvästi ahma. Eläimen tunnistaa ensinnäkin kulkutavasta. Ahma liikkuu joustavasti ja kevyesti hypellen. Ahman ruumiinrakenne käy myös videolta hyvin ilmi. Se on suhteellisen matala eläin. Tuuhea häntä, ja kyljen alaosassa näkyy vielä vaalea raita, Kojola sanoo Ylelle.

    Kojola pitää näköhavaintoa ahmasta hyvin harvinaisena Etelä-Suomessa.

    – Kyllä se on yllättävää. Jälkihavaintoja ahmasta on tehty Etelä-Suomessa ja Vuosaarenkin edustalla parina viime vuotena. Näköhavaintoja ei tule vuosittain.

    Kojolan mukaan voi mennä useita vuosia, että Etelä-Suomessa ei saada ahmasta yhtään näköhavaintoa.

    – Ahma liikkuu pääasiassa hämärissä ja illalla, kuten oli tässäkin tapauksessa.

    Kanta on kasvussa

    Metsäahman ydinaluetta Suomessa ovat Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kainuu. Pohjois-Lapissa puolestaan esiintyy tunturiahmaa.

    Jatkossa ahmahavaintoja voi todennäköisesti tehdä useammin myös eteläisemmässä Suomessa, sanoo Kojola.

    – Ahmakanta on tällä hetkellä kolmisensataa yksilöä. Kanta on viime vuosina selvästi vahvistunut ja myös ahman elinalue on laajentunut. Nämä eteläiset ahmahavainnot ovat yksi seuraus tästä kehityksestä.

    Kojolan mukaan syyt ahmakannan kasvuun Etelä-Suomessa ovat yksinkertaisia.

    – Pohjois-Suomen poronhoitoalueita lukuun ottamatta ahma ei aiheuta ihmisille juurikaan haittaa. Niinpä se on saanut lisääntyä ja laajentaa elinaluettaan rauhassa.

    Soitatko hätänumeroon, jos peura putoaa jäihin? Moni soittaa, sillä eläintehtävien määrä on kasvanut – jäistä pelastetaan jopa villisikoja

    Soitatko hätänumeroon, jos peura putoaa jäihin? Moni soittaa, sillä eläintehtävien määrä on kasvanut – jäistä pelastetaan jopa villisikoja


    Viime päivinä Länsi-Uudellamaalla pelastuslaitosta ovat työllistäneet heikkoihin jäihin pudonneet villieläimet. Ihmisiltä on tullut ilmoituksia järvien jäihin jumiin jääneistä peuroista ja hirvistä. Esimerkiksi viikonloppuna Raaseporissa...

    Viime päivinä Länsi-Uudellamaalla pelastuslaitosta ovat työllistäneet heikkoihin jäihin pudonneet villieläimet.

    Ihmisiltä on tullut ilmoituksia järvien jäihin jumiin jääneistä peuroista ja hirvistä.

    Esimerkiksi viikonloppuna Raaseporissa pelastuslaitos hälytettiin Brunkomin järvelle pelastamaan kolmea jäihin pudonnutta peuraa. Kaksi peuraa ennätti kuolla ennen pelastuslaitoksen paikalle tuloa. Pintapelastajat saivat kolmannen peuran nostettua jäistä, mutta sekin jouduttiin lopettamaan.

    Viikonloppuna Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli suoranainen eläinpelastustehtävien suma, sillä peräkkäisinä päivinä jäistä pelastettiin peurojen lisäksi myös hirvi ja koira.

    – Tämä oli tällainen viikonloppubuumi. Ei se nyt jokapäiväistä ole, että peura tai hirvi on jäissä. Sanotaan, että viikoittain on ihan normaalia, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Antti Lallukka kertoo.

    Kaikkiaan tilanne on kuitenkin pelastuslaitoksen mukaan vuodenaikaan nähden tyypillinen. Keväisin heikkojen jäiden aikaan eläimiä putoaa jäihin.

    – Laki sanoo, että meidän [pelastuslaitoksen] kuuluu pelastaa ihminen, eläin ja omaisuus. Totta kai pelastustehtävässä pitää olla järki mukana, mutta ei ole toista viranomaista, joka kävisi hakemassa peuran jäistä.

    Lallukka arvioi, että ihmiset tekevät ilmoituksia jäihin pudonneista eläimistä herkemmin kuin ennen.

    – Eläinpelastustehtävät ovat tapetilla aiempaa enemmän, jolloin kynnys soittaa hätäkeskukseen ja pyytää pelastuslaitos paikalle on paljon pienempi kuin esimerkiksi 15 vuotta sitten.

    Peuran pelastaminen jäistä Kirkkonummella vuonna 2016.Sanna Kaisla-JokinenJäistä pelastetaan niin peuroja, hirviä kuin villisikojakin

    Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on vuosittain arviolta 300 eläinpelastustehtävää, joista noin puolet on jäihin joutuneiden eläinten auttamista. Pintapelastajat pelastavat jäistä peurojen ja hirvien lisäksi koiria sekä lintuja.

    Itä-Uudellamaalla vastaavia tehtäviä on ollut muutamia kymmeniä. Esimerkiksi pari viikkoa sitten Itä-Uudenmaan pelastuslaitos pelasti Sipoossa jäihin pudonneen villisian.

    Pääkaupungissa jäihin pudonneiden eläinten pelastaminen on vieläkin harvinaisempaa. Tehtäviä on tänä talvena ollut Helsingin pelastuslaitoksen mukaan vain muutamia.

    Villieläimen pelastaminen jäistä on haasteellinen tehtävä kertoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Antti Lallukka. Eläimen koolla on olennaisesti merkitystä pelastustehtävän hoitamisessa.

    – On pari tyyliä riippuen eläimen koosta. Jos jää kestää, peura voidaan yrittää pintapelastajien kanssa nykäistä jäälle ja auttaa kuivalle maalle, josta se yleensä juoksee metsään karkuun.

    – Mutta hirvieläin on niin iso, että ei kukaan mene painimaan sinne veteen sen kanssa. Sahaamme hirvelle jäähän uimareitin. Sitä mukaan kun rikomme jäätä, niin hirvi ui kohti rantaa ja pääsee kuivalle maalle, Lallukka kertoo.

    Aiheesta voi keskustella keskiviikkona 17.4. kello 22.00 saakka.

    Kaduille levitetään joka talvi valtavat määrät hiekoitusta – silti sen kierrätystä aloitellaan vasta nyt

    Kaduille levitetään joka talvi valtavat määrät hiekoitusta – silti sen kierrätystä aloitellaan vasta nyt


    Tästä on kyseKatujen hiekoituksia puhdistetaan parhaillaan pois. Espoossa hiekoitusmateriaali kerätään talteen, jotta sitä voidaan käyttää uudelleen seuraavana talvena.Uusikäyttö on puhtaasti ilmastoteko. Hiekoitussepelin puhdistus ja...

    Tästä on kyseKatujen hiekoituksia puhdistetaan parhaillaan pois. Espoossa hiekoitusmateriaali kerätään talteen, jotta sitä voidaan käyttää uudelleen seuraavana talvena.Uusikäyttö on puhtaasti ilmastoteko. Hiekoitussepelin puhdistus ja kierrättäminen maksavat saman verran kuin uuden sepelin ostaminen.Oulussa hiekkaa käytetään muun muassa meluvalleihin tai maan kaltevuuksien korjaamiseen.

    Talvisin hiekoitusmateriaalia kuluu kaupungeissa kymmeniä tuhansia tonneja, mutta tähän asti se on ollut pitkälti kertakäyttötuote.

    Esimerkiksi Espoossa käytetään liukkaudentorjunnassa kalliosta louhittua ja puhdistettua kalliosepeliä. Viime talvena hiekoitusta käytettiin 35 000 tonnia.

    Ensi talvena hiekoitussepeliä käytetään ensimmäistä kertaa osin myös kierrätettynä.

    Uusiokäyttöön menee 10–15 prosenttia vuosittaisesta hiekoitussepelistä. Uudelleenkäytöllä ei ainakaan aluksi tavoitella säästöjä. Tavoite urakoitsijoiden kilpailutuksessa oli, etteivät kustannukset nousisi nykyisestä.

    – Hiekoitussepelin puhdistus ja kierrättäminen maksaa suunnilleen saman verran kuin uuden sepelin ostaminen. Ympäristötekona tämä pitää mielestäni nähdä, kertoo Espoon katutuotantopäällikkö Teemu Uusikauppila.

    Uusiokäytettävä hiekoitussepeli puhdistetaan puhallustekniikalla. Sepeli pudotetaan puhdistusseulaan, jossa erotetaan pois isommat roskat. Tämän jälkeen sepeli ajetaan puhdistuslaitteiston läpi.

    Tuhansien tonnien hiekoitussepelin uusiokäyttö on mielestäni suuri ympäristöteko. Teemu Uusikauppila

    Hiekoitussepelin kierrättäminen on Uusikauppilan mukaan kahdella tapaa ekoteko: kalliota säästyy aikaisempaa enemmän louhinnalta, ja hiilidioksidipäästöt pienenevät, kun sepelikuljetuksia tarvitaan vähemmän. On mahdollista, että samaa hiekoitussepeliä käytetään jopa useampana talvena peräkkäin.

    Uusikauppila uskoo, että Espoon kierrätyssepeli voi avata uusia mahdollisuuksia muuallekin.

    – Kaupungit ovat suurimpia hiekoitussepelin käyttäjiä. Tuhansien tonnien hiekoitussepelin uusiokäyttö on mielestäni suuri ympäristöteko, summaa Uusikauppila.

    Liukkaudentorjunnassa käytettävää hiekoitussepeliä on puhdistettu kokeilumielessä aiemminkin, mutta ei tässä mittakaavassa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Maapörssi-yhtiö testasivat kierrätysmenetelmää Espoon Ämmänsuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2016.

    Kokeilu ei kuitenkaan kantanut tuolloin pidemmälle, koska hiekoitussepeliä ei saatu tarpeeksi kokeilun jatkamiseen.

    Oulussa hiekasta tulee jätettä

    Oulussa muun muassa pyöräteiden hiekoitukseen käytetään seulottua luonnon soraa, joka ei sisällä teräviä kiviä. Kyseistä hiekoitusmateriaalia sanotaan yleisesti hiekoitushiekaksi, vaikka se ei ole luonnon seulomaa maa-ainesta.

    Oulussa hiekoitushiekka kerätään talteen joka vuosi, mutta sitä ei käytetä liukkaudentorjunnassa uudelleen. Oulussa hiekoitushiekalle löytyy muuta käyttöä. Käytännössä siitä tulee jätettä.

    – Tämän talven aikana kerätty hiekka menee lumenkaatopaikalle. Poistamme lumenkaatopaikan kaltevuuksia, jolloin sulavat vedet saadaan laskemaan haluttuun suuntaan, kertoo kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää.

    Lumien sulamisen jälkeen hiekoitushiekasta nouseva pöly huonontaa ilmanlaatua. Marko Väänänen / Yle

    Oulu on käyttänyt hiekoitushiekkaa myös muun muassa liikenteen meluvallien ja kuntoilureittien rakentamiseen.

    Kaupungissa on pohdittu mahdollisuutta hiekoitushiekan uusiokäyttöön. Mäenpään mukaan tätä rajoittaa tällä hetkellä useampi asia.

    – Hiekka pitäisi puhdistaa, jotta sitä voitaisiin käyttää uudelleen. Siihen voi jäädä epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja. Hiekoitushiekka voi myös murskautua uudelleenkäytössä enemmän, mikä aiheuttaa lisäpölyä ilmaan, listaa Mäenpää.

    Espoon kokemuksia uusiokäytöstä aiotaan seurata Oulussa tarkkaan.

    – Luonnonvaroja tulisi käyttää järkevästi. Puhdistetun hiekoitushiekan uusiokäyttö voi hyvinkin olla tulevaisuutta, pohdiskelee Mäenpää.

    Tiedätkö, miten sinun kotikaupunkisi hiekoitushiekalle käy? Keksitkö uusia tapoja hyödyntää sitä? Jutun keskusteluosiossa voit jakaa kokemuksia aiheesta kello 22.00 saakka.

    Kirkkoasiantuntijan mukaan Notre Damen hävitys ei ole totaalista:

    Kirkkoasiantuntijan mukaan Notre Damen hävitys ei ole totaalista: "Huolellinen korjaus ja restaurointi riittää" – Vertaa tilannetta Ylivieskan kirkon paloon


    Kun taidehistorian ja arkeologian professori Markus Hiekkanen kuuli Pariisin Notre Damen kirkon palosta, kurkkua kuristi. – Silmät kostuivat. Se tuntui niin pahalta, hän sanoo päivä palouutisten jälkeen. Maailmankuulun pariisilaiskatedraalin...

    Kun taidehistorian ja arkeologian professori Markus Hiekkanen kuuli Pariisin Notre Damen kirkon palosta, kurkkua kuristi.

    – Silmät kostuivat. Se tuntui niin pahalta, hän sanoo päivä palouutisten jälkeen.

    Maailmankuulun pariisilaiskatedraalin korkein torni romahti ja kattorakenteet tuhoutuivat maanantaisessa palossa. Vaikka Hiekkasen tunnelmat ovat apeat, hän arvioi, että Pariisissa ei aiheutunut korvaamatonta tai mittaamatonta tuhoa.

    – Kirkosta paloi vaakasuunnassa vain osa ja pystysuunnassa vesikattojen puurakenteet, mutta valtaosa kivisestä rakennusrungosta ja erityisesti ulkopuolen kiviveistoksista ovat säilyneet.

    Tämänhetkisen tiedon mukaan myös kuuluisat ruusuikkunat olisivat pelastuneet. Hävitys ei siis Hiekkasen arvion mukaan ollut totaalista. Professori vertaa tilannetta suomalaiseen Ylivieskan kirkon paloon tuhopoltossa vuonna 2016.

    – Ylivieskassa jäljelle jäi vain hiiltä ja savua sekä metalliosia. Notre Damea ei tarvitse onneksi rakentaa kokonaan uudelleen. Huolellinen korjaus ja restaurointi riittää, Hiekkanen sanoo.

    Hiekkanen on perehtynyt erityisesti Suomen keskiaikaisiin kivikirkkoihin ja tutkinut aikoinaan väitöskirjaansa varten myös Notre Damea.

    Ylivieskan palaneen kirkon jäänteistä tehty risti.Timo Nykyri / YleLasimaalaukset ja veistokset merkittävimpiä

    Notre Damen rakentaminen aloitettiin 1100-luvulla ja se edustaa goottilaista tyyliä. Kulttuurihistoriallisesti Notre Dame on yksi maailman tärkeimmistä kirkkorakennuksista. Se on samalla Pariisin maamerkki ja Unescon maailmanperintökohde. Sillä on tärkeä asema myös Ranskan katolisessa kirkossa, jossa se on primaatti- eli äitikirkko.

    Notre Damen taideaarteista Hiekkanen pitää merkittävimpinä lasimaalauksia, rakennuksen yksityiskohtaista koristelua ja kiviveistoksia.

    – Tietääkseni ne säilyivät ainakin suurelta osin. Keskiaikaisista kirkoista on vuosisatojen kuluessa yleensä tuhoutunut ja hävitetty vanhaa, kuten muodista mennyttä materiaalia erittäin paljon. Notre Damessakaan ei ole taideaarteistoa sen historian kaikilta ajoilta. Jäljellä on pieniä raappeita valtavasta rikkaudesta, Hiekkanen kuvailee.

    Hiekkanen muistuttaa, että upeudestaan ja loistokkuudestaan huolimatta Notre Dame on vain yksi tärkeistä kirkoista Ranskassa ja Euroopassa.

    Keskiaikaiset ruusuikkunat ovat yksi Notre Damen taideaarteista. Patrick Kovarik / AFPAiemmin kirkkoja polttivat salamat

    Tämänhetkisten tietojen mukaan Notre Damen paloa ei sytytetty tahallaan, vaan kyse oli onnettomuudesta. Katedraalissa tehtiin palon syttymisen aikaan korjaustöitä.

    Menneinä vuosisatoina kirkkoja polttivat yleensä ukkonen ja salamat. Hiekkanen muistuttaa, että Notre Damessakin on palanut myös aiemmin. Siksi suuri osa siitä materiaalista, joka nyt tuhoutui, ei ole peräisin kirkon alkuvuosilta 1100- tai 1200-luvuilta, vaan myöhemmiltä ajoilta.

    Nykyisin tuhoja estää kehittynyt paloturvallisuus. Hiekkanenkaan ei muista vastaavaa yhtä merkittävän keskiaikaisen kirkon paloa viime vuosikymmeniltä, vaan joutuu palaamaan ajassa toiseen maailmansotaan.

    Taisteluissa pommitettiin lukuisia kirkkoja, muun muassa Marienkircheä Saksan Lyypekissä. Se paloi pahasti, mutta restauroitiin.

    – Sen sijaan Frauenkirche Dresdenissä pommitettiin raunioiksi. Se oli totaalituho ja rakentamisessa piti lähteä aivan alusta.

    Merkittäviä kirkkorakennuksia

    Santiago de Compostelan katedraali, Espanja

    Pyhän haudan kirkko, Jerusalem

    San Giovanni Laterano, Rooma

    Pyhän Marian kirkko, Lyypekki

    Pyhän Nikolain kirkko (Niguliste), Tallinna

    Uppsalan tuomiokirkko, Ruotsi

    Riben tuomiokirkko, Tanska

    (Lähde: professori Markus Hiekkanen)

    Turun tuomiokirkon palo oli tuhoisampi

    Suomessa Turun vuoden 1827 palo turmeli vakavasti Turun tuomiokirkon. Jälki oli paljon pahempaa kuin Notre Damessa.

    – Mutta siellä Turun tuomiokirkko seisoo edelleen. Seinät ja holvit kestivät, vaikka lähes kaikki, mikä oli puuta, paloi.

    Monella on tuoreessa muistissa myös Porvoon tuomiokirkon palo vuonna 2006, joka oli tuhopoltto Ylivieskan tapaan.

    – Porvoossa tiiliholvit estivät palon leviämisen kirkkosaliin ja myös Notre Damessa sisätilojen tuhot olivat kiviholvien ansiosta pelättyä vähäisempia, vaikkakin traagisia.

    Toisin kävi Tyrvään vanhan kirkon tuhopoltossa vuonna 1997.

    – Sen kirkkosalin sisustus oli 1500- ja 1700-luvuilta ja tuhoutui täysin, katosi ikuisiksi ajoiksi.

    Vieläkö Notre Dame saadaan entiselleen?

    – Entiselleen rakennusta ei enää saada siinä mielessä, että siinä olisi samat alkuperäisrakenteet. Kaikki mitä korjataan, korjataan uusilla materiaaleilla ja vanhoja metalliosia uusiokäyttämällä.

    Vaikka samaan virtaan ei voi astua kahta kertaa, Hiekkanen uskoo, että Notre Dame saadaan hienoon kuntoon laajoilla kansainvälisillä ponnistuksilla.

    Lue myös:

    Katto ja torni sortuivat reilun tunnin kuluttua hälytyksestä – Näin Notre Damen suuri tulipalo eteni

    Yle seurasi hetki hetkeltä Notre Damen katastrofia – Presidentti Macron: Rakennamme vielä kauniimman Notre Damen viidessä vuodessa

    Museoviraston asiantuntija: Notre Damen jälleenrakennuksesta valtava urakka

    Pelastuspäällikkö: Notre Damen katedraalin palon torjuntaa on lähes mahdotonta harjoitella Kuvat näyttävät Notre Damen tulipalon dramaattiset hetket: Ikonisen maamerkin tuhoutuminen järkytti Pariisia

    Poliisi epäilee Qatar Airwaysin perämiestä ja stuerttia ilmaliikennejuopumuksesta – kone oli lähdössä aamulla Helsinki-Vantaalta

    Poliisi epäilee Qatar Airwaysin perämiestä ja stuerttia ilmaliikennejuopumuksesta – kone oli lähdössä aamulla Helsinki-Vantaalta


    Poliisi epäilee lentoyhtiö Qatar Airwaysin perämiestä ja stuerttia ilmaliikennejuopumuksesta Helsinki-Vantaalla. Itä-Uudenmaan poliisi kertoo saaneensa aamulla puoli yhdeksän aikaan tehtävän Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa Qatar Airwaysin...

    Poliisi epäilee lentoyhtiö Qatar Airwaysin perämiestä ja stuerttia ilmaliikennejuopumuksesta Helsinki-Vantaalla.

    Itä-Uudenmaan poliisi kertoo saaneensa aamulla puoli yhdeksän aikaan tehtävän Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa Qatar Airwaysin lennolle lähdössä olevan koneen perämies ja stuertti olivat ilmoituksen mukaan vaikuttaneet päihtyneiltä. Molemmat epäillyt ovat miehiä.

    Finavian verkkosivujen mukaan Helsinki-Vantaalta piti lähteä aamupäivällä kello 9.50 lento Qatarin pääkaupunkiin Dohaan, mutta lähtö on viivästynyt ja arvioitu lähtöaika on nyt kello 22.

    Viivästyneen Dohan-lennon lentonumerot ovat QR304 ja AY6003. Näistä jälkimmäinen on Finnairin lentonumero, eli lento kuuluu Finnairin ja Qatar Airwaysin Oneworld-yhteistyöhön.

    Finnairin mediasuhteista vastaavan johtajan Päivyt Tallqvistin mukaan Finnair ei kommentoi tapausta, vaan asia kuuluu operoivalle lentoyhtiölle eli Qatar Airwaysille.

    Tapahtuman selvittäminen on vielä kesken, poliisi kertoo tiedotteessa.

    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Helsingin Ensikoti ry:n toiminnanjohtajaksi

    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Helsingin Ensikoti ry:n toiminnanjohtajaksi


    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on valittu Helsingin Ensikoti ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi. Kurttila aloittaa uuden työnsä syyskuussa. Kurttila on toiminut vuodesta 2014 Suomen lapsiasiavaltuutettuna ja päättää viiden vuoden toimikautensa...

    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on valittu Helsingin Ensikoti ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi. Kurttila aloittaa uuden työnsä syyskuussa.

    Kurttila on toiminut vuodesta 2014 Suomen lapsiasiavaltuutettuna ja päättää viiden vuoden toimikautensa vappuna.

    Kurttila oli eduskuntavaaleissa SDP:n ehdokkaana Keski-Suomen vaalipiiristä ja jäi varasijalle.

    Kurttila kertoi jo alkuvuodesta, että häntä ei tulla esittämään lapsiasiavaltuutetuksi jatkokaudelle.

    Uudeksi lapsiasiavaltuutetuksi valittiin määräaikaisena professorina Turun yliopistossa sosiaalityön oppiaineessa ja lastensuojelun asiantuntijajäsenenä Helsingin hallinto-oikeudessa toiminut Elina Pekkarinen.

    Helsingin Ensikoti ry on kansalais- ja lastensuojelujärjestö, jonka tehtävänä on tukea lasta odottavia ja pienten lasten perheitä vanhemmuudessa ja arjen hallinnassa. Sen toimintayksiköt sijaitsevat Helsingissä ja Espoossa. Yhdistyksellä on lisäksi asuntoja, joita vuokrataan vähävaraisille lapsiperheille.

    Halla-aho oli ykkönen jopa vihreässä Kalliossa – ja ääniä ropisi muutenkin ympäri pääkaupunkia:

    Halla-aho oli ykkönen jopa vihreässä Kalliossa – ja ääniä ropisi muutenkin ympäri pääkaupunkia: "Hän esiintyi kärkihahmona, ja ihmiset äänestävät johtajaa"


    Eduskuntavaaleissa Helsingin – ja koko maan – suurin ääniharava oli perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Hän keräsi Helsingin vaalipiirissä peräti 30 527 ääntä – yli kymmenentuhatta ääntä enemmän kuin Helsingin toiseksi...

    Eduskuntavaaleissa Helsingin – ja koko maan – suurin ääniharava oli perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

    Hän keräsi Helsingin vaalipiirissä peräti 30 527 ääntä – yli kymmenentuhatta ääntä enemmän kuin Helsingin toiseksi suosituin ehdokas, vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto, jota äänesti vaaleissa 20 159 helsinkiläistä.

    Ylen tulospalvelusta ilmenee, että Halla-aholle on ropissut ääniä tasaisesti ympäri pääkaupungin: hän on kärkinimien joukossa äänestysalueesta toiseen.

    Helsingissä äänestettiin maan aktiivisimmin, ja suurimmaksi puolueeksi kaupungissa kiilasi vihreät. Tästä huolimatta Halla-aho on ollut suosituin ehdokas monella vihreidenkin ydinalueella: näin oli esimerkiksi äänestysalueella Kallio A, jossa vihreitä äänesti joka kolmas mutta jossa Halla-aho oli suosituin yksittäinen ehdokas.

    Yle Uutisgrafiikka

    Halla-aho keräsi ääniä myös esimerkiksi Taka-Töölö A:ssa, jossa kokoomus ja vihreät saivat yhteensä noin 58 prosentin kannatuksen ja perussuomalaiset puolueena vain 9,3:n.

    Yle Uutisgrafiikka

    Myös muilla yllättävilläkin, kokoomuksen ja vihreiden vahvoilla alueilla Punavuoressa ja Eirassa Halla-aho hätyytteli ykkössijaa.

    Yle UutisgrafiikkaYle Uutisgrafiikka

    Näiden lisäksi Jussi Halla-aho keräsi eniten ääniä lukuisilla muillakin äänestysalueilla Helsingissä. Äänien jakautumista alueittain voit tarkastella Ylen tulospalvelussa.

    Keihin Halla-aho onnistui vetoamaan?

    Yliopistonlehtori, tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta arvioi, että Halla-aho on persoonana erilainen ja että tämän koulutustausta ja asiallisuus ovat ehkä vedonneet erilaisiin äänestäjiin kuin jotkut muut perussuomalaisten ehdokkaat ympäri maata.

    – Varmasti hän senkin takia sai niin paljon ääniä ja pääsi profiloitumaan vaaleissa.

    – Samaan aikaan jos katsotaan perussuomalaisten vaalivideota, niin siinä ei esitelty ketään muuta kuin Halla-aho. Eli hän oli myös enemmän kuin kukaan muu puoluejohtajista oman liikkeensä kärkihahmo. Ja silloinhan sellaiset ihmiset, jotka ajattelevat äänestävänsä lähinnä puoluetta mutta eivät tunne ehdokkaita sen kummemmin, äänestävät johtajaa, Palonen analysoi.

    Yliopistonlehtori Emilia Palonen.Antti Kolppo / Yle

    Entä millaisen voiton vihreät saivat näissä vaaleissa Helsingissä? Palosen mukaan oli odotettua, että Helsingin perinteisesti suurin puolue eli kokoomus ei pystyisi koulutukseen kohdistuneiden leikkausten jälkeen pitämään kaupungissa samaa asemaa kuin edellisvaaleissa.

    Kiinnostavaa Helsingissä oli myös vihreiden puoluejohtajakisa, tutkija toteaa.

    – Helsinkiläiset pääsivät äänestämään useammasta sellaisesta henkilöstä, jotka ovat ottaneet osaa puoluejohtajakamppailuihin aikaisemmin ja joita nyt myös veikataan jatkossa Haaviston jälkeen puolueen johtoon.

    Palosen mukaan esimerkiksi Maria Ohisalon saama "valtava äänivyöry" antaa tälle vahvan mandaatin eduskuntaan.

    – Samaan aikaan vihreillä meni läpi aiemminkin vahvoja ehdokkaita kuten Outi Alanko-Kahiluoto ja Emma Kari, mutta selvästi pienemmällä äänimäärällä.

    Kaiken kaikkiaan Palonen luonnehtii Suomen uutta eduskuntaa nuorekkaaksi ja naisvaltaiseksi.

    – Uutta verta tuli Arkadianmäelle nyt paljon.

    Lue myös:

    Yle seuraa hetki hetkeltä vaalien jälkeistä päivää

    Millainen oli vaalitulos kotikulmillasi? Kartat sen kertovat

    Moniko kansanedustajista on kaltaisesi? Katso täältä, miltä uusi eduskunta näyttää

    Perussuomalaiset juhli rakettimaista nousua ja vihreät naisten voittokulkua – näin vaalivoittajien ilta eteni jännityksestä riemuun

    Huojennus demareille: Tarkastuslaskenta ei muuttanut SDP:n paikkamäärää Satakunnassa

    Huojennus demareille: Tarkastuslaskenta ei muuttanut SDP:n paikkamäärää Satakunnassa


    SDP:n paikka kansanedustajamäärältään suurimpana puolueena on ratkennut erittäin täpärästi. Satakunnan vaalipiirissä kolmantena demarina läpi menneen kankaanpääläisen Heidi Viljasen kannoilla tullut toinen kankaanpääläinen Mikko Uusitalo...

    SDP:n paikka kansanedustajamäärältään suurimpana puolueena on ratkennut erittäin täpärästi.

    Satakunnan vaalipiirissä kolmantena demarina läpi menneen kankaanpääläisen Heidi Viljasen kannoilla tullut toinen kankaanpääläinen Mikko Uusitalo (kesk.) jäi vain 51 vertailulukuäänen päähän. Viljanen sai 2 167 henkilökohtaista ääntä ja Uusitalo 3447.

    - Tarkastuslaskennan aikana ei huomattu mitään sen tilanteen kannalta merkittäviä eroja, kertoo vaalilautakunnan sihteeri Anne Raitoharju.

    Raitoharjun mukaan näin tiukka ero on hyvin harvinainen.

    - Täällä on jäsen, joka on istunut varmaan kaksikymmentä vuotta vaalilautakunnassa, eikä hän muista, että koskaan olisi näin tiukille mennyt, Raitoharju kertoo.

    SDP:n paikkaluku säilyy

    Jos kamppailu Satakunnassa olisi ratkennut toisin, SDP:n paikkamäärä eduskunnassa olisi pudonnut 39:ään eli samoihin lukemiin perussuomalaisten kanssa.

    Valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta sanoo, ettei sama paikkaluku olisi vaikuttanut Antti Rinteen asemaan hallitustunnusteluiden aloittajana, sillä SDP sai kuitenkin enemmän ääniä.

    Vaalipiirin viimeisistä paikoista käytiin tiukkaa kisaa myös Lapissa, jossa Markus Lohi (kesk.) voitti Riikka Karppisen (vihr.) yhdeksällä vertailulukuäänellä. Lohen vertailuluku oli 9 715 ja Karppisen 9 706. Karppinen sai selvästi enemmän henkilökohtaisia ääniä, 7818 ääntä, kun Lohi sai ääniä 4969. Lapin vaalipiiri tiedotti tarkistuslaskennan tuloksista maanantaina.

    Uudellamaalla tiukka kisa viimeisestä paikasta käytiin SDP:n sisällä. Ennen tarkistuslaskennan valmistumista Joona Räsänen oli vain parinkymmenen äänen päässä viimeisenä eduskuntaan pääsemässä olevasta Hussein al-Taeesta. Johan Kvarnströmillä puolestaan oli vain viisi ääntä enemmän kuin al-Taeella.

    Tulokset vahvistetaan virallisesti keskiviikkona.

    Uutisesta voi keskustella 15.4. klo 22 saakka.

    Perussuomalaiset juhli rakettimaista nousua ja vihreät naisten voittokulkua – näin vaalivoittajien ilta eteni jännityksestä riemuun

    Perussuomalaiset juhli rakettimaista nousua ja vihreät naisten voittokulkua – näin vaalivoittajien ilta eteni jännityksestä riemuun


    Seurasimme vaali-iltaa Helsingissä perussuomalaisten ja vihreiden taistelun kautta. Siinä kohtasivat toistensa vastakohdat, joista kumpikin tavoitteli paikkaa kärkipuolueiden joukossa. Kaksikko julisti vahvoja arvoteemoja – maahanmuuttoa ja...

    Seurasimme vaali-iltaa Helsingissä perussuomalaisten ja vihreiden taistelun kautta.

    Siinä kohtasivat toistensa vastakohdat, joista kumpikin tavoitteli paikkaa kärkipuolueiden joukossa. Kaksikko julisti vahvoja arvoteemoja – maahanmuuttoa ja ilmastonmuutosta – ja oli lähes kaikesta keskenään eri mieltä.

    Tuomo Björksten

    Puheenjohtajat eli Jussi Halla-aho ja Pekka Haavisto taistelivat pääkaupungin äänikuninkuudesta. Puolueiden kannatuskäyrät osoittivat eri suuntiin:

    Mikko Airikka | Yle

    Perussuomalaisten kannatus notkahti edellisen vaalivoiton jälkeen. Hajaannuksen kesänä 2017 puolueväki valitsi Halla-ahon puheenjohtajaksi ja siniset repeytyivät omaksi puolueekseen. Kunnes viime kuukausina puolue nousi taas gallupeissa ryminällä.

    Vihreiden kannatus oli välillä jopa kolmen parhaan joukossa. Kuntavaaleissa 2017 tuli voitto, 12,5 prosenttia äänistä. Mutta ennen näitä vaaleja gallupit olivat lievässä laskussa.

    Kello 18–20: "Katsotaan, mihin suoritus riittää" Vihreiden valvojaisissa puhallettiin juuri ennen ovien avautumista biohajoavia ilmapalloja.Tuomo Björksten

    PAM!

    Vihreä ilmapallo paukahtaa. Oskari Sundström ja Linda Hartman eivät hätkähdä, vaan ottavat pussista seuraavan ja jatkavat täyttöä. Tavastian salissa tarvitaan ainakin 700 ilmapalloa, ja vihreiden vaalivalvojaisten ovet ovat juuri aukeamassa.

    Ensimmäisten joukossa sisään astuu Pirkka-Pekka Petelius, mies jonka koko kansa tuntee tv-koomikkona, radion Luontoillan juontajana ja nyt myös kansanedustajaehdokkaana Uudeltamaalta.

    – En ajattele tätä iltaa äänimäärän kautta. Jo ehdolle lähteminen oli teko. Jos kysytään, mitä olen tehnyt esimerkiksi ilmaston, ympäristön ja koulutuksen puolesta, niin voin sanoa että olen ainakin lähtenyt ehdolle, Petelius sanoo.

    – Katsotaan, mihin suoritus tänään riittää. Tämä on ehkä perinteinen urheilijan vastaus, mutta niin minä sen näen.

    Pirkka-Pekka Petelius saapui valvojaisiin ensimmäisten joukossa.Tuomo Björksten

    Kun sali on täyttynyt, puheenjohtaja Haavisto nostaa tunnelmaa. "Vihreä unelma" kolmen tai ainakin neljän suuren joukkoon noususta elää.

    – Tämä voi olla historiallinen voitto vihreille. Tämä merkitsee paljon paitsi Suomessa myös koko EU:n alueella, jossa vihreät on nyt lähtenyt nousujohteisesti eteenpäin. Meillä on edessämme hyvä ilta.

    Marko Jansson (vas.), Jarmo Hussi, Samuli Vesioja ja Marko Ojanen Apollon sohvilla.Tuomo Björksten

    Kolmen korttelin päässä Forumissa Apollo Live Clubilla perussuomalaisten valvojaisissa kolme Janakkalan miestä ja yksi siuntiolainen ovat parkkeeranneet paraatipaikalle: sohvaryhmälle lavan viereen.

    Puoluevirkailija, kansanedustajaehdokas Matti Putkonen on juuri huudattanut väkeä tsunami-huudolla. Ilmaisu ei maistu sohvaryhmälle.

    – Ennemmin hattutemppu! sanoo Marko Ojanen, Janakkalan valtuustoryhmän puheenjohtaja.

    – Tai työvoitto, jatkaa siuntiolainen Jarmo Hussi.

    – Kun ajattelee, miten ison työn Jussi [Halla-aho, toim.huom.] on tehnyt, niin nimenomaan työvoittoa tässä odotetaan, sanoo puolueen Hämeen-piirin vaalipäällikkö Samuli Vesioja.

    Miesten toiveissa on 18–19 prosentin ääniosuus. Halla-aho on kirkastanut puolueen kuvaa, he sanovat.

    Mutta Halla-ahon jyrkän maahanmuuttovastainen retoriikka on myös saanut osan suomalaisista suorastaan pelkäämään perussuomalaisten politiikkaa. Sohvaryhmä kieltää olevansa "natseja tai rasisteja".

    – Mulla on Turengissa baari, jossa on tälläkin hetkellä turkkilainen muslimi tiskin takana töissä. Siitä voit päätellä, sanoo Club Paratiisia pyörittävä Ojanen.

    Kello 20: "Näyttää siltä, että kolmen joukossa ollaan"

    Apollossa puheenjohtaja Halla-aho kiipeää lavalle puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon viereen.

    Tavastialla vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo tuijottaa herkeämättä screenillä pyörivää vaalilähetystä.

    Sitten kello lyö tasan kahdeksan. Vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet ja ennakkoäänet tulevat ruudulle: vihreät 11,4 prosenttia, perussuomalaiset 15,1 prosenttia. Molemmat leirit repeävät huutoon.

    Tavastialla Ohisalo nostaa kädet ilmaan ja alkaa ottaa vastaan halauksia.

    Jussi Halla-aho ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo jännittävät ennakkoääniä.Tuomo Björksten

    Apollossa Halla-aho ja Slunga-Poutsalo hymyilevät, mutta vielä hieman varovaisesti. Kun ruutuun tulee ennakkoäänten mukainen paikkamäärä, 32, Halla-ahon suu kääntyy maireaan hymyyn ja hän kääntyy yleisöön päin taputtamaan.

    Mutta kaikkein suurin huuto salissa kuullaan, kun kuulutetaan ennakkoäänten mukainen sinisten paikkamäärä: nolla.

    Ennakkoäänet lupaavat perussuomalaisille 32 paikkaa. Halla-aho ja Slunga-Poutsalo taputtavat tyytyväisinä.Tuomo BjörkstenPekka Haavisto ja Juha Sipilä Pikkuparlamentin tulosillassa.Tuomo Björksten

    Haastatteluissa ennakkoääniä kommentoi kaksi vapautunutta, tyytyväistä puoluejohtajaa.

    – Ollaan menossa ylöspäin, tulos paranee vielä tästä. Kaikkien aikojen paras vihreä vaalitulos, vihreiden Pekka Haavisto sanoo, kun puolueelle olisi ennakkoäänten perusteella tulossa 24 paikkaa.

    Salissa uskotaan, että tulos nousee vielä 1–2 prosenttiyksikköä ylöspäin. Se tarkoittaisi 13–14 prosentin kannatusta.

    Nousuun uskotaan myös Apollossa.

    – Pidän selvänä, että kannatus nousee tästä vielä. Nyt näyttää siltä, että kolmen joukossa ollaan, Halla-aho sanoo.

    Neljän kärki on poikkeuksellisen tiivis. Kärjessä olevan SDP:n osuus ennakkoäänistä, 18,9 prosenttia, on juuri niin matala kuin muut kärkipuolueet toivoivat. Demarit on jäänyt iskuetäisyydelle.

    Klo 20–22: "Keskusta on näiden vaalien suurin häviäjä"

    Heti ennakkoäänten paljastuttua puoluejohtajat kokoontuvat eduskunnan Pikkuparlamenttiin kotimaisen ja kansainvälisen median myllyyn.

    Edessä on kaksituntinen, jonka aikana vaalitulos käytännössä jo selviää. Ääntenlaskenta etenee 70–80 prosenttiin kaikista äänistä, ja Ylen perinteinen vaaliennuste enteilee lopputulosta jo ennen iltakymmentä.

    Puoluejohtajia revitään pöydältä pöydälle, suorasta lähetyksestä toiseen. Koska sanottavaa ei yhtäkkiä putoa taivaasta lisää, puoluepomot asettelevat sanansa varoen ja toistavat sitä mitä voivat: katsotaan nyt, hyvältä näyttää, kaikki ovet pidetään avoimina.

    Häviäjiä ei juuri näy. Seitsemän tähden liikkeen Paavo Väyrynen on jo ehtinyt lähteä, ja sinisten Sampo Terho seuraa perässä pakollisten haastattelukierrosten jälkeen. Keskustan Juha Sipilä tunnustaa murskatappion:

    – On jo selvää, että keskusta on näiden vaalien suurin häviäjä. Vaalitulos on iso pettymys.

    SDP:n Antti Rinne Pikkuparlamentin tulosillassa.Tuomo BjörkstenVasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson eduskuntavaalien tulosillassa Pikkuparlamentissa.Tuomo Björksten

    Vasemmistoliiton Li Andersson, Halla-aho ja Haavisto ovat tilaisuuden tyytyväisimmät. SDP:n Antti Rinne ja kokoomuksen Petteri Orpo ovat varpaillaan.

    – Vaikuttaa siltä, että kokoomuksen ja meidän välillä käydään tämä kamppailu, Rinne sanoo.

    Mutta perussuomalaiset nousee jatkuvasti. Äänistä on laskettu 44 prosenttia, ja puolueelle olisi tulossa jo 35 paikkaa. Halla-aho antaa haastattelua englanniksi.

    – We are absolutely satisfied with this result, hän sanoo, ollaan ehdottoman tyytyväisiä tulokseen.

    Vaalilähetyksessä haastatellaan Pirkka-Pekka Peteliusta, joka on menossa läpi. On aika siirtyä öljyn, hiilen ja ylikulutuksen jälkeiseen aikaan, hän sanoo.

    Kokonaisuutena vihreiden paikkamäärä on laskenut 20:een. Haaviston mukaan kyse on vihreiden perinteisestä "kitutunnista" kello 21–22, kun ääniosuus laskee väliaikaisesti. Suurten kaupunkien vaalipäivän äänistä suurin osa on vielä laskematta.

    – Tämä on tuskallinen tunti. Vasta kymmenen jälkeen nähdään, mikä on meidän kannatuksemme. Mutta tämä kuuluu jo nyt Euroopan mitassa uniikkien vihreiden tulosten sarjaan, Haavisto sanoo.

    Kello 21.45 viiden kärkipuolueen johtajat ryhmitetään jälleen riviin tv-kameroiden eteen, ja Ylen tulosennuste tulee ruutuun. SDP–kokoomus–perussuomalaiset ovat kolmen kärjessä yhdessä nipussa.

    Klo 22–23: "Naisten valtava nousu ilahduttaa"

    Vihreiden kansanedustaja Emma Kari päättää radiohaastattelun Tavastian aulassa.

    Vihreiden tulos alkaa olla selvillä: tämä ilta on naisten. Myös Kari on pääsemässä jatkokaudelle eduskuntaan, ja ohi kulkevat ihmiset halaavat ja huutavat kannustuksia: tsemppiä Emma! Hyvä Emma! Hienoa Emma!

    – Ei tätä huonoksi illaksi voi sanoa. Vihreille tulos on historiallinen, ja naisten valtava nousu ilahduttaa, Kari sanoo.

    – Ihmiset kokevat, että takana on synkät neljä vuotta. Tämä on hieno viesti.

    Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo riemuitsee puolueväen keskellä vaalivalvojaisissa Helsingissä.Roni Rekomaa / Lehtikuva

    Tavastian sali on täynnä, kuuma ja hikinen. Valvojaisten osallistujissa on paljon nuoria naisia. Naisten noususta puhuu myös puolueen varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

    – Yli 20 prosentin kannatusta ei näytä tulevan kenellekään. Ja eduskuntaan nousee yhä enemmän nuoria naisia. Feminististä hallitusohjelmaa voidaan ehkä lähteä sorvaamaan, puolueen toiseksi suurinta äänipottia keräävä Ohisalo sanoo.

    Apollossa perussuomalaisten juhlissa väen koostumus on toisenlainen. Yleisö on miesvaltaista ja ennemminkin keski-ikäistä kuin nuorta.

    Halla-aho on juuri palannut valvojaisiin Pikkuparlamentista, jättää takkinsa narikkaan ja astelee kohti salia. Salamavalot välähtelevät, tv-kamerat seuraavat Halla-ahon kävelyä, tunnelma on voitonriemuinen. Ensimmäisenä kättään Halla-aholle tarjoaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.

    Kättelikö Meri peräti seuraavaa pääministeriä?

    – Toivotaan! Olen ylpeä Jussista ja ihan kaikista tämän tuloksen tekijöistä, Meri sanoo.

    Halla-aho ja Slunga-Poutsalo tuulettavat Apollon täyden salin edessä ennen Halla-ahon kiitospuhetta.Tuomo Björksten

    Salissa kaikuvat Jussi–Jussi–Jussi-huudot. "Paita pois!" huutaa joku. Perussuomalaiset on vain paikan päässä SDP:stä eli tilanne on 40–39, kun Halla-aho aloittaa kiitospuheensa paperista lukien.

    – Kun hahmottelin tätä puhetta päivällä, en osannut arvata, millaisen tuloksen saamme. Nyt huomaan, että tämä puhe on aika vähäeleinen, mikä tietysti johtuu siitä että olen monotoninen ja tylsä ihminen, Halla-aho hymähtää ja puhe keskeytyy raikuviin aplodeihin.

    Halla-aho enteilee jo hallitusneuvotteluja kertaamalla puolueelle tärkeimmät kolme aihepiiriä: maahanmuutto, ilmastolaukka ja omista kansalaisista huolehtiminen. Samalla yleisöstä huikataan: 40.

    – Oliko 40? Halla-aho kysyy.

    Oli, yleisöstä vastataan, ja jälleen salissa raikaa suora huuto. Paikkaluku on noussut samaan kuin SDP:llä. Puoli vuotta aiemmin SDP:n gallupkannatus Ylen mittauksessa oli 21 prosenttia ja perussuomalaisten 10.

    – Aivan lopuksi minua pyydettiin siteeraamaan kauppaneuvos Tuuraa: tästähän tuli oikea ilon ja riemun päivä, Halla-aho päättää puheensa ja vaimo Hilla Halla-aho tulee lavalle.

    Jussi ja Hilla Halla-ahon suudelma kiitospuheen päätteeksi.Tuomo BjörkstenKlo 23–24: "Se oli tossa, että olisi saatu kaksi paikkaa lisää"

    Perussuomalaisten Hämeen-piirin vaalipäällikkö Samuli Vesioja jättää peukalonsa ja etusormensa väliin pienen raon ja näyttää sitä.

    – Se oli tossa, että olisi saatu kaksi paikkaa lisää. Se 18–19 prosenttia olisi riittänyt isoimman puolueen paikkaan. Siihen nähden tämä oli pieni pettymys, mutta kiva että päästiin edes näin lähelle, hän sanoo.

    Janakkalan–Siuntion-miehet ovat tyytyväisiä, mutta ykköspuolueen paikka oli lähellä. Lopullinen saalis eli 39 paikkaa riittää Marko Ojaselle antamaan lupauksen, että huomenna Club Paratiisissa juhlitaan.

    – HPK–Tappara katsotaan screeniltä ja juhlitaan siinä lomassa. Olen kova Kerhon mies, että oransseissa tunnelmissa.

    Tuomo Björksten

    Halla-aho on vielä lavalla, saanut käteensä tuopin ja sanoo, ettei olisi voinut uskoa näin hyvään tulokseen vaikka ykköspaikka olisikin ollut henkisesti tärkeä.

    Jussi, huutaa mies alhaalta lattialta, "minulla on sinulle lahja". Halla-aho ottaa vastaan A4-kokoisen julisteen ja asettaa sen puhujanpöydälle voittokukkien viereen.

    Retrojulisteessa lukee "Camel Boots – miehille jotka kulkevat omia polkujaan".

    Myös Tavastialla ilmassa on voitto – ja pieni pettymys. Ääntenlaskennan loppunostetta ei tällä kertaa tullutkaan, vaan kannatus jää 11,5 prosenttiin ja 20 paikkaan.

    Pääkaupungin äänikuninkuustaistossa Halla-aho voittaa Haaviston äänin 30 000–20 000, kun vähän pyöristää, mutta Helsingissä vihreät nousee ykköseksi ohi kokoomuksen.

    Sampo Löppönen piti Apollossa itse ideoimaansa "Make Helsinki Great Again" -lippalakkia. "Suurimman puolueen paikka olisi henkisesti kova juttu", hän sanoo.Tuomo BjörkstenPekka Haavisto puhuu Tavastian yleisölle.Roni Rekomaa / Lehtikuva

    Perussuomalaisten 39 kansanedustajassa on 27 miestä ja 12 naista. Vihreiden 20 edustajassa on 3 miestä ja 17 naista.

    – Hyvältä tuntuu, sanovat ulos viltteihin kietoutuneina tauolle lähteneet Sini Koivunen ja Irini Papanthimou.

    Nyt jos koskaan oli tärkeää äänestää, he sanovat. Koivunen kertoo, ettei viime vaaleissa tiennyt ketä äänestää, mutta nyt päätös oli helppo. Miksi nyt oli tärkeää äänestää?

    – Koska ilmasto on ollut niin tapetilla. Ja vihreät ajaa ympäristöasiaa enemmän kuin muut puolueet, Papanthimou sanoo.

    Perussuomalaisten suosiota kaksikko pitää huolestuttavana. Kumpikin työskentelee hoitoalalla ikääntyvien parissa, ja odottaa että sukupolvenvaihdos vauhdittuisi politiikassakin.

    – Jo somessa näkyi, että nyt nuoret lähtevät äänestämään. Nuoret sukupolvet tulevat, Koivunen jatkaa.

    Mutta nyt viltit pois ja sisään jatkamaan jälkipeliä.

    Pian rakennetaan jo kovaa vauhtia hallituspalapeliä, ja sitä rakentaa ensisijaisesti nelikko Rinne–Halla-aho–Orpo–Sipilä.

    Siinä on neljä puoluetta ja neljä miestä, joiden keski-ikä on 52,3 vuotta.

    Halla-ahon saama lahja, Camel Boots -mainosjuliste.Tuomo Björksten
    Tässä ovat Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat

    Tässä ovat Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat


    Uudenmaan kansanedustajista 15 on uusia. Heidän joukossaan on esimerkiksi perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius sekä Brother Christmas -nimellä julkisuuteen noussut Ari Koponen. Eduskunnasta...

    Uudenmaan kansanedustajista 15 on uusia. Heidän joukossaan on esimerkiksi perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius sekä Brother Christmas -nimellä julkisuuteen noussut Ari Koponen.

    Eduskunnasta tippuivat muiden muassa tähtiliikkeen Paavo Väyrynen, vihreiden Jyrki Kasvi, sinisten ministerit Sampo Terho ja Jussi Niinistö sekä Simon Elo.

    Ilman paikkaa jäivät myös porvoolainen Mikaela Nylander (r.), vihtiläinen Eerikki Viljanen (kesk.) ja lohjalainen Joona Räsänen (sd.). Raaseporista eduskuntaan nousi uusi sosialidemokraatti Johan Kvarnström.

    Vantaalta kansanedustajia on nyt peräti kuusi edellisen kauden kolmen sijaan. Yksi koko vaalien nuorimmista ehdokkaista, omalla listallaan eduskuntaan pyrkinyt vantaalainen Veeti Salo ei kuitenkaan onnistunut saamaan tavoittelemaansa paikkaa Arkadianmäeltä.

    Kaikkiaan Uudeltamaalta valittiin 36 kansanedustajaa, tässä he ovat:

    Kokoomus 9:

    Elina Lepomäki (Espoo)

    Kai Mykkänen (Espoo)

    Pia Kauma (Espoo)

    Mia Laiho (Espoo)

    Kari Tolvanen (Espoo)

    Sari Multala (Vantaa)

    Heikki Vestman (Sipoo)

    Ruut Sjöblom (Tuusula)

    Pihla Keto-Huovinen (Mäntsälä)

    SDP 7:

    Antti Lindtman (Vantaa)

    Antti Rinne (Mäntsälä)

    Hussein al-Taee (Vantaa)

    Kimmo Kiljunen (Vantaa)

    Timo Harakka (Helsinki)

    Maria Guzenina (Espoo)

    Johan Kvarnström (Raasepori)

    Mika Niikko perussuomalaisten vaalivalvojaisissa Helsingissä.Lehtikuva

    Perussuomalaiset 6:

    Riikka Slunga-Poutsalo (Lohja)

    Mika Niikko (Vantaa)

    Leena Meri (Hyvinkää)

    Riikka Purra (Kirkkonummi)

    Arja Juvonen (Espoo)

    Ari Koponen (Tuusula)

    Vihreät 5:

    Pirkka-Pekka Petelius (Espoo)

    Inka Hopsu (Espoo)

    Noora Koponen (Espoo)

    Saara Hyrkkö (Espoo)

    Tiina Elo (Espoo)

    RKP 3:

    Anders Adlercreutz (Kirkkonummi)

    Thomas Blomqvist (Raasepori)

    Veronica Rehn-Kivi (Kauniainen)

    Keskustan Antti Kaikkonen puolueen vaalivalvojaisissa Helsingissä 14. huhtikuuta 2019.Lehtikuva

    Keskusta 2:

    Antti Kaikkonen (Tuusula)

    Matti Vanhanen (Nurmijärvi)

    Vasemmisto 2:

    Jussi Saramo (Vantaa)

    Pia Lohikoski (Kerava)

    Liike Nyt 1:

    Harry Harkimo (Sipoo)

    Kristillisdemokraatit 1:

    Antero Laukkanen (Espoo)

    Tässä ovat Helsingin piirin uudet kansanedustajat – Yhdeksän uutta, viisi tippui

    Tässä ovat Helsingin piirin uudet kansanedustajat – Yhdeksän uutta, viisi tippui


    Helsingin vaalipiiristä valittiin yhdeksän uutta kansanedustajaa. Tässä he ovat: Vihreiden uudet edustajat ovat Maria Ohisalo, Mari Holopainen ja Atte Harjanne. He kaikki ovat Helsingin kaupunginvaltuutettuja. Kokoomuksen riveissä eduskuntaan nousee...

    Helsingin vaalipiiristä valittiin yhdeksän uutta kansanedustajaa.

    Tässä he ovat:

    Vihreiden uudet edustajat ovat Maria Ohisalo, Mari Holopainen ja Atte Harjanne. He kaikki ovat Helsingin kaupunginvaltuutettuja.

    Kokoomuksen riveissä eduskuntaan nousee aivan uutena Terhi Koulumies. Myös Koulumies on kaupunginvaltuutettu.

    SDP:n uutena edustajana Arkadianmäellä nähdään valtuutettu, SDP:n Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma.

    Perussuomalaisten uudet kansanedustajat ovat Jussi Halla-aho ja Mari Rantanen. Hekin Helsingin kaupunginvaltuutettuja.

    Vasemmistoliiton riveistä uusina eduskuntaan nousevat Mai Kivelä ja Veronika Honkasalo. Hekin kaupunginvaltuutettuja.

    SDP:n uutena kansanedustajana aloittaa Eveliina Heinäluoma.LehtikuvaTippujia viisi

    Tippujia oli yhteensä viisi:

    Vihreiden valtuutettu Ozan Yanar tippui. Samoin SDP:n valtuutettu Pilvi Torsti sekä Vasemmistoliiton valtuutettu Silvia Modig. Myös Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho tippui eduskunnasta, vaikka hän yrittikin tällä kertaa eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä.

    Perussuomalaisten valtutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Raatikainen myös tippui.

    Kaikkiaan 22 edustajaa

    Kaiken kaikkiaan Helsingin vaalipiiristä valittiin yhteensä 22 kansanedustajaa.

    Tässä he ovat:

    Vihreät: 6

    Outi Alanko-Kahiluoto

    Pekka Haavisto

    Atte Harjanne

    Mari Holopainen

    Emma Kari

    Maria Ohisalo

    Kokoomus: 6

    Terhi Koulumies

    Jaana Pelkonen

    Wille Rydman

    Sari Sarkomaa

    Juhana Vartiainen

    Ben Zyskowicz

    SDP: 3

    Tuula Haatainen

    Eveliina Heinäluoma

    Erkki Tuomioja

    Perussuomalaiset: 3

    Jussi Halla-aho

    Tom Packalén

    Mari Rantanen

    Perussuomalaisten Tom Packalén jatkaa kansanedustajana. Lehtikuva

    Vasemmistoliitto: 3

    Paavo Arhinmäki

    Veronika Honkasalo

    Mai Kivelä

    RKP: 1

    Eva Biaudet

    Väyrynen putosi eduskunnasta

    Väyrynen putosi eduskunnasta


    Pitkäaikainen kansanedustaja ja ex-ministeri Paavo Väyrynen (tl.) putosi eduskunnasta. Väyrynen sai eduskuntavaaleissa 1235 ääntä eikä se riittänyt valintaan. Väyrynen asettui näissä vaaleissa ehdolle Uudellemaalle uuden puolueensa...

    Pitkäaikainen kansanedustaja ja ex-ministeri Paavo Väyrynen (tl.) putosi eduskunnasta.

    Väyrynen sai eduskuntavaaleissa 1235 ääntä eikä se riittänyt valintaan.

    Väyrynen asettui näissä vaaleissa ehdolle Uudellemaalle uuden puolueensa Tähtiliikkeen riveissä. Väyrynen perusti uuden puolueen, kun riitaantui edellisen perustamansa puolueen, Kansalaispuolueen, muiden johtohenkilöiden kanssa.

    Vielä viime eduskuntavaaleissa Väyrynen oli keskustan ehdokas Lapin vaalipiirissä ja sai lähes 7 000 ääntä.

    Väyryselle kävi huonosti Uudellamaalla myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, jolloin hän putosi eduskunnasta.

    SDP ja vihreät vaalivoittoon Uudellamaalla – eniten kannatustaan menetti keskusta

    SDP ja vihreät vaalivoittoon Uudellamaalla – eniten kannatustaan menetti keskusta


    Kokoomus pysyy Uudenmaan vaalipiirin suurimpana puolueena, vaikka sen suosio laskee myös Uudellamaalla. Toiseksi suurin puolue on SDP ja kolmas perussuomalaiset. Menestyjät iloitsivat valvojaisissaan Uudenmaan vaalipiirin äänikuningatar on...

    Kokoomus pysyy Uudenmaan vaalipiirin suurimpana puolueena, vaikka sen suosio laskee myös Uudellamaalla.

    Toiseksi suurin puolue on SDP ja kolmas perussuomalaiset.

    Menestyjät iloitsivat valvojaisissaan

    Uudenmaan vaalipiirin äänikuningatar on kokoomuksen Elina Lepomäki ja -kuningas SDP:n Antti Lindtman.

    – Täytyy sanoa, että olen itsekin yllättynyt ja kyllähän tämä tällaiselle Vantaan lähiössä kasvaneelle yksinhuoltajaisän pojalle on kova juttu.

    Lindtmanin rinnalla Vantaalta menee läpi peräti kuusi kansanedustajaa. Yksi heistä on suomalais-irakilainen rauhanvälittäjä, SDP:n Hussein al-Taee.

    – Mä toivon todella, että puolueeni uskaltaa käyttää asemaansa ja voimaansa maailmalla vieden suomalaista osaamista ja rauhaa niin pitkälle kuin se on mahdollista. Me suomalaiset painimme isommassa sarjassa silloin, kun me avaamme ovemme muille sovitella riitansa tässä maassa meidän avullamme.

    Uudenmaan vaalipiirin kolmanneksi suurimman äänisaaliin keräsi perussuomalaisten Leena Meri. Hän kommentoi tulosta puolueen vaalivalvojaisissa iltayhdeksän jälkeen.

    – Tuntuu todella upealta, saamme nyt puolueena nauttia tuloksesta, jonka eteen olemme tehneet vuosien ajan töitä.

    Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolueen vaalivalvojaisissa Helsingissä.Vesa Moilanen / Lehtikuva

    Brother Christmas -nimellä julkisuuteen noussut Ari Koponen menee uutena edustajana läpi niin ikään perussuomalaisten riveistä.

    – Olen tehnyt koulukiusaamista vastustavan kansalaisaloitteen, joka keräsi kuukaudessa tarvittavat allekirjoitukset. Sitä ja lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia aion edistää.

    Kaikista nyt valituista kansanedustajista tulee kaikkien aikojen naisvaltaisimman eduskunnan parlamentaarikkoja.

    Liike Nytin Harkimo ja vihreiden Petelius eduskuntaan, Väyrynen ulos

    Vihreiden suurin äänisaalis Uudellamaalla on Pirkka-Pekka Peteliuksella. Liike Nytistä eduskuntaan menee Harry Harkimo.

    – En ole tyytyväinen, mutta en kauhean pettynytkään. Olemme olleet vasta vuoden toiminnassa ja me olemme saaneet joka vaalipiiristä hyvin ääniä, eli se on hyvä aloitus.

    Paavo Väyrynen putoaa eduskunnasta. Sinisten Simon Elo, Jussi Niinistö ja Helsingin vaalipiiristä Uudellemaalle siirtynyt Sampo Terho eivät hekään mene läpi.

    Eniten suosiotaan viime vaalien lopulliseen tulokseen verrattuna prosenteissa mitattuna kasvattaa vihreät. Puolueelle on tulossa Uudeltamaalta kaksi lisäpaikkaa ja SDP:lle sekä vasemmistolle molemmille yksi lisäpaikka.

    Sen sijaan keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten suosio laskee Uudellamaalla. Keskustalta lähtee kaksi ja perussuomalaisilta ja RKP:ltä molemmilta yksi paikka.

    Uudenmaan vaalipiiristä valitaan eduskuntaan 36 henkilöä, eli yksi enemmän kuin viime vaaleissa. Kaikkiaan Arkadianmäellä on 200 kansanedustajaa. Uudenmaan vaalipiirissä on lähes 780 000 äänioikeutettua.

    Helsingissä vihreät kiilasi suurimmaksi puolueeksi – Perussuomalaisten Halla-aho äänikuningas

    Helsingissä vihreät kiilasi suurimmaksi puolueeksi – Perussuomalaisten Halla-aho äänikuningas


    Helsingin piirissä ääniä annettiin näissä vaaleissa erityisesti vihreille. Vihreät saivat Helsingissä yhden lisäpaikan. Aiemmin illalla näytti, että paikkoja olisi tulossa lisää jopa kaksi. Yhdelläkin lisäpaikalla vihreät kiilasivat...

    Helsingin piirissä ääniä annettiin näissä vaaleissa erityisesti vihreille. Vihreät saivat Helsingissä yhden lisäpaikan. Aiemmin illalla näytti, että paikkoja olisi tulossa lisää jopa kaksi.

    Yhdelläkin lisäpaikalla vihreät kiilasivat eduskunnassa Helsingin piirin toiseksi suureksi puolueeksi, Kokoomuksen kanssa. Prosentuaalisesti Vihreät saivat kuitenkin enemmän ääniä kuin Kokoomus. Kisa oli tiukka. Vihreät saivat lopulta noin 24 prosenttia äänistä ja Kokoomus noin 22 prosenttia. Kummallakin puolueella on jatkossa kuusi edustajaa eduskunnassa Helsingin piiristä.

    Uusina vihreinä eduskuntaan nousee Helsingistä Maria Ohisalo, Mari Holopainen ja Atte Harjanne. Kaikki tuttuja Helsingin kaupunginvaltuustosta. Valtuutettu Ozan Yanar taas tippui eduskunnasta.

    Kokoomus menetti ääniä edellisiin vaaleihin verrattuna, mutta säilytti silti kuusi paikkaansa. Pertti Salolaisen tilalle nousi valtuutettu Terhi Koulumies.

    SDP menettämässä paikan

    SDP ei menestynyt Helsingissä valtakunnan tavoin. SDP menetti Helsingissä yhden paikan. Nasima Razmyarin tilalle viiime kaudella noussut Pilvi Torsti tippui eduskunnasta.

    SDP:n Eveliina Heinäluoma sitä vastoin nousi uutena edustajana eduskuntaan isänsä Eero Heinäluoman tilalle.

    Vasemmistoliitto sitä vastoin sai Helsingissä yhden lisäpaikan. Uutena Vasemmistoliiton edustajaksi nousee valtuutettu Mai Kivelä. Silvia Modig sitä vastoin tippui eduskunnasta ja tilalle nousee Veronika Honkasalo.

    SDP ja Vasemmistoliitto ovat jatkossa kolmella paikallaan yhtä suuria puolueita eduskunnassa Helsingin piiristä.

    Jussi Halla-aho äänikuningas

    Perussuomalaisten tulos Helsingissä näytti ennakkoäänien mukaan tappiolta, mutta lopulta puolue pääsi voiton puolelle. Perussuomalaiset pitivät kolme viime vaaleissa saamaansa paikkaa. Äänimäärä nousi yhdellä prosenttiyksiköllä.

    Jussi Halla-aho oli vaalien valtakunnallinenkin äänikuningas. Hän sai ääniä yli 30 500. Halla-aho vetää mukanaan eduskuntaan Helsingistä uutena valtuutetun Mari Rantasen. Helsingin perussuomalaisten valtuustoryhmän nykyinen puheenjohtaja Mika Raatikainen tippui.

    Keskusta ei saa Helsingistä paikkaa

    Keskusta ei saanut yhtään paikkaa Helsingin piiristä. Kaakkois-Suomen vaalipiiristä Helsinkiin siirtyneelle Kimmo Tiilikaiselle tulos on pettymys.

    Myös ennakkoon odotettu uusi paikka Feministiselle puolueelle jäi saavuttamatta. Lähempänä paikaa oli vaaliliitossa Feministisen puolueen kanssa ollut Piraattipuolueen Petrus Pennanen.

    RKP piti yhden paikkansa.

    Helsingissä annettiin ennakkoon 185 000 ääntä. Kaiken kaikkiaan Helsingin vaalipiirissä äänioikeutettuja on 541 307. Kansanedustajia valitaan 22.

    Ehdokkaita oli näissä vaaleissa 286. Viime vaaleissa ehdokkaita oli 269.

    Allaolevasta linkistä voit seurata tulosta hetki hetkeltä.

    Myös täältä saat lisää tietoa päivittyvistä Yle seuraa vaaleja hetki hetkeltä.

    Poliisi tutkii: Martinlaakson asemalla Vantaalla ampumavälikohtaus

    Poliisi tutkii: Martinlaakson asemalla Vantaalla ampumavälikohtaus


    Poliisi tutkii epäiltyä ampumavälikohtausta Vantaalla. Itä-Uudenmaan poliisi kertoo tiedotteessa, että välikohtaus tapahtui lauantaina alkuillasta Martinlaakson asemalla. Poliisin mukaan asemalla oli ollut usean henkilön välinen tappelu tai...

    Poliisi tutkii epäiltyä ampumavälikohtausta Vantaalla. Itä-Uudenmaan poliisi kertoo tiedotteessa, että välikohtaus tapahtui lauantaina alkuillasta Martinlaakson asemalla.

    Poliisin mukaan asemalla oli ollut usean henkilön välinen tappelu tai välikohtaus, jonka yhteydessä oli ammuttu useita laukauksia.

    Poliisin tietojen mukaan tapaukseen liittyy useampi henkilö, jotka olivat poistuneet tapahtumapaikalta ennen poliisin saapumista. Poliisi tavoitti myöhemmin seurueen ja otti kiinni vuonna 1993 syntyneen miehen, jonka epäillään liittyvän ampumiseen.

    Poliisin mukaan välikohtauksessa ei syntynyt henkilövahinkoja. Tapahtuneesta on käynnissä esitutkinta. Epäillyt rikokset ovat tässä vaiheessa ampuma-aserikos ja vaaran aiheuttaminen.

    – Esitutkinnassa selvitetään tarkempaa tapahtumienkulkua sekä tekoon liittyviä motiiveja ja teossa käytettyä ampuma-asetta, kertoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen yleisjohtaja komisario Mikko Kiiski tiedotteessa.

    Poliisi epäilee henkirikosta Helsingin Oulunkylässä – yksi otettu kiinni

    Poliisi epäilee henkirikosta Helsingin Oulunkylässä – yksi otettu kiinni


    Helsingin poliisi kertoo epäilevänsä henkirikosta Helsingin Oulunkylässä. Poliisi sai tänään iltapäivällä ilmoituksen, jonka perusteella se tarkisti asunnon Oulunkylässä. Asunnosta löytyi vainaja, poliisi kertoo tiedotteessa. Päivystävän...

    Helsingin poliisi kertoo epäilevänsä henkirikosta Helsingin Oulunkylässä.

    Poliisi sai tänään iltapäivällä ilmoituksen, jonka perusteella se tarkisti asunnon Oulunkylässä. Asunnosta löytyi vainaja, poliisi kertoo tiedotteessa.

    Päivystävän tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Saara Asmundelan mukaan poliisi on tehnyt alustavaa tutkintaa asunnossa ja rikosnimike on tutkinnan alussa tappo.

    Poliisi on ottanut kiinni yhden ihmisen, jota epäillään todennäköisin syin taposta.

    Kärhämöinti Helsingin Narinkkatorin vaalitilaisuudessa jatkui – poliisi tekemässä rikosilmoitusta pahoinpitelystä

    Kärhämöinti Helsingin Narinkkatorin vaalitilaisuudessa jatkui – poliisi tekemässä rikosilmoitusta pahoinpitelystä


    Naista lyötiin pään seudulle Helsingin Narinkkatorilla olleen vaalitilaisuuden yhteydessä lauantaina iltapäivällä. Helsingin poliisin johtokeskuksen mukaan Suomen kansa ensin -puolueen vaalitilaisuuden yhteydessä yhtä henkilöä oli huitaistu...

    Naista lyötiin pään seudulle Helsingin Narinkkatorilla olleen vaalitilaisuuden yhteydessä lauantaina iltapäivällä.

    Helsingin poliisin johtokeskuksen mukaan Suomen kansa ensin -puolueen vaalitilaisuuden yhteydessä yhtä henkilöä oli huitaistu tai lyöty.

    Kyse oli poliisin mukaan yksipuolisesta teosta. Poliisi kertoo, että uhri kuului kampanjoineen puolueen väkeen tai kannattajiin.

    Poliisi näki tapahtuman ja tekee oma-aloitteisesti rikosilmoituksen epäillystä pahoinpitelystä.

    Loukkaantunut nainen toimitettiin paikalta ambulanssilla lääkärin tarkastettavaksi.

    Paikalla oli useita poliisipartioita, sillä Narikkatorilla oli samaan aikaan myös muita vaalitilaisuuksia.

    Useita poliiseja oli Suomen kansa ensin -puolueen vaaliteltan ja yleisön välissä. Yleisöstä heiteltiin vaalitilaisuuden pitäjiä ja julisteita kohti kananmunia.

    Saman puolueen tilaisuudessa oli levottomuutta myös perjantaina. Helsingin poliisin mukaan perjantaina sattui jonkinlainen käsirysy.

    Eduskuntavaalikampanjoiden aikana on puhuttu paljon ilmapiirin kiristymisestä. Agressiivinen ilmapiiri on pakottanut puolueet kiristämään turvatoimiaan.

    Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla maaliskuun lopulla. Seuraavana päivänä Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmedin kimppuun käytiin Helsingin Itäkeskuksen metroasemalla.

    Lue myös:

    Eduskuntavaaliehdokkaan kimppuun käytiin keskellä Helsinkiä – poliisi turvasi tilannetta Narinkkatorilla

    Finnairin kone teki hätälaskun Tukholmaan, syynä ongelmat koneen paineistuksessa

    Finnairin kone teki hätälaskun Tukholmaan, syynä ongelmat koneen paineistuksessa


    Helsingistä Manchesteriin matkalla ollut Finnairin Airbus 319 -mallinen kone on joutunut tekemään hätälaskun Tukholmaan lauantaina aamupäivällä. Finnairin mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist sanoo, että syynä oli koneessa ilmennyt...

    Helsingistä Manchesteriin matkalla ollut Finnairin Airbus 319 -mallinen kone on joutunut tekemään hätälaskun Tukholmaan lauantaina aamupäivällä. Finnairin mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist sanoo, että syynä oli koneessa ilmennyt paineistukseen liittynyt vika.

    Hänen mukaansa kone tuodaan turvallisesti alas mahdollisimman nopeasti, jos paineistuksessa ilmenee ongelmia.

    – Itse laskeutuminen sujui normaalisti ja 139 matkustajaa odottavat nyt Arlandassa (Tukholmassa), että lähetämme Helsingistä tyhjän koneen, joka ottaa matkustajat kyytiin, sanoo Tallqvist.

    Hätälasku tehtiin noin 40 minuutin lennon jälkeen.

    Tämän hetkisen arvion mukaan matkustajien matkateko viivästyy noin neljä tuntia.

    Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

    Eduskuntavaaliehdokkaan kimppuun käytiin keskellä Helsinkiä – poliisi turvasi tilannetta Narinkkatorilla

    Eduskuntavaaliehdokkaan kimppuun käytiin keskellä Helsinkiä – poliisi turvasi tilannetta Narinkkatorilla


    Helsingin Narinkkatorilla eduskuntavaaliehdokkaan vaalikampanjan yhteydessä on ollut fyysistä kärhämöintiä perjantaina iltapäivällä, Helsingin poliisista kerrotaan. Ylen tietojen mukaan käsirysyssä on ollut osallisena Suomen kansa ensin...

    Helsingin Narinkkatorilla eduskuntavaaliehdokkaan vaalikampanjan yhteydessä on ollut fyysistä kärhämöintiä perjantaina iltapäivällä, Helsingin poliisista kerrotaan.

    Ylen tietojen mukaan käsirysyssä on ollut osallisena Suomen kansa ensin -puolueen puheenjohtaja Marco de Wit.

    Youtubeen ladatuilla videoilla näkyy, että Narinkkatorille on kokoontunut iso joukko nuorisoa vastustamaan ja häiritsemään ehdokkaan vaalityötä. Videoilla näkyy myös muun muassa, kuinka puolueen vaalijuliste hajotetaan ja puheenjohtaja De Witin kimppuun käydään nyrkein.

    – Kyse on siitä, että kun tehdään vaalityötä, niin eri mieltä olevat ihmiset ovat provosoituneet. Vammoja ei ole tullut kenellekään tämän hetken tiedon mukaan, eikä rikosilmoituksia ole kirjattu, komisario Ben Grundström Helsingin poliisista kertoi iltapäivällä.

    Poliisi joutui tulemaan Narinkkatorille varmistamaan turvallisuutta ja yleisen järjestyksen säilymistä. Paikalle kerääntyi paljon ihmisiä ilmaisemaan mielipiteitään.

    – Poliisi kävi kerran paikalla aiemmin. Sitten tilanne rauhoittui. Nyt poliisi sai mennä sinne takaisin ja on läsnä toistaiseksi, Grundström kertoi.

    Eduskuntavaalikampanjoiden aikana on puhuttu paljon ilmapiirin kiristymisestä. Aggressiivinen ilmapiiri on pakottanut puolueet kiristämään turvatoimiaan.

    Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla maaliskuun lopulla. Seuraavana päivänä Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmedin kimppuun käytiin Helsingin Itäkeskuksen metroasemalla.

    Poliisi kertoi alkuviikosta epäilevänsä rikosta Suomen kansa ensin -puolueen kampanjoinnissa. Rikoksesta epäillään kahta puolueen eduskuntavaaliehdokasta: puheenjohtaja Marco de Witiä ja Kristiina Brandtia.

    Vaalitilaisuudessa on muun muassa ollut esillä vaalimainoksia, joiden tekstien epäillään täyttävän rikoksen tunnusmerkistön. Poliisin näkemyksen mukaan kampanjointi on ollut vihamielistä sekä maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen syrjintään tähtäävää.

    Poliisi on käynnistänyt asiassa esitutkinnan. Rikosnimike on tässä vaiheessa tutkintaa kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

    Lue lisää:

    Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla – Soini: Kiitän turvamiehiä hyvästä työstä

    Kansanedustajaehdokkaan kimppuun käytiin metrosemalla Helsingissä – rasistisia solvauksia ja tönimistä

    Aggressiivinen ilmapiiri pakotti puolueet terästämään turvatoimiaan – "Tullaan iholle, uhkaillaan"

    Poliisi epäilee rikosta Suomen kansa ensin -puolueen kampanjoinnissa – toinen epäillyistä puolueen puheenjohtaja Marco de Wit

    Tältäkö näyttää Kansallismuseon laajennus? 10 kiinnostavaa suunnitelmaa ehdokkaiden joukosta

    Tältäkö näyttää Kansallismuseon laajennus? 10 kiinnostavaa suunnitelmaa ehdokkaiden joukosta


    Kansallismuseon lisärakennus on naamioitu puistoksi tai se seisoo museon sisäpihalla, selviää arkkitehtuurikilpailun ehdotuksista. Kaikki niistä on jätetty kilpailuun anonyymisti. Poimimme tähän juttuun kymmenen toimituksen mielestä kiinnostavaa...

    Kansallismuseon lisärakennus on naamioitu puistoksi tai se seisoo museon sisäpihalla, selviää arkkitehtuurikilpailun ehdotuksista. Kaikki niistä on jätetty kilpailuun anonyymisti.

    Poimimme tähän juttuun kymmenen toimituksen mielestä kiinnostavaa tai yllättävää suunnitelmaa ehdokkaiden joukosta.

    Kaikki ehdokkaat löydät täältä.

    1KansallismuseoNurmella

    Ehdotus vaikuttaa opiskelijatyöltä, ja rakennuksen idea on hauska, vaikka se toimii ehkä parhaiten Saharassa. Siellä tosin hiekka tunkee suuhun avoimessa tilassa. Rakennuksen lippa näkyy Mannerheimintielle ja näyttelytilat on sijoitettu museon aitojen viereen.

    2KansallismuseoKratti

    Kohde henkii modernistisia ihanteita ja sen “leijuva” kupoli on koottu epäsäännöllisistä paloista. Krattin ytimessä on maahan upotettu atrium, jonka ympäri uudet tilat kiertyvät. Kupolin materiaalina on patinoitu kupari.

    3KansallismuseoFinlight

    Tämä on ehkä kisan hurjin suunnitelma, sillä lasinen uudisrakennus kohoaa näyttävästi kaupunkikuvaan ja täyttää melkein koko Kansallismuseon sisäpihan. Suunnittelijoiden mielestä kohde näyttäytyy iltaisin suurena lyhtynä.

    4KansallismuseoHaviseva lehti

    Rakennus tunkee voimakkaasti kaupunkikuvaan massiivisen puujulkisivun takia. Maantasossa on lasipaviljonki, ja näyttelytilat on sijoitettu sen yläpuolelle. Niiaava katto liittyy suunnittelijoiden mielestä Kansallismuseon monimuotoisiin kattorakennelmiin.

    5KansallismuseoSampo

    Tässä on harvinaisen rohkea esitys Kansallismuseon lisärakennukseksi. Kohde on upotettu kokonaan pihakannen alle, ja maan päälle näkyy vain kolme suurta kraateria. Idea on saatu suomalaisesta mytologiasta.

    6KansallismuseoKallas

    Rakennus näyttää ilmakuvassa kiehtovalta, ympäristöönsä mainiosti solahtavalta kohteelta, mutta tunnelma lässähtää sivuprofiilissa. Vastassa on tuttua tutumpi lasinen näyttelyaula, josta laskeudutaan pohjakerrokseen.

    7KansallismuseoKerkkä

    Rakennus tuo mieleen koko suomalaisen nykyarkkitehtuurin uuden sukupolven, joka on menestynyt kansainvälisissä arkkitehtuurikilpailuissa omintakeisilla töillään. Veistoksellisen kohteen suunnittelijoiden täytyy olla Suomesta.

    8KansallismuseoTapiola

    Ehdotus tuo mieleen entisaikojen näköalatornit, joista on yritetty leipoa nykyaikainen, monipolvinen versio. Kohde näyttää hämmentävältä Kansallismuseon sisäpihalla. Se voisi olla myös scifi-elokuvan lavaste.

    9KansallismuseoKansallismurikka

    Rakennuskompleksi näyttää ilmakuvassa kolmeen osaan leikatulta kääretortulta. Suunnittelijoiden mukaan kyse on maasta nousevasta pyöreästä kivestä, joka ei uhittele Kansallismuseolle. Päällys on harmaata graniittia.

    10KansallismuseoKanvas

    Ehdotus on saanut vaikutteita Kansallismuseon katoista ja rakennuksella on messinkinen haarniska. Luonnonvalo pääsee maan alla olevaan näyttelytilaan pihalle kurkottavien kattolyhtyjen kautta.

    Helsingin kadut täyttyvät sinne tänne jätetyistä sähköpotkulaudoista, jotka liikkuvat yli 15 kilometriä tunnissa:

    Helsingin kadut täyttyvät sinne tänne jätetyistä sähköpotkulaudoista, jotka liikkuvat yli 15 kilometriä tunnissa: "Hauska idea, mutta miten toimii käytännössä"


    Vuokrattavat sähköiset potkulaudat ovat tulleet lyhyessä ajassa näkyvästi esille Helsingin katukuvaan. Moni on jo ehtinyt taittaa matkoja vuokrattavilla potkulaudoilla ja ne ovat herättäneet hämmästystä sekä mielenkiintoa. Liikenneturvan...

    Vuokrattavat sähköiset potkulaudat ovat tulleet lyhyessä ajassa näkyvästi esille Helsingin katukuvaan. Moni on jo ehtinyt taittaa matkoja vuokrattavilla potkulaudoilla ja ne ovat herättäneet hämmästystä sekä mielenkiintoa.

    Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen on seurannut kehitystä kaksijakoisen tuntein: innostuneesti, mutta samalla hieman huolestuneena siitä, miten uudet menopelit sopivat liikenteeseen.

    Liikenneturva pitää tärkeänä, että jatkossa kevyen liikenteen väylien suunnittelussa huomioidaan uudenlaisten liikkumisvälineiden yleistyminen liikenteessä.

    – Se on tietysti hyvä, että tulee uusia kulkuvälineitä ja tämä monipuolistaa julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia, Valtonen sanoo.

    Valtosen mukaan liikenteessä olevien potkulautojen määrät ovat vielä niin pieniä ja ilmiö on niin uusi, että tutkittua tietoa lautojen aiheuttamien ongelmien määrästä liikenteessä ei ole tarjolla.

    Liikenne- ja viestintävirasto Traficom katsoo sähköpotkulaudat kevyiksi sähköajoneuvoiksi ja niiden käytössä pitää noudattaa polkupyöräilijöiden liikennesääntöjä sekä ajaa pyöräkaistoilla, mikäli laitteen maksiminopeus ylittää 15 kilometriä tunnissa.

    Jos laite kulkee alle merkityksellisen 15 kilometrin tuntinopeuden, sen käyttäjä rinnastuu liikenteessä jalankulkijaksi. Helsingissä käytössä olevat vuokrattavat laudat kulkevat yli tämän 15 kilometrin tuntinopeuden, mutta maksimissaan 25 kilometriä tunnissa, joten ne rinnastuvat liikenteessä pyöräilijöihin.

    Tier-yhtiön sähköpotkulautoja Kiasman edessä.Kristiina Lehto / YleMonen mielestä käyttö liian kallista

    Ikärajoja sähköpotkulautojen käyttäjille ei lainsäädäntö aseta.

    – Kyllä polkupyöriäkin saa käyttää kuka tahansa, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen huomauttaa nille, jotka ihmettelevät, voivatko lapsetkin käyttää lautoja.

    Sähköpotkulautoja Helsingissä vuokraavat yritykset sen sijaan asettavat ikärajoja. Tällä hetkellä ikäraja on 18 vuotta. Alaikäiset eivät siis pysty kirjautumaan asiakkaiksi ja maksamaan laudan vuokrausta.

    Helsingissä laudan vuokraamisen aloitusmaksu on euron ja sen jälkeen käyttö maksaa 15-25 senttiä minuutilta. Jos sähköisen potkulaudan haluaa ostaa omaksi, hinnat liikkuvat nettikaupassa muutamasta sadasta eurosta ylöspäin.

    Vuokrattavista laudoista voi valita tällä hetkellä Helsingissä ruotsalaisen Voin ja saksalaisen Tierin välillä, joista jälkimmäinen on edullisempi.

    Helsinkiläiset näyttävät Ylen tekemän katugallupin perusteella suhtautuvan pääosin myönteisesti uuteen liikkumisen muotoon. Kritiikkiä herättää lähinnä lautailun verrattain korkea hinta.

    Vantaalainen Atte Perttunen on ehtinyt jo kokeilla sähköpotkulautaa. Perttunen kertoo laudan toimineen hyvin. Hän pitää uusia menopelejä kätevinä, mutta hintoja liian kalliina.

    Helsinkiläinen Jaakko Sahimaa sanoo, että kaupunkipyörät ovat virkeä uusi liikkumisen muoto ja verrattain hyvä asia. Hinta on hänen mielestän kuitenkin sen verran kallis, että jatkuvaan käyttöön laudoista ei ole.

    Voi ja Tier -yhtiöiden sähköpotkulaudat parkissa.Kristiina Lehto / YleKausimaksua kaipaillaan

    Juuso Kurttila Helsingistä luonnehtii laudan käyttöä vauhdikkaaksi kokemukseksi, mutta opiskeljalle liian kalliiksi.

    – Voisin käyttää lautaa uudestaan, jos esimerkiksi myöhästyn bussista, mutta jatkuvaan käyttöön en näillä hinnoilla ottaisi. Jos kausimaksu olisi mahdollinen, niin sitten tilanne olisi toinen, Kurttila pohtii.

    Myös kaarinalainen Niko Ylä-Poikelus ehdottaa kausimaksua laudoille, jotta niitä voisi käyttä päivittäin arjessa.

    – Hauska ideahan tämä on, mutta miten toimii arkikäytössä Helsingin vilkkaassa liikennevilinässä, se jää nähtäväksi, hän sanoo.

    Kuisma Kuusela uskoo, että laudat on ensisijaisesti suunnattu turisteille, koska kausimaksulla niitä ei voi ainakaan toistaiseksi käyttää.

    – Ehkä se mietityttää, että jos niitä jätetään muun liikenteen tielle, eikä kukaan valvo, hän sanoo.

    Sähköpotkulautayrityksen lisäksi myös Helsingin seudun liikenne aikoo kokeilla ensi kesänä yhteiskäyttöpotkulautoja. Kokeilu tapahtuu ensi kesänä Vuosaaressa ja paikka valikoitui sen vuoksi, että Vuosaareen ei ole vielä saatu kaupunkipyöriä.

    HSL aikoo tuoda Vuosaareen huhtikuusta lokakuuhun kestävälle kaudelle noin 30 potkulauta-asemaa ja noin 300 potkulautaa, joista osa on sähkökäyttöisiä ja osa jalalla käytettäviä.

    Aiheesta voi keskustella 12.4. kello 22.00 asti.

    Lue lisää:

    Kohutut sähköiset potkulaudat tulivat nyt Ruotsista Suomeen – eivätkä ne jää ainoiksi: huhtikuussa pääset laudalla myös idästä Kallioon vaikka terassille

    Unohda kaupunkifillarit, nyt tulevat kaupunkipotkulaudat – ilmestyvät Helsingin seudulle jo ensi vuonna

    Yhteiskäyttöpotkulaudat innostavat Helsingissä – HSL on saanut tuhansia paikkaehdotuksia potkulauta-asemille

    Hetken huuma vai pysyvämpi kehitys? Sähköpotkulautoja on alettu käyttää kännimopoina

    Mikä on nopein: sähköpotkulauta, puupolkupyörä vai sähköauto?

    Kansallismuseon lisärakennus kiinnosti – kilpailuehdotuksia tuli 179

    Kansallismuseon lisärakennus kiinnosti – kilpailuehdotuksia tuli 179


    Kansallismuseon lisärakennuksen arkkitehtuurikilpailu herätti kiinnostusta, sillä ehdotuksia tuli 179. Palkintolautakunta aloittaa heti ehdotusten arvioinnin ja kesäkuun 11. päivä julkistetaan 2 – 5 jatkoon pääsevää suunnitelmaa. Kilpailu oli...

    Kansallismuseon lisärakennuksen arkkitehtuurikilpailu herätti kiinnostusta, sillä ehdotuksia tuli 179. Palkintolautakunta aloittaa heti ehdotusten arvioinnin ja kesäkuun 11. päivä julkistetaan 2 – 5 jatkoon pääsevää suunnitelmaa. Kilpailu oli avoin EU:n jäsenille. Palkintolautakunnan jäsen arkkitehti Jyrki Tasa on tyytyväinen ehdotuksiin.

    – Lukumäärä tuntuu varsin sopivalta. Kun työt on nyt pintapuolisesti käyty läpi, taso näyttää erittäin hyvältä. Näkyvimpiä eroja suunnitelmissa on ensi katsomalta pihapuiston käsittelyssä, eli kuinka paljon lisärakennus nousee ylös maanpinnasta.

    Kilpailuehdotuksia arvioidaan muun muassa innovatiivisuuden, tilaratkaisujen joustavuuden, rakennettavuuden ja kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Tärkeää on myös, miten lisärakennus sijoittuu kaupunkikuvaan ja ympäristöönsä.

    Myös yleisöllä on mahdollisuus kommentoida ehdotuksia. Jutun lopussa on linkki, josta pääsee tutustumaan ehdotuksiin.

    Tuomaristo on kuitenkin se, joka päättää, mitkä ehdotukset valitaan toiseen vaiheeseen. Kilpailu käydään anonyymisti, eli tuomaristo ei tiedä mitään ehdotusten tekijöistä. Tuomaristoon kuuluu kymmenen henkeä.

    Kansallismuseon tontti on haastava, sillä se on tarkasti rajattu ja tuleva lisärakennus rakennetaan melko pitkälle maan alle. Lisäksi lisäosan on oltava sopusoinnussa kansallisromanttisen päärakennuksen kanssa.

    Uuden lisärakennuksen myötä Kansallismuseossa voitaisiin pitää laajempia ja monipuolisempia näyttelyitä. Lisäksi laajentamissuunnitelmiin liittyy olennaisesti ravintola ja piha-alue, joka halutaan avata yleisön käyttöön.

    Arkkitehtuurikilpailun voittaja julkistetaan joulukuussa. Voittajalle on luvassa noin 80 000 euron palkinto. Myös toiseksi tuleva ehdotus saa mukavan summan, 40 000 euroa.

    Vaikka arkkitehtuurikilpailu on käynnissä ja voittoisan rakennuksen on määrä olla selvillä loppuvuodesta, ei rakennuksen rahoituksesta ole vielä tietoa. Lisärakennuksen arvioidaan maksavan noin 50 miljoonaa euroa ja sen toivotaan olevan valmiina vuonna 2025.

    Katso täältä ehdokkaat

    Kansallismuseon uudistaminen voi alkaa – lisärakennuksen arkkitehtuurikilpailu sai rahoituksen

    Kansallismuseo halajaa elämyskeitaaksi – kulttuuriministeri Sampo Terho puoltaa hanketta

    Päivitetty 12.4. klo 10.10: Kansallismuseo päivitti hakemusten määrän, se on 179, ei 178 kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

    Joko istahdit Vaalisohvan imuun? Tällaisia ehdokkaiden ja äänestäjien kohtaamisia koettiin olohuoneissa ympäri Suomen


    Kahdellatoista kotisohvalla on käyty kaksitoista vaalikeskustelua kevään kuluessa. Eri puolilla maata tavalliset suomalaiset ovat kutsuneet eduskuntavaalien ehdokkaita keskustelemaan eri teemoista. Vaalisohvalla tunnelma on kotoisa, rento ja läheinen...

    Kahdellatoista kotisohvalla on käyty kaksitoista vaalikeskustelua kevään kuluessa. Eri puolilla maata tavalliset suomalaiset ovat kutsuneet eduskuntavaalien ehdokkaita keskustelemaan eri teemoista.

    Vaalisohvalla tunnelma on kotoisa, rento ja läheinen – mutta helpolla ehdokkaat eivät pääse, vaan äänestäjät haastavat heitä tosissaan.

    Ylen vaalikeskustelusarjan jaksoissa aiheina ovat muun muassa työelämä, pienyrittäjyys, koulutus, alhainen syntyvyys, piilorasismi ja maaseudun autioituminen. Ilmastoahdistusta unohtamatta.

    Alvit, Tellit, Yellit ja mitä niitä nyt on!

    Kannattaako Suomessa ryhtyä pienyrittäjäksi? Miksi isoja yrityksiä tuetaan niin paljon?

    Kampaamoyrittäjä Minna Suojoen sohvalla puhutaan hämäläisessä maalaismaisemassa siitä, miksi pienyrittäjien elämästä tehdään niin hankalaa.

    Mukana kahvihetkessä Tammelassa ovat ystävät Marika Aarroskari ja Pekka Sipilä. Ehdokasvieraikseen he kutsuivat Kristiina Hämäläisen (kok.) ja Aino-Kaisa Pekosen (vas.).

    Artisti maksaa

    Miksi kulttuuria ei nähdä hyvinvointipalveluna, josta voisi saada Kela-korvauksen?

    Saarijärven kulttuurimaisemassa asuvat Ville ja Kirsi Ojanen sekä Taina Marja-aho ovat huomanneet, että Suomessa taiteilija jää usein ilman palkkaa.

    He kutsuivat sohvalleen kansanedustajaehdokkaat Kauko Isomäen (ps.) ja Marika Visakorven (kd.) keskustelemaan kulttuurin asemasta Suomessa.

    En ole rasisti, mutta...

    Asuuko meissä kaikissa piilorasisti?

    Tamperelainen Hung Ly on kokenut, ettei häneen toisen polven maahanmuuttajana uskota yhtä paljon kuin niihin, joiden suku on Suomesta. Julkkikset taas eivät syksyllä 2018 päässeet romaninimillä edes työhaastatteluun.

    Hung Ly, Petteri Strömberg ja Elina Lintu kutsuivat kansanedustajaehdokkaat Seppo Kapasen (sin.) ja Iiris Suomelan (vihr.) keskustelemaan piilorasismista kotisohvalle Hervantaan.

    Jokapäiväinen ilmastoahdistuksemme

    Miten liikenteen päästöt saataisiin kuriin? Onko unelmat kaukomatkoista pakko unohtaa?

    Tuusulan Jokelassa asuva Saveli Näkkäläjärvi ja tyttäret Manta ja Elle ovat huomanneet, että nykyään matkaa ei voi tehdä ilman ilmastoahdistusta.

    Mitä vastaavat ehdokkaat Joel Linnainmäki (vihr.) ja Elin Blomqvist-Valtonen (r.) Näkkäläjärvien kotisohvalla, kun heiltä kysytään, olisivatko he valmiita pyöräilemään töihin Arkadianmäelle?

    Kuka rikkoi politiikan?

    Mihin edustuksellista demokratiaa enää tarvitaan? Jos politiikka on rikki, ovatko poliitikotkin?

    Helsingin Kulosaaressa elää yhteisö, jonka keskusteluissa ei vältellä tiukkoja kysymyksiä.

    Ronja Vehviläinen, Kerttu Tahvanainen ja Johannes Jolkkonen kutsuivat sohvalleen ehdokkaat Eveliina Heinäluoman (sd.) ja Toni Erosen (sin.) pohtimaan politiikan tulevaisuutta.

    Kuka tekisi lisää lapsia?

    Millaisilla konsteilla suomalaiset saataisiin houkuteltua lapsentekoon paremmin kuin nyt? Entä kenen tulisi jäädä kotiin hoitamaan niitä syntyviä lapsia?

    Heikki ja Lea Laineen perheessä on seitsemän lasta. Niinpä heidän sohvallaan Imatralla pohditaankin perhepolitiikkaa.

    Mukana ovat perheen ystävä Katja Kojama ja kansanedustajaehdokkaat Jenny Hasu (kesk.) sekä Janne Nyholm (ps.).

    Mikä meidän lapsia oikein vaivaa?

    Miksi niin moni nuori voi nykyään pahoin, kysytään Oulussa.

    Nuorten kanssa työskentelevät Juha Lammi ja Esa Koivikko tahtovat tietää kotisohvallaan Pirkko Mattilalta (sin.) ja Lauri Nikulalta (kesk.) heidän näkemyksiään nuorten pahoinvoinnista ja sen syistä.

    Mikä pikku-Eskoa työelämässä odottaa?

    Miten työelämä ja ammatit tulevaisuudessa muuttuvat?

    Matti ja Salla Lehtonen sekä Matin pikkuveli Antti-Pekka Lehtonen ovat kaikki innokkaita politiikan seuraajia.

    He kutsuivat sohvalleen Lietoon keskustelemaan tulevaisuuden työelämästä ehdokkaat Annika Saarikon (kesk.) ja Aki Lindénin (sd.). Mukaan pääsee myös perheen Esko-poika, joka juoksee isänsä syliin kesken juttutuokion.

    Onko aihetta Pisa-paniikkiin?

    Ammattikoululaiset eivät opi ammattiaan ja opettajien aika menee kurinpitoon. Millaisia ovat koulutuksen ja opetuksen näkymät Suomessa?

    Opettaja Irinja Silvennoinen, eläkeläiset Aulikki Juvonen ja Pekka Pänttönen saavat kotisohvalle Joensuussa ehdokkaat Kikkis Mikkolan (kd.) Antti Sarvelan (kok.).

    Ranskalaista donitsia vai suomalaista sirkkaa?

    Miksi tuontiruoan laatuvaatimukset ovat paljon löysemmät kuin mitä kotimaiselta ruoantuotannolta vaaditaan?

    Ilmajoella syödään kotisohvalla ranskalaisia donitseja ja suomalaisia sirkkoja.

    Naudanlihantuottaja Päivi Paulasaari, hyönteiskasvattaja Panu Ollikkala ja tukkumyyjä Junnu Mäenpää haluavat tietää, mitä ehdokkaat Niina Kivinummi (sd.) ja Niclas Sjöskog (r.) ajattelevat kotimaisesta ruoantuotannosta.

    Vammaiset liikkeelle ja töihin

    Miten vammaisille saataisiin tasavertaiset palvelut ja kohtelu työelämässä?

    Huittislainen näkövammainen Petri Siitonen on havainnut ongelmia muun muassa kuljetuksissa ja työllistymismahdollisuuksissa.

    Hänen sohvallaan kahvittelevat avopuoliso Pille Sahku ja taksiyrittäjä Samu Kulmala sekä ehdokkaista Petri Huru (ps.) ja Jaana Karmala-Vanamo (vas.).

    Viimeinen sammuttaa valot

    Kansa karkaa kaupunkeihin ja maaseutu on tulevaisuudessa pelkkä matkailureservaatti.

    Miten Suomi pidettäisiin asuttuna reunoihin asti – vai tarvitseeko pitääkään? Ovatko suomalaiset tasa-arvoisia asuinpaikastaan riippumatta?

    Rovaniemeläiset Tero Luksua ja Eino Hantula kutsuivat ystävänsä Thomas Sunin kanssa ehdokkaat Riikka Karppisen (vihr.) ja Mikko Anttilan (kok.) sohvalleen kertomaan näkemyksiään Suomen autioitumisesta.

    Katso lisää klippejä Vaalisohvista Yle Areenassa

    yle.fi/vaalisohva