Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    "Ottaakos Komsi nyt huomioon, paljonko tämä teille maksaa?" – Koijärven pelastajat kylvivät ympäristöliikkeen siemenen 40 vuotta sitten


    Maanviljelijät aloittivat pääsiäislauantaina 1979 omavaltaisesti Koijärven laskuojan kaivamisen. Heidän tarkoituksenaan oli kuivattaa Koijärven rantapellot. Viljelijöiden hommat päätyivät saman tien hiljaisen päivän pääaiheeksi Ylen...

    Maanviljelijät aloittivat pääsiäislauantaina 1979 omavaltaisesti Koijärven laskuojan kaivamisen. Heidän tarkoituksenaan oli kuivattaa Koijärven rantapellot. Viljelijöiden hommat päätyivät saman tien hiljaisen päivän pääaiheeksi Ylen tv-uutisiin. Tieto kantautui myös luonnonsuojelijoille.

    Epäonnistunut kuivatus synnytti lintujärven

    Koijärvi yritettiin kuivata jo 1910, mutta kuivatus epäonnistui. Järvi kuitenkin merkittiin maarekisterissä kuivaksi maa-alueeksi, joka jaettiin tiloiksi. Kuivatusyrityksen seurauksena Koijärvestä syntyi yksi Suomen parhaista lintujärvistä.

    Uusi kuivatussuunnitelma laitettiin vireille 1960-luvun puolivälissä. Suunnitelmasta 1969 tehty valitus kumottiin 1975. Helmikuussa 1977 rävähti.

    Koijärvi on tänä päivänä hyvin pitkälle samankaltainen kuin 40 vuotta sitten. Järvi kuitenkin kasvaa pikkuhiljaa umpeen. Vuosikymmenien saatossa lintulajistokin on muuttunut.Timo Leponiemi / Yle

    – Kuivatuksella on tarkoitus laskea rämettyneen järven pintaa 50–70 senttimetriä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, mitä tämä otsikkokin, että kuivatushanke, luki koijärveläinen järven luontoarvojen puolestapuhuja Antero Vuori tv-haastattelussa Forssan Lehden artikkelia.

    Kuivatuksella viljelijät halusivat estää veden nousun rantapelloille. Kaikki viljelijät eivät olleet kuivatuksen kannalla, vaan jopa suurempi osa heistä halusi säilyttää järven ennallaan.

    Tv-uutinen nosti julkisuuteen

    Kun pääsiäislauantain uutinen kaivuutöistä Koijärven laskuojalla tuli luonnonsuojelijoiden korviin, luontoaktivisti ja myöhemmin jopa vihreiden kansanedustajaksi noussut Ville Komsi ryhtyi toimiin. Viikkoa myöhemmin sata lapioin varustautunutta luonnonsuojelijaa matkasi Koijärvelle tukkimaan jo kaivettua laskuojaa.

    Ylen Elävä arkisto: Luonnonsuojelijat saapuvat Koijärvelle

    Parin viikon kuluttua ulkopaikkakuntalaiset maanviljelijät kävivät purkamassa Koijärvi-liikkeen tekemät padot. Televisiolle antamassaan haastattelussa Komsi totesi, että Koijärven suojelijat aikovat jatkossa pitää pientä leiriä koko ajan.

    – Mikäli vedenpinnan taso uhkaa laskea alle kesäveden pinnan ilman, että viranomaiset tekevät mitään, silloin me kyllä tehdään uusi pato, vakuutti Komsi.

    Ylen Elävä arkisto: Viljelijät purkavat luonnonsuojelijoiden padonMaanviljelijät halusivat saada peltonsa kuivaksi, jotta niitä voitaisiin viljellä. Matti Vinnikaisen isä Mauno Vinnikainen oli Koijärven kuivatusyhtiön päätoimitsija. Nyt Vinnikaisen porkkanatilaa villjelee jo Matin poika Antti.Timo Leponiemi / Yle

    Koijärven tapahtumia seurattiin tiiviisti mediassa. Ne keräsivät järvelle myös runsaasti yleisöä. Se kiristi paikallisten viljelijöiden hermoja, myöntää Koijärven kuivatusyhtiön päätoimitsija Mauno Vinnikaisen poika Matti Vinnikainen 40 vuoden takaisia tunnelmia.

    – Ihan ulkopuoliset ihmiset tulivat huseeraamaan tänne toisten alueelle. Osa paikallisista alkoi myös suosimaan luonnonsuojelijoita, toivat heille ruokaa ja kävivät kehumassa heitä sankareiksi. Maanviljelijät taas yrittivät elinkeinonsa eteen tehdä kuivatusta.

    Poliisille uutta ja ihmeellistä

    Myös poliisi seurasi aktiivisesti Koijärvi-liikkeen edesottamuksia. Poliisille väkivallaton vastarinta oli uutta ja ennen kokematonta. Kun malliesimerkkiä vastaavasta ei ollut, poliisit joutuivat toimimaan niin kuin parhaimmaksi näkivät, ilman ylemmältä tulleita ohjeita.

    Päivystystä varten poliiseille tuotiin työmaaparakki. Koijärvellä useita kertoja päivystänyt vanhempi konstaapeli Jaakko Aarrelinna kehuu luonnonsuojelijoiden rauhanomaista käyttäytymistä.

    Nyt jo eläkkeellä oleva vanhempi konstaapeli Jaakko Aarrelinna vietti paljon aikaa Koijärvellä. Hän kiittelee luontoaktivistien rauhallista käytöstä. Voimakeinoja ei tarvittu, puhe auttoi, sanoo Aarrelinna.Timo Leponiemi / Yle

    – En tiedä oliko nuoria opetettu, että käyttäydytään asiallisesti, mutta he käyttäytyivät loppuun asti niin. Mekin toimimme samoin. Niitä niin sanottuja voimakeinoja ei tarvinnut käyttää, puhe auttoi, muistelee Aarrelinna, joka on nykyään eläkkeellä.

    Toimittaja ikonisessa lehtikuvassa – pikkukengissään

    Koijärven värikkäimpiin vaiheisiin kuuluu aktivistien kahliutuminen kaivinkoneeseen perjantaina 18. toukokuuta 1979. Yleisradion hämeenlinnalainen toimittaja Aarne Kauranen sai ennakkotiedon luonnonsuojelijoiden suunnittelemasta tempauksesta edellisenä iltana.

    Varhain seuraavana aamuna hän ja freelance-kuvaaja Arvo Granholm lähtivät yhdessä Koijärvelle. Aamupäivän aikana he haastattelivat maanviljelijöitä, luonnonsuojelijoita ja muita paikalla olleita. Juuri kun he olivat lähdössä pois, poliisi saapui paikalle.

    – Halusimme saada talteen ne ensimmäiset sanat, mitä virkavalta sanoo Komsille ja kumppaneille, kertoo Kauranen.

    Kohtaaminen tallentui tv-uutisten lähetykseen.

    Ylen Elävä arkisto: Koijärven kaivinkone kettinkeihin

    – Jaaha. Poijat nyt sitten tietää, mitä tekkee. Ottaakos se Komsi nyt huomioon, kuinka paljon tämä tilanne teille maksaa koko ajan, totesi ylikonstaapeli Toivo Tikkanen rauhallisella äänellä.

    Forssa Lehden kuvaaja Hannu Huovilaisen 18. toukokuuta 1979 ottama kuva luontoaktivisteista ja poliiseista. Kuvassa mikrofonin kanssa Ylen toimittaja Aarne Kauranen pikkukengissään.Timo Leponiemi / Yle

    Tilanne taltioitui myös ikoniseksi muodostuneeseen lehtikuvaan, jossa Aarne Kauranen pitää mikrofonia poliisin puhutellessa luontoaktivisteja. Häntä itseään naurattaa se, että hän oli lähtenyt liikkeelle pikkukengissä.

    Kasvismakaronilaatikko teki kauppansa

    Poliisi ei suinkaan ryhtynyt heti pakkokeinoihin, vaan antoi aktivisteille viikonlopun ajan irrottautua kettingeistä.

    – Annetaan teille mahdollisuus nyt maanantaihin mennessä irrottautua tästä. Ja ellei se tuota tulosta, niin sitten aletaan sen mukaisiin toimenpiteisiin. Yritetään nyt sovintotietä ensin, sanaili Tikkanen.

    Luonnonsuojelijat pysyivät kahliutuneina ja maanantaina poliisi ryhtyi toimiin. Neljäkymmentä Koijärvi-liikkeen edustajaa päätyi Forssan poliisiaseman suojiin ja ruokintaan.

    Ylen Elävä arkisto: Koijärven kettingit irrotetaan

    Jaakko Aarrelinna oli ehtinyt tutustua luonnonsuojelijoihin sen verran, että tiesi lihamakaronilaatikon sijaan kasvismakaronilaatikon käyvän paremmin kaupaksi. Sitä se tekikin.

    Iso yhteiskunnallinen vaikutus

    Kauraselle jäi Ville Komsista mielikuva rohkeasta nuorukaisesta.

    – Hänestä tuli eräällä tavalla vihreän liikkeen keulakuva. Hän oli selvästi siellä olevista luonnonsuojelijoista keskeisin henkilö.

    Kuvanveistäjä Erkki Mykrä lahjoitti Iines-veistoksen vartioimaan luonnonsuojelijoiden patoa.Timo Leponiemi / Yle

    Vasta myöhemmin Aarne Kauraselle, kuten muillekin selvisi, millainen merkitys Koijärven tapahtumilla oli. Hän katsoo, että juttukeikka Koijärvellä on yksi hänen toimittajauransa Top 5 -tapahtumista.

    – Kyllähän ympäristöasioista ja luonnonsuojelusta keskusteltiin jo silloin, mutta sitä ei voinut aavistaa, että Koijärven tapahtumat myötävaikuttaisivat vihreän liikkeen syntyyn ja ympäristöministeriön perustamiseen.

    Väkivallattomuus toimi silloin

    Koijärvi-liikkeen pääaktivisti Ville Komsi on tyytyväinen siihen, mitä Koijärvellä saatiin aikaan.

    – Kyllähän se hitto soikoon kannatti. Me emme vaatineet liikaa. Me ajattelimme, että jos me osataan hoitaa tämä juttu hyvin, se vaikuttaa heti seuraaviin tapahtumiin.

    Kurkia Koijärven jäällä.Timo Leponiemi / Yle

    Ville Komsi myöntää, että Koijärven tapahtumien vaikutuksista isommassa mittakaavassa saattoi vain haaveilla.

    – Ei me pystytty laskemaan tai tekemään ennusteita. Me teimme vain sen, mitä me osattiin. Jälkeenpäin ajatellen olen ylpeä koko jengistä.

    Koijärvi-liikkeen aktivistien toimia käsiteltiin 1980-luvun alussa useammassakin oikeudenkäynnissä. Tuomiot olivat sakkoja ja vahingonkorvauksia.

    Miksei toimisi edelleen?

    Tämän päivän ilmastoaktivisteille Ville Komsilla antaa ohjeen, joka noudattaa Koijärvellä toteutettua väkivallattoman toiminnan mallia.

    Luonnonsuojelijat odottelivat rauhallisina poliisin tuloa.Forssan Museo / Hannu Huovilainen

    – Me tarjosimme kahvia – tai ainakin yritettiin tarjota niille, jotka tulivat purkamaan meidän patoa. Koitetaan saada keskusteluvälit niin moneen suuntaan kuin vain pystytään, ei fuskata, eikä uhota ja tehdään havainnolliseksi se, mistä on kysymys.

    Molemmat osapuolet voittivat

    Koijärvi rauhoitettiin kokonaan 1992 ja nykyään se kuuluu EU:n Natura-luonnonsuojeluohjelmaan (242 ha) ja valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Luonnonsuojelijat siis saavuttivat tavoitteensa.

    Myös maanviljelijät ovat tyytyväisiä. Valtio rakensi peltojen suojaksi penkereet ja pumput huolehtivat peltojen pysymisestä kuivina.

    Peltojen pysyminen viljelykelpoisena oli maanviljelijöiden alkuperäinen tavoite. Penkereiden ja pumppujen avulla asia toteutui paremmin kuin mitä alkuperäisellä kuivatussuunnitelmalla olisi saatu aikaan.

    – Kun päästiin sopuun siitä, että järvi pidetään tällä korkeudella ja pellot pumpuilla kuivina, se oli ihan mahtava ratkaisu, kiittelee maanviljelijä Matti Vinnikainen.

    Hän on myös huomannut, että vuosikymmenet ovat paikanneet ne ristiriidat, joita kuivatusta ajaneiden ja järveä suojelleiden koijärveläisten välillä oli.

    Koijärvi on edelleen hyvä lintujärvi

    Neljäkymmentä vuotta sitten Koijärvi luettiin Suomen kolmanneksi parhaaksi lintujärveksi. Tänä päivänäkin se on edelleen hyvä lintujärvi, mutta ei samanlainen kuin ennen, tietää järven linnustoa jo 1960-luvulta lähtien tarkkaillut humppilalainen lintuharrastaja Jouko Alhainen.

    Jouko Alhainen on tarkkaillut Koijärven lintuja 1960-luvulta alkaen. Lajisto on muuttunut, mutta lintuja on yhtä paljon kuin 40 vuotta sitten, sanoo Alhainen.Timo Leponiemi / Yle

    – Lajisto on muuttunut. Kokosukeltajat telkkää lukuun ottamatta ovat poistuneet.

    Tilalle on kuitenkin tullut uusia lajeja.

    – Kosteikon varpuslinnut ja kahlaajat ovat lisääntyneet. Myös joutsen on uusi pesimälaji täällä. Yksilömääräisesti lintuja on varmasti yhtä paljon kuin aiemmin, arvioi Alhainen.

    Lintutorni avaa näkymät

    Koijärvi-liikkeen toiminnan seurauksena Koijärvi tunnetaan nyt koko Suomessa. Neljänkymmenen vuoden takaiset tapahtumat ovat luoneet Koijärvelle brändin, jota Koijärven alueen kylät -yhdistys ylläpitää.

    Uusi lintutorni seisoo jyhkeänä Koijärven rannalla.Timo Leponiemi / Yle

    Tänä päivänä Koijärven linnustoa ja muuta luontoa voi tarkkailla kyläyhdistyksen pari vuotta sitten rakentamasta uudesta lintutornista. Sieltä avautuvat hyvät näkymät järvelle pääpiirteissään samanlaiset näkymät kuin neljäkymmentä vuotta sitten.

    Turvassa järvi ei kuitenkaan ole. Suurin uhka rehevälle järvelle on pikkuhiljaa tapahtuva umpeenkasvu.

    Lue myös: “Menkää hipit töihin!” – Suomalainen ympäristöaktivismi täyttää 40 vuotta

    19 lämpöastetta rikki ensimmäistä kertaa tänä vuonna

    19 lämpöastetta rikki ensimmäistä kertaa tänä vuonna


    Kevään lämpöennätys on taas mennyt rikki. Tällä kertaa Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa mitattiiin 19,3 astetta. Vain muutama tunti aiemmin samassa paikassa mitattiin edellinen ennätys 18,9 astetta. Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo...

    Kevään lämpöennätys on taas mennyt rikki. Tällä kertaa Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa mitattiiin 19,3 astetta. Vain muutama tunti aiemmin samassa paikassa mitattiin edellinen ennätys 18,9 astetta.

    Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo sään jatkuvan tavanomaista lämpimämpänä ja aurinkoa riittävän pääsiäisenä.

    – Heti pääsiäisen jälkeisenä tiistaina tulee olemaan vielä selvästi lämpimämpää.

    Borgström kertoo, että laajoilla alueissa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla sekä Kanta-Hämeessä tullaan pääsemään tulevina päivinä yli 18 asteeseen.

    Puolustusvoimat selvittää kranaattionnettomuuden syytä –rynnäkköpanssarivaunun tykki käyttökieltoon

    Puolustusvoimat selvittää kranaattionnettomuuden syytä –rynnäkköpanssarivaunun tykki käyttökieltoon


    Hätilässä Hämeenlinnassa on aloitettu kranaattionnettomuuden syiden tutkinta. Samalla on päätetty, että tutkinnan aikana BMP-2M-rynnäkköpanssarivaunun tykkiä ei käytetä. Ampumaharjoituksessa Hätilän ampuma-alueella räjähti tiistaina...

    Hätilässä Hämeenlinnassa on aloitettu kranaattionnettomuuden syiden tutkinta. Samalla on päätetty, että tutkinnan aikana BMP-2M-rynnäkköpanssarivaunun tykkiä ei käytetä.

    Ampumaharjoituksessa Hätilän ampuma-alueella räjähti tiistaina sirpalekranaatti panssarivaunun tykin panospesässä. Tapauksessa epäillään joko aseen tai ampumatarvikkeen toimintahäiriötä.

    – Kyseinen panssarivaunu eristettiin välittömästi onnettomuuden jälkeen, kertoo panssariprikaatin esikuntapäällikön sijainen Tommi Marttinen.

    Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.

    Tutkinta vie aikaa

    BMP-2M-panssarivaunua on käytössä vain panssariprikaatissa.

    Vaunussa on 30 millimetrin tykki, jolla kranaatteja ammutaan. Vaunua voi käyttää edelleen harjoituksissa muilta osin. Myös sen konekiväärillä on lupa ampua.

    Tekninen tutkinta voi kestää pitkäänkin, arvioidaan puolustusvoimista.

    KORJATTU 17.4.2019 kello 15:53 panssarivaunun tyyppi oikeaan muotoon sekä Tommi Marttisen titteli.

    Cannonballiin kytkeytyvästä laajasta huumejutusta pitkiä tuomioita

    Cannonballiin kytkeytyvästä laajasta huumejutusta pitkiä tuomioita


    12 syytettyä on saanut vankeustuomiot rikollisjärjestö Cannonballiin kytkeytyvässä laajassa huumerikosjutussa. Ankarin Päijät-Hämeen käräjäoikeuden antamista tuomioista on kolmekymppiselle miehelle langetettu kymmenen ja puoli vuotta ehdotonta...

    12 syytettyä on saanut vankeustuomiot rikollisjärjestö Cannonballiin kytkeytyvässä laajassa huumerikosjutussa.

    Ankarin Päijät-Hämeen käräjäoikeuden antamista tuomioista on kolmekymppiselle miehelle langetettu kymmenen ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta. Tuomio annettin kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä pahoinpitelystä ja kahdesta ampuma-aserikoksesta.

    Yhdelle tekijöistä vankeutta langetettiin kahdeksan vuotta ja kymmenen kuukautta sekä yhdelle seitsemän vuotta.

    Kahden epäillyn osalta syytteet on hylätty. Yksi syytetyistä sai päiväsakkoja.

    Rikokset tehtiin vuosien 2016–2018 aikana. Päijät-Hämeen käräjäoikeus käytti massiivisen vyyhden käsittelyyn useita päiviä.

    Tässä ovat Hämeen vaalipiiristä valitut kansanedustajat: punavihreä voitto on keskustan tappio

    Tässä ovat Hämeen vaalipiiristä valitut kansanedustajat: punavihreä voitto on keskustan tappio


    Hämeen vaalipiirin voittajia olivat sosiaalidemokraatit (neljä paikkaa) ja vihreät (yksi paikka). Molemmat saivat yhden kansanedustajan lisää edellisiin vaaleihin verrattuna. Suurin häviäjä oli keskusta, joka menetti kaksi paikkaa ja sai läpi...

    Hämeen vaalipiirin voittajia olivat sosiaalidemokraatit (neljä paikkaa) ja vihreät (yksi paikka). Molemmat saivat yhden kansanedustajan lisää edellisiin vaaleihin verrattuna. Suurin häviäjä oli keskusta, joka menetti kaksi paikkaa ja sai läpi vain yhden edustajan. Perussuomalaiset ja kokoomus säilyttivät kumpikin kolme paikkaansa ja vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit pitivät molemmat yhden paikkansa.

    Hämeen vaalipiirin tulokset voit tarkistaa laajemmin täältä.

    Äänikuninkaaksi nousi lahtelainen toisen polven kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) 8 323 äänellään ja äänikuningattareksi 7 875 äänen saaliin koonnut uusi kansanedustaja Lulu Ranne(ps.) Hämeenlinnasta.

    Yle

    Tarja Filatov (sd.) Hämeenlinnasta keräsi 7 212 ääntä ja Sanni Grahn-Laasonen(kok.) Forssasta 7 420 ääntä.

    Yle

    LahtelainenRami Lehto (ps.) keräsi 7 299 ääntä ja uutena eduskuntaan nousee asikkalalainen Hilkka Kemppi (kesk.) 3 601 äänen turvin.

    Yle

    OrimattilalainenKalle Jokinen (kok.) nappasi 5 942 ääntä, ja uutena eduskuntaan nousi tiukan kamppailun jälkeen Mirka Soinikoski (vihr.) Hämeenlinnasta 2 310 äänellä.

    Yle

    Johannes Koskinen (sd.) Hämeenlinnasta teki paluun eduskuntaan oltuaan yhden kauden välillä poissa. Koskisen äänimäärä nousi 5 720:een. Aino-Kaisa Pekonen (vas.) Riihimäeltä sai 6 872 ääntä ja jatkaa näin työtään Arkadianmäellä.

    Yle

    Hollolalainen Jari Ronkainen (ps.) keräsi 6 137 ääntä ja loppilaisen Timo Heinosen (kok.) äänipotti oli 5 600.

    Yle

    Viimeiset Hämeen vaalipiiristä läpi menneet ehdokkaat ovat lahtelainen Mika Kari (sd.) 5 676 äänellä ja Päivi Räsänen (ks.) Riihimäeltä äänisaaliilla 6 616.

    Yle

    Lue myös:

    SDP ja vihreät vaalivoittoon Hämeessä, keskustalle rökäletappio: "Panee miettimään, mitä olemme tehneet väärin"

    Koko maan äänestysprosentti nousi 72:een – katso miten ahkerasti sinun kunnassasi äänestettiin

    SDP suurin puolue, aloitti jo uuden hallituksen hahmottelun – Yle seurasi vaali-iltaa hetki hetkeltä

    "Komeita ovat Hämeen emännät" – Sirkka-Liisa Anttila sai Veikko Vennamolta kehut tuoreena kansanedustajana


    Tästä on kyseForssalainen Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) toimi 36 vuotta kansanedustajana.Hän on Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja.Anttila on ollut myös muun muassa maa- ja metsätalousministerinä sekä eduskunnan varapuhemiehenä.Sirkka-Liisa...

    Tästä on kyseForssalainen Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) toimi 36 vuotta kansanedustajana.Hän on Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja.Anttila on ollut myös muun muassa maa- ja metsätalousministerinä sekä eduskunnan varapuhemiehenä.

    Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) siivosi eduskunnassa työhuoneensa hyvissä ajoin. Kotiin hän kantoi 14 laatikollista papereita. Niitä tarvitaan, kun Anttila ryhtyy työstämään kirjaansa.

    Kerrottavaa riittää, sillä eduskunnassa vierähti ennätykselliset 36 vuotta. Kukaan muu naiskansanedustaja ei ole vastaaviin vuosiin yltänyt. Vuosia voisi olla enemmänkin, jos Anttila ei olisi ollut Euroopan parlamentissa vuosina 1996-1999 tai jos hän olisi vielä kerran lähtenyt ehdolle.

    – Ei, paljastuksia ei ole tulossa, Anttila nauraa tulevasta kirjahankkeestaan.

    Entinen kansanedustaja aikoo keskittyä siihen, mitä on nähnyt uransa varrella, miten Suomi ja maailma ovat muuttuneet ja siihen, miten EU:n ministerineuvoston neuvotteluissa ja kabineteissa pärjää.

    Vennamon kehut

    Anttila valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 1983. Kansanedustaja täytti myöhemmin samana vuonna 40 vuotta.

    Nyt vuosikymmeniä myöhemmin, kotinsa pöydän ääressä, Anttila ryhtyy muistelemaan eduskunnassa pitämäänsä neitsytpuhetta. Uuden kansanedustajan ensimmäistä puhetta puhujapöntöstä. Kuukausi oli huhtikuu.

    – Tullessani puhujakorokkeelta paikalleni, kansanedustaja Veikko Vennamo istui etupenkissä ja sanoi kauniisti: "Komeita nämä Hämeen emännät".

    Lausahdus päätyi viikonlopun Ilta-Sanomiin. Seuraavana tiistaina Anttila ja Vennamo tapasivat perustuslakivaliokunnan kokouksessa.

    – Veikko sanoi minulle, että "Kuule Sirkka-Liisa, kotona oleva Sirkka minua moitti koko viikonlopun, että sinä vain ihailet niitä Hämeen emäntiä, mutta sanon tässä, että olen edelleen samaa mieltä".

    Väänäsen ja Virolaisen "opissa"

    Jalat olivat ilmassa, myöntää Sirkka-Liisa Anttila, kun hän ensimmäistä kertaa asteli kansanedustajana ylös eduskunnan portaita. Tunnelmat olivat kaksijakoiset. Ensinnäkin jännitti uusi tehtävä, mutta toisaalta erittäin kova työ palkittiin.

    Johannes muistutti monta kertaa, että vaikka kansa on vaaleissa arvaamatonta, niin "kansaa sie et voi vaihtaa!" Sirkka-Liisa Anttila

    – Olin ollut ehdokkaana jo vuonna 1979 ja tasavallan presidentin valitsijamiehenä Johannes Virolaiselle vuonna 1982. Tämä [eduskuntavaalit 1983] oli toinen valtiollisissa vaaleissa koettu menestys. Se tietysti lämmitti, mutta en sinä päivänä voinut ajatellakaan, että olen yhdeksän vaalikautta eduskunnassa.

    Oppi-isäkseen ja -äidikseen Anttila nimeää puolueestaan Virolaisen ja Marjatta Väänäsen.

    – Johannes muistutti monta kertaa, että vaikka kansa on vaaleissa arvaamatonta, niin "kansaa sie et voi vaihtaa!"

    Kakkostie jäi harmittamaan

    Anttilan eduskuntavuosiin mahtuvat muun muassa pestit maa- ja metsätalousministerinä, varapuhemiehenä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana.

    Kun Anttila pohtii, mihin hän on tyytyväinen, ja mikä on jäänyt harmittamaan, hän nostaa esiin ministerikautensa (2007-2011) ja valtatie kakkosen. Anttila arvioi ministerikautensa sujuneen hyvin.

    – Saimme hyvin monta asiaa eteenpäin kovalla työllä.

    Oleellinen osa työtä oli luottamuksellinen yhteistyö eurooppalaisten ministerien kanssa.

    – Silloin, kun teet yhteistyötä Suomen asioiden puolesta, niin ensimmäinen kysymys pitää olla, miten minä voisin tukea sinun tavoitteitasi. Siitä aloitetaan keskustelu, eikä niin, että mennään omat asiat edellä. Omat asiat tulevat hoidetuksi, kun olet valmis hoitamaan toistenkin asioita.

    Sirkka-Liisa Anttila aikoo kirjoittaa kirjan kokemuksistaan poliitikkona.Tiina Kokko / Yle

    Helsingistä Poriin Forssan ja Lounais-Hämeen kautta kulkevan valtatie kakkosen rahoitus ja kunnostus ovat puolestaan edenneet turhankin hitaasti. Parikymmentä vuotta työtä on tehty yksin ja yhdessä. Aina tie sai vain rippeitä, ex-kansanedustaja harmittelee.

    Jatkuva rahan anelu sai Anttilan huomaamaan, että pienempien seutukuntien asioiden hoitaminen ei ole helppoa tässä maailmassa, jossa kaikki keskittyvät suuriin keskuksiin.

    – Ja keskusten tarpeet ovat aina ensimmäisenä listalla, ja tulevat hoidetuiksi. Pienemmät seutukunnat tarvitsevat omat edustajansa, jos täällä aiotaan pärjätä.

    Tällä hallituskaudella kakkostie vihdoin sai kaipaamiaan miljoonia.

    Lapsenlapset käänsivät pään

    Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Sirkka-Liisa Anttila sai 5 200 ääntä. Hän myöntää, että elätteli vielä ajatusta yhdestä vaalikaudesta, jotta 40 eduskuntavuotta olisi tullut täyteen. Lapsenlapset saivat Anttilan pään kuitenkin kääntymään.

    – "Mamma, jos haluat olla meidän elämässä mukana, niin nyt on se aika", kertoo Anttila käännytyspuheesta.

    Viime vuonna, marraskuun viimeisenä päivänä Antila teki päätöksen. Eduskunta saa jäädä.

    Varmasti olen kaiken sen tehnyt, mitä pystyn. Sirkka-Liisa Anttila

    Anttila kokee olevansa etuoikeutettu: hän on päässyt vaikuttamaan niin suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen kuin eurooppalaiseenkin kehitykseen Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin ministerineuvoston kokousten kautta.

    – Olen erittäin kiitollinen näistä vuosista, mutta sanon myöskin, että kyllä parhaani olen tehnyt. Varmasti olen kaiken sen tehnyt, mitä pystyn.

    Vanhemmat haluavat lisää joustoa työn ja perheen yhteensovittamiseen – perhepolitiikka ei näy vaaleissa, vaikka syntyvyys on romahtanut

    Vanhemmat haluavat lisää joustoa työn ja perheen yhteensovittamiseen – perhepolitiikka ei näy vaaleissa, vaikka syntyvyys on romahtanut


    Tästä on kysePerhepolitiikka ei ole noussut voimakkaasti esiin näissä vaaleissa vaikka syntyvyys Suomessa on romahtanut.Perheet toivovat lisää joustoa perheen ja työelämän yhdistämiseen.Tutkija kaipaa perhepolitiikasta muutakin keskustelua kuin...

    Tästä on kysePerhepolitiikka ei ole noussut voimakkaasti esiin näissä vaaleissa vaikka syntyvyys Suomessa on romahtanut.Perheet toivovat lisää joustoa perheen ja työelämän yhdistämiseen.Tutkija kaipaa perhepolitiikasta muutakin keskustelua kuin puhetta perhevapaauudistuksesta.

    Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeenlinnan yhdistyksen taaperokahvilasssa kymmenkunta parivuotiasta lasta nakuttelee innoissaan rytmikapuloitaan, kun kerhonohjaaja Johanna Laakso alkaa johtaa laulua muurahaisten sopankeitosta. Lauleskelu sujuu kaikilla rennosti isän tai äidin viereltä ja sylistä.

    Taaperokahvila on kaupungin palvelusetelillä tuettua kerhotoimintaa esikouluikäistä nuoremmille lapsille, jotka eivät ole kunnallisessa päivähoidossa. Taaperokahvilan kaltaisiin palveluihin vanhemmat ovatkin tyytyväisiä.

    – Kyllä mä olen tykännyt. Leevi ei ole vielä päiväkodissa, niin täällä näkee vähän muita lapsia ja itse saa tavata muita vanhempia, sanoo Liisa Korhonen puolitoistavuotias Leevi sylissään.

    Pienen lapsen kanssa päivystyksessä odottaminen on tuskallista. Oma terveyskeskuspäivystys lapsille olisi Liisa Korhosen mielestä hieno parannus.Mika Halme / YlePerhepolitiikka on muutakin kuin perhevapaauudistusta

    Eemeli Kuusinen syöttää ruokapöydän ääressä vajaa parivuotiasta Marttia ja myöntää, että olisi vaalien yhteydessä toki enemmänkin voinut puhua lapsiperheiden asioista.

    – Mielestäni lehdissä on ollut perheaiheisia juttuja enemmän kuin mitä on näissä vaalikeskusteluissa ollut, sanoo Kuusinen.

    – Tämä meidän poliittinen keskustelutapa tuntuu olevan sellainen, että siihen mahtuu kerralla aina vain yksi asia ja aiemmat, sinänsä tärkeät asiat tuppaavat unohtumaan, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula.

    Kontula pitää vaalien alla esiin nousseita perhepolitiikkaa käsitteleviä keskusteluita varsin suppeina. Hän kummastelee sitä, että perhepolitiikka-aiheiset puheet ovat nyt liittyneet lähes yksinomaan perhevapaauudistukseen.

    – Ikään kuin vain sillä olisi merkitystä, eikä lainkaan perheille maksettavilla tulonsiirroilla, sanoo Kontula.

    Puoluejohtajat väittelivät perhevapaaudistuksesta viimeksi eilen Ylen vaalitentissä.

    "Tämä toive ei koske minua henkilökohtaisesti, mutta monelle lapsiperheelle se aiheuttaa ongelmia, jos ei löydy vakituista työtä," sanoo Eemeli Kuusinen.Mika Halme / Yle

    Kontulan mukaan suunnitellulla perhevapaauudistuksella on hyvä tarkoitus ja myös isät itse toivovat, että isien perhevapaita lisättäisiin. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että perhevapaauudistuksella tarkoitetaan eri puolueissa hyvin eri asioita.

    Kaikkia perhevapaauudistuksen näkökulmia ja vaikutuksia ei Kontulan mukaan liioin ole käsitelty vaalikeskusteluissa selkeästi.

    – Monet perhevapaauudistuksen ehdotukset sisältäisivät sen, että köyhiltä perheiltä vietäisiin tukia pois. Tätähän ei ole oikein ymmärretty ottaa esiin näissä keskusteluissa, sanoo Kontula.

    Perheet kaipaavat joustoa

    Viime syksynä ilmestyneen Väestöliiton perhebarometrin mukaan suomalaiset lapsiperheet haluavat jatkossakin itse päättää millä tavalla he käyttävät esimerkiksi vanhempainvapaat ja hoitovapaat.

    – Ei todellakaan haluta, että esimerkiksi puolueet tai eduskunta päättäisi heidän puolestaan sitä asiaa, sanoo tutkimusprofessori Kontula.

    Perheiden tarve joustavuuteen työelämän ja perheen palapelissä on niinikään perhebarometrin kärjesssä. Myös hämeenlinnalaisessa taaperokahvilassa aihe nousee esiin.

    – Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voisi olla joustavampaa. Se on aika vaikea monessa työpaikassa sovitella, jos on useampi työntekijä, joka ei ole täyttä työpäivää töissä. Se voi mennä hankalaksi, sanoo pienen Ilonan äiti Jenni Lehtilä.

    Vuosi ja yhdeksän kuukautta vanha Martti Kuusinen leikkii taaperokahvilassa kerran viikossa.Kati Turtola / Yle

    Tutkimusprofessori Osmo Kontula sanoo, että joustavuus tarkoittaisi muun muassa sitä, että perhe- ja hoitovapaita olisi oltava mahdollista käyttää nykyistä enemmän jaksottaisesti ja osa-aikaisesti.

    – Nyt on tietty määrä kuukausia, jotka pitäisi päätoimisesti ja kokoaikaisesti käyttää. Haluttaisiin, että sitä voisi enemmän tilannekohtaisesti jaksotella, sanoo Kontula.

    Eemeli Kuusinen hoitaa Martti-poikaansa tällä hetkellä kotona

    – Vaimo oli hoitovapaalla ensimmäisen vuoden ja minä olen nyt tämän toisen vuoden. Olisi tarkoitus, että Martti menee päivähoitoon sen jälkeen, kertoo Kuusinen.

    Lue myös: 4 turhautunutta opiskelijaa kertoo, miksi he epäröivät lapsen hankkimista

    Näiden kuuden lajin suojeleminen voisi estää Suomen luonnon köyhtymisen –

    Näiden kuuden lajin suojeleminen voisi estää Suomen luonnon köyhtymisen – "Ei luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ole vaikeaa"


    Hömötiaisen laulua ei kuulu. Tietokirjailija ja tutkiva toimittaja Juha Kauppinen yrittää kuunnella korvat höröllään. Vain teiden humina kuuluu kaukaa. Huhtikuinen räntäsade leijailee hiljalleen. Ei ole ihme, että laulua ei kuulu. Huonolla...

    Hömötiaisen laulua ei kuulu. Tietokirjailija ja tutkiva toimittaja Juha Kauppinen yrittää kuunnella korvat höröllään. Vain teiden humina kuuluu kaukaa. Huhtikuinen räntäsade leijailee hiljalleen.

    Ei ole ihme, että laulua ei kuulu. Huonolla kelillä linnut ovat metsissä hiljempaa. Mutta toinen syy on, että hömötiaisten määrä on romahtanut Suomessa. Vähän yli kymmenessä vuodessa kannasta on kadonnut puolet. Muutos on dramaattinen, kun kyseessä on tavallinen metsien laji.

    Hömötiainen luokiteltiin vielä vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa elinvoimaiseksi lajiksi. Vuonna 2015 se sai luokituksen vaarantunut, ja nyt julkaistussa arviossa hömötiainen on jo erittäin uhanalainen.

    Elämän monimuotoisuus ei ole koskaan identtistä kahdessa eri paikassa. Ei ole olemassa kahta keskenään täysin samanlaista suota tai metsää. Pohjoinen havumetsävyöhykkeemme muuttaa muotoaan koko matkan Oslosta Nova Scotiaan, Norjasta Kanadan itärannikolle. Juha Kauppinen

    Kauppinen on harrastanut luontoa 30 vuotta. Jo 10-vuotiaana hän pyöräili ja kiikaroi lintuja täällä Hämeenlinnan naapurikunnassa Hattulassa. Lapsuuden mökki sijaitsi tämän metsän lähellä.

    – Näissä metsissä näin ja kuulin elämäni ensimmäisiä varpuspöllöjä, pyitä, hiirihaukkoja ja mehiläishaukkoja. Nuo kaikki lajit ovat sittemmin taantuneet, ja ne on 2000-luvulla luokiteltu uhanalaisiksi, Kauppinen kertoo.

    – Se että vaalitentissä mainitaan hömötiainen, on kommentaattorien mielestä vitsi. Se kuvastaa luonnon monimuotoisuuden asemaa suhteessa ihmisen toimintaan, jos vitsiksi riittää se, että joku mainitsee hömötiaisen, Kauppinen sanoo.Nella Nuora / Yle

    Lapsuuden metsästä pieni palanen, muutama hehtaari, on säilynyt lähes luonnontilaisena. Vihreän sävyt loistavat laidasta laitaan, valtavat kuuset kaartuvat polun ylle. Harvat pystyssä olevat lahopuut on käytetty tehokkaasti hyödyksi; näyttäisi siltä, että palokärki, käpytikka ja hömötiainen ovat hakanneet pesäkolonsa samaan runkoon, eri korkeuksille kuin luonnon omaksi kerrostaloksi.

    Mutta puuttomia hakkuuaukkoja on siellä täällä. Iso osa metsästä on harvennettu. Saman kokoisia männyn runkoja seisoo harvakseltaan kangasmaalla. Aluskasvillisuus puuttuu. Kauppinen ei halua syytellä metsänomistajaa lapsuuden maisemansa tuhoamisesta. Hän lohduttautuu sillä, että edes pieni osa vanhasta metsästä on jäljellä. Silti huolettaa.

    – Metsän eläimet eivät tunnista tällaista enää metsäksi, Kauppinen sanoo.

    Metsäluonnon yksipuolistuminen ja pirstaloituminen ovat suurin syy lajiemme uhanalaisuuteen.

    Suomessa avohakattiin vuonna 2017 jalkapallokentän verran metsää joka toinen minuutti. Etelä-Suomessa luonnontilaisia metsiä on vain muutama prosentti pinta-alasta. Juha Kauppinen

    Juuri julkaistussa kirjassaan Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista Kauppinen puhuu tavallisuuden katoamisesta. Enää uhanalaisia lajeja eivät ole ainoastaan saimaannorppa, susi tai ahma. Monet ennen runsaat ja koko Suomessa tavalliset lajit ovat vähentyneet nopeasti. Näin on käynyt hömötiaisen lisäksi esimerkiksi varpuselle, pajusirkulle, selkälokille, ketoneilikalle ja meritaimenelle.

    – Se on merkki ekosysteemin isosta mullistuksesta, jotka ovat aina arvaamattomia.

    Joka yhdeksäs Suomen luonnon eliölajeista on uhanalainen, ja uhanalaistuminen kiihtyy koko ajan. Suomen selkärankaisista eläimistä lähes kolmasosa on uhanalaisia. Suurin osa äärimmäisen tai erittäin uhanalaisista lajeista on lintuja, kuten tunturipöllö, peltosirkku, kuningaskalastaja, suokukko, tervapääsky, piekana, huuhkaja, selkälokki, varpunen, haahka ja viherpeippo.

    – Se, että koko ajan häviää lajien paikallisia populaatioita, on iso riski. Ekosysteemit ovat monimutkaisia ja laajoja kokonaisuuksia. Tunnetaan tapauksia, joissa yhden lajin poistuminen tai uuden lajin tuleminen on aiheuttanut isoja mullistuksia, Kauppinen sanoo.

    Todennäköisesti käpytikka on nakuttanut useamman kolon koivupökkelöön Hattulan metsissä.Nella Nuora / YleMiten kuusi lajia voi pelastaa monimuotoisuuden?

    Kauppisen kirja kertoo Suomen luonnon monimuotoisuudesta ja sen hupenemista. Siinä on kuusi päähenkilöä: kultasirkku, kuukkeli, ruusuruohomaamehiläinen, isonuijasammal, taimen ja jääleinikki.

    – Nämä kuusi lajia ovat herkkiä spesialistilajeja, joiden häviäminen liittyy isoihin kehityskulkuihin. Niiden hupeneminen selittää myös kymmenien muiden lajien köyhtymistä ja ekostysteemien muutosta, Kauppinen selittää.

    Hänen mukaansa pelkästään näiden kuuden lajin suojeleminen voisi pelastaa ison osan suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta.

    – Ei luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ja köyhtymisen estäminen ole vaikeaa. Otetaan vain muutama laji ja katsotaan, että ne esiintyvät luonnollisilla elinalueillaan elinvoimaisina. Silloin olisi rikkaita ekosysteemejä, Kauppinen selittää.

    Nämä kuusi lajia ovat eräänlaisia sateenvarjolajeja. Niiden suojelulla suojellaan monia muita lajeja. Mutta: Jotta näin kävisi, lajit pitäisi Kauppisen mukaan suojella ehdoitta, jopa ohi ihmisten etujen.

    – Jos asettaisimme nämä eliölajit kaiken muun toiminnan yläpuolelle ja päättäisimme, että mikään mitä teemme ei vähennä näitä lajeja, niin se veisi luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ihan hirveän paljon paremmalle tolalle.

    Kuulostaa yksinkertaiselta.

    Mutta aivan yksinkertaista se ei tietenkään ole. Elinkeinotoimintamme pitäisi suunnitella niin, että lajien elinolosuhteita ei enää heikennettäisi. Se vaatisi esimerkiksi todella radikaaleja tekoja metsien talouskäytössä.

    – Kun lajin säilyttäminen ja elinkeinotoiminta asetetaan vastakkain, elinkeinotoiminta voittaa aina. Aina voidaan sanoa, että se on vain yksi populaatio, että onhan näitä populaatioita. Mutta kaikki populaatiot ovat vain yksittäisiä, ja lopulta tulee vastaan se viimeinen.

    Kuukkelit eivät tiedä, kiihdyttääkö niiden asuttamien metsien hakkuita selluntuotanto vai energiantuotanto ja onko kyse pää- vai sivuvirroista. Mutta metsät vähenevät, sen ne huomaavat. Juha Kauppinen

    Kauppisen kuudella avainlajilla on jokaisella omat häviämisen syynsä, kuten liika metsästys, elinympäristöjen tuhoaminen tai ilmastonmuutos. Jokainen laji edustaa myös omaa elinympäristöään. Moni niistäkin on uhanalainen.

    – Kuudella lajilla ei tietenkään koko luontoa pelasteta, koska joukossa ei ole monien tärkeiden elinympäristöjen lajeja, kuten meriekosysteemien, kallioketojen tai lähteiden lajeja.

    Kauppisen ajatusleikissä, jossa nämä kuusi avainlajia asetetaan kaiken muun edelle, tehtäisiin näin:

    Isonuijasammalen säilymiseksi suojeltaisiin Suomen vähät lettosuot, jotka ovat isonuijasammalen elinpaikkoja ja ennallistettaisiin aiemmin ojitettuja soita.Kuukkelille synnytettäisiin yhtenäisiä, luonnontilaisia metsäalueita jättämällä metsiä hieman nykyistä enemmän kokonaan metsätalouden ulkopuolelle.Taimenille vapautettaisiin jokia, poistettaisiin joiltakin reiteiltä vesivoimaloiden patoja ja muita vaellusesteitä.Ruusuruohomaamehiläiselle synnytettäisiin lisää ketoja ja niittyjä, joilla ruusuruohot, sen ravintokasvit, voisivat kasvaa. Tämä auttaisi myös satoja muita keto- ja niittylajeja.Kultasirkun on vienyt Kiinan ja Kaakkois-Aasian massiivinen pikkulintupyynti. Sitä suitsittaisiin ja lopetettaisiin kosteikkojen raivaaminen Venäjällä kultasirkkujen muuttoreitin varrella.Jääleinikki on katoamassa ilmaston lämpenemisen takia, joten se vaatisi ilmastotoimia, lämpenemisen torjuntaa.Kauppisen lapsuuden metsässä on vielä luonnontilaisen kaltaisia osia ja tällaisia tiheitä, varttuneita talousmetsiä, jotka myös kelpaavat metsälinnuille.Nella Nuora / YleLuonnon suojelu on ihmisen suojelua

    Mitä väliä on sillä, jos hömötiainen katoaa?

    Virallinen vastaus on, että Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla estämään monimuotoisuuden katoamisen, siinä onnistumatta. Kauppisen oma vastaus on kirjan pituinen: 350 sivua.

    – Minua vaivasi se, että en osannut selittää mitä pahaa on siinä, että monimuotoisuus hupenee.

    Ihminenkään ei elä ilman ekosysteemejä. Siksi luonnon suojeleminen on lopulta myös ihmisen suojelua. Lajien ja ekosysteemien olemassaolo takaa oman olemassaolomme.

    – Elinympäristöstämme tulee meille sitä huonompi paikka elää, mitä enemmän lajeja katoaa. Esimerkiksi tuholaishyönteisten massaesiintymiset voivat olla katastrofaaliset seuraavan 20 vuoden aikana, ja joudutaan esimerkiksi käyttämään paljon myrkkyjä, jos lintuja ei enää ole syömässä hyönteisiä.

    Ja vaikka ekosysteemit palautuisivatkin, niin kuin ne ovat tehneet sukupuuttoaaltojen jälkeen, se kestää miljoonia vuosia.

    – Säilymme ehkä hengissä, vaikka hyönteiset katoaisivat. Mutta haluammeko sellaista elämää? Haluammeko elää ilman luontoa?

    Nella Nuora / Yle

    Sitaattinostot ovat otteita Juha Kauppisen kirjasta Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista.

    Lue myös:

    Mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet? Tältä sivulta voit tutkia selkärankaisten lajien tilannetta. Jokaisen lajin kohdalta näet uhanalaistumisen syyt sekä tulevaisuudessa vaikuttavat uhkatekijät.

    Papukaijamerkit historiaan, nyt tulevat osaamismerkit – Hämeenlinnassa oppilaista koulitaan digitaitureita

    Papukaijamerkit historiaan, nyt tulevat osaamismerkit – Hämeenlinnassa oppilaista koulitaan digitaitureita


    Tästä on kyseHämeenlinnassa peruskoululaiset oppivat digitaitoja osaamismerkkien avulla.Merkit on jaettu neljään ryhmään, jotka ovat käytännön taidot, turvallinen toiminta, tutkiva ja luova työskentely sekä vuorovaikutus.Oppilasagentit...

    Tästä on kyseHämeenlinnassa peruskoululaiset oppivat digitaitoja osaamismerkkien avulla.Merkit on jaettu neljään ryhmään, jotka ovat käytännön taidot, turvallinen toiminta, tutkiva ja luova työskentely sekä vuorovaikutus.Oppilasagentit auttavat digitaitojen opettamisessa.

    Hämeenlinnaan on kehitetty osaamismerkit peruskoulun oppilaiden tieto- ja viestintätaitojen kehittämiseksi. Merkeillä motivoidaan oppilaita digitaitojen harjoitteluun.

    Sami Heino on Hämeenlinnan kaupungin digitutorkehittäjä ja opettaja. Hän on ollut kehittämässä osaamismerkkejä yhdessä kaupungin muiden tieto- ja viestintäteknologiaryhmän jäsenten kanssa.

    – Tämä halutaan tuoda kaikille kouluille ja kaikkiin luokkiin arkipäiväiseen käyttöön, Heino kertoo.

    Osaamismerkit ovat Hämeenlinnan tapa kehittää oppilaiden taitoja. Vastaavia merkkejä ei ole muualla Suomessa ainakaan peruskoulun puolella, mutta kunnat miettivät vastaavanlaisia tapoja opettaa digitaitoja.

    Osaamismerkit lisäävät oppilaiden digiosaamista

    Hämeenlinnan peruskoulun oppilaat voivat suorittaa osaamismerkkejä Moodlen eli avoimen oppimisalustan kautta.

    Merkit kerätään rehellisesti “rasti ruutuun” -menetelmällä, vaikka vapaa-ajalla. Opetussuunnitelman suuret otsikot on saatu tiivistettyä merkeiksi, jotka auttavat ymmärtämään opetussuunnitelman laajat käsitteet.

    Osaamismerkkejä on yhteensä 16, joka ryhmässä neljä kappaletta. Ryhmät on nimetty englanniksi skills, safety, explore ja connect. Skills-merkki tarkoittaa käytännön taitoja, safety-merkki tarkoittaa turvallista toimintaa, explore tutkivaa ja luovaa työskentelyä ja connect vuorovaikutusta.

    Osaamismerkit auttavat oppilasta tunnistamaan, kun hän hyödyntää digitaitojaan.

    – Jos tehdään vaikka esitelmä Norjasta, siinä opetellaan monenlaisia asioita: tiettyjen ohjelmistojen käyttöä, tiedonhankintaa ja tekijänoikeuksia, Sami Heino selittää.

    .

    Toisen asteen oppilaitoksissa digitaaliset taidot ovat jo isossa roolissa.Mikko Koski / Yle

    Lisäksi on yksi lisämerkki oppilasagentteina toimineille oppilaille. Oppilasagentit ovat oppilaita, jotka ovat kiinnostuneet tekniikasta ja heillä on tietoa ja taitoa auttaa opettajia opetustilanteissa ja muissakin tilanteissa.

    Palaute ja keskustelut tärkeä osa kehitystä

    Tämä vuosi on ollut osaamismerkkien sisäänajovuosi. Palautetta ja mielipiteitä kerätään oppilailta ja opettajilta.

    Suunnitelmissa on, että vastaavanlaisia kursseja rakennettaisiin myös opettajille. Tekninen maailma kehittyy nopeasti, joten osaamismerkkienkin kehittäminen jatkuu vielä.

    Koulusta riippumatta kaikilla oppilailla olisi hyvä olla hallussa samat taidot ammattikouluun tai lukioon mennessä. Jotta voitaisiin kehittää varsinkin yläkoulujen osaamismerkkejä, on tehtävä yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa. On tärkeää tietää, mitä oppilaitokset vaativat uusilta oppilailta tietokoneen käytöstä.

    Taitoja tarvitaan

    Oppilasagentit ovat esimerkiksi Kaurialan koululla opettaneet oppitunnin verran 7.-luokkalaisia Hämeenlinnan perusopetuksen Airo-pilvityöpöydän ja pikanäppäinten käytössä. Näin seiskaluokkalaiset oppilaat voivat saada itselleen osaamismerkin.

    Joillekin oppilaille oppilasagentin opetus on helpompaa sisäistää kuin opettajan opetus, ainakin digiopetuksessa.

    Mielestäni osaamismerkki on hyvä tapa oppia digitaitoja, joita tulen tarvitsemaan myös jatkossa.

    Jutun kirjoittaja, oppilasagentti Aleksi Kokkonen Kaurialan koulun 8 A-luokalta oli Yle Hämeenlinnan toimituksessa TET-harjoittelussa.

    Amputoidut raajat ja pissapurkit lämmittävät taloja palaessaan, ennen sappikivet saattoi saada muistoksi – mietitkö verinäytteesi kohtaloa?

    Amputoidut raajat ja pissapurkit lämmittävät taloja palaessaan, ennen sappikivet saattoi saada muistoksi – mietitkö verinäytteesi kohtaloa?


    Tästä on kyseKysyimme sairaalassa syntyvän ihmisperäisen jätteen kiertokulkua Etelä-Savon, Pirkanmaan sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiireistä.Näiden alueiden sairaaloissa syntyvät ihmisestä otetut osat päätyvät poltettavaksi...

    Tästä on kyseKysyimme sairaalassa syntyvän ihmisperäisen jätteen kiertokulkua Etelä-Savon, Pirkanmaan sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiireistä.Näiden alueiden sairaaloissa syntyvät ihmisestä otetut osat päätyvät poltettavaksi jätteenpolttolaitoksille Riihimäelle tai Vantaalle.Vielä muutama vuosi sitten sairaalajätettä haudattiin kaatopaikoille.Jotkut potilaat ovat pyytäneet leikkauksestaan muistoksi omat sappi- tai munuaiskivet.

    Suurin osa meistä joutuu joskus pistäytymään joskus lääkärillä näytteenottoa varten. On verikokeita, virtsanäytteitä ja nieluviljelmiä. Luomileikkauksia, kynnen irrottamista, hampaan poistoa – puhumattakaan isommista asioista, kuten amputaatiosta.

    Minne veremme matkustaa, kun laboratoriotutkimukset on tehty? Kuka miettii nielurisojemme loppusijoitusta, ja minne päätyvät lukuisat virtsanäytteet, joita sairaaloissa kertyy?

    Paavo Niutanen on kuvannut omat munuaiskivensä tarkkaan. Kyseessä on tällä kertaa valomikroskooppi kuva noin kymmenkertaisella suurennoksella.Paavo Niutasen arkisto.

    Eräänä päivänä 15 vuotta sitten jyväskyläläinen Paavo Niutanen havaitsi itsessään hirvittävää kipua kesken työpäivän. Mies ajatteli kuolevansa kipuun ja päätti lähteä sairaalaan.

    Siellä selvisi, että kyseessä oli munuaiskiven aiheuttama kipu. Sitä on kuvailtu kovimmaksi kivuksi mitä sairaus voi aiheuttaa (Ilta-Sanomat).

    Mutta se oli vasta ensimmäinen kerta. Niutanen, nykyisin 72-vuotias eläkkeelle jäänyt biologi, sai kokea munuaiskivikohtauksia vielä kaksi kertaa.

    Ja jokaisesta kerrasta kiviä on myös tallessa.

    Kivistä viimeisimmän hän sai lääkäriltä Jyväskylässä. Hoitaja ei ensin meinannut luovuttaa kiveä, sillä sitä haluttiin analysoida, mutta Niutanen kysyi asiaa vielä tutulta lääkäriltä.

    – Lääkäri sanoi, että sinun kivihän se on, ilman muuta, Niutanen toteaa.

    Niinpä Niutasella on munuaiskiviään näyteputkilossa kotona, kolmena kappaleena. Biologina Niutanen halusi valokuvata jokaisen niistä, ja on myös kullannut ne elektronimikroskoopilla käsittelyä varten.

    Veri saa kiehua, ainakin sairaalajätteen loppusijoituksessa. Verinäytteet nimittäin poltetaan henkilötunnuksineen kovassa lämmössä.AOP

    Sairaalajätteen nykyinen kiertokulku on paitsi monimutkainen, myös yllättävän tuore käytännöiltään.

    Mutta vieläkö osia itsestään voi saada lääkäristä mukaan? Ja miksi vanhoilta kaatopaikoilta voisi löytää ihmisjäänteitä?

    Voiko joku nyysiä koeputkiloni?

    Sairaalajätteen loppusijoittamisen ei selvästi oleteta olevan lähtökohtaisesti maailman kiinnostavin aihe, ainakaan ammattilaispiirien ulkopuolella. Siksipä sairaalainsinööri Esa Särkimäki ensin ihmettelee asiasta kyselemistä puhelimessa.

    Lopulta hän kuitenkin tulee siihen tulokseen, että asiasta on erinomaisen hyvä tiedottaa, sillä ihmisten mielikuvat eivät vastaa totuutta.

    – Aika ajoin sanotaan, että "kun teillä siellä sairaalassa poltetaan jätteitä" – emme ole polttaneet niitä täällä noin 30 vuoteen. Ei isoissa sairaaloissa ole enää polttolaitoksia, Särkimäki toteaa.

    Neulat ja ruiskut ja muu riskijäte toimitetaan astiaan, jonne ei pääse enää kajoamaan.Jaana Polamo / Yle

    Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ympäristöasiantuntija Minna Salonen on törmännyt erikoisiin käsityksiin aiheesta. Hän kertoo omien kaveriensa olettaneen, että kaikki jäte poltetaan suuressa roviossa.

    Totuus on huomattavasti kliinisempi.

    – Kun verinäytettä ei enää tarvita, se pakataan muiden vastaavien kanssa isoon riskijäteastiaan. Kun se on täyttynyt ja kansi asetetaan, sitä ei pysty enää avaamaan. Kylkeen lyödään tarra, joka kertoo, että astia sisältää biologista jätettä, Salonen selittää.

    Lopulta koko loota kuljetetaan jätehuoneeseen ja sieltä jätekonttiin, jonka jäteurakoitsija noutaa polttolaitokselle. Suomessa tällaisia polttolaitoksia on vain muutamia, ja Etelä-Suomen alueella ne sijaitsevat Vantaalla ja Riihimäellä. Niillä on erityinen ympäristölupa sairaalajätteen polttamista varten.

    Minna Salonen on ympäristöasiantuntija Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hän kävi vastikään tutustumassa Fortumin polttolaitokseen Riihimäellä, jossa sairaalasta tulevaa erityisjätettä saa polttaa jonkin verran kotitalousjätteen joukossa. Jaana Polamo / Yle

    Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa sairaalajätteille toivotetaan hyvää matkaa Riihimäelle, Keski-Suomessa taas Vantaalle.

    Tosin Pirkanmaalla jätteiden loppusijoitus on tarkemmin eriteltyä: amputoidut raajat ja muu tunnistettava jäte lähetetään Riihimäelle, kun taas esimerkiksi veri-, virtsa- ja ulostenäytteet ja kudosjätteet päätyvät paikalliseen jätepolttolaitokseen.

    Tampereen yliopistollisessa sairaalassa näyteputkilot saavat ensin lentävän lähdön sairaalan sisällä. Suurin osa näyteputkiloista kuljetetaan siellä putkipostilla, vanhanaikaisella systeemillä, jossa kapselit menevät sisäisessä postissa paikasta A paikkaan B alipaineen avulla.

    – Kapseli mennä vilistää pitkin kellareita ja kerroksia oikein reipasta juoksuvauhtia, ja menee suoraan perille laboratorioon, Särkimäki kuvaa.

    Erilaiset eritteet ja muut kulkevat siis putkissa pitkin käytäviä potilaiden huomaamatta. Särkimäki kuvailee putkipostia tietoturvalliseksi, sillä nopeasti kiitävään pakettiin ei pääse matkan varrella kajoamaan, eikä matka kestä kauaa.

    Osa näytteistä menee kuitenkin apostolinkyydillä eli laboratorionhoitajan kärräämänä ja valvomana laboratorioon asti. Kaikki kolme sairaanhoitopiiriä kertovat, että koska näytteet sijoitetaan tietoturvallisiin jäteastioihin, kukaan ei pääse kähveltämään niitä.

    Jos joku visionäärinen voro siis tahtoisi varastaa virtsanäytteen, hänen täytyisi kähveltää se esimerkiksi näytteenottovaiheessa. Se kuulostaa aika epätodennäköiseltä.

    Kolera, apinarokkovirus ja pari latinankielistä tautia

    Polttaminen takaa sen, ettei kenenkään tulevaisuudessa tarvitse pelätä törmäävänsä ihmisperäisiin osiin tai näytteisiin kaatopaikkojen kerrostumissa.

    Vielä muutama vuosi sitten sairaalajäte – amputoiduista raajoista verinäytteisiin – kuskattiin kaatopaikalle haudattavaksi. Käytännön muuttuessa joillakin paikkakunnilla jätteitä sai yhä kuljettaa kaatopaikalle poikkeusluvalla. Esimerkiksi Kokkolassa havahduttiin toissavuonna siihen, että verinäytteitä henkilötunnuksineen löytyi kaatopaikan riskijäteosion liepeiltä.

    Oma lukunsa ovat sellaiset näytteet, jotka on otettu tarttuvaa tautia sairastavasta ihmisestä.

    Esa Särkimäki kertoo, että tartuntavaarallisiksi taudeiksi luokitellaan tässä mielessä muutamia, kuten SARS, lintuinfluenssat, ebola, verenvuotokuume, apinarokkovirukset, kolerat, Creutzfeldt–Jakobin tautipotilaan hermokudokset sekä "muutama latinankielinen juttu".

    Tartuntavaarallisilla taudeilla saastuneita näytteitä tavataan harvoin, ja tähän mennessä ainakin Pirkanmaalla kyse on yleensä ollut epäilyistä. Niihin kuitenkin suhtaudutaan Särkimäen mukaan samalla tavalla kuin tautiin. Käytäntö on tiukka.

    Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ravinto- ja siivouspäällikkö Marjukka Hokkanen kertoo, että esimerkiksi amputoidut raajat säilötään ensin pakkaseen ennen kuljetusta poltettavaksi.Kalle Purhonen / Yle

    Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ravinto- ja siivouspäällikkö Marjukka Hokkanen kertoo, että riskijäte-termin alle taas luokitellaan kaikki aines, jossa on infektio. Sellainen vaatii aina huolellisen käsittelyn.

    – Sairaalassa yleensä jo veri on sellaista. Kaikki eritteet vaativat oman toimenpiteensä, ettei mikään tauti pysty leviämään, Hokkanen sanoo.

    Lisäksi jätteet voidaan tarvittaessa hygienisoida kuumakäsittelemällä, jotta mikään mikrobi ei pääse rellestämään.

    Laitetaanko sappikivet kotipakettiin?

    Kun näytteistä on selvitty, voidaan pohtia isompien asioiden kohtaloa. Kenen omaisuutta ihmisestä irrotetut osat lopulta ovat?

    Sairaaloista kerrotaan, että ihmisperäiset jätteet lajitellaan tunnistettaviin ja tunnistamattomiin. Tunnistettavia ovat kaikki sellaiset palaset, josta näkee, mikä se on, kuten esimerkiksi sormenpää. Tunnistamatonta on kaikki, mistä ei voi suoraan sanoa, mikä osa on kyseessä.

    Kaikki päätyvät kuitenkin lopulta uuniin.

    Järki toki sanoo, että kudoksen tai sormen paikka ei ole palkintopokaalihyllyllä kotona, mutta käytännössä tilanne ei vaikuta mustavalkoiselta. Valviran ylitarkastaja Silja Särkijärven mukaan terveydensuojelulaissa (Finlex) kerrotaan käytännössä vain, ettei jätteidenkäsittelyä voi hoitaa terveydelle haittaavalla tavalla.

    Nykyään munuaiskiviä tuskin annetaan potilaille yhtä auliisti kuin Paavo Niutaselle aikanaan, mutta Minna Salonen kertoo, että ennen asiat hoidettiinkin hiukan toisella tavalla.

    – Joskus ihmiset olivat todella kiinnostuneita ottamaan sappikiviä mukaansa. Mutta enää niitä ei saa, varmasti terveydensuojelulakikin estää sen, Salonen kertoo.

    Irtoraajoja ei saa sairaalasta mukaansa, mutta maailmalla on tapauksia, jossa vaikkapa amputoidulle varpaalle on löydetty uusia käyttötarkoituksia.Jaana Polamo / Yle

    Ehdotonta kieltopykälää on vaikea saada kenestäkään irti, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä, että kukaan saisi irtoraajojaan tai muita osia mukaansa sairaalasta. Maailmalla on tosin erilaisia esimerkkejä: Kanadan Yukonissa on tyystin älyvapaa baari, jonka "Sourtoe cocktail" -drinkkiin kuuluu ihkaoikea ihmisvarvas (CBC news).

    Salonen selventää, että viranomaiset eivät voi aiheuttaa tilannetta, jossa yksilö esimerkiksi sairastuisi omasta näytteestä kotonaan – edes omalla vastuullaan.

    Mutta poikkeuksia selvästi tehdään. Salonen kertoo, että esimerkiksi joitakin istukoita on ilmeisesti lähtenyt synnytyslaitokselta asiakkaiden matkaan.

    Myös Särkimäki pohtii, että asiasta on varmasti jokin lakipykälä, mutta hoksaa poikkeuksen:

    – Napanuoran pätkän saa ainakin viedä kotiin kun on leikannut sen, hän sanoo.

    Keskustelu on auki 12.4.2019 klo 10:00 asti.

    Vaalibudjetteja availtu ennakkoon Hämeessä – osa ehdokkaista maksaa kaiken itse, osa saa tukea

    Vaalibudjetteja availtu ennakkoon Hämeessä – osa ehdokkaista maksaa kaiken itse, osa saa tukea


    Tästä on kyseOsa hämäläisistä edokkaista on ilmoittanut ennakkoon vaalirahansa määrän.Tähän mennessä ilmoittaneista isoimmat budjetit ovat keskustan Hilkka Kempillä ja Martti Taljalla sekä vihreiden Juha Tapiolalla.Ehdokkailta ei...

    Tästä on kyseOsa hämäläisistä edokkaista on ilmoittanut ennakkoon vaalirahansa määrän.Tähän mennessä ilmoittaneista isoimmat budjetit ovat keskustan Hilkka Kempillä ja Martti Taljalla sekä vihreiden Juha Tapiolalla.Ehdokkailta ei edellytetä vaalirahailmoituksen tekemistä ennakkoon.

    Hämeen vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaista suuri osa liikkuu vaalikentillä maltillisella budjetilla. Ehdokkaiden vapaaehtoiset vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset näkee vaalirahoitusvalvonta.fi-sivustolta.

    Ennakkoilmoituksen antaneista suurimmilla kukkaroilla Hämeessä ovat liikkeellä keskustan Hilkka Kemppi ja Martti Talja sekä vihreiden Juha Tapiola.

    Hilkka Kempin ennakkoilmoitettu vaalirahoitus on 48 000 euroa, josta Kemppi maksaa itse 10 000 euroa. Se on toistaiseksi ilmoitetuista budjeteista suurin.

    Vihreiden Juha Tapiolan ilmoitettu vaalibudjetti on toistaiseksi toiseksi suurin Hämeessä. Lähes 45 000 euron budjetista Tapiola maksaa suurimman osan itse.

    Martti Taljan budjetti on 36 000 euroa, josta hän pulittaa 28 000 euroa.

    Keskustan Juha Rehulan ennakkoilmoitettu vaalirahoitus on 30 000 euroa. Rehulan oma rahallinen panos vaaleihin on 2 000 euroa.

    Myös Sdp:n Sirkku Hildénin ennakkoilmoitus on 30 000 euroa.

    Monet maksavat lähes kaiken itse, toiset saavat tuntuvaa tukea

    Yli 20 000 eruon budjeteilla on vaaleissa mukana muun muassa vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen. Pekosen ennakkoilmoitus on 23 000 euroa, josta Pekonen maksaa itse vajaat 3 000.

    Sosialidemokraattien Tarja Filatovin vaalirahoitus on 21 600 euroa. Omia varojaan Filatov käyttää vajaat 6 000 euroa.

    SDP:n Johannes Koskinen on ilmoittanut vaalirahakseen 27 000 euroa, josta hän maksaa itse 23 000.

    Yli 20 0 000 euron vaalikassan ylittäjiin kuuluu myös keskustan Timo Kaunisto 21 000 euron budjetillaan. Kaunisto maksaa sen lähes kokonaan itse.

    Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on ilmoittanut vaalirahoituksekseen 25 000 euroa. Tästä Räsäsen omaa rahaa on yli puolet.

    Perussuomalaisten Lulu Ranteen ennakkoilmoittama vaalirahoitus on 27 000 euroa, josta Ranteen oma osuus on tuntuva: 20 000 euroa.

    Ulkomainonta jyllää Hämeessä – radioaalloilla hiljaista

    Ehdokkaat luottavat äänestäjien tavoittelussaan painettuun sanaan ja ulkomainontaan. Tv-mainontaakin on nähty vaalien alusviikolla. Radiomainonta on puolestaan Hämeessä harvinaista.

    Ennakkoon tv-mainostensa hintoja ovat avanneet muun muassa keskustan Hilkka Kemppi ja Martti Talja sekä vihreiden Juha Tapiola. Kempin tv-budjetti on 6 000, Taljan 7 200 ja Tapiolan 11 920 euroa.

    Keskustan Juha Rehula taas panostaa radiomainontaan 2 000 eurolla.

    Lauri Rautavuori / Yle

    Ulkomainontaan panostetaan isosti. Katujen ja tienvarsien mainontaan näyttää uppoavan helposti tuhansia euroja. Esimerkiksi keskustan Kempin budjetista vajaat puolet, 20 000 euroa, kuluu ulkomainontaan.

    Vaalirahailmoitusten tekeminen ennakkoon on vapaaehtoista

    Kokoomuksen kärkiehdokkaat eivät olleet tehneet Hämeessä vapaaehtoista vaalirahoitusilmoitusta torstai-iltapäivään 11. huhtikuuta mennessä. Ehdokkailta ei edellytetä ennakkoon vaalirahailmoituksen tekemistä.

    Hyvin lasketun vaalibudjetin pohjalta ennakkoilmoitus on kuitenkin helppo tehdä ja yleistymässä. Äänestäjillekin voi olla kiinnostavaa ja hyödyllistä tietää etukäteen, ketkä ehdokasta tukevat ja millaisiin viite- ja vaikuttajaryhmiin tämä tukeutuu.

    Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Hämeen vaalipiirissä eduskuntaan valituista eniten rahaa käyttivät kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen, lähes 80 000 euroa, ja Timo Heinonen, 70 000 euroa.

    Vaalirahoitus täytyy ilmoittaa, jos ehdokas valitaan kansanedustajaksi tai varaedustajaksi.

    Ehdokkaiden kasvoja ja numeroita näkyy katukuvassa ja sanomalehtien ilmoituksissa.Lauri Rautavuori / YleLainarahalla eduskuntaan?

    Osa ehdokkaista luottaa menestykseensä niin vahvasti, että rahoittaa kampanjaansa tuntuvalla lainarahoituksella. Esimerkiksi näkyvää kampanjaa tekevä Hilkka Kemppi tekee näin. Hän on ilmoittanut ottaneensa vaalikampanjaansa varten 20 000 euroa lainaa.

    Myös vihreiden ehdokas Kirsi-Ojansuu-Kaunisto kertoo ennakkoilmoituksessaan maksavansa 9 000 euron vaalilainan vuoden 2019 aikana pois.

    Lue myös: Perussuomalaisten kannatuskasvu uhkaa romahduttaa keskustan aseman Hämeen piirissä

    Sunny Car Centerin Markku Ritaluoma: Jättipalkankorotus oli suursijoittajahuijarin vaatimus

    Sunny Car Centerin Markku Ritaluoma: Jättipalkankorotus oli suursijoittajahuijarin vaatimus


    Tästä on kyseLiikemies Markku Ritaluoma suunnitteli Hämeenlinnaan Euroopan suurinta autokaupan keskusta.Hankkeelle haettiin rahoittajia ulkomailta. Rahoittajat paljastuivat huijareiksi.Konkurssiin menneen autokauppayhtiön jäljiltä jäivät...

    Tästä on kyseLiikemies Markku Ritaluoma suunnitteli Hämeenlinnaan Euroopan suurinta autokaupan keskusta.Hankkeelle haettiin rahoittajia ulkomailta. Rahoittajat paljastuivat huijareiksi.Konkurssiin menneen autokauppayhtiön jäljiltä jäivät miljoonavelat ja sarja oikeudenkäyntejä.

    Suurautokauppaa Hämeenlinnaan puuhannut liikemies Markku Ritaluoma esiintyi kahteen otteeseen Hämeenlinnan käräjäoikeuden erikoisessa kaksoisoikeudenkäynnissä.

    Videon välityksellä erikoslähikuvassa esintynyt Ritaluoma oli ensin todistajana, kun oikeus jatkoi kuukausi aiemmin keskeytettyä Iisakki Kiemunkia koskevaa vahingonkorvausoikeudenkäyntiä.

    Hetkeä myöhemmin hän esiintyi samassa salissa kuultavana omassa korvausoikeudenkäynnissä, oikeuden tuomarikokoonpanon tosin hieman muuttuessa. Videoyhteyden tökkiessä oli tyytyminen puheyhteyteen. Tosin videoltakin Ritaluomasta näkyi ajoittain vain pieni osa kasvoista ja taustan harmaanruskea kukkaverho.

    Kyse on Sunny Car Center -oikeudenkäyntien toisesta vaiheesta. Konkurssipesä vaatii Markku Ritaluomalta reilun 1,1 miljoonan euron takaisinmaksua pesälle. Perusteluna on holtiton rahankäyttö, jonka puolestaan Ritaluoma käytännössä kokonaan kiistää.

    Pesä syyttää Kiemunkia palkankorotuksen hyväksymisestä

    Sunny Car Centerin hallituksen jäsentä ja entistä johtavaa kunnallispolitiikkoa Iisakki Kiemunkia koskeva vaatimus on pienempi, noin 93 000 euroa.

    Konkurssipesän julksisselvittäjä Jorma Tuomaala katsoo, että Kiemungin olisi tullut autokauppayhtiön hallituksen jäsenenä estää Ritaluoman palkankorotus. Kiemunki hyväksyi korotuksen, joka nosti Ritaluoman bruttokuukausipalkan noin 16 000 eurosta noin 44 000 euroon.

    Tuomaalan mukaan palkankorotuksessa oli kyse ylivelkaisen ja maksukyvyttömän yhtiön varojen siirtämisestä Markku Ritaluomalle.

    Kiemunki kiistää vaateet ja katsoo, että kanne tulee hylätä kokonaisuudessaan. Kiemunki katsoo, että palkankorotuksen aikaan autokauppayhtiö ei ollut maksukyvytön eikä siitä sellaiseksi tullut. Kiemungin mukaan hän toimi myös niin huollellisesti kuin hallituksen jäsenenä voi tuossa tilanteessa toimia.

    Kiemungin osalta oikeudenäynti päättyi keskiviikkona ja päätös asiasta annetaan juhannuksen alla. Ritaluomaa vastaan oikeus istuu vielä loppuviikon.

    Palkankorotuksen alullepanija syyrialaishuijari?

    Sunny Car Centerin suuromistajan Markku Ritaluoman mukaan hankkeen rahoittajaksi lupautunut syyrialainen liikemies Abdal Rahaman Malik vaati, että Ritaluoman palkka nostetaan nettona 20 000 euroon.

    – Malikin mukaan palkankorotuksella ja reilun kolmen vuoden sopimuksella sijoittaja halusi sitouttaa minut hankkeeseen, kertoi Markku Ritaluoma oikeudessa.

    Liikemies Markku Ritaluoma esiintyi oikeudessa videoyhteyden kautta.Timo Leponiemi / Yle

    Myöhemmin Abdal Rahaman Malik havaittiin huijariksi.

    Vielä puolitoista vuotta aiemmin antamassaan vastineessa Ritaluoma kertoi palkankorotuksen syyksi lisääntyneen työtaakan. Toki se tuli esille myös keskiviikkoisessa todistuksessa.

    Palkankorotus on vain alle puolet pesän Ritaluomalta vaatimasta korvaussummasta. Suurempi osuus liittyy erilaisiin maksuihin ja ostoihin, jotka pesän mukaan eivät kuuluneet autokauppayhtiön liiketoimintaan.

    Markku Ritaluoma kiistää lähes kaiken näistäkin vaateista. Hän on tosin valmis palauttamaan noin 6 600 euroa. Pesän vaatimus on yli 1,1 miljoonaa euroa.

    Sunny Car Center -oikeudenkäynti, osa 2

    Nyt käytävä ja päättynyt kahden oikeudenkäynnin sarja on toinen osa autokauppayhtiön aiheuttamaa oikeuskiistaa.

    Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi Markku Ritaluoman noin 6,2 miljoonan euron korvauksiin konkurssipesälle autokauppayhtiön rahallisesti suurimmassa kanteessa noin vuosi sitten.

    Samassa yhteydessä Sunny Car Centerin hallituksessa ollut Iisakki Kiemunki tuomittiin maksamaan konkurssipesälle 350 000 euroa yhteisvastuullisesti Markku Ritaluoman kanssa. Käräjäoikeus sovitteli Kiemungin korvaussummaa huomattavasti alaspäin tuomittuun vahinkoon verrattuna.

    Molemmat vastaajat ovat valittaneet päätöksestä Turun hovioikeuteen.

    Oikeudenkäynnin vaiheista voit lukea lisää täältä.

    Tekoäly muuttaa miten opimme, mutta edessä on eettisiä ongelmia –

    Tekoäly muuttaa miten opimme, mutta edessä on eettisiä ongelmia – "Se mahdollistaa seurannan ja sen avulla voidaan leimata henkilö"


    Tästä on kyseTekoälyä käytetään paljon mm. oppimisen arviointiin ja etäoppimiseen.Tällä hetkellä yksi tekoälyn muoto koulutuksessa on oppimisanalytiikka.Tekoäly muuttaa sen, miten osaaminen syntyy tulevaisuudessa.Opiskelija istuu luokassa...

    Tästä on kyseTekoälyä käytetään paljon mm. oppimisen arviointiin ja etäoppimiseen.Tällä hetkellä yksi tekoälyn muoto koulutuksessa on oppimisanalytiikka.Tekoäly muuttaa sen, miten osaaminen syntyy tulevaisuudessa.

    Opiskelija istuu luokassa päätteensä ääressä ja tuskailee koulutehtäviensä kanssa. Työ ei tunnu etenevän. Ruudun oikeaan alalaitaan ilmestyy laatikko, jossa on iloiset kasvot ja tervehdys: hei, voinko auttaa?

    Verkkopankeista, terveyspalveluista ja useista verkkoasioinneista tutut chattibotit ovat tulleet myös kouluihin ja opiskelumaailmaan. Chattibotti on ohjelmoitu vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin ja antamaan informaatiota käyttäjälle. Osalla boteista on myös tekoälyä ja ne oppivat esimerkiksi opiskelijan tavasta vastata kysymyksiin.

    Oppimisanalytiikka voi yksilöllistää opetusta

    Tekoäly, koneoppiminen ja robotisaatio muuttavat maailmaa ja sen myötä myös koulutusta sekä oppimisprosesseja. Chattibotit neuvovat opiskelijoita, tekoäly korjaa kokeita tai kannustaa verkossa opiskelevaa oppilasta.

    E-oppimisen suomalainen uranuurtaja ja Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jarmo Viteli sanoo, että tällä hetkellä yksi tekoälyn muoto on oppimisanalytiikka. Viteli johtaa maan suurinta koulutusalan teknologiatapahtumaa, Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssia Hämeenlinnan Aulangolla.

    Matti Myller / Yle

    Kun oppilaat työskentelevät tietokoneella, oppimisanalytiikka rekisteröi kaiken toiminnan.

    – Oppimisanalytiikka näyttää opettajalle, miten esimerkiksi Ville tai Kalle ovat suoriutuneet eri tehtävistä. Sieltä näkee myös sen, missä Ville ja Kalle tarvitsevat apua ja minkälaisia tehtäviä juuri heille olisi annettava seuraavaksi, sanoo Viteli.

    Kyseessä on adaptiivinen eli mukautuva oppimisjärjestelmä, joka pyrkii suoraan tukemaan oppijan juuri senhetkistä osaamisen tasoa ja antamaan tukea oikea-aikaisesti.

    Oppimisanalytiikka näyttää opettajalle, miten esimerkiksi Ville tai Kalle ovat suoriutuneet eri tehtävistä. Jarmo Viteli

    – Taitava opettaja tekee tätä joka päivä jokaisella oppitunnillaan. Nyt puhutaan siitä, että kone ja oppimisanalytiikka voivat olla avuksi siinä.

    Oppimisanalytiikka on niin ikään opettajan tukena, jos oppilasryhmät ovat kovin isoja. Vitelin mukaan esimerkiksi yliopistossa ryhmät voivat olla sadan tai kahdensadan hengen ryhmiä. Tällöin opettajan on mahdotonta tukea yksittäistä opiskelijaa. Sen sijaan, jos opiskelijat työskentelevät verkossa, opettaja pystyy näkemään ketkä ryhmässä tarvitsevat tukea.

    – Parhaimmillaan järjestelmä itse toteuttaa sen tuen, kun järjestelmälle on opetettu, mitä on syytä tehdä ja missä vaiheessa, jatkaa Viteli.

    Eettiset kysymykset ratkaistava

    Tekoäly ja oppimisanalytiikka parhaimmillaan auttavat ja tukevat opettajan työtä yksilöllistämiseen, mutta eivät Vitelin mukaan vie opettajien töitä.

    – Opettajien työtä tullaan aina tarvitsemaan. Inhimillistä kosketusta ja ymmärrystä, sanoo Viteli.

    Viteli muistuttaa, että oppimisanalytiikkaan liittyy monia eettisiä kysymyksiä.

    – Se mahdollistaa seurannan ja sen avulla voidaan leimata henkilö. Nämä seikat on kyllä hyvin tiedostettu, mutta aina on olemassa vaara, että innostuksen vallassa edetään väärin. Sitten täytyy vain tulla nöyrästi takaisin, pohtii Viteli.

    – Tekoälyn on sanottu olevan on suurin mullistus sitten teollisen vallankumouksen. Monet yhteiskunnan perusrakenteet ovat meillä tekoälyn seurauksena muuttumassa, sanoo johtava tutkija Ilkka Tuomi Meaning Processing Ltd:stä.

    AOP

    Tuomi on toiminut pitkään kansainvälisissä tehtävissä tietojenkäsittelyn ja innovaatioverkostojen tutkijana. Hän työskentelee nykyään perustamassaan riippumattomassa tutkimusorganisaatiossa johtavana tutkijana.

    Tällä hetkellä tekoälyä käytetään paljon oppimisen arviointiin sekä etäoppimisen ja hajautetun oppimisen tukemiseen. Tuomi sanoo, että tutkimustieto aiheen piiristä on edelleen hajanaista. Nyt onkin oikea aika pohtia, millaiseen järjestelmään me teknologiaa yleensä tulevaisuudessa tarvitsemme.

    – Riskinä on se, että yritämme tuoda teknologiaa vain siksi, että teknologia on olemassa. Ilman, että mietimme, mitä haluamme sillä saada aikaan.

    Miten oppimista pitäisi jatkossa muokata?

    Työelämä ja koulutusjärjestelmämme on syntynyt teollisen maailman tarpeisiin. Tutkija Ilkka Tuomi painottaa sitä, että tekoäly vaikuttaa tulevaisuudessa voimakkaasti moniin työelämän asioihin.

    – Kenties suurin juttu tekoälyssä on, että se pistää meidät miettimään, miten osaaminen syntyy tulevassa maailmassa ja millä tavalla koulutusjärjestelmiä ja oppimista pitäisi muokata.

    Jatkossa osaamisen sekä inhimillisten taitojen ja kykyjen merkitys ei ole sidottu palkkatyöhön samalla tavalla kuin aikaisemmin. Monet nykyisen työelämän ammatit ovat katoamassa.

    – Usein on ajateltu, että koulun tehtävänä on tuottaa sellaista osaamista, että ihmiset pääsevät hyviin töihin ja saavat hyvää palkkaa isona. Tämä koko malli on murroksessa tällä hetkellä ja me emme oikeasti ymmärrä vielä kunnolla sitä, sanoo Tuomi.

    Maailman kenties harvinaisin muumimuki huutokaupattiin 6 100 eurolla Turengissa – näin mukin huutaminen eteni


    Maailman harvinaisimmaksi arvioitu muumimuki myytiin tänään 6 100 eurolla turenkilaisessa huutokaupassa. Voittajahuuto virheellisellä painatuksella koristellusta Vilijonkka-mukista tehtiin salista. Muumimukin lähtöhinta oli kaksituhatta euroa....

    Maailman harvinaisimmaksi arvioitu muumimuki myytiin tänään 6 100 eurolla turenkilaisessa huutokaupassa. Voittajahuuto virheellisellä painatuksella koristellusta Vilijonkka-mukista tehtiin salista.

    Muumimukin lähtöhinta oli kaksituhatta euroa. Ennen huutokaupan käynnistymistä mukista oli tehty 4 500 euron ennakkotarjous.

    Huutoja Vilijonkka-mukista tehtiin niin salista kuin etäältä puhelimitse. Lopulta Maskusta huutokauppaan saapuneen Alyona Juntusen 6 100 euron huuto jäi viimeiseksi. Lopullisen vasarahinnan päälle tulee vielä provisiot ja lisämaksut.

    – Mä ajattelin, että kymppitonni on mun maksimi, mitä mä voin tästä maksaa, mutta onneksi tuli pikkuisen halvemmaksi, muumimukeja keräilevä Juntunen totesi Ylen haastattelussa.

    Antiikinkeräilijältä Turengin huutokauppakeskukseen kolme viikkoa sitten päätynyt muki veti paljon yleisöä huutokauppakeskukseen.

    Tekniset ongelmat haittasivat huutokauppaa

    Huutokauppa keskeytyi useaan otteeseen tietoteknisten ongelmien vuoksi. Yhdeksi syyksi kerrottiin linkkitornin kaatuminen.

    – Ilmoja pidellyt, taitaa tulla hyvä käpyvuosi, hymähti huutokauppameklari Petri Vuorinen.

    Todellinen syy saattoi olla huutokaupan palvelimien ruuhkautuminen suuren suosion vuoksi. Joka tapauksessa hieman ennen muumimukin myyntiä huutokaupassa siirryttiin hetkeksi dokumentoinnissa kynään ja paperiin.

    Muumimukin tullessa vuoroon tietotekniikka oli saatu taas kuntoon.

    Lue myös:

    Maailman ehkä harvinaisin muumimuki vaihtaa omistajaa huutokaupassa tuhansilla euroilla: "Kyselyitä on tullut Ranskasta ja Espanjasta ja joka puolelta"

    Designmuseon amanuenssi: Jos joku pyytää muumimukista kaksi tonnia, joku sen oletettavasti maksaa

    Liki 30 vuotta sitten Tove Slotte otti työn, joka muutti hänen elämänsä – nyt hänen kuvittamiaan astioita on lähes joka kodissa

    Maailman ehkä harvinaisin muumimuki vaihtaa omistajaa huutokaupassa tuhansilla euroilla:

    Maailman ehkä harvinaisin muumimuki vaihtaa omistajaa huutokaupassa tuhansilla euroilla: "Kyselyitä on tullut Ranskasta ja Espanjasta ja joka puolelta"


    Tästä on kyseMaailman harvinaisimmaksi arvioitu muumimuki kaupataan turenkilaisessa huutokaupassa.Mukissa on virheellinen painatus ja sen pohjassa oleva leima tekee mukista erityisen harvinaisen.Yksittäiskappaleet ovat tällä hetkellä erityisesti...

    Tästä on kyseMaailman harvinaisimmaksi arvioitu muumimuki kaupataan turenkilaisessa huutokaupassa.Mukissa on virheellinen painatus ja sen pohjassa oleva leima tekee mukista erityisen harvinaisen.Yksittäiskappaleet ovat tällä hetkellä erityisesti keräilijöiden suosiossa.

    Turenkilaisessa huutokaupassa valmistaudutaan tulevaan kauppapäivään. Saliin on koottu tuhansittain astioita, taidetta, tauluja ja erilaisia kulkuneuvoja, kuten autoja, moottoripyöriä ja mopoja. Eniten kiinnostusta on kuitenkin herättänyt yksi muumimuki.

    Huutokauppameklari, Turengin huutokauppakeskuksen toimitusjohtaja Petri Vuorinen ottaa mukin vitriinistä varovasti.

    – Tässä tulee ihan vainoharhaiseksi, jos tämä kupin korva vaikka jääkin käteen ja muki tippuu, nauraa Vuorinen.

    Mukin lähtöhinta on kaksituhatta euroa. Vuorinen itse arvioi sen hinnan nousevan huutokaupassa tuhansiin euroihin.

    – Sen voin sanoa, että lähtöhinta on siitä jo tarjottu. Kyselyitä on tullut Ranskasta ja Espanjasta ja joka puolelta, sanoo Vuorinen.

    Mukissa on kuvattuna Muumi-hahmo Vilijonkka, jonka painokuva on jakautunut kahtia. Vilijonkka-muki oli tuotannossa vuosina 2004-2013.Ville Välimäki / YleVirhe tekee mukista ainutlaatuisen

    Vuorisen mukaan virheellisen painatuksen mukeja on ollut myynnissä aikaisemminkin, mutta kyseisen astian pohjassa oleva virallinen leima tekee siitä erityisen harvinaisen. Virheetön Vilijonkka-muki näyttää tältä (Arabia.fi)

    Ville Välimäki / Yle

    Yleensä virheelliset mukit laitetaan syrjään, mutta tällä kertaa kuppi on läpäissyt kaikki laadunvalvonnan vaiheet ja saanut hyväksynnästä kertovan leiman pohjaansa.

    – Se on testimuki tai virhepainatusmuki. Jos se olisi testimuki ilman leimaa, se ei olisi ehkä niin arvokas, sanoo Vuorinen.

    Huutokauppakamarilla ei ole lupaa kertoa, onko esineestä tarjottu etukäteen lähtöhintaa enemmän, jotta ei vaikutettaisi kaupankäyntiin.

    Muumien tarinat vetävät keräilijöitä

    Keräilijän aarteet - Muumilaakso Arabiassa -kirjan kirjoittaja, taiteen tohtori, keraamikko Helena Leppänen on huomannut, että keräilijöiden innostus muumimukeihin on vilkastunut viime aikoina. Tarinat hahmojen taustalla vaikuttavat.

    – Hahmot antavat esineelle vahvan taustan. Kun tulee uusia mukeja, niin on keräilijöitä, jotka arvuuttelevat, että mikä mahtaa olla seuraava hahmo, pohtii Leppänen.

    Designmuseon kokoelma-amanuessi Susanna Thiel uskoo niin ikään, että monen keräilijän syynä keräilyinnostukseen on oma läheinen suhde muumitarinoihin.

    Jos lähdetään keräilemään jotakin, niin siihen täytyy olla jokin henkilökohtainen suhde. Susanna Thiel

    – Yleensä, jos lähdetään keräilemään jotakin, niin siihen täytyy olla jokin henkilökohtainen suhde. Monella suomalaisella ja ulkomaalaisellakin on tärkeä ja merkityksellinen suhde muumeihin aiheena, selittää Thiel.

    Thielin mukaan tällä hetkellä yksittäiskappaleiden suosio on keräilijöiden keskuudessa nousussa. Mummon kahviastiastot eivät välttämättä mene kaupaksi, mutta yksittäiset esineet kuten mukit ovat suosittuja.

    – Taideteollisuuden keräilyyn liittyvät uudet trendit eli piensarjat, harvinaisuudet ja keräilyerät ovat nostaneet myös muumimukien suosiota, sanoo Thiel.

    Ylessä nähtävä uusi Muumilaakso-sarja saattaa myös vaikuttaa muumien suosioon, kun yhä uudet sukupolvet ihastuvat Tove Janssonin luomaan maailmaan ja hahmoihin.

    Mikä virheessä viehättää?

    Yleensä virheellinen tuote on sekundakorissa tai se ei pääse myyntiin lainkaan. Miksi sitten joissakin tapauksissa juuri virhe nostaa esineen arvoa tai tekee siitä positiivisella tavalla harvinaisuuden?

    Sekä kokoelma-amanuenssi Thiel että huutokauppameklari Vuorinen selittävät virheellisen muumimukin vetovoimaa esineen yksilöllisyydellä. Painatusvirhe tekee mukista uniikin.

    – Maailman kalleimmat rahat ja postimerkitkin ovat virhepainatuksia, selittää Vuorinen painatusvirheen aiheuttamaa arvonnousua.

    – Sehän on ainutkertainen muki, siinä on virhe. Yleensähän virheellisiä esineitä ei ole päästetty tehtaalta, vaan ne on tuhottu. On toinen kysymys, onko muki useampien tuhansien arvoinen? Ostaja päättää, mitä esineestä maksetaan, sanoo Thiel.

    Kun erikoisuus on onnistuttu saalistamaan, siitä tunnetaan voitonriemua ja se on omalle identiteetille merkityksellistä. Helena Leppänen

    Taiteen tohtori, tietokirjailija Helena Leppänen vertaa harvinaisuuksien keräilyä metsästykseen.

    – Nykyään on intohimoisia keräilijöitä, jotka metsästävät erikoisuuksia. Kun erikoisuus on onnistuttu saalistamaan, siitä tunnetaan voitonriemua ja se on omalle identiteetille merkityksellistä, sanoo Helena Leppänen.

    Internet on vaikuttanut voimakkaasti keräilyharrastukseen. Nyt keräilyharrastajan on mahdollista etsiä haluamiaan esineitä mistä tahansa maailman kolkasta.

    – Netin kautta on mahdollista osallistua huutokauppoihin ja sitä metsästystä voi harrastaa nykyään milloin vain. Ei tarvitse enää kierrellä kirpputoreja ja odottaa sattumia, kertoo meklari Vuorinen.

    Lue myös:

    Kuvat: Muumivillitys täytti sosiaalisen median vitsimukeilla: "Muumiomuki 3 200 euroa, jonoon järjesty!"

    Mies hankki kaikki muumimukit muttei uskalla puhua niistä – pelkona vierailijat ja toiset keräilijät

    Ihmiset odottivat satojen metrien jonoissa muumimukeja – kolmenkympin mukista pyydetään jo tuhansia euroja

    "Meillä on hyvä tiimi" – yhä useammassa kylässä järjestetään talkoilla kyläkahvitteluja


    Tästä on kyseYhdistysten järjestämät kylälounaat ja -kahvittelut ovat lisääntyneet.Omalta kylältä Hämeessä -hankkeessa kyläkahvitteluihin sisältyy myös hyvinvointi- ja terveysteemaista ohjelmaa.Suomessa on 1 400...

    Tästä on kyseYhdistysten järjestämät kylälounaat ja -kahvittelut ovat lisääntyneet.Omalta kylältä Hämeessä -hankkeessa kyläkahvitteluihin sisältyy myös hyvinvointi- ja terveysteemaista ohjelmaa.Suomessa on 1 400 kylätaloa.

    Lounais-Hämeessä Tammelan Susikkaan kylän kylätalolla keittiöstä kuuluu kattiloiden kolinaa. Kampaajan ja hierojan asiakkaille näkösuojaa antavat sermit on viritetty paikoilleen. Kyläpalvelupäivä alkaa parin tunnin kuluttua.

    Tänään paikalle odotetaan kuuttakymmentä kyläläistä. Marjatta Koivisto istuu tyytyväisenä kampaaja Kirsi Alitalon kammattavana.

    – Tuntuu tosi hienolta. Ei tarvitse lähteä Forssaan tai Tammelaan, sanoo Koivisto.

    Marjatta Koivisto on Kirsi Alitalon asiakkaana Susikkaan kylätalon pop up -kampaamossa.Kati Turtola /YleKylälounaita ja kyläkahviloita on yhä useammassa kylässä

    Susikkaan kyläyhteisö ei ole suinkaan yksin kahvittelutapahtumien järjestäjänä. Kylälounaita ja kyläkahviloita pidetään nykyään vapaaehtoisvoimin yhä useammassa hämäläiskylässä. Kahvitteluhetket toimivat monesti myös pienimuotoisena ateriapalveluna.

    – Tämä on sosiaalinen tapahtuma. Ihmiset kokoontuvat, saavat seurustella, syödä keittolounaan, kahvitella, tulla tekemään ostoksia ja kuunnella tärkeää luentoa, kertoo Susikkaan kyläyhteisö ry:n puheenjohtaja Päivi Kangasniemi.

    Myyntipöydillä on mm. käsitöitä, lähiruokaa, koruja ja kosmetiikkaa.Kati Turtola / Yle

    Paikalle ovat tulleet myös Marjatta Uosukainen ja Sirkka Kulmala, jotka tunnustautuvat vakiotalkoolaisiksi.

    – Täällä on ollut kivaa työskennellä yhdessä, meillä on täällä hyvä tiimi, sanoo Uosukainen.

    Lisää käyttöä yhteisille tiloille

    Kylässä käyntiä harrastetaan yhä vähemmän ja Hämeen Kylien kyläasiamies Elina Leppänen pitääkin kyläkahviloita tai -lounaita nykyaikaisena jatkeena kahvitteluperinteelle. Yhdistykselle ja yhteisölle kahvihetken järjestäminen on helppo toimintamuoto ja samalla yhteisten tilojen käyttö lisääntyy.

    On mahdollisuus olla myös hiljaa sen kahvikupin äärellä. Elina Leppänen

    – Meillä on paljon kivoja kylätaloja, seurantaloja, asukastupia ja yhteisiä tiloja. Jos ne olisivat enemmän auki, aremmatkin ihmiset uskaltaisivat mennä sinne kahvikupposelle. On mahdollisuus olla myös hiljaa sen kahvikupin äärellä, pohtii Leppänen.

    Makkarakeiton jälkeen kylälounaalle saapunut väki juo jälkiruokakahvit.Kati Turtola / YleEri sukupolvet kohtaavat

    Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa Suomen Kylät ry:stä vahvistaa, että kylälounaat tai kylän yhteiset kahvittelutilaisuudet ovat lisääntymässä koko maassa. Perheentupa korostaa tapahtumien yhteisöllisyyttä.

    Jos joku ei ilmestykään kyläkahvilaan, voidaan käydä katsomassa, onko jotain hätää. Tuomas Perheentupa

    – Erityisesti ikäihmisille ne ovat tärkeitä hetkiä, jolloin yhteisö voi myös pitää huolta toisistaan. Jos joku ei ilmestykään kyläkahvilaan, voidaan käydä katsomassa, onko jotain hätää, sanoo Perheentupa.

    Maassa on kaikkiaan 1 400 kylätaloa ja kylän yhteisissä tiloissa järjestettävät kyläkahvilat ovat Perheentuvan mukaan hyvä keino lisätä yhteisten tilojen käyttöastetta.

    – Kyläkoulussa, jossa on myös päiväkoti, voidaan järjestää lounaita ikäihmisille, jolloin eri sukupolvet kohtaavat.

    Lisää palveluita maaseudulle

    Parhaillaan meneillään olevan Hämeen Kylien hankkeen myötä useissa kyläkahviloissa järjestetään tänä keväänä myös hyvinvointi- ja terveysaiheisia luentoja tai tapahtumia.

    Omalta kylältä Hämeessä -hanke käynnistyi Forssan seudulla viime vuonna. Tänä vuonna mukaan on tullut myös yhteisöjä Riihimäen ja Hämeenlinnan seudulta. Rennot tilaisuudet ovat saaneet hyvän vastaanoton hämäläiskylissä.

    Hämeen Kylissä toivotaan, että toiminta antaisi yhden mallin siitä, miten palveluita voitaisiin tuottaa maaseudulle. Kyläkahvilasta toivotaan muodostuvan matalan kynnyksen paikka, johon kyläläiset oppisivat tulemaan.

    – Kylillä pelätään, että palvelut karkaavat entistä kauemmas, mutta nyt on mahdollista tuoda palveluita kylään. Nyt ne ovat järjestöjä ja yrittäjiä, mutta jatkossa voitaisiin tuoda myös julkisia palveluita kerran kuussa kylätalolle, kaavailee Leppänen.

    Kaksospojat näyttävät, kuinka muovin kierrättämällä sekajäte väheni alle puoleen

    Kaksospojat näyttävät, kuinka muovin kierrättämällä sekajäte väheni alle puoleen


    Viidesluokkalaiset Aapo ja Eetu Autio innostuivat muovin kierrättämisestä alkuvuodesta. Keittiön allaskaapin alle sijoitettiin muoviämpäri muovijätteelle. Kotona kertyvä muovijäte sujautetaan tyhjään muoviseen leipäpussiin. – Täällä on...

    Viidesluokkalaiset Aapo ja Eetu Autio innostuivat muovin kierrättämisestä alkuvuodesta. Keittiön allaskaapin alle sijoitettiin muoviämpäri muovijätteelle. Kotona kertyvä muovijäte sujautetaan tyhjään muoviseen leipäpussiin.

    – Täällä on leipäpusseja, jotka täyttyy muovilla. Sitten ne pistetään isoon muovikassiin ja viedään kaupalla olevaan muovin keräyspisteeseen, esittelee Aapo Autio.

    Muovin keräyskassi täyttyy helposti viikossa. Samalla kaikki kierrätetty muovi on pois sekajätteestä. Sekajätteen määrä onkin poikien kotona vähentynyt merkittävästi.

    – Joo, selvästi yli puolella tai enemmän. Meillä mietittiin jo, olisko pitänyt hankkia isompi jäteastia, mutta sitä ei tarvittukaan, koska me alettiin lajittelemaan, vahvistaa Eetu Autio.

    Mielenkiintoista ja yllättävääkin

    Poikien äiti Marianna Pynttäri toteaa, että muovinkierrätys on osoittautunut mielenkiintoiseksi ja jopa yllättäväksi.

    – Meillä sekajäteastia varsinkin juhlapyhien jälkeen on täyttynyt niin, että hyvä kun kannen on saanut kiinni. Nyt ei ole semmoista ongelmaa ollut.

    Muovijätettä syntyy kotitalouksissa paljon.Timo Leponiemi / Yle

    – Kodin jätteistä huomattava osa tuntuu olevan muovia, kun kaikki elintarvikkeet on pakattu muoviin. Kyllä se varmaan tosiasia on, että ruuan säilymisen ja käsittelyn takia muovia tarvitaan. Toisaalta se kauhistuttaa, mihin se kaikki muovi päätyy.

    Marianna Pynttäri sanookin, että heillä muovin keräys jatkuu ehdottomasti. Siitä on tullut perheen yhteinen "harrastus". Muille hän antaa sellaisen vinkin, että kierrätys ei ole ollenkaan vaikeaa, eikä se vaadi mitään keittiöremonttia tai uutta roskiskaappia.

    Kaksospoikien kodin allaskaapissa ulosvedettävässä roskisvaunussa oli aiemmin kaksi isoa astiaa sekajätteelle. Niiden vierellä kaapissa oli pesuainepulloja. Muovin kierrättämiseksi pesuainepullot siirrettiin toiseen kaappiin ja niiden paikalle sijoitettiin kaksi tavallista muoviämpäriä. Toiseen niistä kerätään nyt lasi ja toiseen muovi. Roskisvaunussa toiseen astiaan menee nyt metalli ja toiseen vähiin käynyt sekajäte.

    – Kierrättämisestä saa onnistumisen elämyksiä, kun huomaa sen tulokset, sanoo Marianna Pynttäri.

    Lapset innokkaita kierrättämään

    Aapon ja Eetun koulussa Janakkalan Turengissa kolmannen luokan opettaja Piia Aitto-oja on tehnyt koululle I love muovi –kampanjaan opetusmateriaalia. Tässä kuussa oppilaille onkin luvassa kierrätysaiheinen teemaviikko. Kierrätys on muutenkin osa koulun arkea.

    Luokanopettaja Piia Aitto-oja on laatinut Turengin koululle "I love muovi" –kampanjaan opetusmateriaalia.Timo Leponiemi / Yle

    – Koululla on opettajista koostuva ympäristötiimi. Meillä on joka luokkaan tuotu paperinkeräyslaatikot ja koulu kierrättää kartongit. Parannettavaa toki vielä on.

    Aitto-oja on huomannut, että lapset ovat innokkaita kierrättämään. Oppilaat ovat myös päässeet vierailemaan kunnan keskustan kierrätyspisteellä.

    Lapset ovat innokkaita kierrättämään.Timo Leponiemi / Yle

    – Jos halutaan tulevaisuudessa puhtaampi maailma ja se, että esimerkiksi tämä pahamaineinen muovi saataisiin paremmin kiertämään, niin liikkeelle täytyy lähteä lapsista.

    Paljon parannettavaa

    Ylen I love muovi -kampanja pyrkii herättelemään suomalaiset muovin ja nimenomaan arkielämässä käytettyjen pakkausmuovien kierrättämiseen.

    Syytä onkin, sillä eurooppalaisessa vertailussa Suomi on muovin kierrätyksessä häntäpäässä. EU:n alueella muovijätteestä alle kolmasosa kierrätetään, melkein kolmasosa päätyy kaatopaikoille ja reilu kolmannes poltetaan.

    Suomessa meneekin hukkaan tonnikaupalla arvokasta raaka-ainetta. Kaikkein pahinta on, jos muovi hukataan luontoon. Muovipussin maatuminen kestää 10–20 vuotta ja muovipullon jopa 450 vuotta.

    Lue myös: Mitä muovijätteelle tapahtuu? – "Kuluttajamuovia ei ole koskaan viety ulkomaille"

    Muovi pelastaa ihmishenkiä – monissa käyttökohteissa sitä ei voi korvata muilla materiaaleilla

    Katso kartasta, missä on sinua lähimmät muovin keräyspisteet

    Meneekö muoviroska Riihimäelle vai Kiinaan? Piilotimme jäljittimet viiteen muovipussiin ja sinä voit seurata niiden matkaa

    Meneekö muoviroska Riihimäelle vai Kiinaan? Piilotimme jäljittimet viiteen muovipussiin ja sinä voit seurata niiden matkaa


    Mihin menet, muoviroska? Onko muovin lajittelu vaivan arvoista, jos ei jätteen määränpäästä kuitenkaan voi olla täysin varma? Ylen I love Muovi -kampanjan nimissä ruotsinkielinen toimitus päätti tutkia asian kunnolla. Yle Svenskan Älskade...

    Mihin menet, muoviroska? Onko muovin lajittelu vaivan arvoista, jos ei jätteen määränpäästä kuitenkaan voi olla täysin varma? Ylen I love Muovi -kampanjan nimissä ruotsinkielinen toimitus päätti tutkia asian kunnolla.

    Yle Svenskan Älskade plast -toimituksessa asennettiin jäljittimet viiteen muovipussiin. Muoviroskat kiikutettiin jätepisteille huhtikuun toisena päivänä. Siitä alkaen niiden matkaa on voinut seurata kartalla. Testin perusteella selviää, kulkeutuivatko muoviroskat Riihimäelle vai sittenkin mereen.

    Sitkeä epäily suomalaisen muoviroskan päätymisestä Kiinaan ja sitä kautta maailman meriin ei ole vieläkään kokonaan sammunut. Ei, vaikka Helsingin yliopiston dosentti Mikko Paunion Lännen Mediassa vuonna 2018 antamat väitteet on torpattu jo useasti, kuten esimerkiksi Kalevan uutisessa kerrotaan. Mikko Paunion mukaan häntä oli uutisessa tulkittu väärin. Hän ei tarkoittanut, että Suomesta vietäisiin yhä muovijätettä Kiinaan. Yle on uutisoinut, että Kiina on sulkenut muovirallin Euroopasta.

    Jäljittimillä varustettua muoviroskaa lähti matkaan Vaasasta, Turusta, Helsingistä, Porvoosta ja Raaseporin Pohjasta. Ainakin viimeksi mainittu näytti keskiviikkona lähestyneen nopeammin Riihimäkeä kuin Kiinaa.

    Mihin muoviroskat menevät? Klikkaamalla kartalla näkyviä paikantimia Yle Svenskan jutussa Vi satte fem sändare i plastinsamlingskärl i landet - det här är varför näet, missä kuljetukset ovat antaneet viimeisimmät signaalit.

    Hyppää huhtikuun kiinnostavimman somerealityn vietäväksi ja etsi lisätietoa muovista ja sen kierrättämisestä Ylen I love Muovi -sivustolta.

    Lue lisää:

    Mitä muovijätteellemme tehdään? Kurkista sisään laitokseen, jossa jauhetaan jätteestä raaka-ainetta

    Juttua on korjattu 4.4. kello 10.31: lisätty tieto "Mikko Paunion mukaan häntä oli Lännen Median uutisessa tulkittu väärin. Hän ei tarkoittanut, että Suomesta vietäisiin yhä muovijätettä Kiinaan."

    Suomessa on vähän kissoihin erikoistuneita eläinlääkäreitä – kissan sädehoidon kustannukset ovat 3000 euroa

    Suomessa on vähän kissoihin erikoistuneita eläinlääkäreitä – kissan sädehoidon kustannukset ovat 3000 euroa


    Kissoille sädehoitoa tarjoavan klinikan toiminta Tampereella saattaa loppua. Eläinlääketieteen lisensiaatti Serban Ursachin perustama eläinlääkäriasema on Suomen ainoa paikka, jossa on saanut radioaktiivista isotooppihoitoa kissan kilpirauhasen...

    Kissoille sädehoitoa tarjoavan klinikan toiminta Tampereella saattaa loppua. Eläinlääketieteen lisensiaatti Serban Ursachin perustama eläinlääkäriasema on Suomen ainoa paikka, jossa on saanut radioaktiivista isotooppihoitoa kissan kilpirauhasen liikatoimintaan. Nyt omistaja on muuttamassa Espanjaan.

    – Voivottelevia asiakkaita on käynyt vastaanotolla jo monta viikkoa, kertoo Ursachi.

    Serban Ursachin vaimo Alexandra Ursachi jatkaa isotooppilaboratorion toimintaa Tampereella normaalisti ainakin syksyyn asti. Sen jälkeen klinikan tulevaisuus on vielä auki.

    Tampereella toimivan eläinlääkäriasema Vet4catin kissoihin erikoistunut eläinlääkäri Serban Ursachi on muutaman vuoden pitänyt vastaanottoa myös kotonaan Rengossa.

    Hemu-kissa on ollut Serban Ursachin potilaana Rengon kotiklinikalla. Johanna ViitanenKissat ovat terveitä

    Kissoille eläinlääkärissä tehtävät toimenpiteet on eläinlääkäri Serban Ursachin mukaan maailmalla yleensä hinnoiteltu alhaisemmiksi kuin koirien vastaavat hoidot. Kissa ei myöskään maksa niin paljon kuin koira, joten sen hoitoon ei haluta panostaa niin paljon.

    Kissat ovat hyvin terveitä. Tämän vuoksi eläinlääkärin laskuihin ei ole totuttu. Koirilla on usein nuoresta asti pikkuvaivoja, kuten korvatulehduksia, iho-ongelmia tai vatsavaivoja. Nämä ovat helposti hoidettavissa.

    Ursachi sanoo, että yleensä kissa elää terveenä hyvin pitkään. Sen jälkeen kuvaan astuvat hankalat sairaudet.

    – Kun kissa täyttää kymmenen vuotta, tulee lähes aina vakavia ongelmia.

    Vanhenevilla kissapotilailla on kilpirauhasvaivoja, sydänvika, sokeritauti tai munuaisongelmia.

    – Ne ovat vaikeasti diagnosoitavia sairauksia, joiden hoitaminen on hankalaa ja vie aikaa.

    Hamppari-koira tuli vastaanotolle vielä viimeisenä päivänä ennen eläinlääkärin muuttoa.Johanna Talasterä / YleRadioaktiivista hoitoa kissalle

    Kissan kilpirauhasen liikatoimintaa on vuodesta 2015 hoidettu Tampereen klinikalla. Luvan saaminen radioaktiivisen hoidon antamiseen ei ollut ihan yksinkertaista. Se vaati paljon selvityksiä ja paperityötä.

    – Vei yli kymmenen kuukautta saada Säteilyturvakeskukselta lupa radioaktiiviseen isotooppihoitoon.

    Kissojen kilpirauhasen liikatoiminta johtuu kasvaimesta, joka on lähes aina hyvänlaatuinen. Klinikalla on tähän mennessä hoidettu radiojodilla noin 300 kissaa.

    Serban Ursachin mukaan ainoa haittavaikutus on, että 2–3 prosenttia hoidetuista kissoista sairastuu kilpirauhasen vajaatoimintaan. Hän sanoo sen olevan helpommin hoidettavissa kuin liikatoiminta.

    Ursachi perustelee isotooppihoitoa sillä, että kasvaimet saadaan pois – eli kissa paranee. Radiojodihoidossa I–131 annetaan pistoksena kissan nahan alle ja potilas jää klinikalle eristykseen 5–7 vuorokaudeksi.

    Isotooppihoidon kustannukset ovat 1 490–1 890 euroa. Lopulliseen laskuun täytyy lisätä hoitokäynti, jossa diagnoosiin on päädytty ja jälkikäteen tehtävät kontrollikäynnit. Yhteensä siitä tulee noin 3 000 euroa.

    Jos sen sijaan valitaan lääkehoito kissan kilpirauhasen liikatoimintaan, se maksaa eläinlääkärikontrolleineen vuosittain noin 1 000 euroa.

    Säteilevä kissa

    Kissa on erittäin radioaktiivinen vielä klinikalta lähtiessään, joten omistajan on sitouduttava STUKin määräämiin toimenpiteisiin kotona kaksi viikkoa. Kaikki kissan ulosteet ja kissanhiekka pissoineen on kerättävä talteen. Ne on säilytettävä turvallisessa paikassa kuukauden, ennen kuin sen voi hävittää kotitalousjätteiden joukossa.

    Kissa on pidettävä täysin erillään lapsista tai raskaana olevista naisista. Muut ihmiset saavat koskettaa kissaa 20 minuuttia kaksi kertaa päivässä, muuten ei saa mennä metriä lähemmäksi. Muille lemmikeille säteilystä ei ole haittaa, sillä haittavaikutukset näkyvät vasta 20–30 vuoden kuluttua.

    Kissa on potilaana vaikeammin tulkittavissakuin koira. Johanna Viitanen

    Osa kissanomistajista on päätynyt isotooppihoitoon siksi, että lääkkeet ovat aiheuttaneet lemmikille haittavaikutuksia. Ongelmia on aiheuttanut myös se, että lisääntymisiässä olevat naiset eivät saisi käsitellä kyseisiä lääkkeitä.

    Eläinlääketieteen lisensiaatti ja kansainvälisen kissatutkinnon suorittanut Inka laaksonen Catvetista vahvistaa isotooppihoidon olevan paras tarjolla oleva hoitokeino kissan kilpirauhasen liikatoimintaan. Se on käytännössä sama hoito, jota ihmisille annetaan kilpirauhasen kasvaimiin.

    Laaksonen toteaa silti ymmärtävänsä, miksi osa kissapotilaiden omistajista valitsee mieluummin lääkehoidon.

    – Onhan Isotooppihoito kallis, jos kyseessä on jo iäkäs kissa.

    On olemassa pieni mahdollisuus, että kilpirauhasen liikatoiminta uusiutuu parin vuoden kuluttua isotooppihoidosta. Tämä on kuitenkin harvinaista.

    Potilaita Moskovasta asti

    Kissanomistajat, joiden lemmikillä on haastavampi vaiva, ajoivat Serban Ursachin kotivastaanotolle satojen kilometrien päästä. Potilaita kävi lähes koko Etelä-Suomen alueelta. Ursachin mukaan Tampereelle isotooppihoitoon on lentänyt kissapotilaita Moskovasta asti, koska Suomen klinikka on heitä lähinnä.

    Euroopassa on useita isotooppihoitoa tarjoavia kissaklinikoita, mutta ei läheskään joka maassa..

    Kissa piilottaa kipunsa paljon tarkemmin kuin koira. Omistaja saattaa huomata, että lemmikillä ei ole kaikki hyvin, mutta epäilee vaivan olevan jotain ihan muuta kuin se todellisuudessa on. Eläinlääkärin on osattava kaivaa tiedot esiin.

    – Päädyt helposti väärään diagnoosiin, jos et osaa kysyä oikeita kysymyksiä.

    Kissa on pitkäikäinen lemmikki, joka usein elää terveenä ensimmäiset kymmenen vuotta. Johanna Viitanen

    Eräs rouva väitti Serban Ursachille, että hänen kissansa saa hengitystieoireita syötyään kuumaa leipää. Lopulta kävi ilmi, että kyseessä oli sydänvika. Keuhkopussiin kertynyt neste vaiheutti hengitystä.

    – Ilmeisesti kissa söi leipää satunnaisesti, mutta asialla ei ollut mitään tekemistä oireiden kanssa.

    Opiskelussa keskitytään koiriin

    Opiskellessaan eläinlääkäriksi Serban Ursachi huomasi, että kissojen hoitoon ei kiinnitetty läheskään niin paljon huomiota kuin koirien.

    – Eläinlääketieteellisessä opetetaan lähinnä koirien sairauksia. Kissoja sivuutetaan edelleen.

    Johtava eläinlääkäri Katariina Thomson Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan pieneläinsairaalasta myöntää, että koirien sairauksia käsitellään opintojen aikana enemmän. Kissa jää vieraammaksi, koska opiskelijat saavat hoidettavakseen lähinnä koiria.

    – Kissoja saapuu potilaiksi yliopistolliseen eläinsairaalaan paljon vähemmän kuin koiria, summaa Thomson.

    Tampereella sijaitsevan Vet4cat-kissaklinikan lisäksi Helsingissä on kaksi kissoihin erikoistunutta eläinlääkäriasemaa: Catvet ja Evidensia Felina.

    Eläinlääkäri Inka Laaksonen arvioi, että Suomessa on nykyään muutama kymmenen kissoihin erikoistunutta eläinlääkäriä.

    – Toki kissojen sairauksiin ovat syvemmin perehtyneet myös muut pieneläimiin erikoistuneet eläinlääkärit, muistuttaa Laaksonen.

    Kissalääkärillä on kaksi koiraa

    Perehtyminen kissojen sairauksiin oli Serban Ursachille helppo valinta.

    – Tulin tosi hyvin juttuun kissanomistajien kanssa. Ehkä he huomasivat, että osaan kuunnella paremmin kuin jotkut muut eläinlääkärit.

    Kissojen käyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää. Potilaan käsittelemistä ei myöskään saa pelätä.

    – Jos eläinlääkäri ei ole koskaan elänyt kissojen kanssa, hän ei osaa hoitaa kissoja hyvin.

    Kissalääkäri on joskus aiemmin omistanut rotukissoja, muttä tällä hetkellä perheellä on ainoastaan kaksi koiraa. Shiba inut Yuki ja Daru. Ursachi kertoo niiden olevan hyvin kissamaisia koiria.

    – Kun niille sanoo jotain, ne ottavat viestin vastaan ja palaavat asiaan, kun se niille sopii.

    "Tämä on viimeinen talvi"

    Romaniassa syntynyt Serban Ursachi tuli Suomeen kongressiin nuorena eläinlääketieteen opiskelijana vuonna 1991. Hän löysi täältä rakkauden ja päätti jäädä.

    Hyvän lauluäänen omaava mies oli opiskellut laulua jo Romaniassa. Suomessa hän aloitti lauluopinnot Turun konservatoriossa ja haaveili oopperalaulajan urasta.

    Kahden vuoden lauluopintojen jälkeen Ursachi kuitenkin jatkoi opiskelua eläinlääkäriksi ja valmistui eläinlääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1997.

    Ursachi osti Hämeenlinnasta Kanta-Hämeen eläinklinikan, jota hän pyöritti parikymmentä vuotta. Ulkomaalainen eläinlääkäri joutui aluksi ennakkoluulojen kohteeksi.

    – Kolmekymmentä prosenttia klinikan asikkaista katosi siksi, että olin ulkomaalainen. Mutta nämä asiakkaat tulivat myöhemmin takaisin.

    Jos eläinlääkäri ei ole koskaan elänyt kissojen kanssa, hän ei osaa hoitaa kissoja hyvin. Serban Ursachi

    Enää Ursachi ei koe ennakkoluuloja. Yksi syy siihen on luultavasti se, että mies on opetellut lähes täydellisen suomen kielen.

    Suomen kansalaisuuden Ursachi sai parikymmentä vuotta sitten. Hän mieltää itsensä romanialaiseksi, joka on tottunut suomalaiseen elämäntyyliin. Mutta hän ei ole tottunut Suomen talviin.

    – Tänä talvena joka kertaa lumikolaa työntäessäni, puuskahdin, että tämä on viimeinen talvi täällä! Haluan aurinkoon ja lämpöön.

    Suomessa kehitettiin ratkaisu, joka mahdollistaa myös mustan muovin kierrättämisen – kotimaassa se ei kiinnosta

    Suomessa kehitettiin ratkaisu, joka mahdollistaa myös mustan muovin kierrättämisen – kotimaassa se ei kiinnosta


    Tästä on kyseOululaisen Specimin konenäköön ja infrapunamaailmaan perustuva teknologia mahdollistaa teollisuuden suosiman, mutta kierrätyksen kannalta haasteellisen mustan muovin tunnistamisen ja kierrättämisen.Specimin perustajajäseniin kuuluva...

    Tästä on kyseOululaisen Specimin konenäköön ja infrapunamaailmaan perustuva teknologia mahdollistaa teollisuuden suosiman, mutta kierrätyksen kannalta haasteellisen mustan muovin tunnistamisen ja kierrättämisen.Specimin perustajajäseniin kuuluva sovellusasiantuntija Esko Herrala pitää Suomea kierrätyksen takapajulana ja toivoo valtiovallalta muovin kierrätystä edistävää sääntelyä ja tukea siihen keskittyvän yritystoiminnan luomiseen.Suomessa on käytössä vasta yksi mustan muovin kierrätyksen mahdollistava Specimin spektrikamera.Noin 95 prosenttia Specimin tuotannosta menee vientiin. Suomen osuus maailman kierrätysmarkkinoista on promillen luokkaa.

    Oululainen konenäköön ja spektrikuvaukseen erikoistunut Specim on kehittänyt mustan muovin tunnistamismenetelmän.

    Asialla on suuri merkitys, koska musta muovi on suosittu ja joustavien ominaisuuksiensa takia moneen taipuva materiaali.

    Varsinkin elintarvikepakkauksissa mustaa muovia käytetään mielellään, koska se ehkäisee uv-säteilyn vaikutusta. Mustaan muoviin pakattu liha näyttää paremmalta kuluttajan silmään ja se myös säilyy vähäisemmän uv-säteilyn ansiosta pidempään kuin läpinäkyvään muoviin pakattu liha.

    Mustaa muovia käytetään paljon muuallakin kuin pakkaukseen. Hyvän valosuojan vuoksi sitä käytetään Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhän mukaan myös esimerkiksi elektroniikkatuotteissa.

    Mustalla muovilla on hyviä ominaisuuksia

    Mustan muovin valmistaminen on käytännöllistä, koska sitä syntyy sekoittamalla muita värejä.

    – Se lisää materiaalin käytön tehokkuutta, koska mustan käytön ansiosta vaihtoja tarvitaan linjastolla vähemmän, Kärhä kertoo.

    Oululaisen infrapunamaailmaan ja spektrikuvantamiseen erikoistuneen Specimin sovellusasiantuntija Esko Herrala arvioi, että mustia muoveja on lähes puolet kaikista muovimateriaaleista. Kärhä muotoilee asian niin, että musta muovi on ollut valta-asemassa, mutta nyt se on hieman vähentynyt.

    Pitäisi olla yrityksiä joita kiinnostaa tehdä rahaa kierrätyksellä Esko Herrala, Specimin perustajajäsen

    Mustat muovit ovat yleensä helposti työstettävää ABS-muovia eli akryylibutadieenistyreeniä. Kemiallisen kestävyytensä ja iskulujuutensa ansiosta se soveltuu vaativiin ja teknisiin käyttökohteisiin hyvin.

    Herralan mukaan musta muovi on myös taloudellisesti arvokkaimmista muovilajeista, ja lisäksi sitä on myös helppo jalostaa uudelleenkäytettäväksi.

    Tähän saakka ongelma on kuitenkin ollut se, että mustaa muovia ei saada eroteltua muun muovin seasta.

    Hiilimusta on vaikea kierrätysmateriaali

    Mustan muovin sisältämän hiilen vuoksi sitä on ollut vaikea tunnistaa luotettavasti toisin kuin läpinäkyvää ja värillistä muovia.

    Ympäristöministeriön mukaan Suomessa noin neljännes pakkausmuovista lajitellaan, ja loput päätyvät sekajätteeseen.

    Mustan muovin kohdalla lajittelukaan ei yleensä auta. Jopa kuluttajan lajittelema musta muovi päätyy pääosin jätteenpolttolaitoksiin, koska kierrätettyä muovia erottelevat laitteet eivät pysty tunnistamaan mustaa muovia.

    Specimin työntekijä Mikko Sassi testaa FX 10 lajittelukameraa. Suomessa Helsingin Viikissä sijaitseva Sitan rakennusjätteiden käsittelylaitos ainoa paikka, missä Specimin spektrikamera on käytössä osana Zenroboticsin kierrätysjärjestelmää. Specim vie tuotannostaan 96 prosenttia ulkomaille. Paulus Markkula / Yle

    Käytännössä lähes kaikki Suomessa lajiteltu muovi päätyy Riihimäelle Fortumin Kiertotalouskylään, minne Uusiomuovi toimittaa keräämänsä kierrätysmuovin.

    Kotitalouksien pakkausmuovijätteen erilliskeräys alkoi vuoden 2016 alussa

    Kaikki kotitalouksissa syntynyt muovi on mennyt polttoon tai penkkaan ennen vuotta 2016.

    Siitä alkaen on ollut voimassa pakkausasetuksen mukainen velvoite muovipakkausten erilliskeräyksen järjestämiseksi.

    Tällä hetkellä kerätään Uusiomuovin mukaan keskimäärin 15 prosenttia kuluttajien muovipakkauksista.

    Uusiomuovi arvioi, että viimeistään viiden vuoden sisällä yli 50 prosenttia kuluttajien muovipakkauksista päätyy erilliskeräysjärjestelmään.

    Muovipakkausten kierrätyksen kulut maksavat esimerkiksi valmistajat ja maahantuojat. Tällä hetkellä mitään muuta muovia kuin pakkausmuovia ei kierrätetä.

    Jonkin verran sinne päätyy myös mustaa muovia. Riihimäellä olevat linjat eivät kuitenkaan sitä tunnista, vaan siellä erotellaan perinteisellä lähinfrapunatekniikalla (NIR, near infrared) vain värillisiä ja läpinäkyviä muoveja.

    Niinpä kierrätetty musta muovi poltetaan ilmastonmuutosta vauhdittamaan.

    Lajittelun ratkaisu löytyi keskipitkiltä infrapuna-aalloilta

    Mustan muovin tunnistamiseen on nyt kuitenkin ratkaisu.

    Sen kehittänyt oululainen Specim on perustettu jo vuonna 1995 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n sivutuotteena. Se työllistää 65 ihmistä tuotannossa ja valmistuksessa Oulussa. Yritys keskittyy kierrätykseen ja ruokateollisuuteen.

    – Meidän teknologiamme perustuu menetelmään joka pystyy luokittelemaan materiaaleja ja erottelemaan niitä toisistaan, sanoo Specimin sovellusjohtaja Katja Lefevre.

    Specimin MWIR-tekniikkaan (mid-wavelength infrared) perustuva kierrätyskamera toimii sähkömagneettisen säteilyn keskipitkällä infrapuna-alueella. Siellä musta ei ole mustaa, vaan erilaiset muovit näkyvät erivärisinä, minkä ansiosta ne voidaan tunnistaa ja lajitella.

    Vienti vetää, kotimarkkinat eivät

    Se on käytössä Suomessa tällä hetkellä vain Viikissä. Yhtiön tuotannosta 96 prosenttia menee vientiin.

    Specim toimittaa jo uuden teknologian mittalaitteitaan tuotantolinjoja valmistaville yrityksille.

    – Myymme Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan näitä laitteita jo tälläkin hetkellä järjestelmäintegraattoreille, jotka tekevät mustien muovien lajitteluun soveltuvia laitteistoja, Herrala sanoo.

    Suomessa on vain noin promille maailman kierrätysmarkkinoista. Suurin liiketoimintapotentiaali on Euroopassa Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa.

    Muovinkierrätysyrityksiä ei ota syntyäkseen

    Suomeen ei ole juuri syntynyt yrityksiä, joita muovin kierrätys kiinnostaisi. Näin on siitä huolimatta, että kierrätysmuovin hinta on Specimin asiantuntija Herralan mukaan vain noin kolmannes neitseellisen muovin hinnasta. Varovaisimpienkin arvioiden mukaan uusiomuovin hinta jää alle puoleen uuden hinnasta.

    Muovin kierrätyksessä on kyse paitsi kansalaisten aktiivisuudesta, ennen kaikkea liiketoiminnasta.

    – Pitäisi olla yrityksiä, joita kiinnostaa tehdä rahaa kierrätyksellä, sanoo Herrala.

    Oululaisen teknologiayhtiö Specimin sovellusjohtaja Katja Lefevre ja sovellusasiantuntija Esko Herrala. Hän on myös yksi yrityksen perustajista. Yrityksen suunnittelu ja tuotanto ovat kokonaan Oulussa. Paulus Markkula / Yle

    Hänen mukaansa sellaisia ei ole, vaikka Suomessa onkin osaamista lajittelun kannalta tärkeissä robotiikassa ja neuroverkoissa.

    Neuroverkoilla tarkoitetaan informaation käsittelyn, tilastotieteen ja matematiikan yhdistävään laskentaan perustuvia järjestelmiä jotka kykenevät oppimaan.

    Oululaisen konenäkötekniikkafirman kierrätysasiantuntija luonnehtii Suomea kierrätyksen takapajulaksi. Hän kaipaisi poliitikoilta muovin kierrätystä vauhdittavia päätöksiä.

    – Kaipaan enemmän tukea ja sääntelyä siihen, että muovia lähdetään oikeasti kierrättämään eikä sitä poltettaisi, Esko Herrala kertoo.

    Jotain on toki tapahtumassakin. Pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus käynnistää kiertotalousyrityksille 75 miljoonan euron rahoitusohjelman (Suomen Teollisuussijoitus).

    Uusiomuovi näkee muitakin vaihtoehtoja

    Kotitalouksien pakkausmuovia keräävän ja ne Riihimäelle toimittavan Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini suhtautuu oululaisinnovaatioon varovaisesti.

    Soini arvioi, että mustan muovin ongelma ratkeaa mustan muovin vähentämisellä tai sen muuttamisella tai konenäköön perustuvalla teknologisella innovaatiolla. Hänen mukaansa nyt jo voitaisiin kehittää musta muovi, jonka väri ei perustuisi hiileen kuten nykyään.

    Musta vaatii näkyäkseen oikean aallonpituuden

    Specim käyttää kamerassaan keskipitkällä infrapuna-alueella toimivaa MWIR-tekniikkaa (mid-wavelength infrared). Sen käyttämällä infrapuna-aaltoalueella musta ei ole mustaa vaan erilaiset muovit näkyvät erivärisinä, minkä ansiosta ne voidaan tunnistaa.

    Specimin teollinen sovellus on aiempia MWIR-toteutuksia olennaisesti kehittyneempi ja sopivampi teolliseen ympäristöön.

    Kaikilla materiaaleilla ja yhdisteillä on oma infrapuna-alueella näkyvä sormenjälkensä, jota voi verrata väriin. Millä aallonpituusalueella tuo parhaiten näkyy, riippuu paljon materiaalista jota yritetään havaita ja tunnistaa.

    Musta muovi on mustaa myös lähi-infrapuna-alueella (NIR, near infrared) ja lyhytaaltoinfrapuna-alueella (SWIR, shortwave infrared ) eli sitä ei voi ”nähdä”.

    Musta tarkoittaa, että kappaleella ei ole väriä vaan se imee itseensä kaiken valon. MWIR alueella musta muovi ei olekaan mustaa vaan eri muovit ovat siellä eri värisiä ja siksi voidaan tunnistaa.

    Yritys tulee julkaisemaan tarkempaa tietoa teollisen sovelluksensa ominaisuuksista toukokuussa Las Vegasissa järjestettävässä Waste Expo -tapahtumassa.

    Sellaisen värin nyt käytössä oleva NIR-teknologia kykenisi Soinin mukaan tunnistamaan.

    – Voi hyvin olla, että konenäkö ratkaisee asian ainakin kovien muovikappaleiden osalta, Soini sanoo.

    Uusia ratkaisuja saattaa löytyä myös sensorifuusiosta eli erilaisten aistinlaitteiden ja teknologioiden tuottaman tiedon tehokkaasta yhdistämisestä. Soini arvelee, että teknologinen kehitys tuo koko ajan uusia ratkaisuja mukanaan.

    Lue myös:

    Onko jogurttipurkin kansi muovia vai metallia? Tee rypistystesti! – 10 helppoa vinkkiä muovin lajitteluun

    Katso kartasta, missä on sinua lähimmät muovin keräyspisteet

    Takana hullu muovivuosi – Hukummeko muoviin vai voisiko muovi olla myös ystävämme? Maija Pohjakallio yrittää ratkaista maailmanlaajuisia muoviongelmia

    Välitön nukahtaminen voi kertoa rajusta univajeesta –

    Välitön nukahtaminen voi kertoa rajusta univajeesta – "Hyvään uneen tarvitaan sopivasti valoa, happea ja rauhaa"


    Kuvittele pieni pora, joka on asetettu silmien väliin. Mene siitä kohdasta pieni matka pään sisään. Siellä se on: keskus joka hermostuu heti, jos kelloja siirretään tai matkustetaan aikavyöhykkeiden yli. Sieltä löytyy sisäinen kello, joka...

    Kuvittele pieni pora, joka on asetettu silmien väliin. Mene siitä kohdasta pieni matka pään sisään. Siellä se on: keskus joka hermostuu heti, jos kelloja siirretään tai matkustetaan aikavyöhykkeiden yli. Sieltä löytyy sisäinen kello, joka tarkkailee silmien näköhermojen kautta tulevaa valon määrää.

    – Sisäinen kello on herkkä häiriötiloille joka tapauksessa. Ihmisten välillä on toki eroja siinä, kuinka herkästi valon muutoksiin reagoidaan, kertoo hämeenlinnalainen yleislääketieteeen erikoislääkäri Janne Kanervisto.

    Jo tunnin muutos voi vaikuttaa dramaattisesti hyvinvointiin. Sokeritasapaino heittelee, aineenvaihdunta hidastuu, päätä särkee tai vatsa voi mennä sekaisin.

    – Maailmanlaajuisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että kellojen siirtämistä seuraavana päivänä sydäninfarktien määrä kohosi noin 25 prosenttia, kertoo Kanervisto.

    Hänen mukaansa ihmisen terveyden kannalta olisi parasta pysyvä talviaika. Todennäköisesti Suomi siirtyykin pysyvään talviaikaan vuonna 2021.

    Joskus matka höyhensaarille voi olla uuvuttava. Tutkimusten mukaan noin 10 % suomalaisista kärsii kroonisesta unettomuudesta.Janne KanervistoUneen liittyviä myyttejä

    Hyvään uneen liittyy paljon myyttejä. Kuorsaaja ei nuku sikeästi, vaan kärsii ylähengitysteiden eräänlaisesta löysyydestä ja ahtaudesta.

    Vieno kuorsaus tai moottorisahan murina saattaa olla merkki uniapneasta, jonka seuraukset voivat pahimmillaan olla tappavia.

    – Diagnosoimattomia uniapneapotilaita on valtavasti. Kuorsaajista kolmasosa on normaalipainoisia, mutta ylipainolla ja kuorsaamisella on yhteys. Mutta vastaavasti sopivalla painonpudotuksella kuorsaamisen ja uniapnean seurauksia voi helpottaa, toteaa lääkäri Janne Kanervisto.

    Ihminen, joka nukahtaa heti pään painuttua tyynyyn, kärsii Kanerviston mukaan myös uniongelmista.

    – Välitön nukahtaminen kertoo valtavasta univajeesta. Aivot ovat niin kuormittuneet, etteivät ne kestä enää hetkeäkään hereillä, vaan vaativat välitöntä lepoa. Se on kehon hälytysmerkki.

    Kolmas myytti liittyy toiveeseen nukkua koko yö ilman keskeytyksiä. Kanerviston mukaan on normaalia, että ihminen heräilee yössä muutaman kerran.

    – Ne ovat nopeita, lyhyitä keskeytyksiä, joiden jälkeen ihminen vaipuu uudelleen uneen. Niistä ei pidä olla huolissaan tai ottaa ylimääräistä stressiä. On myös tavallista, että nukahtamiseen menee 10 - 20 minuuttia. Yli puolen tunnin nukahtamisviive alkaa jo olla poikkeava, kertoo Janne Kanervisto.

    Oikea nukahtamishetki on tärkeä

    Yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto kertoo, että ihmisen vireystila vaihtelee noin puolentoista tunnin välein. Usein illallakaan aivot eivät saa levätä, vaan joutuvat antamaan tilaa somen, television tai sähköpostin selailulle. Keho voi olla väsynyt, mutta aivot käyvät kierroksilla.

    Jos aivoja stimuloidaan jatkuvasti, ne eivät osaa rauhoittua tarpeeksi valmistaakseen ihmistä lepoon.

    – Kun itsetuntemusta oppii, huomaa illallakin hetken, jolloin väsymys on suurin. Se aallonpohja kannattaa hyödyntää, ja mennä sänkyyn vasta silloin.

    Janne Kanervisto harrastaa valokuvausta. Oikean hetken hakeminen on hyvää mindfullness-harjoittelua, hän sanoo.Janne Kanervisto

    Lomalla tai vapaapäivänä runsas ulkoilu valoisaan aikaan tuo makeat yöunet. Kanervisto muistuttaa, että se on ihmisen luonnollinen olotila. Arjen ja vuodenaikojen vaihtelun tuomia eroja voi tasoittaa omilla toimilla.

    – Talvisin valon saamisesta pitää huolehtia itse: keinovalot kehiin ja sälekaihtimet auki. Kesällä taas makuuhuoneeseen kannattaa hankkia pimennysverhot. Valaistuksen himmentämisestä iltaa kohti voi olla myös apua, sanoo Janne Kanervisto.

    Univaje nostaa riskit suuriksi

    Ihmisellä on siis luolamiehen tavat, joilla ympäröivässä yhteiskunnassa pitäisi pärjätä.

    Lääkäri Janne Kanervisto kertoo amerikkalaistutkimuksesta, jossa ihmisten nukkumista on seurattu vuosikymmenten ajan. Tilastojen valossa keskimääräinen uniaika on vähentynyt kahdeksasta tunnista kuuteen tuntiin viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.

    – Se on valtavasti. Kahden tunnin univaje lisää riskiä esimerkiksi diabetekseen ja ylipainoon. Parin tunnin univaje kaksinkertaistaa urheiluvammojen riskin ja kolmen tunnin univaje kolminkertaistaa liikenneonnettomuusriskin.

    Välitön nukahtaminen kertoo valtavasta univajeesta Janne Kanervisto

    Unettomuuteen liittyy myös valtava bisnes sängyistä ja petivaatteista reseptivapaisiin valmisteisiin. Kanervisto sanoo tämän kertovan myös siitä, että hyvä uni on kiinnostuksen kohde.

    – Mutta paras lääke on aina luonnollinen uni. Ei ole toista lääkettä, joka parantaa aineenvaihduntaa, korjaa sokeritasapainoa ja auttaa suoriutumaan vaativista tehtävistä yhtä hyvin. Siksi tämän luonnollisen tarpeen löytäminen ja kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää.

    Hämeen poliisi kiistää, että moottoripyöräjengi Yön Sudet olisi asettunut Forssan seudulle

    Hämeen poliisi kiistää, että moottoripyöräjengi Yön Sudet olisi asettunut Forssan seudulle


    Keskusrikospoliisi on vahvistanut venäläisen Yön Sudet -moottoripyöräjengin rantautumisen Suomeen. Iltalehti on kertonut, että ensimmäinen kerho olisi perustettu Forssan seudulle. Hämeen poliisi kuitenkin vakuuttaa, että heillä ei ole tietoa...

    Keskusrikospoliisi on vahvistanut venäläisen Yön Sudet -moottoripyöräjengin rantautumisen Suomeen. Iltalehti on kertonut, että ensimmäinen kerho olisi perustettu Forssan seudulle.

    Hämeen poliisi kuitenkin vakuuttaa, että heillä ei ole tietoa siitä, että Yön Sudet olisi rantautunut Hämeen alueelle tai että Yön Susilla olisi esimerkiksi kerhotiloja Hämeessä tai Forssan seudulla.

    Rikostutkinnan johtaja Martti Hirvosen mukaan myös KRP:lla on samat tiedot Hämeestä.

    – Tilanne on ihan rauhallinen Hämeessä. Ei ole syytä pelätä, että täällä Yön Susia liikkuisi, painottaa Hämeen poliisin rikostutkinnan johtaja Martti Hirvonen.

    KRP seuraa jengitilannetta

    Keskusrikospoliisi ja Europol kertovat laajemmasta järjestäytyneestä rikollisuudesta huomenna perjantaina 29. maaliskuuta.

    Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtaja Jari Liukku kertoo järjestäytyneestä eurooppalaisesta rikollisuudesta.

    Suomen KRP kertoo samalla kotimaisesta jengitilanteesta. Julkisuudessa on ollut tietoja muun muassa Sharkrider MC:n, Satudarahin ja Outlaws MC:n rantautumisesta Suomeen. Tästä on kirjoittanut esimerkiksi MTV.

    Cannonball ja UB teettävät lainvartijoille työtä Hämeessä

    Hämeen poliisin mukaan Etelä-Hämeessä on toiminut viime vuosina kaksi merkittävää rikollista moottoripyöräjengiä: Cannonball MC ja United Brotherhood.

    Hämeenlinnassa Cannonballille vuokrattu kerhotila on ollut useaan otteeseen poliisin ratsioiden kohteena.Miki Wallenius / Yle

    – Olemme Hämeen poliisissa kohdistaneet paljon tutkintavoimavaroja näiden jengien rikollisten tekemisten tutkimiseen, mutta Yön Susia täällä ei ole liikkunut, kertoo Hirvonen.

    Cannonballin kerholaisia on ollut huumekaupoista ja muista rikoksista kiinniotettuina ja käräjillä Lahdessa alkuvuodesta. 15 ihmiselle luettiin 13. maaliskuuta syytteet Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

    Putinia tukevien Yön Susien moottoripyöräjengi Suomessa

    Putinia tukevien Yön Susien moottoripyöräjengi Suomessa


    Keskusrikospoliisi vahvistaa, että venäläiseen "Yön Sudet" -moottoripyöräkerhoon linkittyvä RMI-ryhmä (Russki Mototsiklisty Internatsional) on tullut Suomeen. Hämeen poliisi taas kiistää mediatiedot, että kerhon ensimmäinen ryhmä toimisi...

    Keskusrikospoliisi vahvistaa, että venäläiseen "Yön Sudet" -moottoripyöräkerhoon linkittyvä RMI-ryhmä (Russki Mototsiklisty Internatsional) on tullut Suomeen. Hämeen poliisi taas kiistää mediatiedot, että kerhon ensimmäinen ryhmä toimisi Forssassa.

    Keskusrikospoliisi kertoo asiasta lisää perjantaina järjestettävässä tilaisuudessa. Siinä käsitellään järjestäytynyttä rikollisuutta Suomessa.

    Presidentti Vladimir Putinia tukevan Yön Sudet kerhon tulosta Suomeen kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

    Yön sudet on jo Neuvostoliiton aikana perustettu moottoripyöräkerho. Lännessä kerhoa pidetään presidentti Vladimir Putinin "omana jenginä". Lännen pakotelistalla jengi on sen osallistuttua Krimin valtaukseen ja Ukrainan kriisiin.

    Jengin päämaja Venäjän ulkopuolella on Slovakiassa.

    Katupölyaika pahimmillaan – THL:n tutkija:

    Katupölyaika pahimmillaan – THL:n tutkija: "Pienhiukkaset aiheuttavat 50-60 ennenaikaista kuolemaa"


    Pakkanen, tuuli ja aurinkoiset säät ovat kuivattaneet kadut nopeaan tahtiin Etelä-Suomessa. Samalla kaduille ja jalkakäytäville levitetty hiekoitushiekka on kuivunut hengitystä arsyttäväksi pölyksi. Suurin osa katupölystä on juuri autojen...

    Pakkanen, tuuli ja aurinkoiset säät ovat kuivattaneet kadut nopeaan tahtiin Etelä-Suomessa. Samalla kaduille ja jalkakäytäville levitetty hiekoitushiekka on kuivunut hengitystä arsyttäväksi pölyksi. Suurin osa katupölystä on juuri autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa.

    Katupöly aiheuttaa useimmille ainakin ärsytysoireita ja riskiryhmiin kuuluville jopa vakavia terveyshaittoja, huomauttaa tutkija Taina Siponen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

    – Korkeat hiukkaspitoisuudet voivat lisätä keuhkoinfektioita ja sairaalahoitoa vaativia astmakohtauksia. On arvioitu, että katupölyn pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 50-60 ennenaikaista kuolemantapausta.

    Katupöly on erityisen haitallista riskiryhmille kuten astmaatikoille, lapsille, iäkkäille ja sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastaville. Siponen kehottaakin terveydellisistä syistä välttämään kaikkein pölyisimpiä paikkoja

    – Omaa altistumistaan voi vähentää muun muassa sillä, että välttää liikkumista ulkona pahimmin pölyävillä alueilla ja vilkkaiden katujen varsilla. Tämä on erityisen tärkeää silloin, jos kuuluu riskiryhmään.

    Hampaissa narskuu, silmiä kirvelee

    Pölykausi on yleensä pahimmillaan juuri maalis-huhtikuussa. Hämeenlinnalainen Nina Silavuori on huomannut katupölyn haitat.

    – Sen huomaa, kun suu auki tuolla hengittelee, niin hiekka narskuu hampaissa ja silmissä kirvelee. Ja on se nenäkin ehkä vähän tukossa.

    Jouko Utela ulkoileekin mieluummin muualla kuin vilkkaiden katujen lähellä.

    – Aina, kun tuulenpuuska tulee, niin näkee kuinka pölypilvet leijailee täällä ympäristössä.

    Puhdistusresursseja oltava riittävästi

    Haittoja kannattaisi torjua ensin paikoissa, joissa ihmiset altistuvat pölylle eniten, sanoo THL:n tutkija Taina Siponen.

    – Katupölyn haittoja voidaan torjua lyhytaikaisesti esimerkiksi ruiskuttamalla teille katupölyä sitovaa suolaliuosta. Tilanne paranee kestävästi vasta, kun hiekoitushiekka poistetaan, kadut pestään ja vielä jäljelle jäänyt hienompi aines harjataan pois tienpinnoilta.

    Mitä aiemmin hiekka ja pöly saadaan poistettua, sitä vähemmän terveyshaittoja aiheutuu.

    Siponen kehottaakin kaupunkien päättäjiä varmistamaan, että katujen hoitoon, kuten katupölyn tehokkaaseen torjuntaan ja katujen kevätsiivoukseen, on riittävästi tekijöitä ja koneita.

    Puhdistustyöt alkamassa

    Hämeenlinnassa katujen ympärivuorokautiseen puhdistukseen lähdetään heti, kun pakkaset helpottavat. Työt alkoivatkin jo torstaina. Katuhiekan pölyämisen estämiseksi kadut kastellaan, joten työtä voidaan tehdä vain plussakeleillä, kertoo vastaava kunnossapitomestari Markus Lahtinen.

    – Urakoitsijalle on annettu ykkösluokan kaduille kymmenen päivää, kakkosluokan kaduille 18 päivää ja kolmosluokan kaduille 25 työpäivää aikaa tehdä työ valmiiksi. Vappuun mennessä pitäisi olla valmista, sanoo Lahtinen.

    Hämeenlinnalainen Jouko Utela odottaakin jo toukokuuta, jolloin paikat on saatu puhdistettua.

    Schjerfbeckin tehdastyöläisiä esittävä maalaus lähtee Riihimäeltä Lontooseen

    Schjerfbeckin tehdastyöläisiä esittävä maalaus lähtee Riihimäeltä Lontooseen


    Maailmalla taidemuseoita kiertänyt Helene Schjerfbeckin Tehdastyöläisiä matkalla työhön -teos lähtee seuraavaksi Isoon-Britanniaan. Tätä ennen Schjerfbeckin "tehtaan tytöt" on ollut esillä muun muassa Saksassa, Ranskassa, Hollannissa,...

    Maailmalla taidemuseoita kiertänyt Helene Schjerfbeckin Tehdastyöläisiä matkalla työhön -teos lähtee seuraavaksi Isoon-Britanniaan. Tätä ennen Schjerfbeckin "tehtaan tytöt" on ollut esillä muun muassa Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Tanskassa ja Japanissa.

    Schjerfbeckin maalaus kuuluu Riihimäen taidemuseolle, joka sai lainapyynnön Lontoosta jo viime kesänä. Lontoossa Tehdastyöläisiä matkalla työhön -teos on osa laajempaa näyttelyä, joka esittelee suomalaistaiteilijan töitä heinäkuusta lokakuuhun 2019. Näyttely on ensimmäinen kattava katsaus Helene Schjerfbeckin tuotannosta Isossa-Britanniassa.

    Lontoossa järjestettävä Schjerfbeck-näyttely nähdään loppuvuodesta myös Helsingissä. Esille saadaan sellaisia teoksia, joita ei ole Suomessa aiemmin nähty.

    Tehtaan tytöt vaihtuvat enkeliin

    Riihimäellä Schjerfbeckin Tehdastyöläisiä matkalla työhön -teoksen tilalle nousee taiteilijan Enkeli-taulu, joka on ajoitettu noin vuoteen 1928.

    Helene Schjerfbeck oli suunnitellut tuohon aikaan Kristus ristillä -teosta, jossa olisi Kristuksen käsivarsien alla enkeli kummallakin puolella.

    – Enkelin malliksi päätyi taiteilijan naapurustossa asunut tyttö, josta oli piirretty profiilikuva sekä kasvojen oikealta että vasemmalta puolelta, kertoo Riihimäen taidemuseon amanuenssi Tanja Pääskynen.

    Enkelin malliksi päätyi taiteilijan naapurustossa asunut tyttö. Tanja Pääskynen

    Toisesta näistä profiilikuvista taiteilija oli tehnyt öljymaalauksen, jossa oli tummatukkainen tyttö vaaleanpunaisin enkelisiivin. Taulun takaa löytynyt kirje on arvokas osa teoksen tarinaa.

    – Taulun takaa löytyi kirjekuori, jossa oli Helene Schjerfbeckin itse omakätisesti kirjoittama kirje. Siinä hän selittää Enkeli-taulun ostaneelle Georg A. Enbomille taulun vaiheita.

    Enbom oli ottanut yhteyttä suoraan taiteilijaan, koska hän oli alkanut miettiä mistähän taulussa on oikein on kysymys.

    – Ja Helene Schjerfbeck on vastannut kirjeeseen. Tällaisia yhteydenottoja hän sai useinkin taulujensa ostajilta ja hän sitten ystävällisesti vastasi niihin.

    Helene Schjerfbeckin maalaukset kuuluvat Riihimäen taidemuseon Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmaan.

    Joka kymmenes uusi kerrostaloasunto on tulevaisuudessa puinen? Maan suurimpiin kuuluva puukerrostalotehdas perustetaan moottoritien imuun

    Joka kymmenes uusi kerrostaloasunto on tulevaisuudessa puinen? Maan suurimpiin kuuluva puukerrostalotehdas perustetaan moottoritien imuun


    Ekologinen ja hiilineutraali puukerrostalorakentaminen ottaa vahvoja harppauksia Hämeessä vuonna 2019. Hämeenlinnaan ollaan perustamassa maan suurimpiin kuuluvaa puukerrostalojen moduulirakentamisen tehdasta. Kasvuvaraa on ja kysyntää tulossa...

    Ekologinen ja hiilineutraali puukerrostalorakentaminen ottaa vahvoja harppauksia Hämeessä vuonna 2019. Hämeenlinnaan ollaan perustamassa maan suurimpiin kuuluvaa puukerrostalojen moduulirakentamisen tehdasta.

    Kasvuvaraa on ja kysyntää tulossa tuntuvasti. Suomessa tavoitellaan valtakunnallisesti sitä, että uusista kerrostaloasunnoista noin 15 prosenttia olisi puukerrostaloasuntoja. Puurakentamisen etuja betoni- ja tiilirakentamiseen on muun muassa hiilineutraalisuus ja ekologisuus.

    Ensimmäiset puukerrostalot tulevat kuitenkin Hämeenlinnaan ruotsalaiselta valmistajalta, Lindbäcks Bygg Ab:n tehtaalta. Näin uudelle toimijalle saadaan heti näyttävät mallisto- ja prototyypit esille Visamäkeen ja näkymään moottoritielle.

    – Tehtaan rakentamisen aloittamisen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Aloitamme työn asiakkaiden hankinnasta ja tilauksista. Ruotsista tulee nopeasti rakennusmoduuleja, kun kysyntää alkaa olla puukerrostaloille, kertoo Suomen Puutalotehtaan toimitusjohtaja Teppo Laurila.

    Hämeenlinnassa uusi puukerrostalojen moduulitehdas nousee Moreenin elinkeinoalueelle muutaman kilometrin päähän kantakaupungista.

    Hämeenlinnan kaupunki ja sen elinkeinoyhtiö vuokraavat suomalaiselle puutalotehtaalle viiden hehtaarin tontin.

    Ruotsalainen kumppani tuo osaamista Hämeeseen

    Ruotsalainen puukerrostalojen valmistaja Lindbäck on mukana Suomen Puukerrostalojen omistajissa. Se on kumppani ja tiennäyttäjä muutoinkin.

    – Otamme kaiken alan opin Lindbäckistä ja tuomme sen Suomeen. Ruotsalaiset ovat tehneet puukerrostaloja 25 vuotta, kertoo toimitusjohtaja Teppo Laurila.

    Lindbäck Bygg on valmistanut jo runsaat 15 000 puukerrostaloasuntoa pitkin poikin Ruotsia. Yhtiön referensseissä on parhaillaan myös Tukholmaan Karolinska Instituutille tuleva suuri puurakenteinen tutkijatalo, johon tulee tilaa yli 300 lääketieteen asiantuntijalle.

    Helsingin ja Tampereen läheisyys ratkaisi

    Puukerrostalotehdashanke Suomeen on ollut vireillä kesästä 2017. Yhtiö tutki lähes kaksi vuotta sijoittumista joko Kymenlaaksoon, Pohjanmaalle tai Uudellemaalle.

    Häme ja Hämeenlinna saivat kuitenkin arvioinnissa logistisesti parhaat pisteet. Talotehtaan sijoittumista ja tonttia valmistellut Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo odottaa tuotannolle menekkiä.

    – Tavoite Suomessa on tosiaan ollut jo se, että yli kymmenes uusista kerrostaloasunnoista olisi puurakenteisia. Siihen ei ole vielä päästy.

    Tavoite on ollut jo Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa. Se on varmaan seuraavankin hallituksen ohjelmassa pyrittäessä hiilineutraaliuuteen ja ekologisuuteen, pohtii Isosuo.

    Ensimmäisen puukerrostalon rakentamisen odotetaan alkavan Hämeenlinnassa heti, kun Visamäkeen tulevalle puukerrostalolle saadaan rakennuslupa. Samaan aikaan uusi puukerrostalotehdas alkaa välittömästi hankkia asiakkaita ja tilauksia rakennusmarkkinoilta.

    Puukerrostalotehtaan rakentamisen voisi aikaisimmillaan alkaa vuonna 2020. Hämeenlinnan tehtaan tulevaksi tuotannoksi arvioidaan etukäteen alkuvaiheessa noin 400 asuntoa vuodessa.

    Havainnekuvassa Riihimäen puukerrostaloalue taiteilijan näkemyksenä.ICON KiinteistörahastotUudet kerrostaloasunnot sertifioidusta suomalaisesta puusta

    Puukerrostatalojen moduulit rakennetaan tulevan tehtaan myötä kotimaisesta raaka-aineesta suomalaisesta sahatavarasta ja liimapuusta.

    – Kyllä me haluamme tehdä puukerrostalot ekologisesti sertifioidusta kotimaisesta puusta, vakuuttaa talotehtaan toimitusjohtaja Teppo Laurila.

    Täysin kotimaista puukerrostaloasuntojen moduulituotantoa odotetaan vuodeksi 2021.

    Moduulirakentaminen puukerrostaloissa on nopeus ja kustannuskysymys. Nelikerroksisen talon asunnot valmistuvat ruotsalaisittain jo puolessatoista päivässä. Moduulit ovat täysin valmiita huoneita. jotka nostetaan taloon paikalleen kuin legoilla rakennettaessa. Rakentaminen mahdollistaa sen, että kerrostalo on ulkoa valmis kattoa myöten muutamassa päivässä.

    Moduulirakennettuja puutaloasuntoja tulee nyt länsinaapurin Ruotsin ohessa etelästäkin Suomeen. Riihimäellä alkaa vuonna 2019 puukerrostalojen toteutus entisen lasitehtaan läheisyyteen.

    Riihimäen puukerrostalojen moduulit tulevat Virosta. Virolainen valmistaja voitti tarjoushinnallaan kilpailutuksen loppuvuodesta 2018.

    Työn lisäksi oppia

    Suomen Puukerrostalotehdas työllistää Hämeenlinnassa noin 60 työntekijää. Pelkästään suunnittelussa ja myynnissä työskentelee parikymmentä ihmistä. Lisäksi tehdas aikoo olla yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun rakentamisen ja biotalouden linjojen kanssa.

    Tavoite on kehittää omia puutalotuotteita. Ruotsalaisten lisenssivalmistus on siis vain aloitus puutalotalorakentamiselle. Eniten kerrostaloasuntoja rakennetaan pääkaupunkiseudulle ja Tampereen seudulle. Asuntomoduulien kuljetusmatkat ovat näin kumpaankin keskukseen lyhimmät Hämeenlinnasta.

    Hämeenlinnaan on myös väläytelty kaupungin sisääntuloväylän katseenvangitsijaksi näyttävää puurakennuskohdetta – uutta jääkiekon ja monen muun urheilulajin ja vapaa-aikapalvelun monitoimiareenaa.

    Sijoittajaryhmä tutkii runsaan kahden vuoden aikana, onko Hämeenlinnassa markkinoita uudelle 170 miljoonan euron monitoimiareenalle kuten esimerkiksi Helsingissä. Tampereella ja Jyväskylässäkin on.

    Hämeenlinnan tuleva puutalotehdas on suurehkojen sahojen tuntumassa. Versowoodin Riihimäen sahalle on matkaa runsaat 30 kilometriä. MetsäFibren Rengon sahalle ei sitäkään – vain runsaat 20 kilometriä.

    Puukerrostalojen rakentamisbisneksessä on odotettavissa kilpailun kiristymistä, sillä muun muassa Lehto Asunnot on vastikään tiedottanut, että se lanseeraa teollisesti tuotetun puukerrostalo-konseptin.

    Lue lisää:

    Puukerrostalorakentamisen näyteikkuna avautuu Riihimäelle: 9 puukerrostaloa, yli 300 asuntoa

    Kari Peitsamo oli Ämy-festivaalin vakioesiintyjä yli 40 vuotta – rokkarin viimeaikaiset mielipiteet olivat järjestäjille liikaa

    Kari Peitsamo oli Ämy-festivaalin vakioesiintyjä yli 40 vuotta – rokkarin viimeaikaiset mielipiteet olivat järjestäjille liikaa


    Muusikko Kari Peitsamon viimeaikaiset mielipiteet saivat hämeenlinnalaisen Ämyrockin järjestäjät tiputtamaan hänet ensi kesän esiintyjälistalta. Kari Peitsamo on viime viikkojen ja kuukausien aikana muun muassa kertonut, miten ”Uuden Seelannin...

    Muusikko Kari Peitsamon viimeaikaiset mielipiteet saivat hämeenlinnalaisen Ämyrockin järjestäjät tiputtamaan hänet ensi kesän esiintyjälistalta.

    Kari Peitsamo on viime viikkojen ja kuukausien aikana muun muassa kertonut, miten ”Uuden Seelannin iskut ovat suora seuraus pakotetusta monikulttuurillisuudesta".

    Festivaalin järjestäjiin kuuluva Mikko Hansson kertoo, että Ämyn organisaatiossa keskusteltiin pitkään artistin tulevaisuudesta jo aiempien mielipiteiden vuoksi. Viimeaikainen twiittailu rajat kiinni -kommentteineen oli liikaa.

    Festivaali perustelee tiedotteessaan, että "Ämyrock on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi, johon ovat tervetulleita kaikki. Tähän julistautumiseen kuuluu myös vastuu syrjinnän vastustamisesta ja siihen puuttumisesta. Siksipä koemme, että yksittäisen artistin rajaaminen pois tapahtumasta on parempi vaihtoehto, kuin hiljaa hyväksyä miljoonien ihmisten syrjiminen", kerrotaan Ämyn tiedotteessa tapahtuman verkkosivuilla.

    Hansson korostaa, että Ämyrock on eettiseltä arvomaailmaltaan täysin rasismista vapaa ja erittäinen suvaitsevainen. Peitsamon tiputtaminen esiintyjälistalta oli kuitenkin vaikeaa, koska artisti on ollut vakiesiintyjä ja Ämyrockin kantava voima.

    – Oikeastaan päätös tehtiin välittömästi, kun asiasta kuultiin. Tällainen toiminta ei kuulu Ämyrockin esiintyjille. Ämy on kuitenkin ollut aina aatteellinen juhla ja Kari Peitsamon lausunnot eivät edusta millään tavoin Ämyn ideologiaa.

    Ämyrock on aatteellinen festivaali

    Hanssonin mukaan Ämyrock on varautunut negatiivisiin kommentteihin sosiaalisessa mediassa ja on jo niitä havainnutkin.

    – Suurin osa yleisöstä on kuitenkin sen kannalla, että tämä on oikea ratkaisu. Tämä on kantava linja, mitä Ämy on myös jatkossa. Jos tällaisia mielipiteitä julkisesti laukoo, täytyy meidän yhdistyksenä ja festivaalin järjestäjänä reagoida ja kantaa vastuu: yhden tiputtaminen on parempi vaihtoehto kuin hiljaa hyväksyä miljoonien ihmisten syrjiminen.

    Hanssonin mukaan Ämyrock kiittää Peitsamoa menneistä vuosista. Peitsamo on jo ehtinyt toivottaa twiitissään Ämylle hyvää jatkoa.

    Twitterissä Peitsamo kertoo intoilleensa ensi kesänä 45 vuotta täyttävästä Ämystä omalta kohdaltaan liian aikaisin: "Tänä vuonna en itse sinne esiintymään pääsekään. Mutta on se silti yhä aivan mahtava festari, kesän kohokohta!"

    Peitsamo on esiintynyt vuodesta 1979 lähes joka vuosi Hämeenlinnan kesäperinteisiin kuuluvassa Ämyrockissa. Ensi kesän 45-vuotisjuhlafestivaaleilla esiintyvät muun muassa Paleface, Samae Koskisen Korvalääke, Pää kiinni ja Nykyaika.

    Peitsamon pudottamisesta listalta kertoi ensimmäisenä Rumba.

    Räyhääjä, paara ja piru mellastavat – kertomukset huutavat vastauksia, sanoo kansanperinteen tutkija

    Räyhääjä, paara ja piru mellastavat – kertomukset huutavat vastauksia, sanoo kansanperinteen tutkija


    Efraim ja Eva Martin katsoivat kauhuissaan, kun heidän talonsa esineet alkoivat lentää ilmassa huoneiden poikki. Tammikuun 12. päivänä vuonna 1885 poltergeist tai suomalaisittain räyhähenki oli saapunut Martinien torppaan...

    Efraim ja Eva Martin katsoivat kauhuissaan, kun heidän talonsa esineet alkoivat lentää ilmassa huoneiden poikki. Tammikuun 12. päivänä vuonna 1885 poltergeist tai suomalaisittain räyhähenki oli saapunut Martinien torppaan Ylöjärvellä.

    Martinien räyhähenki on Suomen kuuluisin räyhääjä, koska asiasta käytiin oikeutta. Toinen kuuluisuus on Lopen Kylmänojan paara. Paara pääsi kaunokirjallisuteen: Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen.

    Suomessa on kerrottu räyhähengistä eri nimillä vähintään parin sadan vuoden ajan. Kertomuksia on kirjattukin satoja. Yleensä räyhääjää kutsuttiin piruksi, mutta muitakin nimiä oli.

    Suomen Kirjallisuuden Seuran tutkija, filosofian tohtori Pasi Klemettinen suhtautuu räyhähenkikertomuksiin kunnioittavasti ja avoimin mielin.

    – Niissä tarinoissa on tapahtunut sen verran erikoisia asioita, että ne kyllä huutavat vastauksia ja kysymyksiä. Ainakin niitä on syytä tutkia.

    Totta vai tarua

    Räyhähenkiiin, kuten kummitustarinoihin, suhtaudutaan tieteen piirissä ymmärrettävän skeptisesti. Laboratorio-olosuhteissa kummitukset mystisesti katoavat.

    – Mikään yksi selitys ei selitä näitä kaikkia. Osan kertomuksista voi selittää silmänkääntöjutuilla, erityisesti yksittäisissä tapauksissa, mutta kun erikoiset tapahtumat jatkuvat monta viikkoa tai kuukausia, erilaisten ihmisten niitä todistaessa, on vaikea selittää mikä ilmiön aiheuttaa, pohtii Klemettinen.

    – Varmasti joukkohysterialla voi olla osuutta, mutta kovin erikoisia kertomuksia on olemassa, enkä osaa sanoa, mikä tapahtumat on oikeasti aiheuttanut.

    SKS:n arkistotutkija, filosofian tohtori Pasi Klemettinen on käynyt läpi satoja kansanperinteen kertomuksia kummituksista ja räyhähengistä. Antti Ruonaniemi / Yle

    Kansanperinteen keräyksen suurmies Lauri Simonsuuri piti kertomuksia piruista ja kummituksista tarinoina, ei totena. Hieno esimerkki Simonsuuren haastattelusta ja sinällään kohteliaasta suhtautumisesta löytyy Ylen elävästä arkistosta, Parikkalan pirusta tehdystä haastattelusta.

    Filosofian maisteri ja nykyään eläkkeellä oleva kirjastonhoitaja Heikki Tikkala kirjoitti jo 1993 teoksen Olevaisen yöpuoli. Tuossa teoksessa hän katsoo, että petoksilla tai joukkohysterialla on mahdotonta selittää kaikkia tapauksia, vaikka joissain tapauksissa petoksiakin on havaittu.

    Tikkala viittaa myös kansainvälisen aineistoon ja kertoo, että sieltä löytyy hyvin tutkittuja poltergeist-tapauksia, joihin ei löydy selitystä.

    Tutkija Pasi Klemettinen on varovasti samaa mieltä Tikkalan kanssa.

    – Usein niissä tarinossa, joissa räyhähenki on ratkaistu, on syyllinen ollut nuori nainen tai tyttö. Kaava toistuu monessa tapauksessa. Onko todella niin, että nuoret tytöt ovat olleet syyllisiä vai ovatko selityksiä hakevat miehet syyllistäneet näitä tyttöjä. Mysteeri jää usein ilmaan, miettii Klemettinen.

    Kansainvälinen ilmiö

    Poltergeistit eivät ole ainoastaan suomalaista tarinaperinnettä. Niitä on kerrottu ja kerrotaan joka puolella maailmaa.

    – Keskiajalla Euroopassa, kun noitavainot ja paholaisuus riehuivat valtoimenaan, näitä oli helppo liittää paholaisen toimiin. Myös noidat käyttivät apuolentoja, jotka tekivät tihutöitä taloissa, kertoo Klemettinen.

    Suomessa, etenkin maan itäosissa, on kuitenkin omia erityisiä piirteitä räyhähenki- ja kummitustarinoissa.

    Siellä oli myös mielenkiintoinen ilmiö, kalmaperinne. Pasi Klemettinen

    – Tietäjän rooli on ollut aika vahva, sekä karkottajana että pirun manaajana, kertoo Karjalan räyhähengistä kirjan kirjoittanut Klemettinen.

    – Siellä oli myös mielenkiintoinen ilmiö, kalmaperinne. Siinä tietäjät hakivat hautausmaalta vainajien yhteydessä olleita esineitä taikapussiin. Kun tietäjä kätki tämän taikapussin johonkin taloon, se aiheutti pirun mellastuksen siinä talossa.

    – En tiedä onko muualla maailmassa vastaavaa, mutta Suomessa on ollut vahva vainajiin liittyvä kalmaperinne, joka erikoisesti liittyy talossa mellastavaan piruun, naurahtaa Pasi Klemettinen.

    Lue myös:

    Räyhänhenki on mellastanut suomalaisissa kodeissa – selityksiä yliluonnolliselle keksitään nykyäänkin

    Sunny Car Centerin konkurssipesällä ja vastaajalla Markku Ritaluomalla suuret näkemyserot

    Sunny Car Centerin konkurssipesällä ja vastaajalla Markku Ritaluomalla suuret näkemyserot


    Sunny Car Centerin konkurssipesä vaatii autokauppayhtiön entiseltä suuromistajalta Markku Ritaluomalta yli 1,1 miljoonan euron palautusta pesään. Summa koostuu kanteen mukaan liikaa maksetuista palkoista, erilaisista ostoista ja korkovelan...

    Sunny Car Centerin konkurssipesä vaatii autokauppayhtiön entiseltä suuromistajalta Markku Ritaluomalta yli 1,1 miljoonan euron palautusta pesään. Summa koostuu kanteen mukaan liikaa maksetuista palkoista, erilaisista ostoista ja korkovelan palautuksista. Ritaluoma on vastineessaan valmis palauttamaan reilut 6500 euroa.

    Sunny Car Centerin konkurssipesän julkisselvittäjän Jorma Tuomaalan vaateet ovat eläneet jonkin verran pitkän prosessin aikana. Alkuperäisessä kanteessa pesä vaati lähes 1,4 miljoonaa euroa, sitten luku laski alle 1,1 miljoonan ja nyt viimeinen lukema on reilut 1,1 miljoonaa euroa, tietysti korkoineen.

    Suurin osa kanteessa esitetystä summasta, yli 650 000 euroa koostuu erilaisista Ritaluoman tekemistä ostoista ja rahannostoista. Liikaa maksettujen palkkojen osuus on noin 430 000 euroa. Hieman yli 17 000 euroa on kanteen mukaan väärin perustein Ritaluomalle maksettuja korkovelkoja.

    Sunny Car Centerin takaisinsaantikanteen toinen valmisteleva oikeudenkäynti pidettiin torstaina. Varsinainen oikeudenkäynti alkaa 8. huhtikuuta Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa.

    Analyysi: Demareilla valttikortit käsissään myös Hämeessä

    Analyysi: Demareilla valttikortit käsissään myös Hämeessä


    Ylen ja eri lehtien mielipidetiedustelut lupaavat sosialidemokraateille selvää voittoa. Hämeessä tuo voitto olisi demareille erityisen makea. Ennusteiden mukaan puolue kerää äänistä yli neljänneksen ja nousee vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi,...

    Ylen ja eri lehtien mielipidetiedustelut lupaavat sosialidemokraateille selvää voittoa. Hämeessä tuo voitto olisi demareille erityisen makea. Ennusteiden mukaan puolue kerää äänistä yli neljänneksen ja nousee vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi, selvästi kokoomusta suuremmaksi. Viime vaaleissa kokoomus pääsi jo uhkaamaan demareiden ykköspuolueen asemaa.

    Hämeen vaalitulokset poikkeavat valtakunnan luvuista. Aiempien vaalien perusteella on Hämeessä laskettava oma kerroin, jotta valtakunnallisia gallupeja voidaan soveltaa Hämeeseen.

    Hämeessä erityisesti demarit, mutta myös kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat keränneet suhteellisesti enemmän ääniä kuin valtakunnassa, vihreät ja keskusta puolestaan selvästi vähemmän. Perussuomalaisilla ja vasemmistoliitolla ero on ollut pienempi.

    Muutoksia luvassa

    Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien muodostamassa Hämeen vaalipiirissä valitaan 14 kansanedustajaa. Tällä hetkellä ns. suuret puolueet ovat Hämeessä tasavahvoja. Sosialidemokraateilla, kokoomuksella, perussuomalaisilla ja keskustalla on kaikilla kolme kansanedustajaa. Kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto saivat viime vaaleissa yhden kansanedustajan.

    Kun valtakunnalliset mielipidetiedustelut muutetaan ”hämekertoimella”, saavat demarit tulevaan eduskuntaan neljä hämäläistä kansanedustajaa. Vihreät palaa eduskuntaan kahdeksan vuoden tauon jälkeen.

    Kokoomus näyttää säilyttävän kolme paikkaansa ja sekä vasemmistoliitto että kristillisdemokraatit yhden paikkansa Arkadianmäellä.

    Sen sijaan perussuomalaiset, viimeaikaisesta kannatuksen kasvamisesta huolimatta, on menettämässä yhden paikan nykyisestä kolmesta.

    Keskustan tilanne on pahin. Varmalta näyttää se, että yksi paikka lähtee, mutta pieni mahdollisuus jopa kahden paikan menetykseen on olemassa. Näin tapahtuu, jos keskustan alamäki jatkuu. Tässä ennusteessa toinen keskustan menettämistä paikoista menee joko demareille tai vihreille.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Varmoja päätelmiä gallupeista on kuitenkin uskaliasta tehdä.

    – Viime vaalit ovat osoittaneet, että melko lähellä vaalejakin tehdyt mielipidetiedustelut ovat menneet ainakin osittain pieleen, sanoo dosentti, valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen e2 tutkimuksesta.

    – Yleensä on myös niin, että mitä aiemmin tutkimus on tehty, sitä epävarmempaa mielipidetiedustelun tulos on. Iso osa äänestäjistä päättää ehdokkaastaan vasta ihan viime metreillä.

    Kaksi poistuu, kaksitoista yrittää lunastaa paikkansa uudestaan

    Eduskunnasta luopuvat vapaaehtoisesti keskustan veteraanipoliitikko forssalainen Sirkka-Liisa Anttila ja perussuomalaisista sinisiin loikannut hollolalainen Anne Louhelainen. He keräsivät viime vaaleissa yhdessä lähes 12 000 ääntä.

    Valtapuolueen sosialidemokraattien ehdokkailla on luvassa tiukka kisa. Etukäteen arvioituna viime vaalien äänikuningatar hämeenlinnalainen Tarja Filatov uusii paikkansa helposti. Näin tehnee myös lahtelainen kansanedustaja Mika Kari.

    Jos puolue saa neljä paikkaa, ovat vahvimmin ehdolla eduskuntaan nykyinen kansanedustaja Ville Skinnari Lahdesta ja paluuta eduskuntaan tekevä entinen kansanedustaja ja ministeri, hämeenlinnalainen Johannes Koskinen.

    Forssalainen Kaisa Lepola kerää paljon ääniä, mutta kärsii siitä, että kaupungista on toinenkin naisehdokas, Emmi Lintonen. Vahvasta demarikaupungista Riihimäeltä on vain yksi ehdokas Miia Nahkuri, jolla on mahdollisuus yllättää, mutta pelkät Riihimäen seudun äänet eivät riitä.

    Asmo Raimoaho / YleKokoomuksen tilanne vaikuttaa selvältä

    Kokoomuksen kaikki kolme kansanedustajaa ovat vahvoilla ennakkoveikkauksissa. Forssalainen ministeri Sanni Grahn-Laasonen oli jo viimeksi puolueen äänikuningatar. Loppilaisella Timo Heinosella on vakaa ja iso kannattajakunta. Kalle Jokinen Orimattilasta on saanut eduskuntaryhmän puheenjohtajana julkisuutta.

    Haastajiakin on. Hollolalainen Kristiina Hämäläinen saa omiensa lisäksi tukea hieman yllättävältä taholta. Väistyvä sinisten kansanedustaja Anne Louhelainen on Hämäläisen taustajoukoissa. Lahtelainen Milla Bruneau on käynyt näkyvää vaalikampanjaa ja saattaa yrittäjäehdokkaana kerätä paljonkin kannatusta.

    Louhelaisen Hämäläiselle antaman tuen merkitys voi jäädä pieneksi.

    Dosdentti ja valtiotieteiden tohtori Ville Pitkäsen mukaan noin puolet äänestäjistä antaa äänensä puolueen, puolet henkilön perusteella. Turun yliopisto

    – Kun Louhelainen valittiin Perussuomalaisena, loikkasi sinisiin ja nyt tukee kokoomuslaista ehdokasta, niin epäilen, että kovinkaan moni häntä aiemmin äänestäneistä seuraisi mukana, miettii dosentti Ville Pitkänen.

    Perussuomalaisilla ja keskustalla kova kisa toisesta paikasta

    Jos perussuomalaiset saavat kaksi paikkaa Hämeestä, on kansanedustaja Rami Lehto Lahdesta vahvoilla. Hän sai viime vaaleissa yli 6 700 ääntä. Toisesta paikasta käydään kova kisa. Kansanedustaja Jari Ronkainen Hollolasta saa taistella paikastaan, kun hänet haastaa hämeenlinnalainen vahvaa kampanjaa käyvä Lulu Ranne.

    Ranne hävisi kansanedustajapaikan viime vaaleissa Ronkaiselle vain 205 äänellä.

    Sotekuvioissa meritoitunut keskustan ex-ministeri ja nykyinen kansanedustaja Juha Rehula Hollolasta uusinee paikkansa helposti. Jos keskusta saa toisen paikan Hämeestä, kuten näyttää, joutuu nykyinen kansanedustaja, lahtelainen Martti Talja tiukalle. Entinen kansanedustaja Timo Kaunisto ja forssalainen Johanna Häggman hamuavat molemmat Sirkka-Liisa Anttilan jättämää äänipottia. Myös Hilkka Kemppi Asikkalasta kannattaa ottaa etukäteisveikkauksissa huomioon.

    Kristillisdemokraateilla ja vasemmistoliitolla selvät asetelmat, vihreillä tiukkaa

    Kristillisdemokraateilla tuskin kukaan uhkaa entisen puheenjohtajan ja ministerin, nykyisen kansanedustajan riihimäkeläisen Päivi Räsäsen asemaa. Aivan yhtä selvä on vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtajan niin ikään Riihimäellä asuvan kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen asema omassa puolueessaan.

    Todennäköisellä vaalivoittajalla vihreillä eduskuntapaikasta taistelee todennäköisimmin kaksi naista Hämeenlinnasta. Kirsi Ojansuu-Kaunistolla on kokemusta eduskunnasta. Mirka Soinikoski puolestaan voitti piirin jäsenäänestyksen selvästi. Riihimäkeläinen Sari Jokinen voi yllättää.

    Muilla ei juuri mahdollisuuksia

    Hämeessä muut ryhmät eivät ole vuosikausiin päässeet lähellekään kansanedustajapaikkaa. Nyt yrittäjiä on paljon, peräti 20 puoluetta tai ryhmittymää on asettanut ehdokkaita.

    Seitsemän tähden liikkeellä on lähes täysi lista, mutta ehdokkaat ovat sen verran tuntemattomia, että perinteisten puolueiden haastaminen tuskin onnistuu.

    Liike Nyt sai listoilleen vain kuusi nimeä Hämeessä. Se ei riitä, kun ehdokkaatkin ovat lähinnä paikallisesti tunnettuja. Piraateilla on listallaan kahdeksan nimeä, mutta olemattomat mahdollisuudet eduskuntaan.

    Nouseeko rata vai väestökato ykkösaiheeksi

    Sote-ikuisuusaiheen rinnalle ja ohikin saattaa Hämeen vaalikeskusteluissa nousta rautatieverkoston kehittäminen. Sekä Riihimäen-Hämeenlinnan että Lahden seudulla on omia ratatoiveita.

    Toinen puheenaihe hämäläisissä vaalikeskusteluissa on tieliikenne, eivätkä ympäristökysymykset jää Hämeessäkään huomiotta.

    Maakuntia uhkaavan väestökadon luulisi myös puhuttavan vaalien alla.

    – Kyllä paikalliset aiheet ovat vaalikampanjassa tärkeitä. Äänestäjille soten kaltaiset hallintohimmelit saattavat olla vieraita, arvioi dosentti, valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen e2 tutkimuksesta.

    Aiheesta voi keskustella kello 17 saakka.

    Lue lisää:

    Analyysi: Lapin viimeisistä kansanedustajan paikoista on tulossa tiukka vääntö

    Analyysi: Satakunnassa kaikki puolueet joutuvat jännittämään eduskuntavaaleissa – kolmen naisen läpimenoa pidetään lähes varmana

    Analyysi: Ennätysmäärä ehdokkaita tavoittelee kansanedustajanpaikkaa Keski-Suomesta