Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Sähköviasta kärsinyt Baltic Princess pääsi jälleen matkaan kohti Tukholmaa

    Sähköviasta kärsinyt Baltic Princess pääsi jälleen matkaan kohti Tukholmaa


    Sähköviasta kärsinyt Baltic Princess -alus pääsi torstaina lähtemään Turusta kohti Tukholmaa Ahvenanmaan kautta. Harvinaisen laajan vian edellispäivänä aiheutti oikosulku laivan sähkötaulussa, Tallink Siljan viestinnästä kerrottiin. -...

    Sähköviasta kärsinyt Baltic Princess -alus pääsi torstaina lähtemään Turusta kohti Tukholmaa Ahvenanmaan kautta. Harvinaisen laajan vian edellispäivänä aiheutti oikosulku laivan sähkötaulussa, Tallink Siljan viestinnästä kerrottiin.

    - Päätaulun kytkimessä oli oikosulku, joka puolestaan rikkoi kuusi muuta kytkintä. Ne on nyt vaihdettu ja kaikki toimii ihan normaaliin tapaan, viestintäjohtaja Marika Nöjd sanoi torstaina hieman ennen laivan liikkeellelähtöä.

    Keskiviikkona Tukholmasta lähtenyt laiva joutui sähkövian vuoksi jättämään pysähdyksen Maarianhaminassa väliin ja ajoi hidastetulla vauhdilla Turkuun. Sähkövika vaikutti muun muassa niin, että käymälöitä oli poissa käytöstä eikä laivalla pystytty tarjoilemaan aluksi lämmintä ruokaa. Myös aluksen paluu Tukholmaan peruuntui keskiviikkona.

    Alus lähti Turusta kohti Tukholmaa torstaina ennen iltayhdeksää.

    Lue lisää:

    Baltic Princess -aluksessa sähkövika merellä – saapuu Turkuun pari tuntia myöhässä, illan lähtö Tukholmaan peruttu

    Baltic Princessin korjaukset etenevät – varustamo arvioi laivan pääsevan matkaan illalla

    Baltic Princessin korjaukset etenevät – varustamo arvioi laivan pääsevan matkaan illalla


    Tallink Silja -varustamo arvioi Turun satamasssa korjattavana olevan Baltic Princess -aluksen pääsevän matkaan torstai-iltana, mutta mahdollisesti hieman aikataulustaan myöhässä. Keskiviikkona aiheutuneen sähkövian korjaustyöt ovat edelleen...

    Tallink Silja -varustamo arvioi Turun satamasssa korjattavana olevan Baltic Princess -aluksen pääsevän matkaan torstai-iltana, mutta mahdollisesti hieman aikataulustaan myöhässä.

    Keskiviikkona aiheutuneen sähkövian korjaustyöt ovat edelleen käynnissä. Tarvittavia varaosia on saatu paikalle.

    Lopullinen tilanne ja lähtöaika tarkentuvat illan aikana. Matkustajat voivat myös halutessaan siirtää tai perua matkansa.

    13-vuotiaan hampaat katkesivat, kun Jopo murtui alta – valmistaja teki neljä vuotta pyöriä, joiden runko voi hajota kesken ajon

    13-vuotiaan hampaat katkesivat, kun Jopo murtui alta – valmistaja teki neljä vuotta pyöriä, joiden runko voi hajota kesken ajon


    Tästä on kyseHelkama valmisti vuosina 2009-2012 Jopo3-mallin pyöriä, joiden rungossa on murtumisvaaraSe kehottaa kyseisen pyörämallin omistajia tarkastamaan rungon kunnonAlumiinirunko voi katketa, jos pyörällä keulii tai hyppiiYhtiön mukaan...

    Tästä on kyseHelkama valmisti vuosina 2009-2012 Jopo3-mallin pyöriä, joiden rungossa on murtumisvaaraSe kehottaa kyseisen pyörämallin omistajia tarkastamaan rungon kunnonAlumiinirunko voi katketa, jos pyörällä keulii tai hyppiiYhtiön mukaan murtumisvaaraa ei ole normaalissa kaupunkiajossa

    Veli-Matti Aalto-Setälän 13-vuotias poika hyppäsi viime keväänä koulupäivän jälkeen pyöränsä selkään ja lähti polkemaan kohti mummilaa. Tie muuttui hiekkatieksi, ja viimeiseen alamäkeen poika ajoi kovaa.

    – Vauhtia oli aika paljon, kun yhtäkkiä pyörä hajosi vauhdissa alta. Hän ei ehtinyt edes laittaa käsiä suojakseen vaan lensi suoraan naamalleen hiekkaan, Aalto-Setälä kertoo.

    Selvisi, että turkulaispojan Jopo-pyörän runko oli katkennut kahtia. Kuvista näkyy, että sauma oli kuin veitsellä leikattu. Pojalla todettiin useita ruhjeita kasvoissa, olkapäissä ja lonkassa. Nenän ja ylähuulen väliin jäi pysyvä arpi, joka muistuttaa huulihalkiota.

    Vakavin vamma tuli hampaisiin. Kaksi etuhammasta katkesi juuresta saakka, mutta jäi kuitenkin ikeniin kiinni. Lääkäri epäili, että hampaat irtoavat myöhemmin. Hampaat tarvitsisivat myös juurihoitoa, mutta sitä ei voida tehdä kun hampaat eivät ole kunnolla kiinni.

    Sitä on odotettu melkein vuosi. Poika on nyt 14.

    – Lääkärin mukaan hampaiden putoamisen jälkeen pojalle pitää laittaa suuhun väliaikaiset rakenteet siksi aikaa kun kasvot kasvavat, eli noin 20-vuotiaaksi. Sen jälkeen tulevat pysyvät implantit.

    Alumiini väsyy

    Helkaman sivuille ilmestyi viime syksynä tiedote, jonka mukaan se on havainnut vuosina 2009–2012 alumiinista valmistettujen Jopo3-pyörien rungoissa satunnaisia murtumia johtuen pyörän väärästä käyttötavasta.

    Kyseisen mallin pyöriä valmistettiin neljän vuoden aikana noin 7 000 kappaletta.

    – Meille on tullut niistä alle kymmenen asiakaspalautetta. Valtaosassa käyttäjälle ei ole aiheutunut vaaraa. Tiedossamme on kuitenkin muutama loukkaantumistapaus, jotka ovat aina valitettavia, kertoo Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Tero Valtonen.

    Valtaosassa tapauksista käyttäjälle ei ole aiheutunut vaaraa. Tero Valtonen

    Valtosen mukaan kaikki tapaukset on tutkittu, ja niille on ollut yhteistä alumiinirunkoisen pyörän vääränlainen käyttö. Hän muistuttaa, että pyörällä ei saa keulia eikä hyppiä.

    – Alumiini väsyy keulimisesta ja sen aiheuttamasta rasituksesta. Tämä ei koske vain Jopoja vaan kaikkia alumiinirunkoisia pyöriä. Niitä ei ole tarkoitettu temppukäyttöön. Tavallisessa ajokäytössä niissä ei ole murtumisvaaraa, Valtonen sanoo.

    Helkama sai ensimmäisen asiakaspalautteen vuonna 2012. Valtonen kertoo, että toimiin ryhdyttiin heti. Valvova viranomainen testasi pyörän, mutta ei Valtosen mukaan vaatinut toimenpiteitä. Lisäksi jälleenmyyjille laitettiin pyyntö tarkastaa pyörän rungon kunto.

    – Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että asiasta keskustellaan ja kuluttajia tiedotetaan siitä ettei tavallisia pyöriä ole tarkoitettu temppukäyttöön. Temppuilukäyttöön sopivia pyöriä ovat erikoisvahvisteiset pyörät kuten BMX-pyörät.

    Veli-Matti Aalto-SetäläIsä vaati 20 000 euroa, 2 000 euron hyvitystä tarjottiin

    Veli-Matti Aalto-Setälä sanoo, että hänen poikansa on keulinut pyörällä jonkin verran. Pojalla on kuitenkin temppupyöränä erikseen siihen soveltuva pyörä.

    – Emme tienneet, ettei sillä saisi keulia. Lapset ja nuoret keulivat paljon. Jopon omalta sivulta tiedotetta ei löydä, ellei osaa etsiä. Minusta on vastuutonta, ettei Helkama varoita käyttäjiä paremmin pyörästä, joka voi hajota hengenvaarallisesti alla.

    He tarjosivat 2000 euroa hyvitykseksi sillä ehdolla, että lupaan olla kertomatta tästä tapauksesta kenellekään. Veli-Matti Aalto-Setälä

    Aalto-Setälä kertoo, että Helkama pyysi rikki menneen pyörän tutkittavakseen ja tarjosi uutta Jopoa tilalle.

    – Sanoin, että voitte lähettää uuden mutta ei sillä uskalla kukaan ajaa. He lähettivät pyörän ja hakivat vanhan pois. Sen jälkeen ei kuulunut moneen kuukauteen mitään.

    Onnettomuudessa loukkaantunut Aalto-Setälän poika kertoo Ylelle, että ajaa nykyään mieluiten vankkarakenteisemmalla pyörällä kuin Jopo.

    Pojan hoidot maksoi oma tapaturmavakuutus. Aalto-Setälä teki vaimonsa ja poikansa kanssa Helkamalle noin 20 000 euron korvausvaatimuksen kivusta, särystä ja elämää hankaloittavasta haitasta. Helkama oli valmis maksamaan 2 000 euroa.

    – Helkaman palkkaamat juristit ilmoittivat, että Jopoa on käytetty väärin ja Helkama ei ole vastuussa. He tarjosivat 2 000 euroa hyvitykseksi sillä ehdolla, että lupaan olla kertomatta tästä tapauksesta kenellekään.

    Salassapito on sopimusehto

    Ylellä on hallussaan Helkaman lakimiehen laatima sopimus, jossa tarjous esitettiin. Aalto-Setälä kertoo, ettei perhe halunnut ottaa rahoja vastaan. Yle on nähnyt myös sähköpostin, jossa he kieltäytyvät tarjouksesta.

    – En voinut suostua, koska haluan varoittaa muita ja estää pahemmat onnettomuudet. Pidän salaamista vastuuttomana. Meidän poikamme olisi voinut kuolla tai halvaantua.

    Toisinaan kalliin ja aikaa vievän oikeudenkäynnin välttämiseksi yhtiömme on ehdottanut vahinkoa kärsineelle sovintotarjousta. Tero Valtonen

    Helkama ei kommentoi julkisuudessa yksittäistä tapausta. Toimitusjohtaja Tero Valtonen toteaa yleisellä tasolla, että korvausvaatimukset selvitetään aina tapauskohtaisesti, ja juristi sekä vakuutusyhtiö selvittävät myös vaatimusten oikeudellisen perusteen.

    – Toisinaan kalliin ja aikaa vievän oikeudenkäynnin välttämiseksi yhtiömme on ehdottanut vahinkoa kärsineelle sovintotarjousta. Niihin sisältyy aina salassapitoa koskeva sopimusehto. Se koskee sopimuksen ehtoja kokonaisuudessaan, myös sopimuksen kohteena olevaa erimielisyyttä.

    Sama alumiini yleisesti käytössä

    Kyseisiä Jopo3-pyöriä ei ole ollut myynnissä vuoden 2013 jälkeen. Helkama luopui samaan aikaan myös alumiinin käytöstä Jopojen rungoissa. Nykyisin ne valmistetaan teräksestä. Yhtiön mukaan alumiinia käytetään kuitenkin polkupyörien rungoissa yleisesti.

    – Tällä hetkellä valmistettavien Jopojen rungoissa ei ole alumiinia, mutta muissa osissa kylläkin. Kokemuksesta tiedämme, että Jopo-pyörät ovat arjessa melko kovakouraisessa käytössä. Siksi toivomme, että kaikki käyttäjät tutustuvat käyttöohjeisiin ja käyttävät pyörää vain tavalliseen kaupunkiajoon.

    Veli-Matti Aalto-Setälän pojalla Jopo oli käytössä vuoden. Aalto-Setälä sanoo, että pojan hampaat saattavat vielä luutua takaisin paikalleen. Ne voivat kuitenkin heilua jonkin verran lopun ikää.

    – Pureminen sattuu. Poika ei pysty syömään mitään kovaa tai puremaan kunnolla ruisleipää. Hän pelaa SM-tasolla koripalloa ja joutuu nyt käyttämään hammassuojia. Pelitilanteisiin pitää myös mennä varovaisemmin kuin ennen.

    Jutussa on käytetty lähteenä myös Veli-Matti Aalto-Setälän pojan sairauskertomuksia. Tekstiä korjattu klo 22:52: muutettu väliaikaiset hampaiden implantit väliaikaisiksi rakenteiksi.

    Kevään lämpöennätys rikki taas – Vastaavaa lämpöpyrähdystä saa hakea 30 vuoden takaa

    Kevään lämpöennätys rikki taas – Vastaavaa lämpöpyrähdystä saa hakea 30 vuoden takaa


    Kevään lämpimintä päivää on vietetty myös tänään usealla paikkakunnalla ja koko kuusta saattaa tulla lämpimämpi kuin viime vuoden huhtikuusta. Lahdessa tehtiin kevään lämpöennätys, kun mittari näytti 21,8 astetta iltapäivällä kello...

    Kevään lämpimintä päivää on vietetty myös tänään usealla paikkakunnalla ja koko kuusta saattaa tulla lämpimämpi kuin viime vuoden huhtikuusta.

    Lahdessa tehtiin kevään lämpöennätys, kun mittari näytti 21,8 astetta iltapäivällä kello neljän maissa. Lähes samoihin lukemiin päästiin myös Salossa, Porissa, Raumalla ja Turussa.

    Edellinen ennätys oli eiliseltä, jolloin Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla oli 21,4 astetta lämmintä.

    Viime vuonna tähän aikaan oli monin paikoin kylmempää: Eilen ja tänään on jo monin paikoin menty ohi viime vuoden huhtikuun ylimmistä lämpötiloista, vaikka kuuta on vielä viikko jäljellä. Esimerkiksi Salossa huhtikuun ylin lämpötila viime vuonna oli noin 4,5 astetta pienempi kuin tämän päivän lämpöennätys.

    Ilmatieteen laitoksen meteorologi Petteri Pyykkö on vielä varovainen vertaillessaan kuluvan huhtikuun keskilämpötiloja edellisiin vuosiin.

    – On mahdollista, että huhtikuusta tulee paikoitellen lämpimämpi edellisiin vuosiin verrattuna, Pyykkö sanoo.

    Viime päivinä 20 astetta on mennyt rikki monin paikoin eteläisessä Suomessa, mutta varhaisimman ajankohdan ennätystä ei vielä kolkutella. Erityisen lämmintä oli vuonna 1989, jolloin lämpötila nousi yli 20 asteen meni monella paikkakunnalla Lounais- ja Länsi-Suomessa jo niinkin aikaisin kuin 13. huhtikuuta.

    Lähipäivinä aurinkoa, viikonloppuna sää muuttuu

    Tänään on poutaista koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta, sanoo Ylen meteorologi Toni Hellinen. Lämpimintä on Keski- ja Etelä-Suomessa, jossa lämpötila pysyttelee tänään 20 asteen tuntumassa. Keski-Suomessa voi olla hieman viileämpää kuin eilen.

    Keski- ja Pohjois-Lapissa mutkittelee säärintama: Pohjois-Lapissa on pilvistä ja lämpötila jää alle 10 asteen, muualla Lapissa lämpöä on noin 15 astetta.

    Torstaina ja perjantaina aurinkoinen ja lämmin sää jatkuu.

    – Lämpimintä on Etelä- ja Länsi-Suomessa sisämaassa. Meri on vielä niin kylmä, että se viilentää rannikon seutua, sanoo Hellinen.

    Viikonloppuna sää muuttuu ainakin idässä ja pohjoisessa, jonne virtaa kylmää ilmaa.

    Baltic Princess -aluksessa sähkövika merellä – saapuu Turkuun pari tuntia myöhässä, illan lähtö Tukholmaan peruttu

    Baltic Princess -aluksessa sähkövika merellä – saapuu Turkuun pari tuntia myöhässä, illan lähtö Tukholmaan peruttu


    Tallink Siljan m/s Baltic Princess seilaa tällä hetkellä Ahvenanmerellä sähkövikaisena. Puolet laivan sähköjärjestelmistä on lakannut toimimasta. Tällä hetkellä alus on matkalla Tukholmasta Turkuun. Tallink Siljan viestintäpäällikkö...

    Tallink Siljan m/s Baltic Princess seilaa tällä hetkellä Ahvenanmerellä sähkövikaisena. Puolet laivan sähköjärjestelmistä on lakannut toimimasta.

    Tällä hetkellä alus on matkalla Tukholmasta Turkuun. Tallink Siljan viestintäpäällikkö Marika Nöjd kertoo laivan jättävän matkallaan Maarianhaminan väliin.

    – Alus saapunee Turkuun noin kaksi tuntia arvioitua myöhemmin eli kello 21 aikaan.

    – Aluksessa olevilla matkustajilla ei ole mitää hätää.

    Nöjd sanoo, että illan lähtö Turusta Tukholmaan on peruttu.

    – Olemme nyt yhteydessä matkustajiin, joilta illan lähtö tulee jäämään väliin.

    – Alus pyritään saamaan takaisin liikenteeseen torstai-iltana.

    Hän kertoo myös teknisen vian aiheuttaneen muutamia ongelmia. Esimerkiksi ilmastointi ei toimi kunnolla. Lisäksi ruokaa ei pystytä lämmittämään, eikä laivassa esiintyvä bändi pysty esiintymään.

    Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

    Päivitetty 24.4. kello 15.05: Illan lähtö on peruttu.

    Pelastajat löysivät ihmisen veneen köyteen takertuneena Paraisilla – todettiin menehtyneeksi

    Pelastajat löysivät ihmisen veneen köyteen takertuneena Paraisilla – todettiin menehtyneeksi


    Ihminen on hukkunut Paraisten saaristossa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Länsi-Suomen merivartiosto tiedottavat, että ihminen löydettiin pelastajien toimesta merestä soutuveneen kiinnitysköyteen takertuneena Paraisten Garsbölessä puoli...

    Ihminen on hukkunut Paraisten saaristossa.

    Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Länsi-Suomen merivartiosto tiedottavat, että ihminen löydettiin pelastajien toimesta merestä soutuveneen kiinnitysköyteen takertuneena Paraisten Garsbölessä puoli yhdeksän aikaan aamulla.

    Häntä ei pystytty enää pelastamaan, vaan hänet todettiin menehtyneeksi.

    Poliisi tutkii kuolemaa.

    Vanhusten palvelutaloihin tehdään vain harvoin yllätystarkastuksia – katso, kuinka sinun kuntasi valvoo ikäihmisten oloja

    Vanhusten palvelutaloihin tehdään vain harvoin yllätystarkastuksia – katso, kuinka sinun kuntasi valvoo ikäihmisten oloja


    Yle selvitti, miten kunnat valvovat vanhusten tehostetun palveluasumisen tuottajia. Osa kunnista on lisännyt tarkastusten määrää tai yllätyksellisyyttä alkuvuodesta ilmenneiden väärinkäytösten seurauksena. Selvityksen perusteella hoivakotien...

    Yle selvitti, miten kunnat valvovat vanhusten tehostetun palveluasumisen tuottajia. Osa kunnista on lisännyt tarkastusten määrää tai yllätyksellisyyttä alkuvuodesta ilmenneiden väärinkäytösten seurauksena.

    Selvityksen perusteella hoivakotien yleisin ongelma on puutteellinen hoitajamitoitus, mutta myös esimerkiksi siisteydessä, henkilökunnan osaamisessa ja lääkehoidossa on kuntien valvonnan perusteella ilmennyt puutteita. Kuntien mukaan hoivakodit puuttuvat pääosin säntillisesti tarkastuksissa havaittuihin epäkohtiin.

    Yksityisten järjestämän vanhusten tehostetun palveluasumisen valvonnan määrä ja laatu kuitenkin vaihtelevat rajusti kuntien välillä.

    Valtaosa valvoo edes vähän

    Ylen keräämän aineiston perusteella kuntien yksityisiin tehostetun vanhusten palveluasumisen yksiköihin kohdistamat yllätystarkastukset ovat harvinaisuus, vaikka ne kuuluvat valvonnan keinovalikoimaan. Valtaosa kunnista kertoo kuitenkin valvovansa palveluntarjoajia vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoitetulla käynnillä.

    Tuntuu, ettei muuta ehdi tehdäkään, mutta onhan valvontaa tehtävä. Rauni-Maaria Kesälahti

    Kunnilla on myös käytössään muita valvonnan muotoja tarkastuskäyntien lisäksi. Yksiköihin pidetään yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse. Monet kunnat keräävät lisäksi palautetta hoidettavilta ja omaisilta. Moni kunta tekee annetun palautteen perusteella myös tarkastuksia.

    Alla olevasta koneesta voit katsoa, miten kotikuntasi valvoi vanhusten tehostettua palveluasumista vuonna 2018. Osa kunnista ja kaupungeista ei vastannut tai vastasi puutteellisesti Ylen asiakirjapyyntöön tai kysymyksiin. Näiden kuntien osalta tiedot puuttuvat taulukosta.

    Katso tästä, miten sinun kuntasi valvoo vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköitä.

    Kohut tiukensivat linjaa

    Useiden väärinkäytösten ja ongelmien tultua julkisuuteen vuodenvaihteessa osa kunnista on muuttanut valvontakäytäntöjään. Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kerrotaan, että sen valvomissa kunnissa tilanne on parantunut viime vuodesta.

    Etelä-Suomen AVIn sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija Hynninen-Joensivu kertoo sähköpostitse, että kunnat ovat valveutuneempia valvontavelvollisuuksistaan ja seurannasta. Osa kunnista on panostanut lisäresursseja valvontaan.

    – Kunnat ovat lähteneet tarkastamaan yksityisiä asumisyksiköitä hyvin alkuvuodesta. Myös ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä on tehty aikaisempaa enemmän.

    Mikko Savolainen / Yle

    Moni kunta kertoi Ylelle puuttuneensa tarkastuksissa etenkin hoitajamitoituksiin. Esimerkiksi Säkylä kertoo tiukentaneensa linjaansa entisestä.

    Kunnassa tehtiin kaikki valvonta yllätyskäynnein jo vuonna 2018. Tämän vuoden osalta Säkylä ja sen yhteistyökunnat tiukensivat palvelusetelien myöntämisen ehtoja. Kunnat vaativat vahintään 0,6 hoitajaa per asukas ja lisäsivät sopimuksiin sanktiopykälän, joka mahdollistaa sakon sääntöjen rikkomisesta.

    Myös Pieksämäki on lisännyt valvontaa tänä vuonna. Ikäihmisten palveluiden tulosaluejohtaja Rauni-Maaria Kesälahden mukaan aluehallintovirasto huomautti viime vuonna, että yksityisten palvelunjärjestäjien valvontaa täytyy kaupungissa tehostaa ja niitä koskien on tehtävä kattava valvontasuunnitelma.

    Se on Kesälahden mukaan nyt tehty. AVI on ohjeistanut kaikkia Suomen kuntia, että yksityiset yksiköt on tarkastettava ainakin kerran vuodessa tai tarpeen mukaan useamminkin.

    – Olemme tehneet nyt jo vuoden lopun jälkeen neljä tarkastuskäyntiä ja viides alkaa. Niissä menee 2–3 tuntia ja paperityöt jatkuvat illalla. Tuntuu, ettei muuta ehdi tehdäkään, mutta onhan valvontaa tehtävä, Rauni-Maaria Kesälahti kertoo.

    Jos yrityksessä tiedetään, mitä heiltä odotetaan, niin on helppoa lavastaa asiat hyvälle tolalle tarkastuksen ajaksi. professori Marja Jylhä

    Aluehallintoviraston mukaan useissa kunnissa on nyt ryhdytty laatimaan tai tarkentamaan valvontasuunnitelmia. Esimerkiksi joissakin pienissä kunnissa valvontaosaaminen on voinut jäädä ohueksi niukkojen resurssien vuoksi tai sen vuoksi, ettei alueella ole aiemmin ollut yksityisiä hoivakoteja.

    Esimerkiksi pohjoissavolaisessa Tervossa valvontakäynnit lisääntyvät jatkossa, kun kunnan hoivakoti siirtyy Attendolle.

    – Suomessa on kuitenkin paljon niin pieniä kuin isoja kuntia, jotka nousevat esiin edistyksellisellä vanhustenhuollolla ja toimivat hyvin, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Niina Siirilä muistuttaa.

    Resurssien ja uskalluksen puute

    Varsinais-Suomessa sijaitseva Laitila siirtyi tekemään pelkkiä yllätyskäyntejä valvonnan suhteen alkuvuodesta 2019. Nyt yksityiset palveluntuottajat tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa ennalta ilmoittamatta.

    Sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Mattilan mukaan toiminta muuttui vuoden alussa julkisuudessa esiin nousseiden kohujen seurauksena, vaikka kohut eivät ole Laitilan tilaamia palveluita suoraan koskettaneet. Mattila ei osaa arvioida sitä, miksi Laitila on harvinaisuus kuntien joukossa, mutta toivoo vastaavaa muutosta tarkastuskäynteihin muuallakin Suomessa.

    – Todennäköisesti kyse on resurssien ja uskalluksen puutteesta, mikä on nyt toivon mukaan muuttumassa yksityisten toimijoiden kielteisen julkisuuden myötä.

    Petra Ristola

    Jussi Mattilan mukaan olisi kaikkien etu, että tarkastuskäynnit tehtäisiin kaikissa kunnissa samalla lailla, ennalta ilmoittamatta.

    Samaa mieltä on Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä. Hänen mielestään on "aivan hassua", että yllätystarkastuksia tehdään niin vähän.

    – Jos yrityksessä tiedetään, mitä heiltä odotetaan, niin on helppoa lavastaa asiat hyvälle tolalle tarkastuksen ajaksi.

    Jylhän mielestä yllätystarkastukset ovat ainoa merkityksellinen tapa tehdä tarkastuksia.

    Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan puolestaan molempia valvontakäyntien muotoja tarvitaan ja suunnitelluissa valvontakäynneissä on omat hyvät puolensa.

    – Tavoitehan tarkastuksella ja ohjauksessa ei ole saada yksikköä ja vastuuhenkilöä virheistä kiinni, vaan ohjata korjaamaan puutteet yksikön toiminnassa, sanoo sosiaalihuollon ylitarkastaja Satu Syrjälä Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

    Yllätyksellä on merkitystä

    Moni kunta kertoi Ylelle päätyneensä suunniteltuihin valvontakäynteihin muun muassa sen vuoksi, että niin on helppo varmistaa, että vastuuhenkilöt ovat paikalla tarkastettavassa yksikössä. Yllätyksellä on kuitenkin merkitystä.

    Tämä näkyy esimerkiksi Nakkilan ja Attendo Keinulan tapauksen kohdalla. Nakkila tarkisti Keinulan toimintaa kolme kertaa vuonna 2018. Tarkastukset jatkuivat vuoden 2019 puolella Lounais-Suomen AVIn kanssa. Yle kertoi havaituista ongelmista hoitajien määrässä huhtikuun alussa. Tieto ongelmista tuli Ylelle tämän selvityksen yhteydessä pyydetyistä tarkastuskertomuksista.

    Keinulaa käsittelevässä Ylen jutussa kerrottiin, että yhtenä päivänä kolme hoitajaa jättäytyi ennalta ilmoittamatta pois töistä, jolloin yksi hoitaja oli vastuussa kahdestatoista vanhuksesta. Samana päivänä kunnan vanhuspalveluiden johtaja teki hoivakotiin yllätystarkastuksen.

    Ongelmia oli kuitenkin jo aiemmin. Marraskuun 2018 valvontaraporttien mukaan Keinulan ongelmat tiivistyvät henkilöstön määrään.

    Attendon ja kunnan mukaan tilanne on korjaantumassa ja Keinulaan on muun muassa palkattu vakituista väkeä sijaisten tilalle.

    Miten hoivapalveluiden tuottajia valvotaan?Palveluntuottajien omavalvonta on valvonnan ensisijainen muoto.Yksikön omavalvontasuunnitelman on oltava julkisesti nähtävänä ja sitä on seurattava.Kunta on vastuussa palvelun järjestämisestä ja sillä on velvollisuus valvoa sekä ostopalveluja että omaa toimintaansa.Kunnan pitää valvoa, että yksiköiden toimintaedellytykset täyttyvät eli esimerkiksi henkilökuntaa on riittävästi. Stä, miten valvonta hoidetaan, ei ole säädetty laissa.Valvontavelvollisuus säilyy, vaikka kunnan asukas sijoitettaisiin toiseen kuntaan. Esimerkiksi tarkastusraportit pitää lähettää sijoittavaan kuntaan.Aluehallintovirastot valvovat oman alueensa kuntien ja muiden julkisten ja yksityisten tahojen palvelujen järjestämistä.Valvira valvoo merkitykseltään suuria, periaatteellisia tai laajoja tapauksia.

    Kristiinankaupungin Esperi Caren Ulrikaan tekemien tarkastusten kohdalla yllätyksen merkitys ongelmien selvittelyssä tulee myös hyvin esiin. Kristiinankaupunki, josta kohu yksityisistä hoitokodeista alkoi purkautua vuoden alussa, havaitsi jo omissa tarkastuksissaan ongelmia hoivakoti Ulrikassa.

    Kaupungin mukaan perusturvakeskuksen kaksi virkailijaa vierailivat hoitokodissa tammikuussa 2018 ilman ennakkovaroitusta. Perusturvakeskus ja AVI tekivät yhdessä tarkastuskäynnin Ulrikaan kesäkuussa 2018. Tästä käynnistä ilmoitettiin etukäteen.

    Ennalta ilmoittamattoman käynnin perusturvakeskus ja AVI tekivät viime marraskuussa.

    Ylelle lähettämässään vastauksessa kaupunki kuvaa ongelmia Ulrikan henkilöstövajauksessa suuriksi. Valvontaraporttien ja valvontakäyntien määrästä on pääteltävissä, että kunta on yhdessä AVIn kanssa yrittänyt saada Esperiä ratkaisemaan hoivakoti Ulrikan ongelmia vähintään kesäkuusta 2018 alkaen.

    Valvira keskeytti Ulrikan toiminnan tammikuussa 2019. Toimintansa se oli aloittanut vuoden 2016 joulukuussa. Päivää ennen tämän jutun julkaisua Valvira antoi poikkeuksellisen määräyksen koskien Esperi Caren kaikkia vanhustenhuollon toimintayksiköitä: toimintaa on korjattava uhkasakon tai luvan menettämisen uhalla.

    Omavalvonta ei riitä

    Koko maassa pääasiallinen valvonnan muoto on yksiköiden omavalvonta, jota varten on oltava suunnitelma. Ylen selvityksen perusteella kunnat myös luottavat siihen, että yksityisten palveluntarjoajien omavalvonta toimii. Tämä selittää monen kunnan kohdalla sitä, miksi muu valvonta on vähäistä.

    Itä-Suomen AVIn Satu Syrjälän ja Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn sosiaali- ja terveysyksikön päällikön Niina Siirilän mukaan lähtökohtana on, että palveluntuottajien omavalvontaan pitää voida luottaa ja luottamuksen viranomaisen ja palveluntuottajan välillä on oltava molemminpuolista.

    Kysyimme kunnilta myös, miten niissä valvotaan sitä, että tehostetun palveluasumisen yksiköiden omavalvontasuunnitelmat toteutuvat. Pyysimme myös kunkin yksikön, niin yksityisten kuin kuntien omienkin yksiköiden, omavalvontasuunnitelman nähtäväksi. Saimme muun muassa seuraavanlaisia kuvauksia omavalvonnasta:

    "Omassa yksikössä jatkuva seuranta ja omavalvontasuunnitelman vuosittainen päivitys. Yksityisten palveluntuottajien omavalvontasuunnitelman toteutumista käydään läpi valvontakäynneillä.""Omavalvonnan toteutumista seurataan jatkuvasti päivittäistyössä.""Vanhustyönpäällikön työhuone on palvelukeskuksessa, valvonta toteutuu myös siten.""Yksiköiden johtajat ovat vastuussa oman valvontasuunnitelmansa laatimisesta ja sen seuraamisesta."

    Selvityksessä kävi myös ilmi, että kaikesta valvonnasta ei varsinkaan pienissä kunnissa raportoida ja osa valvonnasta on hyvin epävirallista. Näin on esimerkiksi silloin, jos kunnassa koetaan, että osa-alueesta vastaavan johtajan tai valvojan läheisyys luo riittävän paineen noudattaa sovittuja sääntöjä. Moni kuvasi tällaista tilannetta hyväksi yhteistyöksi tai päivittäiseksi kanssakäymiseksi.

    Gerontologian professori Marja Jylhä ihmettelee kuntien luottoa hoivakotien omavalvontaan. Jylhän mielestä omavalvonta on hyvä ja tarpeellinen asia, mutta valvontaa ei voi jättää yksinomaan sen varaan.

    Valviran sosiaalihuollon valvontaosaston ylitarkastaja Mervi Tirin mukaan hoivayksiköissä yleensä tehdään kyllä omavalvontasuunnitelmat, mutta käytännössä valvonnassa on puutteita.

    – Tämän hetken valvontahavaintojen perusteella sekä kuntien että palveluntuottajien omavalvonnassa on parantamisen varaa. Suunnitelmia ei toimeenpanna yksiköissä, Tiri sanoo.

    Osa kunnista pitänyt palvelut itsellään

    Osa pienistä kunnista on pitänyt vanhustenhuollon täysin omissa käsissään. Tällöin ne eivät valvo omaa toimintaansa kuin omavalvonnan kautta. Näin on muun muassa Enontekiöllä, Vehmaalla, Taivassalossa ja Kustavissa.

    Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen kertoo seuranneensa surullisena yksityisiin hoivapalveluiden tarjoajiin kohdistuneita kohuja.

    Vehmaa kävi neuvotteluja vanhusten palveluiden yksityistämisestä Attendon kanssa vuosina 2016–2017. Ari Koskinen esitti tuolloin kunnanhallitukselle, että neuvotteluja Attendon kanssa jatketaan. Vehmaan valtuusto torppasi esityksen.

    – Olen vilpittömästi tyytyväinen siihen, että valtuusto kaatoi ehdotukseni. Lopputulos on näin parempi, kun olen seurannut surullisin mielin viimeaikaista keskustelua vanhustenhuollosta. Valtuusto teki oikean ratkaisun, Ari Koskinen sanoo.

    Vehmaalla neuvotteluja palvelujen yksityistämisestä käytiin säästöjä ajatellen.

    – Kyllä siinä raha oli mielessä ainakin allekirjoittaneella. Jälkeenpäin olen monesti miettinyt, että kaikkea ei voi pelkästään rahalla mitata.

    Miten vanhustenhoito saadaan kuntoon?

    Professori Marja Jylhän mielestä tarkastuksia tarvitaan, mutta ne eivät riitä mikäli perusasiat eivät ole kunnossa: hoitajia pitää olla riittävästi ja heitä pitää johtaa oikein.

    – Jokaisen pitää ymmärtää, ketä varten työtä tehdään. Työkulttuurin pitää olla kunnossa.

    Jylhän mielestä hoitajamitoitustakin tarvitaan, mutta siihenkin liittyy kysymyksiä: keitä se tarkalleen ottaen koskee ja mikä on riittävä määrä.

    Aluehallintoviraston mukaan vanhusten hoivan hyvän valvonnan ykkösedellytys on, että kunnassa tai kuntayhtymässä on valvontatehtäviin nimetty viranhaltija tai -haltijat. Valvontaa tulee AVIn mukaan tehdä suunnitelmallisesti ja sen vaikuttavuutta pitää arvioida.

    – Keskusteluissa on noussut esille myös laajemman kuntayhteistyön toteuttaminen valvontatehtävissä, esimerkiksi pienet kunnat voisivat yhdistää voimavarojaan ja muodostaa valvontatiimejä, Niina Siirilä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta pohtii.

    Yksi keino voisi olla lisätä myös AVIn ja Valviran yllätystarkastuksia, pohtii puolestaan Mervi Tiri. Tämä vaatisi lainmuutosta.

    – Valvonnan vaikuttavuuden kannalta olisi hyvä, jos voitaisiin tehdä enemmän ja nykyistä kevyemmin perustein yllätystarkastuksia. Se voisi olla myös kunnille ja palveluntuottajille heräte.

    Tiri sanoo, että omavalvontaa pitäisi resurssoida paremmin, kehittää ja kouluttaa.

    – Omavalvonnan lainsäädännöllistä osaamista olisi hyvä vahvistaa kunnissa. Miettiä valvontaprosesseja eli käydä läpi, millä tavalla valvotaan mitäkin palvelua.

    Miten juttu tehtiin?

    Lähetimme asiakirjapyynnön kaikille manner-Suomen kunnille siitä, miten kunnat valvovat vanhusten tehostettua palveluasumista. Pyysimme kunnilta niiden suorittamien valvontakäyntien raportit sekä yksityisten ja kuntien omien yksiköiden omavalvontasuunnitelmat.

    Lisäksi kysyimme kunnilta seuraavia asioita:

    Kuinka monta tarkastuskäyntiä kuntanne käyttämiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin tehtiin vuonna 2018?Mihin yksiköihin tarkastukset tehtiin?Kuinka moni tarkastuksista tehtiin ennalta ilmoittamatta?Onko havaitut epäkohdat korjattu ja millä keinoilla varmistatte, että epäkohdat tulevat korjatuksi?Millä tavoin omavalvonnan toteutumista seurataan kunnassanne?

    Juttu on tehty saatujen tietoja ja haastatteluiden pohjalta.

    9:42 korjattu Kärsämäen tietoja hakukoneesta.

    Osa klamydiatartunnoista on jäänyt huomaamatta testeissä – potilaita voidaan kutsua uusintatesteihin

    Osa klamydiatartunnoista on jäänyt huomaamatta testeissä – potilaita voidaan kutsua uusintatesteihin


    Suomessa on todettu kevään aikana noin 100 klamydiatartuntaa, joissa tartunta on jäänyt toteamatta seulontatesteissä. Näytteet ovat olleet negatiivisia, kun näyte on otettu tavallisesti käytetyllä, ensisijaisella seulontatestillä. Toisella...

    Suomessa on todettu kevään aikana noin 100 klamydiatartuntaa, joissa tartunta on jäänyt toteamatta seulontatesteissä.

    Näytteet ovat olleet negatiivisia, kun näyte on otettu tavallisesti käytetyllä, ensisijaisella seulontatestillä. Toisella testillä klamydiatartunta on kuitenkin todettu.

    Tapauksia on löydetty Helsingin ja Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien laboratorioissa sekä yksityislaboratorioissa (SYNLAB ja Yhtyneet Medix Laboratoriot), kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedote. Määrä on jäänyt pieneksi, korostaa sairaanhoitopiiri. Määrä on tiedotteen mukaan alle 0,5 prosenttia kaikista testatuista näytteistä.

    Varmistus uudella testillä

    Laboratoriot ovat siirtyneet käyttämään nyt varmistustestejä luotettavan klamydiatestauksen turvaamiseksi.

    Laboratorioissa käydään nyt myös läpi vanhoja tuloksia ja harkinnan mukaan potilaita voidaan kutsua uuteen testaukseen. Laboratoriot tiedottavat itsenäisesti mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

    Tyksin kliinisen mikrobiologian laboratorion vastuualuejohtaja, ylilääkäri Antti Hakanen ei osaa arvioida, kuinka pitkään ongelma on jatkunut.

    – Tämä ei kuitenkaan kosketa kaikkia, eikä nyt tarvitse sydän syrjällään odottaa kutsua uusintatesteihin. Laboratorioissa tutkitaan näytteet uudelleen ja harkitaan niiden tulosten perusteella, kuka kutsutaan uusintatestiin. Arvioisin, että tämä koskee korkeintaan joitakin satoja ihmisiä.

    Ongelman testeissä löysi työntekijä

    Ilmiö havaittiin ensimmäisenä Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Ylilääkäri Antti Hakanen kertoo, että löydön teki laboratorion työntekijä.

    – Sattumalla oli varmasti osansa asiassa, mutta laboratorion tutkija huomasi poikkeaman testeissä helmikuussa. Sen jälkeen asiasta tiedotettiin heti muita tahoja.

    Ongelmaa selvitetään nyt yhteistyössä muiden testiä käyttävien laboratorioiden, Helsingin yliopiston ja testin valmistajan kanssa.

    Syynä muuttunut kanta?

    Sairaanhoitopiirin mukaan vielä ei kuitenkaan tiedetä, miksi pieni osa klamydiatartunnoista jää ensisijaistestissä toteamatta.

    Tiedotteen mukaan erityisesti näytteenottotekniikka ja näytteen tyyppi vaikuttavat klamydiatestin luotettavuuteen.

    – Meillä ei ole vielä varmuutta syystä, mutta pidän todennäköisenä, että kanta on muuttunut, eikä kyseinen kone löydä tätä uutta bakteerikantaa. Toisen valmistajan kone puolestaan löytää sen, Antti Hakanen arvioi.

    Viime vuonna Suomessa tehtiin noin 280 000 klamydiatestiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin lähes 15 000 klamydiatapausta. Suurin osa klamydiatartunnoista on oireettomia tai vähäoireisia.

    Klamydia tarttuu sukupuoliteitse. Sitä voidaan ehkäistä käyttämällä kondomia ja suuseksisuojaa.

    Kaikki opiskelijat tasavertaiseen asemaan – uudistuva opiskeluterveydenhuolto tuo ammattikorkeakoululaisille nykyistä laajemmat palvelut

    Kaikki opiskelijat tasavertaiseen asemaan – uudistuva opiskeluterveydenhuolto tuo ammattikorkeakoululaisille nykyistä laajemmat palvelut


    Tästä on kyseKorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto uudistuu vuoden 2021 alussaEduskunta hyväksyi maaliskuussa lakiesityksen, jonka myötä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS ottaa hoitaakseen myös ammattikorkeakoululaisten...

    Tästä on kyseKorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto uudistuu vuoden 2021 alussaEduskunta hyväksyi maaliskuussa lakiesityksen, jonka myötä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS ottaa hoitaakseen myös ammattikorkeakoululaisten terveyspalvelutUudistuksen tavoitteena on taata tasavertaiset terveyspalvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille opiskelupaikasta riippumatta

    Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO:n hallituksen puheenjohtaja Mikke Kuula ja hallituksen jäsen Jade Tähtinen odottavat jo innolla opiskeluterveydenhuollon uudistusta. Runsaan puolentoista vuoden kuluttua ammattikorkeakoululaisetkin saavat käyttää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n palveluita.

    – Se on erittäin hieno juttu. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat pääsevät yhdenvertaiseen asemaan yliopisto-opiskelijoiden kanssa ja saamme laajemmat terveyspalvelut, Kuula sanoo.

    Turussa opiskeluterveydenhuolto on sujunut pääosin hyvin, mutta palvelut eivät ole olleet ammattikorkeakoululaisille yhtä laajat kuin yliopisto-opiskelijoille YTHS:ssä.

    Jade Tähtinen kertoo, että toisinaan akuuttitapauksissa opiskelijat ovat joutuneet menemään terveyskeskuksiin, kun opiskeluterveydenhuoltoon on ollut vaikea saada aikaa.

    – Nyt palvelut keskittyvät ja laajentuvat. Se on ihan mahtavaa ja paljon yhdenvertaisempaa, Tähtinen sanoo.

    Pitkään puhuttu uudistus

    Opiskeluterveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on juuri yhdenvertaisuus. Vielä tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto on kuntien vastuulla, ja terveydenhuollon laatu on vaihdellut eri puolilla Suomea.

    Uudistusta on puuhattu vuosia. Jo vuonna 2009 sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti, että ammattikorkeakoulujen opiskelijat siirrettäisiin YTHS:n piiriin.

    Sinetti vuosien työlle saatiin maaliskuussa, kun eduskunta hyväksyi lakiesityksen, jonka myötä ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuolto siirtyy Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n hoidettavaksi.

    Tähän mennessä YTHS on vastannut vain yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta. Kun ammattikorkeakoulut tulevat YTHS:n piiriin, asiakasmäärä tuplaantuu. Jatkossa YTHS palvelee Suomessa yhteensä 250 000 opiskelijaa.

    YTHS:n Turun terveyspalveluyksikön johtaja Maisa Kuusela uskoo, että jatkossa jokainen korkeakouluopiskelija saa tasavertaiset terveyspalvelut.Paula Collin / Yle

    YTHS:ssä uudistusta suunnitellaan parhaillaan kovaa vauhtia. Turun terveyspalveluyksikön johtaja, yleisterveyden ylilääkäri Maisa Kuusela kertoo, että nyt mietitään, millaiseksi valtakunnallinen palvelumalli muotoutuu. Siitä päätetään kevään aikana.

    – Se tarkoittaa sitä, miten paljon tulee keskitettyjä palveluja ja kuinka paljon hoidetaan potilaita etänä digitaalisesti, Kuusela sanoo.

    YTHS on jo aiemmin kokeillut erilaisia etäpalveluja ja kokemukset niistä ovat olleet hyviä. Syksyllä YTHS kokeili etävastaanottovälineitä useammassa toimipisteessä ja tänä keväänä kokeilussa on lääkärin tai hoitajan vastaanotto oman kännykän kautta. Etävastaanottoja on testattu myös fysioterapiassa.

    Käytännössä tulee olemaan isompia yksiköitä, joilla on palvelupisteitä eri paikoissa. Maisa Kuusela

    Kaikkea etänä ei tietenkään voi tehdä. Tiedossa on väistämättä monien uusien toimipisteiden perustaminen ja paljon rekrytointeja. Tällä hetkellä YTHS:llä on 10 terveyspalveluyksikköä ja toimintaa on 12 eri kaupungissa. Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin toimintaa kymmenillä paikkakunnilla.

    Vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, miten paljon uusia toimipisteitä on tulossa tai mihin ne sijoitetaan.

    – Suunnitelmissa on niin sanottuja palvelualueita. Ne ovat isompia ja voivat käsittää useamman kunnan tai kaupungin alueet. Käytännössä tulee siis olemaan isompia yksiköitä, joilla on palvelupisteitä eri paikoissa. Ne määräytyvät sen mukaan, kuinka kaukana ne ovat isommista pisteistä ja kuinka paljon alueella on opiskelijoita, Maisa Kuusela sanoo.

    Turun ammattikorkeakoulun opiskelijaterveydenhuolto on vielä toistaiseksi kunnan järjestämää. Vuoden 2021 alussa ammattikorkeakoululaisetkin pääsevät YTHS:n piiriin. Paula Collin / YleVuosittainen maksu opiskelijalle 77 euroa

    Opiskelijaterveydenhuollon tuottaa jatkossa YTHS, mutta sen järjestämisestä vastaa Kela. Rahoitus tulee pääosin valtiolta. Osittain terveydenhuolto jää kuitenkin opiskelijoiden maksettavaksi.

    Opiskelijoilta peritään vuosittainen terveydenhoitomaksu, joka on arviolta 77 euroa.

    Tällä hetkellä yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoitomaksu sisältyy ylioppilaskunnan jäsenmaksuun, joten yliopistoissa opiskeleville uudistus ei tuo maksuihin suuria muutoksia.

    Mielestäni se pitää nähdä tietynlaisena halpana terveysvakuutuksena. Mikke Kuula

    Ammattikorkeakouluissa tilanne voi olla toinen. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa perusterveydenhuollon palvelut ovat olleet maksuttomia. Mikke Kuula ja Jade Tähtinen pitävät tulevaa terveydenhoitomaksua kuitenkin kohtuullisena.

    – Mielestäni se pitää nähdä tietynlaisena halpana terveysvakuutuksena. Palvelut ovat niin paljon nykyistä laajemmat, että ei se ole hirveän suuri summa, Kuula sanoo.

    – Se kuitenkin vahvistaa sen, että palvelut pysyvät hyvänä, Tähtinen lisää.

    Salon keskustan rakennuspalosta ei enää leviä vaarallista savua – jälkiraivaus käynnissä

    Salon keskustan rakennuspalosta ei enää leviä vaarallista savua – jälkiraivaus käynnissä


    Salossa pelastuslaitos on saanut suuren asuinrakennuksen tulipalon hallintaan. – Olemme nyt niin sanotussa jälkiraivausvaiheessa, eli tuli on hallinnassa ja se on saatu rajattua, kertoi päivystävä päällikkö Juha Virto varhain maanantainaamuna...

    Salossa pelastuslaitos on saanut suuren asuinrakennuksen tulipalon hallintaan.

    – Olemme nyt niin sanotussa jälkiraivausvaiheessa, eli tuli on hallinnassa ja se on saatu rajattua, kertoi päivystävä päällikkö Juha Virto varhain maanantainaamuna Ylelle.

    Pelastuslaitos sai ilmoituksen suuresta rakennuspalosta Salon Esterinkadulla noin kello yhdeksältä illalla. Tulipalo oli voimakas ja siitä muodostui runsaasti savua.

    Savun takia alueelle annettiin vaaratiedote, mutta nyt vaaratilanne on ohi. Sammutustyöt jatkuvat pitkälle aamuyöhön.

    – Tällaiset vanhat kiinteistöt voivat olla yllätyksellisiä, eli vaikka se on nyt hallinnassa, palo voi vielä levitä uudestaan, Virto totesi.

    Palo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.

    Palon syttymissyystä ei ole vielä tietoa, mutta se sai alkunsa yhdestä asunnosta ja levisi talon ullakkotiloihin. Viiden huoneiston rakennuksen asunnoista on evakuoitu toistakymmentä ihmistä.

    Aineellisten vahinkojen suuruudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta rakennus kärsii joka tapauksessa mittavia vaurioita.

    Myrkyllinen kaasuvuoto Uudessakaupungissa Yaran tehtaalla johtui todennäköisesti teknisestä viasta – vuodosta ei aiheutunut vaaraa sivullisille

    Myrkyllinen kaasuvuoto Uudessakaupungissa Yaran tehtaalla johtui todennäköisesti teknisestä viasta – vuodosta ei aiheutunut vaaraa sivullisille


    Uudessakaupungissa Yaran tehdasalueella lauantain ja sunnuntain välisenä yönä havaittu ammoniakkivuoto vaikuttaa johtuneen teknisestä viasta, tehtaanjohtaja Tommi Hevonoja kertoo. Myrkyllisen kaasun vuoto saatiin tukittua, eikä tapahtumasta...

    Uudessakaupungissa Yaran tehdasalueella lauantain ja sunnuntain välisenä yönä havaittu ammoniakkivuoto vaikuttaa johtuneen teknisestä viasta, tehtaanjohtaja Tommi Hevonoja kertoo.

    Myrkyllisen kaasun vuoto saatiin tukittua, eikä tapahtumasta aiheutunut henkilövahinkoja.

    – Tällä hetkellä kaikki viittaa siihen, että kyseessä on tekninen vika eli varoventtiili on alkanut vuotaa itsekseen, Hevonoja sanoo.

    Hevonojan mukaan tehdasalueella oli tapahtuma-aikaan muutamia kymmeniä ihmisiä. Vuodon oli silmämääräisesti havainnut tehtaan ammoniakkialueella vuorossa ollut työntekijä.

    – Hän havaitsi vuodon etäältä, ja kokeneena työntekijänä ei mennyt altistumisalueelle.

    Tehtaan henkilökunta oli siirtynyt vuotohavainnon jälkeen suojatiloihin. Pelastuslaitos sai ilmoituksen vuodosta hieman ennen puoltayötä, ja vuoto kesti noin puolitoista tuntia.

    Ammoniakki on pistävän hajuista, mutta hieman ennen kello kahta pelastuslaitokselta kerrottiin, ettei ammoniakkia voi enää havaita.

    Pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin mukaan vuodosta ei aiheutunut vaaraa ulkopuolisille. Ammoniakki kaasuuntuu pilveksi, ja pilven suunta oli merelle päin, palomestari sanoi.

    Toinen vuoto lyhyen ajan sisään

    Yaran tehtaalla on ollut kaksi ammoniakkivuotoa lyhyen ajan sisään. Aiempi vuoto tapahtui maaliskuun puolivälin jälkeen.

    Hevonojan mukaan vuodot ovat kuitenkin tyypiltään hyvin erilaisia. Maaliskuussa tapahtunut vuoto tapahtui ammoniakin purkutilanteessa ja taustalla olivat "inhimilliset syyt".

    – Näillä ei ole mitään muuta yhdistävää tekijää kuin ammoniakki ja Uusikaupunki.

    Vuotoihin suhtaudutaan kuitenkin vakavasti, tehtaanjohtaja korostaa.

    – Aloitamme perustavaa laatua olevan tutkinnan siitä, mikä vuodon aiheutti. Koska tämä oli toinen vuoto lyhyen ajan sisällä, haluamme myös tason korotuksen siihen, ettei tällaista tapahtuisi jatkossa.

    Ammoniakkia käytetään typpihapon valmistuksessa ja typpihappoa puolestaan lannoitteiden valmistuksessa. Yaran Uudenkaupungin tehtaiden päätuotteita ovat lannoitteet ja typpihappo.

    Lue myös: Yaran tehtaalla vaarallisen aineen onnettomuus Uudessakaupungissa – ammoniakkia vapautui ilmaan aamulla

    Herätys: Liha ajautuu uudessa ruokasuosituksessa ahtaalle, koomikko voittanee Ukrainan vaalit, kastemekko voi ratkaista kirkkoon kuulumisen

    Herätys: Liha ajautuu uudessa ruokasuosituksessa ahtaalle, koomikko voittanee Ukrainan vaalit, kastemekko voi ratkaista kirkkoon kuulumisen


    Uudet ruokasuositukset tekeillä: Liha ajautuu ahtaammalle Vaikka ruokaympyrän rantautuminen Suomeen täyttää jo 70 vuotta, suomalaiset syövät yhä ohi suositusten. Lihaa ja rasvaa kuluu liikaa, kasviksia ja hedelmiä liian vähän. Suunta on...

    Uudet ruokasuositukset tekeillä: Liha ajautuu ahtaammalle

    Vaikka ruokaympyrän rantautuminen Suomeen täyttää jo 70 vuotta, suomalaiset syövät yhä ohi suositusten. Lihaa ja rasvaa kuluu liikaa, kasviksia ja hedelmiä liian vähän. Suunta on kuitenkin kohti parempaa, ja ravitsemustutkijat asettavat katseet jo 2020-luvulle. Lihansyönnin vähentäminen ja hyväksi todettu DASH-ruokavalio tulevat vääjäämättä ruokapöytiin.

    Koomikko näyttää voittavan Ukrainan sunnuntaiset vaalit – Odessalaiset toivovat uudelta presidentiltä muutosta Kogudin perhe Odessassa aikoo äänestää Volodymyr Zelenskyiä.Kerstin Kronvall / Yle

    Mielipidemittaukset ennustavat, että sunnuntain presidentinvaalien voittajaksi nousee poliittisesti kokematon Volodymyr Zelenskyi. Suositun komediasarjan presidenttinä tutuksi tullut Zelenskyi näyttää päihittävän Ukrainaa vuodesta 2014 johtaneen Petro Porošenkon. Mustanmeren rannikolla Odessassa Zelenskyi sai suuren äänisaaliin jo vaalien ensimmäisellä kierroksella

    "Uudelleen leimahtanut väkivalta Pohjois-Irlannissa oli odotettavissa" Kaupunkilaiset toivat kukkia ammuskelussa menehtyneen toimittaja Lyra McKeen muistoksi Pohjois-Irlannin Derryssä.Paul Faith / AFP

    Pohjois-Irlannin Derryn mellakat ja toimittaja Lyra McKeen kuolema ammuskelussa on merkki siitä, kuinka Britannian EU-ero horjuttaa aluetta. Kun politiikka on hajonnut, tyhjän tilan käyttävät hyväkseen rikolliset ja separatistit, kirjoittaa Ylen erikoistoimittaja Susanna Turunen.

    Suvun kastemekko voi ratkaista, liittyykö vauva kirkkoon Pastori Saara Palmunen sanoo, että seurakunta voi lainata kastemekkoa, jos perheellä ei sellaista itsellä ole. Tarja Hiltunen / Yle

    Lapsen kastaminen ei ole suurelle osalle suomalaisista itsestäänselvyys. Esimerkiksi Turussa kastettiin viime vuonna vain 51,5 prosenttia ikäluokasta. Kirkon tutkimuskeskuksen helmikuussa toteuttaman kastekyselyn mukaan iso syy kastamattomuudelle on, etteivät vanhemmat halua tehdä päätöstä kasteesta tai kirkkoon kuulumisesta lapsen puolesta. Toisaalta moni liittyy kirkkoon juuri kasteen takia.

    – Monista tuntuu tärkeältä jatkaa suvun perinteitä. Suvussa saattaa esimerkiksi olla useilla sukupolvilla käytössä ollut kastemekko tai kastemalja, kertoo pastori Saara Palmunen.

    Lauantai on laajalti aurinkoinen Yle

    Lauantai on laajalti aurinkoinen päivä. Lämpötila on maan eteläosassa 15 asteen tuntumassa. Lapissa sää lämpenee ja lämpötilat ovat 10 asteen vaiheilla. Idässä puhaltaa kylmä pohjoistuuli. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Kasteperinteet eivät enää kiinnosta kaikkia vanhempia – kirkkoon voidaan silti liittyä vaikka vain suvussa kiertävän kastemekon takia

    Kasteperinteet eivät enää kiinnosta kaikkia vanhempia – kirkkoon voidaan silti liittyä vaikka vain suvussa kiertävän kastemekon takia


    Tästä on kyseKasteen suosio on laskenut pitkäänJos toinen vanhemmista vastustaa, lasta ei kastetaKummeja on vaikea löytää, kun moni ei kuulu kirkkoonPastori Saara Palmunen asettelee varovasti kastekynttilää keskiajalta lähtöisin olevan...

    Tästä on kyseKasteen suosio on laskenut pitkäänJos toinen vanhemmista vastustaa, lasta ei kastetaKummeja on vaikea löytää, kun moni ei kuulu kirkkoon

    Pastori Saara Palmunen asettelee varovasti kastekynttilää keskiajalta lähtöisin olevan kastemaljan viereen. Malja on niin iso, että veteen on aikoinaan voitu upottaa vauva kokonaan. Nykypäivän kasteita varten vanhan maljan päälle on valettu tinasta pienempi astia, josta vettä kauhaistaan kämmenellä vauvan pään pesuun.

    700-vuotias, kauniisti koristeltu ja intiimin pienikokoinen Maarian kirkko on Turun suosituimpia kastekirkkoja. Kastetilaisuuksia järjestetään Turussakin entistä vähemmän. Viime vuonna kastettiin enää 51,5 prosenttia ikäluokasta, kun vuonna 2001 luku oli vielä 79 prosenttia. Viime vuonna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella syntyi 2 044 lasta ja heistä kastettiin 1 113.

    Saara Palmusen mukaan yksi syy on väestörakenteen muuttuminen.

    – Lapsen saaneet eivät kuulu kirkkoon tai he tunnustavat muuta uskontoa.

    Kirkon tutkimuskeskuksen helmikuussa toteutetun kastekyselyn mukaan iso syy kastamattomuudelle on, etteivät vanhemmat halua tehdä päätöstä kasteesta tai kirkkoon kuulumisesta lapsen puolesta. Yli puolet vanhemmista ei myöskään tunne itseään uskonnollisiksi. Samoin jos toinen vanhemmista vastustaa kastetta, sitä ei toimiteta.

    Yhteisöllisyydellä ei perheillä ole enää ole niin suurta merkitystä kuin aiemmin. Toisaalta kirkkoon taas halutaan liittyä juuri kasteen takia.

    – Monista tuntuu tärkeältä jatkaa suvun perinteitä. Suvussa saattaa esimerkiksi olla useilla sukupolvilla käytössä ollut kastemekko tai kastemalja, selventää Saara Palmunen.

    Asuinpaikka vaikuttaa kasteeseen

    Kastettavien määrän väheneminen on huolestuttanut kirkkoa jo vuosia. Kirkon tutkimuskeskuksen kastekyselyssä asuinpaikka nousi kastamiseen tärkeimmäksi vaikuttavaksi tekijäksi.

    Helsingissä lapsi jää todennäkoisimmin kastamatta. Helsinkiläisistä lapsista kastetaankin enää runsaat 40 prosenttia. Pienemmillä paikkakunnilla luvut ovat isommat, esimerkiksi runsaan kahdentuhannen asukkaan Pyhärannassa kastetaan 90 prosenttia ikäluokasta.

    Tampereella alettiin vuonna 2012 järjestää Aamukaste-yhteiskastetilaisuuksia, jonne kutsuttiin kastettavaksi seurakunnan jäsenten lapsia. Heitä ei aikoinaan oltu kastettu erinäisistä syistä. Yleensä toinen vanhemmista ei kuulunut kirkkoon, eikä lasta haluttu kastaa.

    Aamukaste-yhteiskastetilaisuudessa seurakunta järjestää tilat, lainaa kastemekon, hankkii tarvittaessa jopa kummit ja tarjoaa juhlaväelle kakkukahvit.

    Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä kutsu lähti 1500 lapselle, joiden vähintään toinen vanhempi kuuluu kirkkoon. Ensimmäiseen yhteiskasteeseen Turun tuomiokirkossa huhtikuun alussa osallistui parikymmentä lasta, pääasiassa 2–6-vuotiaita.

    Lapset päättävät itse

    Raisiolaisen Kivisaaren perheen kuopus pukeutui ristiäispäivänään isoäidin isänisän äidin vuonna 1901 valmistamaan kastemekkoon. Perheelle oli itsestään selvää kastaa lapset.

    – Haluamme lapsille kristillisen kasvatuksen ja kaste on yksi kristinuskon peruste, sanoo Ilona Kivisaari.

    Kastettavan lapsen kummeiksi valittujen pitää kuulua kirkkoon ja tähän ongelmaan törmää moni vanhempi.

    Atte ja Ilona Kivisaari toivovat poikiensa Elielin ja Emilin pysyvän isoinakin kirkon jäseninä.Tarja Hiltunen / Yle

    – Saattaa olla hankala löytää kummeja, jos ystäviä ja sukulaisia on kirkosta eronnut. Onneksi molemmille lapsille on kuitenkin löytynyt hyvät kummit, iloitsee Atte Kivisaari.

    Lapsi voi saada kummeja myös nimiäisjuhlissa. Salolaisen Suurnäkin perheen vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, eikä kolmea tytärtä ole kastettu. Pirita Suurnäkki ei kuitenkaan halunnut lapsilleen kummeja.

    – Meidän mielestämme kummit kuuluvat enemmänkin kastetoimitukseen. Lähipiirimme aikuiset tulevat tukemaan lapsiamme kummien tavoin.

    Pirita Suurnäkki kirjoitti jokaisen tyttärensä nimiäisjuhlaan runon.Tarja Hiltunen / Yle

    Kumpikaan perhe ei pane pahakseen, jos perheiden lapset haluavat kasvaessaan valita toisin kuin vanhempansa.

    – Lapset saavat tehdä omat päätöksensä esimerkiksi rippikoulun käymisestä, sanoo Pirita Suurnäkki.

    Pappia toivotaan nimiäisiin

    Seurakuntien papeille tulee yhä enemmän pyyntöjä tulla siunaamaan lapsi nimiäisiin.

    – Kyseessä saattaa olla kahden kulttuurin perhe, jossa kristitty vanhempi kokee tärkeäksi saada papilta siunauksen lapselle, sanoo pastori Saara Palmunen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä.

    Kirkko suhtautuu pyyntöihin varauksella, koska kaste on toinen kirkon pyhistä sakramenteista. Saara Palmusen mielestä kaste on muutakin kuin merkintä rekisterissä, mutta.

    – Kyllä papin on melkein pakko sanoa, että siunaamatta en jätä, naurahtaa Palmunen.

    Tekstiä muokattu 24.4.2019 klo 8.34:

    "Oli hankala löytää kummeja, kun ystäviä ja sukulaisia on kirkosta eronnut" -lause on muutettu muotoon "Saattaa olla hankala löytää kummeja, jos ystäviä ja sukulaisia on kirkosta eronnut."

    Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.

    19 lämpöastetta rikki ensimmäistä kertaa tänä vuonna

    19 lämpöastetta rikki ensimmäistä kertaa tänä vuonna


    Kevään lämpöennätys on taas mennyt rikki. Tällä kertaa Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa mitattiiin 19,3 astetta. Vain muutama tunti aiemmin samassa paikassa mitattiin edellinen ennätys 18,9 astetta. Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo...

    Kevään lämpöennätys on taas mennyt rikki. Tällä kertaa Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa mitattiiin 19,3 astetta. Vain muutama tunti aiemmin samassa paikassa mitattiin edellinen ennätys 18,9 astetta.

    Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo sään jatkuvan tavanomaista lämpimämpänä ja aurinkoa riittävän pääsiäisenä.

    – Heti pääsiäisen jälkeisenä tiistaina tulee olemaan vielä selvästi lämpimämpää.

    Borgström kertoo, että laajoilla alueissa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla sekä Kanta-Hämeessä tullaan pääsemään tulevina päivinä yli 18 asteeseen.

    Matti Koivurinnan säätiöstä potkut saa itse perustaja – Hovioikeus: poissaolot hallituksen kokouksista olivat tahallisia

    Matti Koivurinnan säätiöstä potkut saa itse perustaja – Hovioikeus: poissaolot hallituksen kokouksista olivat tahallisia


    Turun hovioikeus on päättänyt koventaa käräjäoikeuden päätöstä ja erottaa Matti Koivurinnan Matti Koivurinnan säätiön johdosta. Asiaa on ajanut Patentti- ja rekisterihallitus. PRH halusi säätiön perustajan Matti Koivurinnan ulos...

    Turun hovioikeus on päättänyt koventaa käräjäoikeuden päätöstä ja erottaa Matti Koivurinnan Matti Koivurinnan säätiön johdosta.

    Asiaa on ajanut Patentti- ja rekisterihallitus. PRH halusi säätiön perustajan Matti Koivurinnan ulos säätiön hallituksesta. PRH:n mukaan Matti Koivurinta ei ollut osallistunut säätiön hallituksen kokouksiin eikä hallituksen työskentelyyn, jonka takia hänet pitää erottaa.

    Hovioikeus katsoi ratkaisussaan, että Matti Koivurinta oli alkanut osallistua kokouksiin vasta vuoden 2016 jälkeen, kun tuli tietoiseksi PRH:n erottamishakemuksesta. Täten hovioikeus katsoi poissaolojen olleen tietoisia ja tahallisia ja siten säätiölain vastaisia.

    – Se, että Matti Koivurinta oli sittemmin korjannut menettelynsä, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin, koska erottamishakemuksen perusteita on arvioitava hakemuksen jättämisen aikaisen tilanteen mukaisesti, hovioikeus perustelee tuomiossaan.

    PRH haki vuonna 2016 kauppaneuvos Matti Koivurinnan ja hänen veljenpoikansa Juha Koivurinnan erottamista säätiön hallituksesta. Turun käräjäoikeus päätti syksyllä 2017 erottaa Juha Koivurinnan säätiön hallituksesta, mutta Matti Koivurinta sai silloin jäädä.

    Käräjäoikeuden päätöksestä valitettiin hovioikeuteen, ja hovioikeus asettui nyt kannalle, että niin Juha Koivurinta kuin Matti Koivurinta tulee erottaa.

    Hovioikeus vapautti samalla Patentti- ja rekisterihallituksen käräjäoikeuden määräämistä lähes 85 000 euron korvauksista.

    Turkulainen kauppaneuvos Matti Koivurinta on säätiön perustaja. Säätiö omistaa Turussa Rettigin palatsin, joka pitää talossa Aboa Vetus & Ars Nova -museota. Ylen MOT-ohjelma kertoi viime vuonna, että vuosien poliisitutkinta säätiön rahojen käytöstä johti viime vuonna syyttämättäjättämispäätökseen.

    Hovioikeuden päätöksestä voi hakea valitusoikeutta korkeimpaan oikeuteen.

    Lue lisää:

    PRH haluaa itselleen oikeuden erottaa säätiöiden hallituksia - "Ne on täysiä idiootteja", sanoo asianajaja

    Juha Koivurinnalle kenkää Matti Koivurinnan säätiöstä

    TS: Poliisi ei aloita esitutkintaa Matti Koivurinnan säätiön sijoituksista

    Asiattomia merkintöjä löytyi tänäkin vuonna äänestyslipuista – eduskuntavaaleista 17 844 lippua hylkyyn

    Asiattomia merkintöjä löytyi tänäkin vuonna äänestyslipuista – eduskuntavaaleista 17 844 lippua hylkyyn


    Suomen eduskuntavaaleissa hylättiin 17 844 äänestyslippua. Se on 0,6 prosenttia äänestäneistä, kerrotaan oikeusministeriöstä. Vaalitulos vahvistui eilen illalla, kun vaalipiirilautakunnat vahvistivat tarkistuslaskentojen tulokset...

    Suomen eduskuntavaaleissa hylättiin 17 844 äänestyslippua. Se on 0,6 prosenttia äänestäneistä, kerrotaan oikeusministeriöstä. Vaalitulos vahvistui eilen illalla, kun vaalipiirilautakunnat vahvistivat tarkistuslaskentojen tulokset oikeusministeriölle.

    – Hylkäysprosentti on hyvinkin tavanomainen. Yleensä se on vaaleissa siinä 0,5 prosentissa, kertoo neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen oikeusministeriöstä.

    Esimerkiksi Varsinais-Suomen vaalipiirissä hylättyjä ääniä annettiin kaikkiaan noin 1 200 sunnuntaisissa eduskuntavaaleissa. Hylättyjen äänien osuus vaalipiirissä oli 0,4 prosenttia joka on suurin piirtein sama kuin neljä vuotta sitten.

    Kuntakohtaisia eroja ei juurikaan ole, kertoo Varsinais-Suomen vaalipiirilautakunnan kansliasta sihteeri Juha Karvinen.

    – Yksittäisessä vaalissa hylkäämisprosenttiosuus voi jonkun kunnan osalta olla suurempi jos kunnan äänimäärä on hyvin pieni. Tällöin muutamankin hylätyn äänen osuminen tuohon kuntaan voi nostaa lukemaa, vaikka absoluuttinen kappalemäärä ei olekaan suuri, kuvailee Karvinen.

    Sydämiä äänestyslippuun

    Tämänkertaisten vaalien osalta Varsinais-Suomen vaalipiirin mitättömistä äänistä lähes puolet tilastoituu kategoriaan ”asiaton merkintä”. Myös valtakunnallisesti luku on samansuuntainen, kerrotaan oikeusministeriöstä.

    – Se ei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että yli 500 äänestyslipussa olisi Varsinais-Suomessa ollut asiaton merkintä. Valtaosassa niistä on, mutta tuohon tilastointikategoriaan joudutaan sijoittamaan myös ne äänestysliput, joissa on sellainen numero, jota ei ole ehdolla Varsinais-Suomessa. Toisin sanoen numero oli suurempi kuin 192 eli suurin meidän vaalipiirissä ollut ehdokasnumero. Tällöin on voinut olla kysymys siitä, että äänestäjä on syystä tai toisesta päättänyt merkitä sellaisen ehdokkaan numeron, joka on ehdolla esim. Uudellamaalla, Helsingissä tai Pirkanmaalla, selittää Juha Karvinen.

    Karvisen mukaan esimerkiksi sydämien lisääminen äänestyslippuun on tavanomaista. Kokonaan tyhjiä äänestyslippuja Varsinais-Suomen vaalipiirissä oli runsaat 400. Epäselviksi jääneitä numeroita oli vajaat 200. Leimaamatta jääneitä äänestyslippuja oli taas vajaat 40.

    Karvisen mukaan tyypillistä on, että ensimmäisessä äänten laskennassa hylättyjen osuus on hieman suurempi kuin tarkastuslaskennassa.

    – Toisin sanoen kunnissa toimivilla vaalilautakunnilla voi olla paikallisesti ehkä tiukempi linja epäselviksi katsottavien numeroiden osalta kuin vaalipiirilautakunnalla. Vaalipiirilautakuntahan käy tarkastuslaskennassa kaikki nuo läpi, jolloin myös muodostuu yhtenäinen linja, Karvinen sanoo.

    Yhteensä Varsinais-Suomessa äänesti vajaa 278 000 äänioikeutettua. Yhteensä Suomessa äänesti yli kolme miljoonaa suomalaista ja äänestysprosentti nousi 72,1 prosenttiin.

    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää – Salon akkutehtaan rekrytoinnit jo alkaneet

    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää – Salon akkutehtaan rekrytoinnit jo alkaneet


    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää, kertoo yhtiö tiedotteessaan. Työntekijöitä palkataan sekä Uudenkaupungin tehtaalle, että Saloon perustettavaan akkutehtaaseen. – Valmet Automotive kasvaa tänä vuonna...

    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää, kertoo yhtiö tiedotteessaan.

    Työntekijöitä palkataan sekä Uudenkaupungin tehtaalle, että Saloon perustettavaan akkutehtaaseen.

    – Valmet Automotive kasvaa tänä vuonna merkittävästi Salon akkutehtaan myötä. Samalla myös Uudenkaupungin autonvalmistukseen tarvitaan jatkuvasti lisää henkilöstöä. Hakijamäärät akkutehtaan toimihenkilötehtäviin ovat ylittäneet odotuksemme, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald yhtiön tiedotteessa.

    Pääosa rekrytoinneista on tuotantotehtäviä, mutta myös toimihenkilöitä tarvitaan paljon.

    Valmet Automotive käynnistää akkujen kokoonpanon Salossa tämän vuoden aikana. Tehtaan rekrytointi on jo aloitettu.

    Kevään aikana Salossa järjestetään rekrytointitilaisuuksia, joissa työnhakijoille esitellään akkutehtaan toimintaa ja sen työpaikkoja.

    Myös vuonna 2018 Valmet Automotive rekrytoi tuhat työntekijää.

    Vene jäi toisen yliajamaksi viime kesänä ja kolme loukkaantui vakavasti – onnettomuustutkinta valmistui

    Vene jäi toisen yliajamaksi viime kesänä ja kolme loukkaantui vakavasti – onnettomuustutkinta valmistui


    Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnan Nauvon edustalla viime kesänä tapahtuneesta onnettomuudesta. Otkesin mukaan onnettomuuteen johtaneen tilanteen kehittyminen oli usean tekijän summa. Turmassa kaksi moottorivenettä törmäsi ja...

    Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnan Nauvon edustalla viime kesänä tapahtuneesta onnettomuudesta.

    Otkesin mukaan onnettomuuteen johtaneen tilanteen kehittyminen oli usean tekijän summa.

    Turmassa kaksi moottorivenettä törmäsi ja yksi lapsi sekä kaksi aikuista loukkaantuivat vakavasti viime vuoden heinäkuussa. Otkes näkee, että kummankaan veneen kuljettajat eivät havainnoineet ympäristöä riittävästi.

    – Puutteellisesti seurattiin muuta liikennettä ja puutteellisesti tähystettiin, Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoo.

    Törmäyksessä pienempi vene jäi isomman veneen yliajamaksi. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan isomman veneen massa oli noin kymmenkertainen pienempään verrattuna. Tämä aiheutti myös pienempään veneeseen suuret vahingot.

    Tutkinnan mukaan yhteentörmäys tapahtui, koska veneet lähestyivät toisiaan kovalla nopeudella suuntaansa muuttamatta, eikä kumpikaan kuljettajista havainnut yhteentörmäysriskiä.

    Havainnointi oli tutkinnan mukaan puutteellista. Esimerkiksi isommassa veneessä oli tutka päällä, mutta lähellä olevia kohteita oli vaikea havaita. Lisäksi isommassa veneessä oli näkökatveita sivuille ohjaamontukirakenteista johtuen. Pienemmässä veneessä oli taas kuomu ylhäällä onnettomuusaamun sateesta johtuen. Otkesin mukaan kuomu vaikeutti kuulo- ja näköhavaintojen tekoa.

    – Näillä asioilla oli merkitystä. Kun veneen miehistö näkee, että täältä ei näe kunnolla, niin tähystys pitää järjestää muuten.

    Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi muistuttaa veneilijöitä havainnoinnista.

    – Tämä on ihan perusmerimiestaitoon liittyvä asia. Tähystyksestä huolehditaan ja merenkulun sähköisiä apuvälineitä käytetään nimenomaan vaan apuvälineinä. Niihin ei tule yksinomaan luottaa. Yleisellä tasolla sanottuna meillä Suomessa ihan liikaa ajetaan huviveneitä karttaplottereill, eli kaikuluotain ja gps-yhdistelmälaitteilla. Karttaplotteri ei näytä muuta liikennettä. Tuntuu jotenkin hämmentävältä näiden kokemusten perusteella, että ihmiset eivät älyä tätä perusasiaa, Nurmi suomii.

    Kaksi turvallisuussuositusta

    Otkes antaa turman seurauksena kaksi uutta turvallisuussuositusta sosiaali- ja terveysministeriölle. Nurmen mukaan Otkes päätyi antamaan suositukset, koska viranomaisyhteistyössä on selkeästi parannettavaa ensihoitotoiminassa.

    – Huomaismme myös yllättäviä eroja eri sairaanhoitopiireillä ja rajavartiolaitoksen hallintoyksiköillä.

    Tutkinnan mukaan turman pelastustoimet käynnistyivät ripeästi, mutta ensihoidon koordinointi viivästyi. Viivästyminen ei hidastanut kuitenkaan pelastustoimia.

    Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että ensihoidon kentäjohtajien perehdytyksessä käydään aikaisempaa tarkemmin läpi tehtävätyypit. Toiseksi Otkes suosittaa, että sairaanhoitopiirit yhtenäistävät ensihoidon koulutuksen ja pätevyyden ylläpidon merivartiostojen sekä vartiolentolaivueen välillä.

    – Suositusten käyttöönotto riippuu sitten sairaanhoitopiireistä.

    Artikkeli täydentyy.

    Lue lisää:

    Nauvon moottoriveneturma Onnettomuustutkintakeskuksen syyniin – kolme ihmistä loukkaantui vakavasti

    ”Tähystys laiminlyöty kummassakin veneessä” – Nauvon turman molemmat kuljettajat epäilyksen alla

    Vakavassa veneonnettomuudessa Turun saaristossa loukkaantunut perhe edelleen tehohoidossa – "Kuin kuorma-autolla olisi ajettu päin pienempään kulkuneuvoon"

    Kolme loukkaantui vakavasti kahden huviveneen törmäyksessä Nauvossa

    ”Ei kukaan lähde hakemaan näitä kaloja Mynämäen korvesta” – kalastaja Jukka Toivonen hankki kauppa-auton ja lastasi kalat kumipyörien päälle

    ”Ei kukaan lähde hakemaan näitä kaloja Mynämäen korvesta” – kalastaja Jukka Toivonen hankki kauppa-auton ja lastasi kalat kumipyörien päälle


    Kalastajapariskunta Jukka ja Saija Toivonen pakkaavat huhtikuisena lauantaiaamuna kauppa-autoa talonsa pihalla. Puuhaa riittää pariksi tunniksi. Viimeisenä autoon työnnetään pari laatikkoa hittituotteeksi noussutta silakkaa. Yleensä vanhemman...

    Kalastajapariskunta Jukka ja Saija Toivonen pakkaavat huhtikuisena lauantaiaamuna kauppa-autoa talonsa pihalla. Puuhaa riittää pariksi tunniksi. Viimeisenä autoon työnnetään pari laatikkoa hittituotteeksi noussutta silakkaa. Yleensä vanhemman väen suosiossa ollutta herkkua on myyty todella paljon.

    – Ensimmäisenä myyntipäivänä sitä meni tunnissa sata kiloa. Piti lähteä hakemaan lisää. Yhteensä kaloja pakataan mukaan noin 300 kiloa, kertoo Jukka Toivonen.

    Kaupunkilaisella saattaa olla romanttinen kuvitelma, että kalastaja on aamulla kokenut verkot ja siitä hän lähtee myyntihommiin. Toivoset ovat pyytäneet kuitenkin kalat tai hankkineet ne tuntemiltaan kalastajilta edellisenä päivänä. Kalakauppa-auton varustaminen myyntikuntoon vaatii jo itsessään kaksi tuntia.

    – Ajateltiin, ettei kukaan lähde hakemaan näitä kaloja täältä Mynämäen korvesta, joten kalat pitää saada pyörien päälle. Nyt juodaan vielä aamukahvit ja sitten lähdetään liikkeelle, pohtivat kalastajat.

    Jukka ja Saija Toivanen pakkaavat silakoita kauppa-autoon. Minna Rosvall / YleOstajat toivovat tuoretta kalaa

    Kalastaja Jukka Toivonen on opiskellut viime vuodet Livian ammattiopistossa. Kokenut kalastaja on ollut tyytyväinen opintoihinsa. Samalla syntyi ajatus kauppa-autosta. Siitä Toivonen on haaveillut kahden vuoden ajan.

    – Kuluttajilta on tullut pyyntö tulla myymään tuoretta kalaa. Kuluttajat eivät luota siihen, että sitä löytyy kaupan tiskiltä. Kalalle voi tulla pitkä matka sinne, pohtii Saija Toivonen, joka toimii yrityksessä miehensä rinnalla.

    Hopeakylkisiä silakoita pakattiin kauppa-autoon noin 150 kiloa.Minna Rosvall / Yle

    Liviassa Jukka Toivonen on oppinut paljon muun muassa hygieniasta ja kylmäketjusta. Kauppa-autoon liittyvä byrokratia on ollut yllätys. Myyntipaikkoihin, esimerkiksi tielaitoksen levähdysalueille, tarvitaan luvat ja tuotteiden etiketit on tehtävä tietyllä fontilla.

    – Kalalla on kasvot, kun me tuomme sen myyntipaikalle. Jos en ole itse saanut määrättyä kalaa, tiedän, kuka sen on pyytänyt. Nämä silakat ovat Takalan Petterin pyytämiä eli vastuullisesti pyydettyjä, kertoo Jukka Toivonen.

    Hän kertoo, että silakka ei ole vielä rantautunut rysäpyyntiin, joten siksi ne eivät ole Toivosten itse kalastamia. Sen sijaan ahven- ja kuhaverkot on saatu talven jälkeen veteen, ja omat kuhat ja ahvenet on jo saatu kyytiin. Kauppa-autokierros pystyttiin aloittamaan nyt, kun kevätkalastuskausi alkoi. Kauppa-auto kulkee näillä näkymin ainakin juhannukseen asti.

    Kalastaja Jukka Toivonen punnitsee suosittuja silakoita kauppa-autossa.Minna Rosvall / YleEnsimmäiset ostajat saapuvat nopeasti

    Yle kertoi kesällä 2018, että Suomessa on enää kuusi myymäläautoa. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan myymäläautoja tai-veneitä on vain neljä.Toivosten hankkima auto on 34 vuotta vanha ja sen kunnostaminen on kestänyt vuoden. Jukka Toivonen irrottaa auton latauksesta ja sitten lähdetään liikkeelle. Toivonen on tyytyväinen, että nuorena tuli ajettua kuorma-autokortti. Nyt siitä on hyötyä.

    – Tässä vanhassa autossa on omat haasteensa. Pitää olla sen verran rahaa mukana, että pääsee taksilla kotiin, naurahtaa Toivonen ja painaa kaasua.

    Ensimmäinen asiakas saapuu autolle lähes heti, kun saavutaan Mynämäen torille. Seppo Salminen oli lukenut Vakka-Suomen Sanomista ilmoituksen ja tuli hakemaan silakkaa ja savukalaa.

    – Lähikala on halpaa ja hyvää. Kaupassa hinta on korkeampi, koska kalastajan ja kaupan välissä on monta ottajaa. Hankin kalani yleensä täältä torilta. Paistan silakat ja jaan tästä vähän muillekin, kertoo Salminen.

    Tässä vanhassa autossa on omat haasteensa. Pitää olla sen verran rahaa mukana, että pääsee taksilla kotiin. Jukka Toivonen

    Ritva Salminen kertoo tulleensa hakemaan lohta. Hän kertoo, että kalastaja on jollain tavalla tuttu ja hän haluaa kannattaa omia kalastajia. Hän sanoo syövänsä kalaa noin kerran viikossa. Salminen kertoo, että lapsena hänelle syötettiin niin paljon suolalahnaa, ettei kala oikein vieläkään maistu niin usein kuin ehkä pitäisi.

    – Vihanneksia syön kalaa enemmän, Salminen sanoo.

    Autolla on vilkas kauppatunnelma. Asiakkaat tulevat sisään takaovesta ja poistuvat ulos ohjaamon kautta. Toivoset ovat laittaneet tukevia jakkaroita oville, ja ne ovatkin tarpeen, jotta autoon pääsee kiipeämään.

    Ovesta ulos pyrähtävä Marja Kari oli hankkinut haukipihvejä ja kirjolohta. Hänen kalankäyttöään rajoittaa hinta. Kun kala on edullisempaa, sitä tarttuu mukaan herkemmin.

    Maarit ja Kari Suominen ostivat kaksi kuhaa, joista toinen menee seuraavana päivänä uuniin ja toinen pakkaseen.

    – Meillä oli joskus yksi tuttava, jolta hommattiin kalaa. Hän ei enää kalasta, joten mainiota, että kalaa saa nyt täältä, kertoo Kari Suominen.

    Ritva Salminen tulee ulos kauppa-autosta Mynämäen aurinkoisella torilla.Minna Rosvall / YleKalastaja toivoo lähiruuan hakemisesta harrastusta

    Kalastajapariskunta Saija Ja Jukka Toivosen apuna työskentelee kauppa-autossa tytär Jasmin Toivonen. Mummot ja vaarit auttavat tarvittaessa, ja kesällä merellä käytetään apuna ulkopuolista työvoimaa. Ilman sesonkityövoimaa aika ei riittäisi.

    Merellä kalastamista ovat viime vuosina hankaloittaneet hylkeet ja merimetsot. Myös kuhan alamitan muuttuminen on mietityttänyt kalastajia. Merialueiden kuhasaaliiden pelätään romahtavan. Jukka Toivonen patistaa luomaan toimintaedellytykset sellaisiksi, että kalastajat voivat jatkaa.

    Saija Toivosen (vas.) apuna on tytär Jasmin Toivonen, joka hoitaa kassaa.Minna Rosvall / Yle

    Hän toivoo myös, että kuluttajat jaksaisivat hakea kalansa muualtakin kuin kaupasta.

    – Ihmiset ottavat kalan mielellään kauppareissunsa yhteydessä koriinsa. Ehkä tulevaisuudessa he hakevat kalaa tuottajilta nykyistä enemmän. Siitä voisi tehdä ajanvietteen tai harrastuksen, että hakee kalaa tällaisista torien kalakaupoista, pohtii Jukka Toivonen.

    Toivonen on huomannut, että maaseutupitäjissä arvostetaan kalan tuoreutta ja kalastajaa halutaan haastatella. Yksi asiakas varoittaa Toivosta heikoista jäistä ja muistuttaa, että lähistöllä Vehmaalla oli henkilö pudonnut veteen, kun oli lähtenyt jään päälle veneellä.

    – On harvinaisuus, että kalastaja on jossakin liikkeellä. Ei meitä montaa ole Saaristomerellä ja suurin osa on merellä. Minä ajattelin rantautua välillä tänne tänne ihmisten ilmoille, naurahtaa Toivonen ja rientää takaisin kauppa-autoonsa.

    Keskustele aiheesta! Kommentointi sulkeutuu 18.4. kello 18.00.

    Asunnottomuus lisääntyy kasvukeskuksissa – Turussa on pulaa nuorten hätämajoituksesta

    Asunnottomuus lisääntyy kasvukeskuksissa – Turussa on pulaa nuorten hätämajoituksesta


    Tästä on kyseAsunnottomuutta vastaan on taisteltu Suomessa pitkään ja muun muassa pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynytKasvukeskuksissa, kuten Turussa asunnottomien määrä on ollut nousussaHuolta aiheuttaa alle 25-vuotiaiden asunnottomien...

    Tästä on kyseAsunnottomuutta vastaan on taisteltu Suomessa pitkään ja muun muassa pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynytKasvukeskuksissa, kuten Turussa asunnottomien määrä on ollut nousussaHuolta aiheuttaa alle 25-vuotiaiden asunnottomien kasvava määrä Turussa

    – Koti, oma kämppä, omistusasunto, kiva koti ja omakotitalo, lukee Vamos Turun yksikönjohtaja Mia Oksa ääneen seinällä olevia kirjoituksia.

    Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos Turku -toimipisteen seinää koristavat nuorten tekemät kädenjäljet. Käsiin nuoret ovat kirjoittaneet omia tulevaisuuden toiveitaan. Monessa mainitaan omaan kotiin liittyvä toive.

    – Kyllä jokainen nuori siitä haaveilee ja jokainen tarvitsee turvallisen kodin, sanoo yksikönjohtaja Mia Oksa.

    Mutta toiveista huolimatta kaikilla nuorilla ei sellaista ole. Laskelmien mukaan asunnottomuus on jatkanut Turussa kasvuaan ja etenkin alle 25-vuotiaiden vailla asuntoa olevien nuorten määrä on kasvanut. Viime vuoden lopulla Turussa oli 126 asunnotonta nuorta. Määrä on kasvanut parillakymmenellä edellisvuodesta.

    Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos Turku -toimipisteen seinälle nuoret ovat saaneet kirjoittaa omia tulevaisuuden toiveitaan. Petra Ristola / Yle

    Turussa asunnottomuuden parissa työskentelevät toimijat ovat huomanneet kasvaneen avuntarpeen.

    – Harvempi nuori sentään kadulle päätyy. He viettävät putkikassi-elämää kavereiden tai sukulaisten luona. He majailevat aikansa jossain ja siirtyvät seuraavaan paikkaan, sanoo Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos Turku -toimipisteen yksikönjohtaja Mia Oksa.

    Kasvukeskuksissa eniten asunnottomuutta

    Turku majailee asunnottomuustilaston kolmantena heti Helsingin ja Espoon jälkeen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tilaston mukaan Turussa oli viime vuoden lopussa 504 ihmistä vailla asuntoa. Edellisvuodesta määrä on lisääntynyt noin viidelläkymmenellä.

    Turun lisäksi asunnottomien määrä kasvoi myös Tampereella, Jyväskylässä, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä. ARAn tilaston mukaan etenkin Turussa asunnottomuus on noussut monessa ryhmässä; nuorten, naisten, maahanmuuttajien ja perheiden keskuudessa.

    Kunnat, joissa eniten asunnottomiaHelsinki 2114Espoo 658Turku 504Tampere 254Vantaa 246Jyväskylä 204Kuopio 126Oulu 94Pori 82Järvenpää 76Hyvinkää 68

    Lähde: ARA

    Kasvukeskuksiin painottuva muuttoliike kiristää asuntomarkkinatilannetta. Tämä heijastuu kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaan, joita on suurimmissa kaupungeissa entistä vähemmän.

    Myös lisääntyneet velkaongelmat ja äkilliset muutokset elämässä lisäävät asuntoa vailla olevien ihmisten määrää.

    Pitkäkestoinen työ kantaa hedelmää

    Asunnottomuutta vastaan on taisteltu Suomessa pitkään ja tuloksia on tullut. Nyt Suomea pidetään asunnottomuuden vähentämisen mallimaana. Vaikka tekemistä vielä on, riittää uskoa siihen, että asunnottomuus olisi poistettavissa Suomesta.

    Jokainen asunnoton on liikaa. kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa

    Suomessa on jo saatu vähennettyä pitkäaikaisasunnottomuutta erilaisten projektien myötä. Yhteistyö tässäkin asiassa kantaa hedelmää.

    – Turku tekee yhteistyötä asunnottomuuden torjumiseksi järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Turussa toteutetaan parhaillaan asumisen tuen projekteja esimerkiksi maahanmuuttajanuorille ja naisille, sanoo kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa.

    Ensin ennaltaehkäisyä, sitten lisää asuntoja

    Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuun lopulla toimenpideohjelman, jolla vähennetään asuntoa vailla olevien määrää.

    – Jokainen asunnoton on liikaa, sanoo kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa.

    Vuokrarästit ja siitä mahdollisesti seuraava häätö ovat aina riski tulevalle asunnottomuudelle. yksikönjohtaja Mia Oksa

    Turun tavoitteena on rakentaa lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja tilapäismajoitusvaihtoehtoja. Mutta näiden saamiseen voi kulua vuosia.

    – Se mikä huolestuttaa, on nuorille aikuisille suunnatun hätämajoituksen puute, sanoo Vamos Turun Mia Oksa.

    Ihan ensimmäisenä Turussa aiotaankin panostaa asumisneuvontaan ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn.

    Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos Turku -toimipisteen yksikönjohtaja Mia OksaPetra Ristola / Yle

    – Erityisesti nuorten asunnottomuusriskiä vähennetään arjen taitoja ja asumiseen liittyvää osaamista vahvistamalla. Häätöjen estämiseksi asumisneuvontaa laajennetaan koko kaupunkiin, sanoo kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa.

    Vamos Turun yksikönjohtaja Mia Oksa pitää ennaltaehkäisyä tärkeänä.

    – Vuokrarästit ja siitä mahdollisesti seuraava häätö ovat aina riski tulevalle asunnottomuudelle.

    Lue lisää:

    Koditon Jukka nukkui ennen torin vessassa: "Ihmisarvo on vielä pykälää alempana, kun koti on kusikoppi"

    Asunnoton nainen asui kuukauden lumimajassa, toinen keräsi pulloja henkensä pitimiksi – "Pelkoa ei saa näyttää"

    Asunnoton ja päihteetön Antti saa päihdeongelmaisille tarkoitetun tukiasunnon – “Turussa pitäisi olla asuntola myös päihteettömille”

    Apple-liikkeistä vietiin tuhansien eurojen arvosta puhelimia Turussa ja Tampereella – poliisit tutkivat arvoituksellisia murtoja yhteistyössä

    Apple-liikkeistä vietiin tuhansien eurojen arvosta puhelimia Turussa ja Tampereella – poliisit tutkivat arvoituksellisia murtoja yhteistyössä


    Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen poliisi tekevät yhteistyötä Turussa ja Tampereella tapahtuneiden murtojen tutkinnassa. Helmikuussa Turussa murtauduttiin Apple-tuotteiden jälleenmyyjän liikkeeseen Humalistonkadulla. Saman ketjun liikkeeseen...

    Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen poliisi tekevät yhteistyötä Turussa ja Tampereella tapahtuneiden murtojen tutkinnassa.

    Helmikuussa Turussa murtauduttiin Apple-tuotteiden jälleenmyyjän liikkeeseen Humalistonkadulla.

    Saman ketjun liikkeeseen murtauduttiin Tampereella maaliskuussa.

    Tampereen liikkeeseen murtauduttiin peruuttamalla auto ikkunasta sisään. Sen sijaan Turun liikkeeseen mentiin sisään rikkomalla näyteikkuna lekalla. Molemmista liikkeistä vietiin lukuisia Apple-tuotteita. Turun liikkeen myymäläpäällikkö arvioi helmikuussa, että Turusta lähteneen saaliin arvo on useita kymmeniä tuhansia euroja.

    Poliisi ei kommentoi tapausten mahdollista yhteyttä mutta Turun murron tutkinnanjohtaja Jussi Helesvirta vahvistaa poliisilaitosten tekevän tutkinnassa yhteistyötä.

    Helesvirran mukaan murtojen tekijät eivät ole poliisin tiedossa.

    – Omaisuusarvo oli kohtalaisen mittava. Tekijöitä oli useampia, tutkinnanjohtaja Helesvirta sanoo.

    Hänen mukaansa poliisi ei ole saanut vihjeitä Turun murrossa mahdollisesti varkaiden käyttämästä vihreästä Volvo-merkkisestä autosta. Tampereen murrossa tekijät käyttivät harmaan väristä farmariautoa.

    Otsikkoa muutettu klo 13:56. Kyseessä on murto, ei ryöstö.

    Kirkkoasiantuntijan mukaan Notre Damen hävitys ei ole totaalista:

    Kirkkoasiantuntijan mukaan Notre Damen hävitys ei ole totaalista: "Huolellinen korjaus ja restaurointi riittää" – Vertaa tilannetta Ylivieskan kirkon paloon


    Kun taidehistorian ja arkeologian professori Markus Hiekkanen kuuli Pariisin Notre Damen kirkon palosta, kurkkua kuristi. – Silmät kostuivat. Se tuntui niin pahalta, hän sanoo päivä palouutisten jälkeen. Maailmankuulun pariisilaiskatedraalin...

    Kun taidehistorian ja arkeologian professori Markus Hiekkanen kuuli Pariisin Notre Damen kirkon palosta, kurkkua kuristi.

    – Silmät kostuivat. Se tuntui niin pahalta, hän sanoo päivä palouutisten jälkeen.

    Maailmankuulun pariisilaiskatedraalin korkein torni romahti ja kattorakenteet tuhoutuivat maanantaisessa palossa. Vaikka Hiekkasen tunnelmat ovat apeat, hän arvioi, että Pariisissa ei aiheutunut korvaamatonta tai mittaamatonta tuhoa.

    – Kirkosta paloi vaakasuunnassa vain osa ja pystysuunnassa vesikattojen puurakenteet, mutta valtaosa kivisestä rakennusrungosta ja erityisesti ulkopuolen kiviveistoksista ovat säilyneet.

    Tämänhetkisen tiedon mukaan myös kuuluisat ruusuikkunat olisivat pelastuneet. Hävitys ei siis Hiekkasen arvion mukaan ollut totaalista. Professori vertaa tilannetta suomalaiseen Ylivieskan kirkon paloon tuhopoltossa vuonna 2016.

    – Ylivieskassa jäljelle jäi vain hiiltä ja savua sekä metalliosia. Notre Damea ei tarvitse onneksi rakentaa kokonaan uudelleen. Huolellinen korjaus ja restaurointi riittää, Hiekkanen sanoo.

    Hiekkanen on perehtynyt erityisesti Suomen keskiaikaisiin kivikirkkoihin ja tutkinut aikoinaan väitöskirjaansa varten myös Notre Damea.

    Ylivieskan palaneen kirkon jäänteistä tehty risti.Timo Nykyri / YleLasimaalaukset ja veistokset merkittävimpiä

    Notre Damen rakentaminen aloitettiin 1100-luvulla ja se edustaa goottilaista tyyliä. Kulttuurihistoriallisesti Notre Dame on yksi maailman tärkeimmistä kirkkorakennuksista. Se on samalla Pariisin maamerkki ja Unescon maailmanperintökohde. Sillä on tärkeä asema myös Ranskan katolisessa kirkossa, jossa se on primaatti- eli äitikirkko.

    Notre Damen taideaarteista Hiekkanen pitää merkittävimpinä lasimaalauksia, rakennuksen yksityiskohtaista koristelua ja kiviveistoksia.

    – Tietääkseni ne säilyivät ainakin suurelta osin. Keskiaikaisista kirkoista on vuosisatojen kuluessa yleensä tuhoutunut ja hävitetty vanhaa, kuten muodista mennyttä materiaalia erittäin paljon. Notre Damessakaan ei ole taideaarteistoa sen historian kaikilta ajoilta. Jäljellä on pieniä raappeita valtavasta rikkaudesta, Hiekkanen kuvailee.

    Hiekkanen muistuttaa, että upeudestaan ja loistokkuudestaan huolimatta Notre Dame on vain yksi tärkeistä kirkoista Ranskassa ja Euroopassa.

    Keskiaikaiset ruusuikkunat ovat yksi Notre Damen taideaarteista. Patrick Kovarik / AFPAiemmin kirkkoja polttivat salamat

    Tämänhetkisten tietojen mukaan Notre Damen paloa ei sytytetty tahallaan, vaan kyse oli onnettomuudesta. Katedraalissa tehtiin palon syttymisen aikaan korjaustöitä.

    Menneinä vuosisatoina kirkkoja polttivat yleensä ukkonen ja salamat. Hiekkanen muistuttaa, että Notre Damessakin on palanut myös aiemmin. Siksi suuri osa siitä materiaalista, joka nyt tuhoutui, ei ole peräisin kirkon alkuvuosilta 1100- tai 1200-luvuilta, vaan myöhemmiltä ajoilta.

    Nykyisin tuhoja estää kehittynyt paloturvallisuus. Hiekkanenkaan ei muista vastaavaa yhtä merkittävän keskiaikaisen kirkon paloa viime vuosikymmeniltä, vaan joutuu palaamaan ajassa toiseen maailmansotaan.

    Taisteluissa pommitettiin lukuisia kirkkoja, muun muassa Marienkircheä Saksan Lyypekissä. Se paloi pahasti, mutta restauroitiin.

    – Sen sijaan Frauenkirche Dresdenissä pommitettiin raunioiksi. Se oli totaalituho ja rakentamisessa piti lähteä aivan alusta.

    Merkittäviä kirkkorakennuksia

    Santiago de Compostelan katedraali, Espanja

    Pyhän haudan kirkko, Jerusalem

    San Giovanni Laterano, Rooma

    Pyhän Marian kirkko, Lyypekki

    Pyhän Nikolain kirkko (Niguliste), Tallinna

    Uppsalan tuomiokirkko, Ruotsi

    Riben tuomiokirkko, Tanska

    (Lähde: professori Markus Hiekkanen)

    Turun tuomiokirkon palo oli tuhoisampi

    Suomessa Turun vuoden 1827 palo turmeli vakavasti Turun tuomiokirkon. Jälki oli paljon pahempaa kuin Notre Damessa.

    – Mutta siellä Turun tuomiokirkko seisoo edelleen. Seinät ja holvit kestivät, vaikka lähes kaikki, mikä oli puuta, paloi.

    Monella on tuoreessa muistissa myös Porvoon tuomiokirkon palo vuonna 2006, joka oli tuhopoltto Ylivieskan tapaan.

    – Porvoossa tiiliholvit estivät palon leviämisen kirkkosaliin ja myös Notre Damessa sisätilojen tuhot olivat kiviholvien ansiosta pelättyä vähäisempia, vaikkakin traagisia.

    Toisin kävi Tyrvään vanhan kirkon tuhopoltossa vuonna 1997.

    – Sen kirkkosalin sisustus oli 1500- ja 1700-luvuilta ja tuhoutui täysin, katosi ikuisiksi ajoiksi.

    Vieläkö Notre Dame saadaan entiselleen?

    – Entiselleen rakennusta ei enää saada siinä mielessä, että siinä olisi samat alkuperäisrakenteet. Kaikki mitä korjataan, korjataan uusilla materiaaleilla ja vanhoja metalliosia uusiokäyttämällä.

    Vaikka samaan virtaan ei voi astua kahta kertaa, Hiekkanen uskoo, että Notre Dame saadaan hienoon kuntoon laajoilla kansainvälisillä ponnistuksilla.

    Lue myös:

    Katto ja torni sortuivat reilun tunnin kuluttua hälytyksestä – Näin Notre Damen suuri tulipalo eteni

    Yle seurasi hetki hetkeltä Notre Damen katastrofia – Presidentti Macron: Rakennamme vielä kauniimman Notre Damen viidessä vuodessa

    Museoviraston asiantuntija: Notre Damen jälleenrakennuksesta valtava urakka

    Pelastuspäällikkö: Notre Damen katedraalin palon torjuntaa on lähes mahdotonta harjoitella Kuvat näyttävät Notre Damen tulipalon dramaattiset hetket: Ikonisen maamerkin tuhoutuminen järkytti Pariisia

    Turun tuomiokirkko järjestää hyväntekeväisyyskonsertin pahoin palaneen Notre Damen hyväksi

    Turun tuomiokirkko järjestää hyväntekeväisyyskonsertin pahoin palaneen Notre Damen hyväksi


    Turun tuomiokirkko järjestää keskiviikkoiltana kello 21.30 hyväntekeväisyyskonsertin Notre Damen pahoin palaneen katedraalin hyväksi. Konsertin tuotto osoitetaan lyhentämättömänä katedraalin maailmanlaajuiseen uudelleenrakennusrahastoon. Turun...

    Turun tuomiokirkko järjestää keskiviikkoiltana kello 21.30 hyväntekeväisyyskonsertin Notre Damen pahoin palaneen katedraalin hyväksi. Konsertin tuotto osoitetaan lyhentämättömänä katedraalin maailmanlaajuiseen uudelleenrakennusrahastoon.

    Turun tuomiokirkossa esitetään Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem tulipalossa pahoin vaurioituneen Pariisin Notre Damen katedraalin hyväksi.

    Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän mukaan muusikot esiintyvät tapahtumassa korvauksetta.

    Pro Notre Dame -konsertin suojelijana toimii arkkipiispa Tapio Luoma, joka on myös konsertissa läsnä.

    20 euron hintaisia pääsylippuja myydään kirkon ovella puoli tuntia ennen tapahtuman alkua eli keskiviikkona kello 21 alkaen.

    Tavanomaista lämpimämpi sää jatkumassa pääsiäiseen asti – torstaina lämpötila voi hipoa +17 astetta

    Tavanomaista lämpimämpi sää jatkumassa pääsiäiseen asti – torstaina lämpötila voi hipoa +17 astetta


    Aurinkoinen ja tavanomaista lämpimämpi sää jatkuu edelleen pääsiäisen alla. Tänään lämpötila saattaa kohota kevään tähän mennessä korkeimpiin lukemiin. Salossa lämpötila kohosi iltapäivällä vähän kolmen jälkeen 16,1 asteeseen. Se...

    Aurinkoinen ja tavanomaista lämpimämpi sää jatkuu edelleen pääsiäisen alla. Tänään lämpötila saattaa kohota kevään tähän mennessä korkeimpiin lukemiin. Salossa lämpötila kohosi iltapäivällä vähän kolmen jälkeen 16,1 asteeseen. Se on kevään toistaiseksi ylin lukema.

    Huomenna maan länsiosissa voidaan mitata taas 15 asteen lukemia, paikoin ehkä ylikin. Maan itäosasta pohjoiseen ulottuvalla alueella on viileämpää ja ylä- sekä keskipilvisyys on runsaampaa.

    Torstaina lämpötilat voivat kohota edelleen, korkeimmillaan voidaan hipoa jopa 17 astetta maan länsiosissa. Päivä on idässä ja pohjoisessa keskiviikkoa aurinkoisempi.

    – Pääsiäisviikonlopun sää näyttää sekin pääosin aurinkoiselta, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

    Viikonloppuna päivän ylimmät lämpötilat voivat jäädä muutaman asteen aiempia päiviä alemmiksi.

    Pohjoisessa Suomessa saattaa sunnuntaina sataa vettä. Myös torstain ja perjantain välisenä yönä pohjoisessa voi tulla pientä sadetta.

    Tyypilliset ajankohdan ylimmät päivälämpötilat ovat eteläisessä Suomessa 8 asteen tuntumassa, joten sää on tavanomaista lämpimämpää. Tulevat yöt ovat kuitenkin kylmiä.

    Kuivan sään takia ruohikkopalovaroitus on voimassa Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

    Katso tarkemmat säätiedot Ylen sääsivuilta.

    Lue myös

    200 000 hanhea ahmii Suomen peltoja tyhjiksi matkallaan Venäjälle: "Tundralla ei ole ruokaa tarjolla"

    Mikä on elinaikasi lämpimin päivä kotiseudullasi? Anna syntymäaikasi ja koneemme kertoo sen sekä monta muuta sääknoppia

    Kolme sairaanhoitopiiriä suunnittelee laboratorioidensa yhdistämistä – jättimäinen yhtiö palvelisi 2,5 miljoonaa suomalaista

    Kolme sairaanhoitopiiriä suunnittelee laboratorioidensa yhdistämistä – jättimäinen yhtiö palvelisi 2,5 miljoonaa suomalaista


    Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit suunnittelevat laboratorioidensa yhdistämistä. Sairaanhoitopiirien tekemän selvityksen mukaan laboratoriotoimintojen yhdistäminen toisi muun muassa taloudellisia säästöjä....

    Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit suunnittelevat laboratorioidensa yhdistämistä.

    Sairaanhoitopiirien tekemän selvityksen mukaan laboratoriotoimintojen yhdistäminen toisi muun muassa taloudellisia säästöjä. Säästöjä tulisi selvitystyöryhmän mukaan laboratorioiden sisäistä toimintaa, keskinäistä työnjakoa ja tukipalvelujen käyttöä järkeistämällä.

    Suunnitelmissa on yhdistää TYKS:n laboratoriotoimialueen, NordLab-liikelaitoskuntayhtymän ja Fimlab Laboratoriot Oy:n in house -laboratoriotoiminnot yhdeksi osakeyhtiöksi, jonka liikevaihto olisi arvion mukaan lähes 250 miljoona euroa.

    Selvitystyön jälkeen tarkoitus on nyt siirtyä yhdistämisen jatkovalmisteluvaiheeseen.

    Yhteislaboratorio palvelisi lähes 2,5 miljoonaa suomalaista.

    Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille etsitään uutta johtajaa – Leena Setälä siirtyy strategiajohtajaksi

    Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille etsitään uutta johtajaa – Leena Setälä siirtyy strategiajohtajaksi


    Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä jättää tehtävänsä. Sairaanhoitopiirin tiedotteen mukaan Setälä siirtyy sairaanhoitopiirin strategiajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Sairaanhoitopiirin mukaan strategiajohtajan...

    Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä jättää tehtävänsä. Sairaanhoitopiirin tiedotteen mukaan Setälä siirtyy sairaanhoitopiirin strategiajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.

    Sairaanhoitopiirin mukaan strategiajohtajan tehtävä on uusi ja tehtävä liittyy uuden potilastietojärjestelmän hankintaan. Sairaanhoitopiiri näkee, että uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto vaatii panostusta.

    Setälä lopettaa nykyisessä tehtävässään sairaanhoitopiirin johtajana irtisanoutumisajan päättyessä kesäkuun puolessa välissä. Suunnitelmien mukaisesti hän aloittaisi strategiajohtajan tehtävässä heti irtisanoutumisajan päätyttyä.

    Sairaanhoitopiirin hallitus keskustelee uuden sairaanhoitopiirin johtajan hausta seuraavassa kokouksessaan ensi viikolla.

    Kioskit katoavat kannattamattomina, vaikka kävijöille ne ovat tärkeitä kohtauspaikkoja – kerro meille kioskimuistosi

    Kioskit katoavat kannattamattomina, vaikka kävijöille ne ovat tärkeitä kohtauspaikkoja – kerro meille kioskimuistosi


    Tästä on kyseKioskit vähenevät koko ajan, sillä kilpailu kauppoja vastaan on kovaaTarkkoja määriä kaikista Suomen kioskeista ei oleSinnittelevät kioskit ovat kuitenkin tärkeitä kohtaamispaikkoja alueen asukkailleKello on puoli kymmenen...

    Tästä on kyseKioskit vähenevät koko ajan, sillä kilpailu kauppoja vastaan on kovaaTarkkoja määriä kaikista Suomen kioskeista ei oleSinnittelevät kioskit ovat kuitenkin tärkeitä kohtaamispaikkoja alueen asukkaille

    Kello on puoli kymmenen perjantaiaamuna, ja Arjan kioskin pysäköintialue on niin täynnä autoja, että omaansa on vaikea saada mahtumaan joukkoon.

    Turun Kähärin asuinalueella, puiston laidalla ja omakotitalojen keskellä on ruskea, puinen kioski.

    Sen liukuoven takana käy kiivas puheensorina.

    Muutaman neliömetrin kokoisessa asiakastilassa on melkein tungosta. Kahden pöydän ympärillä istuvat miehet ja naiset lukevat lehtiä, hörppivät kahvia ja syövät sämpylöitä.

    Juttu luistaa koko ajan.

    Tiskin takaa menoa katselee Arja Kukkonen, 73 vuotta. Nainen on virallisesti eläkkeellä, mutta kioski työllistää häntä silti viitenä päivänä viikossa, aamuseitsemästä iltapäiväkolmeen. Tiskin takana on tullut seistyä viimeiset 18 vuotta.

    Itse kioskilla on ikää moninkertaisesti sen verran. Kukkonen muistelee, että hän on käynyt samalla kioskilla jo lapsena. Kioski on siis aloittanut toimintansa viimeistään 50-luvulla, ehkä jo aiemmin.

    Silloin elintarvikekioskeja oli lukuisia muitakin, mutta nyt Arjan kioski on harvinaisuus. Vastaavia kahvikioskeja ei edes Turun kokoisesta kaupungista löydy montaa. Vanhat elintarvikekioskit ovat muuttuneet grillikioskeiksi tai muiksi pikaruokaloiksi, tai lopettaneet kokonaan. Monia kioskeja on purettu.

    Arjan kioskissa käy joka päivä vakioporukka, joka juo kahvit, syö leivät, lukee lehdet ja vaihtaa kuulumiset.Paula Collin / Yle

    Arjan kioskissa istuva Reijo Koskinen intoutuu hänkin muistelemaan 50-lukua.

    – Kävin täällä lapsena ostamassa nallekarkkeja, Koskinen sanoo.

    Myös moni muu paikalla oleva kertoo käyneensä kioskissa säännöllisesti vuosia, joku jopa yli kymmenen vuotta. Suurin osa käy kioskissa päivittäin. Siellä kahvittelusta on tullut tapa.

    Kioskit ovat monelle sosiaalisesti tosi tärkeitä. Matti Mäki

    – Tulen tänne aina aamukahville. Juon kahvin ja syön maksamakkaraleivän. Tulee lähdettyä pois kotoa ja saa sosiaalisia kontakteja, Arja Virtanen kertoo.

    Hän asuu Kaarinassa, Turun naapurikunnassa. Kioski siis vetää väkeä pidemmänkin matkan päästä. Miksi?

    – Täällä on hyvää kahvia ja leipiä. On tosi harmi, että tällaisia kioskeja ei ole enemmän. Nämä ovat monelle sosiaalisesti tosi tärkeitä, sanoo Matti Mäki, joka käy kioskissa päivittäin, vaikka asuu muutaman kilometrin päässä.

    Kuoleva kioski

    Kioskeja on aiempaa vähemmän, mutta tarkkoja tilastotietoja aiheesta ei ole. Kioskien kokonaismäärää on vaikea arvioida, sillä kaikki alle 100 neliömetrin kokoiset myymälärakennukset luokitellaan virallisesti kioskeiksi. Osa alle sadan neliön myymälöistä on kuitenkin pieniä päivittäistavarakauppoja.

    Kioskien vähäisestä määrästä kertoo muun muassa se, että Kioskiliitto lopetti toimintansa viime vuosikymmenellä, kun jäseniä oli enää kuutisenkymmentä.

    Kioskien mainetta pitävät yllä R-kioskit, joita on Suomessa edelleen satoja. Niidenkin määrä on tosin laskussa. 1980-luvulla R-kioskeja oli yli 800, viisi vuotta sitten 627 ja tällä hetkellä noin 560.

    Nykypäivän R-kioskit ovat kaukana siitä, mitä kioskit muinoin olivat. Kun kioskista ostettiin ennen juomia, jäätelöä, karkkia, lehtiä ja muuta sellaista, haetaan Ärrältä nykyään passit, monet paketit ja voidaan hoitaa vaikka laskujen maksut.

    Neljävuotias Mette, Elina Taskinen ja Eero Karisalmi istuivat aurinkoisena iltapäivänä jäätelöllä Kesämäen kioskilla Kaarinassa. Paula Collin / YleKuin pieni ruokakauppa

    Kesä on kioskeille tärkeää aikaa, joten kevään ensimmäinen aurinkoinen ja lämmin päivä saa hymyn sekä asiakkaiden että yrittäjän huulille.

    Kaarinalaisen Kesämäen kioskin pihalle on kannettu tuoleja ja pöytiä, joiden ääressä istuu useampi ihminen jäätelöllä.

    Kesämäessä asuvat Elina Taskinen, Eero Karisalmi ja neljävuotias Mette ovat tulleet jo perinteeksi muodostuneelle jätskille tarhan jälkeen. He käyvät kioskilla aika harvoin, mutta pitävät sitä asuinalueelle tärkeänä.

    – Joskus käydään lottoa laittamassa. Kioski luo yhteisöllisyyttä tähän ympäristöön ja jos tulee äkillinen tarve jollekin asialle, tämä on lähin paikka, josta sen saa, Karisalmi sanoo.

    Ihmiset tulevat kysymään maitoa tai munia, varsinkin vanhukset. Nano Markosyan

    Näin ajattelevat monet muutkin. Kesämäessä ei ole kauppaa, joten varsinkin alueen ikäihmiset piipahtavat kioskissa hakemassa milloin mitäkin.

    Kioskia miehensä Karenin kanssa pyörittävä Nano Markosyan kertoo, että hän on ottanut valikoimaan perusruokatarvikkeita, yhden tai kaksi kutakin.

    – Ihmiset tulevat kysymään maitoa tai munia, varsinkin vanhukset, joten on hyvä, että täällä on niitä, Nano Markosyan kertoo.

    Karen ja Nano Markosyan ovat pitäneet Kesämäen kioskia runsaan kahden vuoden ajan. Armeniasta kotoisin oleva pariskunta muutti Suomeen vuonna 2008.Paula Collin / YleElämäntapa

    Arjan kioskissa pistäytyy asiakkaita aamupäivän aikana tasaiseen tahtiin. Taksinkuljettaja parkkeeraa autonsa pihaan ja käy ostamassa muutaman pelin. Toinen asiakas tulee hakemaan kahvin ja sämpylän.

    Sitten soi puhelin. Vakioasiakas pyytää Arjaa tekemään tietynlaisen pelin valmiiksi ennen kuin peliaika sulkeutuu. Hän aikoo tulla hakemaan sen myöhemmin.

    Välillä ajattelee, onko tässä mitään järkeä. Arja Kukkonen

    Arja Kukkonen kertoo, että suurin osa kioskin kävijöistä on vakioasiakkaita. Yhteensä kävijöitä on päivän mittaan ehkä kuutisenkymmentä. Se on juuri sen verran, että kioskista saa ruokarahan. Kokonaan toiminta ei Kukkosta elättäisi. Onneksi hän saa lisäksi eläkettä entisestä päivätyöstään.

    – Kyllä tämä on elämäntapa. Välillä ajattelee, onko tässä mitään järkeä, mutta onhan tämä kivaa.

    Paula Collin / Yle

    Ennen aika oli toinen. Kun Kukkonen aloitti kioskin pyörittämisen, se oli avoinna pitkälle iltaan ja myös viikonloppuisin. Kioski toi silloin elannon hänen miehelleen ja lisätuloja Kukkoselle.

    18 vuodessa maailma on muuttunut, eikä pienelle elintarvikekioskille ole enää samanlaista tarvetta. Kaupat ovat vieneet asiakkaat.

    – Kyllähän tällaiset kuolevat pois, kun on tavaratalot ja kaikki. Ihmiset menevät sinne, mistä saa kaiken samalla kertaa, Kukkonen sanoo.

    Uskoa tarvitaan

    Helppoa pärjääminen ei ole Kesämäen kioskillekaan. Nano ja Karen Markosyan myöntävät, että ensimmäiset kaksi vuotta on tehty tappiota. Karen Markosyan tekee samalla metallitöitä, joista tulee elanto.

    Asiakkaita käy vaihtelevasti. Heikoimpina päivinä asiakasmäärä jää 30:een, vilkkaina kesäviikonloppuina voi kävijöitä olla jopa 150 päivässä.

    Paula Collin / Yle

    Kaksi poikaa tulee kioskin luukulle katselemaan karkkivalikoimaa. Esillä on muun muassa irtokarkkeja pieniin pusseihin laitettuna. Nano Markosyan on pussittanut ne itse.

    Lopulta pojat päätyvät donitsiin ja Jaffaan.

    Lapset ovatkin Kesämäen kioskille tärkein asiakasryhmä. He tulevat koulun jälkeen ostamaan karkkia ja jäätelöä, ja kesällä ovat ulkona iltaisin pitkäänkin. Ihan niin kuin ennen vanhaan.

    Uskon, että toiminta alkaa pyöriä paremmin. Karen Markosyan

    Työ on kivaa ja parasta ovat asiakkaat. Päivät ovat kuitenkin rankkoja, Nano Markosyan myöntää, varsinkin kun tienestit ovat mitä ovat – tai niitä ei ole. Joka päivä 10 tuntia, ilman vapaita ja lomia. Kesämäen kioski on auki viikon jokaisena päivänä.

    Pelkällä kioskilla on vaikea pärjätä, joten Markosyanit ovat suunnitelleet kioskiin lounaskahvilatoimintaa. Ruokaa pitää olla, jos haluaa pärjätä kilpailussa. Lounaskahvilan perustaminen vaatii kuitenkin paljon investointeja: muun muassa parannuksia keittiöön, asiakas-wc:n ja esteettömän kulun sisätiloihin.

    – Uskon, että toiminta alkaa pyöriä paremmin, kun kehitämme tähän kaikenlaista, Karen Markosyan vakuuttaa.

    Uskoa kioskitoiminnassa todella tarvitaan.

    Arjan kioski on seissyt paikoillaan vuosikymmenten ajan. Loppu alkaa kuitenkin häämöttää.Paula Collin / YleKahvi eurolla, loppuun asti

    Arjan kioskissa ei käy aamupäivän aikana yhtään lasta, mutta heitäkin riittää iltapäivisin. He asioivat usein perinteisesti luukulta.

    – Tässä näkee lasten kasvavan, kun he tulevat ostamaan karkkia koulun jälkeen. Yhtäkkiä huomaa, että ovatko ne noin isoiksi kasvaneet. Joskus heitä tulee kaupungilla vastaan ja he kysyvät, että oletko sinä se kioskintäti.

    Lapsiasiakkaiden määrä on kuitenkin vähentynyt. Lapsetkin menevät yhä useammin ostoksille kauppaan.

    Olen päättänyt, että kahvi maksaa euron, ja se ei siitä nouse niin kauan kuin kioskia pidän. Arja Kukkonen

    Kukkonen palvelee kaikkia asiakkaitaan iloisesti, ainakin vielä toistaiseksi. Hän kertoo miettineensä jo useampana keväänä, pitäisikö kioski sulkea kesän jälkeen.

    Vielä hän on jatkanut, mutta ei tiedä miten pitkään.

    Uutta yrittäjää kioskille tuskin löytyy, eikä kaupunkikaan välttämättä jatka tontin vuokrasopimusta, Kukkonen epäilee. Kioskin tulevaisuudelle luo varjoja myös alueelle pitkään kaavailtu tiesuunnitelma.

    Mikä on saanut jatkamaan vuodesta toiseen?

    – Ihmiset, Kukkonen vastaa.

    Se on helppo uskoa. Kioskissa on niin välitön tunnelma, että vakioporukan pöytään on vieraankin helppo istua.

    Paula Collin / Yle

    Toisinaan vakioasiakkaat astuvat hieman sivuun roolistaan. Kukkonen kertoo, että he tuovat hänelle välillä kahviakin, jos sitä sattuu olemaan tarjouksessa edullisesti.

    – Olen päättänyt, että kahvi maksaa euron, ja se ei siitä nouse niin kauan kuin kioskia pidän.

    Miten kauan niin on, sitä ei tiedä vielä kukaan. Ainakin tämän kesän, ellei mitään ihmeellistä satu.

    Huomenna Arja Kukkonen lähtee taas kotoaan puoli kuudelta aamulla, kävelee huoltoasemalle ostamaan päivän lehdet ja suuntaa avaamaan kioskin.

    Ensimmäiset aamiaisleivän hakijat tulevat ennen seitsemää.

    Heitä Kukkonen tietää jo odottaa.

    Paula Collin / Yle

    Käytkö sinä kioskeilla? Miten tärkeitä ne sinulle ovat? Voit keskustella aiheesta artikkelin alla klo 22:een asti.

    Tässä ovat Varsinais-Suomen vaalipiiristä valitut kansanedustajat – perussuomalaiset nousi suurimmaksi puolueeksi

    Tässä ovat Varsinais-Suomen vaalipiiristä valitut kansanedustajat – perussuomalaiset nousi suurimmaksi puolueeksi


    Varsinais-Suomen kansanedustajatVarsinais-Suomen kansanedustajat puolueittain: perussuomalaiset 4, kokoomus 4, sosiaalidemokraatit 3, vasemmistoliitto 2, keskusta 2, vihreät 1, RKP 1Puolueiden kannatus prosentteina: perussuomalaiset 19,1, kokoomus 19,...

    Varsinais-Suomen kansanedustajat

    Varsinais-Suomen kansanedustajat puolueittain: perussuomalaiset 4, kokoomus 4, sosiaalidemokraatit 3, vasemmistoliitto 2, keskusta 2, vihreät 1, RKP 1

    Puolueiden kannatus prosentteina: perussuomalaiset 19,1, kokoomus 19, sosiaalidemokraatit 17,8, vasemmistoliitto 12,8, keskusta 10,8, vihreät 9,1, RKP 5,5

    Kansanedustajat ovat Ville Tavio, Vilhelm Junnila (uusi), Ritva "Kike" Elomaa, Mikko Lundén (uusi), Petteri Orpo, Ilkka Kanerva, Anne-Mari Virolainen, Saara-Sofia Sirén, Aki Lindén (uusi), Eeva-Johanna Eloranta, Katja Taimela, Li Andersson, Johannes Yrttiaho (uusi), Annika Saarikko, Esko Kiviranta, Sofia Virta (uusi) ja Sandra Bergqvist (uusi)

    Perussuomalaiset on noussut Varsinais-Suomen suurimmaksi puolueeksi ripirinnan kokoomuksen kanssa. Puolue sai vaaleissa läpi neljä kansanedustajaa, yhden enemmän kuin vuonna 2015.

    Neljännen paikan perussuomalaisille ratkaisi kristillisdemokraattien kanssa solmittu vaaliliitto.

    Kokoomus jäi äänisaaliillaan kakkoseksi vain muutaman sadan äänen erolla. Puolue onnistui säilyttämään neljä paikkaansa. Sekä perussuomalaiset että kokoomus menettivät hienoisesti kannatustaan verrattuna viime eduskuntavaaleihin, kun taas vasemmistopuolueet kasvattivat ääniosuuttaan.

    SDP:tä edustaa alkavalla vaalikaudella kolme kansanedustajaa Varsinais-Suomesta, kuten tähänkin asti.

    Keskusta menetti yli viisi prosenttiyksikköä kannatuksestaan ja hävisi yhden paikan. Keskustalla ja vasemmistoliitolla on nyt Varsinais-Suomesta kaksi kansanedustajaa.

    Vihreät ja RKP säilyttivät yhden kansanedustajapaikkansa.

    Varsinais-Suomesta valittiin yhteensä 17 kansanedustajaa. Voit tarkastella tuloksia netissä Ylen valtakunnallisesta vaalien tulospalvelusta.

    Yle Turun vaaliasiantuntijana toimi vaali-illan ajan Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta.

    Perussuomalaisten Tavion osakkeet nousussa

    Perussuomalaisten riveissä Varsinais-Suomen suurin menestyjä oli kansanedustajapaikkansa uusinut Ville Tavio. Tavion mukaan puolueen kannatus Varsinais-Suomessa oli riittävä, ja oma tulos vielä parempi.

    Ville Tavio perussuomalaisten valvojaisissa.Petra Ristola / Yle

    – Tunnen ihan suunnatonta iloa. Ollaan palkintopallilla, kuten toivottiin, Tavio iloitsi ääntenlaskun alkuvaiheessa.

    Ville Tavion henkilökohtainen potti nousi illan mittaan hulppeasti, 14 000 äänen tuntumaan. Jokisipilän mukaan Tavio on valtakunnallisestikin näkyvimpiä perussuomalaisia poliitikoita ja kovassa nousussa puolueen sisäisessä pörssissä.

    – Monesta koulutuksesta voi olla kansanedustajan työssä hyötyä, mutta lakimiehen koulutuksesta erityisesti. Kyllä pykälät kannattaa tuntea, Jokisipilä toteaa.

    Vilhelm Junnila jäi viime vaaleissa varasijalle, mutta tällä kertaa piirin puheenjohtajan näkyvä kampanja tuotti tulosta. Junnila keräsi yli 10 000 ääntä. Jokisipilän arvion mukaan hänelle ohjautui politiikan jättävän Maria Lohelan (sin.) ääniä.

    Kike Elomaa perussuomalaisten vaalivalvojaisissa Turussa Pirjo Niinivirran kanssa.Petra Ristola / Yle

    Ritva "Kike" Elomaan kannatus putosi viime vaaleihin verrattuna. Tutkijan mukaan taustalla lienee pikavisiitti sinisiin puolueen hajoamisen jälkeen kesällä 2017. Paluu puolueen näkyvimmille paikoille ottanee aikansa.

    Salolainen kauppias Mikko Lundén nousee uutena eduskuntaan perussuomalaisena. Ääniä hän keräsi yli 4 000.

    "Kyllä Kanerva tämän homman osaa"

    Kokoomus onnistui Varsinais-Suomessa säilyttämään neljä paikkaansa. Selviä läpimenijöitä olivat puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo, Ilkka Kanerva ja Anne-Mari Virolainen.

    Turkulainen Orpo ja lietolainen Virolainen lähtivät vaaleihin toimitusministeristön ministereinä. Lokalahdella syntyneestä Kanervasta tuli jo vuonna 2017 Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja.

    Ilkka Kanerva kokoomuksen vaalivalvojaisissa 14.4.2019.Petra Ristola / Yle

    – Kyllä Kanerva tämän homman osaa. Jos aletaan keskustella siitä, kenelle ministerisalkkuja sovitellaan, ei Kanervaa sielläkään pystytä ohittamaan, Markku Jokisipilä arvioi.

    Kokoomuksen neljättä paikkaa soviteltiin eri ehdokkaille ääntenlaskennan edetessä. Turkulaiset Ville Valkonen ja Saara-Sofia Sirén kävivät tiukkaa kisaa. Saara-Sofia Sirén uusi kansanedustajapaikkansa alle 100 äänen erolla Valkoseen.

    Sotetietäjä veti demareiden vankkureita

    Sosiaalidemokraatit säilyttivät Varsinais-Suomessa kolme paikkaansa. Suosituimmaksi nousi uusi ehdokas, sote-ekspertti Aki Lindén. Lindén on johtanut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä ja viimeksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä.

    Lindén keräsi henkilökohtaisia ääniä peräti noin 9 000. Kansanedustajapaikkansa uusivat Eeva-Johanna Eloranta Turusta ja Katja Taimela Salosta. Eloranta aloittaa kolmannen kautensa ja Taimela neljännen kauden eduskunnassa. Varasijan lunasti itselleen Janne Laulumaa.

    Kristillisdemokraatit solmivat Varsinais-Suomessa teknisen vaaliliiton perussuomalaisten kanssa. Äänien keskittäminen salolaiselle Pertti Vallitulle ei aivan riittänyt edustajanpaikkaan. Nykyisistä eduskuntapuolueista myös siniset jäi Varsinais-Suomessa vaille edustajaa.

    Li Andersson korjasi voiton kotiin

    Vasemmistoliiton kansanedustajiksi valittiin Varsinais-Suomesta puheenjohtaja Li Andersson ja Johannes Yrttiaho Turusta. Andersson keräsi 24 404 henkilökohtaista ääntä, mikä on maan toiseksi paras tulos perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon jälkeen.

    Andersson oli Varsinais-Suomen äänikuningatar myös viime kerralla, mutta onnistui nyt kasvattamaan pottiaan yli 9 000 äänellä.

    – Andersson on nykypuolueiden puheenjohtajista yksi valovoimaisimmista, Jokisipilä arvioi.

    Jokisipilän mukaan äänisaaliiseen vaikuttivat osittain myös Anderssonin vaalitenttiesiintymiset.

    – Hän onnistui tenteissä hyvin ja sai myös puolueen viestiä läpi.

    Keskustan ryhmä nuorentuu

    Yli 9 000 ääntä kerännyt Annika Saarikko edustaa alkavalla vaalikaudella Varsinais-Suomen keskustaa kaksin Esko Kivirannan kanssa. Keskustan tappio tarkoittaa sitä, että Olavi Ala-Nissilän edustajantaival katkesi. Saarikon mukaan tulos oli romahdus.

    – Ei tässä arvoja eikä aatetta tarvitse vaihtaa, mutta meillä on vielä matkaa, jotta osaisimme pukea asiamme sanoiksi.

    Saarikon mukaan hallitusvastuu painoi. Yksittäiset vaikeat päätökset ja yleinen mielikuva puolueesta olivat monelle este äänestää keskustaa. Saarikko jaksoi silti iloita saamastaan henkilökohtaisesta palautteesta ja siitä, että eduskuntaryhmä nuorentuu.

    Vihreiden läpimenijä yllätti itsensäkin

    Vihreiden kansanedustaja on kaarinalainen Sofia Virta, 28. Hän ei ollut varautunut kansanedustajanpaikkaan edes siinä määrin, että olisi hankkinut lapsenvahdin. Silminnähden iloinen uusi kansanedustaja kiirehti kotisohvalta tulosta juhlimaan.

    Sofia Virta on Varsinais-Suomessa vihreiden äänikuningatar.Kalle Mäkelä / Yle

    Virran ykköstavoitteena kansanedustajana on puolustaa lasten asemaa. Hän haluaa myös ottaa harteilleen vastuuta ilmastoteoista.

    – Olen puolustanut inhimillisiä arvoja ja tehnyt aidosti kampanjaa. Pieni budjetti (2 500 euroa) kertoo, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa, Sofia Virta päätteli.

    Markku Jokisipilän mukaan Virta oli niin yllätyksellinen läpimenijä, ettei hänen nimeään löytynyt ennakolta tutkijan papereista. Virta oli liikkeellä oikeassa paikassa oikeilla teemoilla, Jokisipilä summaa.

    RKP:n pelot eivät käyneet toteet

    RKP:n tilannetta jännitettiin ennen vaali-iltaa, sillä konkari Stefan Wallin katsoi poliittisen parasta ennen -päivämääränsä umpeutuneen jo. Luopujan tilalle ei nimetty selkeää pääehdokasta, mutta paikka säilyi.

    Valituksi tuli paraislainen Sandra Bergqvist. Bergqvist on töissä Kuntaliitossa ja toimii myös maatalousyrittäjänä. Hänen taustavoimikseen asettui ennakkoarvioiden mukaan ruotsinkielinen Turunmaan saaristo.

    – Tuntuu hyvältä, että RKP saa jatkaa. Siinä on iso ero, onko puolueella kansanedustaja vai ei, Bergqvist sanoi.

    Eduskunnan jätti omasta halustaan neljä varsinaissuomalaista kansanedustajaa: vasemmistoliiton Annika Lapintie, RKP:n Stefan Wallin,vihreiden Ville Niinistö ja sinisten Maria Lohela. Heidän yhteenlaskettu äänisaaliinsa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oli 29 232.

    Vaalitulos vahvistetaan 17.4.2019 ja uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.

    Ylen hetki hetkeltä -vaaliseurannan löydät täältä. Muut Ylen vaalisisällöt löydät täältä.

    Juttua muokattu 15.4. kello 15.29: tarkennettu SDP:n läpimenneiden nimet.

    Onnettomuustutkintakeskus aloitti alustavan tutkinnan – yhteysalus ajoi karille Ahvenanmaalla 25 ihmistä kyydissään

    Onnettomuustutkintakeskus aloitti alustavan tutkinnan – yhteysalus ajoi karille Ahvenanmaalla 25 ihmistä kyydissään


    Onnettomuustutkintakeskus on käynnistänyt alustavan tutkinnan aamulla Ahvenanmaalla tapahtuneesta karille ajosta. Yhteysalus ajoi Föglön edustalla karille perjantaina kahdeksan jälkeen aamulla. Kyydissä oli 25 matkustajaa, jotka evakuoitiin...

    Onnettomuustutkintakeskus on käynnistänyt alustavan tutkinnan aamulla Ahvenanmaalla tapahtuneesta karille ajosta.

    Yhteysalus ajoi Föglön edustalla karille perjantaina kahdeksan jälkeen aamulla. Kyydissä oli 25 matkustajaa, jotka evakuoitiin aluksesta merivartioston ja meripelastusseuran aluksilla.

    Tilanteesta ei syntynyt henkilövahinkoja.

    Aluksesta pääsi kuitenkin karille ajon seurauksena vuotamaan hieman öljyä mereen, joka torjuttiin viranomaisten toimesta.

    Otkesin viestintäpäällikkö Sakari Lauriala kertoo, että alustavassa tutkinnassa selvitetään tapahtumien kulku.

    – Tapahtumien kulun lisäksi selvitämme muun muassa viranomaisten toiminnan onnettomuustilanteessa. Nyt käynnissä on taustaselvitys ja itse onnettomuuden syy ei ole tiedossa.

    Lauriala kertoo, että alustava tutkinta voi kestää viikosta kuukausiin. Päätös varsinaisen tutkinnan aloittamisesta tehdään tarvittaessa.

    – Varsinainen tutkinta voi kestää jopa vuoden.

    Lue lisää:

    Lautta joutui merihätään Ahvenanmaalla – öljyä valunut hiukan mereen