Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    "Vaikka ollaan mieheni kanssa töissä ihan hyvillä palkoilla, laskusta on vaikea päästä eroon" – 4 tarinaa työssäkäyvien luottokorttikierteestä


    Maksan luottokorttilaskuista minimin. Ei ole järkeä maksaa enempää, koska rahat eivät riitä. Olen kovasti yrittänyt päästä luottokorttilaskuista eroon. Olen esimerkiksi pistänyt luottokortteja poikki. Näin kertoo helsinkiläinen Riia Ahola,...

    Maksan luottokorttilaskuista minimin. Ei ole järkeä maksaa enempää, koska rahat eivät riitä. Olen kovasti yrittänyt päästä luottokorttilaskuista eroon. Olen esimerkiksi pistänyt luottokortteja poikki.

    Näin kertoo helsinkiläinen Riia Ahola, 43. Hän sanoo eläneensä niin sanotussa luottokorttikierteessä 20 vuotta työssäkäynnistä huolimatta.

    Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkasen mukaan myös työssäkäyvillä voi olla vaikea päästä luottokorttilaskuista pysyvästi eroon, vaikka niitä lyhentäisikin. Usein mukana on luottokorttien lisäksi myös erilaisia osamaksuja, luottolimiittejä ja kulutusluottoja.

    Pahimmillaan laskut voivat johtaa velkaantumiseen ja luottotietojen menetykseen. Yle kertoi aikaisemmin, että velkakierteeseen joutuminen ei ole ainoastaan pienituloisten ongelma.

    Tuoreiden ulosottotilastojen valossa naisten velkaongelmat ovat lisääntyneet miehiä enemmän.

    Markkasen mukaan maksu- ja velkaongelmissa suuremmassa riskissä ovat kuitenkin miehet. He ovat enemmistönä maksuhäiriötilastoissa kaikissa ikäluokissa ja myös ulosotossa on enemmän miehiä kuin naisia.

    – Naiset ottavat varhaisemmassa vaiheessa yhteyttä kuin miehet. Miehillä tilanne ehtii mennä jo pahemmaksi ennen kuin apua tyypillisesti haetaan.

    Tässä jutussa kerrotaan neljän työssäkäyvän kokemukset luottokorttilaskuista. Juttua varten etsittiin myös miehiä haastateltaviksi, mutta työssäkäyvistä ainoastaan naiset ottivat yhteyttä. Kolmen haastateltavan nimet on muutettu heidän omasta pyynnöstään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

    Riia Ahola, 43: Välillä tulee epätoivoinen olo

    Olen neljän lapsen äiti. Olin pitkään yksinhuoltaja ja nyt olen parisuhteessa.

    Olen elänyt luottokorttikierteessä 20 vuotta. Työskentelen palvelusihteerinä ja tällä hetkellä minulla jää palkasta käteen noin 2 100 euroa. Palkka on sen verran pieni, että joudun käyttämään luottokorttia.

    Arjessani rahat riittävät tilipäivän jälkeen 2-3 viikkoa, kunnes luottokorttilasku alkaa taas kasvamaan.

    Kun minulla tulee lisäkuluja, kuten vakuutusmaksu, hammaslääkäri, lääkekuluja tai lapsen toppahaalarin ostaminen, silloin luottokorttia joutuu käyttämään enemmän. Keskimäärin lasku kasvaa kuukausittain 100-300 euroa.

    Sorruin nuorempana maksamaan luottokorteilla ja otin myös joustoluottoa kymmenisen vuotta takaperin, että pystyin antamaan lapsilleni sen, mitä he tarvitsevat esimerkiksi vaatehankinnoissa ja harrastuksissa. Silloin olin töissä vaateliikkeessä ja palkkani oli huonompi.

    Tällä hetkellä minulla on yksi luottokortti täynnä ja siinä luottoraja on 1 500 euroa. Toisella luottokortilla raja on 1 000 euroa. Näiden kahden luottokortin lisäksi minulla on joustoluotto, missä on 3 000 euroa lainaa. Lisäksi minulla on luottokortteja, joiden käytön olen lopettanut. Toisessa lasku on 700 euroa ja toisessa 1 200 euroa.

    Ympärilläni on ystäviä samassa tilanteessa ja tämä on aiheuttanut monia keskusteluja vuosien varrella. Riia Ahola

    Tämä puurtaminen ja työssäkäyminen, koulut, päiväkodit ja kaikki. Minusta on epäreilua, että työssäkäyvällä ihmisellä ei rahat riitä. Välillä tulee epätoivoinen olo. En pysty tekemään mitään ylimääräistä. Kun käyn kaupassa, kaikki ostokset ovat tarkkaan harkittuja.

    Ympärilläni on ystäviä samassa tilanteessa ja tämä on aiheuttanut monia keskusteluja vuosien varrella. Laskimme jo kymmenen vuotta sitten, että jos jäisi kolmetuhatta euroa käteen, sillä voisi elää kerryttämättä lisää luottoja ilman tukia.

    Jos saisin luottokorttilaskut yhdistettyä, voisin lyhentää yhtä könttäsummaa. Haluaisin yhdistää nämä laskut ensi jouluun mennessä. Onneksi luottotietoni ovat kunnossa.

    Takuusäätiö: Mitä useampi luottokortti, sitä haastavampi tilanne

    Takuusäätiön Minna Markkasen mukaan luottokorttilaskuista täytyy huolestua silloin, jos on käytössä useita luottokortteja, jonne kertyy velkaa. Tänä päivänä luoton saanti on helppoa, eikä välttämättä vaadi maksukykyä.

    – Se lähtee siitä, että on yksi kortti tapissa ja sitten ei pystytä sitä maksamaan. On hirveän loogista ottaa uusi kortti. Sitten onkin tilanteessa, että laskut kasvavat.

    Useamman luottokortin kanssa laskut kasvavat helposti. Timo Jaakonaho / LehtikuvaNinan, 34, tarina: Lyhennys pienin mahdollinen

    Olen 34-vuotias matalapalkkaisella alalla työskentelevä nainen. Työelämässä olen ollut vuodesta 2005. Palkasta minulla jää käteen noin 1 500 euroa.

    Käytän luottokorttia lähinnä matkoihin. Kymmenisen vuotta sitten hankin luottokortin yhtä isompaa hankintaa varten. Kortti on sen jälkeen ollut melkein aina tapissa. Vaikka olen välillä maksanut isomman lyhennyksen, niin raha ei riitä elämiseen ja minun on yleensä käytettävä korttia kuun lopussa.

    Laskun suuruus on ollut 1 200 euroa ja lyhennys on ollut pitkään pienin mahdollinen. Oli pakko ottaa myös toinen luottokortti ja tarkoitus oli maksaa lasku kokonaisuudessaan pois. On ollut kuitenkin pakko käyttää tätäkin korttia elämiseen, kuten ruokaan ja muihin yllättäviin kuluihin.

    Minua ärsyttää, etten ole päässyt luottolaskusta eroon. Tilanne ei ole ollut täysin hallinnassa. Olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota kulutukseeni ja karsinut kaiken ylimääräisen pois. Säästän myös puskurirahastoa. Kesällä minun on tarkoitus maksaa ainakin toinen luottokorttilasku pois.

    Matalapalkka-alalla luottokorttikierre on yleisempää

    Takuusäätiön Minna Markkasen mukaan erityisesti matalapalkka-aloilla on tyypillistä, että luottokorttilaskut kasvavat. Yksi näistä on hoiva-ala. Sen sijaan logistiikka-alalla työskentelevät miehet ovat riskiryhmässä velkaantua luottokorttilaskuista.

    Markkasen mukaan erilaisilla luotoilla kuluttaminen on yleistynyt. Etenkin silloin, kun tulee yllättäviä menoja, luottokorttien käyttö voi riistäytyä käsistä.

    Moni haluaa esimerkiksi hyödyntää alennuksia, mutta maksaa ostoksiaan luotolla. Silloin tulee pettäneeksi itseään.

    Myös pienistä toistuvista maksuista kertyy helposti vuositasolla isompia summia, joita ei välttämättä itse edes huomaa.

    Luotoilla kuluttaminen on yleistynyt. AOPKaisan, 32, tarina: Yrittäjyys heikensi taloudellista tilannettani

    Olen 32-vuotias nainen ja valmistunut ammattikorkeakoulusta. Olen tehnyt viimeiset kaksi vuotta töitä toiminimellä. Koen, että yrittäjyys on heikentänyt taloudellista tilannettani.

    Asumiskustannuksia minulla ei ole, mutta lyhennän auto- ja opintolainaa.

    Tämän vuoden alussa hankkimassani luottokortissa on 5 000 euron "laina", josta pystyn nostamaan tililleni rahaa laskujen maksua varten. Kallis hevosharrastus vie suuren osan rahoista. Tiedän, mihin raha menee, mutta tarvitsen maksuaikaa.

    Joskus maksan ruokaostokset, matkat ja hotellit luottokortilla. Myös esimerkiksi Netflix toimii sen kautta. Nyt nostan rahaa luottokortiltani, sillä edellinen palkka ei riittänyt isojen laskujen jälkeen muuhun ja esimerkiksi verottajan kanssa sovitut maksut täytyy hoitaa aikataulussa.

    Minulla on aurinkoinen näkymä tulevaisuuteen, koska tiedän, että minulla tulee olemaan töitä. Kaisa

    Olen pitänyt aina itseäni järkevänä rahankäyttäjänä, mutta säästämisessä olen huono. Jos minulla jää ylimääräistä rahaa, olen maksanut luottolaskua pois enemmän kuin minimilyhennyksen.

    Minulla on varallisuutta metsätilasta, joten taka-ajatuksena on katkaista luottokorttien "tapissa oleminen" siihen hetkeen, kun saan myyntituotot. Tämä päivä koittaa ensi kuussa.

    Minulla on aurinkoinen näkymä tulevaisuuteen, koska tiedän, että minulla tulee olemaan töitä. Enemmän minua ahdistaisi, jos olisi sadantuhannen laina pankista. Uskon pääseväni eroon 5 000 euron luottokorttilaskusta. Asun maalla ja pyrin omavaraisuuteen. En myöskään tuhlaa vaatteisiin. Jos tulee hankala tilanne, voin myydä tavaraa.

    Elinan, 42, tarina: Säästöt hupenivat miehen ollessa työtön

    Työskentelen IT-alan yrityksessä asiakaspalvelupäällikkönä. Olen kahden lapsen 42-vuotias äiti ja naimisissa.

    Käytän luottokorttia perustarpeisiin, kuten ruokaan ja bensaan ja toisinaan myös juna- tai bussilippuihin. Jos satun löytämään jonkun hyvän tarjouksen tuotteesta, jota meillä tarvitaan oikeasti, saatan myös turvautua luottokorttiin ja hyödyntää tarjouksen. Mitään turhaa en hanki.

    Luottorajan olen onnistunut pitämään 1 000 eurossa, vaikka olenkin vakavasti joutunut pohtimaan rajan nostamista. Aluksi luottokortti oli meille vain hätävara, jos esimerkiksi pesukone hajosi. Nyt tilanne on mennyt toisenlaiseksi.

    Asumme omakotitalossa, jossa on omat kulunsa. Taloudessamme asuu myös koira, joka saattaa aiheuttaa välillä yllättäviä kuluja. Isomman lapsen harrastus puhumattakaan teini-ikäiseen kohdistuvista muista kustannuksista tai ruokaan menevästä rahasta kuluttaa myös talouttamme. Meillä oli säästöjä, mutta ne hupenivat miehen ollessa työtön.

    Emme osaa oikein sanoa, miksi laskusta on vaikea päästä eroon. Elina

    Laskut maksetaan aina ensin ja sitten katsotaan, mihin loput rahat riittävät. Laitan käyttötililtä sivuun aina kuun alussa erääntyvän asuntolainaerän ja joitakin satasia. Rahat eivät riitä, kun samalle kuukaudelle osuu iso pino laskuja ja yllätyskuluerä.

    Vaikka ollaan mieheni kanssa töissä ihan hyvillä, kohtuullisilla palkoilla, emme osaa oikein sanoa, miksi laskusta on vaikea päästä eroon.

    En salaile asiaa, mutta en myöskään lähde kertomaan siitä kaikille. Tulee hieman sellainen olo, etten osaa hoitaa raha-asioitani tarpeeksi hyvin, vaan elän yli varojeni.

    Takuusäätiö: Tee tietoisia päätöksiä kulutuksesta

    Takuusäätiön Minna Markkanen sanoo, että omien menojen tiedostaminen on kaiken A ja O, kun haluaa päästä luottokorttiveloista eroon.

    Hän kehottaa tekemään tavoitteellisen lyhennyssuunnitelman. Kulujen seuraaminen ja kirjaaminen auttavat. Samalla pienenkin vararahaston säästäminen on tärkeää. Voi laittaa esimerkiksi kympin kuussa erilliselle säästötilille.

    On myös hyvä pysähtyä miettimään, mitä kuluttaminen ja rahankäyttö itselle merkitsee.

    – Hakeeko esimerkiksi hetkellistä iloa ja nautintoa shoppailulla. Taustalla voi oikeasti olla esimerkiksi yksinäisyyttä, mitä peitetään kuluttamisella.

    Luo Yle Tunnus ja ota kantaa aiheeseen alla. Keskustelu on auki iltakahdeksaan asti.

    Lue myös:

    Nyt velkaantuvat naiset – ulosottovelallisten määrä jatkaa kasvuaan

    "Velkamme menivät kulissien ylläpitämiseen" – 4 tarinaa siitä, miten työssäkäyvä ajautuu häijyyn velkakierteeseen

    “Olen jo monta kertaa joutunut sanomaan lapsille, että tänään ei ole ruokaa” – Vähävaraisissa perheissä eletään nyt vuoden tiukinta aikaa

    Sofia Holmberg, 34, on yrittänyt säästää vuosia onnistumatta: "Nettikirppikset ovat täynnä lastenvaatteita" – lue asiantuntijan viisi säästövinkkiä

    Uber sai miljardin dollarin rahoituksen itseohjautuvien autojen kehitykseen

    Uber sai miljardin dollarin rahoituksen itseohjautuvien autojen kehitykseen


    Kuljetuspalveluistaan tunnettu Uber on saanut yhteensä miljardin dollarin rahoituksen itseohjautuvien autojen kehitykseen, kertoo uutistoimisto Reuters. Uberin itseohjautuvien autojen yhtiön Advanced Technologies Groupin (ATG) rahoituksen takana on...

    Kuljetuspalveluistaan tunnettu Uber on saanut yhteensä miljardin dollarin rahoituksen itseohjautuvien autojen kehitykseen, kertoo uutistoimisto Reuters.

    Uberin itseohjautuvien autojen yhtiön Advanced Technologies Groupin (ATG) rahoituksen takana on japanilaisyhtiöiden yhteenliittymä. Tietoliikennealan yhtiö Softbank sijoittaa 333 miljoonaa ja Toyota sekä Denso yhteensä 667 miljoonaa dollaria. Lisäksi Toyota sijoittaa itseohjautuvien autojen kehitykseen vielä 300 miljoonaa dollaria seuraavan kolmen vuoden aikana.

    Uberin toimitusjohtaja Dara Khosrowshahi sanoi, että rahoitus auttaa Uberia pysymään muuttuvan kuljetusalan eturintamassa.

    Rahoituksen myötä ATG:stä tuli oma laillinen kokonaisuutensa, mutta se jatkaa toimintaansa Uberin alaisuudessa.

    Uberin on määrä listautua New Yorkin pörssiin toukokuun alussa.

    "Lentohäpeää" pidetään tärkeänä syynä Ruotsin lentomatkailun matkustajamäärien laskuun – Suomessa lentomatkailun käyrät osoittavat ylöspäin


    "Flygskam" on uusruotsia ja tarkoittaa sitä, että lentomatkailun vuoksi tunnetaan häpeää. "Smygflyg" kertoo kuitenkin siitä, että häpeästä huolimatta lennellään – mutta salaa. Ja "tågskryt" puolestaan kuvaa sitä, miten kerskaillaan...

    "Flygskam" on uusruotsia ja tarkoittaa sitä, että lentomatkailun vuoksi tunnetaan häpeää. "Smygflyg" kertoo kuitenkin siitä, että häpeästä huolimatta lennellään – mutta salaa. Ja "tågskryt" puolestaan kuvaa sitä, miten kerskaillaan siirtymisellä lentämisestä ilmastoystävällisempään junamatkailuun.

    Ruotsalaisten lentoasemien matkustajaluvut ovat pitkän buumin jälkeen kääntyneet selkeään laskuun. Keskeytymätön pudotus alkoi viime syksyn alussa ja pudotuksen tahti on kiihtynyt.

    Kaikkien Ruotsin lentoasemien yhteen laskettu matkustajamäärien pudotus on ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa ollut yli neljä prosenttia. Maaliskuussa pudotus oli jo yli kuusi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Suurimpia ruotsalaiskenttiä ylläpitävän Swedavian luvut ovat yhtä lailla laskusuuntaiset.

    Yle Uutisgrafiikka

    Swedavia on antanut julkisuuteen lausuntoja, joissa ilmastokeskustelun kiihtymistä pidetään yhtenä syynä lentomatkailun vähenemiseen. Samaan hengenvetoon maaliskuun notkahdukselle luetellaan myös muita syitä: pääsiäisen osuminen vasta huhtikuulle, maaliskuun alun sääongelmat, heikko kruunun kurssi sekä osake- ja asuntomarkkinoiden epävakaus.

    "En tunne lentohäpeää, mutta tiedostan valintojeni ympäristövaikutukset"

    Ilmastokeskustelu ei ollut Ruotsin syyskuisten valtiopäivävaalien kampanjoissa läheskään yhtä merkittävässä osassa kuin esimerkiksi Suomen eduskuntavaalikampanjoissa nyt keväällä.

    Sen jälkeen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta on ollut sitäkin kiivaampaa Ruotsissa. Suomeen ja muualle maailmalle levinnyt Fridays for Future -koululakkoilu alkoi juuri Ruotsista, ja nuorten ilmastoaktivismin keulakuvaksi on noussut ruotsalainen koululainen Greta Thunberg.

    Sosiaalisessa mediassa Instagramiin on perustettu ryhmä, jonne voi ilmiantaa julkisuuden henkilöitä, jotka lentävät.

    Tunnettu ruotsalainen julkkisjuhlien järjestäjä matkusti Marrakechiin. Hänen matkansa ja hiilidioksidipäästönsä päätyivät Instagram-tarinaksi ryhmään, jonne voi ilmiantaa julkkisten lentomatkoja.Kuvakaappaus Instagramista

    Ryhmässä näytetään Insta-storyn muodossa, minne julkkis on lentänyt ja paljonko hiilidioksidia matka aiheutti. Ryhmän nimi on "Aningslösa influencers" eli vapaasti suomennettuna "tietämättömät vaikuttajat".

    Maailman luonnonsäätiön Ruotsin-toimiston tuhannelle ruotsalaiselle teettämä kysely osoittaa, että vajaa neljännes ruotsalaisista on jättänyt lentoja tekemättä ilmastosyistä. Vajaa viidennes on puolestaan korvannut lentomatkoja junamatkoilla.

    Tukholman Arlandan lentoaseman matkustajamäärät olivat maaliskuussa kuusi prosenttia viimevuotista alhaisemmat. Matkoja tehtiin maaliskuussa silti yli kaksi miljoonaa.Mike Toivonen

    Yksi lentomatkailua vähentäneistä on Tukholmassa asuva Niklas Gustafsson. Hän teki vielä muutamia vuosia sitten lukuisia kaukomatkoja vuodessa ja niiden lisäksi Euroopan- ja kotimaanlentoja.

    – En tunne lentohäpeää, mutta tiedostan valintojeni ympäristövaikutuksen, Niklas Gustafsson sanoo.

    Tämä on johtanut siihen, että viime vuodesta lähtien Gustafsson on korvannut kaikki lyhyemmät lentomatkansa esimerkiksi Tukholman ja Göteborgin tai Tukholman ja Malmön välillä junamatkoilla. Helsinkiin Gustafsson matkustaa laivalla lentämisen sijaan. Ja vaikka junayhteydet Ruotsista manner-Eurooppaan eivät ole vielä erityisen nopeat Tanskan pullonkaulan vuoksi, hän on kokeillut myös yöjunalla matkustamista Berliiniin.

    – Juna on parempi ympäristövalinta. Muutos on pieni, mutta olen vakuuttunut siitä, että jos moni tekee tällaisen muutoksen, sillä on suuri vaikutus.

    Suomessa lentomatkustus kasvaa edelleen yli kolmen prosentin tahtia

    Suomessa ei ole merkkejä vastaavasta kehityksestä.

    Lähes kaikkia Suomen merkittäviä lentoasemia ylläpitävän Finavian asemilla lentomatkustajamäärät kasvoivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 3,1 prosenttia vuodentakaisista luvuista.

    Yle Uutisgrafiikka

    Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoo, että erityisesti hyvä taloustilanne on aktivoinut liikennettä. Muutenkin Oulun alueen teknologiateollisuuden menestys näkyy lentoliikenteen luvuissa, samoin kuin Lapin matkailun suotuisa kehitys.

    – Varmasti on olemassa hyvin ilmastotietoisia ihmisiä, mutta se koskee kaikkea liikkumista. En usko, että ilmastokeskustelu näkyy erityisesti lentämisestä puhuttaessa.

    Hansson muistuttaa myös, että matkustajamäärien kasvu ei tarkoita automaattisesti lentojen määrän kasvua. Lentoyhtiöiden tehokkuus lisääntyy, kun koneiden käyttöaste ja koko kasvavat.

    Ruotsissa lentoasemien matkustajamäärät putoavat, Suomessa kasvavat. Pohjoismainen lentoyhtiö SAS on Ruotsissakin kuitenkin pitänyt pintansa ja kasvattanut matkustajamääriään.Mike Toivonen

    Hansson ei usko lentoliikenteen hiipumiseen Suomessa. Pitkällä aikavälillä kotimaan lentoliikenteen kehitys on Hanssonin mukaan ollut varsin tasaista, vaikka suhdanteista johtuvia muutoksia näkyykin. Ulkomaanliikenteessä näkyvät puolestaan globaalit megatrendit, kuten keskiluokan vaurastuminen väkirikkaissa maissa, kuten Kiinassa.

    – Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet hyvää kehitystä. En tarkoita, ettei lentoliikenteen pitäisi tehdä mitään, mutta kannattaa muistaa, että lentoliikenteen osuus kotimaanliikenteen kokonaispäästöistä on kaksi prosenttia.

    "Ruotsi on ollut Suomea kymmenkunta vuotta edellä ympäristöajattelussa"

    Yksi Suomen johtavista liikenneasiantuntijoista, professori Jorma Mäntynen arvioi, että Suomen ja Ruotsin tilanteiden eroa selittää osittain myös kansanluonteiden ero. WSP Finland -yhtiön johtajana työskentelevän Mäntysen mukaan Ruotsi on ollut ympäristöajattelussa Suomea vuosikymmenen edellä, vaikka ero onkin kaventunut.

    – Ruotsissa ympäristö- ja turvallisuusajattelu ovat olleet äärimmäisen kehittyneitä. Aikoinaan esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksien nollavisio ei olisi Suomessa tullut kuuloonkaan, ja nyt puhutaan lähes samoilla sanoilla kuin Ruotsissa. Samalla tavalla Ruotsissa liikenteen ympäristöajattelu on koko ajan edellä. Luulen, että tällainen keskustelu kuin Ruotsissa ei Suomessa ota samalla tavalla tulta.

    Professori Jorma Mäntynen näkee Suomen ja Ruotsin välillä sekä kansalaisten ilmastotietoisuuteen että maiden asutukseen että elinkeinotoiminnan sijoittumiseen liittyviä eroja.Marko Melto / Yle

    Mäntynen toteaa, että myös Ruotsin asutus ja elinkeinotoiminta ovat erittäin keskittyneitä etelään, mikä suosii maayhteyksien käyttöä.

    – Ruotsissa sekä poliittinen tahto että kansalaisten tahto on ollut erittäin vahva toimivien junayhteyksien kehittämiseen. Maassa on aito kilpailu junayhteyksien välillä, kun kilpailevat yhtiöt lähtevät vierekkäisiltä raiteilta. Siellä kilpaillaan sekä hinnalla että laadulla.

    Mäntysen mukaan Suomessa kotimaan lentoliikenne koostuu pääasiassa työmatkaliikenteestä.

    – Vientiteollisuudelle hyvät lentoyhteydet ovat elämän ja kuoleman kysymys. Liikemies ei lähde edes Eurooppaan junalla, vaan matka saa kestää korkeintaan joitain tunteja suuntaansa. Myös kansainvälisten asiakkaiden on päästävä tänne tutustumaan tuotantoon.

    Mäntynen kuitenkin lisää, että myös Suomessa nuorten ikäluokkien matkustuskäyttäytymisessä on havaittavissa orastava trendi maata pitkin matkailuun.

    Ruotsin hallitus: Lentovero ja vaatimus biopolttoaineista

    Ruotsin junaliikenteestä raportoidaan parhaillaan muhkeita kasvulukuja. Mäntynen sanoo, että Ruotsissa on "jollakin aikavälillä" ajatus kaiken kotimaanliikenteen siirtymisestä kiskoille.

    Yksityinen MTR Express -juna lähdössä Göteborgiin Tukholman keskusrautatieasemalta. Joidenkin junayhteyksien kasvuluvut ovat lähennelleet 30 prosenttia.Mike Toivonen

    Lentoliikenteen kasvua ja sen ilmastovaikutuksia on pyritty Ruotsissa suitsimaan myös lentoverolla. Veron lentoinnokkuutta vähentävä vaikutus on kuitenkin kiistanalainen, koska veron suuruus Euroopan unionin sisällä on vain vajaat kuusi euroa. Thaimaan-matkan hinnan päälle tulee vajaat 40 euroa veroa. Sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostama hallitus on ilmoittanut haluavansa jatkaa lentoveron perimistä.

    Lentoliikenteen toimijoille puheet lentohäpeästä ovat kiusallisia. Ne haluavat mieluummin puhua kestävästä kasvusta.

    Sekä Ruotsista, Tanskasta että Norjasta käsin toimiva lentoyhtiö SAS uskoo, että lentoliikenne voi kasvaa edelleen, jos lentoalan toimijat torjuvat kasvun haitallisia vaikutuksia, kuten hiilidioksidipäästöjä. SAS:in matkustajamäärät eivät ole pudonneet muun ruotsalaisen lentoliikenteen vanavedessä.

    Lentoyhtiö SAS:in ympäristö- ja yhteiskuntavastuujohtaja Lars Andersen Resare sekä Ruotsin-pääkonttorin viestintäjohtaja Freja Annamatz.Mike Toivonen

    SAS-konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuujohtaja Lars Andersen Resare kertoo, että ilmastokysymykset ovat jo pitkään olleet yhtiön asialistalla.

    – Meillä on käsillä valtaisa muutostyö, jonka aikana yksitellen vaihdamme vanhat koneet uusiin. Siten, että päästömme vähenevät, vaikka samalla matkustajakilometrimme lisääntyvät. Panostamme myös vahvasti uusiutuvaan energiaan, biopolttoaineisiin. Jatkossa koneidemme tankeissa on entistä enemmän biopolttoaineita.

    Ruotsissa tähän on tulossa paineita myös valtiovallan suunnalta. Hallituksen selvittelijä, ympäristöpuolueen entinen keulakuva Maria Wetterstrand jätti ehdotuksen, jossa kaikkien Ruotsissa tankkaavien lentokoneiden pitää sekoittaa biopolttoainetta mukaan jo kahden vuoden päästä. Aluksi sekoitusvaatimus on vain yhden prosentin luokkaa, mutta vuoteen 2030 mennessä se nousisi jo 30 prosenttiin.

    Lars Andersen Resare myöntää myös, että jos lentoyhtiöt eivät vähennä päästöjään, niillä on suuria ongelmia edessään. SAS:in päästövähennystavoite on 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

    Yksi lentoyhtiö SAS:in vastaus päästöjen vähentämiseen on lentokaluston uusiminen. Mike Toivonen

    – Lentämistä ei pidä hävetä. Mutta matkustajan on hyvä tehdä valistuneita päätöksiä ja ottaa selvää siitä, miten lentoyhtiöt toimivat lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi. On monia tapoja kompensoida hiilijalanjälkensä.

    Kerro meille omista kokemuksistasi: Oletko tuntenut häpeää lentämisestäsi? Oletko salaillut sitä? Oletko ilmastosyistä kerskaillut lentämisen vaihtamisella junamatkoihin? Oletko ärsyyntynyt, kun muut tekevät näin? Lähetä kokemuksiasi sähköpostitse osoitteeseen kai.jaskari@yle.fi.

    Lue myös:

    Ruotsalaislehti: Kaukojunissa matkustus kasvoi ennätysvauhtia, huoli ilmastosta vei kotimaanlentojen suosiota

    Ruotsin hallitus haluaa pitää kiinni lentoverosta, mutta ruotsalaisten ulkomaanmatkailun vähentyminen ei selity yksin verolla

    ”Flygskam” gör avtryck på svenskars resande (Dagens Industri)

    As ‘Flying Shame’ Grips Sweden, SAS Ups Stakes in Climate Battle (Bloomberg)

    Ilmastoahdistus ei näy suomalaisten matkustusinnossa: Ulkomaille matkaillaan entistä enemmän – listasimme valuutat, jotka ovat suomalaisille edullisia juuri nyt

    Ilmastobarometri: Suomalaiset haluavat poliitikot toimimaan ilmaston hyväksi, mutta poliitikot eivät uskalla

    Junalla ja laivalla Ruotsista Australiaan – tv-meteorologi tempaisee tekemällä "ilmastomatkan", joka kouraisee tuntuvasti kukkaroa

    Aiju Salmisen sarjakuvakolumni: Kavereiden matkakuvien näkemisestä seuraa, että haluaisin lennähtää lomalle

    Säikyttääkö koventuva ympäristöverotus firmat ja työpaikat Suomesta? Sixten Korkman rauhoittelee pelkoa hiilivuodosta

    Säikyttääkö koventuva ympäristöverotus firmat ja työpaikat Suomesta? Sixten Korkman rauhoittelee pelkoa hiilivuodosta


    Päästöjen rajoittaminen verotuksella tai muilla keinoilla noussee esille pian alkavissa hallitusneuvotteluissa. Sitran tuore raportti pohjusti asiaa keskiviikkona ja ehdotti monenlaisia kiristyksiä suomalaisyritysten päästö-, ympäristö- ja...

    Päästöjen rajoittaminen verotuksella tai muilla keinoilla noussee esille pian alkavissa hallitusneuvotteluissa.

    Sitran tuore raportti pohjusti asiaa keskiviikkona ja ehdotti monenlaisia kiristyksiä suomalaisyritysten päästö-, ympäristö- ja luonnonvaraveroihin.

    Mutta johtaisivatko nousevat kustannukset hiilivuotoon eli siihen, että yritykset siirtäisivät tuotantonsa sinne, missä päästöistä ei rangaista?

    Silloin päästöt vaihtaisivat paikkaa, mutta eivät vähenisi. Sen sijaan Suomi menettäisi työpaikat. Tästä, niin sanotusta hiilivuodosta puhutaan paljon, mutta lopulta sen osoittaminen on vaikeaa.

    Sitran tilaisuudessa emeritusprofessori Sixten Korkman tyrmäsi ajatuksen yritys- ja työpaikkapaosta, jos päästöjen hintaan nostetaan veroilla.

    – Tutkimusten mukaan ei ole niin, että yritystoiminta siirtyisi muihin maihin jonkin suhteellisen vaatimattoman ympäristöveron takia, Korkman vahvisti Ylen haastattelussa.

    – Näillä tahoilla on suuret lobbarit nopeasti liikkeellä

    Turhaa tukea teollisuudelle?

    Suomi tukee paljon energiaa käyttävää teollisuutta muun muassa 200 miljoonan euron veronpalautuksilla. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan tälle tuelle ei saada vastinetta.

    VATT:n tutkimuksen mukaan energiaveronpalautus ei ole parantanut energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä.

    Tekeillä on myös uusi selvitys, joka valmistuu tämän kuun lopussa. Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen VATT:lta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta.

    Etlan tutkimusjohtaja ja professori Mika Maliranta ei vielä paljasta tutkimuksen sisältöä, mutta hänen mukaansa ekonomistien yleinen näkemys tukee Korkmanin kantaa.

    Palkka ennen energiaa

    Maliranta korostaa, että yrityksen sijaintipäätös on “satojen asioiden summa”.

    Tuotantopanosten hinta on vain yksi päätöksiin vaikuttava kokonaisuus, ja tästä energian hinta vain yksi osa. Esimerkiksi henkilöstökulut ovat suurempi kokonaisuus.

    – Energiapanoksen osuus kokonaiskannattavuudesta on hyvin pieni. Se vaihtelee, mutta on useimmilla toimialoilla suhteellisen pieni, Maliranta luonnehtii.

    – Kannattavuuden vuosittainen vaihtelu on niin suurta, että energian hinta ei siinä näy.

    Etujärjestöt tiukkana

    Korkman muistutti jutun alussa elinkeinoelämän nopeista lobbareista.

    Tänä keväänä vientiteollisuuden suurimmat etujärjestöt eli Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus kertoivat omasta yritysjohtajakyselystään.

    Kyselyssä todetaan, että “energian ei tule olla Suomessa verrokkimaita kalliimpaa” ja että “jos teollisuuden välilliset kustannukset kasvavat, investoinnit siirtyvät kilpaileviin maihin”.

    Elinkeinoelämän keskusliiton ilmasto- ja energiakysymyksistä vastaava johtava asiantuntija Kati Ruohomäki myöntää, että hiilivuodosta EU:n ulkopuolelle on vaikea löytää selvää todistusaineistoa ainakaan vielä.

    Ei voida olla laboratoriossa

    Mutta hänen mielestään kyse ei ole vain siitä, että eurooppalainen yritys sulkee ovensa ja siirtyy jonnekin EU:n ulkopuolelle. Riskinä on myös se, että hiilikustannusten takia EU:n ulkopuolinen yhtiö vie markkinaosuuksia eurooppalaisilta.

    – Tämä riski vaikuttaa jo siihen, mihin sijoittajat laittavat rahansa ja mihin investoidaan, Ruohomäki sanoo.

    – Ei voida mennä siihen, että annetaan sen tapahtua ja todetaan, että nyt on sitten hiilivuotoa. Ei voida olla koelaboratoriossa.

    Suomessa kahdeksan eduskuntapuoluetta sopi joulukuussa Suomen ilmastotoimien merkittävästä kiristämisestä alkavalla hallituskaudella.

    Tehdäänkö ympäristöveroilla Suomesta ja Euroopasta koelaboratorio? Aiheesta voi keskustella tänään torstaina klo 22 saakka.

    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää – Salon akkutehtaan rekrytoinnit jo alkaneet

    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää – Salon akkutehtaan rekrytoinnit jo alkaneet


    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää, kertoo yhtiö tiedotteessaan. Työntekijöitä palkataan sekä Uudenkaupungin tehtaalle, että Saloon perustettavaan akkutehtaaseen. – Valmet Automotive kasvaa tänä vuonna...

    Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää, kertoo yhtiö tiedotteessaan.

    Työntekijöitä palkataan sekä Uudenkaupungin tehtaalle, että Saloon perustettavaan akkutehtaaseen.

    – Valmet Automotive kasvaa tänä vuonna merkittävästi Salon akkutehtaan myötä. Samalla myös Uudenkaupungin autonvalmistukseen tarvitaan jatkuvasti lisää henkilöstöä. Hakijamäärät akkutehtaan toimihenkilötehtäviin ovat ylittäneet odotuksemme, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald yhtiön tiedotteessa.

    Pääosa rekrytoinneista on tuotantotehtäviä, mutta myös toimihenkilöitä tarvitaan paljon.

    Valmet Automotive käynnistää akkujen kokoonpanon Salossa tämän vuoden aikana. Tehtaan rekrytointi on jo aloitettu.

    Kevään aikana Salossa järjestetään rekrytointitilaisuuksia, joissa työnhakijoille esitellään akkutehtaan toimintaa ja sen työpaikkoja.

    Myös vuonna 2018 Valmet Automotive rekrytoi tuhat työntekijää.

    Finlayson ostaa Reino- ja Aino-tossut ja siirtää tuotannon Suomesta – Lieksan tehtaalla viimeinen työpäivä:

    Finlayson ostaa Reino- ja Aino-tossut ja siirtää tuotannon Suomesta – Lieksan tehtaalla viimeinen työpäivä: "Tuntuu aivan järkyttävältä"


    Kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistajat ostavat Reino- ja Aino-tossut. Neuvottelut tossujen valmistuksen jatkamisesta ovat käynnissä eri toimijoiden kanssa. – Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka...

    Kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistajat ostavat Reino- ja Aino-tossut. Neuvottelut tossujen valmistuksen jatkamisesta ovat käynnissä eri toimijoiden kanssa.

    – Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka täyttää tiukat kriteerit laadun, kustannusten ja vastuullisuuden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tossujen valmistus ei valitettavasti voi jatkua Suomessa, Finlaysonin tiedotteessa kerrotaan.

    Finlayson kuvailee tiedotteessaan Reino- ja Aino -tossuja "kansallisomaisuudeksi". Sen mukaan tossujen valmistaminen jatkuu isänpäivään mennessä, mutta paikkaa ei kerrota. Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila kertoi Ylelle, että neuvotteluja on käynnissä muun muassa Euroopassa toimivien valmistajien kanssa, mutta ei halunnut ottaa asiaan tarkemmin kantaa.

    – Tekstiili- ja jalkineteollisuus on siirtynyt noin sata vuotta sitten globaaliin markkinaan. Olen pahoillani, että tuotanto ei voi jatkua Suomessa, mutta haluan muistuttaa, että tuotannon osuus tuotteen lisäarvosta on pieni, Kurttila sanoo.

    Lieksan tossutehdas on tänään viimeistä päivää toiminnassa. Kenkiä tossulaatikossa tehtaalla.Ari Tauslahti / YleEi muotibrändin suuntaan

    Luova johtaja Jukka Kurttila kuvailee, että Finlayson aikoo palauttaa Reino- ja Aino-tossujen brändin sen juurille.

    – Välillä tuotetta on yritetty viedä muotibrändin suuntaan. Se ei ole meidän tiemme. Mielestäni Ainon ja Reinon sydän on trendejä vastaan, Kurttila sanoo.

    Kurttilan mukaan kaikki vaihtoehdot tuotemerkin tulevaisuuden suhteen ovat vielä auki. On myös mahdollista, että Aino- ja Reino-tuotmerkillä aletaan valmistaa muutakin kuin tossuja.

    Reino ja Aino -tossuja valmistava PK Kappi Oy meni konkurssiin maaliskuussa. Eilen kerrottiin tossujen tavaramerkin myynnistä, mutta uusi ostaja ei ollut vielä tuolloin tiedossa.

    Lieksan tehtaalla työskennellyt Satu Turunen ompelee tänään viimeisiä Reinojaan ennen tehtaan sulkemista.Marja-Liisa Kämppi / YleLieksan tehtaan työntekijät tyrmistyneitä

    Tossuja valmistettiin tähän viikkoon saakka tehtaalla Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Konkurssissa tehtaan kaikki 17 työntekijää irtisanottiin, ja heidän viimeinen työpäivänsä on tänään. Lieksan tehtaan työntekijät pettyivät karvaasti kaupan lopputulokseen.

    – Tuntuu aivan järkyttävältä, että suomalainen tuote viedään nyt ulkomaille. Tossuja on kuitenkin valmistettu Suomessa 1930-luvulta lähtien, sanoo Lieksan tehtaalla kymmenisen vuotta työskennellyt Satu Turunen.

    Turusen mukaan vielä viime viikon lopulla vaikutti siltä, että tossujen valmistus jatkuisi Lieksassa. Turusen mukaan suurin osa työntekijöistä jää nyt työttömiksi.

    Uutista päivitetty 18.4. klo 10:15: Lisätty Jukka Kurttilan kommentit.

    Klo 10:37: Lisätty Satu Turusen kommentit.

    Lue lisää:

    Aino- ja Reino-tossujen tavaramerkki myytiin – tossujen valmistus ei jatku Lieksassa

    Reinot ja Ainot pelastumassa – tunnettuja tossuja valmistava tehdas saanee jatkajan

    Suomalaisten uutuuspelien määrä alamäessä – pelinkehittäjien palkat nousseet, ulkomaalaisia työntekijöitä yhä enemmän

    Suomalaisten uutuuspelien määrä alamäessä – pelinkehittäjien palkat nousseet, ulkomaalaisia työntekijöitä yhä enemmän


    Palkat ovat nousseet ja ulkomaalaisten työntekijöiden määrä kasvanut suomalaisella pelialalla. Tämä käy ilmi pelialan ammattiliitto Game Makers of Finlandin palkkakyselystä ja Neogames Finland ry:n keräämistä tiedoista. Pelialan...

    Palkat ovat nousseet ja ulkomaalaisten työntekijöiden määrä kasvanut suomalaisella pelialalla. Tämä käy ilmi pelialan ammattiliitto Game Makers of Finlandin palkkakyselystä ja Neogames Finland ry:n keräämistä tiedoista.

    Pelialan palkkakyselyssä mediaaniansio on 3 700 ja keskiansio 3 950 euroa kuukaudessa. Yli puolella vastaajista palkka oli noussut viimeisen vuoden aikana. Tähän tärkeimpinä syinä olivat yleinen palkankorotus, oma ansioituneisuus ja työpaikan vaihto.

    Kannustinpalkkioita vastaajista sai merkittävä osa. Peräti 56 prosenttia vastaajista ilmoitti saaneensa kannustinpalkkioita kuukausipalkkansa lisäksi.

    – Viime vuosina tapahtunut pelialan kypsyminen ja vakiintuminen näkyvät paitsi palkoissa, myös erilaisissa kannustinjärjestelmissä ja työsuhde-eduissa. Yritysten hyvinvointi näkyy myös työntekijöille, sanoo Suomen pelialan etujärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen tiedotteessa.

    Suomen pelialalla on nyt noin 3 200 työntekijää ja näistä 27 prosenttia on ulkomaalaisia. Työntekijöiden kokonaismäärä on kasvanut kahdessa vuodessa noin 16 prosenttia ja ulkomaalaisten määrä peräti 75 prosenttia, pelialan etujärjestö kertoo.

    Uutuuspelejä aiempaa vähemmän

    Suomalaiset pelistudiot uskovat, että uusia työpaikkoja syntyy yli 500 seuraavan vajaan kahden vuoden aikana. Pelejä kehittävien yritysten liikevaihto on Suomessa Euroopan kärkipäässä.

    – Työpaikkojen ja ulkomaisten työntekijöiden määrän kasvu on merkittävää ja osoittaa, että Suomi on maailmanlaajuisesti erittäin houkutteleva peliteollisuuden keskus. Kokeneiden ammattilaisten saatavuus paikallisesti on ollut ja on edelleen yksi Suomen peliteollisuuden suurimmista haasteista, sanoo Hiltunen.

    Toinen merkittävä havainto etujärjestön mukaan on, että vuonna 2018 julkaistiin uusia pelejä vain noin 100 kappaletta, kun aiemmin niitä julkaistiin 150–200 kappaletta vuodessa.

    Tämä johtuu lähinnä siitä, että iso osa peleistä on nykyään pitkäikäisempiä palveluja perinteisten yksittäisten pelien sijaan. Studiot keskittyvät nykyisten pelien kehittämiseen sen sijaan, että julkaisisivat kokonaan uusia pelejä. Eniten satsataan pelien kehittämiseen Android- ja iOS-puhelimille.

    Peliala on liikevaihdoltaan Suomessa runsaan kahden miljardin euron toimiala. Neogamesin koko raporttiin voi tutustua täällä.

    Lue myös

    Suomalainen pelifirma listautui pari vuotta sitten Tukholman pörssiin – irtisanoo nyt kolmasosan työntekijöistään

    Uusi tutkimus: Suomalaisista yli 40 prosenttia harrastaa aktiivisesti digipelejä – Tyttöjen, poikien ja nuorehkojen naisten pelikone on puhelin

    Pelialalla jättikauppa: Zynga ostaa suomalaisen Small Giant Gamesin – yksi Suomen suurimmista peliyhtiön myynneistä Supercellin jälkeen

    Pääsiäislampaan taival ruokapöytään on pitkä –

    Pääsiäislampaan taival ruokapöytään on pitkä – "Mainoksissa näkyy tuontituotteiden tarjouksia eikä suinkaan kotimaista"


    Pääsiäispöytään päätynyt lammas on usein tuontilihaa, vaikka Suomen oma tuotanto on lisääntynyt selvästi. Lampaanlihan tuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna peräti yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Suomen Teurastamoyrittäjien...

    Pääsiäispöytään päätynyt lammas on usein tuontilihaa, vaikka Suomen oma tuotanto on lisääntynyt selvästi.

    Lampaanlihan tuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna peräti yhdeksän prosenttia edellisvuodesta.

    Suomen Teurastamoyrittäjien puheenjohtaja Eero Polso valittelee, että tuotantoketjun osat eivät kohtaa.

    – Tuottajien navetoissa on kyllä lampaita ja me pystyisimme teurastamaan enemmän, mutta tukut eivät osta, Polso sanoi Ylen Radio Suomen päivä -ohjelmassa.

    Polson mukaan kotimaisen lampaanlihan osuutta ruokapöydissä voisi lisätä paljonkin. Edellytys on, että teurastettavaa riittäisi ympäri vuoden.

    Hän ehdottaa, että kaupat ostaisivat enemmän pakastettua lammasta. Silloin lammasta olisi paremmin tarjolla ympäri vuoden.

    – Tuottajat ja teurastamot ottavat haasteen kyllä vastaan.

    Kotimaisen lampaan kysynnän voisi olettaa kasvavan, sillä lähiruuan arvostus on kasvanut ainakin puheissa.

    Petäjävedellä sijaitsevan Hakamaan lammastilan yrittäjä Maija Suutarinen sanoo, että yhteistyöllä alueen tilojen kesken on saatu näkyvyyttä ja lihaa myyntiin kauppoihin. Hänen mukaansa lähiruoka ei kuitenkaan näy kauppojen mainoksissa.

    – Nyt kun meillä on lampaan ja karitsan sesonki, niin mainoksissa näkyy tuontituotteiden tarjouksia eikä suinkaan kotimaista.

    Kaupan mukaan kuluttaja katsoo hintaa

    S-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa sanoo, että myydystä lampaanlihasta 80 prosenttia on ulkomaista, yleensä uusiseelantilaista. Hänen mukaansa syynä on hinta. Suomalainen liha saattaa maksaa kaksi kertaa enemmän kuin tuontiliha.

    Myös Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen toteaa, että K-kaupoissa valtaosa lampaasta on tuontilihaa.

    – Käytännössä suomalainen lammas ei riitä sesonkipiikkeihin. Kysyntää olisi kyllä enemmän.

    Vuorisen mukaan varsinkin lampaan arvo-osista kuten ulko- ja sisäfileistä ja paisteista on pulaa kaupoissa, koska suurin osa niistä menee ravintoloille. Lampaan jauhelihaa riittää kyllä kaupoillekin.

    Pakastaminen on Vuorisen mielestä yksi vaihtoehto, mutta osa kuluttajista haluaa ostaa tuoretta lihaa.

    Sekä K- että S-ryhmässä neuvotellaan pientuottajien kanssa, jotta kotimaisen lampaan osuus lihatiskissä saataisiin kasvamaan.

    Uuden-Seelannin suurtuotannon etuja on vaikea peitota. Suomessa on valtaosin pieniä muutaman sadan lampaan tiloja, kun Uudessa-Seelannissa tilojen lampaat lasketaan vähintään tuhansissa. Laiduntaa voi ympäri vuoden.

    Pientuottajilla on myös vaikeuksia päästä suurten kaupparyhmittymien puheille.

    Kauppa haluaa paketteja, ei ruhoja

    Myyntipäällikkö Pirjo Passinen Reinin lihasta sanoo, että kotimaisen lampaan menekkiä rajoittaa myös lihaleikkaamojen puute. Reinin liha välittää suuren osan kotimaisesta lampaasta myyntiin.

    Tuottajilla ei ole varaa omiin leikkaamoihin eikä niitä ole kaikilla teurastamoillakaan. Lampaan ja karitsan käsittely ei suju samoilla linjoilla kuin possun, naudan ja broilerin leikkuu.

    – Karitsan kanssa pitää näkertää. Samalla työn hinnasta kiloa kohti tulee kallista, Passinen sanoo

    Kaupat taas haluavat tuotteensa valmiina, ne eivät käsittele ruhoja.

    – Lihakauppakulttuuri on kuollut, Passinen toteaa.

    Uudesta-Seelannista lammas tulee leikattuna ja pakattuna. Usein työ on tehty koneella.

    Merja Siirilä / YleRuuhkaa on purettu Ruotsiin

    Luonnollisessa rytmissä karitsat syntyvät keväällä ja päätyvät teuraaksi puolen vuoden päästä syksyllä joka tilalta. Ruuhka pakkautuu teurastamoihin.

    Maanviljelijäin keskusliiton asiantuntija Jukka Rantala sanoo, että rytmin rikkomista on pohdittu.

    – Kesällä karitsoille on ravintoa. Jos karitsointia siirretään vaikka syksyyn, ruoka kallistuu. Kustannus pitäisi lisätä lihan hintaan.

    Myös pakastaminen lisäisi kustannuksia.

    Lampaankasvatuksen kausittaisuus saa aikaan pulan ja ylitarjonnan vaihtelua.

    Teurastamojen ruuhkan takia suomalaista lampaanlihaa on viety Ruotsiin.

    – Kotimaahan ei ole mennyt sitä määrää kuin on teurastettu, Vainion teurastamon toimitusjohtaja Miikka Depner sanoo.

    Vienti on teurastamollle uusi aluevaltaus. Ruotsin tukkureille on keväällä matkannut muutama rekkalastillinen ruhoja.

    Depnerin mukaan vientiä on tarkoitus jatkaa, sillä kysyntää Ruotsissa riittää. Ruotsi tuo lampaanlihaa myös Irlannista.

    Korkman kommentoi Sitran järeää avausta: Kärsimys ja hyvitykset jakautuvat kaikille, jos päästöjä ohjaava verouudistus toteutetaan pakettina

    Korkman kommentoi Sitran järeää avausta: Kärsimys ja hyvitykset jakautuvat kaikille, jos päästöjä ohjaava verouudistus toteutetaan pakettina


    Sitra käynnisti keskiviikkona vilkkaan keskustelun Suomen verotuksen suunnasta radikaalilla ehdotuksellaan. Sitra totesi selvityksessään, että Suomen verotus tulisi myllätä kokonaan uusiksi päästöjen leikkaamiseksi. Neljän taloustutkijan...

    Sitra käynnisti keskiviikkona vilkkaan keskustelun Suomen verotuksen suunnasta radikaalilla ehdotuksellaan.

    Sitra totesi selvityksessään, että Suomen verotus tulisi myllätä kokonaan uusiksi päästöjen leikkaamiseksi.

    Neljän taloustutkijan laatimassa selvityksessä ehdotettiin, että palkkojen ja yritysten verotusta pitäisi laskea selvästi ja päästöverotusta kiristää tuntuvasti. Pienituloisille kulujen kasvu tulisi hyvittää tulonsiirroilla.

    Tutkijat arvioivat mallinnusten perusteella, että Suomen päästöt voisivat pudota kymmenesosan, silti talouskasvu voisi vauhdittua ja uusia työpaikkoja voisi syntyä kymmeniätuhansia 2030 mennessä.

    Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman pitää ehdotusta tervetulleena keskustelunavauksena, mutta paikoin epärealistisena.

    Kansainvälisesti esimerkiksi Maailmanpankki ja teollisuusmaiden järjestö OECD ovat kannustaneet valtioita päästöjä ohjaaviin verouudistuksiin.

    Korkman huomauttaa kuitenkin, ettei Sitran esitys ole sellaisenaan valmis toteutettavaksi.

    – Ei se nyt tässä ole vielä valmiina, mutta vihreä verouudistus on yleismaailmallisesti suuren kiinnostuksen kohteena, ja meilläkin ansaitsee huomiota, Korkman sanoi Ylelle selvityksen julkistustilaisuudessa Helsingissä.

    Korkman painottaa, että verouudistus vaatisi laajapohjaisen, vuoden parin, valmistelun ennen johtopäätösten tekemistä.

    Hänen mukaansa paketissa on tunnistettu hyvin tarve varmistaa, etteivät ilmastotoimet osu koviten pienituloisiin ja toisaalta, ettei teollisuuden kilpailukyky vaarannu.

    Päästöjä ohjaava ja työllisyyttä tukeva verouudistus tulisi hänen mielestään toteuttaa mieluiten isona pakettina yksittäisten veromuutosten sijaan.

    – Paketissa on se hyvä puoli, että kärsimystä voidaan jakaa kaikille ja kompensoida niin, ettei synny kohtuuttomia vaikutuksia jonkin väestöryhmän kannalta.

    VM: Hurjan iso paketti

    Valtiovarainministeriössä Sitran verouudistusehdotusta pidettiin niin ikään hyvänä keskustelunavauksena, mutta vielä kaukaisena varsinaisen lainvalmistelun kannalta.

    Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo valtiovarainministeriön budjettiosastolta kiinnitti huomiota tutkijoiden mallintamien veropakettien kokoon.

    Niissä verojen kohdennusta päästöjen ja ansiotuloverotuksen välillä muutettaisiin jopa useiden miljardien edestä.

    – Nämä ovat tyyliteltyjä paketteja ja hurjan suuria. Ei niitä ole tarkoitettukaan toteutettavaksi sellaisenaan, hän sanoo.

    Valtiovarainministeriö pitää verotusta hyvänä keinona ohjata päästöjä. Hakola-Uusitalo uskoo, että tulevaan hallitusohjelmaan nostetaan verotuksen keppejä ja porkkanoita "johonkin mittakaavaan asti".

    Sekä Hakola-Uusitalo että Korkman tyrmäävät Sitran selvityksessä esille nostetun valmisteveron, jota voitaisiin periä tuotteiden elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen perusteella.

    – Minusta se on utopistinen ajatus, väärä polku. Se vaatisi valtavaa määrää informaatiota (tuotteiden päästöistä), mikä on vaikeasti hankittavissa, Korkman sanoo.

    Asia on poliittisesti ajankohtainen, sillä SDP esitti samansuuntaisia ajatuksia kestävän kehityksen arvonlisäverosta vaalikampanjan aikana.

    Seuraava hallitus ja eduskunta joutuvat todennäköisesti ottamaan kantaa verotuksen rooliin ilmastotoimissa, sillä paineet päästöleikkausten nopeuttamiseen ovat kasvaneet.

    Mikäli Suomi haluaa mitoittaa ilmastotoimensa 1,5 asteen tavoitteen mukaiselle polulle, päästöjen pitäisi pudota 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä 1990 tasolta.

    Nykyinen tavoite on 40 prosentin pudotus samassa ajassa.

    Lue myös:

    Suomeen ehdotetaan jättimäistä veroremonttia: Palkasta enemmän käteen, saastuttaminen kallistuisi – samalla syntyisi valtavasti työpaikkoja

    Valtio niistää autoilijoilta miljardiverot, mutta liikenteen päästöt eivät laske – Tutkijat: Bensaveroihin pakko tehdä raju korotus, joiltakin autoilta autovero pois

    Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot

    Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

    5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

    Stora Enson yt-neuvottelut päätökseen –  työt päättyvät 55 henkilöltä Imatran tehtailla

    Stora Enson yt-neuvottelut päätökseen – työt päättyvät 55 henkilöltä Imatran tehtailla


    Stora Enson Imatran tehtaiden yt-neuvottelut päättyivät. Työt loppuvat 55 henkilöltä Imatran tehtailla. Valtaosa henkilöstövähennyksistä tehdään eläköitymisten kautta. Työsuhteet päättyvät vuoden vaihteeseen...

    Stora Enson Imatran tehtaiden yt-neuvottelut päättyivät. Työt loppuvat 55 henkilöltä Imatran tehtailla. Valtaosa henkilöstövähennyksistä tehdään eläköitymisten kautta. Työsuhteet päättyvät vuoden vaihteeseen mennessä.

    Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena Stora Enson Imatran tehtaiden paperikone 6 suljetaan vuoden 2019 loppuun mennessä.

    – Sulkemispäätökset ovat aina vaikeita, mutta on huojentavaa, että henkilöstövaikutuksista valtaosa pystytään hoitamaan eläkejärjestelyin. Vaikka nyt on kyse yhden pienen paperikoneen sulkemisesta, yt-neuvottelut käytiin koko tehtaan tasolla, mikä mahdollisti tämän lopputuloksen, kommentoi tehtaanjohtaja Mikko Nieminen Stora Enson tiedotteessa.

    Yhteistoimintaneuvottelut järjestettiin yhtiön kannattavuuden turvaamiseksi, jolla tähdättiin 120 miljoonan euron vuotuisiin kustannussäästöihin.

    Irtisanottaville tukitoimia

    Stora Enso tiedotteessa kerrotaan, että yhtiö tukee tuotannollisista ja taloudellista syistä irtisanottavia henkilöitä laajoin tukitoimin. Tukitoimiin kuuluu muun muassa irtisanottavien mahdollisuus päästä yksilölliseen uudelleensijoittumisvalmennukseen.

    Lisäksi Stora Enso kertoo, että yhtiö aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä paikallisten työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa uusien työpaikkojen löytämiseksi.

    Vähennystarve pieneni neuvotteluissa

    Vähennystarve oli yhteistoimintaneuvotteluiden alussa maksimissaan 80 henkilöä. Töiden uudelleenjärjestelyjen kautta irtisanottavien määrää pystyttiin pienentämään 55 ihmiseen.

    – Me pystyttiin melko hyvässä hengessä neuvottelemaan. Sitä kautta pystyttiin löytämään työntekijöiden irtisanomisille vaihtoehtoisiakin ratkaisuja, kertoo tehtaanjohtaja Mikko Nieminen Stora Enson Imatran tehtailta.

    Irtisanottavat saavat tiedon töidensä loppumisesta huhtikuun loppuun mennessä.

    Imatralle jää paperikone 6:n sulkemisen jälkeen yksi paperikone sekä neljä kartonkikonetta. Imatran tehtailla työskentelee kaikkiaan 900 ihmistä.

    Saksan kasvunäkymät synkkenivät entisestään

    Saksan kasvunäkymät synkkenivät entisestään


    Saksan hallitus on laskenut tämän vuoden talouskasvuennustettaan jo toista kertaa lyhyen ajan sisällä. Saksan talousministeriö ennakoi nyt, että kasvua kertyy tänä vuonna vain 0,5 prosenttia eikä aiemman ennustetun yhden prosentin...

    Saksan hallitus on laskenut tämän vuoden talouskasvuennustettaan jo toista kertaa lyhyen ajan sisällä. Saksan talousministeriö ennakoi nyt, että kasvua kertyy tänä vuonna vain 0,5 prosenttia eikä aiemman ennustetun yhden prosentin verran.

    Ennustetta laskettiin edellisen kerran tammikuussa. Silloin talousministeri Peter Altmaier laski ennustetta 1,8 prosentista tasan prosenttiin.

    Euroalueen talousmoottorin kierrosluku on laskenut muun muassa brexitin ja kauppakiistojen takia.

    Vaikuttavat nettikaupassa aidoilta, mutta ovatkin halpoja kopioita – tältä näyttävät tullin takavarikoimat hyvin tutun näköiset tuotteet

    Vaikuttavat nettikaupassa aidoilta, mutta ovatkin halpoja kopioita – tältä näyttävät tullin takavarikoimat hyvin tutun näköiset tuotteet


    Suomeen saapuvien postipakettien joukosta tullivirkailijat poimivat epäilyttäviltä vaikuttavia paketteja. Nettikaupan räjähdysmäisen kasvun takia Suomeen tulee joka vuosi ulkomailta kymmeniä miljoonia paketteja postin tai pikarahdin...

    Suomeen saapuvien postipakettien joukosta tullivirkailijat poimivat epäilyttäviltä vaikuttavia paketteja. Nettikaupan räjähdysmäisen kasvun takia Suomeen tulee joka vuosi ulkomailta kymmeniä miljoonia paketteja postin tai pikarahdin välityksellä.

    Pakettien ja muun Suomeen tulevan rahdin sisältö ei kuitenkaan aina ole sitä, mitä tilaaja on halunnut. Viime vuonna Suomen Tulli tarkisti yli 126 000 tuotetta, joita se epäilee tuoteväärennökseksi tai laittomasti valmistetuksi.

    Se tarkoittaa keskimäärin yli 340 tuotetta vuoden jokaisena päivänä, eikä tässä varmasti ole kaikki. EU:n komissio on arvioinut, että tullit saavat kiinni vain 1–2 prosenttia EU:n alueelle tulevista tuoteväärennöksistä.

    – Mitä tahansa valmistetaan, niin sitä väärennetään. Väärentäminen on hyvin ammattimaista, kertoo tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen.

    Moni tavara näyttääkin hyvin aidolta. Siksi tavaran netistä tilannut kuluttaja voi helposti luulla omistavansa aidon vaatteen, laturin tai minkä tahansa tuotteen.

    Kaiken lisäksi väärennetyt tuotteet ovat usein sellaisia, ettei ihminen välttämättä tule edes ajatelleeksi, että sitäkin tuotetta voitaisiin väärentää.

    – Terveyssiteitä, vaatteita, puolijohteita, elintarvikkeita, lääkkeitä, pelikonsoleita, sähkökitaroita, älypuhelimia, akkuja, latureita, reppuja, kenkiä, luettelee tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen.

    Taitavia väärennöksiä

    Väärennösten tekijöiden mielikuvitus on tulliylitarkastaja Riikka Pakkasen mukaan rajaton, ja he ovat hyvin kekseliäitä. Valmistajat pyrkivät muun muassa säästämään kuparin käyttöä sähkölaitteista, koska kuparin maailmanmarkkinahinta on korkea.

    – Kerran tapasimme mielenkiintoisen ulkoisen kovalevyn. Siinä oli muovinen laatikko ja sen sisään oli teipattu tavallinen USB-tikku. Siinä laatikossa ei ollut mitään muuta sisällä kuin se tikku, kertoo Pakkanen.

    Ulkomailla sijaitsevissa tehtaissa tehdään nykyään erittäin taidokkaita väärennöksiä, jotka saadaan ainakin ulkoapäin näyttämään täysin aidolta. Sisällä voi kuitenkin olla yllätys kaikille.

    – Paketin sisältö voi olla ihan mitä tahansa sutta ja sekundaa, sanoo Pakkanen.

    Tulli takavarikoi viime vuonna 126 000 tuotetta, joita se epäilee väärennetyksi tai laittomasti valmistetuksi. TulliVaaraksi terveydelle ja turvallisuudelle

    Jos tulli tarkastuksessaan havaitsee tuotteen olevan väärennös, jää tuote tullin haltuun tuhottavaksi. Tuote ei siis enää päädy ostajalle, eikä ostaja esimerkiksi voi sitä palauttaa myyjälle ja pyytää rahojaan takaisin.

    – Tosin jos on ostanut tuotteen kansainvälisellä luottokortilla, pystyy luottokorttiyhtiö hyvittämään tuotteen hinnan. Luottokorttiyhtiöt ovat sopineet, että he eivät halua olla tukemassa laittoman tavaran myyntiä ja maksavat siksi rahat yleensä ostajalle takaisin, kertoo tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen.

    Väärennetyn tuotteen hallussapitäjä ei kuitenkaan Pakkasen mukaan syyllisty rikokseen. Jos väärennetyn tuotteen saa kotiinsa saakka, sitä voi toki käyttää, mutta esimerkiksi sen jälleenmyynti on kielletty ja rangaistava teko.

    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja myös Tulli varoittavat hankkimasta tai käyttämästä tuoteväärennöksiä, koska ne voivat olla vaarallisia joko terveydelle tai turvallisuudelle. Erityisen suuren riskin tuoteväärennöksiä ovat lääkkeet, ajoneuvojen varaosat ja sähkölaitteet. Myös esimerkiksi lapsille hankitut lelut voivat olla vaarallisia ja vaatteet sisältää myrkyllisiä aineita. Takuuasioissa on turha kääntyä valmistajan puoleen, jos puhelimen laturi osoittautuukin väärennökseksi.

    Tavaran väärentäminen loukkaa tavaramerkin haltijan oikeuksia ja tavaran väärentämisellä tukee Tullin mukaan kansainvälistä rikollisuutta. Arvioiden mukaan tuoteväärennösten ja laittomasti valmistettujen tuotteiden maailmankaupan arvo on yli 400 miljardia euroa.

    Tullimaksu yllättää

    EU:n sisäpuolella tavaran liikkuminen on vapaata, eikä niistä peritä tullimaksuja. Moni luuleekin tilaavansa juuri EU:n alueelta, sillä nettikaupat osaavat harhauttaa kuluttajaa.

    – Nettikaupat saadaan näyttämään siltä, että ne olisivat muka sijoittuneet EU:n alueelle. Sitten moni on ihmeissään ja yllättynyt, kun postista tulee tieto, että Kiinasta on tullut paketti, joka pitäisi tulliselvittää.

    Väärennöksen voi huonolla tuurilla saada myös EU:n sisäpuolelta tulevasta nettikaupasta, koska esimerkiksi Kiinassa tehty väärennös on tulleista huolimatta saattanut päätyä myyntiin EU:n sisällä olevaan nettikauppaan.

    Lääkkeet vaarallisin

    Tulliylitarkastaja Riikka Pakkasen mielestä vaarallisin tuoteväärennös ovat lääkkeet. Tulli ei varsinaisesti tutki EU:n ulkopuolelta tulevien lääkkeiden aitoutta, koska lääkkeitä ei EU:n ulkopuolelta saa tilata. Tulli kuitenkin keskeyttää EU:n ulkopuolelta tulevien lääkkeiden matkan.

    – Me olemme arvioineet, että 50–60 prosenttia EU:n ulkopuolelta tulevista lääkkeistä on väärennöksiä. Tarkkaa lukua ei voi kertoa, koska yhdessä lähetyksessä voi olla vain muutama pilleri tai tabletti.

    Pakkasen mukaan lääkkeitä jää tullin haaviin päivittäin. Aiemmin ihmiset tilasivat vain potenssilääkkeitä, mutta nykyään kirjo on valtava verenpainelääkkeistä alkaen.

    – Yksi maailman eniten väärennetyistä lääkkeistä on malarialääke. Eräissä kaukomaassa, varsinkin kehitysmaissa, on todella suuri riski ostaa väärennetty malarialääke, kertoo Pakkanen.

    Tullin takavarikoimat turvatyynyjen suojakuoret olivat saapuneet Kiinasta ja ne olivat papereiden mukaan matkalla Venäjälle.TulliVenäjältä tuonti hiljentynyt

    Vielä ennen 2000-lukua erityisesti itäsuomalaiset kävivät ostamassa rajan takaa Venäjältä muun muassa laittomasti kopioituja VHS-elokuvia sekä DVD- ja CD-levyjä. Tämä on käytännössä loppunut kokonaan, eikä Viipurin torilla enää piraattimyyjiä ole.

    Venäjältä Suomeen tapahtuva tuonti ei enää ole Pakkasen mukaan ongelma tuoteväärennöksien osalta.

    – Yli 90 prosenttia tullissa kiinni jääneistä tuotteista on peräsin Kiinasta.

    Ennen talouspakotteiden alkamista vuonna 2012 tuoteväärennösten reitti oli usein Kiinasta Eurooppaan ja Suomen kautta Venäjälle. Nykyisin tavara kulkee Venäjälle jotain muuta kautta.

    – Sinne on vuosien varrella mennyt paljon tuoteväärennöksiä. Olisin varovainen, kun Venäjällä esimerkiksi autoa huollattaa. Tosin varmasti suurin osa on ihan hyviä huoltopaikkoja, sanoo tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen

    Auton varaosien väärennöksiä tulee Pakkasen mukaan Suomeen paljon Turkista. Sieltä tulee myös tekstiilejä, kuten vaatteita, kenkiä ja laukkuja.

    EU:n ulkopuolelta tilattuihin tai sieltä Suomeen esimerkiksi turistimatkan yhteydessä tuotaviin tavaroista voi joutua maksamaan tullin tai arvonlisäveron. Ilman tullimaksua voi esimerkiksi Venäjältä tai Thaimaasta tuoda korkeintaan 150 euron arvoisen tavaran. Maksuista tarkemmin tullin nettisivuilla.

    Tekivätkö Kajaani ja Sotkamo nerokkaimmat kaupat ikinä? Energiayhtiöstä myytiin pala 200 miljoonalla, mutta valta jäi omiin käsiin

    Tekivätkö Kajaani ja Sotkamo nerokkaimmat kaupat ikinä? Energiayhtiöstä myytiin pala 200 miljoonalla, mutta valta jäi omiin käsiin


    Tästä on kyseKajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Kauppasumma on 200 miljoonaa euroa.Kunnat pysyvät edelleen sähköyhtiön pääosakkaina. Kajaanin omistusosuus on...

    Tästä on kyseKajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Kauppasumma on 200 miljoonaa euroa.Kunnat pysyvät edelleen sähköyhtiön pääosakkaina. Kajaanin omistusosuus on jatkossa 50,1 ja Sotkamon 16 prosenttia.Kajaanin kaupunki saa kaupasta 150 miljoonaa ja Sotkamon kunta 50 miljoonaa euroa. Miljoonat sijoitetaan edelleen.Kauppa ei vaikuta sähkön siirtohintoihin.

    Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia kahdelle ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle, ruotsalaiselle Infranodelle ja ranskalaiselle Mirovalle.

    Kauppasumma on 200 miljoonaa euroa, josta Kajaani saa 150 miljoonaa ja Sotkamo 50 miljoonaa euroa.

    Miljoonia ei pistetä kuntien käyttötalouteen tai perusinvestointeihin, vaan ne sijoitetaan hajautetusti.

    – Raha pitää sijoittaa niin, että siitä saadaan mahdollisimman järkevät tuotot. Ajatuksena on, että pieni osuus voidaan varata esimerkiksi koulutukseen tai yrityselämän kehittämiseen, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen sanoo.

    – Energian omistaminen on kannattavaa. Katsotaan, onko niillä markkinoilla sijoituskohteita, mutta kyse voi olla esimerkiksi maanomistuksesta tai pörssiosakkeista. Näitä asioita katsotaan asiantuntijoiden kanssa, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen jatkaa.

    Sähköpylväitä uusitaan parhaillaan Sotkamon Kontinjoella.Jarmo Nuotio / Yle

    Kajaanin omistusosuus Loisteesta on ennen kauppaa suuri, 75,8 prosenttia. Kaupan jälkeen se on 50,1 prosenttia. Sotkamon osuus pienenee 24,2 prosentista 16 prosenttiin. Määräysvalta, eli osake-enemmistö säilyy edelleen Kajaanilla ja Sotkamolla.

    – Se oli kaupalle ehdoton edellytys. Tulemme omistamaan Sotkamon kanssa yhtiöstä jatkossakin 66,1 prosenttia, Jari Tolonen toteaa.

    Kunnat hankkivat yhtiön koko osakekannan vuonna 2013 saksalaisen E.ON -konsernin vetäytyessä Suomen energiamarkkinoilta. Kuudessa vuodessa yhtiön arvo on kolminkertaistunut, mikä selittää kaupan kannattavuutta. Loiste Oy:n kokonaisarvo on tällä hetkellä 700 miljoonaa euroa, kun se oli kuusi vuotta sitten 223 miljoonaa euroa.

    – Suurin yksittäinen syy kaupalle oli riskien hallinta. Haluamme jakaa omaisuuspottia useaan paikkaan, Mika Kilpeläinen sanoo.

    Miten käy sähkön hinnan?

    Yleisöosastoilla erityisesti Loisteen sähkön siirtohinta on ollut hampaissa jo pitkään. Suomen kalleimpiin lukeutuvaan siirtohintaan ei ole kaupankaan jälkeen luvassa helpotusta.

    – Sähkömarkkinalaki määrää jakeluverkon haltijan tehtävän ja energiavirasto valvovana viranomaisena katsoo tuottotason. Omistuksella ei ole merkitystä sähkönjakelubisneksen etenemiselle, Loiste Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Heikki Juntunen kertoo.

    Loisteen jakeluverkko kattaa Kainuun kahdeksan kuntaa sekä Vaalan, Pyhännän ja osan Siikalatvaa Pohjois-Pohjanmaalta. Sähköjohtoja Loisteella on yli 13 000 kilometriä. Valtaosa keskijänniteverkosta on ilmajohtoa ja sijaitsee haja-asutusalueella, minkä vuoksi verkko on altis kaatuville puille ja talven lumikuormille.

    Tätä verkonosaa korjataan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla joka vuosi. Heikki Juntunen

    Sähköverkko on jatkossakin ilmastollisesti vaikeassa paikassa.

    – Kuten vuosi sitten näimme, Kainuussa tuli valitettavan paljon lumesta johtuvia keskeytyksiä, joista merkittävimmät koskivat viidesosaa asiakkaistamme. Tätä verkonosaa korjataan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla joka vuosi, Juntunen sanoo.

    Suomeksi se tarkoittaa, että sähkön siirtohinnat voivat jopa nousta.

    – Todennäköisesti niissä on enemmän painetta ylöspäin kuin laskumahdollisuuksia, Juntunen sanoo.

    Ostajat tutkittiin tarkoin

    Suomen sähköverkot ovat olleet viime vuosina kansainvälisten suursijoittajien suosiossa. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö Elenia vaihtoi omistajaa (Talouselämä) puolitoista vuotta sitten 3,7 miljardin kauppahinnalla. Tässä tapauksessa kyse oli koko yhtiöstä, ei osuuksista kuten Loiste-kaupassa.

    Kajaani ja Sotkamo järjestivät osakkeistaan tarjouspyyntökilpailun, johon osallistui 59 energia-alan toimijaa.

    – Siellä ei juuri suomalaisia näkynyt, eli kotimaiset energiayhtiöt ovat kiinnostuneita enemmistöosuuksista. Ulkomaisten sijoittajien valinta ei pelottanut, koska jokainen taho tutkittiin tarkasti, sanoo kaupunginjohtaja Jari Tolonen.

    Metsuri raivaa johtokatua syksyllä talven lumituhojen jälkeen Kuhmossa.Jarmo Nuotio / Yle

    Ostajista Infradonen tausta on julkiseen rakentamiseen sijoittaminen ja Mirova on puolestaan keskittynyt muun muassa kestävään sijoittamiseen. Suomessa ostajayhtiöt toimivat nimellä Kanerva Energia Oy. Sijoitukselle on laskettu kestoksi noin 25 vuotta.

    – Ostajat ovat pitkän linjan sijoittajia. Heiltä löytyy energialaitoksia, kouluja, moottoriteitä ja kaikkea mahdollista. Toiminta on suurta, kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kuvailee.

    Pelottaako sinua siirtohintojen nousu? Jutun lopussa voit keskustella kello 22.00 saakka.

    Teleoperaattori Elisan liikevoitto ja liikevaihto laskivat

    Teleoperaattori Elisan liikevoitto ja liikevaihto laskivat


    Teleoperaattori Elisan vertailukelpoinen liikevoitto ja liikevaihto laskivat tammi-maaliskuussa. Liikevoittoa kertyi nyt 92 miljoonaa euroa, kun viime vuonna vastaavalla jatkolla se oli 97 miljoonaa. Liikevaihto laski kymmenellä miljoonalla eurolla 440...

    Teleoperaattori Elisan vertailukelpoinen liikevoitto ja liikevaihto laskivat tammi-maaliskuussa.

    Liikevoittoa kertyi nyt 92 miljoonaa euroa, kun viime vuonna vastaavalla jatkolla se oli 97 miljoonaa. Liikevaihto laski kymmenellä miljoonalla eurolla 440 miljoonaan.

    Liikevaihtoa laski Elisan mukaan päätelaitemyynnin ja yhdysliikenteen liikevaihdon lasku sekä liiketoimintojen myynti.

    Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan mukaan Elisan kilpailukyky vahvistui silti edelleen, asiakaskokemuksen ja laadun jatkuvalla parantamisella.

    Suomalaiset vaatemerkit floppasivat vastuullisuusvertailussa

    Suomalaiset vaatemerkit floppasivat vastuullisuusvertailussa


    Suomalaiset vaateyritykset menestyivät heikosti avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa, Eettisen kaupan puolesta ry:n tekemä selvitys kertoo. Eetti ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että...

    Suomalaiset vaateyritykset menestyivät heikosti avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa, Eettisen kaupan puolesta ry:n tekemä selvitys kertoo.

    Eetti ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että kaikilla arvioinnissa mukana olleilla suomalaisfirmoilla on parantamisen varaa vastuullisuudessa ja vastuullisuudessa havaittiin lukuisia puutteita.

    – Erityisesti riskimaissa vastuullinen tuotanto edellyttää tiukkoja toimia ja mittareita työolojen parantamiseksi sekä elämiseen riittävien palkkojen varmistamiseksi. Myös ilmastovaikutusten minimoimisessa riittää tekemistä.

    Selvityksessä 23:a suomalaisyritystä vertailtiin yli 1 500:aan kansainväliseen brändiin kansainvälisen Rank a Brand -kriteeristön avulla. Vaatemerkit pisteytettiin sen mukaan, miten avoimesti ne kertoivat nettisivuillaan toimistaan vastuullisen tuotannon varmistamiseksi.

    Pääsääntöisesti suomalaisyritykset saivat vertailussa heikkoja pistemääriä. Yritysten vaisut pisteet eivät kuitenkaan välttämättä kerro siitä, että vastuullisuustyötä ei olisi tehty ollenkaan. Toinen vaihtoehto on, että vastuullisuudesta ei osattu viestiä kuluttajille, sillä tutkimuskohteena oli nimenomaan yritysten vastuullisuusviestintä.

    Yksikään suomalaisfirma ei parasta A-ryhmää, Papu menestyi parhaiten

    Vertailun parhaat pisteet sai suomalaisyrityksistä lastenvaatevalmistaja Papu Design Oy, joka päätyi ainoana B-kategoriaan. Suomalaisista brändeistä yksikään ei noussut parhaaseen A-kategoriaan.

    Seuraavina vertailussa sijoittuivat Sail&Ski sekä Vimma, jotka päätyivät C-kategoriaan. Parhaiten menestyneitä yrityksiä yhdistää se, että niiden tuotanto tapahtuu pelkästään Suomessa tai muissa matalan riskin maissa, joissa riski ihmisoikeusloukkauksiin on matala ja ympäristölainsäädäntö korkeatasoista.

    Suurin osa suomalaisyrityksistä päätyi viidestä kategoriasta kahteen alimpaan. D-kategoriaan päätyivät By Pia’s, Noom, Lindex, Marimekko, House, Mywear, Nosh ja R-Collection. Jopa 12, eli yli puolet arvioiduista suomalaisbrändeistä päätyi alimpaan E-kategoriaan. Nämä olivat Halti, Reima, Nanso, Pola, Peak Performance, Sasta, Gugguu, Luhta, Makia, Rukka, Torstai ja Your Face.

    Luhta Group on ainoa yrityksistä, joka ei vastannut Eettisen kaupan puolesta ry:n yhteydenottoihin. Kun tiedot vastuullisuudesta oli kerätty yritysten nettisivuilta, yrityksiä informoitiin tehdyistä havainnoista ja niille annettiin mahdollisuus korjata löydettyjä puutteita.

    Eetti ry on luokitellut vertailussaan suomalaisyrityksiksi myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole alun perin suomalaisia, mutta ovat siirtyneet suomalaisomistukseen yrityskauppojen myötä.

    Vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että Peak Performance ja Lindex ovat olleet arvioinnin teon aikaan suomalaisomistuksessa, ja niitä on käsitelty siksi suomalaisina. Peak Performancen omisti vertailun teon aikaan suomalainen urheiluvälinekonserni Amer Sports, Lindexin puolestaan omisti Stockmann.

    Yritysten vastuullisuuslupaukset liian usein ympäripyöreitä

    Eetti ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että tehty selvitys on täysin uusi: se tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Näin ollen, tuloksia ei voida verrata aikaisempiin vuosiin.

    Lumpeen mukaan ilahduttavaa ja yllättävääkin oli se, että yritykset suhtautuivat vastuullisuuden arviointiin pääsääntöisesti myönteisesti ja vastuullisuus koettiin usein tärkeäksi keskustelun aiheeksi.

    Hänen mukaansa yhä useampi kuluttaja kaipaa tietoa ostamiensa tuotteiden alkuperästä, mutta ongelma on usein se, että yritysten vastuullisuuslupaukset ovat liian ympäripyöreitä. Siksi kuluttajan on hankala arvioida sitä, miten vastuullisuus käytännössä toteutuu.

    – Vastuullisen yrityksen on kerrottava täsmällisesti, mitä se tekee vastuullisen tuotannon varmistamiseksi, Lumme painottaa.

    Hän perää Suomeen yritysvastuulakia, joka velvoittaisi yrityksiä tekemään arvioinnin omista ihmisoikeusvaikutuksistaan sekä raportoimaan asiasta.

    Juttua päivitetty 17.4. kello 11:45. Lisätty vertailun tehneen Eetti ry:n määritelmä siitä, miten vertailtujen yritysten suomalaisuus on määritelty.

    Lue lisää:

    Reilu kauppa ry: Suomalaisyritysten avoimuus on kasvanut, mutta vastuullisuudessa on isoja eroja

    Kaikki muotiketjut eivät aina tiedä, millaisissa oloissa vaatteita tehdään

    Katso, mitä vaatekaupat kertovat tehtaistaan riskimaissa

    Suomeen ehdotetaan jättimäistä veroremonttia: Palkasta enemmän käteen, saastuttaminen kallistuisi – samalla syntyisi valtavasti työpaikkoja

    Suomeen ehdotetaan jättimäistä veroremonttia: Palkasta enemmän käteen, saastuttaminen kallistuisi – samalla syntyisi valtavasti työpaikkoja


    Suomi voisi vahvistaa talouskasvua, synnyttää runsaasti uusia työpaikkoja ja samalla leikata ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Tämä voitaisiin saavuttaa vuoteen 2030 mennessä mylläämällä verotus perusteellisesti,...

    Suomi voisi vahvistaa talouskasvua, synnyttää runsaasti uusia työpaikkoja ja samalla leikata ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä.

    Tämä voitaisiin saavuttaa vuoteen 2030 mennessä mylläämällä verotus perusteellisesti, selviää Sitran keskiviikkona julkaisemasta selvityksestä.

    – Meillä on aikamoinen kiire saada vähennettyä päästöjä. Verotus on tehokas keino ohjata niitä, tutkimustyötä vetänyt kansantaloustieteen tohtori Saara Tamminen sanoo.

    Mikäli Suomi haluaa mitoittaa ilmastotoimensa 1,5 asteen tavoitteen mukaiselle polulle, päästöjen pitäisi pudota 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä 1990 tasolta.

    Tammisen työryhmän mukaan isolla verouudistuksella voitaisiin saavuttaa – toteutustavasta riippuen – noin neljän miljoonan tonnin, eli kymmenen prosentin, päästövähennykset 2030 mennessä.

    Se vastaisi karkeasti samaa kuin että Suomen kuorma- ja linja-autoliikenteen päästöt loppuisivat kokonaan.

    Suomessa ilmastotoimien kiristämistä on vastustettu sanomalla, että Suomesta katoavat työpaikat.

    Tutkijaryhmän mallinnusten mukaan Suomeen voisi kuitenkin syntyä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, jos päästöihin puututtaisiin verouudistuksella.

    Kuinka temppu oikein tehdään?

    Verotus on tehokas keino ohjata päästöjä, sanoo Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen.Markku Pitkänen / YlePalkasta enemmän käteen

    Sitra on ristinyt ehdotuksensa kestävän kehityksen verouudistukseksi. Sen ideana on alentaa työn sekä yritystoiminnan verotusta ja samalla rokottaa kotitalouksia ja yrityksiä saastuttamisesta.

    Muun muassa Maailmanpankki, teollisuusmaiden järjestö OECD ja Euroopan komissio suosittelevat valtioille tämänsuuntaisia veroreformeja päästöjen vähentämiseksi.

    Käytännössä muutos voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palkasta ja eläkkeestä jäisi selvästi aiempaa enemmän rahaa käteen.

    Samaan aikaan esimerkiksi perinteinen bensa- ja dieselautoilu ja kodin lämmittäminen fossiilisilla polttoaineilla tai lentäminen kallistuisivat tuntuvasti.

    Yritykset taas voisivat nähdä muutoksen esimerkiksi fossiilisen energian kallistumisena, ympäristölle haitallisten verotukien poistumisena ja EU:n päästöoikeuksien hinnan nousuna.

    Tammisen mukaan yritykset kuitenkin hyötyisivät palkkaverojen alentamisesta: Paineet palkankorotuksiin pienenisivät ja toisaalta työn tarjonta lisääntyisi.

    – Palkkakustannukset ovat tosi iso asia monelle yritykselle, myös runsaasti energiaa kuluttavissa yrityksissä verrattuna energiakuluihin, Tamminen sanoo.

    Energiaintensiivisille yrityksille nousevia ympäristöveroja voitaisiin hyvittää myös laskemalla esimerkiksi sähkön verotusta.

    Kaikissa tutkijoiden tekemissä mallinnuksissa talouskasvu ja vienti hieman vauhdittuivat perusuraltaan verouudistuksen myötä.

    Selvityksessä nostetaan esille myös lentoveron käyttöönotto.Fredrik Von Erichsen / EPAKolme pakettia päättäjien purtavaksi

    Tammisen työryhmän mukaan verouudistus voidaan toteuttaa monella tavalla. Tutkijat eivät nimeä suosikkiaan toteutustavaksi, vaan painottavat valintojen olevan poliittisten päättäjien käsissä.

    Päätöksentekoa helpottaisi osaltaan se, että reformi olisi budjettineutraali, eli valtion budjetti ei kasva eikä pienene. Julkisia palveluita ei siis tarvitse leikata verouudistuksen toteuttamiseksi.

    Tutkijat mallinsivat kolme esimerkinomaista polkua: Uudistus voitaisiin toteuttaa muuttamalla teollisuuden päästöverotusta, kotitalouksien kulutuksen verotusta tai ohjaamalla koko taloutta nykyistä tehokkaampaan materiaalien käyttöön.

    Jokainen paketti voi koostua erilaisista veronkorotusten ja -alennusten yhdistelmästä. Vaihtoehdot on tiivistetty alla olevaan grafiikkaan.

    Sitra painottaa, ettei se suosita mitään tiettyä pakettia. Verouudistuksen lopputulokset riippuisivat poliittisista valinnoista. Kaikki mallit vaatisivat vielä jatkoselvityksiä vaikutusten arvioimiseksi.Mikko Airikka | YleTuloerojen kasvu voidaan välttää

    Haittaverojen, kuten bensaveron, kiristämisen on pelätty iskevän koviten pienituloisiin.

    Tästä on nähty esimerkkejä Ranskassa, jossa presidentti Emmanuel Macronin hallinnon päätös kiristää polttoaineveroja toimi sytykkeenä keltaliivien mellakoille.

    Tammisen mukaan ilmastotoimien ei tarvitse tarkoittaa eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvua, jos kokonaisuus suunnitellaan huolellisesti ja ympäristöveroja nostetaan laaja-alaisesti.

    Pienituloisille liikkumisen tai asumisen kallistuminen voidaan esimerkiksi hyvittää korottamalla tulonsiirtoja hintatason nousun mukaisesti.

    Tulonsiirtojen ja palkkaverojen madaltamisen rahoittamiseksi käyttöön voitaisiin ottaa esimerkiksi valmistevero, joka määräytyisi kulutustuotteen elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen perusteella.

    Tämänkaltainen kulutuksen verotus olisi tavallisesta poiketen progressiivista, eli se osuisi selvityksen mukaan eniten suurituloisiin, jotka kuluttavat paljon ja aiheuttavat siten muita isommat päästöt henkeä kohden.

    Bensa- ja dieselautoilun kallistumisen vastineeksi taas voitaisiin poistaa autovero autoilta, jotka eivät tuota päästöjä kulkiessaan. Myös nykyinen käyttövoimavero poistuisi diesel-, sähkö- ja kaasuautoilta.

    Rohkea muutos pienen viilailun sijaan

    Verotusta on jo hivutettu Suomessa Sitran ehdottamaan suuntaan, mutta muutokset ovat olleet varovaisia.

    Tamminen huomauttaa, että ympäristö- ja luonnonvaraverot kattavat nyt alle seitsemän prosenttia verotuotoista, kun työnteon ja yritysten verot ovat 60–70 prosenttia veropotista.

    Kaikkiaan valtion tulot olivat vuonna 2018 noin 49 miljardia ja julkiset tulot liki sata miljardia.

    Vastavalitun eduskunnan pitäisikin uskaltaa tehdä miljardiluokan verosiirtymä pienten viilausten sijaan, jotta muutos näkyisi päästöissä ja työn tarjonnassa.

    Tammisen mukaan olennaista on, että verouudistus suunniteltaisiin huolella, vaikutukset analysoitaisiin tarkkaan etukäteen ja muutos toteutettaisiin vähitellen vuosikymmenen kuluessa.

    – Emme suosittele, että ympäristöveroja kiristettäisiin heti maksimiin, vaan niitä kiristettäisiin vähitellen. Pitäisi tehdä pitkän tähtäimen tiekartta, josta näkyy kuluttajille ja yrityksille, miten veroja tullaan muuttamaan.

    Vaalikausien yli ulottuva suurhanke pitäisi käytännössä valmistella hallitus–oppositio-rajan yli. Oma kysymyksensä on, kykenevätkö puolueet sopimaan näin isosta muutoksesta.

    Muokattu 17.4. klo 9:21: Tarkennettu kohtaa, jossa kerrotaan kulutukseen kohdistuvan valmisteveron vaikutuksesta suurituloisiin.

    Lue myös:

    Valtio niistää autoilijoilta miljardiverot, mutta liikenteen päästöt eivät laske – Tutkijat: Bensaveroihin pakko tehdä raju korotus, joiltakin autoilta autovero pois

    Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot

    Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

    5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

    Yritysjohtajien teesit uudelle hallitukselle: Lisää joustavuutta maahanmuuttoon ja paikalliseen sopimiseen

    Yritysjohtajien teesit uudelle hallitukselle: Lisää joustavuutta maahanmuuttoon ja paikalliseen sopimiseen


    Yritykset toivovat uudelta hallitukselta toimia työvoiman saatavuuden helpottamiseksi. Yle haastatteli kolme suomalaista eturivin yritysjohtajaa, jotka kertoivat millaisia asialistaa he seuraavalle hallitukselle ehdottaisivat. Marimekon ja Rovion...

    Yritykset toivovat uudelta hallitukselta toimia työvoiman saatavuuden helpottamiseksi. Yle haastatteli kolme suomalaista eturivin yritysjohtajaa, jotka kertoivat millaisia asialistaa he seuraavalle hallitukselle ehdottaisivat.

    Marimekon ja Rovion hallitusten puheenjohtaja Mika Ihamuotila, Sol Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen ja Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela toivovat uudelta hallitukselta muun muassa tarveharkinnan poistamista työperäisessä maahanmuutossa, toimia kilpailukyvyn parantamiseksi ja lisää joustoja työehdoista sopimiseen.

    "Ei enää tarveharkintaa" Juhapekka JoronenNella Nuora / Yle

    Työvoimavaltaisilla palvelualoilla pula työvoimasta on kipeä ongelma. Suomessa on jo monia yrityksiä, jotka olisivat suurissa vaikeuksissa, jos heillä ei olisi töissä suurta joukkoa maahanmuuttajia.

    Sol Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen sanoo, että keinot maahanmuuttajien työllistämisen helpottamiseksi ovat tervetulleita.

    Joronen toivoo, että työperäisen maahanmuuton byrokratiaa kevennetään. Tarveharkintaan ei tarvita virkamiesten neuvoja.

    – Itse yrittäjänä tiedän sen, että milloin me tarvitaan ja minkälaisia ihmisiä. Siihen ei tarvita virkamiehiä neuvomaan, Joronen sanoo.

    Sol Palveluiden noin 7 500 työntekijästä kolmisen tuhatta on maahanmuuttajia.

    Joronen kaipaa myös enemmän joustoa työehdoista sopimiseen. Valtakunnallinen työehtosopimus ei toimi esimerkiksi pohjoisen hiihtokeskuksissa, joissa työ on voittopuolisesti sesonkityötä.

    – Jos työnantajalla ja työntekijällä on halu tehdä jotain asiaa eri tavalla kuin mitä siitä on todettu työehtosopimuksessa, minusta siitä pitäisi pystyä sopimaan paikallisesti, Juhapekka Joronen sanoo.

    "Kiky lisäsi tuotantoa" Metsäkonevalmistaja Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela.Antti Karhunen / Yle

    Metsäkoneita valmistava Ponsse julkaisi tänään vuoden ensimmäisen osavuosituloksensa. Myynti ei tällä kertaa kasvanut analyytikoiden odotusten mukaisesti, mutta tilauskirja pullistelee lupaavasti.

    Ponssen tuotannosta suurin osa myydään ulkomaille. Vientiyrityksessä kiitelläänkin nyt väistyvän hallituksen junailemaa kilpailukykysopimusta, jonka avulla tuotanto kasvoi.

    – Se oli meille erittäin hyvä. Me teimme enemmän samalla työvoimalla, joten kilpailukykymme parani. Tuotantomme on hyvin yksinkertainen ja suoraviivainen – kun työtunteja lisätään, valmistamme enemmän koneita, Nummela sanoo.

    Nummela toivoo kikylle jatkoa.

    – Tavalla tai toisella. Mieluusti emme luovu niistä työtunneista.

    Pohjois-Savossa Vieremällä sijaitseva Ponsse työllistää noin 1 700 henkilöä, joista yli puolet työskentelee ulkomailla.

    Miten käy verotuksen?

    Yritykselle ei ole yhdentekevää, paljonko työntekijät maksavat veroja palkastaan. Matalapalkka-aloilla käteen jäävällä rahamäärällä on iso merkitys, koska varsinkin isoissa kaupungeissa on kallista asua ja elää.

    Toisaalta myös hyvin palkatuissa tehtävissä kova verotus voi nousta esteeksi palkata osaava työntekijä.

    Mika IhamuotilaNella Nuora / Yle

    Suomeen ulkomailta palkattu kovapalkkainen asiantuntija, niin sanottu avainhenkilö, voi saada neljäksi vuodeksi verohelpotuksen, koska normaali verotus viimeistään karkottaisi tänne pyrkivät.

    Marimekon suurin omistaja ja peliyhtiö Rovion hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotilatoteaa, että tuo helpotus tulisi venyttää vähintään samanmittaiseksi kuin Ruotsissa.

    – Minun kokemukseni mukaan tällä verohelpotuksella on merkitystä. Ansiotuloverotus on muualla alhaisempaa kuin Suomessa ja meidän pitää olla kilpailukykyisempiä. Ruotsissa verohelpotuksen saa muistaakseni viideksi vuodeksi, Mika Ihamuotila sanoo.

    Mika Ihamuotilan mukaan Rovion ja Marimekon kaltaisten yritysten on kyettävä houkuttelemaan asiantuntijoita ulkomailta, jos osaajia ei löydy Suomesta.

    – Mitä enemmän saamme osaajia Suomeen, sitä enemmän suomalaiset yritykset voivat kasvaa ja sitä enemmän ne voivat palkata myös suomalaisia työntekijöikseen, Ihamuotila sanoo.

    Marimekolla on noin 450 työntekijää. Roviolla heitä on vajaat neljä sataa.

    Vaalikeskusteluista puuttui realismia

    Eduskuntavaalien jälkeen suomalaisyrityksissä mietitään, millaisessa ympäristössä liiketoimintaa jatkossa tehdään.

    – Suurimman puolueen kannatus on ensimmäistä kertaa historiassa alle 20 prosenttia. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan millainen hallitus saadaan aikaan. Toki vähän mietityttää, Ponssen Nummela pohtii.

    Marimekon Mika Ihamuotila kertoo kiinnittäneensä huomion sävyyn, jolla puolueet kampanjoivat.

    – Vaalikeskustelusta jäi minulle vähän epärealistinen kuva. Suomi on saatu melko hyvään kuntoon, mutta mielestäni meillä ei ole varaa nostaa varsinkaan ansiotuloveroja – emmekä saa kasvattaa julkista taloutta ja budjettia.

    Mehiläinen kahmii itselleen työterveyspalveluita – kaupassa siirtyvät Pohjola Terveyden 19 000 asiakasta

    Mehiläinen kahmii itselleen työterveyspalveluita – kaupassa siirtyvät Pohjola Terveyden 19 000 asiakasta


    Yksityinen sotejätti Mehiläinen ostaa 19 000 asiakkaan työterveyspalvelut OP Ryhmään kuuluvalta Pohjola Terveydeltä. – Pohjola Terveyden työterveyspalveluiden kauppa tukee erinomaisesti kasvustrategiaamme, toteaa Mehiläisen...

    Yksityinen sotejätti Mehiläinen ostaa 19 000 asiakkaan työterveyspalvelut OP Ryhmään kuuluvalta Pohjola Terveydeltä.

    – Pohjola Terveyden työterveyspalveluiden kauppa tukee erinomaisesti kasvustrategiaamme, toteaa Mehiläisen Työelämäpalveluiden liiketoimintajohtaja Antti Miettinen tiedotteessa.

    Pohjola Terveyden asiakkaana on ollut 800 asiakasyritystä ja niiden 19 000 työntekijää. Kaupalla ei Mehiläisen mukaan ole vaikutuksia asiakassopimuksiin. Liiketoimintakaupan yhteydessä myös OP Ryhmän työterveyspalveluiden puitesopimus siirtyy Mehiläiselle.

    Mehiläisen on määrä ottaa työterveyspalvelut haltuunsa kesäkuun alussa. Kauppojen myötä Pohjola Terveys aloittaa 250 henkilöä koskevat yt-neuvottelut, joiden arvioidaan johtavan enintään 20 tehtävän karsimiseen.

    Mehiläinen on valmiiksi iso toimija työterveyspalveluissa. Mehiläisen Työelämäpalveluiden asiakkaana oli vuonna 2018 yli 14 000 työnantajaa ja niiden yli 390 000 henkilöä.

    OP Ryhmä keskittyy nyt tapaturmiin ja urheilijoihin

    Pohjola Terveys ilmoitti loppuvuodesta vetäytyvänsä lääkärikeskustoiminnasta. Kauppalehden mukaan Pohjola Terveys teki 6,1 miljoonan euron tappiot vuonna 2017.

    OP Vakuutuksen toimitusjohtaja ja Pohjola Terveys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Lehtilä toteaa tiedotteessa, että Pohjola Terveys keskittyy jatkossa ortopediaan sekä tapaturma-asiakkaiden ja urheilijoiden hoitoon.

    - Keskitymme Pohjola Terveyden ydinliiketoimintaan ja systemaattisesti rakennettuun erikoisosaamiseen tapaturmien hoidossa. Tarkennettu palvelutarjonta tuo kustannustehokkuutta, ja samalla haemme kasvua erityisesti urheilijoiden hoidosta, mikä tukee OP:n vakuutusliiketoimintaa, kertoo Lehtilä tiedotteessa.

    Pohjola Terveys aloitti toimintansa ortopediaan keskittyneenä yksityissairaalana vuonna 2013, ja sen toiminta on laajentunut viiden sairaalan valtakunnalliseksi verkostoksi. Sairaaloihin perustetaan urheiluklinikat tämän vuoden aikana.

    Juttua muokattu 16.4. klo 13:32: Lisätty OP Ryhmän kommentit.

    Lue lisää:

    Kova kulukuuri tuo turvaa, uskoo OP-ryhmää mylläävä Timo Ritakallio: "Heilunta on palannut markkinoille"

    Verohallinto:

    Verohallinto: "Panostaminen harmaan talouden torjuntaan on kannattanut" – talousrikollisilta saatiin pois 27 miljoonaa euroa


    42 miljoonaa euroa pimeitä palkkojaTulli pysäytti 2,2 miljoonan euron edestä tuoteväärennöksiäVerohallinto tunnisti pimeitä palkkoja noin 42 miljoonan euron edestäEläketurvakeskuksen valvonnassa löytyi 109 miljoonaa euroa vakuuttamattomia...

    42 miljoonaa euroa pimeitä palkkojaTulli pysäytti 2,2 miljoonan euron edestä tuoteväärennöksiäVerohallinto tunnisti pimeitä palkkoja noin 42 miljoonan euron edestäEläketurvakeskuksen valvonnassa löytyi 109 miljoonaa euroa vakuuttamattomia palkkoja

    Poliisi kirjasi talousrikoksissa haltuun saatua rikoshyötyä viime vuonna yhteensä noin 27,4 miljoonaa euroa, ilmenee vuoden 2018 Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatilastoista.

    Luku on yli kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin vuosina 2016 ja 2017. Yleensä vain osa rikoshyödystä saadaan takaisin. Poliisin mukaan sen haltuun saamaa rikoshyödyn määrää voidaan pitää kansainvälisesti vertaillen hyvänä.

    Verohallinnon mukaan hyvät tulokset ovat torjunnan tehostamiseen tähtäävien lakimuutosten ansiota: ne ovat edistäneet viranomaisten välistä yhteistyötä, parantaneet tiedonsaantioikeuksia ja helpottaneet valvottavien kohteiden valvontaa.

    Esimerkiksi Aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonta ja Poliisi tekivät viime vuonna yhteensä 220 yhteistarkastusta.

    – Valvontatilastot kertovat viranomaisten tehokkuudesta ja tehdyistä suoritteista. Merkittäviä parannuksia harmaan talouden torjuntaan tulee lainsäädännöstä, kertoo Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.

    Poliisin tietoon tuli vähemmän petoksia

    Poliisin tietoon tulleiden veropetosten sekä törkeiden veropetosten määrät laskivat selvästi vuonna 2018. Viime vuonna veropetokset laskivat lähes 37 prosenttia ja törkeät veropetokset noin 35 prosenttia verrattuna vuoteen 2017.

    Viime vuonna veropetoksia kirjattiin 84 ja törkeitä veropetoksia 404.

    Rikoshyödyn määrät vaihtelevat vuosittain, sillä poliisin haltuun saamaan rikoshyötyyn vaikuttaa tutkinnassa olevien rikosasioiden laatu.

    Menoja leikaten vai veroja kiristäen – Talouspolitiikasta on tulossa hallituksen jakolinja

    Menoja leikaten vai veroja kiristäen – Talouspolitiikasta on tulossa hallituksen jakolinja


    Kansanedustajan paikan saaneiden ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamien vastausten mukaan menojen karsiminen on veronkiristyksiä suositumpi tapa kohentaa valtion taloutta. Valtiovarainministeriön keväällä julkistaman arvion mukaan taloudessa on...

    Kansanedustajan paikan saaneiden ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamien vastausten mukaan menojen karsiminen on veronkiristyksiä suositumpi tapa kohentaa valtion taloutta.

    Valtiovarainministeriön keväällä julkistaman arvion mukaan taloudessa on yhä noin kahden miljardin euron verran kurottavaa.

    Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa, että kokonaisuutena leikkaustarve on jopa kasvanut.

    – Kun siihen lisätään se, että sotea ei tullut, jonka varaan laskettiin kolme miljardia, niin nythän se on itse asiassa viisi [miljardia euroa] se sopeuttamistarve, Kangasharju sanoo.

    Keinoista hän on kansanedustajien enemmistön kanssa samaa mieltä: Mieluummin menojen karsimista kuin veronkirityksiä.

    Mikko Airikka | Yle

    – Kyllä se on parempi vaihtoehto tällaisessa maassa jossa on jo kireä verotus. Taloustieteellinen tutkimus osoittaa, että mitä korkeampi on lähtötaso, sitä haitallisempia ovat lisäkiristykset verotukseen.

    Hän myös muistuttaa, että veronkiristysten haitat tulisivat esiin nopeasti.

    – Tuore tutkimus myös osoittaa, että lyhyen tähtäimen vaikutukset ovat haitallisemmat verojen kiristyksellä kuin menoleikkauksella.

    Sipilän hallitus pystyi pienentämään kestävyysvajetta. Mutta maali on samalla karannut kauemmas ja meillä on edelleen sopeuttamistarvetta, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Jari Kärkkäinen/Yle

    Kestävyysvajeen umpeenkuromisessa on kyse pitkän aikavälin toimista. Toki se on helpompaa silloin kun taloudessa menee hyvin.

    – Aivan ylivoimaisesti parasta työllisyyspolitiikkaa on se, että Suomi on kilpailukykyinen ja talouskasvu on hyvä, hän jatkaa.

    Mutta kun näkemyseroja on, millainen hallituspohja voisi nyt toimia?

    – Luulen että tällaisessa tilanteessa se ehkä helpoiten löytyisi - jos ajatellaan että demarivetoisesti lähdetään tätä hallitusta tekemään - keskustan ja demareiden välille ja sen ympärille muita puolueita.

    Punamultavaihtoehto olisi siis ainakin vaalikonevastausten perusteella toista mahdollisuutta helpompi:

    – Paljon vaikeampaa on sitten varmaan löytää yhteinen sävel kokoomuksen ja demareiden välillä, koska kokoomus haluaisi ansiotuloveroja alentaa kun taas demarit haluaisi yritysveroa kiristää ja menojakin lisätä.

    Mieluiten hän kuitenkin katsoisi, mitä annettavaa perussuomalaisilla on.

    – Minun suosikki olisi perussuomalaiset hallitukseen, koska sitten me tiedettäisiin, mitä perussuomalaisten talouspolitiikka lopulta on. Nythän me emme sitä tiedä, Kangasharju muistuttaa.

    Palkansaajien puolella kerättäisiin pahan päivän varalle

    Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen on vastauksissaan varovaisempi. Hänen mukaan nyt on oikea aika varautua tulevaan.

    – Nyt nimenomaan on se tilanne, koska talous kasvaa edelleen, työllisyys kasvaa, työttömyys vähenee. Nyt ajattelisin, että on se aika, jolloin tulee kerätä resurssia siihen, jolloin menee vähän huonommin taloudessa tai kun väestö edelleenkin vanhenee, eli nyt on se puskurien keräämisen aika.

    Vaikka vaalikamppailussa muodostuu eroja, on vaalien jälkeen tilanne aina toinen, muistuttaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

    Mutta, onnistuuko tämä, kun vaalikonevastausten mukaan keinoista ollaan hyvinkin erimielisiä?

    Mikko Airikka | Yle

    – Ajattelisin näin, että kun katsotaan vähän taaksepäin, niin ainahan vaalikamppailussa jotain eroja muodostuu, mutta vaalien jälkeen tilanne on aina toinen ja yritetään löytää sitä yhteistä näkemystä, yhteistä ohjelmaa ja varmaan aikaisemmatkin vaalit ovat toistaneet tätä samaa kaavaa.

    Mitä tulee tarvittavien toimien laajuuteen, Pylkkänen pitää valtiovarainministeriön esittämiä kahden miljardin euron sopeutustoimia suurina.

    – Mutta sitten taas täytyy muistaa, että talouskasvu voi pienentää tätä menoleikkausten tarvetta. Toisaalta sitten nämä suuret uudistukset on tekemättä. Nämä rakenneuudistukset, kuten sote-uudistus ja sotu-uudistus [sosiaaliturvan uudistus]. Eli myöskin näihin ladataan aika paljon odotuksia, niin että ne ratkaisee osan meidän ongelmista, Pylkkänen sanoo.

    Kouvola tavoittelee 20 miljoonan euron säästöjä: aloittaa työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut

    Kouvola tavoittelee 20 miljoonan euron säästöjä: aloittaa työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut


    Kouvolan kaupunki kamppailee nopeasti heikentyneen taloustilanteen parantamiseksi. Kaupunki aloittaa yt-neuvottelut, joilla se tähtää työntekijöiden määrän vähentämiseen. 100 henkilötyövuoden vähentämisen on tarkoitus tuoda neljän...

    Kouvolan kaupunki kamppailee nopeasti heikentyneen taloustilanteen parantamiseksi.

    Kaupunki aloittaa yt-neuvottelut, joilla se tähtää työntekijöiden määrän vähentämiseen. 100 henkilötyövuoden vähentämisen on tarkoitus tuoda neljän miljoonan euron säästöt ensi vuoden loppuun mennessä.

    Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että vuoden 2021 loppuun mennessä tavoitellaan vielä 60 henkilötyövuoden lisäsäästöä. Tällöin henkilöstön kustannuksista säästettäisiin yhteensä 6,5 miljoonaa euroa.

    Yt-neuvottelut aloitetaan vielä huhtikuun aikana.

    Sen sijaan veronkorotusta kaupunginhallitus ei niellyt. Ensi vuoden talousarvio laaditaan Kouvolassa nykyisellä veroprosentilla, joka on 20,75.

    Vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell esitti kunnallisveroon prosenttiyksikön korotusta. Hallitus haluaa kuitenkin ensin katsoa, miten esitetyt säästötavoitteet saavutetaan organisaatiota muuttamalla ja henkilöstöä vähentämällä sekä kaikkia muita keinoja käyttämällä.

    Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina tukun toimenpiteitä, joilla taloutta tasapainotetaan. Kouvolan tavoite on säästää noin 20 miljoonaa euroa vuositasolla.

    Lukiot, liikuntapaikat ja nuorisopalvelut käydään läpi

    Kaupunginhallitus päätti myös, että kaupungin eri toimialat laativat elokuun loppuun mennessä palveluverkkoselvitykset, joiden säästötavoite on kuusi miljoonaa euroa.

    Esimerkiksi Kouvolan lukioiden, liikuntapaikkojen, kulttuuripalveluiden sekä päiväkotien ja nuorisopalvelujen määrää ja sijaintia käydään läpi. Perusopetuksen ja uimahallien osalta palveluverkkoselvitykset ovat jo valmiina.

    Mahdollisista ensi vuonna toteutettavista lomautuksista päätetään Kouvolassa ensi syksynä, kunhan kuluvan vuoden taloustilanteesta on olemassa tarkempi kuva.

    Kouvola listaa myös myytävät ja purettavat kiinteistönsä toukokuun loppuun mennessä.

    Lisäksi avoimeksi tulevien virkojen ja tehtävien täyttäminen arvioidaan erittäin kriittisesti. Samoin ei-lakisääteisten palveluiden järjestäminen ja erilaiset avustukset.

    Talous sukelsi

    Kouvolan taloustilanne heikkeni nopeasti viime vuonna, kun kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen arvioitiin jäävän paljon ennakoitua heikommaksi.

    Maaliskuussa julkistetussa viime vuoden tilinpäätöksessä Kouvolan tulos oli 26 miljoonaa euroa alijäämäinen. Myös arvio kuluvan vuoden tuloksesta on sen verran heikko, että se söisi tähän mennessä kaupungin taseeseen kertyneen ylijäämän.

    Vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell esitteli vielä samana päivänä tiukan listan säästöehdotuksia.

    Yksi syy heikentyneeseen taloustilanteeseen oli se, että veroja kertyi viime vuodelta arvioitua vähemmän. Kouvolan kaupunki ei ole ahdingossaan yksin, sillä Kuntaliiton mukaan taloudellinen tulos painui viime vuonna negatiiviseksi lähes 200 kunnassa.

    Säästöesitys oli ensimmäisen kerran kaupunginhallituksen käsittelyssä maaliskuun lopulla, mutta päätöksentekoa siirrettiin, koska valtuustoryhmille haluttiin varata enemmän aikaa neuvotella siitä, mihin toimenpiteisiin kukin on valmis.

    Startup-yritys saa ison rahoituksen Wärtsilältä – Soletair Power tekee polttoainetta sisäilman hiilidioksidista ja parantaa samalla sisäilmaa

    Startup-yritys saa ison rahoituksen Wärtsilältä – Soletair Power tekee polttoainetta sisäilman hiilidioksidista ja parantaa samalla sisäilmaa


    Startup-yritys Soletair Power saa merkittävän rahoituksen teknologiayhtiö Wärtsilältä. Wärtsilä antaa yritykselle 500 000 euroa. Soletair Power -yhtiö on kehittänyt rakennusten ilmanvaihtoon kytkettävän laitteiston, joka tekee sisäilman...

    Startup-yritys Soletair Power saa merkittävän rahoituksen teknologiayhtiö Wärtsilältä. Wärtsilä antaa yritykselle 500 000 euroa.

    Soletair Power -yhtiö on kehittänyt rakennusten ilmanvaihtoon kytkettävän laitteiston, joka tekee sisäilman hiilidioksidista synteettistä uusiutuvaa polttoainetta.

    – Tarkoituksemme on tehdä rakennuksista hiilinieluja, toimitusjohtaja Petri Laakso sanoo.

    Käytännössä laitteisto ottaa rakennuksen ilmanvaihdosta hiilidioksidia pois. Vastaavasti sisätiloihin tai ulos voidaan työntää ilmaa, missä on vähemmän hiilidioksidia.

    Sisäilmasta otettu hiilidioksidi yhdistetään katalyyttisen synteesin avulla vetyyn, jota puolestaan valmistetaan elektrolyyserillä uusiutuvia energialähteitä käyttäen.

    Hiilidioksidia ja vetyä yhdistämällä syntyy hiilivetyjä, joita voidaan käyttää synteettisenä polttoaineena.

    – Siitä voidaan tehdä esimerkiksi maakaasua, Laakso sanoo.

    Prosessissa syntyy myös hukkalämpöä, jota voidaan käyttää esimerkiksi kiinteistön veden lämmityksessä.

    Järjestelmän pohjana on Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Soletair-tekniikka.

    Suurin arvo sisäilman laadun parantamisessa

    Laakson mukaan polttoaineiden tuottaminen ei ainakaan vielä ole rahallisesti merkittävin asia Soletair Powerin laitteen toiminnassa.

    Suurimpana hyötynä Laakso näkee rakennuksen sisäilman laadun paranemisen, kun rakennukseen johdetaan vähemmän hiilidioksidia sisältävää ilmaa.

    Tämä voi tuoda esimerkiksi yritykselle taloudellista hyötyä, kun työntekijöiden vireystaso pysyy korkealla.

    – Esimerkiksi neuvotteluhuoneessa saattaa alkaa väsyttää, kun ilman hiilidioksiditaso nousee. Tätä pyritään estämään. Pidetään sisäilma raikkaana. Ihmisten tuottavuus paranee, kun on virkeä mieli.

    Rakennuksen koosta riippuu, minkä tehoinen laite sinne asennetaan. Laite voidaan laittaa esimerkiksi pieneen merikonttiin.

    – Laite voi olla hyvin pienikin, jos puhutaan omakotitalosta, mutta tähtäämme kyllä isompiin toimistorakennuksiin.

    Wärtsilän rahoituksella vuonna 2016 perustettu Soletair Power saa liiketoiminnan vauhtiin ja pääsee pilotoimaan laitetta.

    Pilottikohteeksi on muutama vaihtoehto, joista yritys vielä keskustelee.

    – Luulen, että kesään mennessä tiedämme, minne ensimmäinen laite laitetaan.

    Wärtsilä: Soletair Power malliesimerkki eteenpäin katsovasta tutkimuksesta

    Wärtsilä pyrkii vahvistamaan osaamistaan uusiutuvan energian liiketoiminta-alueilla.

    – Sijoituksemme Soletair Powerin ratkaisuun on konkreettinen esimerkki tästä, Wärtsilän energialiiketoiminnan strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Matti Rautkivi sanoo.

    Rautkiven mukaan Soletair Powerin konsepti on tärkeä askel kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa maailmaa, jota Wärtsilä tavoittelee.

    – Soletair Power on malliesimerkki siitä, miten tehdään eteenpäin katsovaa tutkimusta, Rautkivi kertoo.

    Wärtsilä tarjoaa Soletair Powerille osaamista tuotteistamiseen sekä maailmanlaajuisen myyntiverkoston.

    Wärtsilä on aiemminkin tehnyt yhteistyötä startup-yritysten kanssa, mutta Soletair Power on ensimmäinen suora sijoitus Suomessa.

    Otsikkoa ja juttua täydennetty kauttaaltaan 15.4.2019 kello 16.06.

    Posti aloittaa kahdet yt-neuvottelut – vähennystarve 244 vakituista tehtävää

    Posti aloittaa kahdet yt-neuvottelut – vähennystarve 244 vakituista tehtävää


    Posti aloittaa yt-neuvottelut Postipalvelut-liiketoimintaryhmän tuotannon hallinnossa ja esimiestehtävissä ensi viikolla. Yt-neuvottelut koskevat 228 jakelun ja postinkäsittelyn työntekijää. Alustavan arvion mukaan henkilöstön vähentämistarve...

    Posti aloittaa yt-neuvottelut Postipalvelut-liiketoimintaryhmän tuotannon hallinnossa ja esimiestehtävissä ensi viikolla.

    Yt-neuvottelut koskevat 228 jakelun ja postinkäsittelyn työntekijää. Alustavan arvion mukaan henkilöstön vähentämistarve on enintään 120 vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä.

    Posti perustelee yt-neuvottelujen aloitusta postin määrän "rajulla vähenemisellä". Postilla on tarve alentaa kustannuksia vähintään noin 150–200 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana.

    – Tämä kustannussäästö tarvitaan jo yksin jaettavan postimäärän rajun vähenemisen takia. Supistuvan kirjevolyymin tuotot eivät enää kata nykyisen 5-päiväisen jakelun kustannuksia, postin tiedotteessa kerrotaan.

    Postin yt-neuvottelut tulevat erikoiseen aikaan, sillä edelliset yt-neuvottelut päättyivät talossa vain alle kuukausi sitten, 21. maaliskuuta. Tuolloin vähentämistarpeeksi arvioitiin alun perin 106 henkilöä ja toteutunut irtisanomisten määrä oli lopulta 59 työntekijää hallinnollisista tehtävistä.

    Myös edellisten yt-neuvottelujen aikaan irtisanomisia perusteltiin postin määrän vähentymisellä.

    Myös 21 Postin myymälää liipasimella

    Posti ilmoitti tänään myös toisista yt-neuvotteluista, jotka liittyvät yhtiön oman myymäläverkoston karsimiseen.

    Posti kertoo haluavansa uudistaa palvelupisteverkostoaan verkkokaupan kasvun ja asiakkaiden tarpeiden muutosten mukaan.

    Suunnitelmat koskevat 21 myymälää 14 paikkakunnalla.

    Paikkakunnat, joilta uhkaa lähteä Postin myymälä, ovat Helsinki, Vantaa, Espoo, Lahti, Turku, Pori, Tampere, Kouvola, Mikkeli, Lappeenranta, Lemi, Vaasa, Kuopio ja Rovaniemi.

    Suunniteltu muutos ei koske Helsingin Postitalon myymälää, Jyväskylän keskustan myymälää eikä Rovaniemen Napapiirillä sijaitsevaa myymälää.

    Muutokset tapahtuisivat tämän ja ensi vuoden aikana. Lakkautettavien myymälöiden palveluita suunnitellaan siirrettävän kumppaniyritysten hoidettavaksi.

    Alustavan arvion mukaan henkilöstön vähentämistarve olisi enintään 124 vakituista henkilöä.

    PAU tuomitsee jyrkästi Postin suunnitelmat

    Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU kertoo Postin henkilöstön ottaneen tiedon myymäläverkoston alasajosta ja esimiesten sekä toimihenkilöiden tulevista irtisanomisista järkyttyneinä vastaan.

    PAU:n tiedotteessa toimihenkilöiden valtakunnallinen pääluottamusmies Mirja Sandberg lataa Postille täyslaidallisen.

    – Postin myymäläverkoston osaavia ammattilaisia laitetaan työttömyyskortistoon ja asiakkaille kerrotaan, että palvelut paranevat. Automaatti- ja nettipalvelut, eivät koskaan korvaa ammattilaisen antamaa neuvontaa ja tukea, kun asiakkaalla on tarve löytää ratkaisu lähettämiselle.

    PAU:n mukaan valtion olisi syytä puuttua omistajana Postin johdon tekemisiin. PAU:n mukaan "peli on vihellettävä poikki viimeistään nyt tai maamme postipalvelut romutetaan lopullisesti."

    Voit keskustella artikkelista kello 22.00 asti.

    Lue lisää:

    Postimiehen työhalut katosivat kun posti trimmasi toimintaansa

    Paperipostin määrän vähentyminen johtaa lähes 60 Postin työntekijän irtisanomiseen

    Posti aloittaa yt:t – vähentämistarve on enintään 236

    Hollannin hoivaihme rantautuu Suomeen –

    Hollannin hoivaihme rantautuu Suomeen – "Hoitajamitoitus, aivan hullua!"


    Buurtzorg-malli on herättänyt maailmalla suurta ihastusta. Monet Suomenkin terveyspomot ovat matkustaneet katsastamaan Hollannin ihmettä. Vähemmän esimiehiä ja enemmän itseohjautuvuutta. Vanhuksille parempaa hoivaa – ja hoitajille parempaa...

    Buurtzorg-malli on herättänyt maailmalla suurta ihastusta. Monet Suomenkin terveyspomot ovat matkustaneet katsastamaan Hollannin ihmettä.

    Vähemmän esimiehiä ja enemmän itseohjautuvuutta.

    Vanhuksille parempaa hoivaa – ja hoitajille parempaa palkkaa.

    Myös Yle vieraili viime kesänä Hollannissa tekemässä juttua tästä Buurtzorgin mallista.

    Nyt Hollannin hoivamenestyjä aikoo laajentaa toimintaansa Suomeen. Buurtzorgin kansainvälisistä kumppanuussopimuksista vastaava johtaja John Lindström kertoo, että Suomesta on tullut paljon yhteydenottoja vuoden mittaan.

    Ylen tietojen mukaan Buurtzorgin neuvottelut yhteistyöstä Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen kanssa ovat jo loppusuoralla.

    Buurtzorgin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava päällikkö John Lindström selvittelee mallin tuomista Suomeen.Kristofer Andersson / Yle

    Buurtzorgin kotipalvelyksiköissä merkittävin ero muihin on se, ettei esimiehiä juuri tarvita. Työtä tehdään pienissä 10–12 hengen tiimeissä, joissa ei ole vetäjää. Sairaanhoitajat järjestelevät itse työnsä.

    Jos ongelmia syntyy, niitä ratkaisemaan on palkattu "valmentajia".

    Esimiesten katoaminen näkyy selvästi luvuissa: Buurtzorg työllistää 10 000 hoitajaa. He jakautuvat 850:een tiimiin, joilla on vain 15 valmentajaa.

    Lindströmin mukaan pomojen puute ei ole Buurtzorgin mallissa itseisarvo, mutta henkilöstön oman vastuunoton ajatellaan tuottavan parasta palvelua.

    – Uskomme, että hoitohenkilökunta on ammattilaisia, joihin voi luottaa. He tietävät parhaiten, miten annetaan hyvää hoitoa. Miksi palkata päälliköitä ja työnjohtajia, jotka enemmän häiritsevät kuin tukevat työntekoa?

    Kaija Laakso toivoisi, että vähän useammin tulisi käymään sama hoitaja.Kristofer Andersson / Yle”On oikeasti kivaa kun osaa”

    – Nuo sukat pannaan rollaattorin kyytiin. Otetaan sieltä ne miniän antamat sukat. Niissä on jarrut pohjassa, Kaija Laakso ohjeistaa tottuneesti.

    – Jarrut pitääkin olla, ettei liukastu, lähihoitaja Jasmiini Eskola myötäilee.

    Puolen tunnin kuluessa pitää vielä antaa lääkkeet ja tipauttaa silmätipat. Paikkojakin pitää vähän järjestellä, vaikka Laakson asunto siisti onkin.

    Eskolan työ on itsenäistä. Hän tekee työtä järvenpääläisessä kotihoidon tiimissä, jossa ei ole vetäjää.

    Järjestelmä muistuttaa monessa suhteessa Buurtzorgin mallia. Tiimissä on 8–12 henkilöä, heistä kaksi on sairaanhoitajia ja loput lähihoitajia.

    – On kiva tehdä työtä, kun ei tarvitse koko ajan pyytää apua, vaan pystyy itse tekemään asiakkaan asiat kokonaisvaltaisesti, vaikka ei olekaan sairaanhoitaja, Eskola sanoo.

    Aiemmin tiimin vetäjänä oli sairaanhoitaja, mutta nyt hänkin keskittyy hoitotyöhön. Eskolan mukaan tavoitteena on, että tiimissä kaikki lähihoitajat osaavat kaikkea.

    – Olen yrittänyt sanoa muillekin, että on oikeasti kivaa kun osaa.

    Jasmiini Eskola on työskennellyt lähihoitajana 8 vuotta. Hänelle itsenäinen työ sopii.Kristofer Andersson / Yle

    Järvenpään kotihoidossa alkoi itseohjautuvien yksiköiden kokeilu loppuvuodesta 2017.

    Kotona asumista tukevien palvelujen päällikön Johanna Sinkkosen mukaan hoitajat aloittivat kokeilun mielellään.

    – Kotihoitajan työ on itsenäistä, joten hoitajilla oli hyvät valmiudet oman työn johtamiseen.

    Sinkkosen mukaan ristiriitoja on vähän, kun kaikkien on otettava vastuuta ja puhuttava keskenään ajoissa.

    Ongelmiakin oli. Esimerkiksi yksi tiimi pyrki kehittämään kokouskäytäntöjään, mutta se ei ollutkaan eduksi kokonaisuudelle. Asiakaskäynnit viivästyivät.

    – Opimme, että raamien pitää olla selkeät. Kaikkien pitää tietää, mistä he saavat päättää.

    Sinkkonen korostaa, että vanhojen tapojen muuttaminen on hidasta.

    ”Tytöt ja pojat pitävät mummosta hyvää huolta”

    Järvenpään kotihoidossa asiakkaille on määritelty hoitokäyntien kestot. Niissä rajoissa Jasmiini Eskola ja muut tiimiläiset voivat suunnitella työtään.

    – Emme esimerkiksi vie asiakkaita suihkuun aamuisin, koska silloin on eniten käyntejä. Suihkutukset hoidetaan päivällä, Eskola kertoo.

    Työvuorotkin suunnitellaan itse. Lisäksi on tiimikokouksia, joita kukin vetää vuorollaan.

    Kaija Laakso on tyytyväinen saamaansa apuun.

    – Nämä tytöt ja pojat pitävät mummosta hyvää huolta.

    Sitä Laakso harmittelee, että ovella on turhan usein eri henkilö. Sijaisia tarvitaan yhä usein, tietää myös Jasmiini Eskola.

    – Kunhan meitä olisi muutama enemmän, sitten tämä sujuisi hyvin.

    Buurtzorgin menestystarina on innoittanut Suomen kuntia omiin kokeiluihin. Järvenpään lisäksi ainakin Helsingissä, Tampereella ja Sipoossa on kotihoidon itseohjautuvan tiimityön kokeiluja.

    Ylelle kerrotaan, että kaikki työntekijät eivät välttämättä ole mallista innoissaan. Osa on mieluummin huolehtimatta hallinnollisista asioista ja haluaa esimieheltä selvät vastaukset.

    Sairaanhoitaja Jos de Blok perusti kollegoidensa kanssa Buurtzorg-säätiön vuonna 2006. Sasha Silvala / YleNaapuriapu uuteen kunniaan

    Buurzorg tarkoittaa vapaasti käännettynä naapuriapua. Nimi tulee siitä, että Hollannissa hoitotiimi saattaa ottaa naapuruston mukaan seuraamaan, miten vanhus pärjää kotonaan.

    Tämä ei välttämättä ole kopioitavissa Suomeen. Ja eroja on muitakin.

    Hollannin Buurtzorgin tiimeissä kaikki ovat sairaanhoitajia, mutta Suomessa kodeissa käyvät yleensä lähihoitajat.

    Lisäksi Hollannissa kaikki terveyspalvelut ovat yksityisiä. Terveydenhoito katetaan vakuutuksilla eikä veroilla kuten Suomessa.

    Jos de Blok ehti työskennellä sairaanhoitaja pitkään ennen Buurtzorgin perustamista.Sasha Silvala / Yle

    Sairaanhoitaja Jos de Blok perusti muutaman kollegansa kanssa Buurtzorgin vuonna 2006. Perustajat olivat tyytymättömiä työhönsä ja kotihoidon laatuun.

    Tänään Buurtzorg on kuin franchising-yritys, joka myy säädeltyä palvelupakettiaan. Toimintaa on jo 24 maassa.

    – Parhaimmillaan syntyy verkosto, jossa jaetaan oppeja keskenään, johtaja John Lindstöm sanoo.

    Yhteistyö Buurtzorgin kanssa lähtee usein muutostarpeesta tai kriisistä, esimerkiksi vaikeudesta rekrytoida hoitajia. Lindströmin mukaan säätiö valikoi kuitenkin yhteistyökumppaninsa tarkkaan.

    – Malli ei ole avoin kaikille. Täytyy olla yhteinen arvopohja ja näkemys siitä, miten hoito järjestetään.

    Buurtzorg toimii myös Lindströmin kotimaassa Ruotsissa. Siitä Lindström puhuu hiukan harmistuneesti. Mallista ei saada siellä kaikkia tehoja irti.

    Ruotsissa kunnilla on yksityisiä ja julkisia palveluita ja erillisiä tietojärjestelmiä. Kotisairaanhoito ja kotihoito ovat erillään. Pirstaleisuus haittaa mallin levittämistä.

    – Suomessa on varmaan sama tilanne.

    Buurtzorgin pääkonttori löytyy pienestä Almelon kaupungista Hollannista.Sasha Silvala / Yle0,7 hoitajaa – aivan hullua!

    Miltä buurzorgilaisesta kuulostaa Suomen vanhustenhoidossa keskusteluun noussut sitova hoitajamitoitus, jossa yhtä laitoshoidossa olevaa vanhusta kohti pitäisi olla 0,7 hoitajaa?

    – Täysin hullua! Lindström sanoo.

    Lindströmin mukaan hoidossa pitäisi pyrkiä aivan toiseen suuntaan.

    Niin kotihoivassa kuin laitoshoivassakin ongelmia yritetään liiaksi ratkaista lisäämällä sääntöjä, hallintoa ja kontrollia. Lopulta hoitohenkilökunnalle jää Lindströmin mukaan yhä vähemmän aikaa hoitotyöhönsä.

    Hoivassa on tutkittava ihmisten tarpeita.

    Suihku ei ole vain suihku

    Buurtzorg maksaa Hollannissa sairaanhoitajille keskimääräistä parempaa palkkaa, joten työntekijöitä on helppo löytää. Hollantilaisen konsulttilaskelman mukaan asiakaskäynnit ovat lyhyempiä kuin muilla alan toimijoilla – siitä huolimatta hoitoon haluaisi paljon useampi kuin voidaan ottaa.

    Säätiömallilla toimiva Buurtzorg ei tavoittele voittoa. Tuotot investoidaan toimintaan.

    Lindströmin mukaan tehokkuus perustuu siihen, että alussa asiakkaan tarpeet selvitetään laajasti, ei vain terveydentilaa. Toinen etu on koulutettu erikoistunut henkilökunta.

    – Kun sairaanhoitaja vie ihmisen suihkuun, se ei ole vain suihkussa käynti. Samalla hän voi havaita ajoissa ongelman, kuten liian vähäisen ravinnon saannin. Ongelmaan päästään puuttumaan nopeasti.

    Lue myös:

    Vanhukset saavat kotonaan niin tehokasta hoitoa, että yrityksestä tuli jo liiankin suosittu – Löytyykö kotihoivan ihme Hollannista?

    Työpaikan tehottomin osa saattaa olla oma pomosi – Suomen parhaina työpaikkoina pidetään yrityksiä, joissa ei ole esimiehiä

    Tutkimus: Siirtyminen uusiutuvaan energiaan on mahdollista, turvallista ja edullisempaa kuin fossiiliset ja ydinvoima

    Tutkimus: Siirtyminen uusiutuvaan energiaan on mahdollista, turvallista ja edullisempaa kuin fossiiliset ja ydinvoima


    Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja saksalaisen Energy Watch Groupin (EWG) tutkimusprojektin mukaan maailmanlaajuinen siirtyminen uusiutuvaan energiaan on paitsi mahdollista niin myös turvallista ja edullisempaa kuin fossiilisiin...

    Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja saksalaisen Energy Watch Groupin (EWG) tutkimusprojektin mukaan maailmanlaajuinen siirtyminen uusiutuvaan energiaan on paitsi mahdollista niin myös turvallista ja edullisempaa kuin fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan nojaava energiajärjestelmä.

    Uusiutuvien energiamuotojen ja energian varastoinnin nopea kehitys tekee tutkimuksen mukaan mahdolliseksi hiilidioksidipäästöjen nollaamisen jopa ennen vuotta 2050, siis aiemmin kuin ennen on ajateltu.

    Koko raportti on luettavissa englanniksi täältä.

    Tutkimus on ensimmäinen, jossa tuodaan esiin kustannustehokas, kaikki sektorit kattava, maailmanlaajuinen polku kohti 1,5 asteen tavoitetta, jossa ei tarvita myöskään niin sanottua CCS-teknologiaa eli päästöjen poistamista ilmakehästä teknologian avulla.

    Siirtymä voidaan uusien tutkimustulosten mukaan maksaa fossiilisista polttoaineista irtautumisesta syntyvillä säästöillä.

    Muutos koskee tutkimuksessa kaikkia sektoreita, niin energiantuotantoa, lämmitystä, liikennettä kuin juoma- ja kasteluveden tuotantoa merivedestä, mikä kuluttaa paljon sähköä kuivissa maissa.

    Vuonna 2050 maailman energiasta 69 prosenttia tulisi aurinkovoimasta, 18 prosenttia tuulivoimasta, kolme prosenttia vesivoimasta ja kuusi prosenttia bioenergiasta, tutkimus linjaa.

    Fossiilisia polttoaineita ei mallinnuksen mukaan tarvittaisi tuolloin lainkaan, eikä myöskään ydinvoimaa eikä hiilidioksidin talteenottoa.

    Käytännössä aurinkovoimaa pitäisi olla asennettuna 63 400 gigawattia ja tuulivoimaa 8 000 gigawattia ympäri maailman vuoteen 2050 mennessä.

    Autot, lentokoneet ja laivat kulkisivat tällöin hiilineutraaleilla, synteettisillä polttoaineilla, joita valmistettaisiin tehtaissa vedystä ja hiilidioksidista.

    Aurinkopaneeleita Afganistanissa.Muhammad Sadiq / EPAMaailman ensimmäinen tuntitason mallinnus

    Mallinnuksessa maailman energiantuotannon murros on simuloitu ja siihen on lisätty paikalliset saatavilla olevat uusiutuvan energian mahdollisuudet. Tutkimuksessa on mallinnettu maailman energian tuotanto ja kulutus tuntitasolla, viiden vuoden jaksoissa, 2015–2050 välillä.

    Sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää olla tasapainossa, vaikka ei tuule eikä aurinko paista. Siksi tuntikohtainen mallinnus on tärkeää, jotta tiedetään miten sähköä olisi riittävästi saatavilla koko ajan.

    Kokonaan uusiutuvaan energiaan siirtyminen vaatii tutkimuksen mukaan massiivista sähköistymistä kaikilla energiasektoreilla.

    Tutkimusta on tehnyt 14 maailman huippuluokan energiamurroksen tutkijaa, ja sen vetäjänä on ollut saksalainen Christian Breyer. Breyer toimii aurinkotalouden professorina LUT-yliopistossa Lappeenrannassa.

    Tulokset perustuvat yli neljän vuoden tutkimukseen, datan keräämiseen ja tekniseen mallinnukseen.

    Poliittinen tahto ratkaisee

    Tutkijoiden mukaan energiamurros ei ole kiinni tekniikasta tai taloudellisuudesta, vaan poliittisesta tahdosta.

    EWG ja LUT lupaavat myös, että mallinnuksen ja siihen liittyvän valtavan tietomassan perusteella tutkijat pystyvät kehittämään selkeät suuntaviivat kaikille maailman maille, miten siirtyä uusiutuviin energialähteisiin.

    – Tutkimus näyttää, että kaikki maat voivat ja niiden pitäisi nopeuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteuttamista. Siirtymä 100-prosenttisesti puhtaisiin, uusiutuviin energialähteisiin on hyvin realistinen jo nyt, koska teknologiat ovat saatavilla, Breyer sanoo tiedotteessa.

    – Siirtymä uusiutuviin energialähteisiin maailmanlaajuisesti ei ole vain mahdollista, mutta myös taloudellisesti järkevää, sanoo professori, energia-, liikenne- ja ympäristöosaston johtaja Claudia Kemfert Saksan taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

    Lue myös:

    Professori: Bensiini- ja dieselautoihin voisi tankata synteettistä polttoainetta 2030 – Neste: Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu

    Fortumin suunnitelma Norjassa: Hiilidioksidi napataan talteen voimalaitoksen piipusta ja haudataan merenpohjaan

    Tutkijat: Auringosta ja tuulesta halvin energiamuoto

    Tutkijaryhmä lyö laskelmat pöytään – Suomeen rakennettava yli 100 000 aurinkovoimalaa 2050 mennessä

    Mäntyluodon telakka etsii jättikauppoja maailmalta – telakkaa työllistää nyt yhteistyö Meyerin Turun telakan kanssa

    Mäntyluodon telakka etsii jättikauppoja maailmalta – telakkaa työllistää nyt yhteistyö Meyerin Turun telakan kanssa


    Porin Mäntyluodossa puhaltaa hyinen pohjoistuuli. Kylmä ilmavirtaus ei haittaa, kun toimitusjohtaja Manu Grönlund esittelee Pori Offshore Constructionin tuotannosta viimeksi valmistuneita teräsrakenteita. Pihalla makaa kaksi risteilyohjuksen...

    Porin Mäntyluodossa puhaltaa hyinen pohjoistuuli. Kylmä ilmavirtaus ei haittaa, kun toimitusjohtaja Manu Grönlund esittelee Pori Offshore Constructionin tuotannosta viimeksi valmistuneita teräsrakenteita.

    Pihalla makaa kaksi risteilyohjuksen näköistä, noin 25-metristä tolppaa. Toinen on väriltään vihreä ja toinen oranssi. Oulun uuden meriväylän kahdeksan merimerkkiä, yhteensä noin 1,5 miljoonaa kiloa terästä kuljetetaan Mäntyluodosta proomulla Perämerelle vielä kuluvan kevään aikana.

    – Meillä on nyt tällaisia hiukan konepajatyyppisiä töitä, muun muassa merimerkkien paaluja, jotka ovat tässä keväällä loppusuoralla. Ja sitten meillä on myöskin laivalohkon osavalmistusta.

    Toimitusjohtaja Manu Grönlund esittelee juuri valmistuneita massiivisia merimerkkejä.Jari Pelkonen / Yle

    Hetkinen, hetkinen. Laivalohkon osavalmistusta? Tieto särähtää toimittajan korvaan. Onko tämä jokin uusi avaus Mäntyluodon telakalla?

    – Näinkin voidaan sanoa. Emme ole tästä kertoneet vielä kenellekään. Juuri varmistin Meyerin telakalta, että saamme tästä kertoa julkisesti, Grönlund toteaa.

    Halusimme tietoisesti kokeilla miten laivan osien valmistaminen onnistuu. Manu Grönlund Laivalohkojen valmistus on rankasti kilpailtu

    Pori Offshore Constructions on kaikessa hiljaisuudessa ryhtynyt yhteistyöhön Meyerin Turun telakan kanssa. Loistoristeilijöistä pursuava tilauskirja poikii siis alihankintatilauksia myös länsirannikon muille telakoille.

    Mäntyluodossa tilanne on vähintään poikkeuksellinen, sillä laivalohkon osia Porissa ei ole valmistettu miesmuistiin.

    – Edellisestä tämäntyyppisestä tilauksesta on pitkä aika ja nyt on ollut hyvä kehittymisen käyrä. Halusimme tietoisesti kokeilla, miten laivanosien valmistaminen onnistuu.

    Laivalohkon osat valmistetaan Porissa ja kuljetetaan rekoilla Turkuun, missä ne kasataan lohkoiksi. Helposta yhteistyöstä ei ole kysymys, sillä laivalohkojen osavalmistus on äärimmäisen tiukalle kilpailtu kokonaisuus.

    – Meidän alkupään kapasiteettimme työllistyy tästä tilauksesta nyt aika mukavasti. Olemme tämän työn osalta kehittyneet itsekin ja saatu kehitettyä myös valmistusmenetelmiä. Sopii erittäin hyvin yrityksemme strategiaan tasata tilauspiikkejä.

    Mäntyluodon telakalla on nyt 150 henkeä töissä. 50 ihmistä on vielä lomautettuna.Jari Pelkonen / Yle50 edelleen lomautettuna

    Mäntyluodon telakan isäntä vaihtui viime kesänä, kun neljä henkilöä telakan johdosta ilmoitti ostaneensa telakan. Ranskalaisen Technipin alla telakan aktiivisten työntekijöiden määrä painui noin 60:een. Pori Offshore Constructions on onnistunut kutsumaan ison osan lomautetuista työntekijöistä takaisin. Nyt telakan vahvuus on 150 henkilöä. Edelleen noin 50 työntekijää on lomautettuna.

    – Meillä on nyt todella paljon tarjouksia valmistelussa. Tarkoitus on saada mahdollisimman paljon sellaista työtä taloon, että saadaan loputkin kutsuttua töihin, Manu Grönlund sanoo.

    Toimitusjohtaja matkustelee aktiivisesti maailmalla etsimässä uusia urakoita Poriin. Seuraavaksi hän on lähdössä liikematkalle Moskovaan.

    – Venäjällä kauppaa tehdään mielestäni ennen kaikkea henkilösuhteilla. Nyt minua kutsutaan siellä jo etunimellä. Tulkitsen sen hyväksi asiaksi, Grönlund kertoo.

    Mäntyluodon telakan vahva historia tunnetaan

    Grönlundin mukaan Mäntyluodon telakan värikäs historia ja maine tunnetaan ympäri maailmaa. Technipin aika ei ole porilaistelakalle menneisyyden raskas haamu, vaan pikemminkin kultareunainen muisto. POC on suomalainen pk-yritys, jolla on monikansallisen konsernin kokemus ja toimintatavat.

    – Yleensä kysytään, ovatko samat ihmiset vielä paikalla. Kun vastaan, että kyllä ovat, se on selvästi oikea vastaus, Grönlund kehaisee.

    Mäntyluodon telakalta valmistuneiden projektien kuvat koristavat neuvotteluhuoneen seinää. Toimitusjohtaja Manu Grönlundin mukaan ne kertovat telakan vahvasta menneisyydestä.Jari Pelkonen / Yle

    POC:n yksi strategian kulmakivi on toimitusvarmuus. Porilaista osaamista pyritään markkinoimaan sillä, että tilattu tuote toimitetaan juuri niin kuin on sovittu. Onnistumisia on jo saavutettu.

    Jatkotilaus paineastioista Norjaan

    Yhtiö sai viime syksynä vaativan paineastiatilauksen Norjaan Outoteciltä. Ensimmäinen halkaisijaltaan 7,5-metrinen ja 25 metriä korkea, haponkestävästä duplex-teräksestä valmistettu säiliö matkasi Norjaan alkuvuonna. Toimituksen jälkeen telakka sai Outoteciltä samanlaisia reaktoritilauksia vielä kaksi lisää.

    Suuret offshore-erikoisteräsrakenteet ovat POC:n ydintä. Tässä tehdään merimerkin rungon hiiletystä.Jari Pelkonen / Yle

    Grönlundin mukaan pienet projektit ovat pitäneet tähän asti telakkaa pystyssä. Suurten spar-lauttojen eli kelluvien öljynporauslauttojen kaltaisia jättiurakoita ei kuitenkaan ole kokonaan unohdettu, vaikka öljyalan investoinnit ovat olleet viime vuosina vähissä.

    – Erikoisteräsrakenteet offshore-teollisuudelle kaikissa muodoissaan ovat työpöydällä. Ihan kaikesta ei voi vielä puhua. Pyrimme muuttamaan tilauskantaa niin, etteivät tilaukset olisi pelkästään isoja projekteja.

    Tällä hetkellä POC:n tilauskirjaan on kirjoitettu projekteja noin 6 miljoonan euron arvosta. Yhtiö tavoittelee liikevaihdon kaksinkertaistamista tänä vuonna.

    – Koko talon yhteinen tavoite on päästä kiinni yhteen yli 30 miljoonan euron projektiin.

    POC:n laatujohtamisjärjestelmät ja turvallisuus auditoitiin onnistuneesti alkuvuodesta.Jari Pelkonen / YleKatseet tuulivoimassa

    Uudet jättitilaukset eivät välttämättä tule enää öljynporauslautoilta, vaan mukaan on tullut uusiutuvan energian investoinnit. Grönlundin mukaan tämä näkyy siinä, että öljy- ja kaasualan tapahtumissa jopa kaikkein paatuneimmatkin öljy-yhtiöiden edustajat avaavat puheensa vihreällä näkökulmalla.

    Mäntyluodon telakan katse on kiinnittynyt muun muassa merituulivoimaan, josta sillä on jo jonkin verran kokemusta muun muassa Porin Tahkoluodon edustan merituulipuiston jäänkestävistä perustuksista.

    – Me panostamme juuri kelluviin ja painovoimaisiin tuulivoimalajalustoihin. Esimerkiksi Norjassa kaikki mittarit näyttävät, että tulevina vuosina investoidaan valtavia summia offshore-tuulivoimaan.

    Lähimaksulla voi nyt maksaa ostoksia 50 euroon saakka – mutta joillain maksupäätteillä muutos voi näkyä vasta viikkojen päästä

    Lähimaksulla voi nyt maksaa ostoksia 50 euroon saakka – mutta joillain maksupäätteillä muutos voi näkyä vasta viikkojen päästä


    Lähimaksulla voi tästä päivästä alkaen maksaa useiden pankkien korteilla suurimmillaan 50 euron hintaisia ostoksia, kun aiemmin lähimaksun yläraja on ollut 25 euroa. Finanssiala ry:n mukaan lähimaksun rajaa nostavat tänään pankeista Danske...

    Lähimaksulla voi tästä päivästä alkaen maksaa useiden pankkien korteilla suurimmillaan 50 euron hintaisia ostoksia, kun aiemmin lähimaksun yläraja on ollut 25 euroa.

    Finanssiala ry:n mukaan lähimaksun rajaa nostavat tänään pankeista Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, Oma Säästöpankki, OP Ryhmä, POP Pankki ja S-Pankki. Säästöpankeilla muutos tapahtuu maanantaina ja Aktialla huhtikuun aikana.

    Miten muutos näkyy tavalliselle asiakkaalle? Kysyimme asiaa Finanssiala ry:n johtavalta asiantuntijalta Kirsi Kleppiltä.

    Kuinka nopeasti kaupassa voi maksaa ostoksensa lähimaksulla 50 euroon saakka?

    Vaikka pankit ovat rajaansa nostaneet, ei muutos välttämättä näy heti kaupan kassalla. Nykyistä suuremmat lähimaksutapahtumat kaupoissa tulevat mahdolliseksi maksupäätteiden päivityksen myötä.

    Kleppin tietojen mukaan päivitykset alkavat huhtikuun puolivälissä. Osa kauppojen maksupäätteistä päivittyy automaattisesti, kun taas osa edellyttää manuaalisia toimenpiteitä.

    Vielä viikkojen päästäkin voi siis tulla vastaan tilanne, jossa lähimaksun raja maksupäätteessä on edelleen 25 euroa, jos päivitys puuttuu. Klepp toteaa, että erilaisia päivitettäviä maksupäätteitä ja -järjestelmiä on laaja kirjo.

    Näkeekö asiakas maksupäätteeltä, hyväksyykö se jo uuden rajan?

    Lähimaksuraja ei näy päätteeltä ulospäin, joten ennen maksua ei voi nähdä, onko rajaa jo nostettu. Liikkeet voivat tosin kertoa tilanteesta esimerkiksi paperilapuilla, joita toisinaan näkee esimerkiksi jos lähimaksu ei ole käytössä, tai maksutavoissa on jotain muuta poikkeavaa.

    Miten muutos vaikuttaa pankkikortin turvalliseen käyttöön?

    Lähimaksu on jopa tavanomaista korttimaksua turvallisempaa, sillä ulkopuolisella ei ole mahdollisuutta urkkia tunnuslukua. Aika ajoin kortinkäyttäjän on syötettävä kortti maksupäätteeseen ja annettava tunnusluku. Näin varmistutaan siitä, että kortti on oikeissa käsissä.

    Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

    Onko kansainvälisesti huomattu väärinkäytöksen riskejä?

    Lähimaksamisen rajan nostamisen ei ole huomattu tuoneen lisää väärinkäytöksiä. Useissa maissa lähimaksurajaa on nostettu jo aikaisemmin tai nostetaan lähitulevaisuudessa.

    Esimerkiksi Tanskassa yläraja on 350 kruunua eli noin 47 euroa. Ranskassa raja on nostettu 20 eurosta 30 euroon ja Saksassa 25 eurosta 50 euroon.

    Voisiko varas viedä lähimaksukortilta huomaamatta rahaa vaikka väentungoksessa?

    Kortin lukuetäisyys on lyhyt. Päätteen on oltava lähes kiinni kortissa, ja kortti on pidettävä hetken aikaa päätteen lähellä.

    Kleppin mukaan rahat saadakseen maksupäätteen haltijalla tulee lisäksi olla sopimus korttitapahtumien vastaanottamiseksi ja tili pankissa tapahtumien hyvitystä varten. Pankki tunnistaa asiakkaat ja tietää, kenelle rahat ovat päätyneet.

    Samoilla linjoilla väärinkäytösten vähäisestä riskistä on Nordea.

    – Tiedossamme ei ole yhtään sellaista tapausta, jossa kortin tiedot olisi kopioitu julkisuudessakin esitetyillä laiteilla korttipetosten tekemiseksi. Maksutapahtuman yhteydessä ei tarvitse syöttää PIN-koodia, mikä vähentää tapauksia, joissa PIN-koodia yritetään urkkia olan yli, totesi Nordean korteista vastaava johtaja Valtteri Korhonen äskettäin pankin tiedotteessa.

    Miksi ylärajan nostoon on päädytty?

    Finanssialan mukaan monet kuluttajat ovat toivoneet, että maksun rajaa voitaisiin nostaa. Sama toive on myös kaupan alalla. Uusi aikaisempaa korkeampi raja tuo parempaa käytettävyyttä sekä kuluttajille että kaupalle.

    Kaupassa keskiosto on ollut noin 25 euroa ja polttoaineita ostaessa noin 45 euroa. Finanssialan tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista käyttää lähimaksua.

    Klepp muistuttaa, että kortin käytössä on joka tapauksessa oltava aina huolellinen. Maksukortteihin on suhtauduttava kuin käteiseen, ne on säilytettävä huolellisesti ja muistettava, että jos kortti hukkuu, joku voi käyttää sitä maksamiseen.

    Kortin hukkumisesta pitääkin ilmoittaa viipymättä pankkiin. Lisäksi korttiin liitettyä tiliä kannattaa seurata sinne kuulumattomien tapahtumien varalta, Klepp muistuttaa.

    Lisää aiheesta:

    Pankkikortti korvaa käteisen lapsillakin: kortti hankitaan yhä nuoremmille, kun vanhempien lompakoista ei käteistä enää juuri löydy

    Ruotsissa käteisen käymättömyys voi olla jo normaalia – Helsingissä kahvilaketjun testi käteisettömyydestä oli asiakkaille liikaa

    Digitreenit: Lähimaksaminen yleistyy vauhdilla – joko sinä käytät sitä?

    Valtion kaivosalan yhtiö teki miljoonatappion Raahen kariutuneesta sulattohankkeesta

    Valtion kaivosalan yhtiö teki miljoonatappion Raahen kariutuneesta sulattohankkeesta


    Valtion kaivosalan sijoituksia hoitava yhtiö Suomen Malmijalostus ilmoittaa tekevänsä 11 miljoonan euron alaskirjauksen konkurssiin menneestä Ferrovan-yhtiöstä, joka oli suunnitellut Raaheen vanadiinia tuottavaa tehdasta. Ferrovan oli asetettu...

    Valtion kaivosalan sijoituksia hoitava yhtiö Suomen Malmijalostus ilmoittaa tekevänsä 11 miljoonan euron alaskirjauksen konkurssiin menneestä Ferrovan-yhtiöstä, joka oli suunnitellut Raaheen vanadiinia tuottavaa tehdasta. Ferrovan oli asetettu maaliskuun lopulla selvitystilaan.

    Suomen Malmijalostus kertoo tiedotteessaan, että yhtiön konkreettinen tappio hankkeessa on 3,1 miljoonaa euroa.

    Raahen tehdashanke on ollut käynnissä jo vuodesta 2011 ja Suomen Malmijalostus teki siihen 4,5 miljoonan euron sijoituksen lokakuussa. Tehtaan rakentamisen edellyttämää rahoitusta ei kuitenkaan saatu järjestymään.

    Tarkoitus oli perustaa Raaheen tehdas, joka olisi tuottanut teräs- ja kemianteollisuudessa käytettävää vanadiinia SSAB:n terästuotannosta syntyvästä kuonasta. Tehtaalle piti syntyä noin sata työpaikkaa ja se oli tarkoitus saada käyttöön ensi vuoden loppuun mennessä.

    Suomen Malmijalostus toimi aiemmin nimellä Terrafame Group, mutta vaihtoi nimeään viime vuonna. Suomen Malmijalostus ei ollut mukana omistajana Ferrovanissa, mutta sillä on yhtiöltä vaihtovelkakirjasaatavia. Valtaosa summasta perustuu Suomen Teollisuussijoituksen tekemiin sijoituksiin, jotka siirrettiin Suomen Malmijalostukselle viime syksynä.

    Ferrovan-yhtiön nimi oli aiemmin Mustavaaran Kaivos.

    Lue lisää:

    Kaleva: Mustavaaran Kaivos Oy hylkäsi nimensä – yhtiö keskittyy Raahen va­na­dii­ni­teh­taa­seen

    Raahen Seutu: Ferrovanilla syntyvä suuri jätekasa merenrannassa saattaa lisätä Raahen pölyjä

    Mustavaaran kaivos sai ympäristöluvan

    Yt-neuvotteluja, varmuusvarastoja ja jatkuvaa epävarmuutta – 3 suomalaisyhtiötä kamppailee vääjäämätöntä Brexitiä vastaan omilla keinoillaan

    Yt-neuvotteluja, varmuusvarastoja ja jatkuvaa epävarmuutta – 3 suomalaisyhtiötä kamppailee vääjäämätöntä Brexitiä vastaan omilla keinoillaan


    Huhtikuun alussa teräsyhtiö Ovako aloitti Imatran tehtaallaan yt-neuvottelut. Erikoisteräksen kysyntä on vähentynyt – yhtenä syynä siihen on brittien lähestyvä EU-ero. Henkilöstö- ja viestintäjohtaja Klaus Enwaldin mukaan kevätkaudella on...

    Huhtikuun alussa teräsyhtiö Ovako aloitti Imatran tehtaallaan yt-neuvottelut. Erikoisteräksen kysyntä on vähentynyt – yhtenä syynä siihen on brittien lähestyvä EU-ero.

    Henkilöstö- ja viestintäjohtaja Klaus Enwaldin mukaan kevätkaudella on ollut nähtävissä kysynnän hiljenemistä. Hän ei uskalla lähteä arvioimaan, kuinka suuri vaikutus Brexitillä on tilanteeseen.

    – Varmaankin asiakkaat ovat nyt odottavalla kannalla ja yrittävät reagoida sen mukaan, mitkä lopulliset ratkaisut sitten ovat, Enwald sanoo.

    Epävarmuus jatkuu, kun lopullisia päätöksiä ei tullut, Ovakon henkilöstö- ja viestintäjohtaja Klaus Enwald sanoo.Emma Pietarila/Yle

    Osalla tuotealueista kysyntää on Enwaldin mukaan paljon, siksi tilanne ei ole kriittinen. Odotettavissa olevien lomautusten lisäksi Ovakon tehtaalla on kuitenkin tehty jo muitakin toimenpiteitä, kuten siirrytty neljästä vuorosta kolmeen vuoroon.

    Viime yönä Brexitin takaraja siirrettiin ensi lauantaista noin puolen vuoden päähän, eli lokakuun loppuun. Yle kysyi kolmesta suomalaisyhtiöstä, miten Brexitin uhka heihin vaikuttaa – ja voidaanko nyt huokaista helpotuksesta?

    Terästehtaan johdosta todetaan, ettei puolen vuoden aikalisällä ole juuri vaikutusta.

    – Sitä on hyvin vaikea arvioida. Epävarmuus jatkuu, kun lopullisia päätöksiä ei tullut, Klaus Enwald sanoo.

    Ovakon tehtaalla Imatralla työskentelee noin 600 henkilöä.Mikko Savolainen/Yle“Varastoyrittäjänä tekisin nyt kovaa tulosta”

    Pakkausyhtiö Wipakin johtajat ovat olleet Brexitin vuoksi kiireisiä. Wihuri-konserniin kuuluvalla yhtiöllä on tehdas Britanniassa.

    – Painamme ja leikkaamme Walesissa muovikalvoja, joita myymme pääasiassa elintarviketeollisuudelle, Wipakin toimialajohtaja Karri Koskela kertoo.

    Raaka-aine tehtaalle tuodaan esimerkiksi Suomen Nastolasta. Brexitin uhatessa Wipak on joutunut varautumaan siihen, että tehtaan raaka-ainehuoltoon tulee ongelmia.

    – Normaalitilanteessa varastoimme raaka-ainetta Britanniassa noin kahden viikon tarpeisiin. Tällä hetkellä olemme sopineet asiakkaiden kanssa jopa kahdeksan viikon varastoinnista, Koskela kertoo.

    Wipak on kasvattanut varastojaan Britanniassa. "Koko maa varustautuu siihen, että toimituksiin tulee häiriöitä", Karri Koskela sanoo.Wipak

    Varastotilasta on Britanniassa pulaa. Wipakin varastoja on Koskelan mukaan jouduttu "ripottelemaan" useaan paikkaan.

    – Se on arkipäivän toiminnan kannalta kallista ja hankalaa, hän sanoo.

    – Koko maa varustautuu siihen, että toimituksiin tulee häiriöitä. Varastoyrittäjänä tekisi nyt Britanniassa varmasti kovaa tulosta.

    Viime yönä sovitulla lisäajalla ei ole Koskelan mukaan suurta vaikutusta.

    – Se rauhoittaa tilannetta. EU, Britannia ja yritykset saavat enemmän aikaa valmistautua.

    S-ryhmä on valmistautunut brexitiin kesästä 2016 lähtien.Esa Syväkuru / YleLuopuuko S-ketju brittituotteista?

    Siitä lähtien kun britit päättivät lähteä EU:sta, S-ryhmä on keskutellut tavarantoimittajiensa kanssa päätöksen vaikutuksista.

    S-ketju myy esimerkiksi kauppajätti Tescon tuotteita.

    – Tescon osalta katsomme, mitä tuotteita voidaan ohjata muualta EU:n alueelta suoraan Suomeen, hankintajohtaja Jari Simolin sanoo.

    – Brittiläinen elintarviketeollisuus miettii nyt sitä, kannattaako niiden valmistaa tuotteita Britteinsaarilla vai manner-Euroopassa.

    Myös päivittäistavarajätti varautuu brexitiin varastoimalla.

    – Viime aikoina olemme nostaneet varastotasoja, koska tilanne tuntuu vaihtuvan päivä päivältä. Tavaraa on varattu jopa kuukausien tarpeisiin – riippuen tuotteista ja niiden säilyvyydestä, Simolin sanoo.

    Toistaiseksi S-ryhmä ei ole joutunut lopettamaan brittituotteiden myyntiä. Tilanne voi kuitenkin muuttua.

    – Tässä vaiheessa emme ole joutuneet luopumaan mistään. Joudumme arvioimaan uudestaan, kun tiedämme, syntyykö Britannian ja EU:n välille tulliliitto vai käytetäänkö yleisiä WTO:n tulleja. Lokakuulle on tässä vielä aikaa, Jari Simolin sanoo.

    Lokakuu...

    Voivatko yritykset todella henkäistä nyt helpotuksesta, kun Brexitin uhka on siirtynyt puolen vuoden päähän?

    Eivät voi.

    Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo VuoriToni Määttä / YleBrexit voi koittaa lähes koska tahansa

    Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori on torstaiaamun ajan tehnyt tulkintoja siitä, mitä Brysselissä oikein sovittiin.

    Yritysten ja poliitikkojen kammoamaan kovaan Brexitiin on hänen mukaansa ainakin kolme eri polkua.

    EU antoi Britannialle lokakuun loppuun asti aikaa hyväksyä erosopimuksen. Jos se ei sitä tee, sopimukseton Brexit astuu voimaan.Ennen lokakuuta Britannian on kuitenkin järjestettävä eurovaalit, muutoin kova Brexit toteutuu jo kesäkuun alussa.Kolmanneksi, Britannia voi itse milloin tahansa ilmoittaa, että se eroaa ilman sopimusta.

    – Tulkitsen niin, että jos britit päättävät erota ensi viikolla, kova Brexit tapahtuu jo toukokuun alussa, Vuori kuvaa.

    – Viime yön päätöksistä ja jatkoajasta riippumatta kaikki kriisivalmius on pidettävä yllä.

    Moni sivustaseuraaja on Brexit-vääntöön väsynyt. Kannattaako brittien lähtöä taas viivyttää – eikö laastarikin irtoa parhaiten kertarepäisyllä?

    – Monilla alkaa olla kiintiö täynnä brittien sisäpolitiikkaa, Vuori myöntää.

    – Kun keskustelen italialaisten ja ranskalaisten kanssa, he sanovat että työnnetään ne pois – lopetetaan venkoilu. Kovasta Brexitistä jäisi kuitenkin poliittisia traumoja.

    Vuoren mukaan lastari voidaan poistaa kertarepäisyllä. Mutta haavan täytyy myös parantua.

    – Siksi olen yrityselämän edustajana valmis hyväksymään tämän. Ja aina jää se optio, että Brexit peruuntuu.

    Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.YleSuomi ja Iso-Britannia

    Suomen vienti Britanniaan on pitkälti paperi- ja metsäteollisuuden sekä kemianteollisuuden välituotteita. Tuonti Britanniasta sen sijaan on valmiita autoja, koneita, laitteita ja elintarvikkeita.

    Kauppakamarin mukaan suomalaisilla yhtiöillä on Britanniassa 200 tytäryhtiötä – ja niissä noin 12 000 työntekijää.

    Toisaalta brittiyhtiöillä on Suomessa noin 300 yhtiötä – ja 20 000 työntekijää.

    Epävarmuus on myrkkyä

    Norden pääekonomisti Tuuli Koivu on Vuoren kanssa samaa mieltä. Epävarmuus on liiketoiminnalle myrkkyä – mutta sitä kannattaa sietää, koska brexit olisi pahempi.

    – Se voisi olla viimeinen niitti, joka ajaisi euroalueen lähelle taantumaa.

    Koivun mukaan EU-johtajat ymmärtävät tämän – eikä kukaan halunnut olla se, joka työnsi britit ulos ilman sopimusta.

    – Mutta tottahan se on, että nyt ei ole taaskaan ratkaistu yhtään mitään. Kovan eron mahdollisuus on edessä taas lokakuussa.

    Tuuli Koivun mukaan moni yhtiö on investointisuunnitelmiensa kanssa odottavalla kannalla niin Brexitin kuin kauppasotienkin vuoksi. Yritykset siirtävät investointipäätöksiä tuonnemmaksi, koska ne eivät tiedä liiketoiminnan olosuhteita tai miten tavaravirrat jatkossa liikkuvat.

    – Ilmassa on paljon epävarmuutta, ja se näkyy yritysten investoinneissa sekä kotitalouksien ostopäätöksissä, Koivu kuvaa.

    Eläkeyhtiö Ilmarinen aloittaa yt-neuvottelut – 90 työpaikkaa vaarassa

    Eläkeyhtiö Ilmarinen aloittaa yt-neuvottelut – 90 työpaikkaa vaarassa


    Eläkeyhtiö Ilmarinen aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on koko henkilöstä eli 685 ihmistä. Alustavan arvion mukaan enintään noin 90 tehtävää voisi muuttua olennaisesti tai lakata. Ilmarisen mukaan on kuitenkin mahdollista,...

    Eläkeyhtiö Ilmarinen aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on koko henkilöstä eli 685 ihmistä. Alustavan arvion mukaan enintään noin 90 tehtävää voisi muuttua olennaisesti tai lakata.

    Ilmarisen mukaan on kuitenkin mahdollista, että henkilöstövähennykset jäävät pienemmiksi, koska samaan aikaan saattaa avautua useita kymmeniä uusia tai muuttuneita tehtäviä.

    Ilmarisen toimitusjohtajan Jouko Pölösen mukaan muutoksen tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta tuomalla päätöksenteko lähemmäksi asiakasta.

    – Haluamme madaltaa hierarkiaa, tehostaa päätöksentekoa ja parantaa yhteistyötä sekä sisäisesti että asiakkaidemme kanssa. Samalla tämä tarkoittaa myös tehokkaampaa toimintaa, Pölönensanoo tiedotteessa.

    Lue lisää:

    Eläkeyhtiöiden Ilmarisen ja Varman sijoitustuotot putosivat miinukselle