Yle Uutiset | Varkaus | Tuoreimmat uutiset

    "Poistin ryhmät, turha loukkaantua" – lukijat listasivat 10 vinkkiä, joilla pikaviestien sarjatulitus loppuu


    "Viestitulva on valtava, ja se on ahdistanut minua jo pidemmän aikaa. Kuitenkin tuntuu epäkohteliaalta olla vastaamatta, mutta aina ei vain yksinkertaisesti jaksa. Olen todella väsynyt WhatsAppissa käytävään keskusteluun, sillä sitä on ympäri...

    "Viestitulva on valtava, ja se on ahdistanut minua jo pidemmän aikaa. Kuitenkin tuntuu epäkohteliaalta olla vastaamatta, mutta aina ei vain yksinkertaisesti jaksa. Olen todella väsynyt WhatsAppissa käytävään keskusteluun, sillä sitä on ympäri kellon ja odotetaan, että osallistun, vaikka en todellakaan aina haluaisi. "

    Näin luonnehtii 23-vuotias nimimerkki Informaatioähkyssä, joka kertoo kuuluvansa useisiin ryhmäkeskusteluihin niin koulussa kuin perhepiirissä.

    Viimeviikkoisessa verkkojoukkoistuksessa kysyimme, millaisiin pikaviestittelyryhmiin lukijamme kuuluvat ja miten he hallitsevat ryhmäkeskustelujensa viestitulvaa. Saimme 190 vastausta. Vastaajat ovat 15–76-vuotiaita.

    Jatkuvasti kilkattavat ryhmäkeskustelut stressaavat isoa joukkoa. Paras lääke viestiähkyyn on lukijoidemme mukaan hiljentää keskustelut. Tässä jutussa lainattuja vastauksia on tiivistetty.

    Jopa tuhansia viestejä päivittäin

    Pikaviestittelyryhmiä luodaan niin työelämän, opiskelujen kuin ihmissuhteiden tarpeisiin. Joillakin viestien määrä pysyy maltillisena, mutta yllättävän monen puhelin kilahtaa tai välähtää viestin merkiksi jopa satoja ja tuhansia kertoja päivässä:

    "Minulla on useita kymmeniä kansainvälisiä ryhmiä Hangoutsissa ja Telegrammissa. Viestejä tulee keskimäärin 4000 päivässä." CTHU, 41

    "Viestejä tulee 300-500. Jätän niitä lukematta ja vain selailen." ketsuppikuppi, 18

    Pikaviestittelyryhmiä perustetaan matalalla kynnyksellä. Puhelin saattaa rallattaa viesteistä satoja kertoja päivässä.Toni Pitkänen / Yle

    Nimimerkki Lemmings, 36, kertoo, että viestejä tulee vähintään viiden minuutin välein.

    – Apua, kuulostaa aika hurjalta, sanoo Jyväskylän yliopiston viestinnän professori Anu Sivunen.

    Sivunen tutkii tavoitettavuutta erityisesti työelämässä. Hän vertaa ryhmäviestittelyä hälyisään kahvilaan tai torinkulmaan, jossa ihminen yrittää käydä montaa keskustelua yhtäaikaa.

    – Hyvä kysymys on, miten ihmisten huomio jakautuu viesti-ilmoitusten keskellä. Näytölle tulevat ilmoitukset keskeyttävät usein myös kasvokkain tapahtuvan vuorovakutuksen, Sivunen muistuttaa.

    "Pää kiehuu yli" viestisotkun keskellä

    Ei siis ole ihme, että monen mielestä pikaviestittely häiritsee esimerkiksi työntekoa ja koulutehtäviin keskittymistä. Moni on jo pohtinut viestittelyn rajoittamista:

    "Hirveän rasittavia, ahdistavia ja aina läsnäolevia nämä ryhmät. Helpompaa olisi ilman." Viestit ahdistaa, 39

    "Tiedän, että päässäni kiehuisi yli, ellen todella tarkkaan harkitsisi kaiken mahdollisen some-sisällön osalta, haluanko nähdä tätä ja jos haluan, niin milloin." Taipale, 32

    Ei kukaan normaali ihminen pidä ilmoituksia päällä missään ryhmäkeskustelussa. Elkkus, 20

    Pikaviestittelyryhmiä luodaan matalalla kynnyksellä hyvin erilaisiin tarpeisiin. Näin lukijat kertovat meille ryhmistä, joihin he kuuluvat:

    "Lasten harrastusryhmät, mm. jääkiekko, jääkiekon peliryhmä, jääkiekon kirppis, jääkiekon kuljetus, VPK, työn teatteri, työn jumpparyhmä, perheryhmä, pari eri sukuryhmää, äiti-sisko-ryhmä, äiti-sisko-täti-ryhmä, lapsuuden kaverit, äiti-ryhmä. Lisäksi monia tapauskohtaisia: synttäri-, rippijuhla-, mökkiretkiryhmät, joissa suunnitellaan tapahtumaa, lahjoja ym." jonnar, 48

    "Naapurin kissa kyläilee meillä. Kissaa varten on perustettu keskusteluryhmä." Kissanystävä, 36

    "Asun kommuunissa, ja meilläkin on käytössä kaksi eri Telegram-ryhmää: yleinen, johon usein vierailevat kaveritkin saavat liittyä ja Vakavien Asioiden Kanava esim. siivousvuoroista tai raha-asioista sopimista varten." Hilla, 29

    Sivusen mukaan eri ryhmien normit vaikuttavat siihen, miten mielekkäänä viestittely koetaan.

    – Esimerkiksi se, miten nopeasti pitää vastata, voi lisätä stressiä tietotulvasta. Toisaalta stressin kokemus vähenee, jos viestittely on vain taustalla oleva asia. Sen avulla saa tietoa toisista, mutta viesteihin ei ole pakko vastata, Sivunen sanoo.

    Sivusen mukaan ryhmissä roikkumisen taustalla voi olla myös niin kutsuttu FOMO-ilmiö. Lyhenne viittaa englannin kielen sanoihin fear of missing out ja tarkoittaa pelkoa siitä, että jää jostain paitsi.

    Apua, kuulostaa aika hurjalta. professori Anu Sivunen

    Osa kuitenkin tekee rohkean ratkaisun ja jättäytyy ryhmistä pois:

    "Lopetin vuodenvaihteessa kaikkiin ryhmiin kuulumisen, koska koin stressaavana sen, että puhelimen sovelluskuvakkeessa oli jatkuvasti uusien viestien ilmoituksia, vaikka äänet olivat pois. Lisäksi koin stressaavana, että viesteihin olisi odotettiin reagointia. Tämä teki hankalaksi sen, että ryhmiä ei olisi seurannut koko aikaa. Sanoin vaan kylmästi yksi päivä kaikille, että poistin kaikki ryhmät, turha loukkaantua. Sukulaisryhmissä oli silti pientä loukkaantumista." Nainen 39

    "Kyllästyin siihen jatkuvaan piippaamiseen ja siihen, että kun tavataan oikeasti, niin ei olekaan mitään kuulumisia kerrottavana. Kaikki on viestitelty reaaliajassa. Hylkäsin älypuhelimen ja ostin sellaisen johon voi lähettää vain sms-viestejä. " epä-älypuhelimen omistaja, 31

    Älypuhelinsukupolvi puolestaan pitää viestitulvaa normaalina asiana, joka on tätä aikaa ja johon on tarjolla helppo ratkaisu:

    "En tiedä ketään ikäistäni, joka ei olisi mykistänyt ryhmiä. Välillä turhauttaa, kun vanhemmat ihmiset vauhkoavat tällaisista asioista. Jopa huvittaa, että tästä piti tehdä artikkeli, koska ei kukaan normaali ihminen pidä ilmoituksia päällä missään ryhmäkeskustelussa." Elkkus, 20

    Työn ja vapaa-ajan raja häilyy

    Moni vastaaja kertoi, että viestittelyissä harvoin on mitään niin tärkeää, että niitä pitäisi aktiivisesti seurata. Pikaviestittelyryhmiä luodaan kuitenkin myös työn ja luottamustoimien ympärille, jolloin oletuksena on, että osallistujat seuraavat keskustelua.

    Ryhmiä perustetaan myös työn ja opiskelujen ympärille. Toni Pitkänen / Yle

    Muutama vastaaja piti pikaviestittelyryhmiä hyvinä keinoina pysyä kärryillä työasioista. Iso enemmistö kuitenkin korosti, että jatkuva tavoitettavuus on ahdistavaa.

    "Turhia viestejä tulee joka päivä kymmenittäin. Viestejä ei kehtaa jättää lukematta, kun sitäkin jotkut kyttäävät. Kerran viikossa jollain on jotain tähdellistä asiaa. Tavoitettavuudesta on tullut riesa, ei etu." äkäinen setämies, 44

    Professori Anu Sivunen kuvaa ilmiötä autonomian paradoksina. Nykypäivän tietointensiivisessä työssä meillä ihmisillä on mahdollisuus itse suunnitella ja tehdä työtämme niin kuin haluamme, mutta sen myötä me joudumme olemaan tavoitettavissa jatkuvasti.

    – Se on ikään kuin autonomian hinta. Itse asiassa ihmiset ovat todella liimautuneita puhelimeen, koska eivät ole tekemisissä kasvokkain. Samaa voi ajatella vapaa-ajan suhteista. Teknologia mahdollistaa yhteydenpidon, kun ei muutoin ole mahdollista olla tekemisissä. On tärkeää olla jatkuvasti saavutettavissa, Sivunen luonnehtii.

    Aina työpaikan pikaviestittelyryhmissä ei pitäydytä työasioissa:

    "Olen ainoa, joka ei kuulu firman aluekonttorin Whatsapp-ryhmään. Ei kiinnosta illanviettojen ja kännisekoilujen raportointi. " epsome, ikää sopivasti

    Naapurin kissa kyläilee meillä. Kissaa varten on perustettu keskusteluryhmä. Kissanystävä, 36

    Sivunen pitää tärkeänä, että erityisesti työpaikan viestittelyryhmissä sovitaan selkeistä säännöistä. Tärkeää on miettiä esimerkiksi, milloin viestejä saa lähettää, mistä aihepiireistä ja miten nopeasti niihin pitää reagoida.

    Aina säännöt eivät ole selkeitä. Näin nimimerkki Tapani, 26, pohdiskelee työpaikkojen pikaviestittelyä:

    "Siitä on vähän ristiriitaisia tunteita, että miten hyvin ihmiset ymmärtävät vapaa-ajan arvokkuuden. Siitä ei onneksi tule juuri koskaan sanomista, jos jättää työviesteihin vastaamisen seuraavaan työpäivään, mutta välillä taas pomoporras lähettelee tärkeitä viestejä selkeästi työajan ulkopuolella. Tämä on huono juttu kahdesta syystä: jotain tärkeää voi hukkua viestien massaan, jos sitä ei heti lue. Toinen syy on se, että mielestäni johtajien tulisi omilla viestittelyn ajankohdillaan ohjata toimintaa siihen suuntaan, että töitä tehdään työajalla ja vapaa on vapaata. Samaten se, että pomoportaan suusta usein kaikkien kuullen tulee kehuja siitä, että joku yksittäinen työntekijä niin hienosti hoitaa asiakkaiden tarpeita kellon ympäri nopealla reagoinnillaan. Mielestäni tämä on erittäin väärä sanoma, luo muillekin sellaista oloa, että on oltava jatkuvassa päivystysvalmiudessa." Tapani, 26

    Aseta omat rajasi: lukijoiden 10 vinkkiä

    Vain harva vastaaja kertoo, että ryhmissä on sovittu suoranaisia pelisääntöjä. Jos sääntöjä on sovittu, ykkösnyrkkisääntö on "ei spämmiä".

    19-vuotias nimimerkki Matti kertoo vastaanottavansa tavallisena päivänä jopa tuhat viestiä erilaisista luottamustoimi-, harrastus- ja opintoryhmistä. Ryhmissä on sovittu joitakin yhteisiä sääntöjä:

    "Virallisissa ryhmissä voidaan esimerkiksi sopia, milloin viestejä voidaan lähettää. Eräässä hallituksessa vaihdoimme jopa sovellusta Slackiin, jotta tärkeät viestit olisi löydettävissä helpommin ja jotta öisin ei tulisi ilmoituksia uusista viesteistä. "

    "Ei spämmiä", on ryhmien ykkössääntö.AOP

    Osa vastaajista kirjoittaa, että säännöille olisi kyllä tarvetta. Osa taas korostaa, että vastuu on jokaisella itsellään:

    "Miksi sääntöjä pitäisi sopia ryhmän kesken?! Olen aikuinen ihminen, ja vastaan itse somenkäytöstäni sen sijaan, että odotan muiden huolehtivan, koska voivat lähettää minulle viestejä." Somemummo, 37

    "Mielestäni ei ole oikein, että jonkun teknisen kyvyttömyyden takia toiset joutuvat pohtimaan omaa viestintäänsä. Nykypäivänä oman saavutettavuutensa hallinta on tehty niin helposti, että on oma syy jos herää öisin viesteihin tai kännykkä värisee jatkuvasti." N, 24

    Vastaajilla on kuitenkin hyviä vinkkejä siihen, miten omaa viestiähkyä voi välttää. Kokosimme niistä vinkkilistan:

    Poista viesti-ilmoitukset käytöstä. Näin puhelin ei vilku ja kilkata jatkuvasti.Aseta puhelimeen yöajaksi automaattinen Älä häiritse -tila, jolloin viestit eivät tule läpi. Voit myös asettaa puhelimen lentotilaan.Poista viestittelysovellukset aloitusnäytöltä ja vie ne puhelimeesi pidemmän polun taakse. Näin et päädy selailemaan viestejä puolivahingossa.Aseta omat rajasi. Älä vastaa viesteihin iltayhdeksän jälkeen. Älä lue vapaa-ajan viestejä työpäivän aikana. Älä lue työviestejä vapaa-ajalla.Tee selväksi myös muille ryhmän jäsenille, ettet ole tavoitettavissa jatkuvasti. Kerro, miten sinut voi tavoittaa hätätilanteessa.Keskustele ryhmässä, voisitteko siirtää työhön ja luottamustoimiin liittyvät keskustelut pois niistä sovelluksista, jotka ovat käytössäsi myös vapaa-ajalla (esimerkiksi WhatsAppista Slackiin). Sopikaa, miten usein luottamustoimiin ja työhön liittyvät viestit pitää katsoa.Jos ryhmä on alun perin perustettu tärkeään tarkoitukseen, sopikaa, ettei ryhmään saa spämmätä mitään turhaa. Tärkeä tieto hukkuu helposti hymiöiden, meemien, linkkien ja ääniviestien keskelle.Jos tärkeässä ryhmässä viestitellään monesta tärkeästä asiasta, hajauttakaa ryhmä pienempiin ryhmiin, jotka pitäytyvät tiukasti aiheessa.Käyttäkää pingaus-toimintoa. Sen avulla voit osoittaa isossakin keskustelussa yksittäisen viestin tietylle henkilöllle.Jätä ne ryhmät, joihin et halua kuulua. Kerro ryhmässä, miksi et halua ryhmässä ja miten sinut tarvittaessa tavoittaa.
    Kuopio rakentaa sata kilometriä tyhjää putkea maan alle tulevaisuuden 5G:tä varten – asiantuntija kiittää, sillä valokuitua on Suomessa liian vähän

    Kuopio rakentaa sata kilometriä tyhjää putkea maan alle tulevaisuuden 5G:tä varten – asiantuntija kiittää, sillä valokuitua on Suomessa liian vähän


    Uuden sukupolven 5G-aika on alkamaisillaan. Tulevaisuuden mobiiliverkkoyhteyksien rakentaminen on teleoperaattoreiden heiniä, mutta myös julkisen puolen on varauduttava uuteen aikakauteen. 5G-yhteydet tarvitsevat nimittäin tuekseen kattavia...

    Uuden sukupolven 5G-aika on alkamaisillaan. Tulevaisuuden mobiiliverkkoyhteyksien rakentaminen on teleoperaattoreiden heiniä, mutta myös julkisen puolen on varauduttava uuteen aikakauteen.

    5G-yhteydet tarvitsevat nimittäin tuekseen kattavia valokuituyhteyksiä, mikä tarkoittaa jatkossa merkittäviä panostuksia valokuituverkostoon.

    Suunnittelu- ja konsulttitoimisto Sitowisen kaupunki-infran vanhempi asiantuntija Jere Metsävuo pitää valokuidun määrää Suomessa "huolestuttavan alhaisena". Tulevaisuuden iso kysymys on, kenen vastuulle Suomen tietoliikenneverkkojen rakentaminen kuuluu.

    – Olemme maailman huipputasolla mobiiliteknolgiassa, käytämme maailman eniten mobiilidataa ja meillä on hyvät operaattorit, jotka tarjoavat sen edullisesti. Lähitulevaisuus tulee kuitenkin vaatimaan lankaa maan alle. Valokuitu- ja sähköinfraa tarvitaan enemmän, jos tieto halutaan saada kulkemaan entistä nopeammin, Metsävuo korostaa.

    100 kilometriä mikroputkiverkostoa

    Joissakin suomalaiskaupungeissa on jo herätty vastaamaan tulevaisuuden yhteyksien tarpeisiin.

    Näin tehdään esimerkiksi Kuopiossa, jonne on rakentumassa uusi Savilahden kaupunginosa. Muiden rakennustöiden yhteydessä kaupungin alle asennetaan yhteensä sadan kilometrin matkalta mikroputkea eli putkea, jonka sisällä on tyhjiä, pienempiä putkia.

    Näin mikroputkiverkosto rakentuu Savilahteen Kuopion kaupungin suunnitelmien mukaan.Kuopion kaupunki.

    Ajatuksena on, että tulevaisuudessa Savilahden alla risteilevään putkistoon voidaan katuja avaamatta puhaltaa valokuitua. Kuitu puolestaan vie yhteyksiä esimerkiksi tulevaisuuden 5G-tukiasemille.

    – Käytännössä ne toimijat, jotka tulevaisuudessa tarvitsevat putkiyhteyksiä, vuokraavat meiltä tätä putkitilaa, kaavailee Kuopion kaupungin teknologiapäällikkö Jarmo Voutilainen.

    Voutilainen kertoo mikroputkiverkoston rakentamisen olevan merkittävä investointi, joka toivottavasti vähentää myös tulevaisuuden kaivuutöitä alueella.

    – Toivon mukaan olemme osanneet luoda yhteydet juuri oikeisiin paikkoihin. Katsomme tätä projektia 20-30 vuoden aikahorisontilla. Näyttäisi siltä, että kuitutekniikkaa käytetään pitkälle tulevaisuuteen, Voutilainen pohtii.

    Mikroputkiverkosto rakentuu putkesta, jonka sisällä on tyhjiä pienempiä putkia. Kuopion kaupunki kaavailee vuokraavansa putkitilaa tulevaisuudessa esimerkiksi operaattoreille.Toni Pitkänen / Yle

    Kaupunki-infran asiantuntija Jere Metsävuo pitää mikroputkilla varautumista hyvänä peliliikkeenä Kuopion Savilahden kaltaisissa, suunnitteilla ja rakenteilla olevissa kaupunginosissa.

    – Se on järkevää ennakoimista siitä, mitä viiden tai kymmen vuoden päästä voi tapahtua. Silloin ei ehkä tarvitse avata uudelleen niitä kaikkia katuja, Metsävuo pohtii.

    Metsävuo on jo pitkään tehnyt kaupunkien kanssa yhteistyötä erityisesti infrasuunnittelun parissa. Hänen mukaansa nykykaupungit haluavat olla smartteja ja edistää digitaalisia palvelujaan.

    Digitaalisuus ei kuitenkaan toteudu ilman toimivaa tietoliikenneverkkoa. Metsävuo pitää tärkeänä, että kaupungit entistä strategisemmin suunnittelevat tulevaisuuden tietoliikenneverkkojaan.

    – Jos verkkojen suunnittelu pysyy markkinajohtoisesti operaattoreilla, niin kaupungin rooli on vain myöntää lupia. Aktiivisempi osallisuus vaatii sitä, että kaupunki suunnittele tietoliikenneverkkoja yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tämä muutos on hiljalleen heräämässä kaupungeissa, Metsävuo kertoo.

    Tiheä 5G vaatii tukiasemia muutamien kymmenien metrien välein

    Pelkällä valokuidulla langattomat 5G-yhteydet eivät kuitenkaan synny.

    Taajuudet ovat polttoaine, jota niin 3G-, 4G- kuin tulevaisuuden 5G-verkot käyttävät.

    Niin luonnehtii viestintäneuvos Kaisa Laitinen. Taajuudet ovat myös arvokas ja rajallinen luonnonvara, jonka päällä liikenne- ja viestintäministeriö istuu. Valtioneuvosto päättää miten, kenelle ja minkälaisin ehdoin taajuuksia myönnetään.

    Tukiasemalta lähtevä tieto ei jaksa pinkaista yhtä kauaksi kuin matalammilla taajuuksilla.

    Ministeriö huutokauppasi viime syksynä ensimmäiset 5G-mobiiliverkolle soveltuvat, niin kutsutut 3,5 gigahertsin taajuudet. Tarjouskilvan voittivat Dna, Elisa ja Telia. Operaattoreiden ensimmäiset 5G-verkot ovat jo pystyssä, ja ne rakentuvat nykyisten mobiiliverkkojen rinnalle.

    Kun tieto liikkuu mobiiliverkossa, se lähtee tukiasemalta aallon muodossa. Taajuus määrittää, miten pitkä aallonpituus on. Mitä korkeampi taajuus, sitä viiveettömämmin isot tietomäärät liikkuvat.

    Korkeilla taajuuksilla on kuitenkin myös nurja puolensa. Tulevaisuuden viiveetön 5G rakentuu 26 gigahertsin taajuuksille, joilla myös aallonpituus on pieni.

    Korkealla taajuudella lähetystehon on oltava alhainen, jotta altistuminen radiotaajuiselle säteilylle pysyy vähäisenä (Säteilyturvakeskus).

    Sen vuoksi 26 gigahertsin taajuudella tietoa ei voida lähettää samalla voimakkuudella kuin vaikkapa 3,5 gigahertsin taajuudella. Käytännössä se tarkoittaa, että tukiasemalta lähtevä tieto ei jaksa pinkaista yhtä kauaksi kuin matalammilla taajuuksilla.

    Siksi korkean taajuuden 5G vaatii paljon tukiasemia. Yhteydet tukiasemille puolestaan syntyvät valokuidun avulla.

    Ensimmäiset 26 gigahertsin taajuudella toimivat mobiiliverkot alkavat rakentua aikaisintaan ensi vuonna. Villeimpien skenaarioiden mukaan tulevaisuuden tietoliikenneyhteydet voivat mahdollistaa esimerkiksi ilman kuljettajaa kulkevat linja-autot ja sairaaloissa etänä tehtävät leikkaukset.

    Telian asiantuntija Janne Koistisen mukaan verkkoja rakennetaan monipuolisesti kasvavan tietoliikenteen tarpeisiin. Teknologia on hyödyksi teollisuuskohteissa, joissa datan kerääminen auttaa tehostamaan tuotantoa. Kuluttajapuolella 5G:n avulla rakennetaan kodin kiinteitä yhteyksiä.

    – Kolmas kehityskohde on perinteinen kännykkämaailma eli mukana kuljetettavat laitteet, jotka ovat yhteydessä internetiin enemmän ja vähemmän jatkuvasti, Koistinen kertoo.

    5G ei yksinään ratkaise maaseudun tietoliikenneyhteyksiä

    Ensimmäisiä 5G-taajuuksia kaupatessaan valtio ei asettanut verkoille rakentamisvelvoitteita. Viestintäneuvos Kaisa Laitinen perustelee päätöstä verkon rakentamisen kalleudella.

    – Olemme lähteneet siitä, että verkko rakentuu markkinaehtoisesti eli kysynnän mukaan ensin suuriin kaupunkeihin ja siitä pääväylille. Uuden sukupolven mobiiliverkossa on niin kutsuttu muna vai kana -ongelma. Vielä ei tiedetä, mihin kaikkiin tulevaisuuden palveluihin huippunopeita yhteyksiä tarvitaan, Laitinen pohtii.

    Korkeakapasiteettisen 5G-verkon tukiasemien tiuha tarve ja kattavien valokuituyhteyksien puute asettavat haasteensa maaseutujen 5G-yhteyksien luomiselle. Kuitenkin esimerkiksi älykäs maatalous tai tulevaisuuden maaseutumatkailu saattaisivat hyötyä uuden sukupolven yhteyksistä.

    5G-yhteyksiä rakentava DNA kertoo kuitenkin rakentavansa verkkoa valtakunnallista peittoa silmällä pitäen. Operaattorin toiveissa on, että yhteyksiä voitaisiin viritellä haja-asutusalueille jo vuosina 2020-2021.

    – Meillä on kuitenkin tietoisesti varattu 700 megahertsin taajuusaluetta 5G:n tuomiseen haja-asutusalueille. 5G saadaan myös maaseudulle, mutta se ei tarkoita, että 5G olisi samanlainen kaikkialla maassa, Jarkko Laari DNA:lta kertoo.

    Savon Kuidun toimitusjohtaja Tomi Moilanen muistutaa, ettei valokuidun rakentuminen tapahdu haja-asutusalueilla markkinaehtoisesti.Toni Pitkänen / Yle

    Asiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, ettei 5G-mobiiliverkko yksinään ratkaise maaseutujen tulevaisuuden tietoliikenneyhteyksiä.

    – 5G-tukiaseman kantomatka on merkittävästi lyhyempi kuin nykyisen 4G:n. Se tarkoittaa sitä, että jokaiselle tukiasemalle pitää tuoda valokuitu. 5G ei laajene ilman panostusta valokuituverkkoon, Savon Kuidun toimitusjohtaja Tomi Moilanen linjaa.

    Kahdeksaan savolaiskuntaan valokuituverkkoa rakentaneen Savon Kuidun toimitusjohtaja kertoo, että valokuituverkon rakentamisessa on vielä tekemistä. Verkon kattavuus vaihtelee valtavasti. Joissain kunnissa valokuituverkostoa ei ole rakennettu ollenkaan.

    – Verkkoa on rakennettu julkisen tuen voimin, eikä uusiin hankkeisiin ole enää juurikaan tukea saatavilla. Valokuituverkon rakentuminen ei tapahdu haja-asutusalueilla markkinaehtoisesti, Moilanen pohtii.

    Tulevaisuuden yhteydet

    Telian Janne Koistinen muistuttaa, että 5G on ennen kaikkea ratkaisu niille alueille, jossa 4G:n kapasiteetti loppuu kesken.

    – Siellä, missä 4G kuuluu, päästään jo samojen palvelujen äärelle kuin mihin 5G:n avulla päästään. 4G riittää jopa kaupungeissa tänä päivänä. On vain joitakin kaupunkialueita, joissa koetaan, että 4G hidastuu isojen käyttäjämäärien vuoksi. Silloin lisätaajuudet tuovat helpotusta, Koistinen kertoo.

    Valokuituverkon rakentuminen ei tapahdu haja-asutusalueilla markkinaehtoisesti. Tomi Moilanen, Savon Kuitu

    EU-komissio on asettanut tavoitteen, jonka mukaan kaikilla kotitalouksilla olisi vuoteen 2025 mennessä 100 megabitin yhteys, joka olisi jatkossa päivitettävissä yhden gigabitin yhteyteen.

    – Yhteyksien rakentamisessa ollaan jäljessä. Katselin parin vuoden takaisia tilastoja. Pohjois-Savon alueella oli niiden mukaan 63 prosenttia 100 megabitin kiinteitä yhteyksiä, eivätkä läheskään kaikki ole päivitettävissä gigabitin yhteyteen, Savon Kuidun Tomi Moilanen päivittelee.

    Viestintäneuvos Laitinen painottaa ministeriön tavoitteena olevan, että tietoliikenneyhteydet ovat käytössä koko Suomessa.

    – Viime kädessä sitä turvaa yleispalveluvelvoite, jonka mukaan vakituisissa asuinpaikoissa ja yritysten toimipaikoissa pitää olla vähintään 2 Mbit/s-yhteys. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomen verkot ovat älyttömän kattavat. 3G- ja 4G-yhteydet kattavat yli 99 prosenttia väestöstä. Suurin osa asuu niiden verkkojen alueella, jonka päälle 5G alkaa rakentua, Laitinen kertoo.

    Tulevaisuudessa kännykkäsovellus voi käskeä elvyttämään – Väitös: Elottomuuden tehokkaampi tunnistaminen pelastaisi ihmishenkiä

    Tulevaisuudessa kännykkäsovellus voi käskeä elvyttämään – Väitös: Elottomuuden tehokkaampi tunnistaminen pelastaisi ihmishenkiä


    Kun sydän pysähtyy, elämä on kiinni minuuteista. Tällöin ratkaisevaa voi olla, miten nopeasti ihmisen elottomuus havaitaan ja elvytys aloitetaan. Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksessa havaittiin merkittävä ero sydänpysähdyspotilaan...

    Kun sydän pysähtyy, elämä on kiinni minuuteista. Tällöin ratkaisevaa voi olla, miten nopeasti ihmisen elottomuus havaitaan ja elvytys aloitetaan.

    Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksessa havaittiin merkittävä ero sydänpysähdyspotilaan ennusteessa riippuen siitä, milloin hänen elottomuutensa oli havaittu.

    Jos elottomuus oli tunnistettu jo hätäpuhelun aikana, hengissä selvisi 23 prosenttia sydänpysähdyspotilaista. Jos elottomuutta ei tunnistettu, eloon jäi vain 16 prosenttia potilaista.

    Väitöstutkija Sakari Syväojan mukaan elottomuuden tunnistaminen panee vauhtia hoitoketjuun, mikä on suurin syy potilaan ennusteen paranemiseen.

    – Hätäkeskuspäivystäjä antaa elvytysohjeet, maallikkoelvytys toteutuu, ensihoitoyksikkö kiirehtii nopeammin kohteeseen ja aloittaa hoitoelvytyksen, Syväoja kuvaa. Näin tapahtumat etenevät ihannetilanteessa.

    Noin viidesosa sydämenpysähdyksistä jää tunnistamatta

    Elottomuuden tunnistaminen ei ole yksinkertaista. Pulssi voi olla hyvin heikko, eikä hengityksenkään havaitseminen ole helppoa.

    Jopa ammattilaisten on vaikea tunnistaa elottomuutta, mikäli heillä ei ole käytössään apuvälineitä, Sakari Syväoja toteaa. Hän työskentelee tällä hetkellä Pohjois-Karjalan keskussairaalan anestesian ja tehohoidon poliklinikan ylilääkärinä.

    – Elottomuuden alussa potilaalla voi olla agonaalisia hengitysliikkeitä eli niin sanottuja viimeisiä hengenvetoja. Syviä huokauksia, jotka hätääntynyt sivustakatsoja helposti tulkitsee hengitykseksi. Mutta kyse ei ole tehokkaasta hengityksestä vaan henkäykset ovat merkki sydämenpysähdyksestä.

    Tutkimuksen tulosten mukaan hätäkeskuspäivystäjät tunnistivat 81 prosenttia sydänpysähdyksistä.

    Sakari Syväoja työskentelee Pohjois-Karjalan keskussairaalan anestesian ja tehohoidon poliklinikan ylilääkärinä.Ari Tauslahti / YleÄlypuhelin lähettää sydänfilmin hätäkeskukseen?

    Tulevaisuudessa älypuhelimet voidaan valjastaa avuksi elottomuuden tunnistamiseen.

    Väitöstutkimuksessa havaittiin, että matkapuhelimen kokoiselta alueelta pystytään tallentamaan luotettavasti sekä sydämen perusrytmi että elottomuutta aiheuttama kammiovärinärytmi.

    Syväojan mukaan tulos merkitsee sitä, että elottomuuden tunnistamiseksi on mahdollista kehittää mobiilisovellus.

    – Potilaan rinnalle asetetaan puhelin, joka rekisteröi rytmin ja lähettää sydänfilmin hätäkeskuspäivystäjälle. Puhelin voi jopa antaa ohjeita, että aloita peruselvytys, Syväoja kuvailee.

    Tällaista sovellusta ei vielä ole markkinoilla, mutta Syväoja haluaa heittää pallon ohjelmistosuunnittelijoille.

    Maallikkoelvytys tuplaa mahdollisuudet selvitä hengissä

    Pelkkä mobiilisovellus ei ihmistä pelasta. Sakari Syväojan mukaan tutkimustulokset korostavat entisestään maallikkoelvytyksen merkitystä.

    Maallikkoelvytys kaksinkertaistaa potilaan mahdollisuudet selvitä elossa. Silti tällä hetkellä alle puolet sydänpysähdyspotilaista saa maallikkoelvytystä.

    – Yksinkertainen ohje: jos kohtaat mahdollisesti elottoman ihmisen, elvytä. Jos vahingossa elvytät elossa olevaa ihmistä, siitä ei ole paljoa harmia. Paljon suurempi haitta on, jos jättää kokonaan elvyttämättä, Syväoja toteaa.

    Aiheesta voi keskustella tänään 17.4.2019 klo 17 asti.

    Lue lisää: Pimeällä kadulla makasi eloton mies naama veressä – nuoren perheenisän elämä sai jatkua, koska paikalle sattunut ohikulkija tiesi mitä tehdä

    Tarkastuslaskenta toi yllätyksen Savo-Karjalassa: Tuula Väätäinen nousee eduskuntaan, Timo Suhonen putoaa varalle

    Tarkastuslaskenta toi yllätyksen Savo-Karjalassa: Tuula Väätäinen nousee eduskuntaan, Timo Suhonen putoaa varalle


    Tuula Väätäinen (sd.) palaa sittenkin eduskuntaan Savo-Karjalan vaalipiiristä. Hän oli jäämässä ulos eduskunnasta sunnuntain ääntenlaskennan perusteella. Tarkastuslaskenta toi hänelle kuitenkin 40 ääntä lisää. Samaan aikaan Timo Suhosen...

    Tuula Väätäinen (sd.) palaa sittenkin eduskuntaan Savo-Karjalan vaalipiiristä.

    Hän oli jäämässä ulos eduskunnasta sunnuntain ääntenlaskennan perusteella. Tarkastuslaskenta toi hänelle kuitenkin 40 ääntä lisää. Samaan aikaan Timo Suhosen (sd.) äänimäärä laski tarkastuslaskennassa 25 äänellä.

    Kaksikon ero oli vaalipäivän ääntenlaskennan perusteella 36 ääntä. Tarkastuslaskennan jälkeen Väätäinen sai 29 ääntä Suhosta enemmän ja hänestä tulee SDP:n kolmas kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä.

    Kuopiolainen Väätäinen on ollut kolme kautta kansanedustajana, mutta hän putosi edellisissä vaaleissa niukasti. Varkautelainen Suhonen olisi päässyt eduskuntaan ensimmäistä kertaa. Hänestä tulee nyt SDP:n varakansanedustaja.

    Tarkastuslaskennan tulosta jännitettiin maanantaina ennen kaikkea Lapissa, jossa Markus Lohen (kesk.) ja Riikka Karppisen (vihr.) ero oli ainoastaan 7 ääntä. Lopulta eroksi vahvistui 9 ääntä ja Lohen paikka pysyi voimassa.

    Savo-Karjalan vaalipiirilautakunnan mukaan Väätäisen äänimäärä nousi tarkastuslaskennassa seitsemällä alueella. Siilinjärvellä oli yksi ja Kuopiossa kaksi äänestysaluetta, joissa Väätäiselle tuli kussakin kymmenen lisä-ääntä.

    Suhosen äänimäärä kasvoi neljällä ja laski kolmella alueella. Kuopion Särkiniemen äänestysalueella hänelle kirjattiin vaalipäivänä 34 ääntä, mutta tarkastuslaskennan jälkeen äänimäärä olikin vain neljä.

    Olen harmissani Suhosen Timon osalta, kun satun nyt tietämään, miltä se tuntui kun ensimmäisen kerran valittiin eduskuntaan. Tuula Väätäinen

    Ero johtuu äänten tallennuksessa vaalitietojärjestelmään tapahtuneesta virheestä. Warkauden Lehden mukaan virhe vaalilautakunnan pöytäkirjaan oli merkitty ensin kolmonen, joka oli yliviivattu ja viereen oli kirjoitettu nelonen. Vahingossa järjestelmään tallennettiin kuitenkin myös yliviivattu numero.

    – Vaalipöytäkirjaan kirjoitetaan numerot käsin. Kuopion kaupungilla on tapana, että tiedot välitetään puhelimitse paikkaan, missä tallennus tapahtuu, vaalipiirilautakunnan sihteeri Jarmo Toivola kertoo Ylelle.

    Lopullisesti vaalipiirilautakunta vahvistaa eduskuntavaalien tuloksen keskiviikkona. SDP sai Savo-Karjalasta kolme paikkaa, eli yhden enemmän kuin edellisistä vaaleista.

    Väätäinen: "Olen tosi iloinen, mutta myös harmissani"

    Kolmen kauden kansanedustaja Tuula Väätäinen putosi eduskunnasta runsaan sadan äänen turvin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Nyt hänelle oli tulossa vielä täpärämpi tappio – kunnes tarkastuslaskenta muutti tilanteen. Hänellä on käänteestä kaksijakoiset tunnelmat.

    – Ensiksi olen tosi iloinen siitä, että meidän vaalityö täällä nyt onnistui, Väätäinen aloittaa.

    – Toisaalta olen harmissani Suhosen Timon osalta, kun satun nyt tietämään, miltä se tuntui kun ensimmäisen kerran valittiin eduskuntaan. Vaalit ovat armottomat.

    Kuopiolaistuneen ehdokkaan tukiryhmässä oli ihmisiä, jotka muistuttivat jo sunnuntaina, että tuloksia pitäisi odottaa loppuun asti. Väätäinen ei itse kuitenkaan jaksanut odottaa, että kymmenien äänten ero muuttuisi miksikään.

    Käänne askarruttaa Väätäistä myös vaalijärjestelmän luotettavuuden näkökulmasta. Jos tarkastusjärjestelmässä on virhe, se pitäisi saada selvitettyä nopeasti.

    – Meillä on vielä pitkä matka nettiäänestykseen, jos sattuu niin että käsipelillä tehdyssä järjestelmässäkin tulee virheitä.

    Väätäinen on aiemmin ollut kahdeksan vuotta jäsenenä valtiovarainvaliokunnassa. Sama pesti kiinnostaa häntä tulevallakin edustajankaudella, yhdessä perustuslakivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan kanssa.

    Lue myös: Tässä ovat Savo-Karjalan uudet kansanedustajat

    Lue myös: Savo-Karjalan kansanedustajiksi nousee seitsemän uutta kasvoa – perussuomalaisilla koko kaarti uusiksi

    Keskustan romahdus tiivistyy maitopitäjään, jonka äänestäjät käänsivät selkänsä jopa oman kaupungin tähtiehdokkaalle –

    Keskustan romahdus tiivistyy maitopitäjään, jonka äänestäjät käänsivät selkänsä jopa oman kaupungin tähtiehdokkaalle – "Miksi Hannakaisa ei ole täällä?"


    Kiuruvesi on kaupunki, jossa asuu lypsylehmiä melkein yhtä paljon kuin ihmisiä. Tämä on näkynyt myös puoluekartassa: maatalouspuolue keskustalla on ollut siellä huikeita kannatuslukuja. Tällä vuosituhannella järjestetyissä eduskuntavaaleissa...

    Kiuruvesi on kaupunki, jossa asuu lypsylehmiä melkein yhtä paljon kuin ihmisiä.

    Tämä on näkynyt myös puoluekartassa: maatalouspuolue keskustalla on ollut siellä huikeita kannatuslukuja. Tällä vuosituhannella järjestetyissä eduskuntavaaleissa puolueen kannatus ei ole pudonnut kertaakaan alle 41 prosentin.

    Paitsi nyt.

    Sunnuntai-illan vaalitulos näytti keskustalle Kiuruvedellä 20,5 prosenttiyksikön pudotusta 33,9 prosenttiin. Vertailun vuoksi: koko maassa keskustan suosio laski 7,3 prosenttiyksikköä. Menetettyjen äänien määrä on ollut kova pettymys puolueen paikalliselle väelle.

    – Se on ihan hirveä määrä, sitä ei parane selitellä eikä kaunistella. Se on selkeä viesti meille, että jotakin on tehty väärin ja meidän täytyy muuttaa suuntaa, sanoo Kiuruveden kaupunginhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Mira Kokkonen.

    Vielä enemmän tuloksessa riittää pureskeltavaa, kun ottaa huomioon, että Kiuruvedeltä oli ehdolla yksi keskustan valtakunnallisista kärkinimistä, Hannakaisa Heikkinen.

    Hannakaisa Heikkinen.Yle"Ne äänet menisivät Bernerille ja Sipilälle"

    Heikkinen meni Savo-Karjalan vaalipiirissä kirkkaasti läpi keskustan eniten ääniä (8 987) saaneena ehdokkaana. Hän pystyi kasvattamaan äänisaalistaan kauempana kotiseudultaan olevissa kunnissa, kuten Varkaudessa, Leppävirralla, Pielavedellä, Suonenjoella ja Nurmeksessa.

    Sen sijaan kotikentällä hän romahti täysin. Heikkinen keräsi Kiuruvedeltä 1 254 ääntä, eli 930 ääntä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Yli tuhat ääntä voisi olla komea tulos, ellei se tässä tapauksessa tarkoittaisi 43 prosentin pudotusta.

    Hyvin usein tultiin kysymään, että miksi Hannakaisa ei ole täällä. Mira Kokkonen

    Mira Kokkosen mukaan Hannakaisa Heikkisen tappioksi koitui juuri näkyvä rooli keskustan eturivissä. Istuvat kansanedustajat ovat saaneet kentältä kuraa taksiuudistuksesta, käräjäoikeusuudistuksesta ja kaatuneesta sote-uudistuksesta.

    – Ihmisten on ollut tässä tilanteessa hyvin vaikea nähdä äänestävänsä keskustaa, koska ajatellaan, että ne äänet menisivät Anne Bernerille ja Juha Sipilälle. Hannakaisa on joutunut selittelemään näitä asioita, eikä siitä ole ollut hänelle ainakaan hyötyä.

    Taksiuudistuksen kätilönä tunnettu Berner (kesk.) jättäytyi eduskunnasta ja pääministeri Sipilän äänimäärä romahti lähes puoleen.

    Toisaalta Heikkinen on ollut puolueen varapuheenjohtajan ominaisuudessa paljon poissa Kiuruvedeltä. Kokkosen mukaan tämä ei ole jäänyt torilla huomaamatta.

    – Hyvin usein tultiin kysymään, että miksi Hannakaisa ei ole täällä. Sitä ihmistä kaivataan kuitenkin jututettavaksi ja halattavaksi. Siinä ei paljon auta, jos meikäläinen on kertomassa terveisiä.

    Yle Kuopio ei tavoittanut Hannakaisa Heikkistä kommentoimaan vaalitulosta maanantaina.

    "Palveluita viedään väen vängällä"

    Kun keskusta menetti kannatustaan ydinalueillaan, äänet eivät välttämättä valuneet lainkaan SDP:lle. Kiuruvedellä yksi nousijoista oli perussuomalaiset, joka nousi 6,3 prosenttiyksikköä. Puolueen ääniharava kaupungissa oli takavuosien harmonikkamestari Ilpo Kaleva Kärkkäinen Sonkajärveltä.

    Valtakunnassa on spekuloitu, että maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen torjunnan kritisoiminen olisivat olleet perussuomalaisten vaalivaltteja. Kärkkäinen sanoo kuitenkin, etteivät nämä aiheet painaneet vaakakupissa ainakaan hänen kotiseudullaan Ylä-Savossa.

    Maaseudun äänillä ei enää pärjääkään, vaan on pakko mennä kaupunkilaisia kosiskelemaan. Hannu Kämäräinen

    Hänestä keskustan tappion aiheuttivat seudulla Iisalmen käräjäoikeuden lakkauttaminen ja päivystysasetus, joka vei terveyspalveluita Iisalmen aluesairaalasta.

    – Vaalitulos juontaa juurensa ihan selkeästi näistä. Meillä on ollut Iisalmessa ihan toimivat palvelut, mutta niitä viedään väen vängällä kohti Kuopiota.

    "Mielistelevät liikaa kaupunkilaisia"

    Keskusta on perinteisesti markkinoinut itseään maaseudulla ainoana oikeana maaseudun elinkeinojen puolustajana. Kuitenkin sen arvioidaan menettäneen esimerkiksi Kiuruvedellä pienviljelijöiden ääniä perussuomalaisille (+6,3 prosenttia) ja vasemmistolle (+3,2 prosenttia).

    Näiden kahden puolueen yhteiskannatus oli maitopitäjässä jo suurempi kuin keskustan, mikä on hyvin poikkeuksellista. Myös tähtiliikkeen ehdokas, 23-vuotias maatalousyrittäjä Paavo Lappalainen keräsi komeat 209 ääntä.

    Kiuruvetisestä sikatilallisesta Hannu Kämäräisestä ei ole pitkään aikaan tuntunut siltä, että keskusta olisi viljelijän ainoa puolustaja. Hän saattaa vieläkin äänestää keskustaa, kun sopiva ehdokas tulee vastaan. Se ei kuitenkaan ole enää mikään sääntö.

    – He mielistelevät liikaa kaupunkilaisia. Vaikka tietysti maaseudun äänillä ei enää pärjääkään, vaan on pakko mennä kaupunkilaisia kosiskelemaan, hän miettii.

    "Valtapuolue iät ajat, eikä muita ole kuunneltu"

    Näiden vaalien tuloksista voi helposti löytää tukea Kämäräisen tulkinnalle. Keskusta otti pahiten takkiin kaukana kasvukeskuksista, kuten Alajärvellä (-30 prosenttia), Inarissa (-23,3 prosenttia) ja Puolangalla (-22,1 prosenttia).

    Monissa näissä kunnissa keskustalla on ollut varsinaisia pohjoiskorealaisia kannatuslukemia, eikä edes hirveä vaalitappio pudottanut niitä ykköspaikalta. Sonkajärvellä tosin perussuomalaiset onnistui keräämään 16 ääntä keskustaa enemmän.

    Hallituskumppani kokoomus on selvinnyt maaseutukunnissa vähällä, koska heillä ei ole ollut niissä kovin paljoa valtaa ennestäänkään.

    Jotakin on tehty väärin ja meidän täytyy muuttaa suuntaa. Mira Kokkonen

    Keskustan valtakunta maaseutukunnissa ei kuitenkaan ole välttämättä ikuinen. Tämän puolue on joutunut toteamaan esimerkiksi juuri Sonkajärvellä, jossa kaikki muut puolueet liittoutuivat sitä vastaan vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen.

    SDP:n, perussuomalaisten, vasemmiston ja kokoomuksen epätodennäköinen liitto sai yhden paikan enemmistön keskustaan nähden. SMP:läiseksi tunnustautuvasta Ilpo Kärkkäisestä tehtiin Suomen ainoa perussuomalainen kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

    – Keskusta on ollut valtapuolue iät ajat, eikä muita ole kuunneltu. Koalitiosta on tullut paljon hyvää. Keskustelu on avartunut ja yhteistyö keskustan kanssakin on ollut hyvää.

    Voit tarkastella eduskuntavaalien tulosta täältä. Ylen kaikki vaalijutut löydät täältä.

    Voit keskustella aiheesta alla kello 22 asti maanantaina. Tarvitset Yle Tunnuksen.

    Tässä ovat Savo-Karjalan uudet kansanedustajat

    Tässä ovat Savo-Karjalan uudet kansanedustajat


    Hannakaisa Heikkinen, keskusta, 45 vuotta YleKansanedustaja, maatalousyrittäjä. Kiuruvesi. Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Etsin ratkaisuja ja pyrin tekemään politiikkaa, joka tasa-arvoistaa suomalaisia. Hyvän elämän edellytykset täytyy olla...

    Hannakaisa Heikkinen, keskusta, 45 vuotta Yle

    Kansanedustaja, maatalousyrittäjä. Kiuruvesi.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Etsin ratkaisuja ja pyrin tekemään politiikkaa, joka tasa-arvoistaa suomalaisia. Hyvän elämän edellytykset täytyy olla jokaisella asuinpaikasta riippumatta.

    Olen sinnikäs. Haluan vakuuttaa kaikki suomalaiset siitä, että kotimainen ruoantuotanto on meidän kaikkien tuen arvoista ja että suomalainen viljelijä tuntisi olevansa arvostettu ja saisi työstään reilun korvauksen.

    Rakennan Suomea, jossa kaikenikäiset kokisivat yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä arvostusta. Teen työtä sen puolesta, että Suomi on maailman paras maa syntyä, perustaa perhe, opiskella, tehdä työtä ja myös vanheta. Arjen turvallisuus kuuluu kaikille."

    Sanna Antikainen, perussuomalaiset, 30 vuotta Yle

    Lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija. Outokumpu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Eduskunnassa laitan suomalaisten edun etusijalle kaikessa päätöksenteossa.

    Teen sellaista politiikkaa, joka edistää suomalaisten turvallisuutta ja auttaa tavallisia suomalaisia, köyhiä, vähävaraisia, vanhuksia, lapsia ja perheitä.

    Olen 110 prosenttisesti maahanmuuttokriittinen ja teen kaikkeni Suomen löysän turvapaikkapolitiikan muuttamiseksi."

    Merja Mäkisalo-Ropponen, SDP, 60 vuotta Yle

    Kansanedustaja, terveystieteiden tohtori. Joensuu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Työttömyydestä, sairaudesta tai muusta syystä aiheutuva eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä! Pieniin eläkkeisiin on saatava tasokorotus!

    Vanhusten- ja vammaistenhoito, terveydenhuolto sekä lasten ja nuorten hyvinvointi on asetettava etusijalle verovarojen käytöstä päätettäessä! Ikäihmisten palvelut on saatava kuntoon ja hoito inhimilliseksi

    Varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen panostaminen ovat tärkeitä tulevaisuusinvestointeja ja niiden riittävä rahoitus on turvattava. Panostukset lapsiin ja nuoriin palautuvat yhteiskunnalle monin kertaisesti takaisin."

    Marko Kilpi, kokoomus, 49 vuotta Yle

    Poliisi, kirjailija. Kuopio.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: Arjen turvallisuus - poliisien määrä on saatava kasvatettua 8000 poliisiin.

    Nuorten hyvinvointi - koulutuksesta leikkaamisella ei rakenneta tulevaisuuden Suomea. Nuorten mielenterveysongelmat ovat huolestuttavalla tasolla ja jatkavat nousua. Varhaista puuttumista ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on parannettava.

    Arvokas ikääntyminen - hoivapalvelut on saatava kuntoon niin kunnallisella kuin myös yksityisellä puolella. Eläkeläisten ostovoima on laskenut roimasti ja eläkkeiden verotuskohtelu ei ole kohtuullista, eikä tasavertaista.

    Anu Vehviläinen, keskusta, 55 vuotta Yle

    Kansanedustaja, kunta- ja uudistusministeri. Joensuu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: Sitoudun toimimaan ikäihmisten palveluiden ja turvallisen arjen puolesta.

    Sitoudun olemaan aina maakuntien puolella ja edistämään erityisesti alueiden liikenneyhteyksiä.

    Sitoudun edistämään yrittäjyyttä ja monipuolisia elinkeinoja.

    Krista Mikkonen, vihreät, 46 vuotta Yle

    Kansanedustaja. Joensuu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jotta saamme pysäytettyä maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen.

    Lupaan puolustaa koulutusta ja sivistystä niin, että niihin panostetaan nykyistä enemmän ja jokaisella on mahdollisuus hyvään koulutukseen elämän eri vaiheissa.

    Lupaan tehdä työtä köyhyyden torjumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi."

    Jussi Wihonen, perussuomalaiset, 56 vuotta Yle

    Yrittäjä. Joensuu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Puolustan Suomen ja suomalaisten etua.

    Vain sitä jaetaan mitä on.

    Ensin jaetaan tärkein kohteisiin : suomalaiset vähäosaiset, vanhukset, lapsiperheet, sairaat ja vammaiset."

    Seppo Eskelinen, SDP, 58 vuotta Yle

    Toiminnanjohtaja, SDP Savo-Karjala. Joensuu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: Tuloerojen kasvu saatava pysähtymään. Eläkeläisten ja lapsiperheiden tukeen verotuksen keinoin helpotusta.

    Aluepolitiikka tukemaan maakuntien kehittymisen mahdollisuuksia.

    Sosiaali- ja terveysuudistus lopultakin valmiiksi julkisten palveluiden pohjalta jota tukevat yksityiset sekä järjestöjen palvelut.

    Sari Essayah, kristillisdemokraatit, 52 vuotta Yle

    Kansanedustaja. Lapinlahti.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lapsi- ja ikäystävällinen yhteiskunta eli perhevapaisiin joustoja ja sote ja vanhustenhoito kuntoon ja omaishoitajille riittävä tuki.

    Panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen tuetaan työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Työnteko myös kannattamaan eli sosiaaliturvauudistus, jossa kannustinloukut poistuvat ja työnteko kannattaa. Tuen koulujen arvokasvatusta, suvivirsi soikoon jatkossakin!

    Energian ja ruuan kotimaisuus on ekoteko, joka takaa myös alueiden elinvoiman. Tuetaan kestävää kiertotaloutta ja vähäpäästöistä energiantuotantoa."

    Hannu Hoskonen, keskusta, 61 vuotta Yle

    Metsätalousinsinööri, kansanedustaja. Ilomantsi.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Suomi pidetään asuttuna kokonaan. Jokaisessa maakunnassa ja kunnassa on mahdollisuuksia menestyä.

    Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut löytyvät jokaisesta kunnasta.

    Suomea ei saa museoida, metsien talouskäyttö on parasta elinkeino- ja ilmastopolitiikkaa. Pellot pidetään kunnossa ja tuotetaan omat elintarvikkeet kotimaassa."

    Matti Semi, vasemmisto, 61 vuotta Yle

    Rakennusmies, kansanedustaja. Varkaus.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Teen työtä koko Itä-Suomen elinvoiman parantamiseksi. Meidän kolulutusjärjestelmän monipuolstamiseksi, jotta nuoret löytäisivät täältä työtä ja tulevaisuutta. Tarvitaan myös laajempaa muunto- ja aikuiskoulutusta, jota ammattiosaaminen vastaa tarvetta.

    Tuloerojen pienetäminen oikeudenmukaisella verotuksella. Eläkkeiden ja etuuksien jäädytettyjen indeksien korvaaminen. Maksutoman perusterveydenhuollon saatavuuden parantaminen, lääkeiden omavastuiden pienetäminen ja perustulon parantaminen

    Harmaan talouden karsiminen työelämästä, veronumeron käyttöönoton laajentamisella vientiteollisuuteen sekä palvelualoille.Kanneoikeuden käytön laajentaminen työntekijän edunvalvontaan. Turvallisuuden parantaminen koko harvaanasutun Suomen alueella."

    Markku Eestilä, kokoomus, 62 Yle

    Kansanedustaja, eläinlääkäri. Iisalmi.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan edistää Itä-Suomen tiestön parantamista ja nopeita liikenneyhteyksiä. Perusväylänpidon määrärahoja on nostettava merkittävästi.

    Lupaan toimia nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi. Se tarkoittaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen lisäämistä ja pikavippien lopettamista/kohtuullistamista.

    Lupaan työskennellä itäsuomalaisen maa- ja metsätalouden puolesta. Oma ruuantuotanto on turvallisuuskysymys ja kestävä, kasvua myötäilevä metsänkäyttö uusien investointien edellytys."

    Minna Reijonen, perussuomalaiset, 46 vuotta Yle

    Farmaseutti. Kuopio.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Pidän tärkeänä mielessä terveydenhuollon ja vanhustenhoidon. Pyrin vaikuttamaan omaishoidontuen oikeudenmukaisuutta puolustaen.

    Tiestön kunnossapidon tärkeyttä nostettava esille.

    Kriittinen pohdinta. Asioita pohdittava monelta eri kantilta."

    Tuula Väätäinen, SDP, 63 vuotta

    Sairaanhoitaja, Kuopio.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Sosiaaliturvauudistuksen eteenpäin vieminen, sen on tuettava erityisesti niissä tilanteissa joissa ihmisten omat voimavarat eivät riitä hyvän arjen toteutumiseen. Päällekkäisyyksien poistaminen. Maksukattojen yhdistäminen, palvelumaksujen hillintä.

    Sosiaali-ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden varmistaminen, siten että julkinen sektori on päävastuussa niiden järjestämisessä ja toteuttamisessa, yksityinen ja kolmas sektori täydentävät.

    Työllisyysasteen nostaminen, pitkäaikaistyöttömyyden poistaminen, nuorten työllistyminen, pienyrittäjyyden tukeminen. Sopimusyhteiskunnan vahvistaminen, kolmikanta yhteistyön kautta."

    Hanna Huttunen, keskusta, 49 vuotta Yle

    Yrittäjä. Outokumpu.

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan aidosti kuulla Savo-Karjalan ihmisiä, ja olla heidän kansanedustajansa. Ihmisten arjessa on oltava läsnä myös vaalien välissä.

    Lupaan olla tunnollinen ja ahkera työssäni.

    Alueemme kansanedustajien tulee tehdä paljon nykyistä enemmän yhteistyötä yli puoluerajojen esim. edunvalvonta-asioissa. Lupaan olla yhteistyönrakentaja."

    Keskusta putosi, SDP nousi, perussuomalaiset myös voittajia

    Savo-Karjalasta valittiin yhteensä 15 kansanedustajaa, eli yksi vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Uusina eduskuntaan nousivat Sanna Antikainen, Marko Kilpi, Jussi Wihonen, Seppo Eskelinen, Minna Reijonen, Hanna Huttunen ja eduskuntaan palaava Tuula Väätäinen..

    Keskusta menetti kaksi paikkaa ja sai neljä. SDP voitti yhden paikan ja sai kolme.

    Perussuomalaiset säilytti kolme paikkaansa, mutta tulosta voi pitää voittona, koska edellisissä vaaleissa he olivat vielä yhtä sinisten kanssa.

    Kokoomus sai kaksi paikkaa. Vihreät, vasemmisto ja KD saivat yksi kukin.

    Kahdeksan edustajista tulee Pohjois-Karjalasta ja seitsemän Pohjois-Savosta. Yhdeksän edustajista on naisia ja kuusi miehiä.

    Lue täältä tunnelmia vaalivalvojaisista Savo-Karjalasta.

    Äänestysvilkkaus nousi ja oli 67,5 prosenttia.

    Voit tarkastella tuloksia netissä Ylen valtakunnallisesta vaalien tulospalvelusta. Sieltä löydät myös vaalituloksen Savo-Karjalaan ja kaikkiin vaalipiirin kuntiin. Ylen hetki hetkeltä -vaaliseurannan löydät täältä. Muut Ylen vaalisisällöt löydät täältä.

    Vaalitulos vahvistetaan 17.4.2019 ja uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.

    Korjaus 14.4.: Toisin kuin artikkelissa alun perin luki, Hannakaisa Heikkinen ei ole Pielavedeltä vaan Kiuruvedeltä. Myös hänen ikänsä oli alun perin virheellisesti 44.

    Artikkelia päivitetty 16.4.: Tuula Väätäinen nostettu Timo Suhosen tilalle SDP:n kolmanneksi kansanedustajaksi listassa. Väätäinen nousi Suhosen ohi tarkastuslaskennassa tiistaina.

    Kun Sami Joukainen pääsi kotiin, uni ei tullut, huimasi ja peilin kuva näytti vääristyneeltä – siitä alkoi matka, jonka päätteeksi upea ura sai katkeran lopun

    Kun Sami Joukainen pääsi kotiin, uni ei tullut, huimasi ja peilin kuva näytti vääristyneeltä – siitä alkoi matka, jonka päätteeksi upea ura sai katkeran lopun


    Tässä hetkessä olen ollut aiemminkin. Lukkari antaa puolikorkean syötön, näen keskisaumassa tilaa. Polttaja yrittää syöksyä lyöntiä kiinni, mutta ei mahda mitään. Etenijä liikahtaa kohti kotipesää. Nostan kädet ilmaan. Joukkuekaverit...

    Tässä hetkessä olen ollut aiemminkin. Lukkari antaa puolikorkean syötön, näen keskisaumassa tilaa. Polttaja yrittää syöksyä lyöntiä kiinni, mutta ei mahda mitään. Etenijä liikahtaa kohti kotipesää. Nostan kädet ilmaan. Joukkuekaverit ryntäävät ympärilleni. Tässä haluaisin olla aina. Kaikkien aikojen parhaana lyöjänä.

    Kesällä 2015 Sami Joukainen halusi voittaa mestaruuden. Hän oli voittanut neljä kertaa Superpesiksen lyöjäkuninkuuden, mutta mestaruutta hänellä ei vielä ollut. Siihen oli mahdollisuudet, kun Joensuun Mailan bussi starttasi voitokkaan vierasottelun jälkeen Kankaanpäästä kohti kotia.

    Sami JoukainenPelasi 715 ottelua SuperpesiksessäLöi niissä 1549 juoksuaVoitti neljä kertaa Superpesiksen lyöjäkuninkuudenVoitti kolme SM-hopeaa ja kaksi SM-pronssiaPelasi 11 miesten Itä-Länsi-otteluaLopetti uransa vuonna 2017

    Joukainen oli lyönyt pelissä kolme juoksua. Se tuntui hankalan alkukauden jälkeen hyvältä.

    Mies kävi makuulle linja-auton keskiosan penkeille ja nukahti bussin hurinaan. Hän heräsi siihen, kun bussi yhtäkkiä jarrutti.

    Penkillä makuuasennossa ollut Joukainen retkahti voimakkaasti eteenpäin, päin edessä olevaa selkänojaa.

    Äkkijarrutus johtui siitä, että kuljettaja oli joutunut väistämään kahta hirveä. Bussi pääsi kuitenkin jatkamaan matkaa.

    Tuli puhtaita huteja. Oli järkytys huomata, missä tilanteessa ollaan. Sami Joukainen

    Kotona Joukainen tajusi, ettei kaikki ollut kunnossa. Uni ei tullut, huimasi ja hikoilutti. Peilin kuva näytti vääristyneeltä.

    Mies sai soitettua ambulanssin. Alkoi matka, joka päätti Joukaisen peliuran aivan toisin kuin hän olisi halunnut. Mestaruutta ei koskaan tullut.

    Sopupeliskandaalin keskellä

    Pesäpallo tuli Joukaisen elämään jo pienenä poikana Ruotsissa, jossa perhe asui vuoteen 1982. He muuttivat Suomeen, kun Sami oli 9-vuotias. Pesäpallo on ollut hänelle koko elämä.

    – Se on antanut itseluottamusta ja kasvattanut. Aina on raivattu almanakasta tilaa, jos pesäpallon ilosanomaa on tarvinnut viedä eteenpäin. Ja kun se ura päättyi miten päättyi, arpia tässä paikkaillaan vieläkin, sanoo Joukainen.

    Lyöjäjokeri pelasi useissa seuroissa ja voitti urallaan kolme SM-hopeaa ja kaksi SM-pronssia. Hän löi Superpesiksessä yli 1200 juoksua. Uran varrelle mahtui myös kipeitä asioita, joista Joukainen kertoo hyvin avoimesti tuoreessa Lyöjäkuningas-kirjassaan. Voit kuunnella Joukaisen haastattelun täältä.

    Oli hieno fiilis voittaa rahaa. Sami Joukainen

    Isä teki itsemurhan, kun Joukainen oli 18-vuotias. Superpesis-uran alkuvuosina miehellä oli vaikeuksia sopeutua rooliinsa joukkueessa, mikä näkyi paniikkihäiriökohtauksina.

    Sitten tuli sopupeliskandaali, josta puhui koko Suomi. Aivoinfarkti ei ollut ainoa bussissa tapahtunut Joukaisen uran käännekohta, jonka siemen kylvettiin bussissa.

    Matti Myller / Yle

    Elettiin vuotta 1998. Joukainen pelasi Juvan Pallossa, ja edessä oli vierasottelu Siilijärven Pesistä vastaan. Joukainen kertoo, että junailu selvisi hänelle bussimatkalla Siilinjärvelle.

    Seurat olivat sopineet keskenään neljän pelin lopputuloksista. Joukaisen mukaan Juvan joukkueessa kukaan ei vastustanut sopupelaamista ääneen. Vedonlyönti kiehtoi.

    Hän sanoo, että tunnelma pelin aikana oli outo.

    – Siilinjärven koppareiden puolelta se oli aika läpinäkyvää. Toisaalta en ollut kotikaarella ihan varma, oliko peli sovittu.

    Juva voitti, ja Joukainen kotiutti viidesti. Hän voitti 10 000 euroa.

    – Oli hieno fiilis voittaa rahaa. Sen jälkeen alkoi konkretisoitua, että se olikin iso soppa.

    Rahat palautettiin

    Kun sovittuja otteluita hyödynnettiin pitkävedossa, petoksen kriteerit täyttyivät. Joukainen oli poliisin kuultavana, mutta häntä ei syytetty. Hän palautti voittamansa rahat ja kärsi kymmenen ottelun pelirangaistuksen.

    Sopupeleistä jaetut tuomiot vaikuttivat pesikseen pitkään. Joukainen ihmettelee, miksi jupakan oikeuskäsittely venyi.

    – En ymmärrä, miten ihmiset voivat muistaa kolmen vuoden takaisia tapahtumia. Siinä tilanteessa on ennemmin hiljaa kuin puhuu ohi suunsa ja sanoo jotain, mitä ei muista.

    Uran loppu on piirtynyt muistiin minuutintarkkana kuvana.

    Matti Myller / Yle

    Ambulanssi ei ensin löytänyt perille. Kun löysi, se ei löytänyt oikeaa ovea. Sami Joukainen raahautui eteiseen ja huusi, mutta kukaan ei tullut avaamaan ovea. Kun ensihoitajat löysivät hänet, hänen vointinsa oli hyvin heikko.

    Sairaalassa todettiin pikkuaivoinfarkti ja valtimotukos. Kolmasosan pikkuaivoista oli tuhoutunut. Joukainen uskoi toipuvansa syksyn peleihin.

    Kun hän kokeili kuukauden kuluttua lyömistä, todellisuus iski silmille. Maila olkapäällä tuntui vieraalta, ylimääräiseltä kappaleelta.

    – Tuli puhtaita huteja. Oli järkytys huomata, missä tilanteessa ollaan.

    Kotona tuli itku.

    Katkeruus

    Mies toipui kuntoutuksen avulla, mutta vuodet kohtalokkaan aivoinfarktin jälkeen ovat olleet rankkoja. Vaikka peliura jatkui, Joukainen ei päässyt enää tasolleen. Mediamylly oli siksi kova.

    Onnistumisiakin tuli, esimerkiksi kesällä 2017. Hyvinkään Tahko ilmaisi kiinnostuksensa, ja neuvottelut etenivät pitkälle. Sopimuksen tekoon oli jo varattu aika. Paria tuntia ennen sitä tuli puhelu.

    – Kello 12.24 seuran puheenjohtaja soitti, että sopimusta ei tehdä. Ura oli sitten siinä.

    Moro Sami. Me ei tulla tekemään sun kanssa sopimusta. Tässä on liikaa riskejä, eikä meillä ole varmuutta mitä saadaan. Toivottavasti voidaan kuitenkin morjestella, kun nähdään.

    Ei se lähde miehestä ikinä. Se on sydämessä, vaikka osin jossain arpien alla. Sami Joukainen

    Ura loppui katkerissa tunnelmissa.

    – Olisin halunnut näyttää. Vaikka prosenttien valossa taso oli laskenut, en halunnut uskoa että se olisi ollut minun tasoni. Olisin halunnut pelata vielä vuoden. Lopettaminen omasta tahdosta olisi ollut hienointa.

    Pesis jatkuu

    Kokonaissaldo jäi kuitenkin plussan puolelle. Nyt 45-vuotias Joukainen edusti uransa aikana jo mainittujen seurojen lisäksi muun muassa Haminan Palloilijoita, Kouvolan Pallonlyöjiä, Hyvinkään Tahkoa, Imatran Pallo-Veikkoja sekä Kankaanpään Mailaa. Tilastomerkinnät ja pelihurmos, niitä ei kukaan vie pois.

    – Työelämässä mistään ei saa sellaista tunnetta. Pelitilanteessa voit olla kiinni voitossa ja seuraavassa hetkessä taas häviöllä.

    Elämään jäi muutakin, mistä Joukainen on kiitollinen.

    – Se sosiaalinen verkosto ja ystävät ympäri Suomen. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä.

    Eikä Joukainen ole pesäpalloa jättänyt. Hän työskentelee nykyään Haminan Palloilijoiden junioripäällikkönä. Myös hänen molemmat poikansa pelaavat pesistä.

    – Pesäpallon osaan parhaiten. Ei se lähde miehestä ikinä. Se on sydämessä, vaikka osin jossain arpien alla.

    Jutussa on käytetty lähteenä myös Sami Joukaisen ja Harri Liekolan kirjaa Lyöjäkuningas Sami Joukainen mailan varressa. Kursivoidut kohdat ovat otteita kirjasta.

    Tutkimus: Krooninen sairaus voi yllättäen myös motivoida äänestämään – dementia taas vähensi selvästi äänestysintoa

    Tutkimus: Krooninen sairaus voi yllättäen myös motivoida äänestämään – dementia taas vähensi selvästi äänestysintoa


    Krooniset sairaudet heijastuvat äänestysaktiivisuuteen. Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat äänestämistä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Tutkimusaineisto koostui Tilastokeskuksen tuottamasta 11 prosentin satunnaisotoksesta vuoden...

    Krooniset sairaudet heijastuvat äänestysaktiivisuuteen. Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat äänestämistä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa.

    Tutkimusaineisto koostui Tilastokeskuksen tuottamasta 11 prosentin satunnaisotoksesta vuoden -99 vaalien aikana Suomessa pysyvästi asuneista kansalaisista. Aineistossa oli tiedot yli 430 000 äänioikeutetusta.

    Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan dementia vähensi selvästi äänestysaktiivisuutta. Dementikon äänestämistodennäköisyys oli vain viidennes terveeseen kansalaiseen verrattuna.

    – Se voi olla henkisesti ylivoimainen tehtävä. Dementikko ei vaan äänestyskopissa enää muista mitä numeroa olisi halunnut äänestää. Dementiaa sairastavan on yksinkertaisesti hankalaa äänestää, toteaa rekisteritutkimuksen professori Reijo Sund Itä-Suomen yliopistosta.

    Äänestysintoa laskivat myös alkoholismi, mielenterveysongelmat, aivoverenkiertoon liittyvät häiriöt, Parkinsonin tauti ja muut hermostonrappeutumissairaudet.

    Professori Sundin mukaan monilla alkoholisteilla ei ole äänestysmotivaatiota eivätkä he luota poliittiseen järjestelmään. Alkoholistit edustavatkin usein nukkuvien puoluetta.

    Se voi olla henkisesti ylivoimainen tehtävä. Reijo Sund

    Rekisteritutkimuksen professori Reijo Sundin mielestä kroonisen sairauden vaikutusta äänestämiseen on tärkeää tutkia, sillä terveyden ja äänestysaktiivisuuden yhteyksistä tiedetään varsin vähän.

    – Toteutuuko demokratian ajatus silloin, jos kroonisesti sairaat eivät äänestä yhtä aktiivisesti kuin muut. Ketkä silloin huolehtivat heidän eduistaan, miettii Sund.

    Tutkimus osoitti, että kroonisilla sairauksilla on myös yllättäviä vaikutuksia äänestämiseen. Syöpää ja kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavat äänestivät jopa aavistuksen keskimääräistä väestöä vilkkaammin.

    – Erot olivat kuitenkin yllättävän pieniä ja kroonisesti sairaat äänestivät yleisesti aika hyvin. Tulokset heijastelivat, että sairastuminen voi myös aktivoida ja lisätä äänestysmotivaatiota, sanoo professori Reijo Sund.

    Mitä tehdä, kun ryhmäkeskustelut kilkattavat yötä päivää? Jaa kokemuksesi ja parhaat vinkkisi!

    Mitä tehdä, kun ryhmäkeskustelut kilkattavat yötä päivää? Jaa kokemuksesi ja parhaat vinkkisi!


    Huomisen ryhmätyö, viikonlopun bileet ja ensi kesän polttarit. Työpaikan sporttitiimi, naapurien sokerinlainauskerho ja oman perheen sisäinen family group. Yhdistyksen hallituksen ryhmä ja kaveriporukan höpötysrinki. Siinä muutamia esimerkkejä...

    Huomisen ryhmätyö, viikonlopun bileet ja ensi kesän polttarit. Työpaikan sporttitiimi, naapurien sokerinlainauskerho ja oman perheen sisäinen family group. Yhdistyksen hallituksen ryhmä ja kaveriporukan höpötysrinki.

    Siinä muutamia esimerkkejä erilaisista ryhmistä, joihin sinäkin saatat kuulua.

    Kuopiossa opiskelevan Niklas Lehtosen puhelimessa on jopa 15 opiskeluun, kaveripiiriin ja ainejärjestötouhuihin liittyvää keskusteluryhmää, joissa kussakin on 10–15 henkilöä.

    – Osa on ihan vitsipalstoja. Välillä keskustelu on ihan tyhjänpäiväistä, välillä siellä sovitaan tärkeistä asioista, Lehtonen luonnehtii.

    Niklas Lehtonen kuuluu jopa 15 erilaiseen keskustleuryhmään.Toni Pitkänen / Yle

    Toisinaan puhelin kilkattaa jatkuvasti, kun ryhmiin tulvahtaa tekstiä, ääniviestejä, videoita, kuvia ja linkkejä. Lehtonen kertoo lukevansa kaikki viestit.

    – Mutta en välttämättä samantien. Olen ratkaissut viestitulvan niin, että mykistän ryhmiä. Yksityisviestit ovat asia erikseen.

    Mihin viestiryhmiin sinä kuulut ja millaisia kokemuksia sinulla on isoista viestiryhmistä? Miten viestitulva vaikuttaa elämääsi?

    Onko ryhmissäsi jouduttu sopimaan viestittelyn pelisääntöjä? Mihin vuorokauden aikaan ryhmäkeskusteluissa saa viestitellä ja mistä asioista? Entä mikä on paras päätös, jonka olette tehneet?

    Jaa kokemuksesi ja parhaat vinkkisi alla! Keräämme vastauksia maanantaiaamuun asti.

    Ilmastonmuutos kannusti koululaiset tekemään lähiruokaa kokkailukisaan – katso videolta, millaisia nuorten annokset ovat

    Ilmastonmuutos kannusti koululaiset tekemään lähiruokaa kokkailukisaan – katso videolta, millaisia nuorten annokset ovat


    Kaarinalainen Kotimäen koulu osallistuu perjantaina valtakunnalliseen koululaisten ruokakilpailuun. Ruokavisa on Ruokatiedon yläkoululuille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus. Sen tavoite on tutustuttaa nuoret ruokaketjuun pellolta...

    Kaarinalainen Kotimäen koulu osallistuu perjantaina valtakunnalliseen koululaisten ruokakilpailuun. Ruokavisa on Ruokatiedon yläkoululuille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus. Sen tavoite on tutustuttaa nuoret ruokaketjuun pellolta ruokapöytään. Visa antaa tietoa muun muassa eläinten hyvinvoinnista , ravitsemuksesta, työhyvinvoinnista ja taloudellisesta vastuusta.

    Vuonna 2019 Ruokavisan lähtökohtana on YK:n Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja erityisesti sen vastuullisen kuluttamisen tavoite. Nuoret ovat kouluissaan tutustuneet verkkomateriaaliin ja tehneet ennakkotehtäviä.

    Alkuruokana kaarinalaisnuoret tarjoavat purjoperunasosekeittoa ja saaristolaisleipää.Minna Rosvall / Yle

    Ruokavisa huipentuu perjantaina 12. huhtikuuta 2019 Helsingissä järjestettävään kokkailutapahtumaan. Mukana on kolme koulua. Yläkoululaiset valmistavat kolme ruokalajia kolmessa tunnissa.

    Kaarinan Kotimäen koulu on yksi finaaliin päässeistä kouluista. Muut koulut ovat Lumijoen peruskoulu Pohjois-Pohjanmaalta sekä Pyörön koulu Pohjois-Savosta.

    Pääruoka on ahvenfileitä ruohosipulilla maustettuna ja punajuuriohrasalaattia sekä uunikasviksia.Minna Rosvall / Yle

    Kaarinalaiset kertovat harjoitelleensa ainakin kymmenen tuntia ruoka-annosten valmistamista. Kotitalousopettaja Aila Arell sekä kisajoukkueeseen äänestyksellä valitut Enni Wahlroos, Vappu Vähä-Iitu, Imma Lahti ja Minerva Paavola matkustavat Helsinkiin. Annosten ulkonäöstä on vastannut Senni Sjöblom.

    Kaarinalaisten jälkiruoka-annos on tyrnivalkosuklaamousse.Minna Rosvall / Yle

    Ruokavisa järjestetään yhdeksättä kertaa. Keväästä 2015 saakka tapahtuma on ollut valtakunnallinen. Yhteensä Ruokavisa on tavoittanut yli 17 000 oppilasta Suomessa.

    Bloggari järkyttyi lasten turvaistuimiin liittyvistä harhaluuloista – oikoo nyt myyttejä turvallisesta matkustamisesta

    Bloggari järkyttyi lasten turvaistuimiin liittyvistä harhaluuloista – oikoo nyt myyttejä turvallisesta matkustamisesta


    Reilu vuosi sitten espoolainen Taru Öster ryhtyi pitämään turvaistuinaiheista blogia, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli oikoa pienten lasten turvalliseen automatkustamiseen liittyviä myyttejä. – Olin suorastaan järkyttynyt, miten paljon...

    Reilu vuosi sitten espoolainen Taru Öster ryhtyi pitämään turvaistuinaiheista blogia, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli oikoa pienten lasten turvalliseen automatkustamiseen liittyviä myyttejä.

    – Olin suorastaan järkyttynyt, miten paljon Suomessa keskusteluissa liikkui jopa ihan väärää tietoa ja käsityksiä, muistelee Öster.

    Esimerkeiksi hän mainitsee palkki-istuinten oletetun turvallisuuden tai sen, ettei yli 3-vuotias voisi matkustaa selkä menosuuntaan.

    Liikenneturva ei pidä palkki-istuinta turvallisena, koska kasvot menosuuntaan matkustaminen on törmäyksessä lapselle vaarallisempaa kuin selkä menosuuntaan matkustaminen. Selin voi matkustaa jopa 4–5-vuotiaaksi asti.

    Lisäksi Öster kyseenalaistaa sen, että moni vanhempi tukeutuu turvaistuimen valinnassa liikaa turvaistuintesteihin, joissa käytettävyyttä painotetaan turvallisuuden kustannuksella.

    – Näissä suositusten mukainen selkä menosuuntaan istuin ei välttämättä nouse kovin korkealle, vaikka olisi turvallisempi vaihtoehto.

    Lähes aina vanhemmat haluavat tehdä parempia valintoja, kun he saavat tietoa ja perusteluja. Taru Öster

    Pian blogin perustamisen jälkeen Österille ehdotettiin Facebook-ryhmän perustamista. Lyhyen empimisen jälkeen hän perusti ryhmän erään yhteyttä ottaneen äidin, Evelina Sparfin kanssa.

    Turvaistuimet/bilbarnstolar-niminen ryhmä on kerännyt reilussa vuodessa lähes 12 000 jäsentä. Suosio yllätti kahden lapsen äidin.

    – Turvaistuimista ja turvallisesta matkustamisesta ei kerrota vanhemmille tarpeeksi. Tämä näkyy ryhmän suosiossa, toteaa turvaistuimiin pitkään perehtynyt Öster.

    Österin oman kokemuksen mukaan tiedon etsiminen suomalaisilta sivustoilta oli hankalaa ja tieto on ristiriitaista. Moni vanhempi kokee samoin, vaikka netti on tietoa pullollaan.

    – Lähes aina vanhemmat haluavat tehdä parempia valintoja, kun he saavat tietoa ja perusteluja. Moni on muuttanut mieltään, kun on kuullut ryhmässä perusteluja asioille, kertoo Öster.

    Nämä seikat vanhempien olisi hyvä tietää

    Vanhempien olisi hyvä tietää, että lasten tulisi matkustaa painon ja pituuden mukaan sopivassa istuimessa tai turvalaitteessa aina 135 cm pituiseksi asti. Turvavyöistuinta olisi kuitenkin hyvä käyttää niin pitkään kuin lapsi siihen mahtuu.

    Ei ymmärretä, miten paljon turvallisempaa selkä menosuuntaan istuminen olisi ja että niin voisi matkustaa 5–6-vuotiaaksi asti. Taru Öster

    Facebookin Turvaistuimet/bilbarnstolar-ryhmän tavoitteena onkin ollut jakaa tietoa selkä menosuuntaan matkustamisen hyödyistä.

    – Toki monet tietävät turvaistuimen tärkeyden, mutta ei ymmärretä, miten paljon turvallisempaa selkä menosuuntaan istuminen olisi ja että niin voisi matkustaa 5–6-vuotiaaksi asti, sanoo Öster.

    Koukussa olevat jalat eivät ole lapselle haitaksi tai syy kääntää lasta istumaan kasvot menosuuntaan.

    Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen.Toni Pitkänen / Yle

    Turvaistuimen oikea ja ohjeenmukainen kiinnitys autossa on hyvä tarkistaa. Oikean kiinnityksen ja istuimen sopivuuden autoon voi tarkastaa esimerkiksi myyjältä tai turvalaitteen valmistajan nettisivuilta.

    Esimerkiksi isofix-kiinnitysmahdollisuutta ei ole kaikissa autoissa. Isofix-kiinnitys tarkoittaa turvaistuimessa olevia kiinnikkeitä, jotka kiinnitetään suoraan auton rungossa oleviin kiinnikkeisiin.

    Liikenneturvan kuopiolaisen yhteyspäällikön Tuula Taskisen mielestä kannattaa satsata istuimeen, jossa on sivuttaissuoja ja turvaistuimessa itsessään olevat viisipistevyöt, jotka pitävät lapsen paikoillaan.

    Lapsi matkustaa turvallisimmin takapenkillä. Perheen pienimmät tarvitsevat kasvaessaan kolmesta neljään erilaista turvalaitetta.

    Liikenneturvan sivuilla on lisää tietoa lapsen turvallisesta matkustamisesta. Myös tässä Liikenneturvan blogitekstissä on kirjoitettu turvaistuimista.

    Liikenneturva suosittelee valitsemaan Plus-testatun turvaistuimen.

    Lapinlahtelaisen Sanna-Mari Räihän mielestä turvaistuimista on vaikea löytää selkeää tietoa.Toni Pitkänen / YleNeuvoloiden halutaan jakavan tietoa

    Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen uskoo, ettei vanhemmilla ole tarpeeksi tietoa turvallisesta matkustamisesta.

    Hän kertoo saaneensa turvaistuimiin liittyen vuosien varrella hyvin merkillisiä kysymyksiä. Häneltä on kysytty muun muassa sitä, että mikä on turvallisin tapa imettää liikkuvassa autossa ja että kuinka sijoittaa uusperheen viisi lasta ja anoppi kesälomareissulla henkilöautoon.

    Ensimmäiseen kysymykseen vastaus on se, että auto on pysäytettävä ja sitten vasta imetettävä. Jälkimmäiseen Taskinen on vastannut, että kannattaa vuokrata tila-auto.

    – Mielestäni neuvolat olisivat tässä avainasemassa, sillä ne tavoittavat parhaiten erityisesti ensimmäistä lastaan odottavat perheet ja myös maahanmuuttajat, pohtii Taskinen.

    Facebookin turvaistuinryhmän toinen perustaja Taru Öster pitää Liikenneturvaa ja neuvoloita oikeana paikkana valistukselle. Hänen mielestään myös turvaistuimia myyvissä liikkeissä pitäisi olla nykyistä parempi asiantuntemus.

    – Valitettavasti näistä vain Liikenneturvan osalta homma toimii. Toki hekin voisivat enemmänkin kampanjoida, Öster heittää.

    Toivoisin, että poliisi ottaisi enemmän kantaa juuri siihen, miten lapset matkustavat. Sanna-Mari Räihä

    Lapinlahtelaiselle kolmen pienen lapsen äidille Sanna-Mari Räihälle rämpiminen turvaistuintiedon parissa on hyvin tuttua. Hän kertoo, että kaiken tiedon on saanut itse kaivaa.

    – Neuvolassa voisi jakaa ohjelappusia ja tietoa turvallisesta matkustamisesta. Toivoisin, että poliisi ottaisi enemmän kantaa juuri siihen, miten lapset matkustavat. Turvaistuinratsioita voisi olla useammin, Räihä ehdottaa.

    Neuvololat kertovat turvaistuimista vaihtelevasti.

    Esimerkiksi Varkauden neuvoloista myönnetään, että turvaistuimista ei juuri saa tietoa neuvoloista. Yksi tilaisuus tiedon jakamiseen voisi olla perhevalmennuksissa. Kaikki perheet eivät kuitenkaan osallistu perhevalmennukseen eikä valmennus toteudu kaikissa kunnissa samalla tavalla.

    Siilinjärvellä turvaistuimista annetaan tietoa jo raskausaikana.

    – Ne tulevat esille muiden aiheiden ohessa, joten tieto saattaa peittyä muun tietotulvan alle, pohtii hyvinvointineuvolan osastonhoitaja Vesta Hynynen.

    Liikenneturva on yhdessä poliisin kanssa järjestänyt Itä-Suomessa kahtena keväänä turvaistuinratsioita. Niiden tulokset ovat olleet karua luettavaa.

    Viime kevään turvaistuinratsiassa kävi ilmi, että joka neljäs kiinnitti lapsen puutteellisesti lyhyillä matkoilla. Poliisi myös myönsi, että valvonta on ollut vähäistä.

    Tuore tutkimus vahvistaa: Erityisesti lihaan painottuva ruokavalio voi viedä elinvuosia

    Tuore tutkimus vahvistaa: Erityisesti lihaan painottuva ruokavalio voi viedä elinvuosia


    Tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus vahvistaa aiempaa näyttöä siitä, että eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi. Tutkimuksen mukaan paljon eläinperäistä proteiinia suhteessa...

    Tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus vahvistaa aiempaa näyttöä siitä, että eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi.

    Tutkimuksen mukaan paljon eläinperäistä proteiinia suhteessa kasvikunnan proteiiniin syövillä henkilöillä oli suurentunut riski kuolla tutkimuksen seurannan aikana. Heitä verrattiin niihin, joilla kasvi- ja eläinkunnan tuotteista saatava proteiinimäärä oli ruokavaliossa tasapainoisempi.

    Pääosin eläinperäisiä proteiinia syövillä miehillä oli 23 prosenttia suurempi riski kuolla kuin miehillä, joilla eläinproteiinin määrä suhteessa kasviproteiinin määrään oli kohtuullisin.

    Seurattiin yli 20 vuotta

    Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti runsas lihan syöminen näytti haitalliselta. Henkilöillä, joiden ruokavaliossa oli runsaasti eli yli 200 grammaa lihaa päivässä, oli 23 prosenttia suurempi riski kuolla seuranta-aikana kuin henkilöillä, joiden lihamäärä oli alle 100 grammaa päivässä. Tutkittavat söivät pääasiassa punaista lihaa.

    Nykyään punaisen ja prosessoidun lihan käyttösuositus on enintään puoli kiloa kypsää lihaa viikossa.

    Tutkimuksessa huomattiin myös, että ruokavalion suuri kokonaisproteiinimäärä liittyi suurempaan kuolleisuuden riskiin henkilöillä, joilla oli tutkimuksen alussa kakkostyypin diabetes, sydän- ja verisuonisairaus tai syöpä. Samanlaista yhteyttä ei havaittu henkilöillä, joilla näitä sairauksia ei ollut.

    Tutkimuksen aineistona käytettiin Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimusta, jossa selvitettiin noin 2 600 42–60-vuotiaiden itäsuomalaisten miesten ruokatottumuksia tutkimuksen alussa vuosina 1984–1989. Tutkittavien kuolleisuutta seurattiin keskimäärin yli 20 vuoden ajan Tilastokeskuksen rekistereistä.

    Analyyseissä otettiin kattavasti huomioon tutkittavien muut elintavat ja ravitsemustottumukset. Näin pystyttiin huomioimaan esimerkiksi se, että runsaasti kasviproteiinia syövien ruokavalio oli keskimääräistä terveellisempi.

    Tutkimuksen havainnot on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.

    Lue myös:

    Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

    WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä

    Asiantuntijat: Kansainväliset ruokasuositukset eivät aina sovi tänne – "Suomalainen liha ei ole ansainnut näin suurta ryöpytystä"

    Törkeästä ryöstöstä etsintäkuulutetut miehet otettu kiinni Tampereella –  uhri pääsi pakenemaan vasta seuraavana päivänä

    Törkeästä ryöstöstä etsintäkuulutetut miehet otettu kiinni Tampereella – uhri pääsi pakenemaan vasta seuraavana päivänä


    Poliisi on eilisillan ja viime yön aikana ottanut kaikki kolme etsintäkuulutettua miestä kiinni Tampereella. Kiinniotot suoritettiin osittain yleisövihjeiden ja osin poliisin tutkinnan ansiosta. – Saaduilla yleisövihjeillä oli suuri merkitys...

    Poliisi on eilisillan ja viime yön aikana ottanut kaikki kolme etsintäkuulutettua miestä kiinni Tampereella. Kiinniotot suoritettiin osittain yleisövihjeiden ja osin poliisin tutkinnan ansiosta.

    – Saaduilla yleisövihjeillä oli suuri merkitys miesten tavoittamisessa ja poliisi kiittää saamistaan havainnoista ja vihjeistä asian selvittämiseksi, poliisi kertoo.

    Tapahtumaketju sai alkunsa perjantaina iltapäivällä, kun neljä miestä pakotti joensuulaisen miehen puukolla uhaten autonsa kyytiin. Miehet veivät uhrinsa Kuopioon. Matkalla he nostivat miehen pankkitunnuksilla rahaa automaatilta sekä ottivat useita pikavippejä.

    Kuopiossa miehet pakottivat uhrin mukaansa majoitusliikkeeseen. Uhri onnistui pakenemaan vasta lauantaiaamuna.

    Asianomistajalle aiheutettiin poliisin mukaan törkeässä ryöstössä huomattavaa taloudellista vahinkoa.

    Kaikkiaan törkeästä ryöstöstä ja vapaudenriistosta epäillään neljää miestä. Heistä yksi pidätettiin jo aiemmin. Myös seurueella aiemmin käytössä ollut Volvo-merkkinen henkilöauto on poliisin hallussa, poliisi kertoi aiemmin.

    Poliisi tekee tällä viikolla päätöksen epäiltyjen esittämisestä vangittavaksi.

    Lue lisää:

    Kolme ryöstäjää yhä karkuteillä – Joensuussa auton kyytiin pakotettu uhri pääsi pakenemaan seuraavana päivänä Kuopiossa

    Ryöstäjät pakottivat uhrinsa auton kyytiin Joensuussa, kuljettivat Kuopioon ja veivät matkalla rahat

    Kolme ryöstäjää yhä karkuteillä – Joensuussa auton kyytiin pakotettu uhri pääsi pakenemaan seuraavana päivänä Kuopiossa

    Kolme ryöstäjää yhä karkuteillä – Joensuussa auton kyytiin pakotettu uhri pääsi pakenemaan seuraavana päivänä Kuopiossa


    Itä-Suomen poliisi etsii kuumeisesti miehiä, jotka pakottivat joensuulaisen miehen henkilöautoonsa ja ryöstivät tämän. Kateissa on kolme aikuista miestä. Viimeiset havainnot heistä ovat lauantaiaamulta Leppävirran Teboil-huoltamolta. Poliisi on...

    Itä-Suomen poliisi etsii kuumeisesti miehiä, jotka pakottivat joensuulaisen miehen henkilöautoonsa ja ryöstivät tämän.

    Kateissa on kolme aikuista miestä. Viimeiset havainnot heistä ovat lauantaiaamulta Leppävirran Teboil-huoltamolta. Poliisi on julkaissut etsintäkuulutettujen nimet ja kuvat.

    Kaikkiaan törkeästä ryöstöstä ja vapaudenriistosta epäillään neljää miestä. Heistä yksi on tällä hetkellä pidätettynä. Myös seurueella aiemmin käytössä ollut Volvo-merkkinen henkilöauto on poliisin hallussa.

    Tapahtumaketju sai alkunsa perjantaina iltapäivällä, kun neljä miestä pakotti joensuulaisen miehen puukolla uhaten autonsa kyytiin. Miehet veivät uhrinsa Kuopioon. Matkalla he nostivat miehen pankkitunnuksilla rahaa automaatilta sekä ottivat useita pikavippejä.

    Kuopiossa miehet pakottivat uhrin mukaansa majoitusliikkeeseen. Uhri onnistui pakenemaan lauantaiaamuna.

    Poliisi pyytää ilmoittamaan havainnot ja vihjeet hätäkeskukseen tai Itä-Suomen poliisilaitokselle.

    Haastoimme 8 ehdokasta astumaan oman kuplan ulkopuolelle – näin vihreä selvisi metsäkoneen puikoista ja kokoomuslainen minibudjetilla ruokaostoksista

    Haastoimme 8 ehdokasta astumaan oman kuplan ulkopuolelle – näin vihreä selvisi metsäkoneen puikoista ja kokoomuslainen minibudjetilla ruokaostoksista


    Hakisitko sinä työpaikkaa, jossa teet töitä erimielisten ihmisten kanssa, tekemisiäsi ja olemustasi ruoditaan julkisuudessa ja nopeita tuloksia ei ole luvassa? Pian eduskuntaan valitaan 200 uutta työntekijää tällaiseen tehtävään. Voit...

    Hakisitko sinä työpaikkaa, jossa teet töitä erimielisten ihmisten kanssa, tekemisiäsi ja olemustasi ruoditaan julkisuudessa ja nopeita tuloksia ei ole luvassa? Pian eduskuntaan valitaan 200 uutta työntekijää tällaiseen tehtävään. Voit tutustua työnhakijoihin Ylen vaalikoneessa.

    Kansanedustajan työ on vaativaa. Kun konkarikansanedustajilta kysyy, millainen ihminen siinä pärjää, toistuu vastauksissa kaksi asiaa: pitkä pinna ja kyky kompromisseihin.

    – Arvot ovat politiikan kompassi, mutta tuloksia ei synny ilman yhteistyötaitoja. Täytyy ymmärtää, miksi joku toinen ajattelee toisin kuin itse, sanoo luopuva kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.). Hänellä on yli 30 vuoden kokemus eduskuntatyöstä.

    Samaa mieltä on kansanedustaja Riitta Myller (sd.). Myös hän jättää eduskunnan näissä vaaleissa.

    – Kansanedustajaksi haluavalla on paljon ideoita, miten maailma pistetään järjestykseen. Täytyy kuitenkin olla avara mieli oppia uutta ja tarkistaa näkemyksiä. Suomessa ei voi tehdä politiikkaa ilman kompromisseja.

    Yle halusi haastaa kansanedustajaehdokkaat asettumaan toisen ihmisen asemaan. Puolueet valitsivat kukin yhden ehdokkaan tekemään yllätystehtävän, joka selvisi ehdokkaalle vasta paikan päällä. Tämän jutun videoilta näet, kuinka demari pärjää yksityisen hoivakodin johtajan apurina, miten keskustan ehdokas solahtaa ilmastomielenosoitukseen tai mitä miettii kristillisdemokraattien ehdokas täyttäessään ruokakaupan lonkerohyllyä.

    Mukaan kutsuttiin ne rekisteröityneet eduskuntapuolueet, joilla on vähintään kaksi kansanedustajaa päättyvällä vaalikaudella. Tehtävät jaettiin Savo-Karjalan vaalipiirin ehdokkaille. RKP:llä ei ole ehdokkaita Savo-Karjalan vaalipiirissä.

    Arvot ovat politiikan kompassi, sanoo luopuva kansanedustaja Seppo Kääriäinen, mutta eduskunnassa on mahdotonta mennä vain oman nuolen suuntaan.Miro Johansson / YleNäin ehdokkaat selvisivät yllätystehtävästä

    Keskustan eduskuntavaaliehdokas Hanna Huttunen ei ole laskenut omaa hiilijalanjälkeään. Keskustan ilmastolupaukset ovat moniin muihin puolueisiin verrattuna vaatimattomat (Helsingin Sanomat), eikä Huttunenkaan olisi valmis tinkimään lihansyönnistä tai maksamaan lihaveroa.

    Kun Huttunen tekee hiilijalanjälkitestin nuorten ilmastoaktiivien Vivi Kotilaisen ja Oskari Mehtätalon kanssa, tulos yllättää. Lopuksi Huttunen päätyy elämänsä ensimmäiseen mielenosoitukseen oman ilmastolupauksensa kanssa.

    – Olimme eri mieltä monista asioista, mutta yhtä mieltä siitä, että jotain on tehtävä, Hanna Huttunen sanoo.

    Kokoomukseen on tarttunut maine hyväosaisten puolueena, ja näissäkin vaaleissa sen ehdokkaiksi ovat valikoituneet kaikkein kovatuloisimmat. Puolueen joensuulaisen ehdokkaan Timo Elon mielestä paras tapa auttaa köyhiä olisi lisätä työtä esimerkiksi tuloverotusta keventämällä.

    Kun häntä pyydettiin valitsemaan kaupasta 15 eurolla kolmen päivän ruokakassi pariskunnalle, yrittäjätaustaisen Elon laskupää joutui koville. Valmentajana hänellä oli Kuopion Ruoka-avun Harri Miettinen, jonka asiakkaat joutuvat tämänkaltaisiin tehtäviin päivittäin.

    Kristillisdemokraattien ehdokas Satu Melkko ei tunne alkoholijuomia. Kaupan lonkerohyllyissä riittää kuitenkin täyttämistä, sillä yli kolmannes pienen K-kaupan myynnistä tulee juomista. Kauppias Harri Leinonen myisi mielellään ohikulkeville kesämökkiläisille oluen lisäksi myös viinejä, mutta kristilliset ovat toista mieltä. Puolue vastusti jyrkästi uutta alkoholilakia. (Kristillisdemokraattien sivut)

    – Viina on vaikea asia meille suomalaisille, Melkko pohtii.

    Osa perussuomalaisista ei haluaisi ollenkaan rahoittaa verovaroilla monikulttuurista toimintaa järjestävän Setlementti Puijolan Kompassin kaltaisia laitoksia. Puolueen kuopiolainen ehdokas Pia Punkki sai pikakurssin Puijolan toimintaan, kun hän toimi vapaaehtoisena suomen kielen opettajana maahanmuuttajille.

    – Meillä ei hyysätä, meillä pikemminkin potkitaan, tiivisti Kompassin asiantuntija Tsega Kiflie Punkille työnkuvansa.

    Siniset on ollut maalitauluna kiistellyn aktiivimallin puolustajana. Siksi oli sopivaa, että puolueen kuopiolainen ehdokas Teija Savolainen-Lipponen lähetettiin täyttämään aktiivimallin ehtoja katsomalla varsin puuduttavaa työnhakuwebinaaria.

    Sosiaalitieteitä opiskelevan Julia Koskisen mielestä työttömyysturvan aktiivimalli on ollut työttömille lähinnä leikkuri. Millaisia eväitä Savolainen-Lipponen sai työttömien aktivoimiseen yhteisestä webinaarituokiosta opiskelijan kanssa?

    SDP:n ehdokas Seppo Eskelinen ajaa hoitajamitoituksen nostamista vanhustenhuollossa, ja hänen puolueensa otti voimakkaasti kantaa hoivakotikeskusteluun alkuvuodesta. Hoivakoti Vilinan yrittäjä Eija Weeman kertoo, että nykyisillä kilpailutussopimuksilla pienen hoivakodin yrittäjällä ei olisi siihen varaa. Mutta miten Eskelinen selviää hoivakodin aamuvuorossa yrittäjän apuna, kun yhden asukkaan jalat kaipaavat rasvausta ja toinen täytyy auttaa vuoteesta pyörätuoliin?

    – Yrittäjiä tarvitaan julkisen puolen kumppaneiksi, se on selvä, mutta kilpailutuksen kriteereitä on pakko miettiä uusiksi, sanoo Seppo Eskelinen, joka on ollut myös itse päättämässä kilpailutuksista Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

    Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Anni Järvinen muistaa joskus kokeilleensa lypsämistä, vaikka kaupunkilainen onkin. Nykyaikaisessa robottinavetassa lypsyllä ei enää tarvitse kyykkiä itse, mutta lietettä syntyy samalla tavalla kuin ennenkin. Sen loppusijoituksesta Järvinen ja maatalousyrittäjä Jari Puhakka ovat eri mieltä. Ilmasto-ohjelmassaan Vasemmistoliitto muistuttaa, että maatalouden osuus on jopa viidennes Suomen päästöistä.

    – Kotimaista ruoantuotantoa tarvitaan kyllä, mutta ympäristölakien noudattamisesta ei voi tinkiä, Järvinen sanoo.

    Vihreillä ja metsäalalla on ristiriitainen suhde. Puolue haluaisi luonnon vuoksi vähentää metsien hakkuita, mikä veisi töitä metsäalan ammattilaisilta.

    Vihreiden iisalmelainen ehdokas Anne Roponen pääsi puunkaato-oppiin Jussi Mensosen harvesterin penkille. Tehtävä oli sosiaalialalla työskentelevälle Roposelle suorastaan jännittävä.

    – Sydän takoi kahtasataa. Mutta vieruskaveri oli rauhallinen, ja kun sitä puuta rupesi oikeasti kaatamaan, siinä tuli oikeasti ihan hyvä olo!

    Kuplautumista vastaan täytyy taistella

    Kansanedustajuus vaatii rautaista stressinsietokykyä. Kritiikkiä sataa eri suunnilta, ja silti pitäisi pystyä rakentavaan keskusteluun. Työpsykologi Ari-Pekka Skarp muistuttaa, että työminän ja siviiliminän erottaminen toisistaan auttaa käsittelemään paineita.

    – Paineen alla kyky ymmärtää muita ihmisiä ja heidän ajatteluaan kapeutuu. Kansanedustajalta vaaditaan kykyä oman työn suunnitteluun, muuten vaarana on uupuminen ja poteroituminen omaan näkemykseen.

    Kansanedustajat kuuluvat eittämättä eliittiin. Uhkaako yhteys tavallisten ihmisten elämään katketa eduskunnan käytävillä?

    – Kun muistaa käydä toreilla ja huoltoasemilla, tuntuma säilyy. Ja kuunteleminen on julistamista tärkeämpää, Seppo Kääriäinen sanoo.

    Hänen mielestään hyvä kansanedustaja esittää itselleen kysymyksen aina ennen napin painamista: mitä vaikutuksia tällä päätöksellä on ja kenelle?

    Paineen alla kyky ymmärtää muita ihmisiä ja heidän ajatteluaan kapeutuu. Ari-Pekka Skarp, työpsykologi

    Riitta Myllerin mielestä suomalaisilla kansanedustajilla on hyvä kosketus arkeen, sillä edustajaksi päädytään monenlaisista taustoista. Hän kuitenkin myöntää, että usein kansanedustaja elää siviilissä itsensä kaltaisten ihmisten keskuudessa. Kuplautumista vastaan pitää taistella tietoisesti.

    – Esimerkiksi rahasta puhuttaessa oma hyväosaisuus saattaa unohtua. Parinkympin leikkaus ei merkitse hyvätuloiselle mitään, mutta voi keikauttaa pienituloisen koko talouden, Myller sanoo.

    Lue ja katsele täältä Ylen tärkeimmät vaalijutut

    Voit keskustella aiheesta alla kello 20 asti maanantaina. Tarvitset Yle Tunnuksen.

    Kuopiossa löydettiin maastosta nakkeja, joissa epäillään olevan myrkkyä

    Kuopiossa löydettiin maastosta nakkeja, joissa epäillään olevan myrkkyä


    Kuopiossa poliisille on tullut hiljattain muutamia ilmoituksia Hapenlähteenpuiston seudulta löytyneistä nakeista, joiden sisällä epäillään olleen myrkkyä. Nakkeja on löytynyt puiston lisäksi sen lähistöltä puiden alta. Rikosylikonstaapeli...

    Kuopiossa poliisille on tullut hiljattain muutamia ilmoituksia Hapenlähteenpuiston seudulta löytyneistä nakeista, joiden sisällä epäillään olleen myrkkyä.

    Nakkeja on löytynyt puiston lisäksi sen lähistöltä puiden alta.

    Rikosylikonstaapeli Marko Espo kertoi STT:lle sunnuntaina, että löydettyjen nakkien sisältöä tutkitaan paraikaa. Vasta tulosten valmistumisen jälkeen poliisi voi ottaa kantaa siihen, onko myrkkyepäilyille perusteita.

    Espon mukaan ainakin joidenkin koirien epäillään syöneen Hapenlähteenpuiston seudulla maassa olleita nakkeja. Poliisin tietoon ei ole Espon mukaan tullut, että jokin kotieläin olisi menehtynyt tästä syystä.

    Poliisi tutkii asiaa epäiltynä eläinsuojelurikoksena.

    Ryöstäjät pakottivat uhrinsa auton kyytiin Joensuussa, kuljettivat Kuopioon ja veivät matkalla rahat

    Ryöstäjät pakottivat uhrinsa auton kyytiin Joensuussa, kuljettivat Kuopioon ja veivät matkalla rahat


    Neljä ryöstäjää vei joensuulaisen miehen lompakon ja pankkitunnukset törkeällä tavalla perjantaina. Poliisi kertoo tiedotteessaan, että neljä miestä oli pakottanut joensuulaisen miehen auton kyytiin perjantai-iltapäivänä. Mies oli viety...

    Neljä ryöstäjää vei joensuulaisen miehen lompakon ja pankkitunnukset törkeällä tavalla perjantaina.

    Poliisi kertoo tiedotteessaan, että neljä miestä oli pakottanut joensuulaisen miehen auton kyytiin perjantai-iltapäivänä. Mies oli viety autolla Joensuusta Kuopioon. Matkalla mieheltä oli puukolla uhaten viety lompakko ja hänet oli pakotettu antamaan pankkitunnuksensa.

    Pankkitunnuksien avulla ryöstäjät olivat ottaneet runsaasti pikavippejä ja käyneet nostamassa automaateilta rahaa. Poliisin mukaan Kuopiossa ryöstäjät olivat pakottaneet miehen mukaansa majoitusliikkeeseen. Mies pääsi pakenemaan aamulla majapaikasta ja sai soitettua hätäkeskukseen.

    Poliisin mukaan epäilyt tekijät ovat Joensuun seudulta. Poliisi ei ollut lauantai-iltapäivään mennessä tavoittanut tekijöitä.

    Poliisi pyytää havaintoja tapaukseen mahdollisesti liittyvästä tummanharmaasta Volvo V70 –farmariautosta ja autolla liikkeellä olevista henkilöistä. Auton rekisteritunnus on VNY-781

    Havainnoista pyydetään ilmoittamaan hätäkeskukseen numeroon 112.

    Kaakon Viestinnän myynnin taustalla kasvun pysähtyminen:

    Kaakon Viestinnän myynnin taustalla kasvun pysähtyminen: "Olisi voitu jatkaa tietty aika, mutta ei ratkaista pitkän ajan ongelmaa"


    Yle uutisoi Keskisuomalaisen ostavan Kaakon Viestinnän Länsi-Savo-konsernilta. Keskisuomalaiselle siirtyy kaupassa kuusi Kaakkois-Suomessa ilmestyvää sanomalehteä. Länsi-Savon hallituksen puheenjohtaja Jukka Tikan mielestä päivä on...

    Yle uutisoi Keskisuomalaisen ostavan Kaakon Viestinnän Länsi-Savo-konsernilta. Keskisuomalaiselle siirtyy kaupassa kuusi Kaakkois-Suomessa ilmestyvää sanomalehteä.

    Länsi-Savon hallituksen puheenjohtaja Jukka Tikan mielestä päivä on historiallinen. Tikan suku omistaa enemmistön yrityksestä ja luopuu nyt lehtibisneksestä.

    – Tähän liittyy haikeutta, ihmisiä, työtovereita... Toisaalta lehtiyritys on liikeyritys: se ei voi toimia, ellei se ole taloudellisesti terveellä pohjalla. Katseet on luotava eteenpäin.

    Tikan mukaan ajatus myymisestä kehittyi kahden vuoden aikana. Hänen mielestään alalla pärjätäkseen toimintaa täytyy jatkuvasti kehittää, ja siihen tarvitaan resursseja. Länsi-Savo oli yrittänyt pärjätä kilpailussa ostamalla muita lehtiä, mutta lopulta kasvu pysähtyi.

    – Todettiin, ettei tämä kasvu riitä, mutta ei ollut luontevia kasvukohteita.

    Tikka kertoo yhdeksi alan ahdingon syyksi sen, että mainosrahat valuvat monikansallisten yhtiöiden tileille.

    Toinen suuri ongelma on Tikan mielestä osittain lehtialan omaa syytä.

    – Pitää katsoa peiliin. Sanomalehdet jakoivat ilmaista sisältöä sivuillaan ja totuttivat ihmiset siihen, että tietoa saa ilmaiseksi. Ei ole helppoa mennä terveempään suuntaan.

    Yritys osasi ennakoida media-alan murroksen tapahtuvan, mutta silti alan vaikeudet olivat suuremmat kuin mihin oltiin varauduttu.

    Vaikka yrityksen toiminta ei ollut tappiollista, päätettiin se kuitenkin lopulta myydä.

    – Olisi voitu jatkaa tietty aika, mutta ei ratkaista pitkän ajan ongelmaa. Mieluummin toimitaan etukenossa eikä vasta sitten, kun on hätä ja pakko toimia.

    Tikka uskoo, että Kaakon Viestintä menee myynnissä hyviin käsiin. Häntä ei pelota sanomalehtien tulevaisuus.

    – Painetut lehdet eivät häviä, vaikka levikit putoavat. Haaste on kehittää niitä niin, että ihmisiä kiinnostaa. Tarvitaan resursseja digiloikkaan. Alalla on Suomessa kuitenkin vahvat perinteet, ja suomalaiset ovat lukevaista kansaa.

    Läjä isoja lehtiä yksiin käsiin: Keskisuomalaisen haltuun 6 sanomalehteä Kaakkois-Suomesta –

    Läjä isoja lehtiä yksiin käsiin: Keskisuomalaisen haltuun 6 sanomalehteä Kaakkois-Suomesta – "Väistämätöntä, kun yritetään pysyä hengissä"


    Keskisuomalainen ostaa Kaakon Viestinnän Länsi-Savo-konsernilta. Keskisuomalaiselle siirtyy kuusi Kaakkois-Suomessa ilmestyvää sanomalehteä. Kaakon Viestintä julkaisee Mikkelissä ilmestyvää Länsi-Savoa, Savonlinnassa ilmestyvää Itä-Savoa,...

    Keskisuomalainen ostaa Kaakon Viestinnän Länsi-Savo-konsernilta. Keskisuomalaiselle siirtyy kuusi Kaakkois-Suomessa ilmestyvää sanomalehteä.

    Kaakon Viestintä julkaisee Mikkelissä ilmestyvää Länsi-Savoa, Savonlinnassa ilmestyvää Itä-Savoa, Lappeenrannassa ilmestyvää Etelä-Saimaata, Kouvolassa ilmestyvää Kouvolan Sanomia, Kotkassa ilmestyvää Kymen Sanomia sekä Imatralla ilmestyvää Uutisvuoksea. Yhtiöllä on myös digitaalista liiketoimintaa.

    – Media-alan murros edellyttää koko ajan suurempaa kokoa, eikä meillä ollut enää näköpiirissä suuntaa, johon jatkaa kasvustrategiaa. Mietimme vaihtoehtoja, ja kun ostaja löytyi, päädyimme tekemään kaupat, kertoo Kaakon Viestinnän toimitusjohtaja Juhana Tikka.

    Tikka kertoo, että konsernilla on pitkään ollut kasvustrategia. Konsernin mediaperhettä on kasvatettu yhdestä lehdestä viiteentoista.

    Kauppahinta on 17,5 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Tikka kuvaa kaupantekoa Kaakon Viestinnälle merkittäväksi ja pitkäksi neuvotteluprosessiksi.

    – Kaupan synty edellyttää aina sitä, että ostaja ja myyjä ovat tyytyväisiä hintaan. Tällä hinnalla olimme valmiita tekemään tämän ratkaisun.

    Myydyillä lehdillä 340 työntekijää

    Lisäksi Keskisuomalaiselle siirtyy kaupassa ESV-Paikallismediat Oy ja sen yhdeksän yksipäiväistä paikallislehteä eli Juvan Lehti, Kaakonkulma, Kangasniemen Kunnallislehti, Keskilaakso, Luumäen Lehti, Länsi-Saimaan Sanomat, Puruvesi, Paikallislehti Joutseno sekä Pitäjänuutiset.

    Kaakon Viestinnän toimitusjohtaja Juhana Tikka arvioi, että kaupan kohteena olevilla lehdillä on yhteensä noin 340 työntekijää. Henkilökunnalle on kerrottu kaupasta perjantaiaamuna.

    – Lehtien julkaisuun liittyvät kysymykset ja henkilökunnan tulevaisuuteen liittyvät asiat jätän ostajapuolen vastattavaksi. Mitään syytä ei tässä vaiheessa ole ajatella, että tuotteisiin tulisi mitään muutoksia, sanoo Tikka.

    Kauppaan sisältyy myös Kouvolassa sijaitseva sanomalehtipaino kiinteistöineen.

    Ennestään Keskisuomalainen-konserni omistaa nimikkolehtensä lisäksi muun muassa Etelä-Suomen Sanomat ja Savon Sanomat sekä nipun pienempiä sanomalehtiä.

    Digitaalisuutta lisää paperilehtien rinnalle

    Keskisuomalaisen toimitusjohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan yhtiö on hakenut ja hakee aktiivisesti kasvua. Etelä-Savo, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat luonteva kasvusuunta.

    – Tämä nivoutuu meidän maantieteelliseen kokonaisuuteen erinomaisesti, Kangaskorpi sanoo.

    Lehtien määrään ei ole kaupan jäljiltä tulossa muutoksia.

    – Ei tässä vaiheessa ole sellaisia suunnitelmia. Meidän koko liiketoiminta perustuu vahvaan paikallisuuteen, Kangaskorpi sanoo.

    Keskisuomalaisella on kaupan jälkeen lähes 80 erilaista sanomalehtibrändiä.

    – Pyrimme terävöittämään näiden paikallisten tuotteiden profiilia. Tietenkin niiden toiminnan luonne muuttuu. Paperin ohella tulee entistä vahvemmin digitaalinen ulottuvuus. Pystymme ehkä tuomaan digitaalisia palveluja meidän asiakkaille näillä alueilla, mutta kyllä sanomalehdet ovat vielä pitkään elinvoimaisia.

    Tutkija: Keskittyminen vähentää moniäänisyyttä

    Mediatutkija, dosentti Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta sanoo, että Keskisuomalaisen uudet kaupat olivat looginen jatkumo tähän asti tapahtuneelle.

    – Keskisuomalainen on jo pitkään kasvattanut määrätietoisesti itsestään valtakunnallista toimijaa. Tämä on jatketta sille, Ala-Fossi toteaa.

    Hänen mukaansa omistuksen muutos ei välttämättä näy lukijoille mitenkään, ainakaan heti. Kaupan jälkeen Suomen media-ala on kuitenkin entistä keskittyneempi, mikä vähentää tarjonnan moninaisuutta.

    – Kaupat tarkoittavat yleensä sitä, että toimintaa tehostetaan, jolloin tuotanto keskittyy. Silloin tuotantoon pääsevät äänet vähenevät, vaikka tarkoituksellisesti ei pyrittäisi sisältöä kaventamaan, Ala-Fossi pohtii.

    Journalistiliitto: Väistämätön kehitys

    Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho näkee Ala-Fossin tavoin Keskisuomalaisen laajentumisen tyypillisenä kehityksenä.

    – On väistämätöntä, että tehdään isompia konserneja, kun yritetään pysyä hengissä ja tehdä hyvää journalismia. Tilanne on niin hirvittävän haastava.

    Lukijoiden kannalta omistuksen keskittymiseen liittyy kuitenkin riskejä. Jos juttuvaihtoa tehdään eli samoja juttuja julkaistaan eri lehdissä, se voi Ahon mielestä kaventaa tietoa, mikä Suomessa liikkuu.

    – Se suuntaus ei ole paras mahdollinen. Täytyy muutenkin toivoa, että kaupan tavoitteena on halu parantaa journalismia ja lehtien mahdollisuuksia ilmestyä.

    Pääluottamusmies: Varovaisen optimistinen tunnelma

    Kaakon Viestinnän journalistien pääluottamusmies Aapo Mentula ei ole ehtinyt olla yhteydessä yhtiön muihin luottamusmiehiin tai toimituksiin.

    Tunnelmaa omassa toimituksessaan Kouvolan Sanomissa Mentula kuvailee varovaisen optimistiseksi.

    – Muutos on aina muutos, että voihan se tuoda mukanaan monenlaista, sanoo Mentula.

    Hän toivoo, ettei suuria muutoksia tehtäisi pelkästään muutosten takia, vaan ensin katsottaisiin, miten asiat nykyisellään toimivat.

    – Ei varmaankaan ole turbulenssissa mediamaailmassa huono juttu, että taustalle tulee vakavarainen, iso yhtiö, sanoo Mentula.

    Lue lisää:

    Länsi-Savo osti Sanomalta loput Kaakon Viestinnän osakkeet

    Sanoma myy maakuntalehtiään Länsi-Savo-konsernille

    Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata

    Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata


    Uudessa selvityksessä todetaan, että liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa, sekä Helsingistä Pietariin paranisivat, jos uusi Itärata rakennettaisiin Helsinki-Vantaan lentokentältä Porvoon kautta Kouvolaan. Se lyhentäisi ja...

    Uudessa selvityksessä todetaan, että liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa, sekä Helsingistä Pietariin paranisivat, jos uusi Itärata rakennettaisiin Helsinki-Vantaan lentokentältä Porvoon kautta Kouvolaan.

    Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä.

    Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin vain maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Alustavan arvion mukaan uuden rataosan rakentaminen maksaisi noin 1,7 miljardia euroa.

    Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan hanke ei olisi kokonaistataloudellisesti kannattava. Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys Itäradasta on julkaistu tänään.

    13 minuuttia

    Matka Kouvolasta Helsinkiin lyhenisi uuden oikoradan myötä noin 27 kilometrillä nykyisestä. Tällä hetkellä rata pääkaupunkiseudulta Kouvolaan kulkee Lahden kautta.

    Itärata olisi 106 kilometriä pitkä. Se erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella, Korian seisakkeella.

    Väyläviraston arvion mukaan matka-aika Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kouvolan välillä olisi lyhin, jos investoitaisiin sekä Lentorataan että Itärataan ja liikuttaisiin suurnopeusjunilla.

    Nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Kouvola-välin matka-ajat lyhenisivät 13 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.

    Lisäksi Kouvolan ja lentoaseman välinen matka-aika lyhenisi puolella tunnilla nykyisestä, jos juna kulkisi 220 km/h. Nykyisin yhteyteen kuuluu junan vaihto Tikkurilassa.

    Osastopäällikkö Sabina Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että nopeuksien nostaminen jopa 300 kilometriin tunnissa vaatisi suuria satsauksia Suomen rataverkkoon ja junakalustoon.

    Matkustajajunien suurin sallittu nopeus Suomessa on 220 kilometriä tunnissa.

    Porvoo

    Itärata olisi kaksiraiteinen ja sähköistetty. Rata kulkisi pääosin maan päällä, mutta matkalle tulisi myös lyhyitä tunneleita. Uusi neliraiteinen asema tulisi Porvoon Kuninkaanporttiin.

    Selvitys perustuu tilanteeseen, jossa Lentorata Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta nykyiselle pääradalle olisi jo rakennettu.

    Selvityksen mukaan uusi ratalinjaus Porvoon kautta Kouvolaan ei laajenna Helsingin jo nykyisin Kouvolaan ulottuvaa työssäkäyntialuetta.

    Jos Itärata rakennettaisiin, matkustajamäärät Helsinki-Kouvola-välillä kasvaisivat vuoteen 2050 mennessä arviolta yhdeksän prosenttia. Lisäksi matkustajamääriä lisäisi mahdollisesti kasvava kysyntä Pietarin suunnalta.

    Merkittävimmät työmarkkinavaikutukset olisivat Helsingin ja Porvoon välillä. Matka-aika Porvoosta Helsinkiin olisi uutta rataa pitkin noin 33 minuuttia. Nykyisin bussi kulkee samaa väliä noin tunnin.

    Lentoradan toteuttaminen riippuu hankeyhtiöihin liittyvien päätösten toimeenpanosta, joita talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti helmikuussa 2019 raideliikenteen investointien kehittämiseksi. Alustavien arvioiden mukaan Lentorataa voitaisiin operoida mahdollisesti jo 2030-luvun alkuun mennessä.

    Kannattavuus

    Selvityksen perusteella yhteys pääkaupungista Porvoon kautta Kouvolaan ei olisi taloudellisesti kannattava. Liikennetaloudellisessa laskelmassa hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 13 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,13.

    Osastopäällikkö Sabina Lindströmin mukaan tulos oli tosin odotettu.

    – Kannattaa muistaa, että lähes kaikissa Suomen raidehankkeissa suhde on alle 1,0, jota yleensä pidetään rajana taloudellisesti kannattavalle hankkeelle. Syynä on puhtaasti se, että radan rakentaminen on äärettömän kallista.

    Lindstömin mukaan selvityksen tulos ei kuitenkaan tarkoita haaveiden hautaamista itäradan suhteen.

    – Selvityksellä tehtiin pohjatyö ja samalla saatiin itäinen suunta mukaan raidehankkeisiin liittyvään keskusteluun. On sitten kiinni tulevasta hallituksesta ja ministeristä, halutaanko tutkia hankeyhtiömallia tämän asian ratkaisemiseksi. Itärataa ei tutkittu tältä kantilta, mutta niin voisi tehdä.

    Valtion budjettirahoitus ei ole nykytasollaan riittävä Itäradan toteuttamiseen kestävällä tavalla. Tarvittavaa rahoituspohjaa olisi mahdollista selvittää juuri hankeyhtiömallin kautta. Kannattavuutta lisäävien toimien tunnistaminen edellyttäisi myös muita lisäselvityksiä.

    Kouvolasta lentoasemalle

    Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva toivoo, että jatkoselvityksiä Itäradan suhteen ryhdytään tekemään mahdollisimman nopeasti.

    – Näin tulee edetä. Saamme selvitettyä esimerkiksi sitä, missä se raide Kouvolan ja Porvoon välillä aidosti kulkisi. Sen kautta päästään kiinni myös siihen, mitkä ovat ne tarkemmat kustannukset.

    Kouvolassa raportin tärkeimpänä antina pidetään sitä, että matka-aika Kouvolasta lentoasemalle nopeutuisi puolella tunnilla, tai jopa 37 minuuttia nykyisestä, jos juna voisi kulkea 300 kilometriä tunnissa.

    – Lentokentän alueelle säästö matka-ajassa on huomattava. Vantaa on nopeimmin kasvavia työpaikka-alueita, joten siinä mielessä näen, että Itäradan myötä työssäkäyntialue laajenisi Kouvolan kannalta merkittävästi, Portaankorva sanoo.

    Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen tarkastelisi Itärataa aiemmin tehtyjen ratalinjausten pohjalta.

    – Nyt on lukittu lähtöpiste sinne Lentorataan. Siihen Itärataa ei saa hirttää. Pitää olla mahdollisuus linjata rata suorempaan. Mutka Keravan kautta vie tämän aikavoiton näin pieneksi.

    Aiemmat selvitykset Itäradasta on tehty vuosina 2008 ja 2012. Ne perustuivat linjaukseen, jossa Itärata erkani Porvoon suuntaan jo Tapanilassa, jolloin matka ja matka-aika lyhenivät enemmän kuin nyt selvitetyssä linjauksessa Lentoradan kautta.

    Toimeksianto

    Itärataa selvittänyt työryhmä aloitti työnsä ministeri Anne Bernerin toimeksiannosta viime vuoden lokakuussa.

    Tehtävänä oli selvittää mahdollisuuksia uudelle ratalinjaukselle, joka kulkisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan. Samaa rataa pääsisi jatkamaan rajan yli Pietariin.

    Itärata on yksi ajankohtaisista tarkasteltavista ratahankkeista Helsingistä Turkuun ja Tampereelle suunniteltujen nopeiden tunnin junien ohella.

    Ministeriö teki selvityksen yhteistyössä Liikenneviraston sekä itäradan puolesta vedonneiden maakuntien ja kuntien kanssa. Itä-Suomi haluaa nopeammat junayhteydet, koska sen uskotaan lisäävän seudun elinvoimaa, kilpailukykyä ja vetovoimaa.

    Selvitystä olivat tekemässä edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä, Liikennevirastosta, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä-Savon maakuntaliitosta, Kainuun liitosta, Kymenlaakson liitosta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Savon liitosta, Uudenmaan liitosta, Kouvolan kaupungista ja Porvoon kaupungista.

    Aiheesta voi keskustella tänään klo 22 saakka.

    Yle Uutisgrafiikka
    Raportti: Nopea junayhteys Helsinkiin voisi tuoda Itä-Suomeen lisää yrityksiä ja työssä kävijöitä

    Raportti: Nopea junayhteys Helsinkiin voisi tuoda Itä-Suomeen lisää yrityksiä ja työssä kävijöitä


    Nykyistä nopeammalla itäradalla olisi suuri merkitys Itä-Suomen alueelle. Tuore selvitys ehdottaa, että itärataa voitaisiin nopeuttaa uudella Helsingin, Porvoon ja Kouvolan välisellä oikoradalla. Mihin oikorata vaikuttaisi? Kokosimme muutamia...

    Nykyistä nopeammalla itäradalla olisi suuri merkitys Itä-Suomen alueelle. Tuore selvitys ehdottaa, että itärataa voitaisiin nopeuttaa uudella Helsingin, Porvoon ja Kouvolan välisellä oikoradalla.

    Mihin oikorata vaikuttaisi? Kokosimme muutamia pääseikkoja aluekehittämisenkonsulttitoimisto MDI:n itäisen Suomen maakunnille sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungille tekemästä selvityksestä.

    Nopeat itäradat osana kestävää aluekehitystä -raportissa on analysoitu nopeampien itäratojen aluetaloudellista merkitystä saavutettavuuden, elinvoimaisuuden ja aluekehityksen näkökulmasta.

    1) Selvästi nopeammat yhteydet Helsinkiin

    Uusi oikorata mahdollistaisi kolmen tunnin yhteyden Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin. Yhteydet nopeutuisivat tunnilla. Nykyisin Kuopion yhteys Helsinkiin on nopeimmillaan 4 tuntia 4 minuuttia ja Joensuun yhteys Helsinkiin nopeimmillaan 4 tuntia 17 minuuttia.

    Kouvolasta Helsinkiin se mahdollistaisi alle tunnin yhteyden ja Mikkelistä Helsinkiin puolestaan kahden tunnin yhteyden. Myös aikaetäisyys Helsingin ja Pietarin välillä lyhenisi.

    Nykyisin esimerkiksi Kokkolasta pääsee Helsinkiin nopeammin kuin Kuopiosta, vaikka sieltä on 50 kilometriä enemmän matkaa pääkaupunkiin. Yhteys Kokkolaan on 25–38 minuuttia nopeampi.

    Tämä on aluetutkija Timo Aron mukaan hyvä esimerkki Itä-Suomen saavutettavuuden heikentymisestä verrattuna muihin suuralueisiin ja erityisesti pääradan yhteydessä olevaan Länsi-Suomeen.

    2) Nopeammat yhteydet houkuttelisivat yrittäjiä ja asukkaita

    Kaikkien alueen maakuntien ja kaupunkien menestymisen vuoksi nopeat ja sujuvat yhteydet olisivat erityisen tärkeitä. Yhteyksien nopeuttamisella jo 10–20 minuutilla saattaa olla iso merkitys paikkavalintaan esimerkiksi työssäkäyntiä ajatellen.

    Sijaintipäätöksiä tekeville yrityksille sekä pääomaan liittyviä päätöksiä tekeville investoijille nopeat yhteydet ovat tärkeitä. Sillä on vaikutusta myös muuttoliikkeeseen.

    – Nopeampi junarata ei tarkoita pelkästään sitä, että Itä-Suomen kaupungeista pääsee nopeammin Helsinkiin, vaan voi olla myös vastavirtoja, jotka ovat kiinnostuneita liikkumaan toiseen suuntaan, muistuttaa Aro.

    Itäradan molempien haarojen vaikutusalueella sijaitsee seitsemän maakuntaa ja 16 kaupunkia. Alueella asuu tällä hetkellä joka kuudes suomalainen eli yhteensä noin 930 000 ihmistä.

    3) Ilmastonmuutos ja työssäkäyntialueen laajentuminen

    Nopeamman itäradan varrella olevien keskusten kiinteämpi yhteys muodostaisi laajemman työssäkäyntialueen. Tämä hyödyttäisi sekä kaupunki- että maaseutualueita.

    Se myös tarjoaisi paremmat mahdollisuudet työllistyä omaa koulutusta, kokemusta ja kiinnostusta vastaavaan työhön.

    Kaikista kulkumuodoista juna on henkilö- ja tavaraliikenteessä vähäpäästöisin ja ympäristöneutraalein vaihtoehto. Siksi ratayhteyksiin panostaminen on Timo Aron mukaan samalla myös ilmasto- ja tulevaisuusteko.

    Raportissa ei selvitetty oikoradan rakentamisen kustannuksia tai kannattavuutta. Myös itäinen rantarata Porvoon ja Kotkan kautta itään oli rajattu selvityksen ulkopuolelle.

    Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys itäradan vaikutuksista julkaistaan perjantaina.

    Entisten vastaanottokeskusten kunnosta riidellään nyt käräjillä – valtio maksanut vahingonkorvauksia useilla miljoonilla

    Entisten vastaanottokeskusten kunnosta riidellään nyt käräjillä – valtio maksanut vahingonkorvauksia useilla miljoonilla


    Tästä on kyseTurvapaikkakriisi käynnistyi syksyllä 2015, kun Suomeen tuli kuukaudessa 11 000 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2014 tulijoita oli ollut yhteensä 3 600.Hätämajoitusyksiköitä perustettiin muutaman tunnin varoitusajalla ja uusia...

    Tästä on kyseTurvapaikkakriisi käynnistyi syksyllä 2015, kun Suomeen tuli kuukaudessa 11 000 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2014 tulijoita oli ollut yhteensä 3 600.Hätämajoitusyksiköitä perustettiin muutaman tunnin varoitusajalla ja uusia vastaanottokeskuksia jopa kolme vuorokaudessa.Keskuksia on karsittu nopeasti, sillä asukkaiden määrä on laskenut 30 000:sta henkilöstä 6 700:aan.Enimmillään aikuisia ja lapsia vastaanottavia yksiköitä oli Suomessa 147. Nyt jäljellä on 43, ja kesäkuun lopussa 38 yksikköä.

    Suomea syksystä 2015 hämmentäneen turvapaikkakriisin jälkipyykkiä pestään yhä.

    Vastaanottokeskuksina toimineiden tilojen kunto on ollut toiminnan loputtua monille kiinteistönomistajalle yllätys.

    Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että kolmen viime vuoden aikana useat kymmenet kiinteistöjään vuokranneet yrittäjät ovat riitauttaneet heille lopuksi ehdotetut korvaukset.

    Osa tapauksista on edennyt käräjäoikeuteen, osassa on päästy sovintoratkaisuun.

    – En pysty sanomaan, montako tapausta on edennyt varsinaiseen käräjäoikeuden pääkäsittelyyn. Jos sanon että noin kymmenen, kertoo se suuruusluokasta, tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta sanoo.

    Toiminnan loputtua vastaanottokeskuksen kiinteistössä suoritetaan jälkitarkastus, jonka perusteella arvioidaan, paljonko tiloja täytyy kohtuuden nimissä remontoida. Tulosalueen johtaja Kimmo Lehto, Maahanmuuttovirasto

    Lehdon mukaan on tyypillistä, että toiminnan loputtua vastaanottokeskuksen kiinteistössä suoritetaan jälkitarkastus, jonka perusteella arvioidaan, paljonko tiloja täytyy kohtuuden nimissä remontoida.

    – Hyvin monessa kohteessa on ollut alkutarkastuksen yhteydessä erimielisyyttä, mutta sitten kun on käytetty ulkopuolista asiantuntijaa, on löydetty oikeudenmukainen ratkaisu, Lehto muotoilee.

    Lehto kertoo, että kolmen viime vuoden aikana valtion maksamat vastaanottokeskuksiin liittyvät vahingonkorvaukset ovat olleet yhteensä useita miljoonia euroja.

    Toisaalta mahdollisiin korvauksiin sekä perusteellisiin loppuremontteihin on Lehdon mukaan varauduttu jo talousarvioissa.

    – Vastaanottokeskustoiminta maksoi yhteiskunnalle viime vuonna 207 miljoonaa euroa. Se sisälsi myös korvaus- ja remontointikulut, hän tiivistää.

    Yle on aiemmin käsitellyt turvapaikkakriisin vaikutuksia muun muassa tässä jutussa.

    Osapuolena myös SPR

    Maahanmuuttovirasto on tehnyt vastaanottokeskustoiminnassa tiivistä yhteistyötä muun muassa Suomen Punaisen Ristin kanssa.

    SPR:n vastaanottotoiminnan viestinnän asiantuntija Noora Kero kertoo, että järjestön hallinnoimissa vastaanottokeskuksissa ongelmia on ollut vähän.

    Keron mukaan yleisperiaate on, että vastaanottoyksiköiden sulkeminen toteutetaan suunnitellusti, hallitusti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.

    Toisaalta kahta SPR:n vastaanottokeskusta koskevat riidat ovat parhaillaan menossa käräjäoikeuteen.

    Keron mukaan riidat johtuvat usein siitä, ettei vastaanottokeskusten kiinteistöjä ole alun perinkään suunniteltu ympärivuorokautiseen käyttöön.

    – Poikkeuksellisessa tilanteessa jouduttiin ottamaan käyttöön myös välttävässä kunnossa olevia tiloja, hän toteaa.

    Rikottua irtaimistoa

    SPR oli joutua käräjille myös Suonenjoella, jossa tapaus sovittiin vähän ennen pääkäsittelyä tämän vuoden maaliskuussa.

    Kiistan toinen osapuoli, suonenjokelaisen Vanha Maamies Oy:n yrittäjä Merja Immonen sanoo pettyneensä karvaasti välikätenä toimineeseen SPR:ään ja tältä saatuihin korvauksiin.

    Immonen miehineen vuokrasi kiinteistönsä SPR:lle syksyllä 2015 ensin hätämajoitusyksiköksi ja sitten vastaanottokeskukseksi.

    Toiminnan loputtua elokuussa 2016 olivat tilat ja irtaimisto Immosen mukaan pilalla.

    – Runkosängyt ja -patjat menivät käyttökelvottomiksi, koska olivat likaisia ja monesti lasten ulosteissa. Puurunkoisia sänkyjä oli hypitty rikki. Vedenkäyttö keittiössä ja lattian pesussa oli suomalaista rakennusta ajatellen kohtuutonta, ja seurauksena oli vesivahinkoja, Immonen kertaa.

    Immonen sanoo, että heidän ja tilojen vuokraajana toimineen SPR:n Savo-Karjalan piirin välillä oli alusta asti erimielisyyttä summasta, jolla vahingot korvattaisiin.

    Ylen kysyessä asiasta SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Kaisu Haataja kieltäytyi kommentoimasta.

    – Kyseessä on yksittäistapaus, jossa on jo tehty sovinto, Haataja totesi puhelimitse.

    Myöskään Maahanmuuttovirastosta ei haluttu kommentoida Immosen kertomaa.

    Kolme tyypillistä ongelmaa

    Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Lehdon mukaan vahinkoja on yleensä kolmea eri tyyppiä.

    Ensimmäisenä tulevat eriasteiset vesivahingot. Moni tulija ei ole ymmärtänyt, että Suomessa lattiaa ei voi pestä kaatamalla kokonaista sangollista vettä lattialle.

    Toisaalta Lehto sanoo, että siivouksessa on ollut ongelmia myös toiseen suuntaan: on siivottu niin vähän, että lika pinttyy, jolloin se on lopulta maalattava piiloon.

    Moni tulija ei ole ymmärtänyt, että Suomessa lattiaa ei voi pestä kaatamalla kokonaista sangollista vettä lattialle.

    Toinen tyypillinen keskustelunpaikka ovat asuintilojen keittiöt.

    – Usein todetaan, että esimerkiksi työtasoja on uusittava, koska niille on laitettu kuumia kattiloita ja pannuja, jolloin niihin palaa jälki, Lehto sanoo.

    Kolmantena selkeänä riidanaiheena ovat olleet kiinteistöissä havaitut sisäilmaongelmat.

    – Lakiteknisesti tämä on usein haastavaa määritellä, milloin sisäilmaongelma on tarkalleen ottaen syntynyt: jo ennen vastaanottokeskustoimintaa vai sen aikana, Lehto toteaa.

    Saimaan syväväylän talviuni päättyy – väylän murtaminen alkaa tänään

    Saimaan syväväylän talviuni päättyy – väylän murtaminen alkaa tänään


    Saimaan syväväylää ryhdytään avaamaan liikenteelle tänään. Ensimmäisenä avataan Savonlinnan ja Varkauden välinen väylä. Perjantaina jäätä murtavat alukset etenevät Savonlinnasta Imatralle, ja työskentelevät viikonloppuna Joutsenon ja...

    Saimaan syväväylää ryhdytään avaamaan liikenteelle tänään.

    Ensimmäisenä avataan Savonlinnan ja Varkauden välinen väylä.

    Perjantaina jäätä murtavat alukset etenevät Savonlinnasta Imatralle, ja työskentelevät viikonloppuna Joutsenon ja Kaukaan välisellä syväväylällä.

    Jäällä liikkujia kehotetaan huomioimaan syväväylän avausaikataulut ja olemaan varovaisia avattujen väylien läheisyydessä.

    Saimaan syväväylän avaaminen etenee alustavasti seuraavan aikataulun mukaisesti:

    3.–4.4.2019 Savonlinnan ja Varkauden väli

    5.–7.4.2019 Savonlinna–Imatra sekä Joutseno–Kaukas

    8.–14.4.2019 Savonlinnan ja Joensuun väli

    Murtajien ja muiden alusten liikkumista voi seurata osoitteessa https://www.marinetraffic.com/.

    Selvitys: Kuopion Neulalahden myrkyt eivät ole riski ympäristölle tai terveydelle – kaupungilla on alueella miljardiluokan rakennushanke

    Selvitys: Kuopion Neulalahden myrkyt eivät ole riski ympäristölle tai terveydelle – kaupungilla on alueella miljardiluokan rakennushanke


    Kuopion Neulalahden ja Savilahden syvänteissä olevat saastuneet sedimentit eivät aiheuta terveysriskejä ihmisille, osoittaa Kuopion kaupungin viime vuonna tilaama riskiarviointi. Sedimenteissä eli maapohjakerroksissa todettiin ainoastaan lyijyä ja...

    Kuopion Neulalahden ja Savilahden syvänteissä olevat saastuneet sedimentit eivät aiheuta terveysriskejä ihmisille, osoittaa Kuopion kaupungin viime vuonna tilaama riskiarviointi.

    Sedimenteissä eli maapohjakerroksissa todettiin ainoastaan lyijyä ja elohopeaa sellaisina pitoisuuksina, että niillä voisi olla ympäristön tai terveyden kannalta merkitystä.

    Lyijyn ja elohopean pitoisuudet eivät kuitenkaan olleet poikkeuksellisen korkeita valtakunnallisessa vertailussa. Myöskään kalojen elohopeapitoisuuksien osalta alue ei poikkea muista Suomen sisävesistä.

    – Myrkyt ovat turvassa sedimentissä ja kulkeutuvat koko ajan syvemmälle uusien puhtaiden kerrosten alle. Sitä kautta ne poistuvat kierrosta, kertoo johtava asiantuntija Arto Itkonen riskiarvioinnin tehneestä Sitowise Oy:stä.

    Itkosen mukaan näköpiirissä ei ole sellaisia tekijöitä, jotka voisivat saada haitta-aineet liikkeelle. Suurimmat haitta-ainepitoisuudet ovat nyt 12–16 senttimetrin syvyydessä sedimentissä.

    Yle uutisoi heinäkuussa 2018 Neulalahden syvänteiden pohjasedimenteissä olevista korkeista elohopea- ja lyijypitoisuuksista. Tuolloin heräsi huoli, että raskasmetallit voisivat aiheuttaa ympäristö- ja terveyshaittaa, jos ne pääsevät sekoittumaan vesimassaan ja leviämään laajemmalle alueella tehtävien ammusraivausten ja vesirakennustöiden seurauksena.

    Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Puolustusvoimat tilasivat lopulta viime vuonna riskiarvioinnin Neulalahden alueen tilanteesta.

    Nyt tiedämme tilanteen ja meillä on tietoa jatkoaskelia varten. Erkki Pärjälä

    Työn on tehnyt viimeisten kuukausien aikana ulkopuolinen konsulttiyritys Sitowise Oy. Mukana on ollut myös asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Geologian tutkimuskeskuksesta.

    Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluntarkastaja Erkki Pärjälä on tyytyväinen, että viime kesäisen keskustelun jälkeen päädyttiin tekemään koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laaja riskiarviointi.

    – Saimme tällä vastaukset kaikkiin keskeisiin kysymyksiin. Nyt tiedämme tilanteen ja meillä on tietoa jatkoaskelia varten, kommentoi Pärjälä.

    Koko työn hintalapuksi hän arvioi 60 000–70 000 euroa.

    Yksittäinen päästö 1970-luvulla on ollut merkittävä

    Riskinarviointia varten kerättiin tietoa alueen vanhoista päästölähteistä, vesiympäristön tilasta ja sen kehityksestä sekä aiemmista tutkimuksista.

    Tulokset viittasivat siihen, että Neulalahdessa on tapahtunut 1970-luvulla jokin kertaluonteinen haitta-ainepäästö. Aineet ovat vähitellen kulkeutuneet sieltä pohjoiseen ja Savilahteen.

    Silloin on voitu upottaa ihan kemikaalina järveen jotain haitta-ainetta. Arto Itkonen

    Sitowisen johtava asiantuntija Arto Itkonen pitää 70-luvulla tapahtunutta päästöä mielenkiintoisena. Sen syytä ei riskiarvioinnissa onnistuttu tarkkaan selvittämään.

    – Jos pitäisi arvata, niin silloin on voitu upottaa ihan kemikaalina järveen jotain haitta-ainetta, arvelee Itkonen.

    Neulalahteen on sotien jälkeen upotettu poikkeuksellisen suuri määrä räjähteitä. Aluetta on puhdistettu 1990-luvulta lähtien. Sieltä on nostettu yhteensä noin puoli miljoonaa räjähdettä.

    Nyt valmistuneen riskiarvion mukaan Puolustusvoimien viime vuosina tekemä ammusraivaus ei ole merkittävästi sekoittanut lyijyä tai elohopeaa uudelleen vesimassaan.

    Yksi mahdollinen toimija, josta hävitetyt räjähdeaineet voisivat olla peräisin, on vuonna 1937 toimintansa aloittanut valtion ammuslataamo. Rakennukset siirtyivät kymmenen vuotta myöhemmin Valmet Oy:lle ja sitä edelleen Rikkihappo Oy:lle vuonna 1966. Myös Rikkihappo Oy käytti Neulalahtea hävityspaikkana.

    Kuopion kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälän mukaan riskiarviointia voidaan jatkossa hyödyntää kaikissa rantarakentamishankkeissa.Sakari Partanen / YleTarkkailua jatkettava jokaisen rakennushankkeen yhteydessä

    Neulalahden alueen raskasmetallipitoisuuksia on tutkittu aiemminkin, mutta nyt tehdyissä tutkimuksissa sedimenttiä tutkittiin tarkemmin. Haitta-ainepitoisuuksia ja aineiden käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin myös vedestä ja kaloista. Itkosen mukaan nyt tehdyt tutkimukset olivat mittavia.

    – Lyijyn ja elohopean osalta pitoisuudet ovat olleet sellaisia, että tämä riskiarviointi oli ihan paikallaan tehdä, Itkonen myöntää.

    Neulalahden pitoisuuksia verrattiin muihin alueen järviin sekä sellaisiin järviin, jotka muualla on tulkittu pilaantuneiksi.

    Sedimentin raskasmetallipitoisuuksien arvioitiin olevan tasolla, joka ei aiheuta riskiä eliöille. Jos sedimenttiä häiritään, voi riskejä olla lähieliöille.

    – Neulalahdessa tai Savilahdessa ei kerry kaloihin elohopeaa sen enempää kuin muilla lähialueen vesillä tai ylipäänsä Suomessa, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.

    – Alueella voi huoletta kalastaa, sanoo Arto Itkonen.

    Neulalahden kalojen raskasmetallipitoisuuksista saatiin uutta tietoa jo viime syksynä, kun paikalliset ranta-asukkaat veivät Itä-Suomen yliopistolle tutkittavaksi lahden kaloja. Pyydetystä noin 50 kalasta vain yhdessä oli selkeästi liikaa elohopeaa.

    Myös ELY-keskus on saanut samansuuntaisia tuloksia omissa tutkimuksissaan.

    Alueella käynnissä tai vireillä olevilla hankkeilla kuten räjähderaivauksella, ruoppauksella, kelluvien talojen ja muiden rakenteiden rakentamisella tai virtausväylien muuttamisella ei ole vaikutusta haitta-aineriskeihin.

    Jatkossa alueen tilannetta on syytä tarkkailla, vaikka riskiarvioinnissa ei todettu merkittäviä riskejä.

    – Jokainen vesirakennushanke luvitetaan asianmukaisesti ja niihin täytyy liittää tarkkailusuunnitelma. Tarkennettuja riskiarviointeja tehdään hankekohtaisesti, jos on syytä epäillä jotain. Kohoneet pitoisuudet on huomioitava kaikessa toiminnassa, korostaa Itkonen.

    Muutoin suunnitellut rakennuskohteet on mahdollista toteuttaa ilman, että haitta-aineista aiheutuu liiallista ympäristöriskiä tai terveysriskiä alueen tuleville käyttäjille.

    Riskiarviointia mukana ohjaamassa ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Kiviranta pitää selvitystä luotettavana.

    Lue myös: "Niitähän pantiin järveen niin jumalattomasti" – suomalaiset pitivät järviä ongelmajätteen kaatopaikkana, kunnes tajuttiin, että jonakin päivänä siitä tulee lasku

    "En pääsekään hoitamaan pikkuveljeä, koska olen kännissä", Enni Granström sanoi isälle puhelimessa – mutta lopulta siitä tuli puhelu, joka pelasti hänet


    – Muistan, millaista oli tanssia selvin päin ensimmäistä kertaa. Se oli hirveää. Pelotti. Ahdisti. Tuntui, että kaikki katsovat. Enni Granström nauraa. Hän on juuri muistanut, miten muiden kuuntelema musiikki ällötti häntä teininä....

    – Muistan, millaista oli tanssia selvin päin ensimmäistä kertaa. Se oli hirveää. Pelotti. Ahdisti. Tuntui, että kaikki katsovat.

    Enni Granström nauraa. Hän on juuri muistanut, miten muiden kuuntelema musiikki ällötti häntä teininä. Bäkkärit. Spaissarit. I’m your Tamagotchi. Bon Jovin Always kouludiskon viimeisenä hitaana.

    Mikään sellainen ei liikuttanut häntä tuolloin. 11-vuotiaana Granström oli alkanut ryypätä ja yläasteella siitä oli tullut hänelle pääasia.

    Kun juo, ei ehdi tanssia, hän tokaisee.

    – Aina olen juonut niin paljon kuin pystyn ja on saatavilla.

    Granström katsoo pitkään käsiinsä. Tai lattiaan. 34-vuotiaalla kuopiolaisella naisella on ollut paljon aikaa miettiä, mikä sai hänet juomaan melkein lapsena – ja mitä sen jälkeen tapahtui.

    Sakari Partanen / Yle

    Sing hallelujah!

    Dr. Albanin pomppiva eurodance-biitti alkaa jyskyttää kuopiolaisessa baarissa. Kello on äsken tullut kymmenen. Pienellä tanssialueella ei ole juuri ketään. Näin on aina, kun ilta on vasta alussa, huikkaa dj.

    Mutta ensimmäisistä tahdeista asti lattialla on ollut kaksi hahmoa. Toinen on nainen, jolla on mustat saparoletit ja jalassa lappuhaalarit. Toinen on Wayne’s World -t-paitaan ja hikipantaan pukeutunut mies. Kummallakin on yllään ylisuuret flanellipaidat.

    Tämä kaksikko on tullut ysäribileitä Kuopiossa järjestäville tutuiksi. Silloinkin kun useimmissa pöydissä vasta kokoonnutaan ja tilataan ensimmäisiä juomia, tanssilattialla bileet ovat täydessä vauhdissa. Siellä ovat Enni Granström ja hänen kihlattunsa Ville Luttinen 90-luvun rooliasuissaan.

    – Enhän minä nytkään osaa tanssia. Mutta minua ei pätkääkään kiinnosta, mitä muut ajattelevat. Minä vain menen ja teen, Granström sanoo.

    Jokaisella on jokin biisi, joka saa bileet takuuvarmasti käyntiin. Enni Granströmillä se on Captain Jack.Sakari Partanen / Yle

    Ysäribileissä häntä tuskin tunnistaa samaksi ihmiseksi, joka kertoi hiljaisella äänellä alkoholismista muutamaa päivää aiemmin. Nyt puuttuvat silmälasit, siistit suorat hiukset ja neuletakki. Pukeutuminen onkin Granströmille tärkeä siirtymäriitti.

    – Mitä törkeämmät rytkyt, sitä parempi. Etsin jatkuvasti vaatteita kirppareilta. Tosin nykyään ihan samanlaisia vaatteita saa vaatekaupoista, hän nauraa.

    Rohkeutta on pitänyt opetella. Aluksi lähikaupassa käyminen selvin päin oli kovaksi jännittäjäksi tunnustautuvalle naiselle vaikeaa, tanssimisesta puhumattakaan. Ensimmäisinä vuosina hän odotti aina, että joku muu ehti lattialle ensin.

    Sitten tapahtui kaksi asiaa. YleX:n juontaja Matti Airaksinen kaivoi E-typen, Haddawayn, Sash!in ja Pandoran kaltaiset menneiden talvien hittiartistit takaisin päivänvaloon. Parasta ennen -ohjelman nopeista ysäribiiteistä tuli monelle käyttövoima, josta perjantai-illan bileet pääsivät lentoon.

    Granström huomasi jotain yllättävää: hän pystyi edelleen muistamaan sanat tai rytmin useimmista niistä biiseistä, joita hän oli teini-ikäisenä inhonnut.

    Sakari Partanen / Yle

    Samaan aikaan vuosien elämä kotiäitinä oli päättynyt. Granströmin ensimmäinen avioliitto oli päättynyt eroon ja hän oli saanut töitä. Tanssilattialla hänestä tuntui kuin olisi häkkilintu, joka lasketaan vapaaksi.

    – Kun tuli jokin tietty biisi, lensin siellä kädet levällään. Vein varmaan puolet tanssilattiasta.

    Jo ensimmäisen biisin aikana ylisuuret flanellipaidat lentävät tanssilattiaa reunustavalle kaiteelle. Joskus Granström tankkaa etukäteen magnesiumia, että jalat eivät krappaisi seuraavana päivänä. Vettä menee litratolkulla.

    Mutta toisin kuin useimmat muut ysäribilettäjät ympärillä, hän ei tilaa ensimmäistäkään olutta, siideriä eikä drinkkiä.

    – On ihana mennä sinne, nähdä tuttuja, halata niitä ja tanssia viimeisiin hitaisiin asti, Granström sanoo. Ville Luttinen (vasemmalla) on hänen kihlattunsa, Tatu Lankinen ja Anna Vainio-Lankinen (oikealla) ystäviään.Sakari Partanen / Yle

    Juomme koko ajan vähemmän. Tavallisella suomalaisella kuluu nykyään noin kuudennes vähemmän alkoholia kuin kymmenen vuotta sitten.

    Varsinkin nuoret ovat raitistuneet. Alkoholia on vaikeampi hankkia, entistä harvempi aikuinen hyväksyy nuorten juopottelua, eikä viina ole enää yhtä tärkeä osa nuorten yhteistä ajanviettoa kuin ennen.

    Kun Enni Granström oli teini-ikäinen, mikään näistä ei ollut este. Päinvastoin.

    – Raittiina oleminen oli silloin mahdoton vaihtoehto, hän sanoo.

    Toni Pitkänen / Yle

    Lapsuudessa oli rakkautta, mutta siellä oli myös kohtia, joista puhuminen teki kipeää. Vanhempien avioliitto kaatui. Kouluaika oli traumaattinen. Hän sairastui vakavaan masennukseen. Isä oli alkoholisti. Veli oli alkoholisti. 14-vuotiaana hän ymmärsi itsekin olevansa.

    Aluksi tuntui sitä, että oli vaikea pitää hauskaa ilman viinaa. Sitten oli viinaa, vaikkei ollut hauskaakaan.

    – Kun sain vatsahaavan ryyppäämisestä, en pystynyt juomaan kirkasta. Se koski liikaa. Join ensin pikkuhiljaa kaljaa niin, että kipu unohtui ja pystyi ryyppäämään kunnolla.

    Lähikaupan pihalta löytyi joku, joka kävi hakemassa kaljakassin teineille. Myöhemmin poikaystävä kuljetti Granströmin viikonlopunviettoihin, joissa pontikkaa oli tarjolla niin paljon kuin saattoi juoda.

    Monista lapsuuden kipeistä asioista Granström uskalsi puhua vasta, kun oli raitistunut.Toni Pitkänen / Yle

    Täysi-ikäisenä avautuivat loputkin ovet. Nuori nainen sai kyllä juotavaa ilman rahaakin, eikä yleensä tarvinnut edes pyytää.

    – Baarissa oli bisnesmiehiä, jotka mielellään tarjosivat niin paljon viinaa kuin jaksoi juoda. Mutta järjetön häpeän tunne siitä tuli.

    Yksi miehistä antoi hänelle lempinimen: Lokki. Se tuli siitä, että loppuillasta Granström saattoi kierrellä pöytiä ja tyhjentää muiden jättämiä laseja kurkkuunsa.

    Baari näytti, kuulosti ja tuoksui silloin erilaiselta. Tuntui, että kaikki muutkin ovat kännissä. Vasta raitistumisen jälkeen hän huomasi olleensa väärässä.

    Alkaa itkettää. Minusta ei olisi tullut koskaan äitiä, jos minusta ei olisi tullut raitista. Enni Granström

    Nyt tanssilattialla on muitakin. Sieltä täältä on pöytäseurueista irtautunut yksittäisiä ihmisiä, jotka bailaavat Granströmin ja hänen ystäviensä seassa. Joku viittilöi kaveriaan liittymään mukaan.

    Joku nuori nainen käy esittämässä levylautasten takana heiluvalle Dj Mende5:lle biisitoiveen, mutta se taitaa olla uudempaa musiikkia. Sellaista, jonka tahtiin vihkiytyneimpien ysäristien on vaikea tanssia.

    – Ysärimusiikin nopea tempo on se, joka saa bileet aikaiseksi. Kunnon ysärijyystössä on vähintään 138 iskua minuutissa, selittää Dj Mende5, oikealta nimeltään Mikko Lipponen.

    Lipponen ja kaksi muuta dj:tä juurruttivat ysärimusiikin Kuopioon 2010-luvun puolivälissä. Buumin ansiosta Granström on löytänyt itselleen bileyhteisön, jossa hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on.

    Aina se ei ole ollut näin.

    Sakari Partanen / Yle

    Kun Granström raitistui, se ärsytti joitakin. Hänestä tuntui, että häntä välteltiin ja pelättiin. Ne jotka eivät tienneet hänen tarinaansa, yrittivät käännyttää.

    – Ota nyt vähän, ota nyt vähän, hän kuvaa.

    Tästä raittiit suomalaiset ovat kertoneet uudestaan ja uudestaan. Absolutisti selittelee tai jopa valehtelee, kun häneltä tivataan syytä juomattomuuteen.

    – Yksi kaveri kysyi, miksi lopetin kokonaan. Miksi en vähentänyt? Se oli alkoholistille naurettava kysymys. Totta kai olisin vähentänyt, jos olisin pystynyt.

    Vaikka suomalaiset raitistuvat, tietyissä ympäristöissä tyrkyttämisen kulttuuri on elänyt pitkään. Jos nainen on juhlinut juomatta alkoholia, hänen on täytynyt olla raskaana.

    Nyt Granströmistä tuntuu, että maailma narikan lämpimämmällä puolella on muuttunut. Siitä on paljon pieniä merkkejä.

    Ympärillä on enemmän selviä bilettäjiä. Nekin, jotka ottavat, ottavat useammin kohtuudella kuin ennen. Totta kai on niitäkin, jotka päätyvät pöydän alle. Mutta Granströmillä on tunne, että raittiit hyväksytään sekaan vuosi vuodelta paremmin.

    – Sitten tajusin, että juomisesta en kärsi vain minä, vaan myös läheiset.Toni Pitkänen / Yle

    Ennen raitistumistaan Granström oli monta kertaa luvannut itselleen aamuisin, että lopettaa juomisen. Saman päivän iltana hän oli yleensä jo kännissä. Mutta sitten hän joutui soittamaan puhelun, joka muutti elämän.

    Sillä kertaa hän oli lähtenyt kaverinsa kanssa “yhdelle” – niin he sanoivat, vaikka kumpikin tiesi tarkoittavansa muuta. Paria päivää myöhemmin hän oli herännyt kaverin luota vaatteet yltä päältä mudassa ja lähtenyt tasoittelemaan lähipubiin.

    Oli keskiviikkoiltapäivä. Kapakan pöydässä Granströmin puhelin hälytti: hänen olisi pitänyt olla tunnin päästä hoitamassa pikkuveljeään.

    – Soitin isälle, että en pääsekään hoitamaan pikkuveljeä, koska olen kännissä.

    Se oli käänteen tekevä puhelu, sillä lopuksi hän sanoi voivansa sittenkin lähteä vertaistukiryhmään.

    Toni Pitkänen / Yle

    Granströmin isä oli raitistunut muutamaa vuotta aikaisemmin vertaistuen avulla. Hän oli yrittänyt suostutella tytärtäänkin hakemaan apua, mutta tämä oli aina ajatellut pystyvänsä lopettamaan juomisen yksin.

    – Sitten tajusin, että juomisesta en kärsi vain minä, vaan myös läheiset.

    Seuraavana päivänä isä vei hänet alkoholistinaisten vertaistukiryhmään. Tuntui kuin siellä olisi voinut istua läpi yön puhumassa. Hän näki ihmisiä, jotka olivat eläneet samanlaista elämää kuin hän ja silti selvinneet.

    – Pari viikkoa ensimmäisen palaverin jälkeen huomasin, että hetkinen – minun ei teekään enää mieli viinaa. Sitä ennen viikko oli ollut pisin aika, jonka pystyin sinnittelemään hampaat irvessä raittiina. Se vain hävisi.

    Sakari Partanen / Yle

    – Onko kuuma jollakulla? kuuluttaa dj mikrofoniin.

    Enää kenenkään ei tarvitse tanssia silmät kiinni ja kuvitella, että tanssilattialla on muitakin. Nyt siellä on ruuhkaa. Joku on kaatanut tuoppinsa lattialle, sokerinen tahma tarttuu kenkiin. Dj kuuluttaa luokseen hikinauhallisen miehen ja ojentaa hänelle drinkkilipun.

    – Sulla on niin kuuma, että tarvitset juotavaa.

    Hikinauhamies on Enni Granströmin kihlattu Ville Luttinen. Myös hän on luopunut kokonaan alkoholista sen jälkeen, kun aloitti seurustelun.

    – Minulla ei ole ollut alkoholiongelmaa, mutta kun aloin seurustella Ennin kanssa, ajattelin, että minäkään en tarvitse alkoholia elämääni, hän sanoo.

    Kerran Granström pyysi dj:tä soittamaan heille ysäribileiden viimeisenä hitaana Bon Jovin Always-biisin. Juuri sen imelän rockballadin, joka etoi häntä teini-ikäisenä.

    – Me tanssittiin se just siihen noloon ala-astetyyliin, kädet olkapäillä, ennen kuin uskallettiin muka kunnolla halata. Se oli tosi romanttista.

    Nyt Granström on 34. Hän ei ole koskenut viinaan sen jälkeen, kun puhelimen hälytys havahdutti kapakan pöydässä 15 vuotta sitten.

    Toni Pitkänen / Yle

    Hänellä on uusioperhe, johon kuuluu kolme lasta ja mies. Hänellä on työ. Hänellä on 90-luku – uusintana, mutta hyvin toisenlaisena kuin viimeksi. Tällä kertaa se on auttanut häntä selviämään vaikeista ajoista, kuten avioerosta.

    – Alkaa itkettää. Minusta ei olisi tullut koskaan äitiä, jos minusta ei olisi tullut raitista. Nyt minulla on oma poika, joka halaa joka päivä ja sanoo, että rakastaa.

    Joskus hän haluaisi kertoa tämän jollekin “Lokille”, jonka näkee valomerkin aikaan kumoamassa muiden drinkkien jämiä. Mutta kaikki houkuttelut viinan juomisen vähentämiseksi ovat turhia niin kauan kun ihminen ei itse halua muuttua, hän sanoo.

    Sitten tapahtuu jotakin, jota hän on odottanut. Hey yo Captain Jack, huutavat kaiuttimet.

    Jokaisella ysärifanilla on jokin biisi, joka saa bileet käyntiin. Enni Granströmillä se on Captain Jack. Hän kiljaisee ja alkaa tanssia kuin lähtisi lentoon.

    Lappuhaalareihin kiinnitetty pieni pyöreä esine hyppii liikkeiden mukana. Se ei ole koru, se on Tamagotchi. Tuo 1990-luvun lopun japanilainen virtuaalilemmikki piti yhteen väliin löytyä melkein kaikkien koululaisten repuista. Jokaisessa Tamagotchissa on olento, jota omistajan pitää ruokkia ja hoitaa.

    Sakari Partanen / Yle

    Granströmin lemmikki on erityinen. Se on alkuperäinen vuoden 1997 Tamagotchi, joka on tilattu Japanista. Tämän Tamagotchin sisällä on pieni enkeli. Jos sitä ei hoida, enkeli kuolee ja siitä tulee paholainen.

    Se on oikeastaan aika hyvä vertauskuva.

    Kaikki vaalihäirintä ei näy lyönteinä julkisuudessa – uhkailua kokenut ehdokas:

    Kaikki vaalihäirintä ei näy lyönteinä julkisuudessa – uhkailua kokenut ehdokas: "lapsia en uskalla jättää enää kotiin ilman aikuista"


    – Pelottaa liikkua yksin, ja lapsia en uskalla jättää enää kotiin ilman aikuista. Uhkaavia tekstiviestejä tulee prepaid-liittymistä jatkuvalla syötöllä minulle sekä aviopuolisolleni. Väkivaltaisten uhkausten kohteena ovat myös lapset....

    – Pelottaa liikkua yksin, ja lapsia en uskalla jättää enää kotiin ilman aikuista. Uhkaavia tekstiviestejä tulee prepaid-liittymistä jatkuvalla syötöllä minulle sekä aviopuolisolleni. Väkivaltaisten uhkausten kohteena ovat myös lapset. Viesteissä kerrotaan kuinka huono vanhempi olen ja kuinka pahoinpitelen omia lapsiani.

    Näin kuvailee kokemaansa vainoamista Savo-Karjalan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas. Hän ei esiinny jutussa nimellään, koska häirinnästä on vireillä poliisitutkinta. Lisäksi julkisuus on aina aiemmin lisännyt häirintää.

    Häirinnän ja uhkailun syynä ovat ehdokkaan mukaan hänen poliittiset kantansa. Yle on nähnyt hänelle lähetetyn tekstiviestin, jossa ehdokasta solvataan.

    Tunnelmat vaalitapahtumissa ovat selvästi kiristyneet Ylen eduskuntapuolueille tekemän kyselyn perusteella. Häirintä on pahimmillaan tappouhkauksia ja fyysisen koskemattomuuden loukkaamista. Myös vaalimainoksia on tuhottu poikkeuksellisen paljon. Kyselyyn vastasivat kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi tähtiliike.

    Some on tehnyt häirinnästä helpompaa

    Viikon sisällä on uutisoitu useasta vaalihäirintätapauksesta. Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä, vasemmistoliiton ehdokasta Suldaan Said Ahmedia lyötiin ja perusuomaisten Laura Huhtasaarta uhattiin. Yle kertoi aiemmin, että aggressiivinen ilmapiiri pakotti puolueet terästämään turvatoimiaan.

    Julkisuudessa olleiden tapausten lisäksi eduskuntaehdokkaisiin kohdistuu myös muunlaista häirintää. Erityisesti sosiaalinen media välittää häiriköijien ja uhkailijoiden viestejä, kertoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

    – Julkisesti ja yksityisesti tulee asiatonta kommentointia ja lähelle uhkailua meneviä viestejä. Some on tehnyt häirinnästä helpompaa, Jokisipilä sanoo.

    Savokarjalainen ehdokas kertoo, että internetin ja somen kautta tuleva häirintä on helpompi kestää, sillä kampanjahenkilökunta voi aina suodattaa pahimmat viestit pois.

    – Eniten ahdistaa se, että perheenjäseniäni ja minua tukevia henkilöitä uhataan. Se on niin kamalaa, että en löydä sille sanoja.

    Some onkin Jokisipilän mukaan osin kärjistänyt viestinnän sävyä myös reaalimaailmassa.

    – Häiritsijät ovat tavallisia ihmisiä hyvinkin erilaisilla poliittisillla ja sosioekonomisilla taustoilla, politiikan tutkija Markku Jokisipilä kertoo.All Over Press / Petteri PaalasmaaHuutelua vaaliteltoilla, kuvaamista ilman lupaa

    Ylen kyselyssä osa puolueista kertoi, että näissä vaaleissa on yleistynyt häiriköinti, jossa kampanjoivaa ehdokasta kuvataan ilman lupaa. Samalla ehdokkaalle esitetään aggressiiviseen sävyyn kysymyksiä.

    Savo-Karjalan ehdokas kertoo, että häntä ja hänen perhettään on seurattu.

    – Kun olen ollut poissa kotoa esimerkiksi puoluekokouksessa, kotona olevia lapsiani on tarkkailtu. Minulle on lähetetty samalla viestejä, joissa on kerrottu lapsieni olevan yksin kotona, ja kerrottu mitä ikävää heille voi tapahtua. Teen nykyisin paljon turvallisuusjärjestelyjä, ja en esimerkiksi kampanjoi enää yksin.

    Häirintä ei kuitenkaan aina ole näin vakavaa.

    – Se voi olla epäasiallista huutelua vaaliteltoilla ja toreilla sekä keskusteluksi naamioitua jankkaamista kasvokkain, Jokisipilä kertoo.

    Tämän tyyppistä häirintää on kokenut iisalmelainen vihreiden kansanedustajaehdokas Senni Martikainen, 22. Tilanteet ovat aiheuttaneet pelkoa ja ahdistusta.

    – Vaalitoreilla tullaan paljon iholle ja halutaan haastaa riitaa. Ei haluta keskustella.

    Pelottaviin häirintäkokemus tapahtui Martikaisen kotikaupungissa Iisalmessa.

    – Kolme miestä piiritti minut. Yksi kertoi maahanmuuttajien saamista sosiaalituista, ja kaksi muutta yllytti häntä. Yritin keskustella asiasta, mutta tilanne yltyi heidän puoleltaan huutamiseksi.

    Martikainen kertoo ettei päässyt tilanteesta pois omin avuin. Lopulta tukiryhmän jäsen veti hänet sivummalle.

    Joensuun keskustassa kampanjoiva Senni Martikainen kertoo, että hän on kohdannut häirintää muuallakin kuin Iisalmessa. Anton Rinta-Jouppi / Yle

    Martikainen toteaa, että häiritsijöitä yhdistää usein turhautuminen poliittiseen päätöksentekoon. Turhautumista puretaan sitten ehdokkaisiin.

    – Lisäksi he ovat usein keski-ikäisiä. Olen nuori, joten usein sanomisiani kuitataan sillä, että minulla ei ole kokemusta.

    Martikaisen mukaan häirintä kohdistuu usein naisehdokkaisiin. Sama toistui viiden eduskuntapuolueen vastauksissa. Nämä puolueet olivat vihreät, siniset, SDP, RKP ja vasemmistoliitto. Lisäksi maahanmuuttajataustaisiin ehdokkaisiin kerrottiin kohdistuvan muita enemmän häirintää.

    Laajamittainen häirintä voi olla uhka demokratian toteutumiselle

    Politiikan tutkija Markku Jokisipilä muistuttaa, että häiritsijät edustavat vain pientä vähemmistöä kaikista äänestäjistä.

    – Pohjimmiltaan kyse on varmaankin siitä, että ehdokkaan arvomaailma koetaan vääräksi ja vastakkaiseksi omien arvojen kanssa. Jopa niin, että epäasiallisuus on oikeutettua.

    Jokisipilä lisää, että erityisesti maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ovat sellaisia aiheita, jossa puolin ja toisin sorrutaan yliampuvaan ja epäasialliseen argumentointiin.

    – Kampanjoinnin intensiivisimmissä vaiheissa tunteet käyvät kuumina, eikä maltti aina pysy matkassa.

    Jokisipilä toteaa, että laajamittainen häirintä voi olla uhka demokratian toteutumiselle. Varsinkin, jos se vähentää ehdokkaiden halua asettua ehdolle. Hän ei kuitenkaan halua korostaa ilmiön yleisyyttä.

    – Kaikki poliittiset ryhmät tuomitsevat tällaisen toiminnan. Ylipäätään suomalaisessa yhteiskunnassa laillisuuden kunnioittaminen tässäkin asiassa on erittäin tärkeänä pidetty ja laajasti jaettu arvo. Eli tällaiselle toiminnalle ei juuri ymmärtäjiä löydy, mikä on omiaan ehkäisemään sen yleistymistä tehokkaasti, Jokisipilä sanoo.

    Savokarjalainen eduskuntavaaliehdokas on miettinyt vakavasti jatkoa.

    – Olen tullut siihen tulokseen, että annan uhkailijoiden voittaa, jos alistun ja lopetan.

    Mitä tapahtui, kun jaoit vaalisalaisuuden työpaikkasi kahvipöydässä tai kotisohvalla? Kerro meille kokemuksestasi!

    Mitä tapahtui, kun jaoit vaalisalaisuuden työpaikkasi kahvipöydässä tai kotisohvalla? Kerro meille kokemuksestasi!


    Jokaisella äänestäjällä on oikeus antaa äänensä kenelle haluaa ja myös pitää oma ehdokkaansa salassa. Pikainen kierros kuopiolaisessa kauppakeskuksessa osoittaa, että ihmiset suhtautuvat vaalisalaisuuteen hyvin eri tavoin. "Sisäpiirissäkin...

    Jokaisella äänestäjällä on oikeus antaa äänensä kenelle haluaa ja myös pitää oma ehdokkaansa salassa. Pikainen kierros kuopiolaisessa kauppakeskuksessa osoittaa, että ihmiset suhtautuvat vaalisalaisuuteen hyvin eri tavoin.

    "Sisäpiirissäkin vaalisalaisuus pysyy. Ei ole syytä levitellä sitä."

    "Työpaikalla ei tunnu kohteliaalta kysyä loppuun asti."

    "En mä sitä salaisuutena pidä. Kerron, jos joku kysyy."

    "Miehen kanssa kotona keskustellaan ehdokkaista. Tulee erimielisyyksiä."

    "Olen yrittäjä enkä halua olla vaikuttamassa muiden äänestämiskäyttäytymiseen."

    Kuinka pyhä asia vaalisalaisuus on sinulle? Pysyykö suusi tiukasti supussa vai pidätkö oman kannan panttaamista outona? Miksi?

    Mitä tapahtui, kun kerroit omasta ehdokkaastasi työpaikan kahvitauolla, lähipubin nurkkapöydässä tai omalla kotisohvallasi?

    Vastaa alle! Keräämme kokemuksia maanantaiaamuun asti.

    Lähestymiskiellon rikkojille suunnitellaan pantaa jalkaan – malli jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa

    Lähestymiskiellon rikkojille suunnitellaan pantaa jalkaan – malli jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa


    Tästä on kyseLähestymiskiellon rikkominen on Suomessa rikos, josta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen.Vuonna 2018 Suomen käräjäoikeudet käsittelivät yhteensä 2063 lähestymiskieltohakemusta, joista 934:ssä...

    Tästä on kyseLähestymiskiellon rikkominen on Suomessa rikos, josta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen.Vuonna 2018 Suomen käräjäoikeudet käsittelivät yhteensä 2063 lähestymiskieltohakemusta, joista 934:ssä tapauksessa hakemus hyväksyttiin.Vuosina 2011–2017 lähestymiskiellon rikkomisesta on tuomittu keskimäärin 180 henkilöä vuodessa.Nykyisin tuomio lähestymiskiellon rikkomisesta on liki aina sakkoja: vain noin joka kymmenennessä tapauksessa seurauksena oli määräaikainen vankeusrangaistus.

    Suomeen ehdotetaan sähköistä valvontaa osaksi lähestymiskieltomääräystä.

    Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että toistuvasti kieltoa rikkovalle voitaisiin asentaa jalkapanta, joka hälyttää paikalle poliisit, jos pannoitettu henkilö menee liian lähelle kiellolla suojeltua henkilöä.

    Vastaava malli on ollut jo muutaman vuoden käytössä Ruotsissa ja Norjassa, ja nyt se halutaan Suomeenkin.

    Oikeusministeriön tuoreen muistion mukaan lähestymiskiellon antama suoja on koettu Suomessa heikoksi, sillä kieltoa rikotaan usein toistuvasti ilman minkäänlaista rangaistusta.

    Lisäksi ministeriöstä todetaan, että lähestymiskieltoa voidaan nykyisellään rikkoa monin eri tavoin, mutta rikkomisista jää vain harvoin todisteita mahdollista rikosprosessia varten.

    Ministeriön mukaan nykyinen valvonta perustuukin lähinnä siihen, ilmoittaako uhri itse asiasta poliisille ja silloinkin joudutaan liian usein "sana sanaa vastaan" -tilanteeseen. Etenkin maaseudulla ongelmana ovat myös poliisin pitkät vasteajat: tekijä ehtii usein poistua ennen virkavallan saapumista.

    Järjestelmässä pahoja ongelmia

    Esimerkiksi Espanjassa ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan sähköinen valvonta osana lähestymiskieltoa on toiminut uhrien kannalta hyvin.

    Ruotsissa ja Norjassa malli on ollut käytössä vasta muutamia vuosia, eikä siellä ole vielä tehty arviota järjestelmän vaikuttavuudesta, neuvotteleva virkamies Minna Piispa oikeusministeriöstä sanoo.

    Piispan mukaan Suomessa on lukuisia tapauksia, joissa tekijä jatkaa uhrin vainoamista kielloista huolimatta. Myös Yle on kertonut Suomen lähestymiskieltojärjestelmään liittyvistä ongelmista muun muassa tässä jutussa.

    Lausuntoja kerätään parhaillaan

    Oikeusministeriön muistio uudistuksesta on nyt lähtenyt lausuntokierrokselle eri viranomaisille ja järjestöille, kuten poliisille, oikeuslaitoksille ja ministeriöille.

    Lisäksi kuka tahansa voi käydä kertomassa aiheesta mielipiteensä Lausuntopalvelu.fi-sivustolla 18. huhtikuuta mennessä. Myös viranomaisten lausunnot tulevat aikanaan näkyviin samalle sivustolle.

    Käytännön uudistuksiin kyseessä oleva ehdotus voisi Piispan mukaan johtaa aikaisintaan ensi vaalikaudella.

    – Jää seuraavan hallituksen päätettäväksi, mitä asian suhteen tehdään, hän toteaa.

    Piispan mukaan pantarangaistus tulisi vuosittain koskemaan arviolta 70:tä kieltoa toistuvasti rikkovaa henkilöä.

    Poliisi: "Kuulostaa järkevältä"

    Rikoskomisario Mikko Lyytinen Itä-Suomen poliisista sanoo, että pelkästään Kuopion seudulla poliisin tietoon tulee vuosittain kymmeniä tapauksia, joissa lähestymiskieltoa rikotaan tahallisesti.

    Poliisi tutkii tapaukset, mutta vaikka tekijä tuomittaisiinkin käräjillä lähestymiskiellon rikkomisista, selviää hän Lyytisen mukaan useimmiten pelkillä sakoilla.

    – Usein samoilla henkilöillä on käynnissä useita (rikos)tutkintoja liittyen lähestymiskiellon rikkomisiin. Siksi uudistus kuulostaisi ihan järkevältä, Lyytinen linjaa.

    "Auttaisi vakavimpiin tapauksiin"

    Samaa mieltä on rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistolta.

    Hänen mukaansa lähestymiskiellon noudattamisessa on havaittu ongelmia, minkä vuoksi asiaa on ryhdytty pohtimaan myös oikeusministeriössä.

    Tolvanen pitää todennäköisenä, että jalkapantojen käyttöä Suomessa laajennetaan suunnitelman mukaisesti lähivuosina.

    Tolvasen mukaan Suomen nykyinen malli ei anna uhrille riittävää suojaa, jos häirintä ja vainoaminen on jatkuvaa tai vakavaa.

    – Joissain tapauksissa lähestymiskieltoon langetetut ihmiset ovat tehneet jopa tapporikoksia. Uudistus voisi purra juuri näihin vakavimpiin tapauksiin, Tolvanen arvioi.

    Uudistus auttaisi uhreja saamaan apua paikalle tositilanteessa nykyistä nopeammin, minkä lisäksi se auttaisi myös viranomaisia, sillä nämä voisivat satelliittien avulla seurata hyvinkin tarkasti jalkapantarangaistukseen määrätyn liikkeitä.

    – Tämä antaisi viranomaisille mahdollisuuksia ennakointiin, Tolvanen sanoo.

    Myös valtakunnallinen Rikosuhripäivystys on ilmaissut huolensa nykyisen järjestelmän toimimattomuudesta.

    Onko sinua suojeltu joskus lähestymiskiellolla? Onko siitä ollut apua vai liittyykö järjestelmään ongelmia? Jos haluat kertoa tarinasi, ota yhteyttä toimittaja Petra Husuun, petra.husu@yle.fi. Emme julkaise mitään kertomaasi sopimatta siitä ensin kanssasi erikseen.

    Karjalan lennoston kohutun Lemmenjoen harjoituksen käsittely alkaa hovioikeudessa toukokuussa

    Karjalan lennoston kohutun Lemmenjoen harjoituksen käsittely alkaa hovioikeudessa toukokuussa


    Helsingin hovioikeus aloittaa Karjalan lennoston Inarin Lemmenjoella järjestämään harjoitukseen liittyvien tapahtumien käsittelyn toukokuussa. Hovioikeudessa on käsiteltävänä Karjalan lennoston entistä komentajaa, eversti Markus Päiviötä...

    Helsingin hovioikeus aloittaa Karjalan lennoston Inarin Lemmenjoella järjestämään harjoitukseen liittyvien tapahtumien käsittelyn toukokuussa.

    Hovioikeudessa on käsiteltävänä Karjalan lennoston entistä komentajaa, eversti Markus Päiviötä koskeva syyte esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta.

    Päiviön epäillään kohdelleen alaisiaan epäasiallisesti, käyttäytyneen sopimattomasti ja rikkoneen sotilaan käyttäytymisvelvoitteita.

    Ilmavoimien komentajaa Sampo Eskelistä syytetään harjoituksen jälkeisistä tapahtumista ja erityisesti viivyttelystä esitutkinnan aloittamiseksi alaisensa toimista.

    Syyttäjä katsoo Eskelisen syyllistyneen palvelusrikokseen tai vaihtoehtoisesti tuottamukselliseen palvelusrikokseen.

    Syytetyille erilliset oikeudenkäynnit

    Asiat käsitellään hovioikeudessa erikseen. Syyttäjät halusivat, että asiat käsiteltäisiin yhdessä, mutta syytetyt vastustivat tätä.

    Hovioikeus katsoo, että Päiviön osalta on kyse harjoituksen aikaisen käyttäytymisen arvioinnista ja Eskelisen osalta siitä, miten hän on kurinpitoesimiehenä toiminut harjoituksen jälkeen.

    Hovioikeuden mukaan kirjallinen todistelu on molemmissa asioissa eri. Todistajina kuultavat henkilöt ovat osittain samoja, mutta heitä kuullaan eri tapahtumista.

    Päiviö ja Eskelinen ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

    Kohua herättänyt Karjalan lennoston kolmipäiväinen vapaaehtoinen harjoitus järjestettiin syksyllä 2017. Päiviö oli harjoituksen johtaja.

    Harjoitukseen osallistui kolmisenkymmentä naista ja miestä. Heistä osa oli palkattua henkilöstöä ja noin puolet reserviläisiä.

    Myös Puolustusvoimain komentajan toimia tutkitaan

    Syytteeseen asetetut eivät jatka aiemmissa tehtävissään.

    Puolustusvoimain komentaja määräsi Karjalan lennostoon uuden komentajan maaliskuun alusta ja Päiviö siirrettiin erityistehtävään Ilmavoimien esikuntaan.

    Eskelinen ilmoitti viime vuoden lopulla, että ei hae jatkoa määräaikaiseen virkaan. Virkakausi päättyy huhtikuun alussa.

    Lemmenjoen tapahtumiin liittyen Valtakunnansyyttäjänvirasto on pyytänyt keskusrikospoliisia tekemään esiselvityksen puolustustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin menettelystä.

    Lindbergin on uutisoitu tienneen syytteeseen johtaneista tapahtumista kuukausia ennen esitutkinnan aloittamista. Hänkään ei hae jatkokautta elokuun alussa päättyvään määräaikaiseen tehtäväänsä.

    Karjalan lennoston harjoituksen lisäksi Ilmavoimien Lapinmaja-säätiön kiinteistöllä järjestettiin syksyllä 2017 vapaaehtoiset Ilmasotakoulun yhteisharjoitus ja Ilmavoimien valmiusrakentamisen harjoitus.

    Ilmavoimat on antanut selvityksen kaikista kolmesta harjoituksesta Puolustusvoimien Pääesikunnan oikeudelliselle osastolle.

    Lue lisää:

    Ilmavoimat puolustaa kohun nostanutta Lemmenjokea: Alkoholia ohjeiden mukaan, diskopallot harjoitusväline ja paikka erityinen

    Mitä tapahtui Lemmenjoella ja miten Puolustusvoimat toimi syytteisiin johtaneen harjoituksen jälkeen – Jussi Niinistö haluaa selvityksen

    Syyttäjä harkitsee esiselvitystä Puolustusvoimain komentajan toiminnasta Karjalan lennoston ex-komentajan tapauksessa

    Syyttäjä: Karjalan lennoston entistä komentajaa ja Ilmavoimien komentajaa epäillään sotilasrikoksista – Ilmavoimien komentaja saa jatkaa toistaiseksi tehtävässään

    Esitutkinta Karjalan lennoston entisen komentajan toimista valmistui – epäillään käyttäytyneen sopimattomasti vapaaehtoisessa harjoituksessa Lapissa

    Eljas Koistinen, 87, on hiihtänyt maakuntaviestissä peräti viidellä vuosikymmenellä ja kerran hirmupakkasessa –

    Eljas Koistinen, 87, on hiihtänyt maakuntaviestissä peräti viidellä vuosikymmenellä ja kerran hirmupakkasessa – "Paleltumia tuli käsiin ja jalkoihin"


    Maakuntaviesti Kuopiosta Iisalmeen vuonna 1958 oli ikimuistoinen sonkajärveläiselle Eljas Koistiselle. Tuolloin 25-vuotias Koistinen hiihti hurjassa pakkasessa Sonkajärven Pahkan ankkurina. Viimeisen osuuden alkaessa mittari näytti 37 asteen...

    Maakuntaviesti Kuopiosta Iisalmeen vuonna 1958 oli ikimuistoinen sonkajärveläiselle Eljas Koistiselle. Tuolloin 25-vuotias Koistinen hiihti hurjassa pakkasessa Sonkajärven Pahkan ankkurina.

    Viimeisen osuuden alkaessa mittari näytti 37 asteen pakkasta. Koistinen pääsi ankkuriosuudelle noin puolen minuutin johdossa. Perässä tuli kova huippuhiihtäjä, Kuopion Poliisiurheilijoiden Arto Tiainen.

    – Maaliin päästyämme Tiainen sanoi hiihtäneensä täysillä vain osan matkaa. Matkan varrella oli kerrottu, että välimatka minuun ei ollut muuttunut ja hän hölläsi vauhtia. Minulle ei siinä pakkasessa kukaan ollut kertomassa, että ei olisi tarvinnut niin hurjasti hiihtää, muistelee Koistinen.

    Pohjois-Savon hiihdon maakuntaviesti on lajissaan Suomen vanhin: se hiihdetään tänä vuonna sadatta kertaa. Eljas Koistinen puolestaan on yksi maakuntaviestihistorian kokeneimmista hiihtäjistä.

    Tiistaina Kuopion Puijolla hiihtokonkari on kisakatsomossa. Ikää hänellä on jo 87 vuotta. Nyt viestiin osallistuu miesten yleisessä sarjassa yhdeksän joukkuetta. Viestissä on nykyään kuusi osuutta.

    – Hiihtoinnostus on laantunut takavuosista, ja joukkueita on viestissä entistä vähemmän. Seuroilla on kova homma saada riittävästi hiihtäjiä joukkueisiin, miettii Koistinen.

    Hurja pakkanen toi keuhkokuumeen

    Vuoden 1958 viestissä viimeinen osuus koetteli hiihtäjiä, ja pakkasta oli paikoin yli 40 astetta. Kaikkensa kisassa antanut Koistinen oli kovasta vauhdista ja kelistä "puolikuolleena" lumiukkona maalissa, mutta Pahka juhli jälleen viestimestaruutta.

    – MInulle tuli paleltumia kasvoihin ja käsiin. Lisäksi keuhkoputkentulehdus sotki loppukautta maaliskuulle asti. Se maakuntaviesti jäi kyllä ikuisesti mieleen, sanoo Eljas Koistinen yli 61 vuotta myöhemmin.

    Ylä-Savon hiihtolegendana tunnettu "Elekko" Koistinen on hiihtänyt maakuntaviestissä peräti 33 kertaa. Koistisen saldo Pohjois-Savon maakuntaviestissä on ainutlaatuinen. Mestarihiihtäjä oli viestissä mukana peräti viidellä eri vuosikymmenellä. Ensimmäisen viestinsä Koistinen hiihti 16-vuotiaana talvella 1949.

    Lupaava nuorukainen hiihti avausosuuden, ja Sonkajärven Pahka oli kisassa kolmas.

    Ensimmäinen viestimestaruus Koistiselle ja Pahkalle tuli 1950. Sonkajärven Kotkatmäeltä kotoisin oleva Koistinen oppi hiihtämään jo lapsena. Koulumatka oli neljä kilometriä suuntaansa ja talvisin se hiihdettiin.

    Hiihtoa harjoiteltiin tiiviisti myös välitunneilla kilometrin lenkillä. Myös maatalon työt auttoivat osaltaan hyvän kuntopohjan luomisessa.

    Mitaleja tuli myös kansainvälisissä kisoissa

    Eljas Koistinen osallistui 1950-luvulla useita kertoja kansainvälisiin kilpailuihin. Harrachovissa tuli voitto 30 kilometrin kisassa vuonna 1955.

    Suomen maajoukkuepaikoista oli tuohon aikaan kova kilpailu. Lahden MM-kisoissa 1958 Koistinen oli varamiehenä eikä kisastartteja tullut.

    Yleisen sarjan SM-kilpailuissa Eljas Koistinen sai urallaan yhden mestaruuden ja kaksi pronssia. Kaikki mitalit tulivat viesteistä.

    Vielä viime talvena hiihtokilometrejä kertyi yli 1 600. Eljas Koistinen

    Siviilielämässä Eljas Koistinen teki pitkän uran poliisina. Vuonna 1966 Koistinen hiihti kultaa poliisien EM-kilpailuissa 15 kilometrin kisassa. Samalta reissulta palkintokaappiin tuli EM-kulta myös ampumahiihdon joukkuekisasta.

    Koistinen seuraa yhä tarkasti hiihtoa.

    – Vielä viime talvena hiihtokilometrejä kertyi yli 1 600.

    Viime vuonna Koistinen kaatui marjareissulla ja haaverissa murtui kolme kylkiluuta. Se on vaikuttanut liikkumiseen, ja tänä talvena hiihto on jäänyt selvästi vähemmälle.

    Sonkajärvellä edelleen asuva Eljas "Elekko" Koistinen hiihti aikoinaan useita kertoja Puijon kisoissa. Huippumenestys jäi silloin haaveeksi.

    – Kerran voitin Puijolla nuorten sarjan. Miesten kisoissa olin kympin sakissa, mutta en kärkikolmikossa.