Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Rinne valittiin eduskunnan väliaikaiseksi puhemieheksi, Eerola ja Risikko varapuhemiehiksi


    Uuden eduskunnan ensimmäisessä täysistunnossa valittiin väliaikainen puhemiehistö.Puhemieheksi valittiin Antti Rinne (sd.). Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin Juho Eerola (ps) ja toiseksi varapuhemieheksi Paula Risikko (kok.).Varsinainen...

    Uuden eduskunnan ensimmäisessä täysistunnossa valittiin väliaikainen puhemiehistö.Puhemieheksi valittiin Antti Rinne (sd.). Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin Juho Eerola (ps) ja toiseksi varapuhemieheksi Paula Risikko (kok.).Varsinainen puhemiehistö valitaan vasta hallituksen muodostamisen jälkeen.

    Uusi eduskunta kokoontui keskiviikkona ensimmäiseen täysistuntoonsa. Istunnossa valittiin eduskunnan väliaikaiseksi puhemieheksi suurimman puolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne 187 äänellä. Puhemiehistön paikat jakaantuivat puolueiden suuruusjärjestyksen ukaan.

    Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin perussuomalaisten Juho Eerola 172 äänellä ja toiseksi varapuhemieheksi kokoomuksen Paula Risikko 178 äänellä.

    Kyseessä on väliaikainen puhemiehistö. Vasta hallituksen muodostamisen jälkeen valitaan varsinainen puhemiehistö.

    Tavallisesti hallituksen muodostamisen jälkeen puhemiehen paikka on kuulunut toiseksi suurimman hallituspuolueen edustajalle. Esimerkiksi viime kaudella paikka kuului ensin perussuomalaisille, jolloin tehtävää hoiti Maria Lohela. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jakaantumisen jälkeen puhemiehen paikka siirtyi kokoomuksen Paula Risikolle, kun puolue nousi toiseksi suurimmaksi.

    Protokollaan kuuluvan ensimmäisen täysistunnon lisäksi eduskunnassa kuhisi keskustan puheenjohtajapelin ympärillä, kun keskustan kansanedustaja Annika Saarikko ilmoitti, ettei ole käytettävissä puolueen puheenjohtajaksi.

    Nykyinen puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti viime viikolla luopuvansa tehtävästä keskustan vaalitappion vuoksi. Uusi puheenjohtaja valitaan keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa syksyllä.

    Saarikkoa pidettiin vahvana ennakkosuosikkina puheenjohtajan tehtävään. Saarikko kommentoi ratkaisuaan Ylen haastattelussa, jonka voit nähdä tästä.

    Yle seurasi päivän poliittisia tapahtumia hetki hetkeltä tässä artikkelissa. Yle näytti täysistunnon myös suorana Areenassa.

    Annika Saarikko ei pyri keskustan puheenjohtajaksi: "Noudatin sydämeni ääntä"


    Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko kertoo olevansa kiitollinen kannustuksesta ja pyynnöistä puolueen puheenjohtajaksi. Elämäntilanteen ja perhesyiden vuoksi hän ei kuitenkaan ole käytettävissä. – Noudatin sydämeni ääntä asiassa....

    Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko kertoo olevansa kiitollinen kannustuksesta ja pyynnöistä puolueen puheenjohtajaksi. Elämäntilanteen ja perhesyiden vuoksi hän ei kuitenkaan ole käytettävissä.

    – Noudatin sydämeni ääntä asiassa. Päätös ei tietenkään ollut helppo, Saarikko kertoo.

    Perheeseen odotetaan toista lasta, jonka laskettu aika on noin viikko puoluekokouksen jälkeen.

    Saarikon mukaan kyse ei ole siitä, miten lastenhoito perheessä saataisiin järjestymään.

    – Kysymys on lapsuudesta, vanhemmuudesta ja omasta kokemuksestani siitä, mihin riitän kerralla. Vaadin paljon muilta ja kaikkein eniten itseltäni, ja ratkaisun taustalla on vahva kunnioitus keskustaa kohtaan.

    Saarikko perusteli ratkaisuaan eduskunnassa keskustan eduskuntaryhmän ensimmäisen ryhmäkokouksen jälkeen.

    Hän kertoi päätöksestään keskiviikkona aamupäivällä myös Twitterissä.

    Saarikko perustelee myös Suomenmaan blogissa kieltäytymistään perhesyillä.

    – Kes­kus­tan pu­heen­joh­ta­juus täl­lai­se­na yh­teis­kun­nal­li­se­na mur­ro­sai­ka­na yh­dis­tet­ty­nä per­he­ti­lan­tee­see­ni on niin val­ta­va vas­tuu, et­ten voi­si sitä sa­tap­ro­sent­ti­ses­ti nyt kan­taa. Toi­sen­lai­ses­sa elä­män­ti­lan­tees­sa poh­din­ta­ni oli­si ken­ties kal­lis­tu­nut toi­sin, Saarikko kirjoittaa.

    Saarikko uskoo puheenjohtajakisan houkuttelevan

    Keskustan puheenjohtajan paikka vapautuu, koska Juha Sipilä ilmoitti runsas viikko sitten jättävänsä tehtävän. Eroilmoituksen syynä oli puolueen saama huono tulos eduskuntavaaleissa.

    Kukaan ei ole vielä ilmoittautunut virallisesti puheenjohtajakisaan. Saarikko uskoo, että tehtävää tavoittelee moni keskustalainen. Hän ei ota ennakkoon kantaa nimiin.

    – On tärkeää, että puolueen puheenjohtajan paikasta käydään ei vain henkilövaali ja nimien puintia, vaan myös puolueen linjan puimista.

    Saarikon kieltäytyminen paransi merkittävästi eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen osakkeita puheenjohtajapörssissä.

    Myös keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen on jo sanonut, ettei hän usko pyrkivänsä puolueen johtoon.

    Keskustalle on määrä valita uusi puheenjohtaja 7. syyskuuta ylimääräisessä puoluekokouksessa.

    Juttua päivitetty klo 11.56 Saarikon eduskunnassa antamilla kommenteilla,

    Lue myös:

    Kenestä Juha Sipilän seuraaja? Keskustan puheenjohtajapeli lähti heti käyntiin – listasimme kärkiehdokkaat

    Eduskuntavaalien tarkastuslaskenta varmistui: Puolueiden voimasuhteet säilyivät ennallaan

    Eduskuntavaalien tarkastuslaskenta varmistui: Puolueiden voimasuhteet säilyivät ennallaan


    Eduskuntavaalien tarkastuslaskenta on varmistunut. Puolueiden voimasuhteisiin ei tullut muutoksia aiemmasta laskennasta. Suurimmaksi puolueeksi vaaleissa nousi SDP 17,7 prosentin ääniosuudella. Tulos on 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin...

    Eduskuntavaalien tarkastuslaskenta on varmistunut. Puolueiden voimasuhteisiin ei tullut muutoksia aiemmasta laskennasta.

    Suurimmaksi puolueeksi vaaleissa nousi SDP 17,7 prosentin ääniosuudella. Tulos on 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin perussuomalaisten ja 0,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin kokoomuksen äänisaalis.

    Eniten kannatustaan lisäsi vihreät, jonka tulos koheni 3,0 prosenttiyksiköllä 11,5 prosenttiin. Suhteellisesti eniten ääniä menetti keskusta. Puolue sai annetuista äänistä 13,8 prosenttia, mikä on 7,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

    Naisia eduskuntaan valittiin yhteensä 94 ja miehiä 106. Edeltävissä eduskuntavaaleissa vastaavat luvut olivat 83 ja 117.

    Kansanedustaja Al-Taee irtisanoutui eduskunnassa Israelia ja Isisiä rinnastaneista kommenteistaan:

    Kansanedustaja Al-Taee irtisanoutui eduskunnassa Israelia ja Isisiä rinnastaneista kommenteistaan: "Asia on SDP:ssä loppuunkäsitelty"


    SDP:n uusi kansanedustaja Hussein al-Taee esitti tiistaina anteeksipyyntönsä myös puolueen eduskuntaryhmälle vanhoista somekirjoituksistaan. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan ryhmä oli tyytyväinen al-Taeen selvitykseen...

    SDP:n uusi kansanedustaja Hussein al-Taee esitti tiistaina anteeksipyyntönsä myös puolueen eduskuntaryhmälle vanhoista somekirjoituksistaan.

    SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan ryhmä oli tyytyväinen al-Taeen selvitykseen ja anteeksipyyntöön, ja asia on nyt ryhmässä loppuunkäsitelty.

    Lindtman painottaa, ettei SDP voi hyväksyä minkäänlaista ihmisten erottelua uskonnon tai etnisen taustan perusteella.

    – Siksikin oli tärkeää, että al-Taee myös ryhmän edessä irtisanoutui vuosien takaisista kommenteistaan. Tämä on edellytys sille, että hän voi nyt kunnolla aloittaa työnsä eduskuntaryhmän jäsenenä, Lindtman viestitti STT:lle.

    STT kertoi torstaina, että al-Taee on kommentoinut hyvin kärjekkäästi Lähi-idän tilannetta Facebook-kirjoituksissa vuonna 2014. Hän oli kirjoituksissaan muun muassa vihjaillut, että Israel ja Yhdysvallat ovat kouluttaneet Isis-terroristeja.

    – Haluan pyytää anteeksi sitä, että olen rinnastanut Israelin ja Isisin, koska se kommentti on yksiselitteisesti typerä eikä millään tavalla edusta omaa ajatteluani tai arvomaailmaani, al-Taee pahoitteli aiemmin STT:lle.

    Lue lisää:

    Hussein al-Taee nauttii edelleen CMI:n luottamusta

    STT: Eduskuntaan valittu Hussein al-taee pyytää anteeksi vanhoja Facebook-päivityksiään – Rinnasti niissä Israelin ja Isisin

    Matti Vanhanen loppukesällä sydänleikkaukseen –

    Matti Vanhanen loppukesällä sydänleikkaukseen – "Aorttaa tuetaan ja läppä vaihdetaan"


    Keskustan kansanedustaja, ex-pääministeri Matti Vanhanen on menossa sydänleikkaukseen. Asia käy ilmi hänen Facebook-päivityksestään, jonka hän julkaisi keskustan uuden eduskuntaryhmän ensimmäisen kokouksen jälkeen tiistaina. – Uusi...

    Keskustan kansanedustaja, ex-pääministeri Matti Vanhanen on menossa sydänleikkaukseen. Asia käy ilmi hänen Facebook-päivityksestään, jonka hän julkaisi keskustan uuden eduskuntaryhmän ensimmäisen kokouksen jälkeen tiistaina.

    – Uusi eduskuntaryhmä piti tänään kokouksensa. Tunnelma on kahtiajakoinen. Mukana on uutta intoa ja ajatuksia, mutta myös vakava huoli miten kykenemme ajamaan kannattajiemme asiaa. Kerroin myös ryhmälle, että en voi ottaa syyskauden alkupuolelle kalenterimerkintöjä. Menen elokuussa sydänleikkaukseen ja siitä toipuminen ottaa sen ajan minkä ottaa, Vanhanen kirjoittaa.

    Hänen tilalleen eduskuntaan ei tule varasijalta toista kansanedustajaa.

    Vanhanen kertoi Ylelle, että leikkaus tehdään elokuun puolivälissä HUS:ssa.

    – Se on avoleikkaus, jossa aorttaa tuetaan ja läppä vaihdetaan, Vanhanen sanoi eduskunnassa tiistaina.

    Samalla hänelle tehdään operaatio, jonka avulla vähennetään sydämen rytmihäiriöiden riskiä.

    Vanhanen joutui sairaalaan sydämen rytmihäiriöiden takia marraskuussa 2017. Myöhemmin saman vuoden joulukuussa hän kertoi saaneensa sähköisen rytminsiirron Meilahden sairaalassa Helsingissä.

    Helmikuussa Vanhanen joutui huimauskohtauksen vuoksi päivystykseen kesken vaalitilaisuuden Espoossa. Vanhanen itse epäili huimauksen johtuneen pitkään jatkuneesta flunssasta.

    Kaikkonen: Hallitusovi ei "kategorisesti" kiinni, vaan "viisi senttiä raollaan" – Katso videolta, miten Sipilä kommentoi eroaan


    Puheenjohtaja Juha Sipilä vahvisti, että keskustalla on nyt "aika selvä suunta oppositioon". Ryhmäjohtaja Antti Kaikkosen mukaan hallitusovi on silti vielä "varmaan viisi senttiä raollaan".Uudet kansanedustajat saivat tänään muun muassa...

    Puheenjohtaja Juha Sipilä vahvisti, että keskustalla on nyt "aika selvä suunta oppositioon". Ryhmäjohtaja Antti Kaikkosen mukaan hallitusovi on silti vielä "varmaan viisi senttiä raollaan".Uudet kansanedustajat saivat tänään muun muassa valtakirjansa. Keskustan lisäksi useat muut puolueet pitivät ensimmäisen ryhmäkokouksensa vaalien jälkeen.Perussuomalaisilla valta vaihtui, kun Ville Tavio voitti aiemmin puolueen eduskuntaryhmää vetäneen Leena Meren. Perussuomalaisten ehdokas varapuhemieheksi on Juho Eerola.Monet puolueet kertoivat myös käyneensä keskusteluja suurimman puolueen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen kanssa pääsiäisen aikana.

    Tästä voit katsoa, miten keskustan ryhmäjohtaja Antti Kaikkonen kommentoi puolueen tilannetta:

    Sipilän ilmoitti tasan viikko sitten jättävänsä puolueensa puheenjohtajuuden. Hän totesi, että keskustan huono vaalitulos ei jättänyt hänelle muita mahdollisuuksia.

    Sipilä ilmoitti kommentoivansa tarkemmin eronsa syitä pääsiäisen jälkeen. –

    Keskusta valitsee uuden puheenjohtajan ylimääräisessä puoluekokouksessa 7. syyskuuta.

    Lue lisää:

    Nyt valta vaihtuu konkreettisesti: Uudet kansanedustajat saavat valtakirjansa ja eduskunnan puhemies nuijansa

    Selma Vilhusen kolumni: Eduskunta ei ole kuva kansasta pienoiskoossa, mutta se on kuva siitä, miten valta Suomessa jakautuu

    Selma Vilhusen kolumni: Eduskunta ei ole kuva kansasta pienoiskoossa, mutta se on kuva siitä, miten valta Suomessa jakautuu


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaJuttelin vaalien alla 19-vuotiaan nuoren miehen kanssa, joka sanoi, ettei hän aio...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Juttelin vaalien alla 19-vuotiaan nuoren miehen kanssa, joka sanoi, ettei hän aio äänestää eduskuntavaaleissa, koska hän ei ymmärrä politiikasta mitään. Kannustin häntä tekemään jonkin vaalikoneen netissä, minkä avulla hänkin voisi löytää itselleen sopivan ehdokkaan. Mies ilmoitti, ettei luota vaalikoneiden tuloksiin, eikä ylipäänsä mediaan. Hän epäili, että vaalikoneiden tekijät ovat sormeilleet tuloksia niin, että heidän suosimansa ehdokkaat näkyvät kaikille vastauksista riippumatta.

    Hänen laillaan ajattelevia nuoria on paljon.

    Alle puolet 18-24-vuotiaista äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleissa 2017 harvempi kuin joka kolmas nuori käytti äänioikeuttaan. Minusta tämä on surullista.

    Ei ole mikään itsestäänselvyys, että elämme maassa, jossa jokainen täysi-ikäinen saa vaikuttaa siihen, ketkä pääsevät eduskuntaan ja hallitukseen päättämään yhteisistä asioistamme. Tämän oikeuden puolesta on taisteltu Suomessakin vain reilu sata vuotta sitten. Ennen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden hyväksymistä suurlakon jälkeen syksyllä 1905 Suomen kansasta vain 8 prosenttia nautti oikeudesta äänestää. Eli rikkaat miehet.

    Kun seuraa päivänpolitiikkaa, tulee usein vaikutelma, että kyseessä on jonkinlainen peli, jota poliitikot pelaavat keskenään.

    En ihmettele lainkaan sitä, että niin moni nuori kokee politiikan etäiseksi, ja äänestämisen vaikutuksen olemattomaksi. Kun seuraa päivänpolitiikkaa, tulee usein vaikutelma, että kyseessä on jonkinlainen peli, jota poliitikot pelaavat keskenään. On kuin poliitikoille olisi tärkeämpää olla oikeassa ja näyttää voimakkaalta, kuin olla mukana rakentamassa jotakin, josta on hyötyä ihmisille ja koko ekosysteemille. Yhteys todelliseen maailmaan ja ihmisten arkeen jää politiikkaan vihkiytymättömälle epäselväksi. Erityisen hämäräksi jää usein se, millä tavalla poliitikkojen tekemät päätökset liittyvät niihin lupauksiin, joita he tekivät vaalien alla.

    Politiikka muodostuu tekijöidensä näköiseksi, ja niin maailmojen eriytyminen voi jatkua.

    Kaksisataa kansanedustajaamme eivät ole kuva kansasta pienoiskoossa, mutta he ovat kuva siitä, miten valta ja osallisuus täällä jakautuvat. He, jotka ylipäänsä asettuvat ehdokkaiksi vaaleissa, ovat keskimäärin korkeasti koulutettuja ja hyvin toimeentulevia.

    Ehdokkaista näkyvimmät ovat he, joilla on varaa kunnon mainoskampanjaan. Kun kansalaisten äänestyskäyttäytyminen vielä on sellaista, että korkeasti koulutetut, hyväosaiset ihmiset äänestävät muita useammin, eduskuntaan valikoituu varsin kapea siivu suomalaisia. Politiikka muodostuu tekijöidensä näköiseksi, ja niin maailmojen eriytyminen voi jatkua.

    Kuitenkin olen sitä mieltä, että tämä edustuksellinen demokratiamme on paras mahdollinen järjestelmä juuri meille, juuri nyt. Silloinkin kun sitä on syytä muuttaa ja kehittää, sen muuttaminen tapahtuu parhaiten sen omin keinoin. Uskon, että jos ihmiset vain äänestäisivät enemmän, eduskunta voisi näyttää toisenlaiselta: se voisi näyttää enemmän kansalta pienoiskoossa. Jos nuoret voimaantuisivat kokemaan politiikan enemmän omakseen, politiikkakin muuttuisi enemmän heidän näköisekseen.

    Mutta jotta nuoret ja erityisesti syrjäytetyt nuoret kiinnostuisivat äänestämisestä, meidän pitäisi ensin tehdä parempaa politiikkaa.

    Jokainen nuori aikuinen, joka sanoo, ettei voi äänestää koska ei ymmärrä politiikkaa, tai koska ei luota siihen yhtään, on hälyttävä esimerkki siitä, millä tavalla jätämme osan nuorista ulkopuolelle.

    Äänestäminen vaaleissa on paljon enemmän kuin silloin tällöin toteutuva lipuketanssi ja rituaali. Se on portti osallisuuteen, yhteiskunnan jäsenyyteen. Jokainen nuori aikuinen, joka sanoo, ettei voi äänestää koska ei ymmärrä politiikkaa, tai koska ei luota siihen yhtään, on hälyttävä esimerkki siitä, millä tavalla jätämme osan nuorista ulkopuolelle.

    Yksi tapa kannustaa nuoria äänestämään olisi äänestysiän alentaminen 16 vuoteen. Silloin jo peruskoulussa voitaisiin opetella äänestämisen askelmerkit kädestä pitäen. Erityisen tärkeää olisi lisätä nuorten ymmärrystä siitä, millaisia päätöksiä poliitikot tekevät vaalien välillä, ja miten nuo päätökset vaikuttavat heihin.

    Sillä vaikka politiikka näyttää usein pätemispeliltä, kyse on kuitenkin oikeasti rahasta ja vallasta ja yhteisistä resursseista. Vaaleissa jokaisella on käytössään yksi ääni, ei enempää eikä vähempää. Se on paljon.

    Selma Vilhunen

    Kirjoittaja on elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja, joka kokee olevansa monin tavoin etuoikeutettu.

    Aiheesta voi keskustella 23.04. klo 16.00 asti.

    Nyt valta vaihtuu konkreettisesti: Uudet kansanedustajat saavat valtakirjansa ja eduskunnan puhemies nuijansa

    Nyt valta vaihtuu konkreettisesti: Uudet kansanedustajat saavat valtakirjansa ja eduskunnan puhemies nuijansa


    Vaalit on käyty ja tulos vahvistettu, seuraavaksi alkaa politiikka. Tällä viikolla valta vaihtuu eduskunnassa konkreettisesti: uudet kansanedustajat saavat valtakirjansa, ja väliaikainen eduskunnan puhemies nuijansa. Tiistai 23.4. Vallan mandaatti...

    Vaalit on käyty ja tulos vahvistettu, seuraavaksi alkaa politiikka.

    Tällä viikolla valta vaihtuu eduskunnassa konkreettisesti: uudet kansanedustajat saavat valtakirjansa, ja väliaikainen eduskunnan puhemies nuijansa.

    Tiistai 23.4. Vallan mandaatti siirtyy uudelle eduskunnalle

    Kauden 2019–2023 kansanedustajat noutavat tiistaina oikeuskanslerin tarkastamat valtakirjat, ja niiden myötä mandaatin edustaa kansaa. Heistä otetaan virallinen kansanedustajan potretti.

    Eduskuntaryhmien puheenjohtajat valitaan viimeistään tänään tai keskiviikkona.

    Keskustan ryhmäpuheenjohtajana jatkanee Antti Kaikkonen ja perussuomalaisissa Leena Meri. Viime viikolla SDP valitsi ryhmänsä johtoon Antti Lindtmanin ja kokoomus Kalle Jokisen.

    Keskiviikko 24.4. Ensimmäinen täysistunto ja puhemiehet

    Vaalikauden ensimmäinen täysistunto pidetään keskiviikkona kello 12.

    Eduskunnalle valitaan tilapäinen puhemies sekä varapuhemiehet. He hoitavat tehtävää, kunnes uusi hallitus on muodostettu ja hallituspuolueet tiedetään.

    Ensimmäisenä puhemiehenä aloittanee suurimman eduskuntapuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Ko­koo­muk­sen eh­do­kas edus­kun­nan pu­he­mie­hek­si on Pau­la Ri­sik­ko.

    Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan puhemiehen nuija kuuluisi eduskunnan toiseksi suurimmalle puolueelle PS:lle, mutta hän ei ole itse kiinnostunut tehtävästä. Tehtävä kuuluu yleensä hallituksen toiseksi suurimmalle puolueelle.

    Torstai 25.4. Jumalanpalvelus ja valiokuntiin puheenjohtajat

    Presidentti Sauli Niinistö avaa valtiopäivät torstaina. Avajaisjumalanpalvelus pidetään Helsingin Tuomiokirkossa, ja illalla soi avajaiskonsertti Musiikkitalossa.

    Politiikan puolella neuvotteleminen jatkuu. Eduskuntaryhmät neuvottelevat, mitkä puolueet saavat minkäkin valiokunnan puheenjohtajan paikat.

    Kysymys ei ole vähäpätöinen: viime vaalikaudella valiokuntien puheenjohtajiston rooli korostui muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa.

    Alkuperäisen suunnitelman mukaan torstaina piti myös tapahtua pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eronpyyntö. Nyt tämä vaihe on jo takana.

    Perjantai 26.4. Hallitustunnustelut alkavat todella

    Eduskuntaryhmät nimeävät perjantaina virallisen hallitustunnustelijan, käytännössä suurimman puolueen johtajan Antti Rinteen.

    Hallitusneuvotteluista on povattu vaikeita.

    Rinne on sanonut haluavansa hallituksen kasaan jo toukokuun lopussa, ja hänen mukaansa epävirallisia hallituskeskusteluja eri puolueiden edustajien kanssa on jo käyty.

    Lähiviikot osoittavat, miten tavoitteelle käy. Toinen takaraja on heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi.

    Lue lisää:

    Lue tästä askelmerkit, miten Suomi saa uuden hallituksen – Valmista toukokuun lopulla tai viimeistään juhannukseksi

    Jännitteet Sudanissa kasvavat, kun mielenosoittajien ja armeijan neuvottelut katkesivat sunnuntaina

    Jännitteet Sudanissa kasvavat, kun mielenosoittajien ja armeijan neuvottelut katkesivat sunnuntaina


    Mielenosoittajat vaativat Sudanissa vallan välitöntä siirtämistä siviileille. Kymmenhenkinen sotilasneuvosto on hallinnut maata helmikuun 11. päivästä alkaen. Tällöin armeija syöksi pitkäaikaisen ja kovaotteisen presidentti Omar al-Bashirin...

    Mielenosoittajat vaativat Sudanissa vallan välitöntä siirtämistä siviileille.

    Kymmenhenkinen sotilasneuvosto on hallinnut maata helmikuun 11. päivästä alkaen. Tällöin armeija syöksi pitkäaikaisen ja kovaotteisen presidentti Omar al-Bashirin vallasta.

    Protestoijat ovat osoittaneet mieltään helmikuun kuudennesta asti erityisesti armeijan päämajan lähistöllä Khartumissa. He ovat tukkineet tiet päämajaan.

    Nyt armeija on käskenyt mielenosoittajia poistamaan esteet ja siirtymään muualle. Mielenosoittajat vaativat hallinnon siirtämistä siviileille välittömästi.

    Protestoijien johto on kutsunut tiistaiksi koolle entistä suuremman joukon protestoijia. Torstaina mielenosoittajat aikovat haastaa armeijan julkaisemalla oman väliaikaisen johtonsa maan siirtymiseksi siviilihallintoon.

    Aiheesta lisää:

    Neljä kuukautta protesteja, kaksi kaadettua johtajaa: Näin Sudanin tapahtumat ovat edenneet

    Kansanmurhasta syytetty presidentti painui maan alle: Sudanin pahamaineinen voimamies luopui vallasta Algerian väliaikainen presidentti nimitti perustuslailliseen neuvostoon uuden johtajan

    30-vuotias lähihoitaja Outokummusta nousi eduskuntaan – perussuomalaisten uusista kansanedustajista moni on hoitaja tai yrittäjä

    30-vuotias lähihoitaja Outokummusta nousi eduskuntaan – perussuomalaisten uusista kansanedustajista moni on hoitaja tai yrittäjä


    Outokumpulainen lähihoitaja Sanna Antikainen löi ällikällä monet vaaleja seuraavat. Hän oli Savo-Karjalan vaalipiirissä perussuomalaisten äänikuningatar 5793 äänellä. Antikainen oli eduskuntavaaleissa ehdolla toista kertaa ja yli...

    Outokumpulainen lähihoitaja Sanna Antikainen löi ällikällä monet vaaleja seuraavat. Hän oli Savo-Karjalan vaalipiirissä perussuomalaisten äänikuningatar 5793 äänellä. Antikainen oli eduskuntavaaleissa ehdolla toista kertaa ja yli kolminkertaisti äänisaaliinsa edellisiin vaaleihin nähden.

    Antikainen kävi vaalit selkeästi kahdella kärkiteemalla: maahanmuuttokriittisyydellä ja lupauksella ajaa heikompiosaisten asiaa. Vaalimainonnassaan hän muun muassa vaati kasvot peittävien huivien kieltämistä Suomessa.

    – Suomen ei pitäisi ottaa vastaan yksin turvapaikkaa hakevia miehiä, Antikainen sanoo.

    Turvapaikkakysymyksissä hän ei ole valmis kompromisseihin, vaikka vaakakupissa olisi perussuomalaisten hallituspaikka.

    Antikainen on yksi perussuomalaisten 24 uudesta kansanedustajasta. Heidän joukossaan painottuu kaksi ryhmää: 50–60-vuotiaat yrittäjätaustaiset miehet sekä kaikenikäiset hoiva-alalla työskentelevät naiset. Lähihoitajana työskentelevä 30-vuotias Antikainen kuuluu jälkimmäiseen.

    Ovatko perussuomalaiset vasemmalla vai oikealla? Tutkija: "Suuri joukko uusia edustajia on musta hevonen" – tiukka maahanmuuttolinja yhdistää

    Perussuomalaisten nousu eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi on ainutlaatuinen Suomen historiassa, arvioi Eduskuntatutkimuksen laitoksen johtaja Markku Jokisipilä.

    – Heidän reittinsä on niin poikkeuksellinen ja tapahtumat kuluneella vaalikaudella niin erikoisia, ettei ihan vastaavaa puoluehistoriastamme löydy. Kannatus kääntyi laskuun, mutta Jussi Halla-ahon johdolla he onnistuivat palaamaan 39 kansanedustajan ryhmäksi, Jokisipilä sanoo.

    Kampanjan pääpaino sosiaalisessa mediassa

    Sanna Antikaisessa vetosi äänestäjiin ehkä jonkinlainen mutkattomuus. Facebook-sivuillaan hän esiintyy videolla tukka sekaisin ja oloasussa yövuoron jälkeen unilta herättyään. Vaalipäivän hän kertoi viettäneensä yöpuvussa kotona, ja tuloksia hän jännitti oman perheen kesken. Perheeseen kuuluvat terveydenhoitajaksi opiskeleva aviomies sekä 7- ja 8-vuotiaat pojat.

    Tuoreen kansanedustajan oma elämäntarina on dramaattinen. Antikaisen mukaan oma isä pahoinpiteli hänet humalassa, kun hän oli 15-vuotias. Siitä muodostui elämän käännekohta.

    – Sitten sain aivan ihanan sosiaalityöntekijän ja pääsin muuttamaan pois kotoa lastensuojelulaitokseen. Se pelasti minut.

    Antikainen kertoo saaneensa lastenkodissa viimein ympärilleen turvallisia aikuisia, jotka asettivat elämään selkeät rajat. Omat vanhemmat olivat molemmat päihdeongelmaisia ja kuolivat alkoholiin. Jos Antikaisen nyt pitäisi valita politiikan tärkein teema, se olisi lastensuojelu.

    Antikainen on kuulunut perussuomalaisiin lähes koko aikuisikänsä. Ylen haastattelussa viime syksynä Antikainen kertoi liittyneensä perussuomalaisiin aikoinaan sen vuoksi, että puolue puhuu asioista "selvällä suomen kielellä", kun muut puolueet "puhuvat munkkilatinaa".

    Hänet valittiin Outokummun kaupunginvaltuustoon ensi kertaa vuonna 2013, ja neljä vuotta myöhemmin hän sai kuntavaaleissa toiseksi eniten ääniä kotikaupungissaan.

    Tällä hetkellä Antikainen työskentelee lähihoitajana lastensuojelulaitoksessa. Vaalikampanjaa Antikainen teki kolmivuorotyön, sairaanhoitajaopintojen ja lapsiperheen arjen ohessa.

    Kampanjan pääpaino oli sosiaalisessa mediassa. Siellä Antikainen on ollut aktiivinen jo vuosia, ja ottaa räväkästi kantaa asioihin. Kohtaamisia vaalikentillä Antikainen kuvailee tunteikkaiksi. Hänen mukaansa ihmiset olivat huolissaan erityisesti turvallisuudesta ja toimeentulosta.

    – Ensimmäisenä asiana eduskunnassa aion ajaa vanhusasiainvaltuutetun viran perustamista, hän sanoo.

    Äänestäjäkunta aiempaa monipuolisempi

    Perussuomalaisten kirjavien vaiheiden jälkeen on selvää, että uusi 39-jäseninen eduskuntaryhmä on erilainen kuin neljä vuotta sitten. Siniseen tulevaisuuteen siirtyi 17 kansanedustajaa. Heistä kukaan ei uusinut paikkaansa.

    – Aiemmin puoluerepeämissä loikanneet ovat yleensä pudonneet, mutta yksi tai kaksi on uusinut paikkansa. Poikkeuksellista tässä oli se, että tuho oli täydellinen. Edes ministereistä kukaan ei mennyt läpi, sanoo Markku Jokisipilä Eduskuntatutkimuksen laitokselta.

    Jussi Halla-ahon johdolla perussuomalaiset keräsi kannatusta aiempaa laajemmalta alueelta.

    – Vaikuttaa siltä, että hyvinkin erilaisilla ammatti- ja sosioekonomisilla taustoilla ihmiset päätyivät äänestämään perussuomalaisia, Jokisipilä sanoo.

    Aiempaa monipuolisempi kannattajajoukko näkyy myös valittujen kansanedustajien ryhmässä. Savo-Karjalan ja Vaasan vaalipiireistä valitut kansanedustajat ovat kaikki uusia, ja Pirkanmaallakin uusia edustajia on kolme neljästä.

    Uusien edustajien joukkoon lasketaan myös aiemmin Euroopan parlamentissa työskennellyt Halla-aho sekä puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, joka valittiin eduskuntaan nyt ensimmäistä kertaa.

    Jokisipilän mukaan yksi vastaus perussuomalaisten tuoreimmalle nousulle on maahanmuuttopolitiikassa, josta puolue on käynyt kriittistä keskustelua. Perinteiset suuret puolueet ovat jo pitkään puhuneet eurooppalaisen integraation ja kansainvälistymisen puolesta. Perussuomalaiset on tarjonnut tälle vaihtoehdon.

    Jokisipilä uskoo, että myös vaalien suurimmaksi puheenaiheeksi noussut ilmastopolitiikka satoi perussuomalaisten laariin. He olivat ainoa puolue, joka asettui yleistä linjaa vastaan.

    – He lähtivät kertomaan äänestäjille viestiä, jonka mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt ovat niin pienet, että vaikka tekisimme kaikkemme, emme pysty ilmastoa omin toimin pelastamaan.

    Näin perussuomalaiset antoivat ihmisille luvan olla muuttamatta omaa toimintaansa.

    – Tämä oli ilmiselvästi viesti, joka löysi kannattajakuntansa viimeisten kuukausien aikana.

    Voimanostaja puolustaa maaseudun yrittäjiä

    Kaakkois-Suomen vaalipiiri on hyvä esimerkki Sinisen tulevaisuuden tuhosta ja äänten uusjaosta. Kotkalainen työministeri Jari Lindström ei uusinut paikkaansa, ja rannalle jäi myös Sinisestä tulevaisuudesta kokoomukseen loikannut Kaj Turunen.

    Heidän tilalleen perussuomalaisten eduskuntaryhmään nousi kaksi 50-vuotiasta yrittäjämiestä, Kristian Sheikki Laakso Kouvolasta ja Ano Turtiainen Juvalta.

    Voimanoston moninkertainen maailmanmestari Ano Turtiainen teki pitkän, lähes vuoden mittaisen kampanjan kiertämällä toritelttansa kanssa koko Kaakkois-Suomen laajan vaalipiirin.

    Ano Turtiainen on perussuomalaisten uusi kansanedustaja Juvalta.Petri Vironen / Yle

    Turtiainen on saanut käräjäoikeudessa tuomion Facebook-kirjoittelustaan rikosnimikkeellä julkinen kehottaminen rikokseen. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen, josta odotetaan päätöstä kevään kuluessa.

    Turtiainen kertoo siistineensä kirjoitustapaansa kampanjan kuluessa. Hänen mielipiteensä eivät ole kuitenkaan muuttuneet mihinkään.

    – Kun puhutaan maahanmuutosta, niin meillä Juvalla on virolaisia, venäläisiä ja thaimaalaisia. Heihin ei ole tarvinnut laittaa verovaroja, vaan he kuluttavat täällä ja maksavat veroja. Mutta tämä pakolaisrumba rasittaa meidän taloutta, eikä sitä pidä sekoittaa oikeaan maahanmuuttoon, Turtiainen sanoo.

    Turtiainen on politiikassa vielä tuore nimi. Hän liittyi perussuomalaisiin ennen edellisiä kuntavaaleja ja tuli valituksi rimaa hipoen. Kun puolueen valtuustoryhmä hajosi Juvallakin, jäi Turtiainen ainoana perussuomalaisiin.

    Ennen perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokousta Turtiainen oli kapinarintamassa kokoamassa joukkoja Halla-ahon taakse. Puolueen jakautumisen jälkeen jännitti pitkään, syntyykö uudistuneelle puolueelle ohjelma, jonka takana hän voisi seistä.

    Jokisipilän mukaan perussuomalaisten vaalivoitontaustalta löytyy myös se, että uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho kiersi kenttää ja sai puolueen aktiiveilta täyden tuen.

    – Perussuomalaiset on vähemmän johtajakeskeinen kuin Soinin aikana. Halla-aho lähti leventämään kärkeä tekemällä tilaa presidentinvaaleissa Laura Huhtasaarelle. Hän mielellään jakaa vastuun johdonmukaisesti.

    Ano Turtiainen toivoo, että perussuomalaiset olisi mukana seuraavassa hallituksessa. Kansanedustajana hän aikoo puhua erityisesti maaseudun ja yrittäjien puolesta.

    – Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan kannalta monet asiat kuten tiet on laskettu alas. Niistä pidän meteliä koko vaalipiirin alueella.

    Turtiainen on pannut merkille, että perussuomalaisten listalta nousi eduskuntaan useita muitakin viisikymppisiä yrittäjämiehiä.

    – Ehkä tämä aika suosii suoraan ja kovaa puhumista.

    Miksi samat ihmiset epäilevät ilmastonmuutosta ja vastustavat maahanmuuttoa? Sitä selittää yksi piirre, jonka vuoksi ilmastonmuutoksesta pitäisi puhua eri tavoin

    Miksi samat ihmiset epäilevät ilmastonmuutosta ja vastustavat maahanmuuttoa? Sitä selittää yksi piirre, jonka vuoksi ilmastonmuutoksesta pitäisi puhua eri tavoin


    Moni muistaa erään otsikoihin päätyneen välikohtauksen Yhdysvaltain kongressista. Republikaanisenaattori James Inhofe kaivoi kesken puheenvuoronsa muovipussista lumipallon, ja heitti sillä kohti puheenjohtajaa. – Tiedätkö mikä tämä on? Se on...

    Moni muistaa erään otsikoihin päätyneen välikohtauksen Yhdysvaltain kongressista. Republikaanisenaattori James Inhofe kaivoi kesken puheenvuoronsa muovipussista lumipallon, ja heitti sillä kohti puheenjohtajaa.

    – Tiedätkö mikä tämä on? Se on tuotu ulkoa. Siellä on hyvin, hyvin kylmä, sanoi Inhofe.

    Oikeistopoliitikko esitti lumipallon perusteella johtopäätöksen, että ilmastonmuutos on huijausta.

    Välikohtauksesta on neljä vuotta, mutta se kertoo äärimmilleen politisoituneesta ilmastokeskustelusta Yhdysvalloissa.

    Sen näkyvin kävijä maailmalla on ollut republikaanipresidentti Donald Trump, mutta kyselyjen mukaan enemmistö republikaaneista ilmoittaa, ettei usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.

    Toisella puolella ovat demokraatit, jotka nojaavat puheenvuoroissaan ilmastonmuutoksesta todistaviin tutkimuksiin.

    – Yhdysvalloissa on menty niin pitkälle, että ihmiset saattavat päättää, uskovatko ilmastonmuutokseen sen perusteella, kannattavatko republikaaneja vai demokraatteja, sanoo tutkija Kirsti M. Jylhä Tulevaisuuden tutkimusinstituutista Tukholmasta.

    Ruotsissa asuva Jylhä tutkii, miten poliittinen ideologia vaikuttaa ilmastoasenteisiin. Tutkimusta toteutetaan parhaillaan Isossa-Britanniassa, Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Jylhä on osa kansainvälistä, psykologian alan tutkimusverkostoa.

    Pinnalta katsoen politiikan vaikutus on ilmeinen: ilmastonmuutoksen epäily on oikeistopuolueiden heiniä.

    Ääriesimerkki on juuri Yhdysvallat.

    – Siellä ilmastonmuutoksen kieltäminen on pitkälti rakennettu konservatiivisten tahojen toimesta. Ajatushautomot, jotka masinoivat ilmastonmuutoksen vastaisia kampanjoita, ovat usein republikaanien tai poliittisesti konservatiivisten säätiöiden ja yritysten rahoittamia, sanoo Jylhä.

    Republikaani James Inhofe heitti vuonna 2015 senaatin puheenjohtajaa lumipallolla todistaakseen, että ilmastonmuutos ei ole totta.c-span.org / YouTube

    Ilmastokeskustelun polarisoitumista on nähty hiljattain myös Suomessa. Kuuma kesä ja syksyllä julkaistu IPCC:n ilmastoraportti lisäsivät julkista kiinnostusta ja kansalaisaktivismia.

    Eduskuntavaaleissa kysymys ilmastonmuutoksesta läpäisi ensi kertaa kunnolla myös politiikan.

    – Ilmastokysymyksestä muodostui vahvasti identiteetteihin vaikuttava tekijä. Puolueet ja ehdokkaat profiloivat itseään sen kautta, mikä heidän näkemyksensä ilmastotoimien kiireellisyydestä on, sanoo ympäristötutkija Panu Pihkala Helsingin yliopistosta.

    Ilmastoasioilla kampanjoivat erityisesti vasemmistopuolueet. Oikeistolaisesti ja konservatiivisesti ajattelevissa puolueissa haluttomuutta ilmastotekoihin oli enemmän, mutta käytännössä vain yksi puolue – perussuomalaiset – vältti niihin sitoutumista.

    Puolue ei myöskään ainoana ole allekirjoittanut kahdeksan muun eduskuntapuolueen yhteisiä ilmastopolitiikan tavoitteita.

    Varsinainen ilmastonmuutoksen kieltäminen on silti harvinaista, ja perussuomalaistenkin viesti on ollut lähinnä se, että päästöjen vähentämisen pitäisi tapahtua muualla.

    – Ilmastonmuutos ei ole heille aktiivisesti politisoitunut kysymys. Suomessa ei olla lähellekään samassa tilanteessa kuin Yhdysvalloissa, Jylhä arvioi.

    Pekka Haavisto ja Jussi Halla-Aho Ylen vaalitentissä. Vihreillä ja perussuomalaisilla oli vaalien alla vastakkaisia näkemyksiä ilmastotoimista Suomessa.Yle

    Tarkastelu on kuitenkin kiinnostava, sillä päästöjen vähentämisestä kieltäytyminen on osa samaa, ilmastotekoja jarruttavaa ilmiötä.

    Ihmiset jotka hyväksyvät epätasa-arvoisuuden, kieltävät useammin myös ilmastonmuutoksen. Kirsti M. Jylhä, psykologian tutkija

    Oikeistolaisten tai konservatiivisten puolueiden kannattajien kielteisen ilmastoasenteen voisi ajatella selittyvän osin sillä, että he altistuvat ilmastoskeptiselle viestille muita useammin.

    Puolueiden ja äänestäjien välillä on kuitenkin eroja riippumatta siitä, keskustellaanko ilmastosta aktiivisesti politiikassa.

    Erot löytyvät psykologiasta, sanoo Jylhä.

    Poliittinen ideologia on kytköksissä muun muassa siihen, missä määrin ihmiset vastustavat muutosta ja hyväksyvät epätasa-arvoisuuden.

    – Tärkein tekijä on näkemys epätasa-arvosta. Ihmiset jotka hyväksyvät epätasa-arvoisuuden, kieltävät useammin myös ilmastonmuutoksen.

    Kieltämisen yhteydessä puhutaan usein myös etäisyydestä. Ihmiset ovat passiivisia, sillä he kokevat ilmastonmuutoksen tapahtuvan kaukaisissa maissa, eivätkä he itse näe kärsivänsä sen seurauksista.

    – Se, että joku muu kärsii, ei vielä oikeuta passiivisuutta. Siihen liittyy lisäksi hyväksymistä, että joku muu kärsii sen vuoksi, että me täällä elämme näin, Jylhä sanoo.

    Ympäristötutkija Panu Pihkalan mukaan suomalainen ilmastokeskustelu on polarisoitunut. Antti Lähteenmäki / Yle

    Eriarvoisuuden hyväksyjät jakavat maailmankuvan, joka ennakoi kielteistä ilmasto- ja ympäristöasennetta kenties kaikkein varmimmin.

    Jylhä puhuu sosiaalisen dominanssin orientaatiosta.

    Termi tarkoittaa valtarakenteiden ja hierarkioiden hyväksymistä; sitä, miten halukas ihminen on ylläpitämään ihmisryhmien välisiä eroja tai jopa kasvattamaan niitä.

    – Heille on ok, jos esimerkiksi naiset tai maahanmuuttajat ovat huonommassa asemassa. Heidän näkemyksensä mukaan hierarkiat ovat luonnollisia eikä niistä pidä pyrkiä eroon. Jotkut ovat vain ansainneet heikomman aseman, Jylhä kuvaa.

    Ilmastonmuutoksen kieltäminen on yhdistetty myös rasistisiin ja maahanmuuttovastaisiin asenteisiin.

    Silloin ei saada kelkkaan ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita oikeudenmukaisuudesta. Se voi polarisoida edelleen. Kirsti M. Jylhä, psykologian tutkija

    Jylhän mukaan kyseessä on asennekokonaisuus, jossa ilmastonmuutos on maahanmuuton tavoin globaali ongelma. Monet voivat kokea, että rikkaiden maiden pitäisi muuttaa käytöstään kehitysmaiden vuoksi.

    Esimerkiksi lentämisen, tieliikenteen ja lihansyönnin rajoittaminen taas tarkoittaa joissain asioissa kansallisen itsemäärämisoikeuden menettämistä.

    – Jos on protektionistinen ja nationalistinen maailmankuva eikä ole kiinnostunut ihmisryhmistä jotka kärsivät, ilmastonmuutos ei ole aktivoiva kysymys.

    Jylhä painottaa, ettei tutkimusten tarkoitus ole profiloida ihmisiä.

    Tulosten pohjalta voi selittää eroja vain ryhmien tasolla. Yksilöt ryhmien sisällä poikkeavat aina toisistaan eli toisin sanoen: kaikki oikeistolaisesti ajattelevat eivät suhtaudu ilmastonmuutokseen epäillen.

    Jylhän mukaan tutkimusten taustalla on pyrkimys ymmärtää, miten ilmastonmuutoksesta voitaisiin keskustella niin, että erilaiset maailmankuvat tulisivat edustetuiksi.

    – Nyt keskusteluun osallistuvat pääosin ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita oikeudenmukaisuudesta.

    Sen lisäksi pitäisi Jylhän mielestä kiinnittää huomiota heihin, jolle kysymys oikeudenmukaisuudesta ei ole kiinnostava.

    Argumentit alkavat liittyä poliittiseen identiteettiin, ja kukaan ei voi tulla vastaan, sillä keskustelu ei enää käsittelekään ilmastonmuutosta vaan identiteettiä. Kirsti M. Jylhä, psykologian tutkija

    Suuri osa ilmastonmuutoskampanjoista lähestyy aihetta siitä näkökulmasta, sillä uhkaavimmat seuraukset aktivoituvat köyhissä maissa ennen länsimaita.

    – Silloin ei saada kelkkaan ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita oikeudenmukaisuudesta. Se voi polarisoida edelleen.

    Sen sijaan esimerkiksi kysymykset ilmastopakolaisuudesta ja kansallisen luontokuvan muuttumisesta vieraslajeineen ja lumettomine talvineen voisi tavoittaa myös skeptikot.

    – Tarvitsemme lisää ihmisiä, jotka puhuvat näistä näkökulmista, Jylhä sanoo.

    Toisaalta pitäisi etsiä myös asioita, jotka ovat hyväksyttäviä kaikkien mielestä. Jylhä nostaa esimerkiksi ilmastoverot, joiden nostamisesta voisi seurata tuloverojen lasku.

    Myös Sitra ehdotti hiljattain, että palkkojen ja eläkkeiden verotusta pitäisi laskea ja päästöverotusta kiristää.

    Kevään aikana on nähty useita ilmastomielenosoituksia.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

    Suomessa keskustelu on paikoin vellonut sen ympärillä, miten vastuu ilmastopäästöjen vähentämisestä pitäisi jakaa yksilöiden ja poliittisten päättäjien kesken.

    Jylhän mukaan tuore tutkimus antaa siihen yksiselitteisen vastauksen: tehokkainta tulosta saadaan aikaan poliittisia ohjauskeinoja käyttämällä.

    Siihen ihmiset taipuvat paremmin.

    Jopa he, jotka suhtautuvat ilmastotekoihin myönteisesti, olivat tutkimuksessa vapaaehtoisesti valmiita vain puoleen tarvittavista teoista. Vertailukohtana käytettiin Pariisin ilmastosopimusta ja sitä, kuinka paljon tekoja sen tavoitteisiin pääsemiseksi vaaditaan.

    – Johtopäätös oli, että tarvitaan voimakkaita poliittisia päätöksiä. Ihmiset olivat avoimia niille ja jopa toivovat niitä poliitikoilta. Kukaan ei halua olla yksin se muutos.

    Jylhä antaa synninpäästön pohjoismaiselle ilmastokeskustelulle. Sekä Suomessa että Ruotsissa keskustellaan enemmän torjunnan keinoista kuin siitä, onko ilmastonmuutos totta.

    – Totaalinen kieltäminen on meillä hyvin harvinaista, hän sanoo.

    Keskusteluyhteyden ylläpitäminen eri tavoin ajattelevien ihmisten välillä on kuitenkin olennaista ennen kaikkea ilmaston kannalta.

    Kahtiajakautumisesta seuraa pahimmillaan, että ilmastonmuutosta hillitsevät toimet hidastuvat.

    – Dialogi vaikeutuu, on hankalampi kuunnella toisia. Argumentit alkavat liittyä poliittiseen identiteettiin, ja kukaan ei voi enää tulla vastaan, sillä keskustelu ei enää käsittelekään ilmastonmuutosta vaan identiteettiä, Jylhä kuvaa.

    Lue myös:

    Suomeen ehdotetaan jättimäistä veroremonttia: Palkasta enemmän käteen, saastuttaminen kallistuisi – samalla syntyisi valtavasti työpaikkoja

    Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

    Omistatko bensasyöpön auton? Ylen ilmastokysely puolueille paljastaa, että se voi tulla vieläkin kalliimmaksi

    Puolueet linjasivat: EU:n ja Suomen kiristettävä selvästi ilmastotavoitteita – päästöjä leikattava 55 prosenttia jo 2030 mennessä

    5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

    Katso miten puolueet sijoittuvat poliittiselle nelikentälle

    Eduskunta toivottaa kansanedustajat tervetulleeksi vaalikaudelle 2019–2022, vaikka vaalit pidetään 2023 – miksi?

    Eduskunta toivottaa kansanedustajat tervetulleeksi vaalikaudelle 2019–2022, vaikka vaalit pidetään 2023 – miksi?


    Eduskuntavaalit pidetään lähtökohtaisesti neljän vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna 2023. Kuitenkin eduskunta jakoi vasta valituille kansanedustajille tällä viikolla tervetuliaislehtistä, joka on otsikoitu näin: Vaalikauden 2019–2022...

    Eduskuntavaalit pidetään lähtökohtaisesti neljän vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna 2023.

    Kuitenkin eduskunta jakoi vasta valituille kansanedustajille tällä viikolla tervetuliaislehtistä, joka on otsikoitu näin: Vaalikauden 2019–2022 aloitus, eduskuntatyöhön perehtyminen. Esite on nähtävissä eduskunnassa ja vilahti myös tv-uutisissa 20. huhtikuuta.

    Mistä on kyse?

    Onko tekijöiltä unohtunut, että vaalikausi jatkuu näillä näkymin vielä viidennen kalenterivuoden puolelle?

    Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola ja viestintäjohtaja Marjo Timonen tyynnyttelevät hämmennystä.

    – Perehdyttämislehtisessä ei ole virhettä, sillä alkava vaalikausi on 2019-2022 eli neljä vuotta, Paavola vastaa sähköpostitse.

    – Kyllä aikajana esitteessä on aivan oikein, myös Timonen toteaa.

    Mutta onko nyt siis meneillään vaalikausi 2019–2023 vai 2019–2022?

    .

    Kuva esitteestä "vaalikauden 2019-2022 aloitus, eduskuntatyöhön perehtyminen"eduskunta.fi

    Kumpikin muotoilu on oikein, mutta niillä viitataan samaan asiaan eri näkökulmista.

    Ensinnäkin vaalikausi tarkoittaa kaksien vaalien välistä aikaa.

    Koska vaalikausi ulottuu viidelle kalenterivuodelle, ellei poikkeuksellisesti järjestetä ennenaikaisia vaaleja, on yleisesti perusteltua puhua esimerkiksi vaalikausista 2007–2011, tai 2019–2023.

    Toisaalta vaalikausi tarkoittaa neljiä valtiopäiviä.

    Eduskunnan käytäntö on, että valtiopäivät nimetään alkamisvuotensa perusteella, samaan tapaan kuin vuodenvaihteen yli jatkuvat urheilun kisakaudet.

    – Nyt aloitetaan valtiopäivät 2019, ensi vuoden helmikuussa 2020, sitten 2021 ja valtiopäivät 2022 jatkuvat huhtikuulle 2023, Timonen kertoo.

    Tämä on osuvampi tapa ilmaista asia silloin, kun puhutaan eduskunnan työjärjestyksestä ja kansanedustajien työstä.

    Siksi torstaina alkaa myös vaalikausi 2019–2022.

    Vaalikauden viimeisiä valtiopäiviä kutsutaan pitkiksi valtiopäiviksi. Ne antavat samalla nimityksen eduskunnan vaalikauden kestolle.

    Uudet valtiopäivät avataan torstaina 25. huhtikuuta. Vaalien jälkeiset valtiopäivät taas ovat aina kestoltaan lyhyemmät kuin sitä seuraavat muut vaalikauden valtiopäivät.

    Juttua korjattu 24.4.: Viimeiset eli pitkät valtiopäivät eivät ala syksyllä vaan kevätkaudella kuten muutkin, lauseesta poistettu sana syksyllä.

    Jussi Halla-aho aloittaa kansanedustajan työt heinäkuussa, jatkaa siihen asti Brysselissä

    Jussi Halla-aho aloittaa kansanedustajan työt heinäkuussa, jatkaa siihen asti Brysselissä


    Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho aikoo jatkaa Euroopan parlamentissa sen nykyisen kauden loppuun, eli 2. heinäkuuta asti. Halla-aho valittiin huhtikuun vaaleissa kansanedustajaksi, joten uuden eduskunnan ja Euroopan...

    Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho aikoo jatkaa Euroopan parlamentissa sen nykyisen kauden loppuun, eli 2. heinäkuuta asti.

    Halla-aho valittiin huhtikuun vaaleissa kansanedustajaksi, joten uuden eduskunnan ja Euroopan parlamentin kaudet menevät päällekkäin runsaan kahden kuukauden ajan.

    – Olen päättänyt istua tämän kauden loppuun Euroopan parlamentissa, ja otan kansanedustajan tehtävät muodollisesti vastaan 3.7, Halla-aho kertoi tiedotteessaan maanantaina.

    Tuon ajan eduskunnassa Halla-ahoa sijaistaa Helsingin vaalipiirissä varasijalle jäänyt viime kauden kansanedustaja Mika Raatikainen.

    Halla-aho perustelee ratkaisua sillä, että hän osallistuu EU-parlamenttiryhmien muodostamista koskeviin neuvotteluihin Brysselissä ennen ja jälkeen EU-vaalipäivän, joka on 26. toukokuuta.

    – Näitä tehtäviä helpottaa se, että olen parlamentin jäsen. Vastaavasti nämä velvollisuudet häiritsisivät osallistumistani valiokuntatyöskentelyyn eduskunnassa.

    – Tällä ratkaisulla vältetään myös tilanne, että Suomi joutuisi lähettämään tilalleni Euroopan parlamenttiin uuden jäsenen kahdeksi kuukaudeksi aikana, jolloin täysistunto- ja valiokuntatyöskentely on käytännössä jo loppunut, Halla-aho kertoo.

    Perussuomalaisten edellytyksiin osallistua kevään hallitustunnusteluihin tai halitusneuvotteluihin ei ratkaisu Halla-ahon mukaan vaikuta.

    – Varsinainen poliittinen työ eduskunnassa ei ala ennen hallituksen muodostamista, läsnäoloni kansanedustajana ei liioin ole välttämätön kyseisten kuukausien aikana.

    Satanen eläkeläisille, hoitotakuu kaikille – Antti Rinteen 10 vaalilupausta

    Satanen eläkeläisille, hoitotakuu kaikille – Antti Rinteen 10 vaalilupausta


    SDP:n vaalivoitto ja nousu suurimmaksi puolueeksi tarkoittavat, että puolueen puheenjohtaja Antti Rinteestä tulee hallitustunnustelija. Kun hallitus muodostetaan, puolueet joutuvat yleensä joustamaan osasta tavoitteitaan. Hallitustunnustelijana Rinne...

    SDP:n vaalivoitto ja nousu suurimmaksi puolueeksi tarkoittavat, että puolueen puheenjohtaja Antti Rinteestä tulee hallitustunnustelija.

    Kun hallitus muodostetaan, puolueet joutuvat yleensä joustamaan osasta tavoitteitaan. Hallitustunnustelijana Rinne kuitenkin päättää, minkä puolueiden kanssa hän ensisijaisesti yrittää hallitusta muodostaa.

    SDP pääsee tällöin linjaamaan, mitkä vaalilupauksista ovat sille tärkeimpiä.

    Vaalilupauksia ja -tavoitteita demareilla riittää. Puheenjohtaja Antti Rinne on toistellut lupauksia vaalikentillä ja useita lisää löytyy SDP:n yli satasivuisesta eduskuntavaaliohjelmasta. Osa lupauksista on selkeitä ja kirjaimellisia, osa pidemmän aikavälin tavoitteita tai pyrkimyksiä.

    Keräsimme kymmenen konkreettista asiaa, jotka demarit ovat luvanneet toteuttaa alkavalla vaalikaudella.

    1. Sadan euron korotus pieniin eläkkeisiin

    Eniten huomiota saanut SDP:n vaalilupaus julistettiin vappuna 2018. Tuolloin Antti Rinne lupasi vappupuheessaan sadan euron korotuksen alle 1 400 euron eläkkeisiin.

    Rinne lupasi lisätä näihin eläkkeisiin “100 euroa nettona kuukaudessa” ohjelmalla, joka toteutetaan useamman vuoden aikana.

    Lupaus toistuu lähes täsmälleen samoilla sanoin demarien vaaliohjelmassa. Ylen vaalitentissä Rinne lievensi lupaustaan sanoen muun muassa, että lupauksen toteuttamisen aikataulu riippuu talouskasvusta.

    2. Tuhat uutta hoitajaa ja lääkäriä

    Samassa puheessa Rinne lupasi myös 1 000 uutta työpaikkaa terveydenhuoltoon.

    Myöhemmin tämä lupaus on täsmentynyt tarkoittamaan tuhatta uutta lääkäriä tai hoitajaa.

    Vanhustenhoidon hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin kannatetaan laajasti. Emma Pietarila/Yle3. Sitova hoitajamitoitus vanhustenhoitoon

    Antti Rinne vaatii, että lakiin kirjataan vanhustenhoidon hoitajamitoitukseksi 0,7.

    Tämä on eräs vaalien vähiten kiistanalaisista lupauksista. Ylen uutisoi tammikuussa 2019 laajasti hoivakoteihin liittyvistä ongelmista. Tästä syntyneen kohun seurauksena lähes kaikki eduskuntapuolueet päätyivät vaatimaan hoitamitoituksen kirjaamista lakiin.

    Poikkeus oli kokoomus, joka aluksi kieltäytyi tukemasta 0,7 hoitajan mitoitusta. Myöhemmin kokoomus on kuitenkin todennut, että mitoitus voi kelvata myös sille.

    4. Seitsemän päivän hoitotakuu

    Antti Rinne on luvannut parantavansa perusterveydenhuoltoa niin, että lääkäriin pääsee kiireettömässäkin tilanteessa viimeistään seitsemässä päivässä.

    Terveydenhuollon lisätyöpaikat, vanhustenhuollon hoitajamitoitus sekä hoitotakuu ovat asioita, jotka Antti Rinne on erikseen julistanut SDP:n kynnyskysymyksiksi hallitukseen menolle.

    Aktiivimallia vastustettiin mielenosoituksessa Helsingin Senaatintorilla helmikuussa 2018. Kimmo Hiltunen / Yle5. Aktiivimallin leikkuri kumotaan

    Keväällä 2018 Antti Rinne lupasi Aamulehden haastattelussa, että SDP peruu aktiivimallin tuoman “11 miljoonan euron leikkauksen heikoimmassa asemassa olevilta”.

    Myös vaalien alla Rinne sanoi aikovansa perua aktiivimalliin kuuluvan työttömyysturvan leikkurin.

    6. Toisen asteen koulutus maksuttomaksi

    Antti Rinne vaati syksyllä 2018, että toisen asteen koulutuksesta tulisi tehdä kokonaan maksutonta. Vaalikentillä Rinne lupasi, että jokaiselle nuorelle tulee taata vähintään toisen asteen koulutus.

    SDP:n vaaliohjelmassa asia muotoiltiin niin, että puolueen tavoitteena on oppivelvollisuuden pidentäminen myös lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, ja oppimateriaalien ja ammatillisen koulutuksen työvälineiden maksuttomuus.

    SDP:n mukaan oppivelvollisuutta tulee laajentaa kattamaan myös toisen asteen koulutus. Simo Pitkänen / Yle7. Korotus opintorahaan

    SDP:n vaaliohjelmassa rahaa luvataan toisen asteen lisäksi muillekin opiskelijoille.

    Vaaliohjelman mukaan demarit aikoo vaalikauden aikana nostaa opintorahan tason vuoden 2017 alun tasolle ja tehdä siihen vuosittain indeksitarkistuksen.

    8. Maksuton varhaiskasvatus – ainakin osa-aikaisesti

    Maaliskuussa 2019 Antti Rinne vaati Talouselämän haastattelussa pakollista ja maksutonta varhaiskasvatusta kaikille yli kolmivuotiaille lapsille.

    Vaaliohjelmassa muotoilu on hieman lievempi: siellä vaaditaan, että jokaiselle yli kolmevuotiaalle lapselle tarjotaan maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus.

    SDP on vaatinut, että vähintään osa-aikaisen varhaiskasvatuksen pitää olla maksutonta yli kolmevuotiaille.Linus Hoffman / Yle9. Lisärahaa teille ja raiteisiin

    SDP:n vaaliohjelma lupaa perusparantaa tieverkkoa koko Suomessa. Rapistuvan tieverkon kunnostamisen yhteydessä puhutaan korjausvelasta. Kuluneella vaalikaudella teiden korjausvelka kasvoi, vaikka hallitus panosti sen lyhentämiseen.

    Vaaliohjelmassa vaaditaan myös panostuksia raideliikenteeseen. Antti Rinne on puolestaan luvannut, että SDP tukee Helsingin ja Tampereen, sekä Helsingin ja Turun välisten ratayhteyksien parantamista.

    Antti Rinne esitteli SDP:n linjauksia Ylen vaalitentissä 25.3.2019. Derrick Frilund / Yle10. Kestävän kehityksen ALV

    Vaaliohjelmassaan SDP esittää kestävän kehityksen arvonlisäveroa, joka ohjaa kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan.

    Ylen vaalikeskustelu herätti kiistan siitä, ajaako Rinne lihan verotuksen nostamista. Rinne kiisti tämän tulkinnan. Hän totesi Ylen vaalitentissä, että SDP haluaa, että “kevyempiä verokantoja sovelletaan puhtaaseen ruokaan”.

    Vaalikeskusteluissa jäi epäselväksi, mitä kaikkia tuotteita vero täsmälleen koskisi, mutta Rinne lupasi, että mallia viedään selvitysten kautta eteenpäin.

    Lue lisää:

    Lue tästä askelmerkit, miten Suomi saa uuden hallituksen – Valmista toukokuun lopulla tai viimeistään juhannukseksi

    Faktantarkistuksen haaviin jäi 36 kiistanalaista väitettä – ympäristökysymykset kuohuttivat eniten

    Nämä pudokkaat nousevat eduskuntaan, jos

    Nämä pudokkaat nousevat eduskuntaan, jos "tuplaehdokkaat" valitaan EU-parlamenttiin: Touko Aalto, Toimi Kankaanniemi, Aki Ruotsala...


    Toukokuun 26. päivän EU-vaaleissa on ehdolla 14 kansanedustajaa neljästä puolueesta. Jos heidät valitaan, eduskuntaan nousee heidän tilalleen vaalipiirissä varasijalla oleva saman puoueen kansanedustaja, tai kansanedustajat. Nousijoiden joukossa...

    Toukokuun 26. päivän EU-vaaleissa on ehdolla 14 kansanedustajaa neljästä puolueesta. Jos heidät valitaan, eduskuntaan nousee heidän tilalleen vaalipiirissä varasijalla oleva saman puoueen kansanedustaja, tai kansanedustajat.

    Nousijoiden joukossa olisi kokeneita politiikkoja, kuten viime kauden kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr.) sekä 2011 eduskuntaan noussut Risto Kalliorinne (vas).

    Äänestäjä voi harkita, äänestääkö kansanedustajan mieluummin Brysseliin EU-parlamenttiin, vai jättääkö äänestämättä häntä, koska pitää tätä sopivampana kansanedustajaksi Suomen eduskunnassa.

    Voi toki myös taktikoida EU-vaalit niin, että toivoo äänensä nostavan mieluisen varaedustajan eduskuntaan.

    Perussuomalaisilla kuusi kansanedustajaa ehdokkaana Perussuomalaisten varasijoilla ylhäältä vasemmalta lukien Petri Huru, Toimi Kankaanniemi ja Eila Aavakare, alhaalla Päivi Karppi, Lassi Kaleva ja Osmo Kokko.Yle Uutisgrafiikka

    Jos eduskuntavaalien ääniharava Laura Huhtasaari valitaan Euroopan parlamenttiin ja hän ottaa paikan vastaan, eduskuntaan nousee Satakunnasta Petri Huru.

    Teuvo Hakkaraisen tilalle nousisi Keski-Suomen vaalipiiristä muun muassa viime kauden kansanedustaja Toimi Kankaanniemi.

    Eila Aavakare on ensimmäisellä varasijalla Oulun vaalipiirissä – hän nousisi eduskuntaan jos Sebastian Tynkkynen siirtyy Brysseliin.

    Pirkanmaalta Veikko Vallinin varasijalla olisi Lassi Kaleva, Vaasassa Mauri Peltokankaan varasijalla Päivi Karppi ja

    Savo-Karjalassa Minna Reijosen varasijalla Osmo Kokko.

    Äänestäjä ei välttämättä tiedä, lähtisikö valittu henkilö Europan parlamenttiin. Ilkka Ruostetsaari

    Tuplaehdokkuutta on arvosteltu, jos äänestäjä ei tiedä, onko ehdokas todella sitoutunut ottamaan paikan vastaan.

    Esimerkiksi vasemmistoliiton Merja Kyllönen ilmoitti, ettei perhesyistä ole lähdössä EU-parlamenttiin, vaikka hänet valittaisiin vaaleissa. Perussuomalaisten ehdokkaat vahvistivat osallistumisensa EU-vaaleihin vasta eduskuntavaalien jälkeen.

    – Kieltämättä nykyinen tilanne, jossa juuri valittuja kansanedustajia on ehdolla Euroopan parlamenttiin on ongelmallinen, koska äänestäjä ei välttämättä tiedä, lähtisikö valittu henkilö Europan parlamenttiin, sanoo professori Tampereen johtamiskorkeakoulun professori Ilkka Ruostetsaari.

    Tilannetta kärjistää se, että juuri nyt, kuten 20 vuoden välein, EU-vaalit ja eduskuntavaalit ovat peräkkäin samana keväänä.

    – Puolueet voisivat keskustella, minkälaisilla pelisäännöillä äänestäjien "kuluttajansuojaa" voitaisiin parantaa, Ruostetsaari arvioi.

    Vihreät: Touko Aalto ja Oras Tynkkynen varasijoilla

    Neljä vihreää kansanedustajaa pyrkii EU-parlamenttiin. Muun muassa he kertoivat tuplaehdokkuudestaan enenn eduskuntavaaleja.

    Varasijalla on kolme entistä kansanedustajaa: Keski-Suomessa Bella Forsgrénin varasijalla entinen puheenjohtaja Touko Aalto, Uudellamaalla Saara Hyrkön tilalle nousisi Johanna Karimäki sekä Pirkanmaalla Iiris Suomelan tilalle Oras Tynkkynen.

    Sari Jokinen on Hämeen vaalipiirissä Mirka Soinikosken varasijalla.

    Vihreiden varasijoilla ovat ylh. vas: Touko Aalto, Johanna Karimäki, alh: Oras Tynkkynen ja Sari JokinenYle Uutisgrafiikka

    Toisaalta vaaleissa ehdolle asettuminen perustuslaillinen oikeus. Kunnanvaltuustoista pyritään eduskuntaan ja sieltä EU-parlamenttiin.

    On vaikea löytää vedenpitäviä perusteluja, ettei poliitikko saisi tavoitella uralla etenemistä.

    Erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta haluaa kyseenalaistaa oletuksen, että ehdokkuus olisi automaattisesti ongelma. Lopulta äänestäjät päättävät, missä poliitikko vaikuttaa.

    – Voidaan kysyä, jos nämä henkilöt saavat myöskin EU-vaaleissa suuren määrän ääniä, eikö se silloin kerro, että ihmiset haluavat heidän siirtyvän Euroopan parlamenttiin?

    Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja tekisi paluun

    Vasemmistoliiton molemmat kansanedustajaehdokkaat ovat Oulun vaalipiiristä. Hanna Sarkkisen ja Merja Kyllösen ensimmäinen varajäsen on 2011–2015 kansanedustajana toiminut Risto Kalliorinne, ja jos kumpikin nousisi EU-parlamenttiin, toiselta varasijalta nousisi Miikka Kortelainen.

    Vasemmistoliiton varasijoilla ovat Risto Kalliorinne ja Miikka Kortelainen.Yle Uutisgrafiikka

    Turun yliopiston tutkija Kimmo Elo painottaa, että äänestäjällä tulee kuitenkin olla riittävät tiedot siitä, mihin tehtävään hän vaaliuurnalla ehdokkaan lähettää.

    Suomen eduskunnassa äänestetään ensisijaisesti puoluetta. Puolueilla on ryhmäkuri, ja omantunnonkysymyksistä äänestetään suhteellisen harvoin. Ääniharavat saattavat Elon mukaan hämärtää tätä.

    – Tämän takia äänestäjän kuluttajansuojan kannalta olisikin oleellista, että puolueet tuottavat tasalaatuisia edustajia, Elo muotoilee.

    KD:lla eduskuntaan nousisivat Kikkis Mikkola ja Aki Ruotsala Kristillisdemokraattisen puolueen Kikkis Mikkola ja Aki Ruotsala.Yle Uutisgrafiikka

    Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ilmoitti EU-vaaliehdokkuudestaan jo ennen eduskuntavaaleja.

    Tällä viikolla Essayah arvioi, että jos hänet valittaisiin EU-parlamenttiin, eikä puolue olisi hallituksessa, hän siirtyisi pätkämepiksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajaksi.

    Siksi ajaksi Essayahin tilalle eduskunnan nousisi varajäsen Savo-Karjalasta, Kikkis Mikkola.

    Eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimineen Peter Östmanin tilalle nousisi varasijalta Aki Ruotsala Vaasan vaalipiiristä.

    Hussein al-Taee nauttii edelleen CMI:n luottamusta

    Hussein al-Taee nauttii edelleen CMI:n luottamusta


    Konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativen tehtävissä toiminut Hussein al-Taee (sd.) nauttii edelleen järjestön luottamusta konfliktinratkaisun asiantuntijana, sanoo järjestön viestintä- ja varainhankintajohtaja Elina...

    Konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativen tehtävissä toiminut Hussein al-Taee (sd.) nauttii edelleen järjestön luottamusta konfliktinratkaisun asiantuntijana, sanoo järjestön viestintä- ja varainhankintajohtaja Elina Lehtinen.

    Lehtinen sanoi STT:lle, että al-Taeen työ CMI:ssä on ollut täysin moitteetonta ja erittäin tuloksellista. Lehtisen mukaan CMI:lle riittää, että al-Taee on pahoitellut ja pyytänyt anteeksi pahennusta herättäneitä kommenttejaan.

    Lehtinen kertoi keskustelleensa itsekin al-Taeen kanssa, mutta ei ollut käynyt julki tulleita kirjoituksia yksitellen läpi.

    – Kommentteja ei ole käyty yksityiskohtaisesti läpi. Pitää ottaa huomioon, että valtaosa (julkisuudessa olleista) kommenteista on sellaisia, joita hän ei tunnista omikseen. Niissä on selvästi tarkoituksenhakuisia elementtejä, joilla pyritään vahingoittamaan häntä, Lehtinen sanoi.

    Lehtinen ei ryhtynyt arvailemaan, kenellä voisi olla intressiä vahingoittaa al-Taeeta.

    – Al-Taee on Irakissa herättänyt luottamusta konfliktin osapuolissa ja saattanut yhteen kolme uskontokuntaa, shiiat, sunnit ja kurdit. Mikään ole ei ole viitannut siihen, että hänen työssään olisi ollut jotain epäeettistä.

    Lehtinen huomautti, että CMI:n hankkeissa kukaan ei toimi yksin, vaan kaikkia projekteja valvovat sekä järjestö itse että rahoittajat.

    – Konfliktien ratkaisu on aina tiimityötä. Meidän uskottavuutemme ei ole yhden henkilön varassa.

    Al-Taee pahoittelee, SDP selvittää pääsiäisen jälkeen

    Al-Taee valittiin SDP:n listoilta kansanedustajaksi viime sunnuntain vaaleissa. Lehtisen mukaan al-Taeen työ CMI:ssä on joka tapauksessa jäämässä neljäksi vuodeksi tauolle.

    – Tällä hetkellä hän on valinnut sen tien, että hän on kansanedustajana seuraavat neljä vuotta. En usko, että hän on aktiivisesti mukana missään CMI:n hankkeessa.

    STT kertoi torstaina, että al-Taee on kommentoinut hyvin kärjekkäästi Lähi-idän tilannetta Facebook-kirjoituksissa. Hän oli kirjoituksissaan muun muassa vihjaillut, että Israel ja Yhdysvallat ovat kouluttaneet Isis-terroristeja.

    Al-Taee ei kiistänyt avoimista Facebook-ryhmistä löytyneiden kommenttien aitoutta.

    – Haluan pyytää anteeksi sitä, että olen rinnastanut Israelin ja Isisin, koska se kommentti on yksiselitteisesti typerä eikä millään tavalla edusta omaa ajatteluani tai arvomaailmaani, al-Taee sanoi aiemmin STT:lle.

    SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm kertoi STT:lle, että al-Taeen kanssa on tarkoitus keskustella pääsiäisen jälkeen. Rönnholmin mukaan SDP:lle on kuitenkin tärkeää, että al-Taee on pahoitellut aiempia kannanottojaan.

    Lue myös:

    STT: Eduskuntaan valittu Hussein al-taee pyytää anteeksi vanhoja Facebook-päivityksiään – Rinnasti niissä Israelin ja Isisin

    Perussuomalaisten Halla-aho ei irtisanoudu vanhoista blogikirjoituksistaan

    Perussuomalaisten Halla-aho ei irtisanoudu vanhoista blogikirjoituksistaan


    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei irtisanoudu vanhoissa blogikirjoituksissaan esittämistään muotoiluista. Halla-aho kirjoittaa asiasta Facebookissa. – Osa on ollut tyhmiä ja harkitsemattomia kommentteja. Osa on ollut sellaisia...

    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei irtisanoudu vanhoissa blogikirjoituksissaan esittämistään muotoiluista. Halla-aho kirjoittaa asiasta Facebookissa.

    – Osa on ollut tyhmiä ja harkitsemattomia kommentteja. Osa on ollut sellaisia kommentteja, joita voi sanoa tavallisena tallaajana mutta ei poliitikkona. Ja osa on sellaisia juttuja, jotka kontekstistaan irrotettuna kuulostavat hurjilta mutta joissa on ollut ja on edelleen pointti, Halla-aho kirjoittaa.

    Näin ollen puoluejohtaja katsoo, ettei voi irtisanoutua kirjoituksistaan kokonaisuudessaan.Halla-ahon vanhemmista, noin kymmenen vuoden takaisista teksteistä on kirjoittanut tällä viikolla esimerkiksi Helsingin Sanomat.

    Kyse on teksteistä, jotka ovat herättäneet kysymyksiä Halla-ahon ihmiskäsityksestä. Halla-aho on myös tuomittu sakkoihin blogikirjoituksestaan. Korkein oikeus katsoi Halla-ahon syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan vuonna 2012.

    Vaihtoehdoksi jää mikrofonin poistaminen

    Päivityksessä otetaan kantaa myös tapaukseen, jossa Helsingin Sanomien toimittajalta vietiin mikrofoni perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa tämän kysyttyä Halla-ahon kirjoituksista.

    Halla-ahon mukaan EU-vaaleja käsittelevää tilaisuutta ei voitu käyttää siihen, että kirjoituksia käydään yksitellen läpi.

    – Vaihtoehdoksi jää se, että mikrofoni otetaan pois toimittajalta ja annetaan sellaiselle toimittajalle, jolla on jotakin päivän teemaan liittyvää kysyttävää, Halla-aho päättää.

    Halla-aho ilmaisee kyllästyneensä vastaamaan kirjoitteluunsa aina vaalien alla, jolloin hänen mukaansa Scripta-blogi "löydetään uudelleen".

    – Se, että toimittaja hyökkää minkä tahansa vaalin jälkeen saman sitaattilistan kanssa kimppuuni, on rituaali ja pakkoliike, ei sen kummempaa.

    Aiheesta aiemmin:

    Video: Perussuomalaisten tiedotustilaisuus kuumeni – toimittaja kysyi Halla-aholta vanhoista blogiteksteistä, Putkonen keskeytti

    Kovan brexitin johtohahmo on kuin yläluokkainen sketsihahmo menneestä maailmasta – taustalla on armoton näkemys yhteiskunnasta

    Kovan brexitin johtohahmo on kuin yläluokkainen sketsihahmo menneestä maailmasta – taustalla on armoton näkemys yhteiskunnasta


    Kuka heistä ei kuulu joukkoon: Simon Zinc-Trumpet-Harris, Oliver St. John-Mollusc vai Jacob Rees-Mogg? Kaikki heistä ovat Etonin kuuluisan poikakoulun kasvatteja, old Etonians. Kaikki kuuluvat Englannin perinteikkääseen yläluokkaan. Kaksi...

    Kuka heistä ei kuulu joukkoon: Simon Zinc-Trumpet-Harris, Oliver St. John-Mollusc vai Jacob Rees-Mogg?

    Kaikki heistä ovat Etonin kuuluisan poikakoulun kasvatteja, old Etonians. Kaikki kuuluvat Englannin perinteikkääseen yläluokkaan.

    Kaksi ensimmäistä ovat kuitenkin fiktiivisiä hahmoja.

    Monty Pythonit sketsissä "Yläluokan vuoden ääliö." 1971. Simon Zinc-Trumpet-Harris on juuri ampumassa itseään jalkaan.AOP

    He esiintyvät legendaarisen Monty Python -ryhmän suosituimpiin kuuluvassa tv-sketsissä, ”Yläluokan vuoden ääliö.” Sketsissä englantilaisen yläluokan törpöimmät edustajat kilpailevat vuoden ääliön tittelistä.

    Jacob Rees-Mogg sen sijaan on mitä todellisin hahmo. Hän on Britannian parlamentin konservatiivijäsen. Hän on myös noussut tänä keväänä kovan brexitin, siis Britannian sopimuksettoman äkkieron kannattajien tähtihahmoksi.

    Konservatiivikansanedustaja Jacob Rees-Mogg.Joel Goodman / AOP

    Rees-Mogg ei toki ole mikään tv-sketsin aivoton ääliö, kaukana siitä.

    Mutta niin häpeilemättömän elitistinen ja vanhoillinen hän on, että monille on hänestä väkisin tullut mieleen karikatyyrien ja sketsien brittiläinen yläluokka.

    Kun Jacob Rees-Mogg avaa suunsa, tv-sarja Downton Abbeyn fiktiiviset lordit ja ladyt vaikuttavat yllättävän moderneilta.

    Jacob Rees-Mogg puhuu Manchesterin kaupungintalolla 2017.Joel Goodman / AOP”Kunnianarvoisa jäsen 1700-luvulta”

    Ison-Britannian vanhan luokkayhteiskunnan erityinen piirre on se, että jokaisen ihmisen puhetyyli leimaa hänet sillä hetkellä, kun hän alkaa puhua.

    Jacob Rees-Moggin puhetyyli on Etonin poikakoulun ja Oxfordin yliopiston koulimaa. Toki samanlainen tausta on monella muullakin poliitikolla. Ero on siinä, että Rees-Mogg suorastaan korostaa yläluokaisuuttaan puhuessaan.

    – En ole koskaan teeskennellyt olevani moderni mies, en koskaan, Rees-Mogg paukautti muutama vuosi sitten haastattelussa. Se on helppo uskoa.

    Jacob Rees-Mogg ja hänen poikansa Peter vuonna 2014.Mike Lawn / AOP

    Pian sen jälkeen kun hänet oli vuonna 2010 valittu parlamentin jäseneksi, hänen kansanedustajakollegansa kiinnittivät huomioita siihen, ettei Rees-Mogg tehnyt pieniäkään kompromisseja modernin maailman suuntaan, sen enempää pukeutumisessa kuin puheissaan.

    Rees-Mogg on arvomaailmaltaan järkkymättömän konservatiivinen.

    Katolinen Rees-Mogg vastustaa homoliittoja ja aborttia kaikissa olosuhteissa. Kuuden lapsen isä myönsi The Daily Telegraphin haastattelussa, ettei ole koskaan vaihtanut vaippoja.

    Vaippojen vaihto kuuluu luonnollisesti perheen lastenhoitajalle, nannylle.

    – Nannymme on palvellut perhettämme 52 vuotta. Hän tietää yhtä ja toista siitä, kuinka se työ tehdään oikein, kansanedustaja perusteli.

    Facundo Arrizabalaga / EPA

    Satoja vuosia vanhassa brittiparlamentissa on monia ikivanhoja tapoja. Yksi niistä on tapa, jolla kansanedustajat puhuttelevat toisiaan istunnoissa. Toista kansanedustajaa ei kuulu puhutella nimellä, vaan vaikkapa vaalipiirin mukaan, esimerkiksi ”kunnianarvoisa jäsen Chesterfieldistä.”

    Jacob Rees-Moggin pilkkanimi on ”kunnianarvoisa jäsen 1700-luvulta”.

    Vaalikamppailua mersulla nannyn kanssa

    Rees-Moggin yläluokkaisesta asenteesta kerrotaan valtavasti tarinoita. Osa on legendaa, osan hän on vahvistanut itse.

    James Gourley / AOP

    Kun Rees-Mogg pyrki ensi kertaa parlamenttiin Skotlannista vuonna 1997, hän kampanjoi peribrittiläiseen tapaan ovelta ovelle koputtelemassa. Tarinan mukaan Rees-Mogg kierteli kuitenkin hyvin työväenluokkaista vaalipiiriään hienolla Bentleyllä, mukanaan vanha lastenhoitajansa.

    – No, nanny oli kyllä mukana, hän vahvisti haastattelussa.

    – Mutta se oli Mercedes. Bentley on kovin epäkäytännöllinen kampanjointiin.

    Rees-Mogg ei tullut valituksi.

    Rikastui hedge-rahastoilla ja perimällä

    Jacob Rees-Mogg on hyvin rikas. Hän peri merkittävän omaisuuden, mutta hän on myös aidosti menestynyt finanssialan yrittäjä.

    Tästäkin puolesta riittää loputtomasti tarinoita. Nuori Rees-Mogg innostui pörssisijoittamisesta 10-vuotiaana. 12-vuotiaana aloitteleva sijoittaja marssi pörssiyrityksen yhtiökokoukseen ja esitti huvittuneelle yhtiön hallitukselle kritiikkinsä suunnitellusta fuusiosta. Tapaus nosti hänet ensi kertaa lehtien palstoille.

    Jacob Rees-Mogg pääsi ensikertaa lehtien palstoille puhuttuaan 12-vuotiaana GEC jättiyhtiön yhtiökokouksessa. Bill Cross /ANL / AOP

    BBC:n haastattelussa 12-vuotias ilmoitti "pitävänsä rahasta" ja ostavansa sijoitusten onnistuessa mielellään lisää osakkeita tai "antiikkihopeaa".

    Oxfordin historiaopintojensa jälkeen hän alkoi työskennellä sijoitusyhtiöissä. Pian hän perusti yhdessä yhtiökumppaneidensa kanssa varainhoitoyhtiön nimeltä Somerset Capital Invest. SCI on kasvanut miljardiluokan liikevaihtoa pyörittäväksi yhtiöksi ja Rees-Mogg on ansainnut kymmenien miljoonien omaisuuden.

    Hänen vaimonsa on kuitenkin vielä paljon rikkaammasta aatelissuvusta. Kun Rees-Moggin vaimo joskus perii äitinsä, perheen omaisuuden arvioidaan olevan jo reilusti yli 100 miljoonaa.

    Jacob Rees-Mogg ja hänen vaimonsa Helena De Chair.Ben Cawthra / AOPLegendaarisen päätoimittajan poika

    Monty Python -sketsiryhmän jäsenet olivat suurimmaksi osaksi työläistaustasta tai keskiluokasta ponnistaneita miehiä, jotka pääsivät opiskelemaan Cambridgen ja Oxfordin huippuyliopistoihin.

    Yliopistossa heille syntyi syvä inho perinteisen yläluokan nuoriin, jotka olivat tulleet ”Oxbridgen” arvokkaisiin collegeihin vain siksi, että suvun edustajat olivat aina opiskelleet siellä.

    Yläluokan ääliö - kilpailun tehtäviin kuului rintaliivien irrottaminen mallinukelta. Tehtävä osoittautui haasteelliseksi. AOP

    Yläluokan vuoden ääliö -sketsi pilkkasi juuri niitä etuoikeutettuja piirejä, jotka olivat etuoikeutettuja vain siksi, että heidän esi-isänsäkin olivat olleet etuoikeutettuja.

    Jacob Rees-Mogg opiskeli Oxfordin arvovaltaisessa Trinity Collegessa historiaa. Hänen taustansa ei ollut ikivanha aatelisperhe, mutta kuuluisa hänen isänsä oli.

    Päätoimittaja William Rees-Mogg tv-haastattelussa 1970-luvulla.ITV /AOP

    Kansanedustajan isä William Rees-Mogg oli aikanaan Britannian historian tunnetuimpia lehtimiehiä, sanomalehti The Timesin päätoimittaja vuosina 1967–1981.

    – Isäni, jonka kanssa puhuin kaikesta politiikkaan ja finansseihin liittyvästä, oli ammattielämäni tärkein vaikuttaja, Jacob Rees-Mogg kuvasi isäsuhdettaan vuonna 2015.

    Vanhempi Rees-Mogg kääntyi 1970-luvulta alkaen yhä jyrkemmin modernin konservatiivisen talouspolitiikan kannattajaksi. Hän oli 1980-luvun ikimuistoisen pääministerin Margaret Thatcherin kovan talouspolitiikan kannattaja hyvin varhain.

    Joel Goodman / AOP

    Sitä oli myös hänen poikansa. Etonin poikakoulun raportissa opettaja kuvasi häntä ”erityisen dogmaattiseksi thatcheristiksi”.

    Isä William oli tiukka euroskeptikko, kuten poikansa.

    Isä Rees-Moggin ankara tulevaisuusvisio

    Vuonna 1997 isä Rees-Mogg julkaisi kirjan, jota myytiin muun muassa alaotsikolla “Kuinka menestyä hyvinvointivaltion romahtaessa.”

    William Rees-Moggin yhdessä amerikkalaisen investointiguru James Dale Davidsoni**n** kanssa kirjoittaman kirjan varsinainen nimi on ”The Sovereign Individual” ,eli suomeksi “Itsenäinen (tai suvereeni) yksilö.”

    William Rees-Mogg.David Crump /ANL / AOP

    Kirjan mukaan digitaalisuus muuttaa maailman paljon kilpaillummaksi, epätasa-arvoisemmaksi ja epävakaammaksi. Kirja ennusti, että hyvinvointivaltioiden rahoitus muuttuu mahdottomaksi noin vuonna 2010.

    Kirja ei ilmestyessään saanut kovin hyvää vastaanottoa, ainakaan Isossa-Britanniassa. Mutta siitä on myöhemmin tullut varsinkin Yhdysvaltain konservatiivi- ja libertaaripiireissä jonkinlainen kulttiteos.

    ”The Sovereign Invidual” on onnistunut monissa ennustuksissaan yllättävän hyvin. Teoksessa ennustetaan, että ”häviäjät”, jotka eivät globaalissa markkinataloudessa pärjää, kääntyvät nationalismiin.

    Rock-tähti Mick Jagger tv-keskustelussa konservatiivivaikuttajien kanssa vuonna 1967. Mukana William Rees-Mogg.ITV / AOP

    Armottoman markkinatalouden kannattajat näkevät teoksen myös perusteluna sille, miksi vahvan yksilön selviytymiseen perustuva yhteiskunta jyrää väistämättä.

    Nuorempi Rees-Mogg näyttää uskovan samankaltaisiin arvoihin. Kirjoittamassaan pamfletissa hän sanoo kannattavansa ”yksilöä valtiota vastaan”.

    Kansanedustaja Rees-Mogg uskoo, että ”pumpuliin kääritty yhteiskunta ei koskaan menesty. Luonnollisesti tarvitaan joitakin turvaverkkoja niille, jotka putoavat kyydistä, mutta jos kenenkään ei anneta pudota, kukaan ei pysty kapuamaan ylös.”

    Jacob Rees-Mogg maaliskuussa 2019.Ben Cawthra / AOP

    Kovan markkinaliberalismin kannattaminen ei toki tee Rees-Moggista vielä erityisen poikkeuksellista konservatiivipoliitikkoa.

    Rees-Mogg ajattelu näyttää kuitenkin menevän vielä pitemmälle.

    Flirtailua äärioikeiston kanssa

    Rees-Mogg on kuulunut konservatiivipuolueen niin sanottujen takapenkkiläisten ankarimpiin puoluejohdon arvostelijoihin oikeastaan koko kansanedustajauransa.

    Brexitin kannattajat Nigel Farage ja Jacob Rees-Mogg 2016.Vickie Flores / AOP

    Toukokuussa 2013 hän piti puheen äärioikeistolaisena pidetyn Traditional Britain Group -järjestön illallisilla. Järjestö mm. vastustaa jyrkästi maahanmuuttoa ja monikulttuurista Britanniaa. Rees-Mogg sanoo, ettei ole järjestön jäsen, mutta heidän tilaisuudessaan hän siis esiintyi.

    Viime aikoina Rees-Mogg on saanut selitellä twiittejään, joissa hän on tukenut Saksan kansallismielistä ja oikeistopopulistista AfD-puoluetta.

    Mahdollinen puheenjohtaja

    Jos Jacob Rees-Mogg olisi ainoastaan Britannian konservatiivipuolueen hieman erikoinen takapenkkiläinen, millään näistä asioista olisi tuskin kovin suurta poliittista merkitystä.

    Mutta hänen johtamansa EU-vastainen, konservatiivipuolueen sisällä toimiva kansanedustajaryhmä, European Research Group on brittiparlamentin brexit-väännöissä ollut pääministeri Theresa Maylle oikeastaan pahempi päänsärky kuin varsinainen oppositio.

    Jacob Rees-Mogg pääministerin virka-asunnon edessä 2018.Andy Rain / EPA

    Ryhmällä on ollut keskeinen rooli siinä, ettei hallitus ole saanut neuvoteltua erosopimusta hyväksytyksi parlamentissa.

    Ja Rees-Mogg on jo pitkään ollut esillä yhtenä vaihtoehtona konservatiivipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi.

    Siihen hän on kuitenkin monien politiikan tarkkailijoiden mielestä aivan liian erikoinen ja äärimielipiteitä esittävä.

    Mutta eihän Donald Trumpistakaan pitänyt koskaan voida tulla presidenttiä.

    Republikaanien Mitt Romney kertoo tyrmistyneensä paljastuksista

    Republikaanien Mitt Romney kertoo tyrmistyneensä paljastuksista


    Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin niskaan sataa kritiikkiä erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkinnan paljastusten seurauksena. Republikaanisenaattori ja entinen presidenttiehdokas Mitt Romney kuvailee Trumpin ja tämän avustajien käytöstä...

    Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin niskaan sataa kritiikkiä erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkinnan paljastusten seurauksena.

    Republikaanisenaattori ja entinen presidenttiehdokas Mitt Romney kuvailee Trumpin ja tämän avustajien käytöstä kuvottavaksi. Romney kertoi tyrmistyneensä Muellerin tutkinnan paljastuksista.

    - Minua kuvottaa se, kuinka laajaa ja kokonaisvaltaista epärehellisyyttä ja harhaanjohtamista maan korkeimmissa viroissa olevat henkilöt, presidentti mukaan lukien, ovat harjoittaneet, Romney sanoi tiedotteessa.

    Romney tyrmistyi myös siitä Muellerin raportin paljastuksesta, että Trumpin kampanjaväki tiesi hyötyvänsä Venäjän vaalivaikuttamisesta.

    - Kukaan heistä ei mennyt kertomaan siitä Yhdysvaltain viranomaisille. Ja kampanjapäällikkö edisti aktiivisesti Venäjän intressejä Ukrainassa, Romney sanoi viitaten Paul Manafortiin.

    Muellerin raportin mukaan Trump ja hänen kampanjaväkensä eivät vehkeilleet venäläisten kanssa. He kuitenkin ottivat vastaan sen hyödyn, jonka saivat Venäjän toiminnasta.

    Raportti kertoi myös Trumpin yrittäneen keskeyttää Muellerin tutkinnan. Muellerin mukaan Trumpin yritykset vaikuttaa tutkintaan epäonnistuivat enimmäkseen siksi, että ihmiset presidentin ympärillä kieltäytyivät tottelemasta tämän käskyjä.

    Romney on ainoa merkittävä republikaani, joka on kritisoinut Trumpia torstaina julkaistun Muellerin raportin perusteella. Romney on aiemminkin ollut kriittinen presidenttiä kohtaan, ja hänen on jopa arvailtu pyrkivän presidentiksi 2020. Hän itse on kiistänyt tämän.

    Demokraattien leiristä Trumpia on ryöpytetty olan takaa Muellerin raportin takia, ja nyt myös virkasyytteen mahdollisuus on nostettu keskusteluun.

    Kaksi päivää ennen vaaleja Katju Aro mietti, mihin puoluetoimisto perustettaisiin – Unelma pinkistä vallankumouksesta jäi vielä unelmaksi

    Kaksi päivää ennen vaaleja Katju Aro mietti, mihin puoluetoimisto perustettaisiin – Unelma pinkistä vallankumouksesta jäi vielä unelmaksi


    Pimeydestä pihaan kaartaa taksi. Huuto peittää muut äänet alleen. Katju, Katju, Katju. Feministinen puolue on juuri hävinnyt ensimmäiset eduskuntavaalinsa. Tai siis periaatteessa voittanut, koska puolue sai enemmän ääniä kuin kuntavaaleissa,...

    Pimeydestä pihaan kaartaa taksi. Huuto peittää muut äänet alleen. Katju, Katju, Katju.

    Feministinen puolue on juuri hävinnyt ensimmäiset eduskuntavaalinsa.

    Tai siis periaatteessa voittanut, koska puolue sai enemmän ääniä kuin kuntavaaleissa, mutta käytännössä hävinnyt, koska haave omasta kansanedustajasta jäi edelleen haaveeksi.

    Haaveet alkoivat kaatua iltayhdeksän jälkeen.

    Ennakkoäänten perusteella näytti vielä siltä, että "muut" saisivat 3,9 prosentin kannatuksen ja kaksi paikkaa. Ne olisivat Liike Nytin Hjallis Harkimo ja feministien Katju Aro, uskottiin. Huuto oli vähintään yhtä hurmioitunutta kuin sinisten tippumiselle nauru vahingoniloista. Jotta Katju saataisiin läpi, vaaliliitto tarvitsisi noin 4,35 prosentin kannatuksen ja 14 000 ääntä.

    Se olisi voinut onnistua.

    Feministisen puolueen puheenjohtaja ja vaalien kärkiehdokas Katju Aro oli tulokseen pettynyt. Touko Hujanen / Yle

    Kun puolet äänistä oli laskettu, alkoi näyttää pahalta. Ääniä ei ollut läheskään tarpeeksi, eikä listaa johtanut Aro, vaan piraattien Petrus Pennanen.

    Ensin neljälläsadalla äänellä, sitten viidellä, sitten kuudella. Kaula kasvoi hetki hetkeltä.

    Ylen ennuste vahvisti sen, mitä moni jo pelkäsi. Aron läpimenoon olisi tarvittu ihme.

    All gender -vessajonossa alettiin supista. Mieluummin ei ketään kuin Petrus Pennanen.

    Kun tappio varmistui, muutama pyyhki kyyneleitä.

    Sitten alettiin juhlia.

    Feministisen puolueen kannattajat ottivat vaalitappion tyylikkäästi vastaan. Ensin kiroiltiin, sitten alettiin juhlia.Touko Hujanen / YleAika paljon pitää oikoa käsityksiä siitä, että feministinen puolue haluaa naisten ylivaltaa. Henna Dolk Viksten Torstai 11. huhtikuuta

    Pinkki lippu liehuu tuulessa. Sen vieressä on kontti ja kontin edessä pinkki pöytäliina, pinkkejä koreja ja pinkkejä tuoleja. On viimeinen torstai ennen eduskuntavaaleja, eikä Helsingin Narinkkatorilla käy kuhina.

    Tuuli sen sijaan käy, luihin ja ytimiin.

    Kello on puoli yksitoista, ja feministisen puolueen vaalikontilla päivystää kaksi puolueen aktiivia. Henna Dolk Viksten ja Vilja Myllyviita "flaikuttavat", palelevat ja keskustelevat ihmisten kanssa. Saako olla feministisen puolueen esite?

    – Ei todellakaan! vanha nainen parahtaa.

    Ehkä hän on taistelunsa taistellut.

    – Aika paljon pitää oikoa käsityksiä siitä, että feministinen puolue haluaa naisten ylivaltaa, Dolk Viksten sanoo.

    Ylivallan sijaan puolue haluaa eduskuntaan. Sillä on vähintään yksi ehdokas jokaisessa vaalipiirissä, harkittu visuaalinen ilme ja kunnianhimoiset tavoitteet – ainakin siihen nähden, että nämä ovat vasta puolueen toiset vaalit.

    Maakunnissa feministien nousua tuskin nähdään, mutta Helsingissä ja Twitterissä on aistittavissa ainakin jonkinlaista feminististä pöhinää.

    Feministinen puolue debytoi vuoden 2017 kuntavaaleissa ja sai läpi yhden ehdokkaan, puheenjohtaja Katju Aron.

    Pitkin kevättä oikeilla ja virtuaalisilla toreilla ja turuilla on huhuttu, että Aro saattaisi päästä taas läpi.

    Maakunnissa feministien nousua tuskin nähdään, mutta Helsingissä ja Twitterissä on aistittavissa ainakin jonkinlaista feminististä pöhinää. Vaaliviikon kannatusmittauskyselyssä harmaan muut-palkin osuus oli 3,4 prosenttia. Maaliskuussa vastaava luku oli 3,1, helmikuussa 2,5.

    Jonkun kannatus kasvaa, mutta kenen?

    Feministien lisäksi "muiden" paikasta tai paikoista kilpailevat esimerkiksi ei-puolue Liike Nyt ja Paavo Väyrysen entiset ja nykyiset puolueet.

    Eduskuntaan on vaikea päästä eduskunnan ulkopuolelta. Niinpä feministit ovat ryhtyneet Helsingissä vaaliliittoon Piraattipuolueen, Eläinoikeuspuolueen ja Liberaalipuolueen (os. Viskipuolue) kanssa. Jos äänikynnys ylittyy, läpi menee liitosta se, joka saa eniten ääniä.

    Se on Aro tai piraattien puheenjohtaja Petrus Pennanen.

    Vaaliliitto oli feministisen puolueen ainoa mahdollisuus. Ilman sitä olisi ollut käytännössä mahdotonta päästä läpi.Touko Hujanen / YlePerussuomalainen Suomi seuraavat neljä vuotta ei ole vaihtoehto. Katju Aro

    Perussuomalaisten kontilla on vedetty leukoja ja iloittu aamun gallup-tuloksista. Eduskuntavaaliehdokas Matias Turkkila on tuonut keltaisia narsisseja, kolmatta jytkyä povataan. Demareiden etumatka kapenee päivä päivältä.

    Katju Aroa hirvittää.

    – Toivoisin, että muut puolueet olisivat tiukkoina. Perussuomalainen Suomi seuraavat neljä vuotta ei ole vaihtoehto, Aro sanoo.

    Feministinen puolue haluaa asemoida itsensä selkeimmäksi vastavoimaksi perussuomalaisille. Siinä ovat myös liikkeen juuret. Puolue sai alkunsa vuonna 2015, kun perussuomalaiset sai toisen jytkynsä ja Aron mitta täyttyi. Feministisen puolueen perustamiskokous pidettiin kesällä 2016.

    Myös Myllyviidalle feministiseen puolueeseen liittyminen oli keino lievittää jytkyn jälkeistä ahdistusta. Myllyviita ja Dolk Viksten kertovat ajatelleensa, että feministinen puolue voisi tuoda politiikkaan jotain uutta ja oikeasti haastaa vanhoja puolueita.

    Ketä taktikoivan äänestäjän kannattaa äänestää, jos haluaa estää perussuomalaisia nousemasta suurimmaksi puolueeksi?

    Mutta kyllä vanhat puolueetkin haastavat feministejä.

    Etenkin Helsingissä feministinen puolue kilpailee samoista äänestäjistä kuin vihreät ja vasemmistoliitto. Jotkut haluavat tukea uutta puoluetta ja äänestävät liberaalien vihreiden ehdokkaiden sijaan Aroa.

    Mutta entä nyt, kun kolmatta jytkyä povataan eikä demareiden voitto enää näytä niin varmalta? Ketä taktikoivan äänestäjän kannattaa äänestää, jos haluaa estää perussuomalaisia nousemasta suurimmaksi puolueeksi?

    Vaaliliitollakin on kääntöpuolensa. Vasemmistoliittoa äänestänyt mies kertoo Arolle, ettei voi äänestää feministejä, koska ei halua tukea piraatteja.

    Aron mukaan tällaiset tilanteet olivat odotettavissa. Ilman vaaliliittoa menetettäisiin "x määrä ääniä", ja vaaliliiton takia menetetään "x määrä ääniä", mutta ei voi mitään. Ilman vaaliliittoa mahdollisuudet olisivat paljon huonommat.

    Vaaleja edeltävänä perjantaina feministit tekivät baarikierroksen ja jakoivat esitteitä Kallion baareihin. Touko Hujanen / YleMitäs jos Petrus Pennanen pääsee feministien äänillä eduskuntaan? Ben Zyskowicz

    Pari viikkoa ennen vaaleja sosiaalisessa mediassa alkoi liikkua huhuja. Anonyymeissä Jodel-viesteissä syytettiin piraattien puheenjohtajaa Petrus Pennasta epäasiallisesta käytöksestä Helsingin yöelämässä. Twitterissä kaadettiin lisää vettä myllyyn. Feministinen puolue joutui kriisiviestimään.

    Pennanen kiistää väitteet ahdistelusta. Hänestä ei ole sattumaa, että syytökset on laitettu liikkeelle juuri ennen vaaleja. Selvää vaalihäirintää, Pennanen sanoo.

    Aro vahvistaa, että puolueessa tiedettiin Pennasta koskevista huhuista jo ennen, kuin vaaliliitto oli päätetty muodostaa. Se oli vakava paikka, Aro sanoo. Oli mietittävä todella tarkkaan, voidaanko liittoon lähteä.

    Pennaselta pyydettiin selvitys, ja sen perusteella häneen päätettiin luottaa. Liitolle asetettiin Aron mukaan tiukat ehdot. Mitään syytöksiin viittaavaakaan ei saa tapahtua.

    Narinkkatorilla vaaliliiton moraalinen puoli arveluttaa, vaikkei sitä kukaan omalla naamallaan haluakaan sanoa.

    Tai ainakaan melkein kukaan.

    – Mitäs jos Petrus Pennanen pääsee feministien äänillä eduskuntaan? huutelee kettukarkkejaan jakeleva Ben Zyskowicz.

    – Mitäs jos Zysse pääsee kokoomuslaisten äänillä, kuittaa feministien ehdokas Lauri Alhojärvi.

    – No se ois kyllä ihan syvältä! Zyskowicz hihkuu ja jatkaa karamellikorin heiluttelua.

    Baareissa potentiaalisia äänestäjiä kiinnostaa, onko feministisen puolueen feminismi tarkoitettu sekä miehille että naisille. Touko Hujanen / YleRuotsi on humanitäärinen suurvalta. Se on osa niiden omakuvaa. Katju Aro

    Ruotsalaiset ovat tietenkin aina askeleen edellä. Siellä feministit ovat kunnanvaltuustojen lisäksi ehtineet jo europarlamenttiin ja ajautuneet riitoihin keskenään. Ensimmäiset jäsenet erosivat jo ennen puolueen perustamista.

    Tämän vuoden eurovaaleissa Feministiskt Initiativ ajaa esimerkiksi solidaarista maahanmuuttopolitiikkaa ja radikaalia ilmastopolitiikkaa, mutta Dagens Nyheterin mukaan puolue on vaarassa pudota EU-parlamentista. F!:n moottori Gudrun Schyman on jättänyt puolueen, ja sen jäsenmäärä on pudonnut 22 000 jäsenestä 6 000:een.

    Mikseivät suomalaiset feministit ole saaneet kansaa villittyä?

    Aro sanoo ensin, että feministinen puolue on otettu vastaan yllättävän positiivisesti, ja että Suomessa on aivan poikkeuksellista, että uusi puolue pääsee ensimmäisissä vaaleissaan kirkkaasti läpi, mutta:

    – Ruotsi on humanitäärinen suurvalta. Se on osa niiden omakuvaa.

    Suomessa vastaavaa traditiota ei Aron mielestä ole, vaikka mielellämme esittelemmekin Martti Ahtisaaren saavutuksia maailmalla. Suomessa ihmisoikeuksien kanssa on pikemminkin himmailtu, Aro sanoo.

    Mikseivät feministit vastusta silpomista? Miksei kukaan kirjoita siitä? Miksi siitä vaietaan? Huolestunut kansalainen

    Mutta miten Suomen feministit välttävät puoluepolitiikan muuttumisen jäsentenväliseksi kinasteluksi? Se on viime vuosien perusteella ollut suomalaisillekin puolueille hankalaa. Perussuomalaiset repesi kahtia kesällä 2017, ja eduskuntaan pyrkivän Suomen Kansa Ensin -puolueen taustalla on riitoja ja draamaa kuin Temptation Islandilla.

    Kun puolue kasvaa, riitoja saattaa olla edessä, sanoo puolueen toinen varapuheenjohtaja Pazilaiti Simayijiang. Simayijiangin mukaan näkemyseroja on jo nyt. Niitä sovitellaan ja yritetään muodostaa "vähiten huono" kanta.

    Iäkäs mies saapuu salkku kädessä vaatimaan selityksiä feministien kantoihin.

    Mikseivät feministit vastusta silpomista? Miksei kukaan kirjoita siitä? Miksi siitä vaietaan?

    Simayijiang vastailee. Tietenkin vastustetaan. Kyllä kirjoitetaan. Eikä vaieta.

    Salkkumies ei ole tyytyväinen, mutta porhaltaa lopulta matkoihinsa.

    Feministisellä puolueella on ehdokas jokaisessa vaalipiirissä. Touko Hujanen / YleFeministiset kysymykset ovat valtavirtaistuneet viime vuosina.Touko Hujanen / YlePerussuomalaiset löytää yleensä sieltä, missä on eniten ihmisiä! Jussi Halla-aho Perjantai 12. huhtikuuta

    Perjantai valkenee vilkkaampana. Liput liehuvat torilla, ilmastomielenosoittajat marssivat ja huutavat pitkin Mannerheimintietä. Kokoomuksen pisteellä rouvat keittävät kahvia ja tuputtavat pullaa, RKP:n kontilla köllöttelee valtava koira. Sitä saa silittää

    Salkkumies tietenkin liioittelee paasatessaan, etteivät feministit ole sanoneet mitään, mutta voisivatko he sanoa enemmän?

    Feministiset kysymykset ovat nousseet viime vuosina meillä ja maailmalla aiempaa voimakkaammin julkiseen keskusteluun. Puhutaan #metoo-kampanjasta, ahdistelusta ja seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta.

    Feministien kannatuksessa se ei kuitenkaan näytä näkyvän. Ulkomaalaisten tekemät rikokset lennättävät perussuomalaisten kannatuksen välittömästi nousuun, mutta mikseivät ahdistelukohut ropise feministien laariin? Vierastavatko he populismia niin paljon, etteivät viitsi käydä liian ilmeisten aiheiden kimppuun?

    Aro hymähtää. Samaa on kysytty kuntavaaleissakin. Hänestä seksuaalinen ahdistelu ei ole aihe, jolla pitäisi "ratsastaa".

    – Siinä ei ole irtopisteitä jaossa.

    Perussuomalaisten kontilla alkaa käydä säpinä. Väkijoukon keskeltä pilkistää keltainen pipo ja mustat aurinkolasit. Jussi Halla-aho alkaa puhua.

    – Perussuomalaiset löytää yleensä sieltä, missä on eniten ihmisiä!

    Aro ei halua katsoa.

    Puolueen varapuheenjohtaja Tuuli Kamppila kampanjoi feministien ehdokkaana Helsingissä.Touko Hujanen / YleTupakkapaikoilla feministejä neuvotaan, mihin baareihin ei "ihan oikeesti" kannata mennä.

    Perjantai-iltana kampanjoinnin viimeiset hetket alkavat olla käsillä. Feministit suuntaavat viimeisten iltojen kunniaksi kotikentilleen – Kallion baareihin.

    Ehdokkaat Aro ja Emilia Taskinen sekä aktiivit Brigantia Törnqvist ja Elina Huttunen aikovat kiertää niin monta baaria kuin kahdessa tunnissa ehtivät, jakaa "flaikkuja" ja houkutella puolueelle äänestäjiä.

    Ensimmäisenä vuorossa on Sörkan ruusu.

    Taskinen ja Törnqvist iskevät vasemmalle, Aro ja Huttunen oikealle. Saako olla feministisen puolueen esite?

    – Joo voin mä ottaa, monesta pöydästä vastataan.

    Yhdessä pöydässä pyydetään selfietäkin. Nuorten aikuisten seurue on pelannut politiikkavisaa, palkintona oli kassillinen vaalikrääsää – muun muassa feministisen puolueen esite.

    Pihalla iloitaan.

    – Tyyliin puolet oli jo äänestäny mua tai oli kiinnostuneita, Aro sanoo.

    Myös Pääsky-pubissa feminismi kiinnostaa. Onko tämä nyt sitä sellaista feminismiä, joka on miehille ja naisille? Mitä teet työkses? Saako halata?

    Siitä eteenpäin vastaanotto on vaihtelevampaa. Joihinkin baareihin on laskeutunut vaalirauha, toisiin ei muuten vain haluta politiikkaa eikä ainakaan kameroita. Tupakkapaikoilla feministejä neuvotaan, mihin baareihin ei "ihan oikeesti" kannata mennä.

    Vaasankadulla Aro pysähtyy tyhjän liiketilan eteen ja kurkistaa sisään pölyisestä ikkunasta.

    – Tuleeko tähän meidän puoluetoimisto?

    – Sitä mä olen vähän unelmoinut, Aro vastaa.

    Feministien vaalivalvojaiset ovat Sture Caféssa Helsingin Vallilassa.Touko Hujanen / YleVaalivalvojaisissa tunnelma vaihtelee toiveikkaasta lannistuneeseen.Touko Hujanen / YleSunnuntai 14. huhtikuuta

    Aurinko maalaa Sture Cafén kultaiseksi. Pieni lava on täynnä pinkkejä ilmapalloja. Skumppapulloja avataan.

    Pihalla poltetaan viimeiset tupakat. Monia jännittää, joku on kännissä. Etkoilla on kuunneltu Whitney Houstonia, koska vaalilähetyksen katsominen oli liian jännittävää.

    Hei rakkaat feministit! Meillä tulee olemaan todella tunteentäyteinen ilta!

    Tänä iltana voi tapahtua mitä tahansa.

    Vaalitappion jälkeen feministit alkoivat juhlia. Touko Hujanen / Yle
    Jussi Halla-aho kirjoitti blogiinsa kahden vuoden hiljaiselon jälkeen – kokosi tylyt luvut loikkareista

    Jussi Halla-aho kirjoitti blogiinsa kahden vuoden hiljaiselon jälkeen – kokosi tylyt luvut loikkareista


    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on torstaina päivittänyt Scripta-blogiaan. Kärkevää blogia lukevat tuhannet seuraajat ja juuri sen avulla Halla-aho valoi takavuosina perustan tämänpäiväiselle kansansuosiolleen. Edellisen kerran...

    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on torstaina päivittänyt Scripta-blogiaan. Kärkevää blogia lukevat tuhannet seuraajat ja juuri sen avulla Halla-aho valoi takavuosina perustan tämänpäiväiselle kansansuosiolleen.

    Edellisen kerran Halla-aho on julkaissut alustalla kaksi vuotta sitten huhtikuussa 2017, ennen puheenjohtajaksi nousemistaan seuraavana kesänä.

    Loikkarille ottaa politiikassa melkein aina ohraleipä. Jussi Halla-aho

    Halla-aho purkaa eduskuntavaalien tulosta ja kirjoituksen kärjekkäimmässä kohdassa kerää yhteen puolueestaan loikanneiden kohtalon. Osuus on otsikoitu "Pettäjän tie":

    – Loikkarille ottaa politiikassa melkein aina ohraleipä.

    Halla-aho toteaa, että kaikki vuonna 2017 lähteneet putosivat eduskunnasta niin sinisten kuin kokoomuksenkin listoilla. Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus sai sunnuntain vaaleissa tasan yhden prosentin kannatuksen.

    Halla-aho itse oli eduskuntavaalien äänikuningas, minkä hän tuo kirjoituksessaan muistutuksen omaisesti esiin.

    Blogin päivittämisestä kertoi perjantaina ensin Iltalehti.

    Vanhat tekstit kummittelevat hallitusneuvotteluissa

    Eilen torstaina Halla-aho oli haluton vastaamaan kysymyksiin vanhoista blogikirjoituksistaan, mikä johti erikoiseen tilanteeseen perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa. Korkein oikeus tuomitsi hänet sakkorangaistukseen uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan koskien yhtä blogipäivitystä.

    Eilisessä tilaisuudessa blogimenneisyydestä tivannut toimittaja keskeytettiin ja häneltä vietiin mikrofoni suorassa verkkolähetyksessä.

    Aktiivisimmin Halla-aho on kirjoittanut blogiinsa Scripta – kirjoituksia uppoavasta lännestä vuosina 2005–2009. Yhteensä runsaat 400 julkaistua tekstiä keskittyvät paljolti arvostelemaan maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta.

    Median lisäksi muista puolueista on kyseenalaistettu, edustaako Jussi Halla-aho edelleen poleemisimpia blogikirjoituksiaan. Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) on vaalien jälkeisissä haastatteluissa tuonut esiin henkilökohtaiset "ihmisyyteen liittyvät näkemyserot" (MTV, Helsingin Sanomat).

    Lue myös:

    Video: Perussuomalaisten tiedotustilaisuus kuumeni – toimittaja kysyi Halla-aholta vanhoista blogiteksteistä, Putkonen keskeytti

    Rökäletappio eduskuntavaaleissa leikkaa keskustan puoluetukea miljoonilla – Puoluesihteeri:

    Rökäletappio eduskuntavaaleissa leikkaa keskustan puoluetukea miljoonilla – Puoluesihteeri: "Totta kai se on ikävä tunne"


    Keskustan historiallisen huono tulos eduskuntavaaleissa pakottaa puolueen kovalle kulukuurille. Koska murskatappio vei keskustalta 18 kansanedustajan paikkaa, tarkoittaa se sitä, että puolueen saama puoluetuki vähenee runsaalla 2,6 miljoonalla eurolla...

    Keskustan historiallisen huono tulos eduskuntavaaleissa pakottaa puolueen kovalle kulukuurille.

    Koska murskatappio vei keskustalta 18 kansanedustajan paikkaa, tarkoittaa se sitä, että puolueen saama puoluetuki vähenee runsaalla 2,6 miljoonalla eurolla vuodessa.

    Puoluetuki jaetaan eduskuntapuolueiden kansanedustajapaikkojen perusteella.

    Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoo, että puolueen täytyy nyt miettiä, miten se organisoi menonsa, kun tulot putoavat.

    – Kyllä tämä meille sopeuttamisia tarkoittaa ja totta kai se on ikävä tunne.

    Pirkkalainen ei osaa vielä sanoa, joutuuko keskusta esimerkiksi vähentämään työntekijöitä puoluetoimistosta tai piirijärjestöistä.

    – Meillä puolue-elimet tekevät lopulta sen päätöksen, että millä tavalla talousarviota muutetaan ja mistä sopeutus tehdään, hän kertoo.

    Pirkkalainen arvioi kuitenkin, että muun muassa vuoden 2021 kuntavaalien ja neljän vuoden päästä järjestettävien eduskuntavaalien rahoittaminen tulee olemaan puolueelle aiempaa vaikeampaa. Pian järjestettävät eurovaalit puolue pystyy vielä rahoittamaan vanhan puoluetukipotin rahoilla.

    Valtava puoluetukien menetys ja siitä seuraava vyönkiristys ei silti tarkoita keskustan talouden romahtamista. Pirkkalainen muistuttaa, että puolueen talous on jo ennalta kunnossa.

    – Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen puolue oli taloudeltaan huonommassa kunnossa ja velkaakin oli. Juha Sipilän puheenjohtajuuskauden aikana puolueen talous laitettiin taas kuntoon, että siinä mielessä tilanne on parempi kuin ennen hänen puheenjohtajuuttaan.

    Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.Jouni Immonen / YleVasemmistopuolueille jättilisäys

    Vaalivoittaja SDP:n saama puoluetuki luonnollisesti nousee.

    SDP:n kuuden paikan voitto ja 40 edustajanpaikkaa tietävät lähes 900 000:ta euroa lisää rahaa puolueen kassaan vuodessa. Täten SDP saa puoluetukea jatkossa noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa.

    SDP:n tilanne on nyt täysin toisenlainen kuin vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen, jolloin puoleen kokema kipeä vaalitappio pakotti demarit säästöihin. Säästöjen seurauksena puolue joutui muun muassa vähentämään puoluelehtensä ilmestymistiheyttä.

    Toisenlainen tilanne on nyt myös vasemmistoliitolla, joka niin ikään joutui sopeuttamaan toimintaansa viime eduskuntavaaleissa saadun tappion jälkeen.

    Neljä lisäpaikkaa saaneen vasemmistoliiton puoluetuki kasvaa lähes 600 000 eurolla vuodessa lähes 2,4 miljoonaan euroon.

    Vihreät: Rahat "maailman muuttamiseen"

    Vaaleissa paikkamääräänsä viidellä lisännyt vihreät hyötyy myös voitostaan rahallisesti. Vihreillä puoluetuki nousee vuositasolla runsaalla 740 000 eurolla lähes kolmeen miljoonaan euroon.

    Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen kuvailee lisärahoitusta tärkeäksi, koska vihreillä ei ole taustalla suuria yksittäisiä rahoittajia kuten säätiöitä. Vihreät on joutunut perinteisesti turvautumaan puoluetuen lisäksi vain yksittäisten ihmisten lahjoituksiin.

    Miettinen sanoo, että vihreissä ei ole vielä tehty päätöksiä siitä, miten tuleva resurssilisäys aiotaan käyttää. Asiaa mietitään hänen mukaansa seuraavien kuukausien aikana.

    – Sen voin kuitenkin tässä vaiheessa sanoa, että kaikki raha tullaan käyttämään lyhentämättömänä maailman muuttamiseen, eli siihen suuntaan, mitä meidän äänestäjät ovat toivoneet, Miettinen muotoilee.

    Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.Jari Kovalainen / Yle

    Kolmannen jytkynsä vaaleissa ottanut perussuomalaiset kasvattaa jo aiemmin muhkeaksi muodostunutta tukipottiaan, mutta vain hieman. Puolueen saama yksi lisäpaikka tarkoittaa puolueelle jatkossa yli 5,7 miljoonaa euroa vuodessa.

    Kokoomuksenkin yksi lisäpaikka takaa puolueelle jatkossa mukavat runsaat 5,5 miljoonaa euroa vuodessa.

    Tähän juttuun lasketut puoluetuen vähenemiset ja lisäykset perustuvat valtion viimeisimpään vahvistettuun talousarvioon, jossa asiasta on päätetty. Viime kädessä uusi hallitus päättää, minkä suuruiset tuet puolueet vastedes saavat.

    Viimeisimmän vahvistetun talousarvion mukaan valtioneuvosto myöntää lähes 30 miljoonaa euroa vuodessa puoluetukea puolueille. Tuki on 148 175 euroa kansanedustajaa kohden.

    Tuesta puolet on varsinaista puoluetukea ja lopulla tuetaan puolueiden tiedotustoimintaa ja viestintää. Puoluetukea on myönnetty vuodesta 1967 lähtien.

    Voit keskustella aiheesta kello 20 saakka.

    Lue myös:

    SDP voitti perussuomalaiset hiuksenhienolla erolla – suurimman puolueen asema on nyt heikompi kuin koskaan itsenäisyyden aikana

    STT: Eduskuntaan valittu Hussein al-taee pyytää anteeksi vanhoja Facebook-päivityksiään – Rinnasti niissä Israelin ja Isisin

    STT: Eduskuntaan valittu Hussein al-taee pyytää anteeksi vanhoja Facebook-päivityksiään – Rinnasti niissä Israelin ja Isisin


    Hussein al-Taeen kirjoitusten mukaan Yhdysvallat ja Israel toimivat yhteistyössä äärijärjestö Isisin kanssa Kansanedustajaksi valitun Hussein al-Taeen (sd.) kirjoitukset Facebookissa eroavat selkeästi linjasta, jolla hän on julkisuudessa...

    Hussein al-Taeen kirjoitusten mukaan Yhdysvallat ja Israel toimivat yhteistyössä äärijärjestö Isisin kanssa

    Kansanedustajaksi valitun Hussein al-Taeen (sd.) kirjoitukset Facebookissa eroavat selkeästi linjasta, jolla hän on julkisuudessa viimeisimmän lähes viiden vuoden ajan kommentoinut terrorismia ja Lähi-idän tilannetta. Hän oli jo aloittanut konfliktinratkaisujärjestö CMI:n työntekijänä syksyllä 2014, kun eräässä Facebook-ryhmässä oli keskustelua Ruotsin aikeesta tunnustaa Palestiinan valtio.

    – Nyt siis alkaa lähtölaskenta siitä, miten Ruotsiin vaihdetaan hallitus + alkaa Tukholmassa tai Malmössä todennäköisesti räjähtelemään. Mossad ei antaisi tätä Ruotsille anteeksi, koskaan, al-Taee kirjoittaa viitaten Israelin tiedustelupalvelun toimintaan.

    Tämä ja monet muut päivitykset olivat yhä torstaina nähtävillä Facebook-ryhmässä Uutisryhmä: Gazan sota - Lähi-idän tilanne - uutisseuranta. Ryhmän ylläpitäjiin kuuluu Janus Putkonen, joka vuonna 2014 toimi Verkkomedia.org-julkaisun päätoimittajana. Ryhmän kuvauksessa kerrotaan nyt, että "Täältä leviävät uutislinkit, keskustelut ja vinkit Verkkomedia.org uutispalvelulle". Myös al-Taee toimi aiemmin ryhmän ylläpitäjänä.

    Vantaalainen al-Taee valittiin eduskuntaan SDP:n listalta Uudeltamaalta, jossa vaalien ensikertalainen sai yli 4 000 ääntä. Hän mainosti kampanjassaan olevansa konfliktinratkaisun ammattilainen ja käyvänsä jatkuvasti asiantuntijana kuultavana eduskunnassa ja ministeriöissä.

    Al-Taee ei kiistä yhä löytyviä kommentteja

    Paljolti politiikan aiheisiin keskittynyt Verkkomedia.org-sivusto kuvasi itseään lännen valtamedian haastajaksi. Artikkeleissaan sivusto piti esillä esimerkiksi Venäjä-myönteisiä ja rokotekriittisiä kantoja, mutta Israelin ja Yhdysvaltojen toimintaa sivusto kritisoi jatkuvasti. Myös al-Taeen suosimassa Facebook-ryhmässä on nähtävissä selkeät jakolinjat. Yhdysvaltojen, Israelin ja äärijärjestö Isisin katsotaan olevan Lähi-idän väkivaltaisuuksien takana ja jopa yhteistyössä keskenään, kun taas Iran, Venäjä ja palestiinalaiset ovat hyvien puolella.

    Myös al-Taeen kirjoituksissa vihjaillaan Israelin ja Yhdysvaltojen kouluttaneen Isis-terroristeja. Syyskuussa 2014 ryhmässä harmiteltiin Isisin johtajan Abu Bakr al-Baghdadin selviytymistä Yhdysvaltojen iskusta.

    – ...Sitäpaitsi Lähi-Idän terrorismista on vastuussa radikalismi ja lännen aseistus ja koulutus. Ei ne omia poikiaan tapa, ellei käytä ensin loppuun, al-Taee kirjoitti vastauksessaan.

    Hän myös jakoi syyskuussa 2014 jutun, jonka mukaan Israelin tiedustelupalvelu Mossad koulutti sotilaallisesti al-Baghdadia vuoden ajan. Lisäksi al-Taee vertaa toistuvasti Israelin ja Isisin toimintaa. Kirjoitusvirheet ovat alkuperäisissä päivityksissä.

    – ...Enkä itse näe suurta eroa Israelin valtion ja ISIkSen välillä, toinen on valloittajana paljon nuorempi. Molemmissa tapauksessa alueelle on hyökännyt joukko miehiä lännen tukemina valtaamaan alkuperäisväestöltä "heille historiallisesti kuulumia alueita" ja ovat rakentaneet "valtion", jota nyt yrittävät puolustaa. Kumpikin rekrytoi nuoria miehiä ja naisia ympärimaailmaa asiansa edistämiseksi. ISkSen riveissä on yhtä monta kansallisuutta kuin Israelia perustettaessa, al-Taee kirjoitti lokakuun lopulla 2014 Facebook-ryhmässä Moderni Lähi-itä.

    Nyt Al-Taee haluaa pyytää anteeksi. Hän ei kiistä avoimista Facebook-ryhmistä yhä löytyvien kommenttien aitoutta.

    – Haluan pyytää anteeksi sitä, että olen rinnastanut Israelin ja Isisin, koska se kommentti on yksiselitteisesti typerä eikä millään tavalla edusta omaa ajatteluani tai arvomaailmaani, al-Taee sanoo STT:lle.

    Keskustelua Janus Putkosen kanssa

    Al-Taee kommentoi ryhmässä toistuvasti Janus Putkosen ryhmään linkkaamia Verkkomedian kirjoituksia. Al-Taee ei epäile lähteen luotettavuutta vaan joko kommentoi Putkosen jakamia kirjoituksia tai tykkää niistä.

    – En ole ihan varma, tiedänkö nytkään, kuka Janus Putkonen on, mutta en allekirjoita hänen ajatuksiaan. Koen hänen ajattelumaailmansa hyvin ongelmallisena ja vastenmielisenä. Kun henkilökohtaisesti aloin näkemään Venäjä-mielistä ajattelua, niin en lähtenyt sellaiseen mukaan ja poistuin näistä ryhmistä, al-Taee sanoi STT:lle torstaina.

    Putkonen joutui maaliskuussa Ukrainan pakotelistalle. Hän oli toiminut Venäjän tukemien vallanpitäjien hyväksymänä vaalitarkkailijana vaaleissa, jotka järjestettiin marraskuussa niin kutsutuissa kansantasavalloissa Itä-Ukrainassa. Hän on myös toiminut siellä lehdistökeskuksen päällikkönä.

    CMI: Kyse yksityisajattelusta

    Irakista pakolaisena Suomeen tullut al-Taee aloitti työskentelyn suomalaisessa konfliktinratkaisujärjestössä Crisis Management Initiativessä syyskuussa 2014. Vuonna 2015 hän nousi suomalaismedioiden vakiokommentaattoriksi, joka analysoi Isisin hirmuhallintoa Irakissa ja Syyriassa sekä äärijärjestön Euroopassa tekemiä iskuja. Lisäksi hän arvioi Irakista Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden tilannetta. CMI ei halunnut torstaina antaa al-Taeen kirjoituksista haastattelua STT:lle.

    – Kyse on Hussein al-Taeen yksityisajattelusta, eivätkä kommentit edusta CMI:n kantoja, CMI:n viestinnästä vastattiin torstaina sähköpostilla.

    Al-Taee sanoo, että kirjoituksia ei ole ikinä käyty CMI:n kanssa läpi. Hän kuitenkin korostaa, että suojelupoliisi tekee jokaiselle CMI:n työntekijälle laajan turvallisuusselvityksen ennen sopimuksen allekirjoittamista.

    Näiden avoimissa ryhmissä olevien al-Taeen kirjoitusten lisäksi STT on syksyn ja talven aikana pyrkinyt selvittämään saamiaan ja myöhemmin verkossa levinneiden jyrkkää kieltä vähemmistöistä sisältävien kuvakaappausten todenmukaisuutta, mutta ei ole pystynyt niitä todentamaan. Kuvakaappaukset on väitetysti otettu vuonna 2015.

    STT kysyi näiden kuvakaappausten aitoudesta Al-Taeelta ensimmäisen kerran marraskuussa. Hän kutsui tuolloin asiaa "mustamaalausyritykseksi". CMI oli tuolloin STT:hen yhteydessä ja kiisti kuvakaappausten aitouden. STT on kevään aikana ollut muutamiin kuvakaappauksissa kirjoittaviin henkilöihin yhteydessä, ja myös he ovat sanoneet kuvakaappausten olevan väärennettyjä.

    – En näitäkään kaikkia lähde kuitenkaan kiistämään, kun en voi olla varma. Nuorempana olin turhautunut ja kiukkuinen. Minun tapani poistaa pahaa oloani oli lähteä rakentamaan rauhaa, al-Taee sanoo nyt STT:lle.

    STT tavoitteli torstaina al-Taeeta kommentoimaan avoimista Facebook-ryhmistä löytyviä kirjoituksia. STT lähetti myös al-Taeen pyynnöstä tällä viikolla otetut kuvakaappaukset hänelle nähtäväksi. Yhteydenoton jälkeen hän kirjoitti Facebookiin, että hän tunnistaa osan kirjoituksista omikseen, mutta sanoi myös, ettei tunnista kaikkia vanhempia päivityksiä omikseen. Hän myös täsmensi STT:lle, että ei pysty muistamaan kaikkia vanhoja Facebook-päivityksiään, joten hän ei pysty varmasti sanomaan jyrkkää kieltä vähemmistöistä sisältävien kuvakaappausten aitoudesta.

    Al-Taee sanoo, että hän ei ole keskustellut vanhoista kirjoituksistaan SDP:n kanssa.

    "En ole ollut vankilassa, olen ollut politiikassa" – Timo Soinin ura jytkyineen ja sotkuineen: Katso 90-luvun nousevan tähden haastattelu


    Niin paljon päättyy, kun Timo Soini torstaina ilmoitti jättäytyvänsä eurovaaleista ja jo sitä ennen eduskunnasta "vapaana miehenä". Soinin poliittinen ura täytti tänä vuonna 40 vuotta. – En ole ollut vankilassa, olen ollut politiikassa....

    Niin paljon päättyy, kun Timo Soini torstaina ilmoitti jättäytyvänsä eurovaaleista ja jo sitä ennen eduskunnasta "vapaana miehenä". Soinin poliittinen ura täytti tänä vuonna 40 vuotta.

    – En ole ollut vankilassa, olen ollut politiikassa. Tarkkailtavana ja vastuussa vuosikymmeniä. Olen ajatellut tätä hetkeä paljon. Tästä eteenpäin vastaaminen on vapaaehtoista, Soini kirjoitti tänään blogissaan.

    Timo Soini liittyi Suomen Maaseudun puolueeseen 16-vuotiaana 1979. SMP otti Soinin ensin varapuheenjohtajakseen, sitten puoluesihteerikseen, mutta meni konkurssiin 1995. Raunioille synnytettiin Soinin vahvalla vaikutuksella perussuomalaiset.

    Ensin perussuomalaisia johti Raimo Vistbacka ja jo kaksi vuotta myöhemmin Soini. Kun vuosituhat vaihtui, luottamustehtäviä tuli vielä näkyvämmille paikoille.

    Vuonna 2000 Soini valittiin kotikuntansa Espoon valtuustoon, 2003 eduskuntaan ja 2009 Euroopan parlamenttiin. Euroopan parlamenttiin Soini lähti maan äänikuninkaana – hän sai 8,9 prosenttia äänistä. Vuoden 2011 vaaleissa Soini palasi Suomen eduskuntaan.

    Presidenttiehdokas Soini on ollut kahdesti, vuosina 2006 ja 2012.

    Kuinka te kehtaatte – ja kyllä te kehtaatte. Timo Soini

    Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai huikean vaalivoiton ja Soini lanseerasi kielenkäyttöön jytky-sanan. Puolueesta tuli kolmanneksi suurin puolue kokoomuksen ja SDP:n jälkeen kansanedustajien määrällä mitattuna.

    Vaalikaudesta alkoi "harjaus". Muutama PS-edustaja vuorollaan joutui kohun silmään; kuka natsitervehdyksestä, kuka rasistisesta puheesta. Puolueen johto siivosi sotkuja antamalla niistä huomautuksia.

    Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaiset nousivat hallitukseen ja Soinista tuli ulkoministeri. Soini vastusti vuosikausia Kreikalle annettavaa tukea ja lainoja, mutta joutui lopulta ministerinä valitsemaan, oman soinisminsa mukaisesti, ruton ja koleran väliltä.

    Perussuomalaiset valitsivat Jussi Halla-ahon uudeksi puheenjohtajakseen vuoden 2017 puoluekokouksessa, mikä aloitti ennennäkemättömän tapahtumasarjan.

    ... pitäkää tunkkinne ja homo-kasvis-fillari... Timo Soini

    Soini ei tuolloin hakenut jatkokautta puolueen puheenjohtajana. Lopulta osa puolueesta Soini mukaan lukien irtautui perustussuomalaisista ja perusti oman eduskuntaryhmänsä ja sittemmin puolueen. Sen nimeksi tuli Sininen tulevaisuus.

    Siniset ministerit saivat pitää paikkansa, kun keskusta ja kokoomus eivät kelpuuttaneet Halla-ahon perussuomalaisia hallituskumppanikseen.

    Katolinen Soini ei hyväksy aborttia. Viime keväänä Soini osallistui abortinvastaisen liikkeen tilaisuuteen virkamatkallaan Kanadassa, mitä kritisoitiin ankarasti.

    Soinin sutkauksia on kuultu vuosien varrella niin paljon, että ne saivat oman määritelmänsä – ne ovat soinismeja.

    Viime kuussa eduskunnasta jättäytyessään Soini itse sanoi henkilökohtaiseksi suosikikseen "Kuinka te kehtaatte – ja kyllä te kehtaatte". Ne olivat haukut Jyrki Kataisen (kok.) hallitukselle eduskuntasalin puhujanpöntössä.

    Uutta materiaalia syntyi vielä poliitikonuran loppumetreillä. Lehtikolumnissa tammikuussa Soini leikitteli ajatuksella politiikkaan lähtemisestä kirjoittamalla "pitäkää tunkkinne ja kasvis-homo-fillari". Lausuntoa on seurannut ainakin yksi kantaaottava tatuointi.

    Suuremmat foorumit ovat nyt jääneet Soinilla taakse, mutta vielä hän jatkaa poliittista vallankäyttöä Espoon kaupunginvaltuustossa.

    Mitä muuta Soini suunnittelee, jää nähtäväksi.

    – Olen politiikan ammattilainen. Ei kokemus ja näkemys mihinkään katoa. Niistä on matkaevääksi moneen tarkoitukseen, Soini kirjoitti kiirastorstaina blogissaan.

    Juttu on koostettu Ylen aiemmista Soini-profiileista:

    Populistipäällikön ura politiikassa – Timo Soinin vanha vaalivideo kuulostaa tutulta

    Analyysi: Maisterisjätkän lähtö – Soini jää historiaan miehenä, joka loi jytkyn ja loikkasi

    Video: Perussuomalaisten tiedotustilaisuus kuumeni – toimittaja kysyi Halla-aholta vanhoista blogiteksteistä, Putkonen keskeytti


    Perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa nähtiin torstaina erikoinen välikohtaus, kun viestintävastaava Matti Putkonen keskeytti puheenjohtaja Jussi Halla-ahon vastaamisen toimittajan kysymykseen, eikä vastausta koskaan saatu. Helsingin Sanomien...

    Perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa nähtiin torstaina erikoinen välikohtaus, kun viestintävastaava Matti Putkonen keskeytti puheenjohtaja Jussi Halla-ahon vastaamisen toimittajan kysymykseen, eikä vastausta koskaan saatu.

    Helsingin Sanomien toimittaja Jarno Hartikainen kysyi Halla-aholta kommenttia hänen vanhoista blogiteksteistään, joiden takia Halla-aho on tuomittu sakkorangaistukseen uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

    Hartikainen kysyi Halla-aholta, ovatko blogitekstit nuoren vihaisen miehen kärkkäitä kommentteja, jotka eivät edusta hänen ajatteluaan, vai seisooko hän edelleen tekstinsä takana. Toimittaja perusteli kysymystään aiheen ajankohtaisuudella: koska "vanhat blogitekstit tuntuvat hiertävän neuvotteluja".

    Halla-ahon vanhat blogitekstit nosti esille aiemmin sunnuntaina hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) osoituksena hänen ja Halla-ahon "ihmisyyteen liittyvistä näkemyseroista". Rinne palasi Halla-ahon teksteihin uudestaan maanantaina MTV:n haastattelussa pitäen niitä osoituksena arvoeroista.

    Tiedotustilaisuudessa Halla-aho aloitti vastaamaan toimittajan kysymykseen, että "on aika vaikeaa ottaa kokoelma kontekstistaan..." viitaten tekstien kontekstista irroittamiseen. Toimittaja Hartikainen keskeytti Halla-ahon ja sanoi, että voi antaa yhden sitaatin esimerkiksi, johon Halla-aho voisi vastata.

    Tässä vaiheessa tilanne kärjistyi totaalisesti.

    – Ei, ei, ei, Halla-aho sanoi ääntään korottaen ja kehotti Putkosta viemään toimittajalta mikrofonin pois.

    Putkonen tuli tilanteeseen väliin ja vaati toimittajalta mikrofonia pois.

    – Pistetään poikki sitten. Sä annat nyt kysymyksen, Halla-aho vastaa ja annat mikrofonin tähän eteen pois, Putkonen sanoi.

    – Sä noudatat nyt sääntöjä täällä. Me ei käsitellä näitä asioita tässä, Halla-aho sanoi.

    Tilanne jatkui niin, että kysymykseen ei saatu ollenkaan vastausta ja tiedotustilaisuus jatkui seuraavilla kysymyksillä.

    Voit keskustella artikkelista 18.4 kello 22.00 asti.

    Timo Soini ei lähde ehdolle eurovaaleihin –

    Timo Soini ei lähde ehdolle eurovaaleihin – "Minä lähden politiikasta, hyväntuulisena, hyvillä mielin"


    Timo Soini (sin.) ei lähde ehdolle eurovaaleissa ja kertoo päättävänsä poliittisen uransa. Hän kirjoittaa asiasta Plokissaan. Hän kirjoittaa hoitavansa ulkoministeripestinsä loppuun ja olevansa sen jälkeen vapaa suomalainen mies. Puolueet...

    Timo Soini (sin.) ei lähde ehdolle eurovaaleissa ja kertoo päättävänsä poliittisen uransa. Hän kirjoittaa asiasta Plokissaan. Hän kirjoittaa hoitavansa ulkoministeripestinsä loppuun ja olevansa sen jälkeen vapaa suomalainen mies.

    Puolueet julkistavat tänään viimeisetkin ehdokkaansa toukokuussa järjestettäviin europarlamenttivaaleihin.

    – Kun uusi hallitus aloittaa, astun Senaatintorille vapaana miehenä. Elämäni mullistuu, koska tiedän mitä se on ollut.

    Soini kirjoittaa päättävänsä poliittisen uransa tähän. Hän sanoo lähtevänsä politiikasta hyväntuulisena ja hyvillä mielin. Näkemys ja kokemus ei katoa mihinkään, hän toteaa.

    Hän kirjoittaa olleensa tarkkailtavana ja vastuussa vuosikymmeniä, ja ajatelleensa tätä hetkeä paljon.

    – Tästä eteenpäin vastaaminen on vapaaehtoista. Otan toiset lastit ja laastit. Saan valita ne itse.

    Timo Soini perusti perussuomalaiset Suomen Maaseudun Puolueen, eli SMP:n raunioille. Hän johti perustamaansa perussuomalaisia vuodesta 1997 kesään 2017, jolloin puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho. Soini oli kertonut samaisen vuoden keväällä, ettei hän aio hakea jatkokautta puolueen puheenjohtajana.

    Uuden puheenjohtajan valinnan jälkeen osa perussuomalaisten kansanedustajista lähti ja muodosti oman eduskuntaryhmänsä Uuden vaihtoehton, josta tuli myöhemmin Sininen tulevaisuus -puolue. Lähtijöiden joukossa oli Timo Soini.

    Yle seurasi: Sote-konkari Krista Kiuru valittiin hallitusneuvottelijoiden joukkoon ja Rinne vakuutti kaikkien puolueiden olevan yhä mukana

    Yle seurasi: Sote-konkari Krista Kiuru valittiin hallitusneuvottelijoiden joukkoon ja Rinne vakuutti kaikkien puolueiden olevan yhä mukana


    Spekulaatiot hallitustunnusteluista kävivät kiirastorstainakin kuumana.SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi Ylen haastattelussa, ettei yhtään puoluetta ole toistaiseksi suljettu pois hallitustunnusteluista.Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo...

    Spekulaatiot hallitustunnusteluista kävivät kiirastorstainakin kuumana.SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi Ylen haastattelussa, ettei yhtään puoluetta ole toistaiseksi suljettu pois hallitustunnusteluista.Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi, ettei puolue lähde hallitukseen ehdoitta.Perussuomalaiset uskovat, että puolue on suljettu kabineteissa jo ulos hallituksesta.SDP valitsi hallitusneuvottelijansa, joiden joukossa on sote-väännöistä tuttu ex-ministeri Krista Kiuru.
    Puolueiden ehdokaslistat selvillä: Laura Huhtasaari lähtee eurovaaleihin, Timo Soini ei

    Puolueiden ehdokaslistat selvillä: Laura Huhtasaari lähtee eurovaaleihin, Timo Soini ei


    Keskeiset puolueet ovat julkistaneet viimeisetkin ehdokkaansa toukokuussa järjestettäviin europarlamenttivaaleihin. Ehdolle on asetettu useita poliitikkoja, jotka on juuri valittu eduskuntaan. Tuplaehdokkaat viestivät siitä, että puolueilla on ollut...

    Keskeiset puolueet ovat julkistaneet viimeisetkin ehdokkaansa toukokuussa järjestettäviin europarlamenttivaaleihin. Ehdolle on asetettu useita poliitikkoja, jotka on juuri valittu eduskuntaan.

    Tuplaehdokkaat viestivät siitä, että puolueilla on ollut vaikeuksia houkutella ehdokkaita vaaleihin, arvioi väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

    Ehkä odotetuin tieto torstaina oli, asettuuko sinisten Timo Soini ehdolle. Soini kertoi aamupäivällä blogissaan, että ei asetu.

    Laura Huhtasaari ryhtyy PS:n kärkiehdokkaaksi

    Perusuomalaisten torstaina julkaisemalla ehdokaslistalla on useita kansanedustajia. Kärkinimenä varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari asettuu ehdolle.

    Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen kertoi jo keskiviikkona ehdokkuudestaan. Muita torstaina julkistettuja PS-ehdokkaita ovat muun muassa nyt eduskuntaan valittu Sebastian Tynkkynen, istuva europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner sekä eduskunnasta pudonnut Mika Raatikainen.

    EU-vaalien tärkeät päivät

    Vaalit järjestetään sunnuntaina 26.5.

    Ennakkoon voi äänestää Suomessa 15.–21.5, ulkomailla lyhyemmin.

    Suomella on europarlamentissa 14 paikkaa, jos Brexitistä sovitaan ennen vaaleja – yksi vähemmän, jos Britannia osallistuu vaaleihin.

    Keskustan ehdokaslistalla ova eduskunnan jättäneet Mauri Pekkarinen ja Pekka Puska, nykyiset europarlamentaarikot Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä sekä sanomalehti Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

    Essayahilla selvä marssijärjestys, jos meppipaikka tulee

    Kristillisdemokraattiehdokkaista tunnetuin on puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah. Myös kristillisten kansanedustajaksi valittu Peter Östman pyrkii europarlamenttiin. KD:n puoluesihteerin Asmo Maanselän mukaan kumpikin siirtyy mepiksi, mikäli heidät valitaan.

    Essayah itse kertoi, että jos hän tulee valituksi Euroopan parlamenttiin, hän jatkaa meppinä Suomen EU-puheenjohtajakauden ja palaa sitten eduskuntaan. Jos puolue nousee hallitukseen ja hän saa ministeripaikan, hän luopuu meppipaikastaan.

    – Onnistui se puolueen johtaminen Brysselistä perussuomalaisiltakin, Maanselkä arvioi.

    Europarlamentaarikoita työssään.Patrick Seeger / EPAKokoomuksella täysi lista jo ennen h-hetkeä

    Kokoomus on nimennyt kaikki ehdokkaansa jo aiemmin. Heitä ovat muun muassa europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen. Ehdokkaiksi on nostettu myös konkaripoliittikko Kimmo Sasi ja europarlamentista viime vaaleissa pudonnut Eija-Riitta Korhola.

    Sosiaalidemokraattien ehdokkaita ovat eduskuntatyön jättänyt Eero Heinäluoma ja europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Tänään lista täydentyi muun muassa Satu Taavitsaisella, joka putosi eduskunnasta.

    Vihreiden ehdokkaiden kärkinimiä ovat europarlamentaarikko Heidi Hautala ja eduskuntatyön jättänyt Ville Niinistö. Myös vihreillä on muita kansanedustajaksi valittuja meppiehdokkaita.

    Vasemmistoliitosta ehdolla ovat kansanedustajanpaikkansa uusinut Hanna Sarkkinen, eduskuntaan valittu europarlamantaarikko Merja Kyllönen ja eduskunnasta pudonnut Silvia Modig.

    RKP:n tunnetuin ehdokas on europarlamentaarikko Nils Torvalds. Listalta löytyy myös ex-jääkiekkoilija Sean Bergenheimin nimi.

    Sinisillä "ei euroakaan" vaaleihin – Lindström perui ehdokkuuden

    Timo Soini kertoi päätöksestään omassa blogissaan ja puolue tiedotti myöhemmin ehdokkaistaan. Europarlamenttiin yrittävät eduskunnasta pudonneet Ari Jalonen ja Kari Kulmala.

    Eduskunnasta pudonnut Jari Lindström perui ehdokkuutensa keskiviikkona. Jussi Niinistö menetti myös paikkansa jailmoitti heti vaalien jälkeen, että ei asetu ehdolle. Myöskään Sampo Terho ja puoluesihteeri Matti Torvinen eivät ole käytettävissä.

    – Puolueella ei ole asettaa euroakaan EU-vaaleihin, Torvinen toteaa tiedotteessa.

    Seitsemän tähden liike on asettanut eurovaaleihin yhteensä 20 ehdokasta. Yhtenä heistä paikkaa tavoittelee puolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen. Hän tavoitteli jatkoa myös eduskuntaan, mutta ei siinä onnistunut.

    Myös kansalaispuolue ilmoitti asettavansa ehdokkaita eurovaaleihin. Väyrynen perusti kyseisen puolueen, kun hän lähti riitojen jälkeen keskustasta.

    Liike Nyt ei aseta yhtään ehdokasta eurovaaleihin.

    Juttua korjattu klo 13.55. Vihreiden kansanedustajaksi valittu Satu Hassi ei ole eurovaaliehdokas joten hänen nimensä on poistettu jutusta.

    Lue myös:

    Jari Lindström teki U-käännöksen – ei lähdekään ehdolle eurovaaleihin: "Kun tässä nyt avaudutaa

    Timo Soini ei lähde ehdolle eurovaaleihin – "Minä lähden politiikasta, hyväntuulisena, hyvillä mielin

    Perussuomalaiset ei ole vain

    Perussuomalaiset ei ole vain "unohdetun kansan" puolue – katso miten tulot tai työttömyys vaikuttavat vaalitulokseen alueellasi


    Tapulikaupunki ja Tapanila ovat viereiset äänestysalueet Pohjois-Helsingissä. Isossa kuvassa ne ovat yhtä ja samaa: keskustaan on lähijunalla 20 minuuttia, lähimmät maamerkit ovat Malmin lentokenttä ja Tikkurilan asema, ja Keravanjoen varsi...

    Tapulikaupunki ja Tapanila ovat viereiset äänestysalueet Pohjois-Helsingissä.

    Isossa kuvassa ne ovat yhtä ja samaa: keskustaan on lähijunalla 20 minuuttia, lähimmät maamerkit ovat Malmin lentokenttä ja Tikkurilan asema, ja Keravanjoen varsi tarjoaa ulkoilumaastoa.

    Mutta eduskuntavaaleissa alueet äänestivät aivan eri tavalla.

    Tapanila, tai oikeammin Tapanila A, äänesti eniten vihreitä (22 prosenttia äänistä) ja kokoomusta (17 prosenttia). Tapulikaupunki, eli Tapulikaupunki A, äänesti eniten perussuomalaisia (20,1 prosenttia) ja SDP:tä (19,9 prosenttia).

    Miksi Tapanila äänesti vihreitä?

    – Tapanilahan on kuin lintukoto! Luulisin, että vihreät ilman muuta. Täällä on omakotitaloja ja kaikkea mahdollista, ja eiköhän täällä ole paremmin koulutettua väkeä, sanoo Tapanilan Rönttösrouva-kahvilasta tavoitettu Arja Kettunen, joka asuu Vantaalla mutta on työskennellyt Tapanilassa yli 20 vuotta.

    Entä miksi perussuomalaiset? Tapulikaupungin Maatullinaukiolta löytyy Maija-Leena Multala, joka hänkin asuu muualla eli Jakomäessä mutta käy täällä muun muassa terveysasemalla.

    – Täällä asuu sen tyyppistä porukkaa, tämmöistä duunaria niin kuin meikäläinenkin. Täällä ei pahemmin johtajia näy katukuvassa, enkä edes tiedä asuuko heitä täällä.

    Miten Suomen eri alueilla oikein äänestettiin?

    Otimme tarkasteluun Suomen kaikki noin 2 000 äänestysaluetta.

    Vertailimme eniten ääniä saanutta puoluetta siihen, millaista väestöä äänestysalueella asuu.

    Jutun lopussa voit tutkia omaa aluettasi ja verrata sitä muihin.

    Mutta katsotaan ensin, miten kaikki vajaat 2 000 äänestysaluetta sijoittuvat kartalle. Jokainen on väritetty siellä eniten kannatusta saaneen puolueen mukaan – kirkkaanpunaiset ovat SDP:n voittamia äänestysalueita, tummansiniset kokoomuksen, vaaleansiniset perussuomalaisten ja niin edelleen.

    Tältä kartta näyttää:

    Äänestysalueet vaihtelevat väkimäärältään ja pinta-alaltaan. Pääkaupunkiseudulla on noin 300 äänestysaluetta, muissa isoissa kaupungeissa kymmeniä ja pienimmissä kunnissa vain yksi eli koko kunta.

    Väkiluvultaan suurin ja pienin äänestysalue sijaitsevat ruotsinkielisellä rannikolla: Paraisilla on 12 268 asukasta, ja Kaukaluodon (Köklot) saarella Mustasaaressa lähellä Vaasaa 54 asukasta.

    Keskusta hallitsee pohjoisessa

    Laitetaan seuraavaksi kaikki äänestysalueet ruudukkoon. Jokainen ruutu on yksi äänestysalue. Oma äänestysalueesi, jota voit tarkastella myöhemmin, on yksi näistä ruuduista, mutta et vielä näe mikä.

    Alueet on ensin järjestetty niiden sijainnin mukaan. Pohjoisin äänestysalue eli Utsjoen Nuorgam on ylärivillä oikealla sijaitseva ruutu. Siitä alueet rullaavat oikealta vasemmalle rivi kerrallaan kohti etelää, ja eteläisin alue eli Hangon Hangonkylä on vasemmanpuoleisin ruutu alarivissä.

    Paina kartan yläpuolella olevaa KESK-nappia. Näet, että keskusta keräsi kannatuksensa ennen kaikkea Suomen pohjoisemmalla puolikkaalla sijaitsevilta alueilta.

    Keskusta voitti eniten äänestysalueita, mutta hävisi silti vaalit

    Unohdetaan pohjoinen ja etelä. Järjestetään ruudut yksinkertaisesti puolueittain: kuinka monella äänestysalueella kukin puolue sai eniten ääniä?

    Kyllä vain: tummanvihreällä merkitty keskusta. Koska keskustaa äänestettiin ennen kaikkea maaseudun väkimäärältään pienemmillä äänestysalueilla, sen äänisaalis jäi kuitenkin SDP:tä, kokoomusta ja perussuomalaisia pienemmäksi.

    RKP:kin oli ykkönen selvästi useammalla alueella kuin vihreät ja vasemmistoliitto, mutta jäi äänisaalissa näiden taakse. Selitys on sama: ruotsinkielisten pienten kuntien äänestysalueet ovat selvästi pienempiä kuin esimerkiksi kaupunkien äänestysalueet, joista vihervasemmisto keräsi kannatuksensa.

    Hyvätuloisilla alueilla äänestetään kokoomusta

    Nyt ruudukko on järjestetty mediaanitulon eli alueen tyypillisimmän tulotason mukaan.

    Ruudukkoa pitää taas lukea ylhäältä alas tai alhaalta ylös. Ylärivissä oikealla on hyvätuloisin äänestysalue eli Espoon Westend, jonka mediaanitulo on 34 782 euroa vuodessa. Alarivissä vasemmalla on pienituloisin eli myös Espoossa sijaitseva opiskelija-alue Otaniemi, 10 999 euroa vuodessa.

    Paina ruudukon yläpuolella olevaa KOK-nappia. Huomaat, että kokoomuksen kannatus keskittyy hyvätuloisimmille äänestysalueille – mutta kannatusta löytyy kaikentuloisilta alueilta.

    Tummanvihreä keskusta painottuu matalampaan tulopäähän, kun taas SDP:n kirkkaanpunaista näkyy eniten keskellä ruudukkoa.

    SDP sai kannatusta työttömiltä alueilta

    Tarkastellaan vielä työttömien osuutta alueen työvoimasta. Yläoikealla on Kotkan Karhuvuori, jossa 49 prosenttia alueen työvoimasta on työttömänä. Alavasemmalla on Uudenkaarlepyyn Pensala, jossa työttömiä on 1,5 prosenttia.

    Paina SDP-nappia kuvion yläpuolella: demarit saivat paljon kannatusta alueilla, joissa on paljon työttömiä. Myös vasemmistoliiton tummanpunaiset alueet ovat ruudukon yläosassa.

    Erottuuko esimerkiksi vasemmistoliiton tummanpunainen joukosta huonosti? Jutun lopussa voit klikata näkyviin vain haluamasi puolueet.

    Alueet, joilla on paljon nuoria ja opiskelijoita, äänestävät vihreitä

    Vihreät on useimmin suurin puolue alueilla, joiden asukkailla on eniten ylioppilastutkintoja korkeimpana koulutuksena. Tällaiset alueet ovat tyypillisesti sellaisia, joilla asuu eniten nuoria ja opiskelijoita.

    Paina VIHR-nappia, ja näet taulukon yläpäähän sijoittuvat vihreiden voittamat alueet. Keskusta on puolestaan suosituin alueilla, joilla asuu vähiten ylioppilaita.

    Äänestysalueista eniten ylioppilaita on Otaniemessä, runsaat 40 prosenttia. Kristiinankaupungin Korsbäckissä luku on nolla prosenttia.

    Tutki asiaa työkalulla

    Alla olevalla työkalulla voit tutkia asiaa itse. Tarkemmat käyttöohjeet löytyvät työkalun alta.

    1) Kirjoita ensin kenttään haluamasi äänestysalue tai kunta. Äänestysalue tai kunnan kaikki äänestysalueet näkyvät kirkkaana ruutuna tai ruutuina, ja väri näyttää edelleen mikä puolue keräsi alueella eniten ääniä. Muut äänestysalueet näkyvät himmeämpinä taustalla.

    2) Viereisestä kentästä voit valita muuttujan eli järjestää ruudukon äänestysalueet esimerkiksi iän, koulutuksen tai asumismuodon mukaan. Esimerkiksi ikää tarkasteltaessa keski-iältään vanhimmat äänestysalueet järjestyvät ruudukon yläosaan ja nuorimmat alaosaan. Grafiikan oikeassa reunassa kerrotaan kuvion tarkka sisältö.

    3) Puoluenapista voit klikata näkyviin tai piiloon haluamasi puolueet eli vain niiden voittamat äänestysalueet. Tämä helpottaa yksittäisten puoluevärien erottumista koko kuviosta.

    4) Näytä kaikki -napista saat poistettua tekemäsi valinnat ja pääset takaisin alkutilaan.

    Mitä kartat kertovat?

    Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Hanna Wass ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen ovat tutkineet alueellisten erojen ja äänestyskäyttäytymisen välisiä yhteyksiä sekä poliittista osallistumista.

    He tekevät työkalulla muutamia huomioita. Vaalivoittaja SDP keräsi hyvän kannatuksen alueilla, jossa asuu muita enemmän työttömiä.

    – Demarien viesti vaaleissa oli, että nyt on kikytetty tarpeeksi ja aktiivimalli heivataan mäkeen. Se näyttää saaneen kannatusta, Wass sanoo.

    Vasemmistoliitto puhui samasta asiasta, myös onnistuen. Puolue näyttää pystyneen pitämään riveissään haja-asutusalueiden perinteisiä "korpikommunisteja" matalan tulotason haja-asutusalueilta punavihreiden kaupunkilaisten lisäksi.

    Perussuomalaisista Wass ja Kauppinen nostavat esiin kaksi havaintoa. Puolue keräsi kartan mukaan paljon kannatusta isoja kaupunkeja ympäröiviltä seuduilta, ja mikä kiinnostavinta, kannatuspohja ei ole leimallisesti pienituloista vaan keskituloista.

    – Helsingissä perussuomalaisten suurimmat kannatusalueet ovat pienituloisia, mutta koko maan tasolla ei ole näin, Kauppinen sanoo.

    Wassin mukaan näyttäisi siltä, että perussuomalaisten profiili on muuttunut. Vuotoa on tapahtunut keskustasta perussuomalaisiin, eivätkä mielikuvat pienituloisesta “unohdetusta kansasta” pidä paikkaansa.

    – Uusi profiili ei ole enää SMP:läinen, vaan keskituloisempi ja valmis kovempaan talouspolitiikkaan, Wass sanoo.

    Kokoomuksen kannatus on tutkijoiden mukaan odotettua. Puoluetta äänestetään ennen kaikkea alueilla, joilla asuu muita enemmän hyvätuloisia ja koulutettuja.

    Keskusta on yhä vallassa maaseudulla ja Pohjois-Suomessa. Puoluetta äänestäneiden alueiden tulotaso ja koulutus ovat matalammat kuin kokoomuksella.

    – Se on kiinnostavaa, koska hallituksessa puolueet tekivät tästä huolimatta yhteistä politiikkaa, Kauppinen sanoo.

    Vihreiden kannatusalueet eroavat erityisesti koulutuksessa – mitä enemmän koulutettuja alueella asuu, sitä parempi on vihreiden kannatus.

    RKP:n kannattajat erottuvat lähinnä maantieteellisesti eli Pohjanmaan ja Etelä-Suomen ruotsinkielisten alueiden mukaan. Kristillisten alueet ovat nuoria, työssäkäyviä ja sijaitsevat Pohjanmaan uskonnollisella seudulla.

    Wass ja Kauppinen muistuttavat, että aineistosta ei voi tehdä päätelmiä siitä, miten yksittäiset ihmiset ovat äänestäneet.

    Esimerkiksi käy vaikkapa alue, jossa on enemmän työttömiä kuin muualla ja jossa suurin puolue on ollut SDP. Kuinka moni alueen työttömistä on äänestänyt SDP:tä ja kuinka moni jotain muuta puoluetta – sitä ei voida tietää.

    Maija-Leena Multala.Pasi Peiponen, YleArja Kettunen.Pasi Peiponen, Yle"Rivitaloissa asuu oma porukkansa"

    Tapulikaupungista ja Tapanilastakaan ei voi tehdä pelkkiä yleistyksiä. Kummassakin on noin 4 000 asukasta, eli joukkoon mahtuu monenlaista väkeä.

    Mutta niin myös eroja. Tapanila A:ssa joka viidennellä on korkeakoulututkinto, Tapulikaupunki A:ssa joka kymmenennellä. Työttömiä on Tapanila A:ssa vajaat 10 prosenttia, Tapulikaupunki A:ssa yli 15. Tapanila A:n mediaanitulo on 26 000 euroa vuodessa, Tapulikaupunki A:n 21 500 euroa.

    Isossa kuvassa ne näyttävän selittävän sitä, mikä puolue aidan eri puolilla valikoituu ykköseksi. Mutta jokaisen asukkaan valintoja asuinalue ei selitä.

    Arja Kettunen ja Maija-Leena Multala etsivät selitystä muun muassa koulutuksesta ja asumisesta, jostain omakotitalo- ja vuokrataloelämän välimaastosta.

    – Eiks nääkin ole vuokrakämppiä? Kyllä sekin tekee oman vaikutuksensa. Rivitaloissa asuu oma porukkansa, Multala sanoo.

    Näin juttu tehtiin

    Väestötiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen ruutuaineistosta ja sovitettu vuoden 2019 eduskuntavaalien äänestysalueisiin.

    Muuttujien tarkat nimet ovat: omistusasunnoissa asuvat taloudet (asumismuoto), asukkaiden keski-ikä (ikä), ne, joilla ylioppilastutkinto on korkein koulutusaste (koulutus), asukkaiden mediaanitulot (tulotaso) ja työttömien osuus työvoimasta (työttömyys).

    Väestötilastot ovat vuodelta 2017, paitsi tiedot mediaanitulosta ja työttömien osuudesta vuodelta 2016. Äänestystiedot on otettu 2019 eduskuntavaalien tulospalvelusta.

    Lisäys 18.4. kello 9.45: Työkalu-osion selitetekstiä päivitetty. Lisäys 18.4. kello 10.40: ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä tarkoittaa niitä, joilla se on korkeimpana koulutuksena.

    Sitran jykevä veroavaus saa hallitusneuvotteluihin valmistautuvilta puolueilta pääosin myönteisen vastaanoton – perussuomalaiset tyrmää täysin

    Sitran jykevä veroavaus saa hallitusneuvotteluihin valmistautuvilta puolueilta pääosin myönteisen vastaanoton – perussuomalaiset tyrmää täysin


    Sitran ehdotus kestävän kehityksen verouudistuksesta saa hallitusneuvotteluihin valmistautuvilta puolueilta pääosin vihreää valoa. Ylen haastattelemat SDP, kokoomus ja vihreät pitävät Sitran raporttia tervetulleena avauksena, mutta...

    Sitran ehdotus kestävän kehityksen verouudistuksesta saa hallitusneuvotteluihin valmistautuvilta puolueilta pääosin vihreää valoa.

    Ylen haastattelemat SDP, kokoomus ja vihreät pitävät Sitran raporttia tervetulleena avauksena, mutta perussuomalaiset ei usko raportin ilmastopoliittisiin keinoihin.

    Taloustutkijoiden mukaan Suomeen tarvitaan mittava kestävän kehityksen verouudistus. Ryhmä tutkijoita arvioi Sitran julkaisemassa raportissa, että palkkaveroa pitäisi laskea ja päästöverotusta kiristää.

    Mallinnusten mukaan Suomeen voisi syntyä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja ja samalla ilmastopäästöt laskisivat.

    SDP: Käytännössä sama kuin kestävän kehityksen arvonlisävero

    Eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi noussut SDP pitää Sitran raporttia kiitettävänä.

    Puolueen veroasiantuntija, kansanedustaja Timo Harakka katsoo, että Sitran esittämä kulutusvero, joka perustuu tuotteen elinkaaripäästöihin, on käytännössä sama kuin SDP:n esittämä kestävän kehityksen arvonlisävero.

    Harakka huomauttaa, että tuotteiden hiilijalanjälkeen perustuvia veroja ovat ehdottaneet muun muassa Euroopan parlamentti, Maailmanpankki ja OECD.

    SDP:n kansanedustaja Timo Harakka.Jussi Nukari / Lehtikuva

    Harakan mukaan verouudistuksen täytyy olla yleismaailmallinen tai ainakin yleiseurooppalainen.

    Harakan mukaan kyseessä olisi verouudistus, joka veisi ainakin kymmenen vuotta.

    – Täytyy tehdä lisää laskelemia ja mallinnuksia ja miettiä, mikä on täsmälleen oikea toteuttaa se niin, että tällainen ilmastovero on myöskin sosiaalisesti oikeudenmukainen. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että pienten palkkojen ja eläkkeiden verotusta pitää samalla alentaa tai voidaan päättää, että ostoskassin hinta ei nouse.

    Harakan mukaan Sitran raportti osoittaa ilmastopelottelun olevan vailla pohjaa.

    – Ilmastonsuojelu voi kasvattaa taloutta ja työllisyyttä.

    Kokoomus: Haittoja verotettava suoraan tuotannossa

    Kokoomuksen talousasiantuntija, kansanedustaja Juhana Vartiainen kiittää Sitran ehdotusten kokonaisuutta.

    – Se on hyvä avaus. Siirtämällä verorasitusta työn verotuksesta ympäristöhaittatekijöiden verotukseen voidaan saada enemmän hyvinvointia ja parempi ympäristö, Vartiainen arvioi.

    Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.Kokoomus

    Kokoomuksen Vartiainen epäilee SDP:n kestävän kehityksen arvonlisäveromallia vaikeasti toteutettavaksi. Hän verottaisi suoraan tuotannon haittoa.

    – Sitran skenaarioista minun nähdäkseni paras on se, jossa suoraan tuotannossa verotetaan haittoja. Se, että me tuote- tai tuoteryhmäkohtaisesti määrättäisiin välillinen verotus, on todennäköisesti byrokraattisesti liian vaativaa, Vartiainen toteaa.

    Juhana Vartiainen uskoo, että ilmastoverouudistus voidaan viedä läpi neljässä vuodessa.

    – Kyllä tähän yksi hallituskausi riittää. Onhan näitä tehty ennenkin, Vartiainen huomauttaa.

    Vihreät: Pitää pystyä tekemään laaja reformi

    Vihreät toivottaa Sitran raportin tervetulleeksi.

    – Ajatus, että verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta kohti ympäristölle haitallista toimintaa, on erittäin kannatettava, sanoo puolueen varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

    Vihreiden mielestä raportti osoittaa, että yhtä aikaa voidaan verottaa ympäristölle haitallista toimintaa ja kompensoida se pienituloisille.

    Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.Roni Rekomaa / Lehtikuva

    Ohisalo olisi mielellään nähnyt vaalikeskusteluissa enemmän keskustelua siitä, mitkä ovat puolueiden laajat keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan sen sijaan, että puhuttiin siitä, katoaako lautaselta makkara.

    – Olisi pitänyt puhua siitä, miten ylipäätään ympäristölle haitallista toimintaa verotetaan laajemmin ja miten samaan aikaan sosiaaliturvaa pitää uudistaa.

    Pitäisi pystyä tekemään laaja reformi, ei vain yksittäisiä muutoksia siellä täällä, lisää Ohisalo.

    Missä ajassa verouudistuksia voitaisiin toteuttaa?

    – Nyt pitää ottaa hallitusohjelmassa ensimmäiset askeleet, mutta yhdessä hallituskaudessa tuskin tätä tässä ajassa vaadittavaa isoa rakennemuutosta saadaan aikaiseksi.

    Perussuomalaiset tyrmää: Lisäisi eriarvoisuutta

    Perussuomalaiset jättäytyi sivuun muiden eduskuntapuolueiden ilmastolinjauksista jo viime vaalikaudella.

    Perussuomalaiset suhtautuu myös Sitran kestävän kehityksen verouudistukseen penseästi.

    Puolue pelkää, että verouudistus nostaisi merkittävästi suomalaisten asumisen ja liikkumisen hintaa.

    – Siinä sivussa ne nostavat sikamaisen paljon suomalaisen teollisuuden kustannuksia, katsoo perussuomalaisten viestintävastaava Matti Putkonen.

    Perussuomalaisten viestintävastaava Matti Putkonen.Martti Kainulainen / Lehtikuva

    Perussuomalaisten mielestä palkkojen ja eläkkeiden verotuksen alentaminen ei ole riittävä kädenojennus pienituloisille.

    – Tässä köyhät ja keskituloiset joutuvat taas maksumiehiksi.

    Perussuomalaiset toistavat linjansa, jonka mukaan EU:n puheenjohtakaudella Suomen pitäisi saada ne maat, jotka saastuttavat eniten, myös kantamaan suurimman vastuun.

    Lisää aiheesta:

    Korkman kommentoi Sitran järeää avausta: Kärsimys ja hyvitykset jakautuvat kaikille, jos päästöjä ohjaava verouudistus toteutetaan pakettina Suomeen ehdotetaan jättimäistä veroremonttia: Palkasta enemmän käteen, saastuttaminen kallistuisi – samalla syntyisi valtavasti työpaikkoja