Yle Uutiset | Simo | Tuoreimmat uutiset

    Kulmuni Keskustan vaalitappiosta:

    Kulmuni Keskustan vaalitappiosta: "Vaatii puolueessa erittäin kovan ja tiukan analyysin"


    Keskustan varapuheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan puolueessa on nyt tehtävä tiukka analyysi historiallisen vaalitappion syistä. Keskusta menetti eduskuntavaaleissa kahdeksantoista paikkaa ja kannatus putosi 7,3 prosenttiyksiköllä. Kulmuni itse...

    Keskustan varapuheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan puolueessa on nyt tehtävä tiukka analyysi historiallisen vaalitappion syistä. Keskusta menetti eduskuntavaaleissa kahdeksantoista paikkaa ja kannatus putosi 7,3 prosenttiyksiköllä.

    Kulmuni itse nousi oman vaalipiirinsä Lapin äänikuningattareksi. Viime vaaleista tuli kuitenkin takapakkia lähes 1300 äänen verran. Ääniosuudesta suli 13,7 prosenttiyksikköä, mutta Keskusta menetti Lapissa vain yhden paikan.

    – Olen iloinen ja kiitollinen, että saa jatkaa eduskunnassa Lapin ja isänmaan puolesta, mutta puolueen tilanne on surullinen ja harmittava. Tämä oli historian kovimpia vaalitappioita. Se vaatii puolueessa erittäin kovan ja tiukan analyysin, Kulmuni sanoi.

    Talousasiat ajoivat liikaa edelle

    Hänen mukaansa syvempien analyysien aika Keskustan vaalitappion syistä on vielä edessä. Yhdeksi tekijäksi hän kuitenkin nostaa keskittymisen liiaksi talousasioihin.

    – Talous on tärkeä asia elämässä ja politiikassa, niin on myös paljon muita tärkeitä asioita ja niiden korostaminen on kyllä Keskustalle ensiarvoisen tärkeää, Kulmuni pohtii.

    Kulmuni muistuttaa, että Keskustan satavuotinen historia antaa uskoa siihen, että puolue kykenee vielä uuteenkin nousuun. Lääkkeet Keskustan uuteen nousuun kumpuavat puolueelle perinteisesti tärkeistä asioista: maakuntien puolustamisesta, koko maan asuttuna pitämisestä ja keskittämiskehityksen vastustamisesta.

    – Politiikassa välillä voittaa ja välillä häviää. Ajattelen, että jokaisessa tappiossa on voiton siemen. Kyllä Keskusta lähtee tavoittelemaan uutta nousua ja se rakennetaan ainoastaan syvän aatteellisella politiikalla, Kulmuni sanoo.

    "Tämä ei ole yhden miehen eikä naisen show"

    Kulmuni ei halua arvioida, miten vaalitappio vaikuttaa esimerkiksi puheenjohtaja Juha Sipilän asemaan tai siihen järjestetäänkö puoluekokous mahdollisesti etuajassa.

    – Tämä ei ole yhden mielen eikä naisen show.

    Uskoa tulevaan antaa myös se, että puolue sai läpi monia nuoria edustajia useissa vaalipiireissä. Uusia kolmikymppisiä Keskustan kansanedustajia ovat muun muassa Paavo Väyrysen entinen europarlamenttiavustaja, keskisuomalainen Joonas Könttä, sekä entinen keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi Hämeen vaalipiiristä.

    Omasta vaalipiiristään Lapista Kulmunin rinnalle eduskuntaan valittiin tutut puoluetoverit Mikko Kärnä ja Markus Lohi. Kulmuni uskoo, että eduskuntayhteistyö muidenkin lappilaisedustajien kanssa sujuu totutun tiiviisti yli puoluerajojen.

    – Seitsemän lappilaista kansanedustajaa on aina pitänyt yhtä. Meillä on semmoinen Lappi-puolue siellä, Kulmuni luonnehtii.

    Kulmuni pitää tärkeänä myös sitä, että kotiseutunsa Meri-Lappi sai nyt kaksi edustajaa Arkadianmäelle, kun ensikertalainen Kaisa Juuso (ps.) nousi eduskuntaan.

    – Kyllä se on hieno juttu. Meillä ei sieltä seudulta ole ollut pitkään aikaan useampaa kansanedustajaa, että se on hieno asia kotiseudulle ja koko Lapille ja Suomelle.

    Väyrynen: Tähtiliike mukana myös tulevissa vaaleissa

    Väyrynen: Tähtiliike mukana myös tulevissa vaaleissa


    Entinen kansanedustaja Paavo Väyrynen (tl.) kertoo uusimman puolueensa tähtiliikkeen jatkavan toimintaansa, vaikka puolue ei saanut lainkaan kansanedustajia sunnuntain eduskuntavaaleissa. Väyrysen mukaan tähtiliike on mukana tulevissa vaaleissa,...

    Entinen kansanedustaja Paavo Väyrynen (tl.) kertoo uusimman puolueensa tähtiliikkeen jatkavan toimintaansa, vaikka puolue ei saanut lainkaan kansanedustajia sunnuntain eduskuntavaaleissa.

    Väyrysen mukaan tähtiliike on mukana tulevissa vaaleissa, vaikkakin eurovaaleihin osallistuminen mietityttää. Väyrynen pelkää puolueensa eurovaalikampanjan jäävän ilman televisiojulkisuutta.

    Väyrynen oli eduskuntavaaleissa ehdolla Uudellamaalla. Hän sai runsaat 1200 ääntä ja putosi eduskunnasta.

    Väyrynen syyttää tiedotusvälineitä vaalitappiostaan, koska ei mielestään päässyt puolueineen riittävästi esille vaaliväittelyissä. Hän kommentoi vaaleja blogissaan maanantaina.

    Tähtiliikkeellä oli 175 ehdokasta eduskuntavaaleissa.

    Lappiin kolme uutta kansanedustajaa – viimeisestä paikasta todellinen jännitysnäytelmä

    Lappiin kolme uutta kansanedustajaa – viimeisestä paikasta todellinen jännitysnäytelmä


    Lappi sai kolme uutta kansanedustajaa sunnuntain eduskuntavaaleissa. He ovat Heikki Autto (kok.) Rovaniemeltä, Kaisa Juuso (ps.) Torniosta ja Mikko Kärnä (kesk.) Enontekiöltä. Mikko Kärnä kiitteli vuolaasti kampanjapäällikköään Tiina Loukolaa...

    Lappi sai kolme uutta kansanedustajaa sunnuntain eduskuntavaaleissa. He ovat Heikki Autto (kok.) Rovaniemeltä, Kaisa Juuso (ps.) Torniosta ja Mikko Kärnä (kesk.) Enontekiöltä.

    Mikko Kärnä kiitteli vuolaasti kampanjapäällikköään Tiina Loukolaa ennakkoäänten tultua julki.Yle / Marjukka Talvitie

    Heistä Juuso on aidosti ensimmäistä kertaa eduskunnassa. Ensi kertaa eduskuntavaaleissa ehdolla ollut torniolainen sai 5758 ääntä.

    Kärnä nousi varapaikalta Paavo Väyrysen tilalle eduskuntaan lähes koko viime vaalikaudeksi. Kärnä keräsi 6481 ääntä, mikä oli miltei kaksinkertainen määrä vuoden 2015 vaaleihin verrattuna.

    Autto taas oli kansanedustajana vuodet 2011-2015 mutta putosi vuoden 2015 vaaleissa. Autton äänisaalis näissä vaaleissa oli 5447 ääntä, mikä on runsaat 800 ääntä vähemmän kuin viimeksi.

    Keskusta menetti yhden neljästä paikastaan Lapissa. Perussuomalaiset, vasemmistoliitto, SDP ja kokoomus saivat kukin yhden paikan.

    Istuva kansanedustaja Markus Lohi oli vaaleissa Lapin viimeinen läpimenijä.Yle / Marjukka Talvitie

    Paikkansa eduskunnassa uusivat Lapista Katri Kulmuni (kesk.), Markus Lohi (kesk.), Markus Mustajärvi (vas.) ja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).

    Kulmuni keräsi eniten ääniä Lapissa viime vaalien tapaan. Nyt ääniä kertyi 8418, mikä on vajaat 1300 vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015 hän sai 9705 ääntä.

    Lohi sai 4966 ääntä, Mustajärvi 5525 ja Ojala-Niemelä 6717 ääntä. Lohen ja Ojala-Niemelän äänipotit kasvoivat neljän vuoden takaisesta, Mustajärven pieneni hieman.

    Eeva-Maria Maijala (kesk.) kampanjoi Rovaniemellä lauantaina 13. huhtikuuta.Perttu Ruokangas / Yle

    Eduskunnasta putosivat Eeva-Maria Maijala (kesk.) ja Matti Torvinen (sin.). Maijala sai 4328 ääntä ja Torvinen 312 ääntä.

    Matti Torvinen (sin.) Rovaniemen Lordin aukiolla 13. huhtikuuta.Perttu Ruokangas / Yle

    Riikka Karppinen (vihr.) keräsi toiseksi eniten ääniä Lapissa, mutta jäi lopulta valitsematta. Karppisen äänisaalis oli Lapin toiseksi paras, 7814 ääntä.

    Riikka Karppisen vaalivalvojaisissa jännitettiin läpimenoa aivan viimeiseen saakka. Karppisen vieressä Timo Törmänen.Yle / Marjukka Talvitie

    Karppinen oli todella lähellä viimeisessä paikassa, aivan Markus Lohen kannoilla. Lapin viimeisen kansanedustajapaikan kohtaloa saatiin jännittää ihan ääntenlaskennan viimeisille hetkille. Karppisen ja Lohen ero vertausluvussa oli lopulta vain seitsemän ääntä.

    Tämä tarkoittaa sitä, että äänten tarkastuslaskennasta tulee Lapissa todella jännittävä. Tarkastuslaskenta tehdään maanantaina 15. huhtikuuta. Tarkastuslaskennan ja samalla eduskuntavaalien tulos vahvistetaan keskiviikkona 17. huhtikuuta.

    Keskustan kannatus romahti

    Keskusta pysyi Lapin suurimpana puolueena, vaikka sen kannatus romahti viime eduskuntavaaleista 13,7 prosenttiyksikköä 29,2 prosenttiin.

    Kakkospaikan piti perussuomalaiset 17,2 prosentin kannatuksella, mikä on vain vähän eli 0,7 prosenttiyksikköä viime eduskuntavaaleja enemmän.

    Aiemmin vasemmistoliitto oli pitkään Lapin toiseksi suurin puolue mutta pysyi edelleen kolmannella sijalla. Kannatus nousi hivenen, 0,4 prosenttiyksikköä ja oli 14,1 prosenttia.

    SDP ylsi lähes Lapissa 13,5 prosentin kannatukseen, nousua oli 2,7 prosenttiyksikköä.

    Kokoomuksen kannatus oli 11,3 prosenttia eli 1,2 prosenttiyksikköä edellisvaaleja enemmän.

    Lappilaisten äänestysinto laski hieman neljän vuoden takaisesta. Lapin äänestysprosentti oli näissä eduskuntavaaleissa 68,8. Vuoden 2015 vaaleissa luku oli 69,1.

    Lapin äänet saatiin laskettua kello 22.57.

    "Meille potilasturvallisuus ja hyvä hoito on tärkeintä" – Mehiläinen Länsi-Pohjan ulosmarssiin ei viime hetken neuvotteluratkaisua


    Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n ja ammattiosastojen väliset neuvottelut ulosmarssin välttämiseksi eivät tuottaneet tulosta. Tehyn ja SuPerin hoitajat marssivat ulos sairaalasta torstaina iltapäivällä protestina työolojen...

    Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n ja ammattiosastojen väliset neuvottelut ulosmarssin välttämiseksi eivät tuottaneet tulosta. Tehyn ja SuPerin hoitajat marssivat ulos sairaalasta torstaina iltapäivällä protestina työolojen heikentymiselle.

    Mehiläinen Länsi-Pohja Oy kutsui työntekijäosapuolen neuvotteluihin kuultuaan suunnitellusta ulosmarssista eilen illalla. Toimitusjohtaja Lasse Männistön mukaan työntekijäosapuoli katsoi kuitenkin, ettei sillä ole mandaattia neuvotella asiasta. Näin ulosmarssia ei voitu neuvotteluteitse välttää.

    Järjestelyerä oli "viimeinen pisara"

    Työntekijöiden mukaan säästötoimet ovat tuoneet työolosuhteisiin heikennyksiä, joiden myötä työntekijöiden jaksaminen ja jopa potilasturvallisuus on uhattuna. Tehyn Meri-Lapin erikoissairaanhoidon ammattiosaston puheenjohtajan Miia Alasaarelalle hankaluudet eivät tulleet yllätyksenä.

    – Raha on yksityisellä puolella tiukalla ja on selvää, että säästöjä pitää saada jos meinataan voittoa tehdä, Alasaarela sanoo.

    – Itselle viimeinen pisara oli kyllä tämä järjestelyerä, jonka maksaminen on siirtynyt ja siirtynyt ja neuvotteluja aina vain jatketaan ja jatketaan.

    Alasaarelan mukaan työehtosopimusneuvotteluissa sovitun paikallisen järjestelyerän lisäksi työntekijät ovat kokeneet eriarvoistavaksi sen, että osa henkilöstöstä on saanut lomarahan täysimääräisenä ja osalta siitä on leikattu kiky-sopimuksen mukainen osa.

    Mehiläinen Länsi-Pohjan toimitusjohtajan Lasse Männistön mukaan Mehiläinen on maksanut ja maksaa jatkossakin kaikki lomarahat täysimääräisenä.

    – Ennen liikkeenluovutusta tilaaja eli sairaanhoitopiiri on maksanut osalle henkilökunnasta lomarahat kilpailukykysopimuksen mukaisesti leikattuna. Vetoan kyllä sairaanhoitopiiriin ja kuntiin, että he voisivat tämän eriarvoisuuden ratkaista, Männistö sanoo.

    Järjestelyvaraerän maksun viivästymistä Männistö selittää kahdella syyllä. Toinen niistä liittyy Mehiläisen palkanmaksujärjestelmään, jossa ei ole aiemmin ollut KVTES:n mukaisia yksittäisiä maksatuksia. Järjestelmän päivityksen Männistö kuitenkin myöntää kestäneen liian pitkään.

    Toinen syy on Männistön mukaan ollut se, että henkilöstöjärjestöjen esittämä ratkaisu järjestelyvaraeräksi on ollut yhteenlaskettuna suurempi kuin järjestelyvaraerän kokonaissumma. Männistö sanoo, että järjestelyvaraerä maksetaan henkilöstöjärjestöjenneuvottelutuloksen perusteella ensi tilassa ja tarvittaessa ylimääräisen maksuajon kautta.

    Huolta potilasturvallisuudesta

    Alasaarelan mukaan henkilöstö on kokenut työolojen heikentyneen selvästi sen jälkeen kun Mehiläinen Länsi-Pohja Oy aloitti toimintansa keskussairaalassa 18.6.

    – Neuvotteluja on käyty jatkuvasti, mutta muutoksia on tullut paljon ja resursseja vähennetään ja työtahti on tiivis. Meille potilasturvallisuus ja hyvä hoito on tärkeintä ja siitä me olemme huolissaan, Alasaarela sanoo.

    Alasaarelan mukaan esimerkiksi hänen omalta osastoltaan irtisanoutui yksi hoitaja, eikä tilalle työnantajan mukaan oteta ketään. Tämä huolettaa hoitajia, koska osastolla on paljon kuntoutettavia potilaita ja työ on vaativaa.

    Männistö puolestaan vakuuttaa, että potilasturvallisuus ei vaarannu missään Mehiläinen Länsi-Pohjan toimipisteessä.

    – Muutokset tähtäävät asiakaslähtöisyyden ja potilasprosessien parantamiseen. Monelta osin tähdätään siihen, että hoidon saatavuus paranee ja hoitojonot lyhenevät, kun resurssit saadaan kohdistettua oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, Männistö sanoo.

    Männistö muistuttaa, että toiminnan tehostaminen on asia, jota kunnat ja sairaanhoitopiiri yhteisyritykseltä odottavat.

    Männistön mukaan työntekijät ovat osallistuneet erittäin aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Tältä osin hän kertoo yllättyneensä työntekijäjärjestöjen väitteestä, jonka mukaan muutoksia on tehty sanelupolitiikalla.

    Mehiläinen Länsi-Pohja kutsui ammattiosastot neuvotteluun estääkseen ulosmarssin

    Mehiläinen Länsi-Pohja kutsui ammattiosastot neuvotteluun estääkseen ulosmarssin


    Mehiläinen Länsi-Pohja toteaa tiedotteessaan, että neuvotteluiden tavoitteena on löytää yhteisymmärrys esiin nostetuista kysymyksistä ja välttää lainvastaisena työtaistelutoimena pidetty ulosmarssi. Tiedotteen mukaan Mehiläinen...

    Mehiläinen Länsi-Pohja toteaa tiedotteessaan, että neuvotteluiden tavoitteena on löytää yhteisymmärrys esiin nostetuista kysymyksistä ja välttää lainvastaisena työtaistelutoimena pidetty ulosmarssi.

    Tiedotteen mukaan Mehiläinen Länsi-Pohjaa ei ole informoitu aiemmin yksilöidysti työntekijäliittojen tai ammattiosastojen toimesta esiin nostetuista kysymyksistä tai työtaistelutoimena suunnitellusta ulosmarssista.

    Yhtiö kertoo, että Mehiläinen Länsi-Pohja on maksanut vuonna 2018 lomarahan täysimääräisesti kaikille työntekijöilleen, joille palveluiden tilaajatahot eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kemin kaupunki jaTornion kaupunki eivät ole maksaneet vuoden 2018 lomarahaa. Lomarahat on maksettu ilman kilpailukykysopimuksen mukaisia leikkauksia.

    Mehiläinen Länsi-Pohja vetoaa osaltaan palveluiden tilaajatahoihin lomarahojen maksun ja tätä koskevan koetun eriarvoisuuden osalta.

    Mehiläinen Länsi-Pohja on myös sitoutunut maksamaan järjestelyvaraerän täysimääräisesti työntekijöilleen. Tiedotteen mukaan siitä sovitaan henkilöstöjärjestöjen kanssa siten, että maksut vastaavat kokonaisuutena työnantajan velvoitetteita.

    Yhtiö lupaa maksaa järjestelyvaraerän neuvottelutuloksen perusteella ensi tilassa, tarvittaessa ylimääräisen maksuajon kautta.

    Mehiläisen tytäryhtiöissä ulosmarssi Kemissä ja Torniossa

    Mehiläisen tytäryhtiöissä ulosmarssi Kemissä ja Torniossa


    Terveyspalveluyhtiö Mehiläisen tytäryhtiöiden henkilöstö marssii ulos työpaikoiltaan torstaina iltapäivällä Kemissä ja Torniossa. Henkilöstö perustelee ulosmarssia työnantajan toimilla, jotka ovat huonontaneet heidän työssäjaksamistaan...

    Terveyspalveluyhtiö Mehiläisen tytäryhtiöiden henkilöstö marssii ulos työpaikoiltaan torstaina iltapäivällä Kemissä ja Torniossa. Henkilöstö perustelee ulosmarssia työnantajan toimilla, jotka ovat huonontaneet heidän työssäjaksamistaan ja työhyvinvointia.

    Tehyn ja SuPerin tiedotteen mukaan henkilökunnan työssäjaksamista ja työhyvinvointia ovat huonontaneet muutokset, jotka työnantaja on toteuttanut nopeassa tahdissa ja säästönäkökulmasta.

    Työntekijät ovat huolissaan potilasturvallisuudesta

    Yhteisessä tiedotteessa todetaan työtahdin olevan niin tiivis, ettei asiakkaan yksilöllinen ja laadukas hoito toteudu. Työntekijöillä on huoli potilasturvallisuuden vaarantumisesta ja tunne ettei työtä voi tehdä niin hyvin kuin pitäisi. Osaavaa henkilöstöä on jo irtisanoutunut kiireen ja työolojen muutosten vuoksi.

    Esimerkiksi Länsi-Pohjan keskussairaalasta on vähennetty osastojen aamuvuoroista hoitajia.

    – Keskussairaalasta kaikilta osastoilta 3B, 4B, Syke ja sisätautien 5B:ltä otettiin hoitaja yksi hoitaja aamuvuoroista pois. Kyllähän se näkyy, ei ehditä henkilökohtaista hyvää hoitoa antamaan, kunhan saadaan perushygienia-asiat tehtyä. Sellainen on ollut tilanne pari-kolme kuukautta, kertoo SuPerin ammattiosasto 103:n hallituksen jäsen Maria Alalahti.

    Työntekijät syyttävät Mehiläistä sanelupolitiikasta ja työolosuhteiden heikentämisestä sekä työehtosopimuksen noudattamatta jättämisestä.

    – Työnantajat ovat syyllistyneet henkilöstön eriarvoiseen kohteluun maksamalla vuoden 2018 lomarahat työntekijöille erisuuruisina. Osa henkilöstöstä on saanut lomarahan täytenä ja osa 30:llä prosentilla leikattuna.

    Työntekijöiden mukaan lomarahan tasa-arvoistamisesta ei ole päästy sopuun työantajan kanssa. Ulosmarssiin osallistutaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa sekä Kemin ja Tornion terveyskeskuksissa.

    Artikkelia täydennetään vielä.

    Perheyritys investoi 40 miljoonaa Italiaan – Teräsjätin kuonat käsitellään ja tuotteistetaan jatkossa lappilaisella kiertotalousosaamisella

    Perheyritys investoi 40 miljoonaa Italiaan – Teräsjätin kuonat käsitellään ja tuotteistetaan jatkossa lappilaisella kiertotalousosaamisella


    Tapojärvi Oy investoi 40 miljoonaa euroa kuonankäsittelylaitoksen rakentamiseen Italian Terniin. Kyseessä on lappilaisen perheyrityksen suurin yksittäinen investointi koskaan ja samalla merkittävä päänavaus suomalaisen kiertotalousosaamisen...

    Tapojärvi Oy investoi 40 miljoonaa euroa kuonankäsittelylaitoksen rakentamiseen Italian Terniin. Kyseessä on lappilaisen perheyrityksen suurin yksittäinen investointi koskaan ja samalla merkittävä päänavaus suomalaisen kiertotalousosaamisen viemisessä ulkomaille.

    Tapojärven italialainen tytäryhtiö pääsi kiinni miljoonakauppaan voitettuaan kansainvälisen tarjouskilpailun, jolla saksalaisen teräsjätti ThyssenKruppin omistama Acciai speciali Terni -terästehdas haki yhteistyökumppania.

    Sopimus kuonankäsittelylaitoksen rakentamisesta allekirjoitettiin joulukuussa 2018. Sen jälkeen yhtiö on keskittynyt hankkeen suunnitteluun ja luvitukseen.

    Tapojärvi Oy:n operatiivinen johtaja ja Tapojärvi Italian toimitusjohtaja Martti Kaikkonen kertoo, että investointi on perheyrityksen mittakaavassa todella merkittävä ponnistus.

    – Tämä on erittäin merkittävä kauppa. Me ollaan tehty yli kymmenen vuotta kansainvälistymistyötä, kehitetty tekniikoita ja opiskeltu asiaa. Nyt sitten kansainvälistyminen on täyttä totta, Kaikkonen kiittelee.

    Acciai speciali Terni (AST) tuottaa vuosittain noin miljoona tonnia ruostumatonta terästä, eli hieman vähemmän kuin Outokummun Tornion terästehdas, missä Tapojärvi on hionut kuonankäsittelyn osaamistaan. Kaikkosen mukaan Torniossa hankitun osaamisen merkitys on ollut suuri.

    – Kyllä sillä on ollut uskottavuuden kannalta iso merkitys, että pystytään näyttämään että nämä asiat mistä puhutaan pystytään myös käytännössä tekemään. Outokummulla on tietysti ollut iso rooli ja heidän innovatiivisuus on auttanut meitä kehittämään omaa osaamistamme, Kaikkonen sanoo.

    Merkittävä avaus Suomen kiertotalousviennille

    Yhtiö luonnehtii investointia merkittäväksi askeleeksi Suomen kiertotalousosaamisen viennissä. Tapojärven saavuttamasta päänavauksesta ollaan ylpeitä myös kiertotalouden vientimahdollisuuksista jo vuosia puhuneessa Kemin Digipoliksen Kiertotalouskeskuksessa.

    – Meidän viesti on alusta alkaen ollut se, että Meri-Lapissa on hyviä palveluntarjoajia, joilla on hyvät globaalit kumppanit alueen teollisuudessa. Paikallisessa kiertotalousosaamisessa on potentiaalia globaaleiksi vientituotteiksi, minkä Tapojärven saama sopimus osaltaan vahvistaa, ohjelmapäällikkö Kari Poikela kehuu.

    Tapojärvi Italian toimitusjohtaja Martti Kaikkonen uskoo, että yhtiön erityisosaamiselle eli kuonankäsittelylle ja kuonan tuotteistamiselle on kasvavasti markkinoita ei vain terästeollisuudessa, mutta myös muussa teollisessa toiminnassa. Tapojärvi on Kaikkosen mukaan tässä vahvasti kasvu-uralla.

    – Tähän liittyy tämän 40 miljoonan lisäksi myös 9 miljoonan kehitysinvestointi, jossa on tarkoitus pilotoida tulevan sukupolven kuonatuotteita, Martti Kaikkonen kertoo.

    – Toki nyt seuraavat ajat keskitytään tämän projektin ylösajamiseen, mutta yhä enenevässä määrin meille tulee yhteydenottoja terästehtailta suoraan eli tämä malli kiinnostaa asiakkaita.

    Kommentointi sulkeutuu 9.4. kello 22.

    Kemi tyhjenee, mutta jäljelle jäävät viihtyvät – rankasta muuttotappiosta kärsivä kaupunki kysyi muuttajien syitä

    Kemi tyhjenee, mutta jäljelle jäävät viihtyvät – rankasta muuttotappiosta kärsivä kaupunki kysyi muuttajien syitä


    Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat suurin syy muuttaa Meri-Lappiin tai sieltä pois. Asia selviää Kemin- ja Kemi-Tornioseudun muuttoliiketutkimuksesta. – Peruslähtökohta jäämiselle ja tulemiselle on, että työtä ja opiskelupaikkoja on...

    Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat suurin syy muuttaa Meri-Lappiin tai sieltä pois. Asia selviää Kemin- ja Kemi-Tornioseudun muuttoliiketutkimuksesta.

    – Peruslähtökohta jäämiselle ja tulemiselle on, että työtä ja opiskelupaikkoja on tarjolla, kiteyttää Riikka Leinonen, joka työskentelee suunnittelijana Kemin kaupungilla.

    Myös satunnaisotannalla haastattelemiemme kemiläisten kommenteissa työn ja opiskelun merkitys korostuu.

    – Työnhaku on asioita, joita täytyy miettiä, sanoo perheen pikkuisen kanssa liikkeellä ollut Anna-Maria Tainio.

    Opiskeluun ja työhön liittyvä liike on molemmin suuntaista.

    – Palasin tänne tekemään töitä, nykyään opetan viitosluokkaa Kemissä, kertoo Jarkko Henttinen.

    Kemin ja Kemi–Tornio -seudun muuttoliiketutkimuksen mukaan muualle Suomeen Kemistä muutettiin eniten opiskelu- tai työpaikkojen perässä. Muualta Suomesta Meri-Lappiin saivat muuttamaan työ, sukulaiset tai ystävät.

    Kolmanneksi yleisin syy tulomuuttoon oli opiskelupaikka.

    Muuttoliiketutkimus toteutettiin vuonna 2017. Aineisto kerättiin postikyselynä marras-joulukuussa 2017. Kysely lähetettiin kaikille vuoden sisällä Kemistä pois muuttaneille ja tulomuuttajista kaikille Kemi–Tornion seutukuntaan muuttaneille.

    Iäkkäitä paluumuuttajia

    Tutkimuksen tekijät yllätti paluumuuttajien huomattava määrä.

    – Potentiaalisina seudulle muuttajina voidaan pitää henkilöitä, joilla on henkilökohtainen side alueelle, sanoo tutkimuksen toteuttamisen suunnitellut Riikka Leinonen.

    Yleensä nuorin ikäluokka muuttaa eniten, mutta Kemin paluumuuttajat olivat tutkimuksen mukaan iäkkäämpää ikäluokkaa. Syynä korostuivat sukulaiset ja ystävät.

    Paluumuuttajien joukosta löytyi runsaasti eläkeläisiä, mutta muuttovirta näkyi myös toiseen suuntaan; eläkkeelle jäätyään moni muutti Kemistä takaisin omalle kotiseudulleen.

    – Minä nyt vaan asun täällä, vaikka työttömänä olenkin. Pitäisi lähteä taas etelään, mutta ei sitä niin vain lähdetä, kertoo kemiläinen Päivi Manninen.

    Etelään paluu ei häntä innosta, vaikka kotikaupunki Kemin työllisyysmahdollisuudet ovat heikot.

    – Tämän ikäisille täällä on tarjolla lähinnä työllisyyskursseja ja kuntouttavia työtoimintoja, sanoo Manninen.

    Nuoret ikäluokat lähtevät pois

    Muuttoliikkeen ohella Kemin väestökehitykseen vaikuttaa luonnollinen kehitys, joka on kääntynyt negatiiviseksi noin kymmenen vuotta sitten. Kemistä muuttavat pois etenkin nuoret ikäluokat, joten kuntalaisia kuolee enemmän kuin syntyy.

    19–24 -vuotiaita naisia muuttaa enemmän pois kuin Kemiin. Samoin miehissä 24–30 -vuotiaissa lähtömuutto on suurempaa kuin tulomuutto. Muuttotappiota syntyy etenkin näissä ikäryhmissä.

    Työikäisessä väestössä muuttoaallot vaihtelevat vuosittain. Yli 65-vuotiaissa Kemi saa nettomuuttovoittoa. Iäkkäiden paluumuutto ja nuorten poismuutto vääristää kaupungin huoltosuhdetta ja tuntuu kaupungin taloudessa.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Iäkkäiden paluumuuttajien lisäksi Kemi saa muuttovoittoa myös maahanmuuttajista. Osa maahanmuuttajista kuitenkin muuttaa edelleen suurempiin kasvukeskuksiin asuttuaan jonkin aikaa paikkakunnalla. Maahanmuuttajiin lasketaan myös paluumuuttajat, jotka lähtivät aikoinaan Ruotsiin.

    Viimeisimmän 30 vuoden aikana Kemi on menettänyt yli 4 000 asukasta. Väestökadosta huolimatta julkisia palveluita ei ole suuresti vähennetty. Tämän seurauksena kaupungin velkataakka on kasvanut eikä verotuskaan ole keveimmästä päästä.

    Meri ja luonto miellyttää

    Muuttoliiketutkimuksessa selvitettiin myös, mitä asioita Meri-Lappiin muuttaneet uudessa kotipaikassaan arvostivat.

    – Eniten arvostettiin merellisyyttä ja luonnon läheistyyttä. Meidän sisäsatama sai paljon kiitosta vastauksissa, kertoo Kemin kaupungin suunnittelija Riikka Leinonen.

    Seuraavana hyvien puolten listalla oli palvelutarjonta ja lyhyet välimatkat joka paikkaan.

    – Täällä on hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet, kaikki tarpeellinen, arvioi kadulla pysäytetty Anna-Maria Tainio.

    Myös Jarkko Henttinen nostaa hyvien puolten listansa kärkeen ulkoilumahdollisuudet, erityisesti mahdollisuuden hiihtää talvisin meren jäällä.

    – Hyvä asia ovat myös ne noin 20 000 ihmistä, lisää Henttinen.

    Osa laajempaa trendiä

    Tutkimuksessa nousi esille useita syitä, jotka johtivat Kemistä muuttoon: Toisesta kunnasta löytyi sopiva asunto tai Kemin työelämämahdollisuudet eivät vastanneet omia tarpeita. Muutamassa vastauksessa mainittiin Kemin tunnelma ja työilmapiiri. Osa muutti lähemmäs sukulaisia tai ystäviä, halusi suurempaan kaupunkiin, jossa oli paremmat ostosmahdollisuudet sekä enemmän kahviloita ja ravintoloita.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Opiskelu- ja työpaikkojen lisäksi esille nousi myös useita muita vetovoimatekijöitä.

    – Kemin suuri vahvuus on myös asuinympäristö, jota pidettiin rauhallisena, turvallisena ja viihtyisänä. Monilla oli vaikuttanut se, että täältä löytyi sopiva ja edullinen asunto ja myös ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia pidettiin hyvinä.

    Kaupungin kehitys on osa laajempaa trendiä.

    – On merkkejä siitä, ettei koko Suomen asuttuna pitäminen ole mitenkään realistista, sanoo Riikka Leinonen.

    Kommentointi sulkeutuu 8.4. kello 22.

    Syntyvyyden romahdus pani väestöennusteet kerralla uusiksi – katso, miltä näyttää sinun kotiseutusi tulevaisuus

    Syntyvyyden romahdus pani väestöennusteet kerralla uusiksi – katso, miltä näyttää sinun kotiseutusi tulevaisuus


    Tästä on kyseTulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista asuu kymmenellä suurimmalla kaupunkiseudulla.Tässä jutussa hiljenevien alueiden asukkaat kertovat, mitä heidän mielestään pitäisi tehdä väestökadolle.– Ehkä vähän...

    Tästä on kyseTulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista asuu kymmenellä suurimmalla kaupunkiseudulla.Tässä jutussa hiljenevien alueiden asukkaat kertovat, mitä heidän mielestään pitäisi tehdä väestökadolle.

    – Ehkä vähän ahdistaa.

    Pia Fagerroos on nähnyt kylätien hiljenemisen kahvilansa ikkunan läpi. Hän avasi lounaskahvilan entiseen pankkikonttoriin Siikaisten keskustassa seitsemän vuotta sitten.

    Sinä aikana hänelle on kasvanut tuttu asiakaskunta, joka tulee syömään kuin kotiinsa. Palveluita on kuitenkin karannut isommille paikkakunnille. Ja kun ihmiset menevät naapurikuntaan vaikkapa pankkikonttorin perässä, he vievät sinne usein myös muut asiointinsa.

    – Se on ollut surullista huomata, koska tämä on niin ihana pieni paikkakunta, hän sanoo.

    Satakunnassa sijaitseva pieni Siikaisten kunta on yksi sadoista paikoista Suomessa, jotka vähitellen tyhjenevät. Kun syntyvyys on romahtanut, alueet saavat riittävästi uusia asukkaita vain ulkomailta ja muista kunnista. Tässä ruletissa voittavat vain suurimmat kaupunkiseudut.

    Katso, mitä tapahtuu sinun kotiseudullasi

    Tästä jutusta voit katsoa, mitä suuri rakennemuutos tarkoittaa sinun kotiseudullasi. Alla oleva grafiikka näyttää koko maan ja maakuntien väestön kehityksen 1990–2040. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen väestötietoihin (sininen) ja vuonna 2015 julkaistuun väestöennusteeseen (keltainen).

    Voit tarkastella väestönmuutosta maakuntien sisällä grafiikan yläpuolella olevasta valikosta valitsemalla.

    Nyt näyttää siltä, että Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulla. Tilastokeskusta hurjemman väestöennusteen on tehnyt aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Sen tuorein ennuste kertoo, että Suomessa on 30-luvulla enää kolme kasvavaa kaupunkiseutua: Helsinki, Tampere, Turku. Kaikkialla muualla väki vähenee.

    Siikaisissa vuotoa on ryhdytty paikkaamaan parantamalla lapsiperheiden palveluita. Vauvarahasta luovuttiin, mutta sen tilalle tuotiin ilmainen varhaiskasvatus ja lupaus järjestää päiväkotipaikka kahdessa päivässä.

    – Täällä on minun mielestä kaikki hyvin. Ja vielä kun partiotoiminta saatiin pyörimään, siellä on käynyt aika paljonkin lapsia, lisää Leppijärven kylässä asuva Mari Viljanen.

    Kun Pauliina Lilja perusti lankakaupan Siikaisten Leväsjoelle, osa epäili – toiset antoivat rutkasti pisteitä rohkeudesta.Jari Pelkonen / Yle

    Syrjäisissäkin kunnissa on tarjolla työtä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Yhtälö muuttuu vaikeammaksi, kun työtä pitäisi löytää laihoilta markkinoilta molemmille perheen aikuisille.

    Se on ollut surullista huomata, koska tämä on niin ihana pieni paikkakunta. Pia Fagerroos

    Yrittäminen on mahdollisuus niille, joita elinkeinon epävarmuus ei pelota. Kemiläinen Janne Hallikainen kouluttautui media-alalle ja tuottaa nyt työkseen verkkovideoita synnyinkaupungissaan. Kun vaimokin on yrittäjä käsityöalalla, asuinpaikan voi valita suhteellisen vapaasti.

    – Näitä asioita pystyy tekemään missä vaan. Olemme tyytyväisiä Kemissä enkä koe, että olisin jäänyt täällä mistään paitsi, Hallikainen sanoo.

    Kun väki ja työpaikat vähenevät, jäljelle jäävät asukkaat saattavat antautua pessimismin valtaan. Pessimismin ääntä ei kuitenkaan pidä kuunnella liiaksi, sanoo jo 17-vuotiaana yrittäjäksi ryhtynyt outokumpulainen Kasimir Sandman.

    "Päätin sitten muuttaa tänne"

    Ruotsia äidinkielenään puhuva Sandman muutti Helsingistä Outokumpuun 16-vuotiaana. Se oli hyppy vastavirtaan: pohjoiskarjalainen entinen kaivoskaupunki on ollut muuttoliikkeen antavana osapuolena viime vuosikymmeninä lähes joka vuosi.

    – Ihastuin Outokumpuun, kun vietin täällä aikaa sukulaisteni luona. Lupsakka meininki viehätti. Päätin sitten muuttaa tänne opiskelemaan lukioon.

    Vanha kaivostorni näkyy kirkkaana kevätpäivänä jo kauan ennen Outokumpua. Koko kaupunkia ei olisi ilman kaivosta: enimmillään kaivostoiminta työllisti 1 700 ihmistä, kuparin merkki ikuistettiin kaupungin vaakunaan. "Kyllä yhtiö hoitaa", ihmiset sanoivat.

    Enemmän on merkitystä turistien määrällä. Kasimir Sandman

    Mutta vuonna 1989 kaivostoiminta loppui, eikä yhtiö enää hoitanut. Uutta tulonlähdettä on toivottu turismista, ja vanhan kaivoksen alueelle onkin rakennettu muun muassa museo, ravintola ja lasten teemapuisto nimeltään Lasten kaivos. Sen perusti tuolloin 17-vuotias Sandman.

    Kun väki on vähentynyt ja vanhentunut, paikallisten ostovoima on heikentynyt. Kauppoja on suljettu muutamassa vuodessa jopa toistakymmentä. Matkailualalla muuttotappiolla ei ole kuitenkaan niin paljon merkitystä, sanoo nyt 22-vuotias Sandman.

    – Ei sitä juuri huomaa. Enemmän on merkitystä turistien määrällä.

    Kasimir Sandman, 22, Outokummun vanhalla kaivoksella.Ari Tauslahti / Yle

    Sandmanin mukaan Outokummun kaupunki on tukenut häntä yrittäjänä: apua on saatu aina, kun on pyydetty. Yrittäjyyden tukeminen onkin yksi keino luoda elinvoimaa alueille, joilta julkiset palvelut pienenevät.

    Sittemmin nuorukainen on myynyt matkailuyrityksensä ja pyörittänyt Outokummussa kirpputoria ja pientä kauppaa. Hän perusti maakuntakeskus Joensuuhun myös sisäaktiviteettipuiston, mutta se jouduttiin sulkemaan.

    Joillakin paikkakunnilla rakennemuutos voi siirtää ihmisten asumisen painopistettä kokonaan toisaalle. Näin on ehkä käymässä päijäthämäläisessä Orimattilassa.

    Orimattila: Kokonaan uusi kaupunginosa radan varrelle

    Konsulttitoimisto MDI:n ennusteessa vuoden 2040 Suomen voi jakaa karkeasti kolmeen osaan. On kasvava pääkaupunkiseutu, loput kymmenen suurinta kaupunkiseutua ja taantuva muu Suomi. Jälkimmäisessä asuu MDI:n arvion mukaan enää alle kolmannes suomalaisista.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Kun kasvu painottuu kaupunkiseuduille, niiden välisten kulkureittien varrelle voi syntyä kokonaan uusia keskuksia. Yksi tällainen on Orimattilaan suunniteltu Henna, josta on suunniteltu jopa 15 000 asukkaan puutarhakaupunginosaa Lahti–Helsinki-oikoradan varteen.

    Alueen ensimmäinen kerrostalo on määrä saada rakenteille vielä tänä vuonna. Kaupunki aikoo vuokrata talosta tilat päiväkodilleen. Henna on kaupungin suuri suunnitelma uusien asukkaiden saamiseksi.

    Kaupungin toisella laidalla näyttää toisenlaiselta. 51-vuotias Marko Taavila on asunut koko ikänsä Kuivannon kylässä runsaan parinkymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

    Hennan alueen kehittäminen ei ole meiltä pois. Marko Taavila

    Kylän väkimäärä on puolittunut huippuvuosista noin 800:aan. Samalla kauppa, pankki, meijeri ja baari ovat lähteneet kylältä. Se on siirtänyt asioinnin painopistettä muualle.

    – Kymmenen kilometrin päässä Nastolassa on jo hyvät kaupat. Moni kyläläinen käy töissä Lahdessa ja tekee ostokset siellä, Taavila kertoo.

    Marko Taavila.Petri Niemi / Yle

    Nyt Taavila pelkää, että kylän koulukin on uhattuna kaupungin kouluverkkouudistuksessa. Kyläläiset ovat jo ryhmittyneet puolustamaan koulua, jossa on runsaat 50 oppilasta.

    Kaupunki ei näytä enää investoivan syrjäisen kylän kehittämiseen. Siksi Taavila haluaisi, että kyläläiset itse aktivoituisivat. He voisivat esimerkiksi panna omistamiaan tontteja myyntiin, jotta syntyisi asumisen mahdollisuuksia uusille asukkaille.

    – Hennan alueen kehittäminen ei ole meiltä pois. Suuret investoinnit lisäävät kaupungin velkaa, mikä voi tuoda tietysti riskejä.

    Muuttohalujen takana on kuitenkin yksi iso asia, johon ei pysty vaikuttamaan kaupunkien, kuntien tai asukkaiden aktiivisuudellakaan: juuret.

    "Kai tämä jonkin sortin unelma on"

    Siikaislaisen Kari Anttilan kotikunta on paikka, jossa pizzeria on puolen tunnin ja elokuvateatteri tunnin ajomatkan päässä. Se on paikka, jossa ei tämän jutun kirjoittamisen aikaan ollut muita avoimia työpaikkoja kuin alueellisen mainosjakelijan.

    Anttila on tuntenut paikan aina omakseen. Sen vuoksi hän palasi nuoruutensa kotikuntaan, kunhan oli ensin käynyt kertomansa mukaan pyörähtämässä "vilkkaissa keskuksissa". Hänen viisilapsisella perheellään on kunnassa rauhallista. Lisäksi naapuriapua saa aina, kun sitä tarvitsee.

    – Kai näin voi sanoa, että tämä jonkin sortin unelma varmaan on.

    Kun paikka on ennalta tuttu, asukkaan on helpompi hyväksyä hiljenevän paikkakunnan ominaisuudet, kuten pitkät asiointimatkat tai se, että kaikki tuntevat toinen toisensa.

    Tämä on huomattu myös väestökadosta kärsineessä Kemissä, jossa kartoitettiin hiljattain ihmisten syitä muuttaa kaupunkiin tai sieltä pois. Ihmisiä veivät odotetusti muualle työ ja opinnot, mutta tulomuuttajien syissä korostuivat ehkä yllättävänkin paljon sukulaiset ja ystävät.

    Asutko seudulla, jossa väki vähenee? Millaisia ratkaisuja teillä on tehty suunnan muuttamiseksi – tai mitä pitäisi tehdä? Ota kantaa keskusteluosiossa alla. Keskustelu on auki kello 20 asti maanantaina. Tarvitset Yle Tunnuksen.

    Juttua päivitetty 10.4.2019. Väestön kehitystä ja väestöennustetta vuosina 2015–2040 kuvaavissa graafeissa huomioidaan nyt vuoden 2016–2017 aikana tapahtuneet kuntaliitokset. Väestögrafiikoissa on käytetty vuoden 2018 kuntajakoa, jolloin ennusteesta puuttuivat jutun alkuperäisessä versiossa toisiin kuntiin liittyneiden Nastolan, Hämeenkosken, Jalasjärven, Köyliön, Luvian ja Juankosken ennustettu väestö.

    Mies kuoli menetettyään moottorikelkan hallinnan Muoniossa – moottorikelkkaonnettomuus myös Vaasan saaristossa

    Mies kuoli menetettyään moottorikelkan hallinnan Muoniossa – moottorikelkkaonnettomuus myös Vaasan saaristossa


    Keski-ikäinen mies kuoli moottorikelkkaonnettomuudessa Muoniossa Lapissa lauantai-iltana, kertoi poliisi. Turma sattui, kun mies menetti maastossa kelkan hallinnan, putosi sen kyydistä ja päätyi kelkan alle. Paikkakuntalainen mies kuoli saamiinsa...

    Keski-ikäinen mies kuoli moottorikelkkaonnettomuudessa Muoniossa Lapissa lauantai-iltana, kertoi poliisi. Turma sattui, kun mies menetti maastossa kelkan hallinnan, putosi sen kyydistä ja päätyi kelkan alle.

    Paikkakuntalainen mies kuoli saamiinsa vammoihin.

    Pelastuslaitos sai tapauksesta hälytyksen Torniontielle iltayhdeksältä.

    Tutkintaan ei liity rikosepäilyä. Mikään ei ole viittaa siihen, että kyseessä olisi jokin muu kuin onnettomuus, kertoi tapauksen tutkintaa johtava rikoskomisario Tuomo Seikkula STT:lle sunnuntaina.

    Hänen mukaansa uhri oli ollut liikkeellä yksin eikä onnettomuuteen liity esimerkiksi muita moottorikelkkoja. Seikkula ei antanut julki muita yksityiskohtia turman tapahtumatavasta tai -paikasta.

    Poliisin lisäksi tapausta tutkii liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunta.

    Moottorikelkkailija ajoi laivaväylään Vaasan saaristossa

    Moottorikelkkailija ajoi laivaväylään ja joutui veden varaan Vaasan saaristossa sunnuntain vastaisena yönä, kerrotaan Länsi-Suomen merivartiostosta. Merivartioston ilmatyynyaluksen pintapelastaja nosti pahoin kylmettyneen iäkkään miehen vedestä. Hänet vietiin kriittisessä tilassa sairaalaan.

    Onnettomuus sattui Nagelprickin reunamerkin lähistöllä. Sivullinen oli nähnyt laivaväylän suuntaan menevät moottorikelkan jäljet ja seurannut niitä. Hän näki miehen vedessä ja hälytti apua.

    Miesdokumenteista tunnetun Joonas Berghällin tärkein esikuva oli oma äiti: "Hänelle kaikki ihmiset olivat tasa-arvoisia"


    Dokumenttiohjaaja Joonas Berghäll tuli yhdeksän vuotta sitten tunnetuksi elokuvasta Miesten vuoro. Saunassa elämänsä iloista ja murheista avautuvista miehistä kertova elokuva miellytti sekä katsojia että kriitikoita. Se pyöri elokuvateattereissa...

    Dokumenttiohjaaja Joonas Berghäll tuli yhdeksän vuotta sitten tunnetuksi elokuvasta Miesten vuoro. Saunassa elämänsä iloista ja murheista avautuvista miehistä kertova elokuva miellytti sekä katsojia että kriitikoita. Se pyöri elokuvateattereissa yli 50 viikkoa ja keräsi teattereihin yli 50 000 katsoja.

    Viime perjantaina sai ensi-iltansa Miesten vuoron sisarelokuva Miehiä ja poikia. Berghäll haluaa elokuvissa, ja muussakin elämässä levittää asioista puhumisen kulttuuria.

    – Uskon siihen, että se jos pitää jotain ongelmaa vain sydämessään, eikä kerro siitä kenellekään vaan lisää ja pitkittää tuskaa. Sen sijaan että päästää sen ulos – on se sitten parhaan ystävän kanssa saunan lauteilla, tai puolisolle, tai käy vaikka kerran psykologilla.

    Puhumattomuuden tunnelin päässä paistaa valo

    Osa suomalaisista miehistä osaa jo puhua, mutta puhumattomuus on yhä ongelma, sanoo Berghäll Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa.

    – Valoa on tunnelin päässä, niin uskon. Mutta siihen pitäisi myös esimerkiksi median vaikuttaa, ja antaa miesten olla. Eikä pelkästään niin, että ollaan feminiinisiä, vaan niin että se suomalaisen pojan tai miehen laatikko missä peuhata olisi mahdollisimman laaja.

    Ohjaajan suurin esikuva on oma äiti

    Joonas Berghäll kasvoi Kemissä yksinhuoltajaperheessa. Koko elämän ajan miehen suurin esikuva on ollut oma äiti.

    – Äiti oli minulle ystävä, filosofi ja älykkö, ja opetti niitä tiettyjä arvoja lapsuudessa, joita haluan noudattaa nyt. Hänelle kaikki ihmiset olivat tasa-arvoisia.

    Tasa-arvoajattelu näkyi ohjaajan lapsuudessa aina lelulaatikkoa myöten.

    – Veikkaan että olin Kemin Takajärvellä ainoa 5-vuotias pikkupoika jolla oli Mutru-nukke ja My little pony, mutta samaan aikaan halusin oman kirveen, sahan ja vasaran. Se laatikko, jossa kasvoin oli hyvin laaja.

    Elokuvarahoistusta suomalaisen miehen taktiikalla

    Joonas Berghäll kerää jo kansainvälistä rahoitusta seuraavaa dokumenttielokuvaa varten. Hän on huomannut, että kansainvälisten rahoittajien pitchaus-tilaisuuksissa kannattaa olla vain oma suomalainen itsensä.

    – Olen keksinyt siihen oman juonen. Olen mahdollisimman tavallinen normaali suomalainen mies – oma itseni. Ja olen huomannut, että silloin olen parhaimmillani. Kaikki yrittävät olla niin kansainvälisiä, mutta entä jos oletkin välillä vain se juro, yksin kulmassa seisova mies. On se tepsinytkin.

    katso Joonas Berghällin koko haastattelu Yle Areenasta.

    Tornion-Muonionjoella kalastetaan ensi kesänä edellisvuosien tapaan – viiden lohen kiintiötä valmistellaan yhä

    Tornion-Muonionjoella kalastetaan ensi kesänä edellisvuosien tapaan – viiden lohen kiintiötä valmistellaan yhä


    Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa kesäkuusta alkaen. Ensi kesänä rajajoella kalastetaan...

    Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa kesäkuusta alkaen.

    Ensi kesänä rajajoella kalastetaan samoilla säännöillä kuin kahtena edellisenä kesänä. Ainoa uusi määräys koskee harjuksen pyyntikieltoa, joka alkaa keväällä 2020. Huhti-toukokuulle asetettavan kalastuskiellon tarkoituksena on vahvistaa harjuskantaa suojelemalla sitä kutuaikaiselta pyynniltä.

    Lohikiintiö voisi tulla voimaan jo kesälle 2020

    Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti myös Ruotsille, että jokikalastuksessa otettaisiin käyttöön lohisaalista koskeva ilmoitusvelvollisuus sekä siihen liittyvänä toimenpiteenä viiden lohen kausikohtainen saaliskiintiö kalastajaa kohden.

    – Me on käynnistetty keskustelu ruotsalaisten kanssa, miten asiassa voitaisiin edetä. Ilmoitusvelvollisuus ja kausikohtainen saaliskiintiö edellyttävät muutosta kalastussääntöön molemmissa maissa, kertoo neuvotteleva virkamies Orian Bondestam maa- ja metsätalousministeriöstä.

    Käytännössä uudistuksen voimaantulo vaatii lisävalmisteluja ja keskustelun jatkamista niin kotimaassa kuin maiden välillä. Bondestamin mukaan Ruotsin kanssa keskustelua on tarkoitus jatkaa mahdollisimman pian.

    – Mielestäni ei ole mitenkään poissuljettua, että käytäntö saataisiin voimaan jo vuonna 2020, sanoo Bondestam.

    Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ehdotus ilmoitusvelvollisuudesta ja saaliskiintiöstä perustuu lohi- ja meritaimenstrategiaan. Bondestamin mukaan Ruotsin meri- ja vesiviranomainen on ehdottanut samaa asiaa ministeriölle.

    Jos Tornion-Muonionjoella otetaan käyttöön kausikohtainen saaliskiintiö, se edellyttäisi saalislohien merkintää. Pohdittavaksi tulee myös, millainen sanktio seuraa ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta.

    Suomi ja Ruotsi neuvottelevat kalastusmääräyksistä vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella.

    Yritykset kosiskelevat kuluttajia nollaamalla päästöjään, mutta kuluttajan on vaikea tietää ovatko ilmastotoimet todellisia

    Yritykset kosiskelevat kuluttajia nollaamalla päästöjään, mutta kuluttajan on vaikea tietää ovatko ilmastotoimet todellisia


    Yritykset voivat korostaa ympäristövastuullisuuttaan esimerkiksi julistautumalla tavoittelevansa hiilineutraaliutta ja yhä useampi yritys myös tekee näin. Koska hiilineutraaliudelle ei ole kotimaisuudesta kertovan Joutsenlipun kaltaista yhteistä...

    Yritykset voivat korostaa ympäristövastuullisuuttaan esimerkiksi julistautumalla tavoittelevansa hiilineutraaliutta ja yhä useampi yritys myös tekee näin. Koska hiilineutraaliudelle ei ole kotimaisuudesta kertovan Joutsenlipun kaltaista yhteistä standardia, jää toimien merkittävyyden arviointi kuluttajan valveutuneisuuden varaan.

    Osalle yrityksistä julistautuminen voi olla markkinointitemppu, osa saattaa tehdä hiilijalanjäljen pienentämiseksi töitä toden teolla. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ilmastoratkaisujen projektijohtaja Janne Peljo arvioi, että tässäkin on menty viimeisen parin kolmen vuoden aikana eteenpäin.

    – Nyt nähdään, että yritysten tavoitteet joko päästöjen vähentämisestä tai hiilineutraaliudesta ovat selvästi aiempaa strukturoidumpia ja niissä on selvästi aito tahtotila oman ilmastojalanjäljen pienentämiseen. Aikaisemmin tässä kentässä saattoi olla enemmän markkinointiaspektia, Peljo sanoo.

    Kuluttajan kannalta todellisten toimien erottaminen markkinointikikoista voi olla vaikeaa.

    – Kyllähän se yksittäisen kuluttajan näkökulmasta on aika vaikea tehtävä vaikkapa kaupan hyllyllä pohtia, että kumpi tuote vaikka samasta tuotekategoriasta on ympäristöystävällisempi, kun yksittäistä standardia tai leimaa ei ole, Peljo myöntää.

    Hänen mukaansa pienetkään toimet eivät silti ole vailla merkitystä.

    – Toki täytyy huomata, että täydellisen hiilineutraaliuden saavuttaminen on todella vaikeaa. Mielestäni on tosi hyvä, että yrityksillä on selkeät suunnitelmat päästöjen vähentämiseksi ja myös siihen, miten ne jäljelle jäävät päästöt hyvitetään ilmastolle.

    Yksi hiilineutraaliuden tavoitteekseen kertova yritys on Tornion Panimo. Hallituksen puheenjohtajan Mikko Ahokkaan mukaan ympäristövastuu on otettu huomioon jo tehdasta suunniteltaessa, sillä esimerkiksi vierteen lämmittämiseen tarvittava höyry tuotetaan usein käytetyn maakaasun asemesta sähköllä.

    Merkittävänä osana hiilijalanjäljen pienentämisessä on oluen teossa käytetty energia.

    – Kaikki energia mikä käytetään keittämiseen ja jäähdyttämiseen on vihreää sähköä. Se tarkoittaa, että sähkö on tuotettu sekä tuuli- että aurinkoenergialla, kertoo Mikko Ahokas.

    Tornion panimon pääomistajan Sangen Oy:n toiveissa on saada pohjoiseen oma lähimallastamo, jossa jalostettaisiin Tornionlaakson ohraa. Tällä hetkellä maltaat tulevat Lahdesta.Antti Heikinmatti / YleOma mallastamo pohjoiseen jo lähivuosina?

    Merkittävä osa oluenvalmistuksen hiilidioksidipäästöistä syntyy raaka-aineista, erityisesti maltaasta. Tornioon mallastettu ohra saapuu Lahdesta, Viking Malts Oy:n mallastamolta.

    Käytännössä tässä ei juuri ole Suomessa valinnanvaraa, sillä Viking toimittaa maltaat suurimmalle osalle suomalaisista pienpanimoista. Ainakin toistaiseksi.

    Tornion panimon pääomistajan Sangen Oy:n yhtenä tavoitteena on nimittäin oman mallastamon saaminen Pohjois-Suomeen. Siellä jalostettaisiin Tornionjokilaaksossa viljeltyä mallasohraa torniolaisen oluen raaka-aineeksi.

    – Mallastamon osalta me ollaan katsottu erilaisia sijoitusvaihtoehtoja ja tehty kannattavuuslaskelmia. Näyttäisi siltä, että tietynkokoiseen mallastamoon olisi teknistaloudellisia edellytyksiä, sanoo myös Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Ahokas.

    – Pidän erittäin todennäköisenä, että mallastamo tullaan rakentamaan Pohjois-Suomeen lähivuosien aikana.

    Ympäristöystävällisiä prosesseja ja tekniikkaa käyttävä, luomuohraa jalostava mallastamo voisi edelleen pienentää merkittävästi pohjoisen pienpanimon hiilijalanjälkeä, uskoo Mikko Ahokas.

    Ahokas on pohtinut myös vedenkierron tehostamista. Tällä hetkellä vettä kuluu yhtä olutlitraa kohti Torniossa noin seitsemän litraa. Toiveissa on, että vesijalanjälkeä saataisiin pienemmäksi kierrättämällä osa jätevesistä.

    Oluenvalmistuksen sivutuotteeksi jäävä mäski menee nyt villisioille, mutta siitä voitaisiin käyttää vaikkapa energiantuotantoon biokaasuna.Antti Heikinmatti / YleKenen hyödyksi lasketaan kompensaatiot?

    Oluenvalmistuksessa syntyy sivutuotteina tavanomaisten pakkausroskien lisäksi jätevettä ja mäskiä. Pakkausroskien vähentäminen on osa Tornion panimon tuotantoprosessia jo nyt. Mäskistä sen sijaan voisi tulla seuraava askel hiilitasapainon keikauttamiseen.

    – Mäski menee tällä hetkellä villisioille, paikalliselle yrittäjälle, mutta siitä voitaisiin tehdä energiaa. Se voitaisiin toimittaa Gasumille, missä siitä voitaisiin tehdä biokaasua, Ahokas kertoo.

    Omassa toiminnassa syntyvien hiilidioksidipäästöjen kompensoiminen on yksi tapa päästä laskennallisesti hiilineutraaliin toimintaan. Ihan yksiselitteistä sekään ei kuitenkaan ole, muistuttaa Janne Peljo Sitrasta.

    – Jos nyt mietitään esimerkiksi sitä, että Gasum kertoo vähentävänsä päästöjään biokaasuntuotannolla ja panimo toimittaa sille raaka-ainetta kaasuntuotantoa varten. Kumman eduksi päästövähennys tässä tapauksessa lasketaan, kysyy Peljo.

    Hiilineutraaliuden arviointiin tarvittaisiin työkalu

    Ahokas ja Peljo ovat yhtä mieltä hiilineutraaliuteen liittyvän standardoinnin tarpeellisuudesta. Ympäristöalan konsulttina työskentelevän Ahokkaan mukaan laskentakaavoja ja dataa hiilijalanjäljen selvittämiseen löytyy jo kohtuullisen hyvin.

    – Laskentamalleja löytyy paljon. Nykypäivänä pystytään kyllä laskemaan melkein minkä tahansa elintarvikkeen tai tuotteen hiilijalanjälki, ja niitä yhdistämällä voidaan laskea koko tuotteen hiilijalanjälki, Ahokas sanoo.

    Janne Peljo muistuttaa, että kuntapuolella hiilineutraalien kuntien Hinku-verkoston käytössä on jo nyt hyviä työkaluja toiminnan hiilijalanjäljen arvioimiseen. Hinku-järjestelmä ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu yrityskäyttöön.

    – Uskon kyllä, että standardointi kehittyy kysynnän lisääntyessä. Sanotaan, että 2020-luvun puolivälissä meillä voi hyvinkin olla käytössä kansainvälinen standardi hiilijalanjäljen mittaamisessa, Peljo arvioi.

    Mikko Ahokkaan mukaan ympäristövastuullisuudelle on laskettava myös taloudellinen merkitys. Pelkästään hyvällä omallatunnolla ei palkkoja makseta, mutta kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen ympäristöasioissa antaa etua vastuullisesti toimiville yrityksille.

    – Vastuullisuus on hyvä asia, mutta totta kai me haetaan myös bisnestä. Me halutaan olla edelläkävijä näitten asioitten suhteen, Ahokas sanoo.

    Torniolaisnaiset myivät aikoinaan 88 000 lehmäarpaa keuhkoparantolan saamiseksi – nyt kaupunkiin nimetään ensimmäinen katu naisen mukaan

    Torniolaisnaiset myivät aikoinaan 88 000 lehmäarpaa keuhkoparantolan saamiseksi – nyt kaupunkiin nimetään ensimmäinen katu naisen mukaan


    Torniossa laitettiin alulle Suomalaisen Naisliiton paikallisosasto vuonna 1907 hyvin pian valtakunnallisen liiton perustamisen jälkeen. Se on edelleen Naisliiton pohjoisin paikallisosasto – ja varsin aktiivinen sellainen. Tuorein Tornion yhdistyksen...

    Torniossa laitettiin alulle Suomalaisen Naisliiton paikallisosasto vuonna 1907 hyvin pian valtakunnallisen liiton perustamisen jälkeen. Se on edelleen Naisliiton pohjoisin paikallisosasto – ja varsin aktiivinen sellainen.

    Tuorein Tornion yhdistyksen konkreettinen saavutus on kaupungin ensimmäinen naisen mukaan nimetty katu.

    Yhdistyksen ehdotuksesta kaupunki on luvannut nimetä yhden kadun teollisuusneuvoksena ja Lapin Kullan "äitinä" tunnetun Irma Stormbomin mukaan.

    – Hallituksen kokouksessa esitin, että mitä jos saisimme naisen mukaan nimetyn kadun Tornioon. Se meni lautakuntaan, hyväksyttiin heti ja kaupunginarkkitehti lupasi, että Irma Stormbomin katu tulee Tornioon aika nopeasti, Naisliiton Tornion yhdistyksen varapuheenjohtaja Raili Ilola kertoo tyytyväisenä.

    Naisten mukaan nimetyt kadut ovat Suomessa harvinaisempia kuin miesten mukaan nimetyt. Se on havaittu esimerkiksi Helsingissä (HS, juttu maksumuurin takana), jossa on tietoisesti lisätty tunnettujen naisten mukaan nimettyjä katuja ja alueita.

    Aiheesta on kirjoittanut myös Lännen Media.

    Suomen Naisliitto kampanjoi nykyisin esimerkiksi ikääntyneiden naisten köyhyyden poistamiseksi sekä naiskansanedustajien määrän lisäämiseksi.

    Arpajaispalkintona lehmä

    Torniolaiset naiset ovat olleet aikaansaavia yhdistyksen alkutaipaleelta asti. Yksi hämmästyttävimmistä pienen yhdistyksen tempauksista oli iso rahankeräys, joka järjestettiin keuhkoparantolan saamiseksi.

    Lappiin haluttiin keuhkoparantola, mutta valtio ei rahoittanut hanketta ilman peruspääomaa. Niinpä torniolaiset naiset masinoivat 1920-luvulla jättiarpajaiset ja saivat myydyksi peräti 88 000 arpaa ympäri Suomen.

    Varsin onnistuneiden arpajaisten pääpalkinto kuulostaa nyky-Suomessa jopa huvittavalta. Silloin se ei sitä kuitenkaan ollut.

    – Palkintona oli lehmä. Siinä ajateltiin naista: nainenhan niitä lehmiä hoiti ja siitä sai elannon. Se oli hyvä palkinto, toteaa Ilola.

    Keuhkoparantola saatiinkin lopulta – valtio tosin päätti rakentaa sen Rovaniemen Muurolaan.

    1920-luvulla Tornion paikallisosasto sai aikaan paljon muutakin. Se muun muassa osti itselleen toimitalon ja tontin, ja perusti sinne kanalan sekä sikalan.

    Myöhemmin Tornioon perustettiin myös kotitalouskoulu, sillä tytöille piti saada ammatti, jotta heistä kasvaisi itsenäisiä naisia.

    Lue lisää:

    Ärsyttääkö vihapuhe tai voivottelu perheen ja työn yhdistämisestä? Minna Canthia ärsytti – näihin 5 seikkaan hän puuttuisi nykyään

    Taantuvissa kunnissa tyhjilleen jäävät liikerakennukset ovat yhä yleisempi näky – kuntien mahdollisuus puuttua haamukiinteistöihin on rajallinen

    Taantuvissa kunnissa tyhjilleen jäävät liikerakennukset ovat yhä yleisempi näky – kuntien mahdollisuus puuttua haamukiinteistöihin on rajallinen


    Tyhjät liikehuoneistot, ränsistyvät rakennukset sekä kylmilleen jätetyt kauppakeskukset ovat yhä tyypillisempi näky taantuvien kuntien katukuvassa. – Onhan ihan selvä, että paikkakunnilla, joissa kaupan volyymi on laskenut ja kuntalaisia...

    Tyhjät liikehuoneistot, ränsistyvät rakennukset sekä kylmilleen jätetyt kauppakeskukset ovat yhä tyypillisempi näky taantuvien kuntien katukuvassa.

    – Onhan ihan selvä, että paikkakunnilla, joissa kaupan volyymi on laskenut ja kuntalaisia muuttanut paljon muualle, rakennuksille ja kiinteistöille ei välttämättä löydy uusiokäyttöä. Ilman muuta silloin on suurempi riski, että ne jäävät tyhjilleen, sanoo johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta.

    Liikkeiden laittaessa lapun luukulle keskusta-alue muodostuu yhä tiiviimmäksi, koska jäljelle jäävät toiminnot keskittyvät yleensä toistensa läheisyyteen. Samalla muuttotappiollisiin kuntiin syntyy tyhjilleen jääneitä haamukiinteistöjä.

    Vuokralaisia ei löydy, mutta kulut juoksevat

    Kun vuokralaisia tai ostajia ei yrityksestä huolimatta löydy, voi kiinteistön jättäminen kylmilleen ja ränsistymään tuntua kiinteistön omistajasta hyvältä vaihtoehdolta, sillä suuressa kiinteistössä lämmityskulut ovat usein tuntuvat.

    Lain mukaan kiinteistön omistajalla on velvollisuus pitää rakennus kunnossa. Mikäli omistaja päättää jättää kiinteistön ränsistymään, kunnan keinot puuttua asiaan ovat rajalliset, vaikka kiinteistö rumentaisi katukuvaa ja yleistä viihtyvyyttä.

    Jenni Mehtonen / Yle

    – Jos kyseessä on yksityisellä maalla oleva yksityisen omistama kiinteistö, kaupungilla ei ole heti mahdollisuutta ottaa sitä haltuun ja tehdä sille jotakin, suunnittelupäällikkö Jani Hiltunen Kemin kaupungilta sanoo.

    Moni rakennus jätetään rapistumaan

    Kuntien imagoon rähjäisillä kiinteistöillä on tietysti kielteinen vaikutus.

    – Kiinteistön omistajaa kehotetaan korjaamaan rakennus sellaiseksi, että seolisi turvallinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristölle, Hiltunen kertoo.

    Vain harva kiinteistönomistaja kuitenkaan lotkauttaa korvaansa kunnan toivomuksille, jos vaakakupeissa ovat oma rahapussi ja kunnan viihtyisyys. Yhä useammin kiinteistöjen omistajat myös asuvat muualla kuin kunnissa, joissa rähjäiset liikekiinteistöt sijaitsevat. Lisäksi moni aiemmin paikallisessa omistuksessa ollut liikerakennus on vuosien saatossa päätynyt kansainvälisille pääomasijoitusyhtiöille.

    Erityisen ongelmalliseksi tilanne muuttuu silloin, kun kiinteistö ehtii rapistua korjauskelvottomaksi.

    – Jotkut rakennukset voivat olla jo siinä kunnossa, että niitä ei voida korjata. Silloin ollaan haasteen edessä, miten voidaan velvoittaa korjaamaan kiinteistö, jos sitä ei voida korjata, Hiltunen pohtii.

    Jenni Mehtonen / Yle

    Investointi laajoihin vanhojen liikekiinteistöjen korjauksiin on taantuvilla alueilla usein kannattamatonta.

    –Jokainen arvioi kiinteistöä kunnostaessaan, mikä sen tuotto missäkin toiminnoissa voisi olla. Jos ei ole enää kannattavaa järjestää liiketoimintaa, johon kiinteistöä on vuokrattu, ei synny sellaista tulovirtaa, jonka takia kiinteistöön kannattaisi investoida, Jarkko Huovinen Kuntaliitosta sanoo.

    Myös tonttimaa voi olla arvotonta

    Tonttimaan menettäessä jälleenmyyntiarvonsa myös rakennuksen purkaminen voi olla kiinteistön omistajalle kannattamatonta. Taantuvassa kunnassa keskeisellä paikallakaan oleva tontti ei välttämättä mene kaupaksi, koska uudisrakentaminen ei ole kannattavaa.

    – Jos lähdetään siitä ajatuksesta, että rakennukset pitäisi korjata ja pistää kuntoon, niin totta kai siitä tulee kuluja. Jos rakennus taas on korjauskelvoton ja se joudutaan purkamaan, siitäkin tulee kuluja, suunnittelupäällikkö Jani Hiltunen sanoo.

    Äärimmäisissä tapauksissa kiinteistöt voivat päätyä kuntien omistukseen ja purettaviksi, mutta prosessi on pitkä ja monipolvinen. Esimerkiksi Kemissä näin on käynyt ränsistymään päästetyn ravintolakiinteistön kanssa.

    Nyt pohjoisessa alkaa myös ilmasotaharjoitus – Suomen ja Ruotsin Lapissa lentävät Hornetit, Gripenit ja Learjetit

    Nyt pohjoisessa alkaa myös ilmasotaharjoitus – Suomen ja Ruotsin Lapissa lentävät Hornetit, Gripenit ja Learjetit


    Ruotsin ilmavoimien perjantaina iltapäivällä alkava ilmasotaharjoitus näkyy ja kuuluu lähipäivinä myös Suomen puolella Länsi-Lapissa. Ilmaoperaatioharjoitus liittyy Pohjois-Ruotsissa meneillään olevaan suureen kansainväliseen...

    Ruotsin ilmavoimien perjantaina iltapäivällä alkava ilmasotaharjoitus näkyy ja kuuluu lähipäivinä myös Suomen puolella Länsi-Lapissa. Ilmaoperaatioharjoitus liittyy Pohjois-Ruotsissa meneillään olevaan suureen kansainväliseen sotaharjoitukseen. Ruotsin maavoimien järjestämään Northern Wind -sotaharjoitukseen osallistuu 10 000 sotilasta viidestä maasta. Suomesta mukana on 1500 sotilasta ja 500 ajoneuvoa.

    Flygvapenövning 19 -harjoituksessa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien hävittäjät lentävät Rovaniemeltä ympäri vuorokauden. Lentotoiminta ulottuu Pohjois-Ruotsin lisäksi Suomen ilmatilaan Tornionlaaksoon ja Länsi-Lappiin – Kemin, Rovaniemen, Kittilän ja Enontekiön väliselle alueelle.

    Harjoituksessa tehdään myös matala- ja yliäänilentoja. Rovaniemen tukikohdasta harjoitukseen osallistuu 4–6 Hornetia sekä Ruotsin ilmavoimien kahdeksan Gripen C/D -monitoimihävittäjää ja kaksi Saab SFO:n operoimaa elektroniseen sodankäyntiin erikoistunutta Learjet-suihkukonetta.

    Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä ja taivaalla voi näkyä kirkkaita valoilmiöitä. Valoilmiöitä aiheuttavat omasuojaheitteet eli silppu ja soihdut.

    Tukikohtina Rovaniemi ja Ruotsin Kallax

    Suomesta FVÖ19-harjoituksessa on mukana yhteensä 8–12 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, kolme maavoimien NH90-kuljetushelikopteria ja noin 200 henkilöä.

    Suomen ilmavoimien mukaan joukot jakautuvat ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaan niin sanottuun siniseen osapuoleen ja niiden vastustajaa kuvaavaan punaiseen osapuoleen. Sinisen osapuolen päätukikohta on Ruotsin Kallax, punaisen Rovaniemi. Kallaxiin tukeutuvat 4–6 Hornetia lentävät harjoituksen sinisellä puolella Ruotsin ilmavoimien koneiden rinnalla.

    FVÖ19-harjoituksen kokonaisvahvuus on yli 60 ilma-alusta ja noin 2 500 henkilöä. Osallistuminen FVÖ19-harjoitukseen on osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien FISE-yhteistyötä. Harjoitus testaa ja kehittää maiden ilmavoimien yhteistoimintakykyä.

    Ilmavoimien mukaan Kallaxiin tukeutuvan osaston tavoitteena on harjoittaa ilmavoimien henkilöstöä ja varusmiehiä toimintaan ruotsalaisessa tukikohtaympäristössä. Vastaavasti Ruotsin ilmavoimien henkilöstö harjaantuu Rovaniemellä toimimaan suomalaisessa tukikohdassa.

    Ilmasotaharjoituksen lentotoiminta alkaa perjantaina kello 13 ja päättyy ensi keskiviikkona kello 13.

    Metsä Group saa pian valmiiksi esiselvityksen Kemin jättitehtaasta: Puuvaroja on riittävästi, laivaväylä vaatii syventämisen

    Metsä Group saa pian valmiiksi esiselvityksen Kemin jättitehtaasta: Puuvaroja on riittävästi, laivaväylä vaatii syventämisen


    Tästä on kyseMetsä Group selvittää, rakennetaanko Kemiin uusi miljardiluokan biotuotetehdas vai modernisoidaanko nykyinen sellutehdas.Uusi tehdas yli kaksinkertaistaisi Pajusaaren tehtaan tuotannon.Esiselvitys valmistuu kesään...

    Tästä on kyseMetsä Group selvittää, rakennetaanko Kemiin uusi miljardiluokan biotuotetehdas vai modernisoidaanko nykyinen sellutehdas.Uusi tehdas yli kaksinkertaistaisi Pajusaaren tehtaan tuotannon.Esiselvitys valmistuu kesään mennessä.Investointipäätös voisi syntyä kesällä 2020.Vienti edellyttää Ajoksen väylän syventämistä.

    Metsä Group suunnittelee suuren biotuotetehtaan rakentamista Kemin Pajusaareen. Viime toukokuussa alkanut hankkeen esiselvitys valmistuu piakkoin. Esiselvitys näyttää, onko uuden suuren Polar King -tehtaan rakentamiselle Kemiin edellytykset vai tyytyykö yhtiö uudistamaan nykyisen sellutehtaan.

    – Esiselvitys on edennyt jopa hieman edellä aikataulua. Lähimpien kuukausien aikana pystymme kertomaan, kumpaa latua pitkin etenemme, sanoo Kemin biotuotetehdashankkeen projektijohtaja Timo Merikallio.

    Merikallio vastasi myös Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan suunnittelusta ja rakentamisesta.

    – Kyllä voi olla ihan tyytyväinen. Esiselvitys on antamassa meille tarvittavat vastaukset, ja näyttää siltä, että tämä hanke voisi mennä eteenpäin, Merikallio sanoo.

    Investointipäätös odotettavissa runsaan vuoden kuluttua

    Seuraava vaihe on tehtaan esisuunnittelu sekä ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöluvitus. Samoin laaditaan tarkempi kustannusarvio ja investointiesitys.

    Esisuunnitteluvaiheeseen kuluu aikaa vuoden verran eli yhtiön hallitus voisi tehdä investointipäätöksen vuoden 2020 puolivälin paikkeilla.

    Kemin kaupunki varautuu uuden tehtaan toteutumiseen kaavamuutoksilla. Jättitehdas vaatii niin paljon tilaa, että sen alta pitäisi purkaa pois tehdasalueella sijaitsevia suojeltuja rakennuksia. Purkamisen salliva kaavamuutos on juuri etenemässä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

    Pohjoisessa riittäisi puuvaroja

    Kemin biotuotetehdas olisi yli kaksi kertaa nykyisen tehtaan kokoinen ja samaa luokkaa kuin vuonna 2017 valmistunut Äänekosken tehdas. Tuotanto olisi 1,3 miljoonaa tonnia. Puuta tarvittaisiin tehtaalla niin ikään yli tuplasti nykyiseen määrään nähden.

    – Luonnonvarakeskusten laskelmien perusteella tehdyt arviot ja selvitykset osoittavat, että tehtaan tarvitsema puumäärä on hankittavissa pääosin samoilta alueilta kuin nykyäänkin eli Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilta, Merikallio sanoo.

    Timo Merikallio vetää Metsä Groupissa jo toista suurta biotuotetehdasprojektia.Matti Myller / YleVienti vaatii syventämään meriväylän

    Toinen tärkeä asia hankkeen toteuttamiselle on logistiikka. Siinä merkittävässä roolissa on satama ja meriväylä. Ajoksen väylän syventämistä Metsä Group on selvittänyt Väyläviraston ja Kemin Satama Oy:n kanssa.

    – Sellua menee vientiin noin miljoona tonnia eli lähes koko tuotanto, ja sellu viedään kauas. Tämä edellyttää sellaisia laivakokoja, joita Kemin nykyisellä väylällä ei pysty kulkemaan, Merikallio sanoo.

    Satamajärjestelyjen ja väylän syväämisen ohella myös alueen muu logistinen infra tarvitsisi tuntuvaa kohennusta; kuljetusmäärät niin teillä kuin varsinkin rautateillä kasvaisivat huomattavasti.

    Ajan kanssa syntyisi myös uusia työpaikkoja

    Oli Metsä Groupin ratkaisu kumpi tahansa, uusi jättitehdas tai vanhan modernisointi, työpaikkojen määrä pysyy ensivaiheessa tehtaalla osapuilleen samana kuin se on nykyään. Tällä hetkellä Metsä Fibren tehtaan henkilöstömäärä on 170. Metsä Boadin Kemin tehtaalla työskentelee 90 henkilöä.

    Merikallion mukaan näköpiirissä olisi kuitenkin biotuotehdaskonseptin laajentaminen samaan tapaan kuin Äänekoskella, jossa rakennetaan tekstiilikuitukoelaitosta.

    – Siellähän tekstiilikuitukoelaitos tuo aivan uusia teollisia työpaikkoja. Varmasti samanlaisia asioita tullaan tarkastelemaan myös Kemissä, jos biotuotehdashanke lähtee käyntiin, Merikallio sanoo.

    Vanhan tehtaan modernisointi antaisi jatkoaikaa

    Jos Metsä Group päätyy kaikesta huolimatta pelkästään modernisoimaan nykyisen tehtaan, uudistus pidentää tehtaan elinkaarta noin 30 vuodella. Edellisestä modernisoinnista on jo aikaa, sillä Kemin sellutehdas uusittiin pääosin 1980-luvulla.

    Kemin Pajusaaressa sellun tekemisellä on pitkä historia: Trävarusaktienbolaget Kemi perustettiin vuonna 1893, ja sellua Kemissä on tehty vuodesta 1919.

    Pajusaaren tehdasalueella toimivat Metsä Fibren ja Metsä Boardin tuotantolaitokset. Metsä Fibre tuottaa havu- ja koivusellua lähinnä pehmopaperin ja kartongin raaka-aineeksi, Metsä Boardin tuote on kartonki.

    Matkailujäänmurtaja Sampon tes-kiistaan sopu – lakon uhka väistyi

    Matkailujäänmurtaja Sampon tes-kiistaan sopu – lakon uhka väistyi


    Matkailujäänmurtaja Sampoa koskevat työtaistelutoimet ovat peruuntuneet. Suomen Konepäällystöliitto ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry sekä Kemin Satama Oy ovat hyväksyneet sovittelija Jukka Ahtelan tiistaina...

    Matkailujäänmurtaja Sampoa koskevat työtaistelutoimet ovat peruuntuneet.

    Suomen Konepäällystöliitto ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry sekä Kemin Satama Oy ovat hyväksyneet sovittelija Jukka Ahtelan tiistaina tekemän sovintoesityksen.

    Liitot uhkasivat aloittaa lakon 29. maaliskuuta, jos sopua ei synny. Kemin Satama vastasi lakon uhkaan työsulkuilmoituksella.

    Työtaistelu olisi osunut pahimmoilleen Sampon risteilykauden loppuun.

    Hiihtotaidottomat australialaisveljekset sivakoivat Suomen itärajalta länsirajalle – tältä hiihto näytti alussa ja lopussa


    Tästä on kyseRajalta rajalle -hiihto hiihdetään Kuusamosta Tornioon viikon ajan.Hiihtotapahtuma järjestettiin 36. kerran viikolla 11.Maratonhiihtoon osallistui yli 200 hiihtäjää 23 eri maasta.Australialaispojat Monty ja Ziggy de Nicolai...

    Tästä on kyseRajalta rajalle -hiihto hiihdetään Kuusamosta Tornioon viikon ajan.Hiihtotapahtuma järjestettiin 36. kerran viikolla 11.Maratonhiihtoon osallistui yli 200 hiihtäjää 23 eri maasta.Australialaispojat Monty ja Ziggy de Nicolai osallistuivat hiihtoon, vaikka eivät sitä aikaisemmin olleet hiihtäneet laisinkaan.

    Lauantai 9. maaliskuuta 2019. Kuusamojärven rannassa 12- ja 16-vuotiaat australialaisteinit Monty ja Ziggy de Nicolai sitovat ensimmäistä kertaa elämässään maastohiihtosukset jalkaansa.

    Sunnuntai 10. maaliskuuta 2019. Australialaisveljekset starttaavat Kuusamosta kohti Torniota hiihtäen. Hiihtomatkaa on edessä 440 kilometriä.

    – Kyllä me toteutamme tämän, uhosi Ziggy lumipyryssä.

    Lauantai 16. maaliskuuta 2019 Torniossa australialaisnuorukaiset päättävät urakkansa. Koko matkaa he eivät hiihtäneet, vaan keskimäärin kymmenen kilometriä päivässä. Rajalta Rajalle -hiihtoon osallistuneet yli 200 hiihtäjää sivakoivat päivittäin keskimäärin 30–60 kilometrin etappeja.

    – Ensi vuonna uudestaan tänne, toteaa urakan jälkeen 12-vuotias Monty.

    – Minä en valitettavasti ensi vuonna pääse tapahtumaan, koska opiskelut estävät paluun Suomeen, harmittelee puolestaan veljeksistä vanhempi Ziggy.

    – Pitänee ostaa pojille Australiassa rullasukset, että pääsevät harjoittelemaan hiihtoa, naurahtaa poikien suomalainen äiti Tiina de Nicolai.

    Tiina de Nicolain mukaan hiihtotapahtuma sujui ongelmitta. Hiihtoa auttoi Tiina de Nicolain mukaan se, että hän ja pojat hiihtivät kokeneiden hiihtäjien ryhmässä.

    – Ryhmäläiset auttoivat monin tavoin etenemistämme. Saimme matkan varrella paljon oppia hiihtämisestä, Tiina de Nicolai toteaa.

    Australialaispojat yhdistivät hiihtoretken hyväntekeväisyyskampanjaansa. Monty ja Ziggy keräsivät hiihtotapahtumassa varoja brisbanelaiskirkon kautta paikallisille vähävaraisille ihmisille.

    Analyysi: Suomen suurimman paperitehtaan jättimuutos ja yt-neuvottelut kertovat kaiken metsäteollisuuden nykymenosta

    Analyysi: Suomen suurimman paperitehtaan jättimuutos ja yt-neuvottelut kertovat kaiken metsäteollisuuden nykymenosta


    Stora Enson Oulun hienopaperitehdas on enemmän kuin yksi paperitehdas muiden joukossa. Se on kapasiteetiltaan Suomen suurin paperitehdas. Oulun tuotantolinjan muuttaminen ja enintään 400 työpaikan väheneminen kertovat kaiken metsäteollisuuden...

    Stora Enson Oulun hienopaperitehdas on enemmän kuin yksi paperitehdas muiden joukossa. Se on kapasiteetiltaan Suomen suurin paperitehdas.

    Oulun tuotantolinjan muuttaminen ja enintään 400 työpaikan väheneminen kertovat kaiken metsäteollisuuden nykymenosta.

    Lyhyesti: paperin kysyntä vähenee jatkuvasti, mutta samaan aikaan pakkausten tarve kasvaa huimasti. Pitkässä juoksussa paperien hinnat jatkavat laskuaan. Samaan aikaan sellun ja pakkauskartonkien hinnat kallistuvat.

    Nettikauppa vetää

    Nettikauppa lisää pakkausten kysyntää. Kalliit kellot ja hienot hajuvedet pakataan yhä hienompiin pakkauksiin. Myös elintarvikkeiden pakkauksilta vaaditaan paljon laadukkaita ominaisuuksia.

    Aasiassa ja muilla isoilla markkinoilla tarvitaan puolestaan paljon sellua. Siitä tehdään muun muassa pehmopapereita eli vessa– ja talouspapereita.

    Uutiset luetaan nykyisin netistä. Kirjoituspaperiakin kuluu vähemmän kuin ennen. Digitaalisuus on päivän sana.

    Siksi paperikoneet muutetaan pakkauskartonkikoneiksi, jos se muuten on järkevää esimerkiksi tehtaan sijainnin kannalta.

    Suomesta kannattaa viedä Aasiaan sellua. Meillä on puuta ja selluosaamista.

    Uusi tehdas Kemiin?

    Metsä Groupin Äänekosken jättisellutehdas on osoittautunut oivaksi rahantekokoneeksi. Siksi yhtiö saattaa ilmoittaa vielä ennen kesälomia, että se rakentaa samanlaisen biotuotemyllyn Kemiin.

    Myös toinen metsäjätti, UPM voi ilmoittaa uuden maailmanluokan sellutehtaan rakentamisesta Uruguayhyn.

    Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board oli ensimmäinen metsäyhtiö, joka luopui kokonaan paperien valmistamisesta. Kova, mutta rohkea päätös.

    Myös muut metsäyhtiöt harkinnevat tarkoin, ajetaanko vanhentunut paperikone kokonaan alas vai muunnetaanko se kartonkituotteiden tuotantoon. Näin ostetaan lisää aikaa entiselle paperikoneelle ja viereiselle sellutehtaalle.

    Jos ja kun metsäyhtiöt päättävät tehtaidensa jatkamisesta tai koneiden valmistuslinjojen muuttamisesta, verstaan sijainnilla on ratkaiseva merkitys. Meren rannalla sijaitseva tehdas ja oma laituri ovat kova yhdistelmä.

    Silti päämarkkinoille on Suomesta pitkä matka. Firmojen viedessä Aasiaan ja Eurooppaankin tuotteitaan, Suomen kilpailukyvyllä on merkitystä.

    Epävarmuus lisääntyy

    Vientiteollisuus tulee varmasti muistuttamaan näin vaalien alla, ettei uuteen hallitusohjelmaan saa kirjata mitään yhtiöiden kilpailukykyä heikentäviä päätöksiä.

    Stora Enso ilmoitti kesällä selvittävänsä 700 miljoonan euron uusinvestointeja Ouluun. Nyt puhutaan enää 350 miljoonan euron investoinneista.

    Talouskasvu on hidastumassa. Epävarmuus lisääntyy. Onko yhtiöistä tullut arkoja?

    Lue myös:

    Stora Enson Oulun tehtaan työntekijät järkyttyivät yt-uutisesta – "Tuli täysin puun takaa"

    Stora Enso suunnittelee sulkevansa paperikoneen Oulussa ja vähentävänsä 400 työpaikkaa – työntekijöille isku tuli "puun takaa"

    Kovapäiset Pelson vankilan lehmät kiinnostavat ympäri Suomen – geenipankkikarjan sijoituspaikan haku alkaa lähiviikkoina

    Kovapäiset Pelson vankilan lehmät kiinnostavat ympäri Suomen – geenipankkikarjan sijoituspaikan haku alkaa lähiviikkoina


    Valtio on siirtämässä Vaalan Pelson vankilasta pois kaikki eläimet muutaman vuoden sisällä vankilan muuttaessa ja toiminnan muuttuessa. Uusi vankilarakennus Vaalan keskustassa otetaan käyttöön vuonna 2022. Mahdollisesti jo tulevina viikkoina...

    Valtio on siirtämässä Vaalan Pelson vankilasta pois kaikki eläimet muutaman vuoden sisällä vankilan muuttaessa ja toiminnan muuttuessa. Uusi vankilarakennus Vaalan keskustassa otetaan käyttöön vuonna 2022.

    Mahdollisesti jo tulevina viikkoina pyydetään halukkaita ilmoittautumaan Pelson vankilasta siirrettävän karjan uudeksi hoitajaksi, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä.

    Monisatapäinen eläinjoukko on osin arvokasta geenipankkikarjaa. Joukossa on Suomen alkuperäisrotuihin kuuluvia lapinlehmiä ja suomenlampaita.

    Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Tuula Pehun mukaan halukkaille annetaan 2–4 viikkoa aikaa ilmoittautua karjan uudeksi hoitajaksi.

    Varsinkin lapinlehmät näyttävät kiinnostavan eri tahoja. Karjanjalostukseen erikoistuneen Faba-osuuskunnan mukaan Suomessa on 450 lapinlehmää maidontuotannossa. Tämä on alle puoli prosenttia kaikista maidontuotannossa olevista lehmistä, joista suurin osa on tuontirotuja.

    Lapinlehmät ovat jääräpäisiä, uteliaita, vilkkaita ja kokeilunhaluisia. Suomen alkuperäiskarjayhdistyksen puheenjohtaja Jussi Kuukasjärvi.

    Lapinlehmiä havittelee ainakin Tervolan Louella sijaitseva ammattiopisto Lappian maatalousyrittäjyyden osaamiskeskus. Myös Kainuun ammattiopisto on kiinnostunut lehmistä ja Pelson vankilan karjasta laajemminkin.

    Tervolasta kerrotaan, että he ovat käyneet jo alustavia neuvotteluja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Louen koulutustilalla on myös Lapin yliopiston tutkijoiden tuki sijoituspaikkana.

    – Mielellämme täällä Louella lapinlehmät näkisimme, toimialapäällikkö Jarmo Saariniemi maatalousyrittäjyyden osaamiskeskuksesta sanoo.

    Ammattiopisto Lappia / Lea Ruotsalainen

    Opinahjot odottavat seuraavaksi ilmoittautumismenettelyn alkamista. Se, kannattaako geenipankkikarjan sijoituspaikaksi hakea, riippuu siitä, tuleeko rahaa eläinten hoitamiseen riittävästi.

    – Geenipankkikarjan ylläpito ei ole helppoa. Silloin ei voi mennä niin, että oppilaitos joutuu hoitamaan karjan omalla kustannuksellaan, koulutuspäällikkö Renne Sänisalmi Kainuun ammattioppilaitoksesta sanoo.

    Maidosta eksoottista jäätelöä

    Lapinlehmän pitäminen itsessään ei ole tuottavaa, sillä rotu tuottaa yli puolet vähemmän maitoa kuin valtavirtana nyt olevat tuontirodut. Esimerkiksi Tervolassa on kuitenkin mietitty maidonjalostusmahdollisuuksia jäätelöksi.

    – Meillä on tässä Louella on oppilaitoksen yhteydessä neljä yritystä. Osa heistä voisi käyttää raaka-aineena maitoa. Tervolan Louen koulutilaa luotsaava Jarmo Saariniemi kertoo.

    Lapin matkailun eläessä huippukauttaan lapinlehmän rasvaisesta maidosta tehty jäätelö voisi mennä hyvinkin kaupaksi eksoottisena ruokakokemuksena jo rodun historian vuoksi.

    – Alkuperäinen karjarotu, joka on joutunut kokemaan kovia sota-ajasta tähän päivään, Saariniemi miettii.

    Suomenlammas Pelson vankilan karsinassa.Yle

    Geenipankkirodun ollessa kyseessä hoitoon liittyy erityismääräyksiä, jotka valtiokin ottaa huomioon valintaprosessissaan.

    – Millä tavalla karjaa voidaan luovuttaa eteenpäin ja teurastaa, miten tehdään parituksia sekä onko valmiuksia tehdä yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa, Tuula Pehu ministeriöstä luettelee.

    Renne Sänisalmen mukaan Kainuussa on jo kokemusta alkuperäiskarjan hoidosta, sillä koulutilalla on muun muassa parikymmentä kyyttöä eli itäsuomenkarjaa. Tervolassa on jo lapinlehmiä.

    Lajien monimuotoisuuden vaaliminen juuri nyt tärkeää

    Renne Sänisalmi arvioi, että useampi koulutila Suomessa on kiinnostunut saamaan alkuperäiskarjan itselleen.

    Koulutiloille harvinaisten eläinten läsnäolosta ja geenipankkitoiminnasta on hyötyä myös opetuksessa. Opiskelijat pääsevät hoitamaan jopa luonteeltaan valtavirrasta poikkeavaa karjaa.

    – Lapinlehmät ovat jääräpäisiä, uteliaita, vilkkaita ja kokeilunhaluisia, sanoo Suomen alkuperäiskarjayhdistyksen puheenjohtaja Jussi Kuukasjärvi.

    Nämä luonteenpiirteet pätevät suomenkarjaan ylipäätään. Lapinlehmän eli pohjoissuomenkarjan lisäksi joukkoon kuuluu itäsuomenkarja ja länsisuomenkarja. Maitoa tuottavaa suomenkarjaa on yhteensä noin 2 000 yksilöä eli prosentti kaikesta maitotilallisten nautakarjasta.

    Ammattiopisto Lappia / Lea Ruotsalainen.

    Geenipankkikarjan hoitaminen on myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, joka taas korostuu ilmastonmuutoksen edetessä, sanoo Renne Sänisalmi Kainuun ammattiopistosta.

    Kaikki lapinlehmät halutaan siirtää Pelson vankilasta samaan paikkaan. Nyt Pelson navetassa on lähes 60 nautaa, joista suurin osa lehmiä.

    Lammaskarjaa vankilassa taas on useita satoja. Lammaskatras saatetaan jakaa eri sijoituspaikkoihin, sanoo maa- ja metsätalousministeriön Tuula Pehu.

    Analyysi: Lapin viimeisistä kansanedustajan paikoista on tulossa tiukka vääntö

    Analyysi: Lapin viimeisistä kansanedustajan paikoista on tulossa tiukka vääntö


    Kuten aina, tälläkin kertaa Lapissa käydään tiukka taisto viimeisestä kansanedustajan paikasta. Ennakkoon arvioituna varmimmat paikat ovat keskustan kolme sekä vasemmistoliiton, SDP:n ja kokoomuksen yksi paikka. Seitsemännestä paikasta kisaavat...

    Kuten aina, tälläkin kertaa Lapissa käydään tiukka taisto viimeisestä kansanedustajan paikasta. Ennakkoon arvioituna varmimmat paikat ovat keskustan kolme sekä vasemmistoliiton, SDP:n ja kokoomuksen yksi paikka.

    Seitsemännestä paikasta kisaavat perussuomalaiset, keskusta ja vasemmistoliitto. Erityisesti perussuomalaisten kannatusta on vaikea ennakoida, koska Jussi Halla-ahon ajasta ei ole vertailukohtaa.

    Iso kysymys on mihin menevät Hanna Mäntylän ja Paavo Väyrysen viime vaaleissa yhteensä keräämät noin 15 000 ääntä.

    Lapin pienistä puolueista vihreiden Riikka Karppinen kampanjoi ahkerasti, mutta isokaan vaalivoitto ei riittäne valintaan.

    Yle UutisgrafiikkaKeskustan edustaja voi tippua pois eduskunnasta

    Mielipidetiedustelujen perusteella keskusta kärsii vaalitappion Lapissa. Keskustan kannatus on silti niin korkealla, että yhtä paikkaa isompi menetys olisi iso yllätys.

    Yksi haaste keskustalla on ehdokasasettelu. Viime vaaleissa valitut ovat Paavo Väyrystä lukuunottamatta ehdolla Lapissa.

    Edustajan paikan koittavat uusia torniolainen Katri Kulmuni, rovaniemeläinen Markus Lohi ja savukoskelainen Eeva-Maria Maijala. Myös suurimman osan viime kaudesta kansanedustajana istunut Mikko Kärnä on ehdolla.

    Tilanne on muille ehdokkaille haastava, sillä istuvat edustajat ovat valmiiksi tunnettuja ja on mahdollista, että yksi edellä mainituista neljästä ei tule valituksi. Tämä on näkynyt keskustan ehdokasasettelussa ja kampanjoinnissa.

    Positiivista keskustan kannalta on se, että keskustasta eronnut Väyrynen ei ole ehdolla Lapissa.

    Neljännen paikan säilyttämiseen keskusta tarvitsee tukea äänten jakautumisesta ja "hukkaäänten" määrästä. Niiden vaikutuksesta kertoo se, että vuoden 2007 vaaleissa keskusta sai reilun 43 prosentin kannatuksella kolme paikkaa, kun viime vaaleissa hieman pienemmällä prosentilla puolueelle tuli neljä paikkaa.

    Keskustaa rasittaa hallitusvastuu. Suomen taloutta on laitettu kuntoon, mutta petetty koulutuslupaus, pakkolaeilla kiristetty kilpailukykysopimus, indeksien jäädytykset ja työttömien aktiivimalli painavat kannatusta alas.

    Lapissa keskustalaiset ovat perinteisesti kannattaneet yhteistyötä demareiden kanssa ja vierastaneet yhteistyötä kokoomuksen kanssa. Kokoomuksen kanssa toteutettu oikeistolainen politiikka saattaa näkyä keskustan kannatuksen putoamisena erityisesti Lapissa.

    Perussuomalaisten haasteena tuntemattomat ehdokkaat

    Perussuomalaisten toivoa paikan säilyttämisestä nostavat viime aikojen kohentuneet luvut kannatusmittauksissa. Lapissa haasteena on ehdokkaiden tuntemattomuus.

    Puolueella ei ole kärkiehdokkaita, koska viimeksi yli 8 000 ääntä saanut Hanna Mäntylä ei ole mukana ja Mäntylän tilalle eduskuntaan noussut Matti Torvinen on loikannut sinisiin.

    Puolueesta irtautuneet siniset rokottavat varmaan jonkun verran perussuomalaisten äänipottia myös Lapissa. Samaa saattaa tehdä myös keskustan Kärnä. Toisaalta myös perusssuomalaiset iloitsevat siitä, että Väyrynen ei ole keräämässä ääniä Lapissa.

    Perussuomalaiset ei ole kuitenkaan enää yleinen protestipuolue, joten protestiääniä voi jäädä saamatta.

    Peruskysymys on, kantaako maahanmuuttokysymys enää. Siitä on kuitenkin aikaa, kun turvapaikanhakijoita tuli maakuntaan sekä länsi- että itärajan kautta ja Tornioon perustettiin järjestelykeskus. Toisaalta puolueen ehdokkaat varmasti muistuttavat, että Oulussa ulkomaalaisia epäillään useista seksuaalirikoksista.

    Perussuomalaiset pitävät paikkansa, jos puolue pystyy keräämään ääniä tasaisesti eri puolilta Lappia, kuten kahdeksan vuoden takaisessa jytkyvaalissa.

    Asmo Raimoaho / YleVasemmistoliitolla on pieni mahdollisuus toiseen paikkaan

    Jos perussuomalaiset eivät saa ehdokasta läpi ja keskusta menettää yhden paikan, voi vasemmistoliitolla olla mahdollisuus toiseen paikkaan.

    Puolueen toiveita vaalivoitosta nostaa menestyminen viime kuntavaaleissa. Kuntavaalien tuloksella toinen paikka olisi jäänyt vain vajaan sadan äänen päähän. Kuntavaaleissa kuitenkin äänestetään enemmän tuttua ehdokasta kuin puoluetta.

    Vasemmistoliitto laskee myös oikeistohallitukseen kohdistuvan kritiikin satavan sen laariin. Toisaalta mitähän lappilaiset äänestäjät tuumivat puolueen kannattamasta lentoverosta, joka ei ainakaan matkailuväkeä miellytä.

    Lisäksi puolueen vihertyneen linjan koetaan menneen kauas työläisen arjesta. Tosin Lapissa ehdokkaat kuitenkin korostavat metsäteollisuuden työpaikkojen merkitystä.

    Vasemmistoliiton savukoskelainen istuva kansanedustaja Markus Mustajärvi on ennakkoasetelmissa vahvoilla. Vahvimmat haastajat löytynevät Suomen punaisimmasta kaupungista Kemistä, josta on ehdolla kolme nuorta naista.

    Heistä Sari Moisanen sai kaksissa viime vaaleissa noin 4 000 ääntä. Ahkeraa kampanjaa tekeveä Kati Tervo on kertonut haastavansa Mustajärven ykkössijan. Kolmas nuori nainen on Albana Mustafi. Haastajien haasteena on äänten mahdollinen hajoaminen.

    Lapin ainoa julkkisehdokas on rap-artistina tunnettu Lalli Mustakallio.

    SDP pitänee yhden paikan

    Sosialidemokraatit voivat pitää yhden kansanedustajan paikan säilyttämistä suhteellisen varmana. Vahvimmalta ehdokkaalta vaikuttaa istuva kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä Rovaniemeltä.

    Toinen paikka on demareilla liian kaukana. Sen saavuttaminen edellyttäisi äänimäärän tuplaamista edellisistä eduskuntavaaleista.

    Demareiden menestystä puoltavat kannatusmittausten ylöspäin osoittavat lukemat. Myös demareilla on haasteena se, miten lappilaiset suhtautuvat puolueen johdon päättämiin linjauksiin.

    Esimerkiksi demareiden avaus autokannan sähköistämisestä on kirvoittanut runsaasti arvostelua pitkien etäisyyksien maakunnassa.

    Lappilaiset demarit ovat joutuneet selittelemään myös puheenjohtaja Antti Rinteen vaatimuksia hakkuiden vähentämisestä. Lapissa kun moni odottaa Kemijärven sellutehtaan tai Kemin biodiesellaitoksen toteutuvan ja tuovan työpaikkoja.

    Kokoomus koettaa paluuta vaaliliittojen avulla

    Kokoomus menetti viime vaaleissa kansanedustajan paikkansa Lapista, vaikka Heikki Autto sai kaikista ehdokkaista neljänneksi eniten ääniä. Autton paikka jäi vajaan 700 äänen päähän ja hän putosi eduskunnasta.

    Tällä kertaa kokoomus pyrkii varmistamaan Autton läpimenon kahdella vaaliliitolla, jotka on solmittu RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa.

    Viime eduskuntavaaleissa kristillisdemokraatit ja RKP saivat yhteensä lähes 1 600 ääntä, joten Autton läpimeno on mahdollista.

    Yksi varjo kokoomuksella on puolueen epäonnistuminen vanhustenhuoltoon liittyvässä keskustelussa. Lapissa on paljon ikäihmisiä, joita kokoomuksen yksityisiä hoitoyrityksiä suosiva politiikka saattaa epäilyttää.

    Lappilaisiin äänestäjiin kokoomus vetoaa esimerkiksi henkilöauton tarpeellisuudella ja teollisuuden kilpailukyvyn turvaamisella.

    Korjattu grafiikkaa kello 15.30 18.3.2019: Äänioikeutettujen määrä tarkennettu.

    Miesten vuoron ohjaaja Joonas Berghäll saa miehet itkemään, ja moni on siitä ikionnellinen

    Miesten vuoron ohjaaja Joonas Berghäll saa miehet itkemään, ja moni on siitä ikionnellinen


    Ilmassa on lämpöä, kun elokuvaohjaaja Joonas Berghäll, 41, puhuu uuden dokumenttielokuvansa miehistä. Hän on yksi heistä, sillä maaliskuun lopussa ensi-iltaan tuleva elokuva Miehiä ja poikia kertoo myös Berghällistä. Hän istuu syvällä...

    Ilmassa on lämpöä, kun elokuvaohjaaja Joonas Berghäll, 41, puhuu uuden dokumenttielokuvansa miehistä. Hän on yksi heistä, sillä maaliskuun lopussa ensi-iltaan tuleva elokuva Miehiä ja poikia kertoo myös Berghällistä.

    Hän istuu syvällä toimistonsa tuolissa Helsingin Malmilla ja luo ympärilleen turvallisen tunnelman. Ehkä juuri se on saanut monet suomalaiset miehet itkemään kameralle Berghällin edessä.

    Hänen ensimmäinen ohjaustyönsä Miesten vuoro (2010) nosti kotimaisen dokumenttielokuvan puheenaiheeksi ja veti väkeä elokuvateattereihin. Asiasta innostui myös Finnkino, joka alkoi näyttää yhä enemmän kotimaisia dokumenttielokuvia ohjelmistossaan.

    Pikkuhiljaa ilmiö laantui, mutta ihmiset muistavat edelleen Berghällin Miesten vuoron tekijänä, vaikka Suomen ensi-illasta on aikaa yhdeksän vuotta.

    – Miesten vuoro muutti elämäni hyvässä ja pahassa, ohjaaja toteaa.

    Terveys pettää

    Berghällin uusi elokuva Miehiä ja poikia käsittelee rankkoja aiheita. Esiin nousevat työuupumus, huoltajuuskiistat, alkoholismi, yksinäisyys ja kuolema.

    Yllättäen ohjaaja kertoo, että hän voi itse todella huonosti. Se ei johdu vain siitä, että Berghäll on kuunnellut kymmeniä tunteja miesten synkkiä tarinoita elokuvaansa varten.

    Hän on tehnyt töitä 15 vuotta terveytensä kustannuksella, ja se käy elokuvassa ilmi Berghällin puheenvuoroissa.

    – Viimeisillään tässä on vedetty, Berghäll selventää.

    Hän kertoo tehneensä viime vuonna enemmän töitä kuin koskaan. Ylityötunteja kertyi noin 1200, eikä siinä ole mitään hauskaa. Berghäll työskenteli tuottajana Katja Gauriloffin elokuvassa Baby Jane ja ohjasi sen lisäksi omaa dokumenttielokuvaansa.

    Suurin osa palkansaajista tekee Tilastokeskuksen mukaan Suomessa töitä 35–40 tuntia viikossa eli noin 140–180 tuntia kuukaudessa.

    Berghäll työskenteli siihen nähden noin puolitoista kertaa enemmän.

    Ohjaaja haaveilee pitkästä lomasta, mutta pienen Oktober-nimisen tuotantoyhtiön veturina ajatus tuntuu kaukaiselta.

    Kaikki on kiinni siitä, miten Miehiä ja poikia menestyy elokuvateatterissa. Miesten vuoro oli hitti. Se veti teattereihin lähes 50 000 katsojaa, ja Berghällin uusi elokuva sivuaa samoja teemoja.

    Työuupumuksen kanssa painiva Berghäll muutti hiljan pääkaupunkiseudulta takaisin pohjoiseen, josta hän on kotoisin. Maisemanvaihdoksella Berghäll yrittää kohentaa terveyttään.

    Mårten Lampén / Yle

    Joen rannalla Tervolassa sijaitsevalla mökillä ohjaaja tekee pihatöitä, hakkaa halkoja ja saunoo. Uniapneasta kärsivä Berghäll kertoo nukkuvansa pohjoisessa paremmin kuin pääkapunkiseudulla. Työpäivät päättyvät mökillä kello 18 ja alkavat aamukymmeneltä.

    Ohjaajan hyvinvoinnin kohenemisen on huomannut myös Berghällin Miehiä ja poikia -elokuvan tuottaja Satu Majava, josta Berghäll puhuu kuin personal traineristaan.

    – Työtunnit tippuivat pohjoiseen muuton jälkeen kuukaudessa 280:stä 170:een, Berghäll iloitsee.

    Berghäll ei silti voi hyvin. Hänen toinen ohjaustyönsä Äidin toive (2015) vei elokuvantekijän kuvausmatkoille ympäri maailmaa.

    – Otin tuliaisia joka maasta, ohjaaja summaa.

    Hän viittaa erilaisiin bakteereihin ja loiseläimiin, jotka jylläävät Berghällin kehossa.

    Dokumenttielokuvassa lääkäri on lukenut ohjaajalle madonluvut, sillä hänestä on löydetty loinen, jota epäillään tappavaksi. Se syö ensin sisäelimet, sitten aivot ja keskushermoston. Lontoolainen trooppisen sairaalan johtaja vapauttaa Berghällin kuolemantuomiosta.

    Loinen on tappavan “isoveljen” “pikkusisko”, joka kuolee muutamassa vuodessa itsestään.

    Kuolemanvaara saa Berghällin pohtimaan sairaalan parvekkeella, mitä hän haluaa elämällään tehdä.

    “Kaikki johtuu ilkeydestä”

    Berghälliä markkinoidaan Miehiä ja poikia -elokuvan saatesanoissa miesten puolestapuhujaksi, ja sitä hän totta vie on.

    Elokuvassa nousevat esiin huoltajuuskiistat, joissa isät jäävät Berghällin kokemuksen mukaan yksin nuolemaan haavojaan, kun lasten huoltajuus määrätään erossa äidille.

    Ohjaaja kertoo haastatelleensa aiheesta kymmeniä suomalaisia miehiä, joiden jäljille hän pääsi useiden miesjärjestöjen, kuten Isät lasten asialla -yhdistyksen kautta.

    Elokuvasta saa kuvan, että isät jäävät yksin tunteidensa kanssa, kun lasten tapaamisesta on tullut monissa huoltajuuskiistoissa lähes mahdotonta.

    Miehet pääsevät ääneen Berghällin uudessa dokumenttielokuvassa Miehiä ja poikia.Mårten Lampén / Yle

    Berghäll uskoo, että tilanne johtuu miesten entisten puolisoiden ilkeydestä.

    – Siinä ei ole mistään muusta kyse, ohjaaja paukauttaa.

    Berghäll lähestyi haastateltaviaan yli 40 kysymyksen patteristolla ja moni murtui jo toisen kysymyksen jälkeen. Ensin haastateltavilta kysyttiin nimi ja ikä.

    Elokuvaan päätyi ohjaajan mukaan vain murto-osa siitä itkusta, jota hän todisti.

    Erään miehen kohdalla Berghäll kysyi, miten haastateltava voi kaiken sen jälkeen, mitä tämä oli kertonut lohduttomalta kuulostavasta huoltajuuskiistastaan.

    – Mies murtui täysin ja sanoi, ettei kukaan ole kysynyt häneltä sellaista 12 vuoteen, Berghäll sanoo.

    Hän puhuu oikeusmurhista ja kuvottavista tarinoista, joilla hän viittaa huoltajuuskiistoista haastattelemiensa miesten kertomuksiin.

    Berghäll ihmettelee, miten miehet voidaan nyky-Suomessa ohittaa niin yksiselitteisesti huoltajuuskiistoissa, joissa hänen mukaansa kuunnellaan vain äitejä.

    Osa miehistä otti häneen yhteyttä kertoakseen tarinansa, mutta elokuvaan he eivät halunneet mukaan. Itkusta ei ollut tulla tapaamisissa loppua.

    – He tarvitsivat jonkun, jolle purkaa pahaa oloa, Berghäll sanoo.

    Ohjaajalla itsellään ei ole lapsia ja elokuvassa hän etsii puolisoa. Berghäll kertoo kärsineensä pitkään yksinäisyydestä.

    Itku tuli, kun puhelin meni kiinni

    Alun perin Berghäll yritti myydä dokumenttielokuvansa idean rahoittajille ilman valmiita tarinoita, mutta nämä eivät lämmenneet ajatukselle.

    – Dokkarin tekijänä en voi etukäteen tietää, mitä miehet puhuvat, kun kamera käy, ohjaaja sanoo.

    Hän päätti kirjoittaa rahoittajille tarinoita omasta elämästään, mutta ei ajatellut, että ne päätyisivät elokuvaan. Toisin kävi.

    Kaksi kolmesta rahoittajasta oli sitä mieltä, että ne kannattaisi laittaa siihen.

    Toimistollaan Berghäll palaa uransa alkuaikoihin ja kertoo tarinan lomamatkastaan, jonka piti katkaista ylityökierre.

    Appivanhemmat kustansivat Berghällin ja tämän puolison Kreetalle lepolomalle, mutta Berghäll karkasi tämän tästä rannalta hotellihuoneeseen soittamaan työhön liittyviä puheluita, vaikka puolison kanssa oli sovittu, ettei niin tehdä.

    Vasta Ylen silloinen dokumenttielokuvien sisäänostaja sai Berghällin järkiinsä. Nyt jo eläkkeellä oleva Iikka Vehkalahti totesi, ettei hän tilaa Berghälliltä enää ikinä yhtään mitään, ellei tämä pane puhelinta loman ajaksi pois päältä. Berghäll uskoi.

    Mårten Lampén / Yle

    Kun puoliso tuli hotellihuoneeseen tarkistamaan tilannetta, häntä odotti erikoinen näky.

    – Pidin puhelinta kädessä ja itkin. Näytin, että se on pois päältä, Berghäll muistelee.

    Elokuvassa Berghäll saa kohtalotoverin pelialalla työskennelleestä vastaavasta tuottajasta. Mies kertoo, miten hän paloi loppuun yli 60 henkisen tiimin vetäjänä, koska projektin onnistuminen oli hänen kontollaan.

    Pahimmillaan tuottaja varasi itselleen firman neuvotteluhuoneen, jonne hän vetäytyi yksin itkemään.

    Berghällin puhe kääntyy välillä äitiin, joka työskenteli Kemissä lääkärinä. Berghäll uskoi, että äiti olisi ollut tyytyväinen edes yhteen poikansa elokuvista, jos Berghäll olisi tehnyt aina vain enemmän töitä niiden eteen.

    – Kun tein Äidin toive -elokuvan, äitini oli aivan innoissaan. Hän kyseli, miten se on otettu vastaan Unicefilla, Berghäll sanoo.

    Ohjaaja uskoo, että äiti olisi toivonut näkevänsä poikansa avustustyöntekijänä pakolaisleirillä tai virkamiehenä Unicefissa. Berghällin äiti kuoli kolme vuotta sitten.

    Berghäll kertoo, että Äidin toive lanseerataan huhtikuun alussa miljardille ihmiselle video on demand -palvelujen kautta. Yhteistyökumppani on Unicef, ja maita on mukana yli 20.

    – Äiti saa olla vihdoin ylpeä minusta, Berghäll sanoo.

    Äiti pelasti

    Miesten vuoro nousi hitiksi elokuvateattereissa samaan aikaan, kun Berghällin tuotantoyhtiö oli konkurssin partaalla.

    Berghäll ja elokuvan toinen ohjaaja Mika Hotakainen tajusivat maaliskuussa 2010, että yhtiö kaatuu muutamassa viikossa, ellei se saa jostain rahoitusta.

    Berghäll on opiskellut Tampereen ammattikorkeakoulussa elokuvatuottajaksi ja excel-taulukot luistavat häneltä. Maaliskuun kohdalla taulukossa luki “ripa”.

    Se viittasi tulossa oleviin Tampereen lyhytelokuvajuhliin, ja 10 000 euron Risto Jarva -palkintoon, joka oli siellä jaossa.

    Ohjaajat tajusivat, että vain se voisi pelastaa heidät konkurssilta.

    – Tiesin, että minulta menee koti alta, jos palkintoa ei tule, Berghäll toteaa.

    Ohjaajan asunto oli tuotantoyhtiön lainojen vakuutena, eikä pankista saanut enää lisää lainaa.

    Mårten Lampén / Yle

    Konkurssin uhka väistyi, kun Berghäll ja Hotakainen pokkasivat kymppitonnin elokuvallaan ja rästissä olevat laskut saatiin maksettua.

    Miesten vuoro piti kaksikon kiireisenä, vaikka tuotantoyhtiön talous oli kuralla. Palkintoja alkoi sataa kansainvälisiltä elokuvafestivaaaleilta siihen tahtiin, että ohjaajat kävivät vastaanottamassa niitä vuoroissa.

    Yllättäen äidiltä tuli puhelu.

    Tämä oli seurannut poikansa menestystä mediassa ja tullut siihen tulokseen, että pian alkaisi selkäänpuukotus.

    Oli aika varoittaa poikaa.

    – Äiti totesi puhelimessa, että Suomi on sellainen. Kun menestyt, tulee puukkoa, Berghäll sanoo.

    Äiti toivoi, että poika valmistautuu pahimpaan tai muuten Joonakselle voi käydä huonosti.

    Miesten vuoron menestyksen jälkeen Berghäll sai kuulla, ettei hän osaa tuottaa tai ohjata. Asialla oli Berghällin mukaan hänen yläpuolellaan olevia elokuva-alan ihmisiä. Tilanne johtui todennäköisesti alan sisäisistä jännitteistä.

    Synkät ajatukset alkoivat painaa mieltä, ja Berghäll vaipui epätoivoon. Iskuja tuli hänen mukaansa monelta suunnalta.

    – Tilanne ajautui sellaiseen pisteeseen, että etsin yhtenä aamuna netistä asetta, jolla olisin ampunut itseni, Berghäll muistelee.

    Äidin sanat muistuivat hädän hetkellä ja Berghäll muutti mielensä.

    Äiti oli oikeassa.

    Kemin Satama ryhtyi vastatoimiin Sampon sopimusriidassa

    Kemin Satama ryhtyi vastatoimiin Sampon sopimusriidassa


    Työsulku koskee Suomen Laivanpäällystöliittoon, Suomen Konepäällystöliittoon ja Suomen Merimies-Unioniin kuuluvia työntekijöitä. Sulku alkaisi 29. maaliskuuta eli samana päivänä, jona liittojen työntekijät ovat ilmoittaneet menevänsä...

    Työsulku koskee Suomen Laivanpäällystöliittoon, Suomen Konepäällystöliittoon ja Suomen Merimies-Unioniin kuuluvia työntekijöitä.

    Sulku alkaisi 29. maaliskuuta eli samana päivänä, jona liittojen työntekijät ovat ilmoittaneet menevänsä lakkoon. Työnseisauksesta annettiin varoitus eilen torstaina.

    Työsulku on työnantajan keino vauhdittaa sopimukseen pääsemistä. Työsulussa työnantaja estää liittoihin kuuluvien työntekijöiden pääsyn töihin ja keskeyttää palkanmaksun.

    Matkailujäänmurtaja Sampon miehistön ja Kemin Sataman välisen työehtosopimusriidan sovittelu alkaa valtakunnansovittelijan toimistossa ensi tiistaina.

    Piirakka kuplii uunissa oudosti, ovella on kaksi tuntematonta poliitikkoa ja kamera käy – Nyt katsottavissa oleva Yle Vaalisohva yllättää

    Piirakka kuplii uunissa oudosti, ovella on kaksi tuntematonta poliitikkoa ja kamera käy – Nyt katsottavissa oleva Yle Vaalisohva yllättää


    Etukäteen hovimestaria ja freelancer-esiintyjää Eino Hantulaa vähän jännitti. Hän oli lupautunut puolisonsa Tero Luksuan kanssa keskustelemaan uudenlaiseen vaaliohjelmaan Yle Vaalisohvaan. Siinä tavalliset suomalaiset väittelevät ja...

    Etukäteen hovimestaria ja freelancer-esiintyjää Eino Hantulaa vähän jännitti. Hän oli lupautunut puolisonsa Tero Luksuan kanssa keskustelemaan uudenlaiseen vaaliohjelmaan Yle Vaalisohvaan.

    Siinä tavalliset suomalaiset väittelevät ja keskustelevat eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Rovaniemeläinen pariskunta kahvitti kaksi eduskuntavaaliehdokasta kotonaan ja keskustelu nauhoitettiin.

    – Tämä oli jännittävää, koska keskusteluun ei voinut valmistautua kamalasti, Hantula sanoo.

    Ohjelmat on julkaistu Yle Areenassa

    Tulos on nyt jokaisen nähtävillä, sillä Yle Areenassa on tänään julkaistu 12 Yle Vaalisohva -keskustelua. Keskusteluita tehtiin yksi jokaisesta vaalipiiristä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

    Ahvenanmaa on ruotsinkielinen vaalipiiri ja siksi se on mukana Svenska Ylen vaalisisällöissä.

    Keskustelijat myös valitsivat aiheet, joista ohjelmassa puhuttiin. Hantula ja Luksua halusivat puhua syrjäseutujen asuttamisesta. Onko Lappi tulevaisuudessa vain matkailu- ja kaivosreservaatti.

    Vasemmalta Thomas Suni, Tero Luksua, Eino Hantula, vihreiden ehdokas Riikka Karppinen ja kokoomuksen Mikko Anttila olivat leppoisissa tunnelmissa nauhoituksen jälkeenkin. Jari Vesa / Yle

    Ehdokkaat joutuivat välillä koville siitä, miten Suomessa pärjää ilman autoa.

    – Saimme vihreiden edustajan sanomaan, että kyllä yksityisautoja tarvitaan, eivätkä ne saisi maksaa niin paljon. Hän uskalsi olla ristiriidassa puolueensa kanssa, Hantula kuvaa sisältöä.

    Juttelussa ei unohdettu myöskään huumoria. Lapin jaksossa annetaan myös deittailuvinkkejä.

    "Saimme kämpän siivottua"

    Eniten stressiä tuotti etukäteen tarjottava.

    – Ajattelimme, että muut tekevät täytekakkua ja kahvia juodaan hienosti Myrna-kupeista. Me olimme työmatkalla edellisenä iltana ja toimme Helsinki-Vantaan-lentoasemalta domino-keksejä. Mitä kekseissä hävittiin, se voitettiin keskustelun laadukkuudessa, Hantula sanoo.

    Myös imatralaisessa seitsemän lapsen perheessä mietittiin etukäteen tarjoilua. Ja siivousta, isä Heikki Laine naurahtaa.

    – Olin onneksi isyyslomalla, joten saimme kämpän siivottua. Lea-vaimoni oli tehnyt sitruunapiirakkaa ja viime hetkillä mietimme, pitääkö olla jotakin suolaistakin. Piirakka kupli oudosti uunissa, mutta se oli älyttömän hyvää, Laine kertoo.

    Mikko Savolainen / Yle "Viisaus ei asu vain poliitikkojen päässä"

    Yle Vaalisohvaan ilmoittautui peräti 500 ihmistä, joista aluetoimitukset valitsivat keskustelijat. Heikki Laine kiinnostui ohjelmasta, koska siinä tavalliset ihmiset pääsivät ääneen.

    – Viisaus ei asu vain poliitikkojen päässä. Tässä keskustelussa oli mukava henki, ja se poikkesi ehkä sillä tavallakin perinteisestä vaaliväittelystä, Heikki Laine sanoo.

    Laineet halusivat kysyä, mitä mieltä ehdokkaat ovat lasten kotihoidosta.

    – Vaimoni on mennyt osa-aikaisiin töihin yleensä jo siinä vaiheessa, kun lapset ovat olleet reilun vuoden ikäisiä. Kolmannesta lapsesta lähtien meillä on ollut hoitaja kotona, ja meillä on ollut siitä hyviä kokemuksia. Tuntuu, ettei lasten hoitamista kotona arvosteta keskustelussa perhevapaauudistuksesta, Laine sanoo.

    Laineet eivät kaihtaneet vaikeitakaan aiheita. Seitsemän lapsen isä aloitti Yle Vaalisohvan kysymällä, onko alhainen syntyvyys Suomessa ongelma ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa ehdokkaiden käsityksiin lisääntymisestä.

    Imatralainen Laineen perhe järjesti Vaalisohvan kotonaan. Mikko Savolainen / Yle

    Heikki Laine yllättyi, miten vaikeaa kysymysten muotoileminen oli. Helposti sitä ajattelee, eikö poliitikko kykene puhumaan vaalipaneelissa paremmin.

    – Kun itse on tilanteessa, huomaa, ettei se ole niin helppoa.

    "Erilainen ja miltei intiimi"

    Yle Vaalisohvan tuottaja Sinikka Tuomi sanoo, että 12 ohjelmaa ovat kaikki erilaisia ja mielenkiintoisia. Tuomi uskoo, että nekin, jotka eivät vaalikeskusteluista muuten perusta, kiinnostuvat tällaisesta poliittisesta keskustelusta.

    – Ylen runsaassa vaalisisältötarjonnassa Yle Vaalisohva on erilainen. Se on kodikas ja miltei intiimi. Se tuo keskusteluun yleisön valitsemia aiheita ja haastaa ehdokkaita kohtaamaan äänestäjän lähellä heidän kodeissaan.

    Yle Vaalisohvassa haluttiin löytää uusia mielenkiintoisia näkökulmia. Kahvittajien ehtona oli, etteivät he kuulu puolueisiin tai ole ehdolla vaaleissa.

    – Vaalisohvailijat ovat sitoutumattomia suomalaisia. Etujärjestöjen jäseniä he voivat olla, mutta eivät niidenkään aktiiveja, jos sohvalla käsitellään heidän etujärjestönsä ajamia asioita, Tuomi sanoo.

    Valinnat journalistisin perustein

    Mukana olevat 24 kansanedustajaehdokasta valittiin journalistisin perustein.

    – Kun Yle Vaalisohvan aihe oli tiedossa ja se oli asukkaiden kanssa hiottu ja näkökulmitettu, mietittiin, ketkä ehdokkaat vaalipiirissä olisivat parhaat aiheesta keskustelemaan tai keidät asukkaat haluavat haastaa juuri tästä aiheesta. Päätöksen ehdokkaista teki Yle yhdessä asukkaiden kanssa siten, että sarjan kokonaisuudessa on otettu huomioon poliittisten puolueiden mahdollisimman tasapuolinen kohtelu ja Ylen riippumattomuus, Tuomi sanoo.

    Ylen runsaassa vaalisisältötarjonnassa Yle Vaalisohva on erilainen. Se on kodikas ja miltei intiimi. Sinikka Tuomi

    Mukana olevat puolueet ovat rekisteröityneitä puolueita, joilla on vähintään yksi kansanedustaja. Tähän ohjelmaan mahtui ehdokkaista murto-osa, mutta kaikki ehdokkaat ovat halutessaan mukana Ylen vaalikoneessa.

    Yle Vaalisohva eroaa tavallisista vaaliohjelmista myös niin, ettei kuvassa näy toimittajaa. Toimittaja oli kuvaustilanteessa kuitenkin paikalla ja teki asukkaiden kanssa perusteellisen pohjatyön.

    – Lisäksi toimittaja ja ohjaaja tekivät varsinaisen ohjelman leikkauspöydällä, kun noin tunnin materiaalista leikattiin valmis 15 minuutin ohjelma, Tuomi kertoo.

    Yle Vaalisohvan parhaat palat on koottu televisioon Yle Vaalisohva Remix -koosteeseen. Se esitetään TV1:ssa 10. huhtikuuta kello 21.05.

    Lue lisää:

    Ylen Vaalikone on avattu – Vastaukset paljastavat puolueiden ilmastokannat: Kyllä ilmastokamppailulle, ei lihaverolle ja bensa-autojen kiellolle

    Ylen uudessa vaaliohjelmassa ihmiset kutsuvat ehdokkaat kotiinsa – politiikan tutkija innostui Vaalisohvasta: ”Loistava tilaisuus päästä poliitikon nahan alle”

    Ylen uuden vaaliohjelman suosio yllätti myös tekijät: 500 ihmistä haluaa puhua politiikkaa kotisohvallaan

    Matkailujäänmurtaja Sampolle työtaisteluvaroitus keskelle risteilykautta

    Matkailujäänmurtaja Sampolle työtaisteluvaroitus keskelle risteilykautta


    Kemin edustalla liikennöivälle matkailujäänmurtaja Sampolle on annettu työtaisteluvaroitus. Suomen Konepäällystöliiton, Suomen Laivanpäällystöliiton ja Suomen Merimies-Unionin sekä Kemin Sataman väliset työehtosopimukset koskien...

    Kemin edustalla liikennöivälle matkailujäänmurtaja Sampolle on annettu työtaisteluvaroitus.

    Suomen Konepäällystöliiton, Suomen Laivanpäällystöliiton ja Suomen Merimies-Unionin sekä Kemin Sataman väliset työehtosopimukset koskien matkailujäänmurtaja Sampoa päättyivät helmikuun lopussa.

    Osapuolet ovat neuvotelleet uusien työehtosopimuksien aikaansaamisesta, mutta neuvottelut eivät ole johtaneet tulokseen. Neuvottelut jatkuvat nyt valtakunnansovittelijan johdolla.

    Mikäli osapuolten välillä ei saada aikaan ratkaisua uusista työehtosopimuksista, kyseessä olevien sopimusten soveltamispiiriin kuuluva aluksen laivaväki aloittaa työnseisauksen 29. maaliskuuta.

    Ylen saamien tietojen mukaan neuvotteluissa ei niinkään ole riitaa rahasta, sillä työnantaja on ollut valmis alan yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin.

    – Olisimme halunneet neuvotella muun muassa työaikajoustoista, jotta ne vastaisivat kotimaan matkustaja-alusten työaikajärjestelyjä, jotka ovat joustavampia kuin matkailujäänmurtajalla on tähän asti ollut. Työntekijäliitot eivät olleet valmiita ollenkaan neuvottelemaan työnantajan esityksestä, kertoo Kemin Satama Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Rantsi.

    Merimiesunioni ei halunnut kommentoida Ylelle sopimusriitaa. Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton edustajia emme tavoittaneet kommentoimaan tilannetta.

    Matkailujäänmurtajan risteilykausi päättyy huhtikuun 13. päivä.

    Kolahtaisi matkailun talvisesongin loppuun

    Toimitusjohtaja Susanna Koutonen sanoo, että Kemin Matkailussa ei vielä ole tehty varasuunnitelmaa mahdollisen lakon vuoksi. Tilannetta seurataan ja toivotaan, että osapuolet pääsevät neuvottelemalla sopuun.

    Susanna Koutonen tähdentää, että lakko olisi sesonkitoiminnassa mukana oleville matkailuyrittäjille alueellisestikin merkittävä takaisku.

    – Harmittaisi kyllä aivan suunnattomasti, jos ratkaisua ei löydetä tai mahdolliselle lakolle ei saataisi jonkinlaista lykkäystä. Ne viimeiset päivät huhtikuussakin ovat tärkeitä talvimatkailussa toimiville hotelleille sekä safari- ja kuljetusyhtiöille. Lakko myös sattuisi aika pahasti thaimaalaisten matkailijoiden uudenvuoden kanssa päällekkäin, Susanna Koutonen sanoo.

    Korjattu 14.3.2019 klo 13.35: Työnseisauksen mahdollinen alkamispäivä.

    Lisätty 14.3.2019 klo 17.40 toimitusjohtaja Jaakko Rantsin ja toimitusjohtaja Susanna Koutosen kommentit.

    Ruotsissa työskennelleet pelkäävät takuueläkkeen loppuvan:

    Ruotsissa työskennelleet pelkäävät takuueläkkeen loppuvan: "Eihän siitä jää edes kuuttasataa euroa"


    Ruotsissa pohditaan, maksetaanko asumisperustaista takuueläkettä enää tulevaisuudessa eläkeläisille Suomeen. Eläkkeen nimi on Ruotsissa takuueläke eli garantipension. 17 000 suomalaisen paluumuuttajan takuueläke on vaakalaudalla, jos Ruotsissa...

    Ruotsissa pohditaan, maksetaanko asumisperustaista takuueläkettä enää tulevaisuudessa eläkeläisille Suomeen. Eläkkeen nimi on Ruotsissa takuueläke eli garantipension.

    17 000 suomalaisen paluumuuttajan takuueläke on vaakalaudalla, jos Ruotsissa päätetään lopettaa kansaneläkkeen maksu ulkomaille. Pahimmillaan sen maksamisen lopettaminen kurittaisi Ruotsista pientä eläkettä saavia suomalaisia.

    Yli 20 vuotta Ruotsissa asuneen ja nykyään torniolaisen pariskunnan Antero ja Sylvi Peltosen Ruotsista saatavasta eläkkeestä lähtisi pois yhteensä noin 350 euroa. Vaimo Sylviltä leikkaantuisi peräti puolet Ruotsin eläkkeestä.

    – Jos olisi normaali eläke, sen ehkä saattaisi sulattaa. Mutta kun me ollaan pienellä eläkkeellä kituutettu, niin meille se olisi paljon. Vaimon eläke putoaisi alle minimieläkkeen. Jos 850 euroa on tällä hetkellä ja siitä otetaan 260 pois, niin eihän siitä jää edes kuuttasataa euroa, sanoo Antero Peltonen.

    Takaisin Ruotsiin?

    Moni Ruotsissa osan työuraa tehnyt suomalainen tuntee kokevansa vääryyttä, jos ennestäänkin pientä eläkettä leikataan. Yksi ratkaisu välttää mahdollinen eläkkeenmenetys olisi muuttaa takaisin Ruotsiin, mutta se on tuskin monellakaan paluumuuttajalla ensimmäisenä mielessä, kertoo Antero Peltonen.

    – Kun on erehtynyt Arpelaan rakentamaan talon, niin eihän täältä pysty lähtemään Ruotsiin takaisin.

    Peltoset ovat yrittäneet vaikuttaa siihen, että takuueläkkeen maksamiskäytäntöä ei muutettaisi. Apuja tähän ei ole löytynyt Suomesta eikä Ruotsista. Esimerkiksi Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta vastattiin, ettei asia kuulu heidän toimialaansa. Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestöltä hän sai myötämielisemmän vastauksen, että asiaan pyritään vielä vaikuttamaan.

    Ruotsin takuueläkettä maksetaan ainakin tämän vuoden loppuun saakka.

    Iso tuulivoimapuistohanke jäissä Lapissa – kaavailtiin kolmen kunnan alueelle

    Iso tuulivoimapuistohanke jäissä Lapissa – kaavailtiin kolmen kunnan alueelle


    Smart Windpowerin tytäryhtiö Pellon Tuulivoima peruu kaavoitusaloitteensa Pellossa. Näin ollen suuri kolmen kunnan alueelle suunniteltu tuulivoimapuistohanke on nyt jäissä. Smart Windpower suunnitteli noin sadan tuulivoimalan puistoa Rovaniemen,...

    Smart Windpowerin tytäryhtiö Pellon Tuulivoima peruu kaavoitusaloitteensa Pellossa. Näin ollen suuri kolmen kunnan alueelle suunniteltu tuulivoimapuistohanke on nyt jäissä.

    Smart Windpower suunnitteli noin sadan tuulivoimalan puistoa Rovaniemen, Ylitornion ja Pellon alueelle. Tuulipuisto olisi toteutuessaan ollut yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista. Voimaloiden oli tarkoitus toimia markkinaehtoisesti ilman valtion tukea.

    Sekä Rovaniemen että Ylitornion päättäjät pysäyttivät tuulivoimayhtiön suunnitelmat omien kuntiensa osalta aiemmin tänä vuonna. Pellossa asiaa ei ehditty edes käsitellä.

    Suuri tuulivoimapuistohanke herätti alueella kiivasta keskustelua. Sen vastustajat keräsivät myös adressin.

    Tuulivoimayhtiön edustaja Kalle Riihikoskoski kertoo Pellon kunnan tiedotteessa, että Smart Windpower aikoo nyt seurata energia- ja ympäristöstrategian kehittymistä Pellossa, Rovaniemellä ja Ylitorniolla.

    Hallituksen kohtalonpäivänä yksi hihkui ilosta, toinen purki pettymystään: ”Päivän paras uutinen”, ”Melkoisen sirkuksen se ainakin järjesti

    Hallituksen kohtalonpäivänä yksi hihkui ilosta, toinen purki pettymystään: ”Päivän paras uutinen”, ”Melkoisen sirkuksen se ainakin järjesti"


    Sote- ja maakuntauudistus kaatui tänään ja samalla hallitus pyysi eroa tasavallan presidentiltä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei nähnyt edellytyksiä hallituksen jatkamiselle. Viisikymppinen rovaniemeläinen Outi Brunfeldt hihkaisee ilosta,...

    Sote- ja maakuntauudistus kaatui tänään ja samalla hallitus pyysi eroa tasavallan presidentiltä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei nähnyt edellytyksiä hallituksen jatkamiselle.

    Viisikymppinen rovaniemeläinen Outi Brunfeldt hihkaisee ilosta, kun kuulee uutisesta.

    – Ihanaa, päivän paras uutinen. Poltettiin rahaa aivan älyttömästi hukkaan, olisi voitu antaa köyhille, vanhuksille, työttömille. Sipilä leikki nyt tuolla omalla leikkikentällänsä. Toivottavasti uusi hallitus on parempi ja kansanmyönteisempi.

    Torniolaiset Anna Harmaala ja Kristiina Jokikokko ajattelevat, että soten kaatuminen oli hyvä juttu.

    – Pakko sanoa, että ensimmäisenä alkoi vähän naurattaa. Kyllä tämä tietysti oli odotettavissa eikä oikeastaan tullut yllätyksenä, Harmaala sanoo.

    Leila Luumeen mukaan hallituksen ero vaikuttaa pikkulapsen kiukuttelulta, joka ei saa tahtoaan läpi.Carolus Manninen / Yle

    Tamperelainen valtio-oppia opiskeleva Vilja Luomala, 22, heräsi aamulla Whatsapp-viestiin siitä, että hallitus on eronnut.

    – Vaalit ovat tulossa, joten olin todella yllättynyt, että ero tuli tässä vaiheessa. Mutta eilisten sote-uutisten perusteella tämä oli looginen päätös.

    Jyväskyläläinen Leila Luume ajattelee, että sotessa oli vakavia perustuslaillisia ongelmia ja se oli hänen mielestään alusta saakka älytön projekti.

    – Hallitus ei ihan hirveän suuria mullistuksia saanut aikaan, mutta melkoisen teatteriesityksen ja sirkuksen se ainakin järjesti, jos ei muuta.

    Taina Vierijärvi ajattelee, että nyt puolueet saavat kampanjoida vapaasti.Karri Laihonen / Yle

    Kempeleläinen Riikka Sarkkinen on tyytyväinen hallituksen ja soten kaatumiseen. Hallituksen kaatuminen oli hänen mielestään vääjäämätöntä.

    – Tämä on ollut niin pitkäkestoinen prosessi ja joka asiasta on jauhettu pitkään. Ja kun ei valmista ei ole tullut.

    Porilaisen Taina Vierijärven mukaan hallituksen kaatuminen on hyvä asia hallituspuolueille.

    – Se on elämää, että hallitukset kaatuvat. Kyllähän ulkomaillakin kaatuu hallituksia.

    "Sote vaikutti hyvältä idealta"

    Anttoni Lajoma Nurmijärveltä on pettynyt soten kaatumiseen ja hallituksen töppäilyyn.

    – Sote vaikutti hyvältä idealta, mikä olisi ollut mahtava saada pyörimään. Tämä vahvistaa sen, hallitus ei tiedä, mitä tekee ja antaa myös huonon kuvan Suomesta poliittisesti ulkomaille.

    Riikka Sarkkinen sanoo seuranneensa Sipilän pääministerikautta kauhulla. Hänen mielestään Suomea on johdettu kuin yritystä.Paulus Markkula / Yle

    Rovaniemellä Jukka Soini, 56, arvelee, että nyt yritetään peitellä neljän vuoden epäonnistumisia ja hakea samalla etua vaalikampanjointiin.

    – Mutta toivottavasti äänestäjät nyt ymmärtävät, mistä on kysymys ja tekevät päätökset sen mukaan, että saataisiin Suomi tästä nousuun oikeasti.

    Iisakki Palojärvi ajattelee, että soten pohja on varmaan oikea, mutta sitä vain pitää viilata. Pakkohan se joskus on saada valmiiksi, hän tuumii.Risto Koskinen / Yle

    Iisakki Palojärvi on seurannut Suomen sote-valmistelua länsinaapurista Haaparannalta.

    – Aika sekaista on ollut sen 15 vuotta. Ei siellä oikein kukaan tiedä, mitä päättää. Kyllähän ne lupailee kaikkea, mutta siihenpä se sitten jääkin. Semmoista teatteria on minun mielestäni enimmäkseen.

    Myös muuramelainen Janne Nieminen, 53, sanoo kyseessä olevan julkisuuden kalastelu ja vaalitemppu.

    – Mielestäni tulevista vaaleista tuli tänään sote-vaalit. Luulen, että tuo teema kantaa vaaleihin asti päällimmäisenä. Onhan siellä totta kai muutakin, mutta näistä tuli, tai ehkä tehtiin sote-vaalit.

    "Ehkä he halusivat lomalle vähän aikaisemmin"

    Turkulainen Matti Rauramo kuulee hallituksen kaatumisesta Ylen toimittajalta.

    – Olen äimänkäkenä. Kuulin sote-purkautumisen aamulla, mutta en olisi uskonut, että se tähän johtaa. Ilmeisesti asiassa on jotain isompia ristiriitoja, joista ei ole kerrottu.

    Rauramo muistelee Sipilän sanoneen, että jos sote ei mene läpi, hän eroaa.

    – Siinä mielessä tämä on periaatteessa ihan johdonmukainen, selkärankainen veto. Mutta aika jännä ajoitus kyllä.

    Matti Rauramo kertoo, ettei ole Juha Sipilän superfani, mutta hänen mukaansa Sipilän johdonmukaisuus on ollut aika kantavaa.Carolus Manninen / Yle

    Etelä-Kaliforniassa asuva Ville Vintola on yllättynyt hallituksen kaatumisesta. Hänen mukaansa on kurjaa, että stabiili yhteiskunta kohtaa tällaisia ongelmia. Vintola asuu ulkomailla ja kertoo, ettei hallituksen kaatuminen koske välittömästi hänen elämäänsä.

    – Ehkä he halusivat lomalle vähän aikaisemmin.

    Myös helsinkiläinen Helka Korhonen on yllättynyt soten kaatumisesta. Hän uskoi, että sote pusketaan läpi jollain tavalla.

    – Vielä yllättyneempi olin hallituksen kaatumisesta. En ajatellut, että tähän olisi päädytty.

    Erja ja Samuel Nousiainen muistavat vanhempiakin aikoja, jolloin hallituksia kaatui.Carolus Manninen / Yle

    Erja ja Samuel Nousiainen Turusta ovat hieman hämmentyneitä päivän suuresta uutisesta, mutta uskovat, että eteenpäin mennään, vaikka hallitus kaatuikin.

    – Työllisyys on kuitenkin parantunut. Sitä se Sipiläkin tänään esille toi, Erja sanoo.

    – Sote-vääntöä on riittänyt ja kyllä ne sitä kuin käärmettä pyssyyn ovat ajaneet, Samuel jatkaa.

    Lue myös:

    Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

    Kuntaliiton Hanna Tainio: Valinnanvapaus ei tulevaisuuden sotessa mene läpi – Väkisin yritetty liian suurta uudistusta

    Soten kaatuminen ei yllättänyt, mutta epävarmuutta se tuo: "2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat mahdottomaan tilanteeseen"

    STUK: Tornion terästehtaalla löytynyt talven aikana kaksi säteilylähdettä

    STUK: Tornion terästehtaalla löytynyt talven aikana kaksi säteilylähdettä


    Säteilyturvakeskus kertoo, että Torniossa sijaitsevalla Outokummun terästehtaalla on löytynyt talven aikana kierrätysmetallin joukosta kaksi säteilylähdettä. – Nämä kaksi säteilylähdettä ovat orpoja lähteitä eli sellaisia, jotka eivät...

    Säteilyturvakeskus kertoo, että Torniossa sijaitsevalla Outokummun terästehtaalla on löytynyt talven aikana kierrätysmetallin joukosta kaksi säteilylähdettä.

    – Nämä kaksi säteilylähdettä ovat orpoja lähteitä eli sellaisia, jotka eivät ole selvästi kenenkään omistuksessa tai valvonnassa, kertoo STUKin toimistopäällikkö Santtu Hellstén.

    Uusi säteilylaki edellyttää STUKin mukaan turvallisuuslupaa toistuvalle orpojen lähteiden käsittelylle.

    – Velvoite tarkoittaa käytännössä suurimpia alan toimijoita, jotka kokemuksemme mukaan säännöllisesti näitä lähteitä löytävät, Hellstén sanoo.

    Terästehdas kertoi 18. tammikuuta löytäneensä amerikium-lähteen eli radioaktiivisen isotoopin, joita käytetään esimerkiksi maaperän ja teollisuuden mittalaitteissa. Amerikiumia päätyi sulatukseen saakka.

    20. helmikuuta säteilylähde puolestaan havaittiin jo säteilyportin isoilla säteilymittareilla, jotka mittaavat tulossa olevien kuorma-autojen tuoman materiaalin säteilyä.

    – Löydökset ovat valitettavasti melko yleisiä. Tornion terästehdas on suuri kierrätysmetallin ostaja maailman mittakaavassa. Hollannin Rotterdam on yksi satamista, jonka kautta metalli päätyy Tornioon, Hellstén kertoo.

    Hänen mukaan Torniossa on erittäin tarkat mittalaitteet, ja niiden havaitsemat säteilymäärät saattaisivat jäädä jossain muualla havaitsemattakin.

    STUKin mukaan säteilyhavainnoista ei ole kuitenkaan aiheutunut vaaraa ihmisille.

    Aiheesta aiemmin:

    STUK: Kolme radioaktiivista lähdettä sulatukseen Tornion terästehtaalla lyhyen ajan sisällä – "Joko tahallisesti tai huolimattomuutta"