Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Palkki putosi nelostiellä vaikeuttaen liikennettä – tilanne ohi, liikenne sujuu taas normaalisti

    Palkki putosi nelostiellä vaikeuttaen liikennettä – tilanne ohi, liikenne sujuu taas normaalisti


    Nelostiellä Lahden kohdalla oli pudonnut tielle korkeusrajoitin, jonka takia pohjoiseen menevät kaistat olivat suljettu Renkomäen ja Joutjärven liittymien välillä. Tunnin ajan liikenne pohjoisen suuntaan ohjattiin Lahden keskustan...

    Nelostiellä Lahden kohdalla oli pudonnut tielle korkeusrajoitin, jonka takia pohjoiseen menevät kaistat olivat suljettu Renkomäen ja Joutjärven liittymien välillä.

    Tunnin ajan liikenne pohjoisen suuntaan ohjattiin Lahden keskustan kautta.

    Liikennepäivystäjä Mikko Penkkala kertoo ylikorkean ajoneuvon menneen sillan ali. Ajoneuvo törmäsi korkeusrajoittimeen, jolloin rajoitin tippui tielle aiheuttaen esteen kaistoille.

    Lue lisää:

    Menoliikenteen huiput ohitettu – uusi rutistus perjantaina aamupäivällä

    Kiirastorstaina tuplasti liikennettä tavalliseen torstaihin verrattuna – liikenne vilkastuu iltapäivällä

    Kiirastorstaina tuplasti liikennettä tavalliseen torstaihin verrattuna – liikenne vilkastuu iltapäivällä


    Pääsiäisen menoliikenne on käynnistynyt rauhallisesti. Ajosää on suuressa osassa Suomea aurinkoinen, ja toistaiseksi liikennettä hidastavilta onnettomuuksilta on vältytty. Liikennepäivystäjä Heidi Peltomaa Tampereen tieliikennekeskuksesta...

    Pääsiäisen menoliikenne on käynnistynyt rauhallisesti. Ajosää on suuressa osassa Suomea aurinkoinen, ja toistaiseksi liikennettä hidastavilta onnettomuuksilta on vältytty.

    Liikennepäivystäjä Heidi Peltomaa Tampereen tieliikennekeskuksesta kertoo, että tänään kiirastorstaina on kaksinkertainen määrä liikennettä normaaliin torstaihin verrattuna. Ruuhkia ei ole odotettavissa, mutta liikenne saattaa paikoin jonoutua.

    Liikenteen odotetaan vilkastuvan iltapäivällä yhden aikoihin ja normalisoituvan seitsemältä illalla. Vilkkaimmat tieosuudet ovat Nelostiellä Helsinki–Lahti–Jyväskylä-välillä, Kolmostiellä Helsingistä Tampereen suuntaan ja Viitostiellä Heinolan ja Varkauden välillä.

    Peltomaa muistuttaa, että pohjoisilla tieosuuksilla voi olla yhä tarvetta talvirenkaille, vaikka päätieosuudet ovatkin pääosin kuivia.

    Kaksipyöräiset ilmestyivät katukuvaan

    Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen päivystää liikenteessä Kolmostiellä ajamalla Seinäjoelta Tampereelle. Pohjosen mukaan tielle mahtuu hyvin, eikä ruuhkista ollut ainakaan ennen puoltapäivää vielä tietoa.

    – Tässä näyttäytyy samanlainen tilanne kuin meidän muissakin juhlapyhissämme, eli menoliikenne alkaa päivää aiemmin kuin ennen. Ihmisillä on erilaisia työaikoja ja vapaita. Se näkyi eilen tien päällä, ja liikenteessä näytti paljon arkikeskiviikkoa vilkkaammalta.

    Pohjosen mukaan ainakin Etelä-Suomen päätieverkolla on tänään täysi kesäkeli. Hän muistuttaa, että liikenteessä näkyy kevään merkkinä myös moottoripyöriä, ja autoilijoiden kannattaa olla tarkkana eteen tulevien tilanteiden kanssa.

    Lue myös: Pääsiäinen tietää poikkeuksia liikenteeseen ja aukioloihin – katso muutokset täältä

    Hoitajan ja lääkärin syytteet hylättiin – epäiltiin kuolemantuottamuksesta hengitysvaikeuksista kärsineen kotiuttamisessa

    Hoitajan ja lääkärin syytteet hylättiin – epäiltiin kuolemantuottamuksesta hengitysvaikeuksista kärsineen kotiuttamisessa


    Käräjäoikeus on hylännyt syytteet tapauksessa, jossa Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkäriä ja hoitajaa epäiltiin kuolemantuottamuksesta. Syyttäjän mukaan hengitysvaikeuksista kärsineen leikkauspotilaan omaista ei ollut ohjeistettu...

    Käräjäoikeus on hylännyt syytteet tapauksessa, jossa Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkäriä ja hoitajaa epäiltiin kuolemantuottamuksesta.

    Syyttäjän mukaan hengitysvaikeuksista kärsineen leikkauspotilaan omaista ei ollut ohjeistettu riittävän hyvin potilaan kotiuttamisen yhteydessä. Kotiin oli annettu mukaan hengitystä avustava laite.

    Syytteessä todettiin myös, että potilaalle olisi jätetty tekemättä hengitysvajaukseen liittyviä lisätutkimuksia ennen kotiuttamista.

    Käräjäoikeus totesi selvitysten perusteella, etteivät mitkään seikat osoittaneet lääkärin yleisesti laiminlyöneen potilaan kotiuttamisen riittävää järjestämistä. Lääkärin toimintatapa potilaan kotiuttamisessa ei osoittanut hänen rikkoneen olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta.

    Käräjäoikeuden mukaan oli myös selvää, että syytetty hoitaja ei ollut vastuussa potilaan kotiuttamisesta. Asiassa ei ole myöskään näytetty, että kyseinen hoitaja olisi antanut potilaalle hengitystä avustavan laitteen kotiin mukaan.

    Esille ei ole myöskään tullut, että hoitaja olisi laiminlyönyt selvittää laitteeseen liittyvän käyttöopastuksen.

    Lääkäri ei rikkonut virkavelvollisuutta

    Käräjäoikeus katsoi, etteivät laiminlyönneistä epäillyt hoitaja ja lääkäri ole olleet ylipäätään tietoisia, että potilas oli saanut kaksoisventilaatiolaitteen kotiin tai että tämä olisi edes tarvinnut sellaista.

    Käräjäoikeus hylkäsi molempien epäiltyjen syytteet kuolemantuottamuksesta. Syyttäjä vaati lääkärille rangaistusta myös tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta tämänkin syyte hylättiin.

    Tapahtumaketju ajoittui vuodenvaihteeseen 2014–2015.

    Cannonballiin kytkeytyvästä laajasta huumejutusta pitkiä tuomioita

    Cannonballiin kytkeytyvästä laajasta huumejutusta pitkiä tuomioita


    12 syytettyä on saanut vankeustuomiot rikollisjärjestö Cannonballiin kytkeytyvässä laajassa huumerikosjutussa. Ankarin Päijät-Hämeen käräjäoikeuden antamista tuomioista on kolmekymppiselle miehelle langetettu kymmenen ja puoli vuotta ehdotonta...

    12 syytettyä on saanut vankeustuomiot rikollisjärjestö Cannonballiin kytkeytyvässä laajassa huumerikosjutussa.

    Ankarin Päijät-Hämeen käräjäoikeuden antamista tuomioista on kolmekymppiselle miehelle langetettu kymmenen ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta. Tuomio annettin kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä pahoinpitelystä ja kahdesta ampuma-aserikoksesta.

    Yhdelle tekijöistä vankeutta langetettiin kahdeksan vuotta ja kymmenen kuukautta sekä yhdelle seitsemän vuotta.

    Kahden epäillyn osalta syytteet on hylätty. Yksi syytetyistä sai päiväsakkoja.

    Rikokset tehtiin vuosien 2016–2018 aikana. Päijät-Hämeen käräjäoikeus käytti massiivisen vyyhden käsittelyyn useita päiviä.

    Tässä ovat Hämeen vaalipiiristä valitut kansanedustajat: punavihreä voitto on keskustan tappio

    Tässä ovat Hämeen vaalipiiristä valitut kansanedustajat: punavihreä voitto on keskustan tappio


    Hämeen vaalipiirin voittajia olivat sosiaalidemokraatit (neljä paikkaa) ja vihreät (yksi paikka). Molemmat saivat yhden kansanedustajan lisää edellisiin vaaleihin verrattuna. Suurin häviäjä oli keskusta, joka menetti kaksi paikkaa ja sai läpi...

    Hämeen vaalipiirin voittajia olivat sosiaalidemokraatit (neljä paikkaa) ja vihreät (yksi paikka). Molemmat saivat yhden kansanedustajan lisää edellisiin vaaleihin verrattuna. Suurin häviäjä oli keskusta, joka menetti kaksi paikkaa ja sai läpi vain yhden edustajan. Perussuomalaiset ja kokoomus säilyttivät kumpikin kolme paikkaansa ja vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit pitivät molemmat yhden paikkansa.

    Hämeen vaalipiirin tulokset voit tarkistaa laajemmin täältä.

    Äänikuninkaaksi nousi lahtelainen toisen polven kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) 8 323 äänellään ja äänikuningattareksi 7 875 äänen saaliin koonnut uusi kansanedustaja Lulu Ranne(ps.) Hämeenlinnasta.

    Yle

    Tarja Filatov (sd.) Hämeenlinnasta keräsi 7 212 ääntä ja Sanni Grahn-Laasonen(kok.) Forssasta 7 420 ääntä.

    Yle

    LahtelainenRami Lehto (ps.) keräsi 7 299 ääntä ja uutena eduskuntaan nousee asikkalalainen Hilkka Kemppi (kesk.) 3 601 äänen turvin.

    Yle

    OrimattilalainenKalle Jokinen (kok.) nappasi 5 942 ääntä, ja uutena eduskuntaan nousi tiukan kamppailun jälkeen Mirka Soinikoski (vihr.) Hämeenlinnasta 2 310 äänellä.

    Yle

    Johannes Koskinen (sd.) Hämeenlinnasta teki paluun eduskuntaan oltuaan yhden kauden välillä poissa. Koskisen äänimäärä nousi 5 720:een. Aino-Kaisa Pekonen (vas.) Riihimäeltä sai 6 872 ääntä ja jatkaa näin työtään Arkadianmäellä.

    Yle

    Hollolalainen Jari Ronkainen (ps.) keräsi 6 137 ääntä ja loppilaisen Timo Heinosen (kok.) äänipotti oli 5 600.

    Yle

    Viimeiset Hämeen vaalipiiristä läpi menneet ehdokkaat ovat lahtelainen Mika Kari (sd.) 5 676 äänellä ja Päivi Räsänen (ks.) Riihimäeltä äänisaaliilla 6 616.

    Yle

    Lue myös:

    SDP ja vihreät vaalivoittoon Hämeessä, keskustalle rökäletappio: "Panee miettimään, mitä olemme tehneet väärin"

    Koko maan äänestysprosentti nousi 72:een – katso miten ahkerasti sinun kunnassasi äänestettiin

    SDP suurin puolue, aloitti jo uuden hallituksen hahmottelun – Yle seurasi vaali-iltaa hetki hetkeltä

    Vaalibudjetteja availtu ennakkoon Hämeessä – osa ehdokkaista maksaa kaiken itse, osa saa tukea

    Vaalibudjetteja availtu ennakkoon Hämeessä – osa ehdokkaista maksaa kaiken itse, osa saa tukea


    Tästä on kyseOsa hämäläisistä edokkaista on ilmoittanut ennakkoon vaalirahansa määrän.Tähän mennessä ilmoittaneista isoimmat budjetit ovat keskustan Hilkka Kempillä ja Martti Taljalla sekä vihreiden Juha Tapiolalla.Ehdokkailta ei...

    Tästä on kyseOsa hämäläisistä edokkaista on ilmoittanut ennakkoon vaalirahansa määrän.Tähän mennessä ilmoittaneista isoimmat budjetit ovat keskustan Hilkka Kempillä ja Martti Taljalla sekä vihreiden Juha Tapiolalla.Ehdokkailta ei edellytetä vaalirahailmoituksen tekemistä ennakkoon.

    Hämeen vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaista suuri osa liikkuu vaalikentillä maltillisella budjetilla. Ehdokkaiden vapaaehtoiset vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset näkee vaalirahoitusvalvonta.fi-sivustolta.

    Ennakkoilmoituksen antaneista suurimmilla kukkaroilla Hämeessä ovat liikkeellä keskustan Hilkka Kemppi ja Martti Talja sekä vihreiden Juha Tapiola.

    Hilkka Kempin ennakkoilmoitettu vaalirahoitus on 48 000 euroa, josta Kemppi maksaa itse 10 000 euroa. Se on toistaiseksi ilmoitetuista budjeteista suurin.

    Vihreiden Juha Tapiolan ilmoitettu vaalibudjetti on toistaiseksi toiseksi suurin Hämeessä. Lähes 45 000 euron budjetista Tapiola maksaa suurimman osan itse.

    Martti Taljan budjetti on 36 000 euroa, josta hän pulittaa 28 000 euroa.

    Keskustan Juha Rehulan ennakkoilmoitettu vaalirahoitus on 30 000 euroa. Rehulan oma rahallinen panos vaaleihin on 2 000 euroa.

    Myös Sdp:n Sirkku Hildénin ennakkoilmoitus on 30 000 euroa.

    Monet maksavat lähes kaiken itse, toiset saavat tuntuvaa tukea

    Yli 20 000 eruon budjeteilla on vaaleissa mukana muun muassa vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen. Pekosen ennakkoilmoitus on 23 000 euroa, josta Pekonen maksaa itse vajaat 3 000.

    Sosialidemokraattien Tarja Filatovin vaalirahoitus on 21 600 euroa. Omia varojaan Filatov käyttää vajaat 6 000 euroa.

    SDP:n Johannes Koskinen on ilmoittanut vaalirahakseen 27 000 euroa, josta hän maksaa itse 23 000.

    Yli 20 0 000 euron vaalikassan ylittäjiin kuuluu myös keskustan Timo Kaunisto 21 000 euron budjetillaan. Kaunisto maksaa sen lähes kokonaan itse.

    Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on ilmoittanut vaalirahoituksekseen 25 000 euroa. Tästä Räsäsen omaa rahaa on yli puolet.

    Perussuomalaisten Lulu Ranteen ennakkoilmoittama vaalirahoitus on 27 000 euroa, josta Ranteen oma osuus on tuntuva: 20 000 euroa.

    Ulkomainonta jyllää Hämeessä – radioaalloilla hiljaista

    Ehdokkaat luottavat äänestäjien tavoittelussaan painettuun sanaan ja ulkomainontaan. Tv-mainontaakin on nähty vaalien alusviikolla. Radiomainonta on puolestaan Hämeessä harvinaista.

    Ennakkoon tv-mainostensa hintoja ovat avanneet muun muassa keskustan Hilkka Kemppi ja Martti Talja sekä vihreiden Juha Tapiola. Kempin tv-budjetti on 6 000, Taljan 7 200 ja Tapiolan 11 920 euroa.

    Keskustan Juha Rehula taas panostaa radiomainontaan 2 000 eurolla.

    Lauri Rautavuori / Yle

    Ulkomainontaan panostetaan isosti. Katujen ja tienvarsien mainontaan näyttää uppoavan helposti tuhansia euroja. Esimerkiksi keskustan Kempin budjetista vajaat puolet, 20 000 euroa, kuluu ulkomainontaan.

    Vaalirahailmoitusten tekeminen ennakkoon on vapaaehtoista

    Kokoomuksen kärkiehdokkaat eivät olleet tehneet Hämeessä vapaaehtoista vaalirahoitusilmoitusta torstai-iltapäivään 11. huhtikuuta mennessä. Ehdokkailta ei edellytetä ennakkoon vaalirahailmoituksen tekemistä.

    Hyvin lasketun vaalibudjetin pohjalta ennakkoilmoitus on kuitenkin helppo tehdä ja yleistymässä. Äänestäjillekin voi olla kiinnostavaa ja hyödyllistä tietää etukäteen, ketkä ehdokasta tukevat ja millaisiin viite- ja vaikuttajaryhmiin tämä tukeutuu.

    Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Hämeen vaalipiirissä eduskuntaan valituista eniten rahaa käyttivät kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen, lähes 80 000 euroa, ja Timo Heinonen, 70 000 euroa.

    Vaalirahoitus täytyy ilmoittaa, jos ehdokas valitaan kansanedustajaksi tai varaedustajaksi.

    Ehdokkaiden kasvoja ja numeroita näkyy katukuvassa ja sanomalehtien ilmoituksissa.Lauri Rautavuori / YleLainarahalla eduskuntaan?

    Osa ehdokkaista luottaa menestykseensä niin vahvasti, että rahoittaa kampanjaansa tuntuvalla lainarahoituksella. Esimerkiksi näkyvää kampanjaa tekevä Hilkka Kemppi tekee näin. Hän on ilmoittanut ottaneensa vaalikampanjaansa varten 20 000 euroa lainaa.

    Myös vihreiden ehdokas Kirsi-Ojansuu-Kaunisto kertoo ennakkoilmoituksessaan maksavansa 9 000 euron vaalilainan vuoden 2019 aikana pois.

    Lue myös: Perussuomalaisten kannatuskasvu uhkaa romahduttaa keskustan aseman Hämeen piirissä

    Sijaisopettaja hyväksikäytti lasta seksuaalisesti – käräjäoikeus tuomitsi naisen kolmen vuoden vankeuteen

    Sijaisopettaja hyväksikäytti lasta seksuaalisesti – käräjäoikeus tuomitsi naisen kolmen vuoden vankeuteen


    Tästä on kyseSijaisopettajana toiminut nainen on tuomittu käräjäoikeudessa oppilaansa törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.Nainen kohdisti tekoaikana 12–14-vuotiaaseen uhriin seksuaalisia tekoja.Käräjäoikeus tuomitsi syytetyn kolmen...

    Tästä on kyseSijaisopettajana toiminut nainen on tuomittu käräjäoikeudessa oppilaansa törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.Nainen kohdisti tekoaikana 12–14-vuotiaaseen uhriin seksuaalisia tekoja.Käräjäoikeus tuomitsi syytetyn kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen.

    Päijät-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut sijaisopettajana toimineen naisen vankeuteen oppilaansa törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tuomitun on näytetty tutustuneen tekoaikana 12–14-vuotiaaseen uhriin, kun hän toimi vuoden ajan lapsen sijaisopettajana lahtelaisessa alakoulussa.

    Teot ajoittuvat vuosille 2012–2015. Nainen oli kosketellut asianomistajaa ja kohdistanut tähän seksuaalisia tekoja. Tuomittu oli pyrkinyt pitämään asianomistajan lähellään sekä eristämään tämän harrastuksistaan ja ikätovereistaan.

    Tekijä on parikymmentä vuotta uhriaan vanhempi. Nainen myönsi osittain menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla, mutta on kiistänyt yhden seksuaalisista teoista.

    Käräjäoikeus katsoo julkisessa selosteessa, että entisen sijaisopettajan menettelyssä on kaikilta osin ollut kysymys seksuaalisista teoista, joihin hän on opettajan ammatin sekä iän tuomalla auktoriteetilla ryhtynyt ja saanut asianomistajan ryhtymään.

    Naisen teot ovat olleet omiaan aiheuttamaan asianomistajalle erityistä vahinkoa. Käräjäoikeus pitää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä kokonaisuudessaan arvostellen törkeänä.

    Naiselle langetettiin kolmen vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Hänet velvoitettiin suorittamaan asianomistajalle korvaukseksi kärsimyksestä 8 000 euroa ja tilapäisestä haitasta 5 000 euroa.

    Tuomio ei ole lainvoimainen.

    Lahdessa Suomen suurin ekstaasitakavarikko – asunnosta löydettiin 151 390 tablettia

    Lahdessa Suomen suurin ekstaasitakavarikko – asunnosta löydettiin 151 390 tablettia


    Lahdessa on tehty Suomen historian suurin ekstaasitakavarikko. Päijät-Hämeen käräjäoikeus on vanginnut 30-vuotiaan lahtelaismiehen, jota epäillään törkeästä huumausainerikoksesta. Mies on edelleen tutkintavankeudessa. Samaan...

    Lahdessa on tehty Suomen historian suurin ekstaasitakavarikko.

    Päijät-Hämeen käräjäoikeus on vanginnut 30-vuotiaan lahtelaismiehen, jota epäillään törkeästä huumausainerikoksesta. Mies on edelleen tutkintavankeudessa. Samaan juttukokonaisuuteen liittyen vangittiin myös 35-vuotias lahtelaismies ja liettualainen mies, joka on edelleen tullin tutkintavankina. 35-vuotias on vapautettu määrättynä matkustuskieltoon.

    Vangitsemiset liittyvät suureen huumetakavarikkoon Lahdessa. Poliisi oli saanut kansainvälisen tiedon 11. helmikuuta kohteista, jotka olivat mahdollisesti tulossa Lahteen. Takavarikkoa edelsi laajamittainen tarkkailu, johon osallistui myös keskusrikospoliisi.

    Samana iltana Lahdessa havaittiin Liettuaan rekisteröity kuorma-autoa, jota seurattiin Merrasjärven uimarannan parkkipaikalle. Sinne saapui myös Suomeen rekisteröity henkilöauto, johon siirrettiin tavaraa kuorma-autosta.

    Henkilöauto jatkoi matkaansa kerrostalon pihaan, josta kaksi miestä kantoi pahvilaatikot sisälle. Poliisi teki kotietsinnän asuntoon, josta takavarikoitiin viisi pahvilaatikkoa. Niissä oli 151 390 tablettia ekstaasia, 1 095 Subutex 8 mg -tablettia ja 211,7 grammaa amfetamiinia.

    Poliisin mukaan ekstaasin arvo on katukaupassa jopa 2,3 miljoonaa euroa. Huumeiden jääminen virkavallan haaviin ei poliisin mukaan näy katukuvassa.

    – Valitettavasti kyse on tilapäisestä jakeluhäiriöstä näin markkinoiden näkökulmasta, kertoo rikosylikomisario Pälvi Suokas Hämeen poliisista.

    Taustalla järjestäytynyttä rikollisuutta Asunnosta löydettiin Bad Union -painatuksella varustettuja vaatteita.Poliisi

    Kaikkien kolmen aineen osalta ylittyy törkeän huumausainerikoksen määritelmä. Lisäksi asunnosta löytyi t-paita ja kaksi pipoa, joissa oli Bad Union -painatus.

    Poliisi kertoo, että toimintatapa, rekvisiitta ja yhteydet viittaavat 30-vuotiaan lahtelaisen toimineen United Brotherhoodiin kytkeytyvän Bad Union -rikollisryhmän jäsenenä. Ryhmää pidetään porttina United Brotherhoodin jäsenyyteen. Takavarikoidut huumeet olivat tutkinnan perusteella tulossa United Brotherhoodin levitettäväksi.

    Poliisin mukaan Bad Unionin jäsenyys oli kestänyt noin viikon. Esitutkinnan perusteella tuore jäsen toimi kuorman vastaanottajana. Toisen lahtelaisen rooli on ollut vähäisempi. Kolmannen henkilön epäillään kuuluvan liettualaiseen välitysorganisaatioon.

    Poliisi kuvailee huumausaineiden välitystoimintaa järjestäytyneeksi ja ammattimaiseksi. Takavarikkoa edelsi vuosien viranomaisyhteistyö.

    Poliisi ja tulli kertoivat takavarikosta torstaina Lahdessa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

    Kuuntele rikosylikomisario Pälvi Suokkaan haastattelu tästä: Yli 150 000 ekstaasitablettia poliisin haaviin Lahdessa

    Lahtelaisperhe eli 5 vuotta ilman autoa, mutta taipui sitten helpompaan arkeen – keskustele: millä porkkanalla sinä vähentäisit autoilua?

    Lahtelaisperhe eli 5 vuotta ilman autoa, mutta taipui sitten helpompaan arkeen – keskustele: millä porkkanalla sinä vähentäisit autoilua?


    Oletko vähentänyt autoilua? Koetko sen tarpeelliseksi? Miten toivot Suomen valtion kannustavan yksityisautoilun vähentämiseen? Keskustele aiheesta tämän artikkelin lopussa! Lahtelainen Klingan perhe päätti vuonna 2014 luopua autosta. Auto oli...

    Oletko vähentänyt autoilua? Koetko sen tarpeelliseksi? Miten toivot Suomen valtion kannustavan yksityisautoilun vähentämiseen? Keskustele aiheesta tämän artikkelin lopussa!

    Lahtelainen Klingan perhe päätti vuonna 2014 luopua autosta. Auto oli vähäisen käytön takia lähinnä kuluerä, ja huoli ilmastosta teki luopumispäätöksestä helpon.

    Tilalle hankittiin laatikkopyörä – sähköavusteinen polkupyörä, jonka edessä olevaan laatikkoon mahtuivat perheen pienimmät, Onni ja Oiva.

    Isä Jari polki ensin lapset päiväkotiin ja jatkoi sitten omalle työmaalleen. Kilometrejä kertyi päivän mittaan reilut 15.

    – Perusarjen ulkopuolella se vaati enemmän suunnittelua. Esimerkiksi silloin, kun tarvitsi hakea jotakin isompaa, joka ei laatikkoon mahtunut.

    Viisi vuotta perheen isä ja lapset fillaroivat kesät talvet. Äiti Hanna kulki Helsingissä töissä, bussilla ja junalla.

    – Asenteella mentiin. Lumi tai sade eivät haitanneet. Ne kerrat, kun oli oikein jäistä ja hirveät urat, mietin, että olisipa edes aurattu kunnolla. Keväällä hiekoitussepelit puhkoivat muutaman kerran kumit. Hikisiä hetkiä, Jari muistelee nauraen.

    Viiden autottoman vuoden jälkeen, loppuvuodesta 2018, Klingat kuitenkin päättivät ostaa auton.

    Jari Klinga pyöräili ensin lapset päiväkotiin ja jatkoi sitten omalle työpaikalleen. Lassi Häkkinen / Lahden kaupunkiKun vaivattomuus vei voiton

    Auto hankittiin helpottamaan perheen arkea. Hanna Klinga valmistui uuteen ammattiin ja sai uuden työpaikan. Vaikka työmatka lyheni reiluun kymmeneen kilometriin, joukkoliikenteeseen upposi aikaa eikä sunnuntaivuoroon edes päässyt bussilla.

    – Työmatkaan meni helposti tunti. Alettiin miettimään, että se aika on perheeltä pois ja työ itsessäänkin on raskasta. Se vaivattomuus ja nopeus veivät voiton.

    Perheen suuremmat kauppareissut tehdään nykyään autolla. Päiväkotiin ja kouluun kuljetaan kuitenkin edelleen pyörällä.

    Vanhemmat haluavat näyttää lapsilleen, ettei ainakaan lyhyitä matkoja varten tarvitse startata autoa.

    – Puhutaan paljon, että koululaisten hyötyliikunta on vähentynyt. Sen sijaan, että kulkisi autolla lyhyetkin matkat, on kiva nähdä, että omat pojat haluavat kävellä tai pyöräillä, Jari sanoo.

    Viiden autottoman vuoden jälkeen Klingat ostivat auton helpottamaan perheen arkea. Lyhyet matkat perheessä taitetaan edelleen kävellen tai pyörällä. Meeri Niinistö / YleVerotusta vai porkkanaa?

    Liikenne tuottaa viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä, ja tästä 90 prosenttia on tieliikenteen osuus.

    Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, esimerkiksi bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myyntikiellon pitäisi tulla voimaan vuonna 2027. Tämä selviää Suomen ilmastopaneelin väliraportista.

    Myös Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt oman ehdotuksen päästöjen vähentämiseksi. Työryhmä on listannut keinoiksi muun muassa liikennevälineiden uusiutumisen, tavaraliikenteen tehostamisen sekä henkilöautolla ajettujen kilometrien vähentämisen.

    – Suomen kaltaisessa maassa on selvää, että yksityisauto tulee esimerkiksi maaseudulla olemaan helpoin ja ehkä ainutkin vaihtoehto. Auton käyttöä ei pidä lähteä kieltämään tai rankaisemaan sen käytöstä. Esimerkiksi verotuksella ja erilaisilla tuilla voidaan tukea esimerkiksi autokannan uudistamista, sanoo LVM:n työryhmän varapuheenjohtaja Sabina Lindström.

    Sekä LVM että Ilmastopaneeli esittivät myös, että auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla.

    Lahtelainen Jari Klinga uskoo, että kilometreihin perustuva verotus voisi vähentää autoilua. Myös joukkoliikenteeseen panostaminen sekä kävely- ja pyöräteiden kunnostaminen voisivat hänen mukaansa rohkaista kaupunkilaisia kulkemaan autotta.

    – Se, että julkinen liikenne toimii, on yksi asia. Toinen on se, että pitäisi olla sellaiset olosuhteet, että on helppoa ja turvallista mennä myös pyörällä ja kävellen.

    Raha jää taskuun, kun tuhlaamaan ei pääse

    Klingan perheessä viiden vuoden autottomuus toi säästöjä myös arjessa.

    – Paljon on säästetty rahaa, kun ei tullut sellaista tyhjänpäiväistä shoppailua, että "pitääkin lähteä tätä ja tuota hakemaan", Hanna Klinga sanoo.

    – Monessa perheessä viikonloppuna lähdetään ostoskeskukseen pyörimään ja viettämään aikaa. Siinä menee rahaa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tulee sellainen olo, että vähemmän on enemmän. Ei tarvitse olla koko ajan kuluttamassa, hän jatkaa.

    Hanna ja Jari Klinga haluavat opettaa lapsilleen, ettei jokaista matkaa tarvitse kulkea autolla. Meeri Niinistö / Yle

    Liikennevirasto teetti viime vuonna kyselyn, jonka mukaan reilu viidennes autoilijoista haluaisi vähentää ajamistaan. 16 prosenttia pyrkiikin vähentämään autoilun aiheuttamia päästöjä.

    – Kannattaa kokeilla rohkeasti. Sitähän voi kokeilla ihan vain sillä tavalla, että jättää sen auton pihaan, Jari sanoo.

    – Lapsille se tarjoaa jotakin vähän erilaista. Raitista ilmaa, luontoa ja kaikkia niitä ääniä ympärillä. Kaikki aistit pelaavat pyöräillessä eri tavalla. Luulen, että lapset muistelevat lämmöllä niitä aikoja, kun iskä kuskasi ympäri kaupunkia kesät talvet, Hanna lisää.

    Millaisella porkkanalla sinä voisit ajatella vähentäväsi ajettuja kilometrejä? Näin huoltoasemalla vastattiin:

    Kerro meille, millaisia ajatuksia sinulla on tulevaisuuden autoilusta! Keskustelua voi käydä klo 22 asti.

    Selvitys: Rantarata itään maksaisi miljardi euroa enemmän kuin Itärata Porvoon kautta Kouvolaan

    Selvitys: Rantarata itään maksaisi miljardi euroa enemmän kuin Itärata Porvoon kautta Kouvolaan


    Itäisen rantaradan rakentaminen maksaisi arviolta miljardi euroa enemmän kuin Itärata pääkaupunkiseudulta Porvoon kautta Kouvolaan. Asia selviää Väyläviraston tuoreesta selvityksestä. Sama selvitys oli pohjana viime viikolla julkaistulle...

    Itäisen rantaradan rakentaminen maksaisi arviolta miljardi euroa enemmän kuin Itärata pääkaupunkiseudulta Porvoon kautta Kouvolaan.

    Asia selviää Väyläviraston tuoreesta selvityksestä. Sama selvitys oli pohjana viime viikolla julkaistulle liikenne- ja viestintäministeriön Itärata-raportille.

    Väylävirasto on tarkastellut kolmea eri vaihtoehtoa, joiden tavoitteena on nopeuttaa junayhteyksiä pääkaupunkiseudun ja Itä-Suomen välillä.

    Vaihtoehdoista kallein, Itäinen rantarata kulkisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon ja Kotkan kautta Luumäelle, jossa se liittyisi nykyiseen Lappeenrantaan kulkevaan rataan.

    Kolmas vaihtoehto kulkisi Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin.

    Kaikki kolme ratalinjausta on merkitty nykyisiin maakuntakaavoihin. Väyläviraston selvitys lähtee siitä, että Lentorata olisi jo rakennettu.

    Helsinki – Porvoo – Kouvola

    Uusi Itärata olisi 106 kilometriä pitkä. Se erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella, Korian seisakkeella.

    Matka Kouvolasta Helsinkiin lyhenisi uuden oikoradan myötä noin 27 kilometrillä nykyisestä. Tällä hetkellä rata pääkaupunkiseudulta Kouvolaan kulkee Lahden kautta.

    Kaikki tarkastelussa olleet rataosat olisivat kaksiraiteisia, sähköistettyjä ja ne varustettaisiin turvalaitteilla.

    Oikoradan uusi neliraiteinen asema tulisi Porvoon Kuninkaanporttiin.

    Karkea arvio radan kustannuksista on 1,7 miljardia euroa.

    Nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Kouvola-välin matka-ajat lyhenisivät 13 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.

    Selvityksessä todetaan, että Itärata parantaa raideliikenteen matka-aikoja laajasti Itä-Suomessa.

    Kaikki kolme vaihtoehtoista rataosuutta suunniteltaisiin siten, että niitä pitkin voisi ajaa 300 kilometrin tuntinopeudella. Matkustajajunien suurin sallittu nopeus Suomessa on 220 kilometriä tunnissa.

    Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä totesi, että Itärata-hanke ei olisi taloudellisesti kannattava. Liikennetaloudellisessa laskelmassa hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 13 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,13.

    Yle / UutisgrafiikkaHelsinki – Porvoo – Kotka – Luumäki

    Myös ratayhteys Kotkan kautta itään erkanisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla. Porvoon jäljeen rata jatkaisi Kouvolan sijaan rannikkoa pitkin Kotkaan. Uusi yhteys liittyisi nykyiseen raiteeseen Luumäen länsipuolella.

    Rataosa olisi 170 kilometriä pitkä. Matka Helsingistä Luumäelle lyhenisi noin 25 kilometriä verrattuna nykyiseen Lahden ja Kouvolan kautta kulkevaan rataan.

    Rataosalle on suunniteltu vain yksi uusi asema Porvoon Kuninkaanporttiin. Uudet asemat on Väyläviraston mukaan mahdollista tehdä myös Loviisan ja Kotkan seudulle. Niitä ei kuitenkaan tarkasteltu tässä selvityksessä, eikä näillä paikkakunnilla pysähtymistä otettu huomioon esimerkiksi matka-aikaa arvioitaessa.

    Ratalinjauksen kustannusarvio on Väyläviraston selvityksen mukaan 2,8 miljardia euroa.

    Nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Luumäki-välin matka-ajat lyhenisivät 18 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 15 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 31 minuuttia ja 27 minuuttia.

    Selvityksessä matka-aika on laskettu siten, että juna ei pysähtyisi Loviisassa tai Kotkassa, ainoastaan Porvoossa.

    Itäinen rantarata lyhentäisi matka-aikoja Helsingistä Joensuuhun ja Pietariin, mutta ei Kuopion suuntaan.

    Liikennetaloudellisessa laskelmassa itäisen rantaradan hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 8 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,08.

    Väyläviraston selvityksen mukaan Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Luumäelle kulkeva ratalinjaus tulisi maksamaan lähes kolme miljardia euroa.Yle / UutisgrafiikkaLahti – Heinola – Mikkeli

    Kolmas vaihtoehto on, että idän yhteyksiä nopeutettaisiin rakentamalla uusi raide Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin.

    Uusi yhteys erkanisi Lahden itäpuolella ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Mikkelin eteläpuolella, ennen Otavan liikennepaikkaa. Tämä rataosa olisi 126 kilometriä pitkä. Matka Lahdesta Mikkeliin lyhenisi 29 kilometrillä nykyiseen Kouvolan kautta kulkevaan yhteyteen verrattuna.

    Rataosalle on suunniteltu yksi uusi asema Heinolaan. Kustannusarvio Heinolan kautta kulkevalle rataosuudelle on noin 1,5 miljardia euroa. Väylävirasto huomauttaa, että kaikkien kolmen ratalinjauksen tarkastelu on tehty hyvin karkealla tasolla, minkä vuoksi kustannusarvioita on pidettävä suuntaa-antavina.

    Matka-aika Lahden ja Mikkelin välillä nopeutuisi 42–46 minuuttia, jos juna ajaa 220 kilometrin tuntinopeudella. 300 kilometrin tuntinopeudella matka-aika lyhenisi 50–56 minuuttia.

    Tämä oikorata lyhentäisi matka-aikaa Kuopion suuntaan, mutta ei Joensuuhun tai Pietariin.

    Liikennetaloudellisessa laskelmassa radan hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 17 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,17.

    Yle / Uutisgrafiikka

    10.4. klo 14.32: Uutista täydennetty tiedoilla hankkeiden liikennetaloudellisista laskelmista eli kustannus-hyötysuhteista.

    Häviävätkö lepakot luolista? Miten käy perhosten? Luontoväki huolissaan nelostien varren marketsuunnitelmasta

    Häviävätkö lepakot luolista? Miten käy perhosten? Luontoväki huolissaan nelostien varren marketsuunnitelmasta


    Tästä on kyseOsuuskauppa Hämeenmaa haluaa rakentaa Prisman Heinolaan.Kaavailtu alue sijaitsee Sinilähteen ja Tähtiniemen kaupunginosissa, moottoritien varressa. Rakentaminen vaatii kaavamuutoksen.Luontoväen mielestä alueelle ei saa rakentaa, koska...

    Tästä on kyseOsuuskauppa Hämeenmaa haluaa rakentaa Prisman Heinolaan.Kaavailtu alue sijaitsee Sinilähteen ja Tähtiniemen kaupunginosissa, moottoritien varressa. Rakentaminen vaatii kaavamuutoksen.Luontoväen mielestä alueelle ei saa rakentaa, koska louhinnat tuhoavat uhanalaisia lajeja ja luonnon monimuotoisuutta.

    Heinolalaisen metsätien päässä kulkijan silmien eteen avautuu vaikuttava kalliorinne. Kallio kätkee sisälleen luolaston.

    Luolastoa suojelee jykevä teräsovi, jonka ympärille on muurattu tiiliseinä. Paikan nahkasiipisille asukkaille on jätetty seinämään kulkuaukko vapaata liikkumista varten.

    Heinolan Apajalahden louhos rakennettiin sotien aikaan valtion viinavarastoksi. Louhoksen kolmea luolaa ei ole alkuperäiseen tarkoitukseen käytetty koskaan. Ajan myötä louhos siirtyi Heinolan kaupungin omistukseen.

    Apajalahden louhoksen luolat on todettu useampien havaintojen perusteella luonnonsuojelulain tarkoittamaksi lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi.

    Apajalahden luolissa on tehty havaintoja pohjanlepakosta, vesisiipasta, korvayököstä ja viiksi- tai isoviiksisiipasta. Kuvassa korvayökkö.Timo Metsänen / Luontoselvitys Metsänen

    Luolien pimeys, kosteus ja lämpötila ovat lepakoiden elintavoille oivalliset.

    – Vastaavia on Suomessa vähän. Päijät-Hämeessä luolasto on mittakaavassaan ainoa, toteaa inventointia luolissa joitakin vuosia sitten tehnyt Timo Metsänen Luontoselvitys Metsäsestä.

    Tutkimuksen tekeminen lepakoiden määrästä on haastavaa. Niiden todellista määrää on Metsäsen mukaan vaikea arvioida.

    – Lepakot piiloutuvat pimeässä tehokkaasti, etsiytyvät pieniin koloihin ja parinkymmenen metrin korkeuteen kohoavista holveista niitä on vaikea havaita.

    Sisäkuvaa Apajalahden louhoksen käytävästä. Käytävien pässä sijaitsevat luolat kohoavat parinkymmenen metrin korkeuteen.Tuija Veirto / YleMoottoritien asiakasvirrat houkuttavat

    Nyt luolaston läheisyyteen suunnitellaan rakentamista. Osuuskauppa Hämeenmaan tavoitteena on sijoittaa uusi Prisma Heinolaan. Paikka moottoritien eteläisen liittymän länsipuolella houkuttelee.

    – Haluamme tavoittaa niin Heinolan seudun kuin moottoriteitä liikkuvien asiakasvirrat. Tavoitteena on noin miljoona asiakasta vuositasolla, kertoo Hämeenmaan kiinteistöjohtaja Ari Järvinen.

    Hämeenmaan kiinteistöjohtaja Ari JärvinenTuija Veirto / Yle

    Kaupunki on kaavoittanut Tähtiniemeen marketrakentamista, mutta Hämeenmaan havittelema paikka vaatii kaavamuutoksen. Samalla tontilla Citymarketin kanssa olisi rakennusoikeutta jäljellä, mutta siihen ei Prismaa haluta.

    – Tontti on aika pieni, vaikka sitä olisi kaiketi mahdollisuus laajentaa vähän. Parkkipaikkaalue pitäisi rakentaa kahteen kerrokseen. Myös korkeuserot ovat isot, perustelee kiinteistöjohtaja Järvinen.

    Kaavaluonnos uuden Prisman sijoituspaikasta Heinolan Tähtiniemeen. Rakentaminen maastoon vaatii mittavia louhintoja. Tuija Veirto / Yle"Luontoselvitykset riittämättömät"

    Uusi Prisma sijoittuisi Citymarketia vastapäätä. Se tietäisi mittavia louhintoja ja edellyttäisi uusien liikenneväylien rakentamista kaupungilta.

    Louhintojen raja kulkisi Apajalahden kallioluolien yläpuolisessa maastossa, muutaman metrin päässä uloimman luolan katosta ja seinämistä.

    – Marketia emme vastusta, mutta paikka on aivan väärä, luotaa luontoaktiivi ja Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen hallituksen jäsen Paavo Posti tunnelmia.

    Alueella tehtyjä luontoselvityksiä pidetään riittämättöminä. Kaavailtu paikka on uhanalaisen ja harvinaisuutensa vuoksi Suomessa rauhoitetun kalliosinisiiven esiintymisaluetta.

    – Viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin, se vaikutti perhosten munintaan ja kehittymiseen. Tutkimus pitäisi uusia ja tehdä lajin esiintymisen kannalta oikeaan aikaan, toteaa perhosia paljon valokuvannut Matti Uimonen.

    Kalliosinisiipi kaavaillulla marketalueella Tähtiniemessä toukokuussa 2018.Matti Uimonen

    Muistutuksia kaavaluonnoksesta ovat tehneet niin yksityishenkilöt kuin yhdistyksetkin. Viranomaislausuntoja odotetaan vielä.

    Suomen lepakkotieteellinen yhdistys huomauttaa, että lepakoita ei ole selvityksissä huomioitu lainkaan. Alueella pitää yhdistyksen mukaan tehdä vaikutusselvitys ja hankkia sen mukainen poikkeuslupa ELY-keskukselta.

    Lepakot kuuluvat EU-luontodirektiivin suojelemiin lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää.

    Lue myös: Lepakkobongaus kehottaa katsomaan yötaivaalle – eläimen voi löytää myös keskellä päivää mökkivintiltään riitelemästä

    Syntyvyyden romahdus pani väestöennusteet kerralla uusiksi – katso, miltä näyttää sinun kotiseutusi tulevaisuus

    Syntyvyyden romahdus pani väestöennusteet kerralla uusiksi – katso, miltä näyttää sinun kotiseutusi tulevaisuus


    Tästä on kyseTulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista asuu kymmenellä suurimmalla kaupunkiseudulla.Tässä jutussa hiljenevien alueiden asukkaat kertovat, mitä heidän mielestään pitäisi tehdä väestökadolle.– Ehkä vähän...

    Tästä on kyseTulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista asuu kymmenellä suurimmalla kaupunkiseudulla.Tässä jutussa hiljenevien alueiden asukkaat kertovat, mitä heidän mielestään pitäisi tehdä väestökadolle.

    – Ehkä vähän ahdistaa.

    Pia Fagerroos on nähnyt kylätien hiljenemisen kahvilansa ikkunan läpi. Hän avasi lounaskahvilan entiseen pankkikonttoriin Siikaisten keskustassa seitsemän vuotta sitten.

    Sinä aikana hänelle on kasvanut tuttu asiakaskunta, joka tulee syömään kuin kotiinsa. Palveluita on kuitenkin karannut isommille paikkakunnille. Ja kun ihmiset menevät naapurikuntaan vaikkapa pankkikonttorin perässä, he vievät sinne usein myös muut asiointinsa.

    – Se on ollut surullista huomata, koska tämä on niin ihana pieni paikkakunta, hän sanoo.

    Satakunnassa sijaitseva pieni Siikaisten kunta on yksi sadoista paikoista Suomessa, jotka vähitellen tyhjenevät. Kun syntyvyys on romahtanut, alueet saavat riittävästi uusia asukkaita vain ulkomailta ja muista kunnista. Tässä ruletissa voittavat vain suurimmat kaupunkiseudut.

    Katso, mitä tapahtuu sinun kotiseudullasi

    Tästä jutusta voit katsoa, mitä suuri rakennemuutos tarkoittaa sinun kotiseudullasi. Alla oleva grafiikka näyttää koko maan ja maakuntien väestön kehityksen 1990–2040. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen väestötietoihin (sininen) ja vuonna 2015 julkaistuun väestöennusteeseen (keltainen).

    Voit tarkastella väestönmuutosta maakuntien sisällä grafiikan yläpuolella olevasta valikosta valitsemalla.

    Nyt näyttää siltä, että Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulla. Tilastokeskusta hurjemman väestöennusteen on tehnyt aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Sen tuorein ennuste kertoo, että Suomessa on 30-luvulla enää kolme kasvavaa kaupunkiseutua: Helsinki, Tampere, Turku. Kaikkialla muualla väki vähenee.

    Siikaisissa vuotoa on ryhdytty paikkaamaan parantamalla lapsiperheiden palveluita. Vauvarahasta luovuttiin, mutta sen tilalle tuotiin ilmainen varhaiskasvatus ja lupaus järjestää päiväkotipaikka kahdessa päivässä.

    – Täällä on minun mielestä kaikki hyvin. Ja vielä kun partiotoiminta saatiin pyörimään, siellä on käynyt aika paljonkin lapsia, lisää Leppijärven kylässä asuva Mari Viljanen.

    Kun Pauliina Lilja perusti lankakaupan Siikaisten Leväsjoelle, osa epäili – toiset antoivat rutkasti pisteitä rohkeudesta.Jari Pelkonen / Yle

    Syrjäisissäkin kunnissa on tarjolla työtä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Yhtälö muuttuu vaikeammaksi, kun työtä pitäisi löytää laihoilta markkinoilta molemmille perheen aikuisille.

    Se on ollut surullista huomata, koska tämä on niin ihana pieni paikkakunta. Pia Fagerroos

    Yrittäminen on mahdollisuus niille, joita elinkeinon epävarmuus ei pelota. Kemiläinen Janne Hallikainen kouluttautui media-alalle ja tuottaa nyt työkseen verkkovideoita synnyinkaupungissaan. Kun vaimokin on yrittäjä käsityöalalla, asuinpaikan voi valita suhteellisen vapaasti.

    – Näitä asioita pystyy tekemään missä vaan. Olemme tyytyväisiä Kemissä enkä koe, että olisin jäänyt täällä mistään paitsi, Hallikainen sanoo.

    Kun väki ja työpaikat vähenevät, jäljelle jäävät asukkaat saattavat antautua pessimismin valtaan. Pessimismin ääntä ei kuitenkaan pidä kuunnella liiaksi, sanoo jo 17-vuotiaana yrittäjäksi ryhtynyt outokumpulainen Kasimir Sandman.

    "Päätin sitten muuttaa tänne"

    Ruotsia äidinkielenään puhuva Sandman muutti Helsingistä Outokumpuun 16-vuotiaana. Se oli hyppy vastavirtaan: pohjoiskarjalainen entinen kaivoskaupunki on ollut muuttoliikkeen antavana osapuolena viime vuosikymmeninä lähes joka vuosi.

    – Ihastuin Outokumpuun, kun vietin täällä aikaa sukulaisteni luona. Lupsakka meininki viehätti. Päätin sitten muuttaa tänne opiskelemaan lukioon.

    Vanha kaivostorni näkyy kirkkaana kevätpäivänä jo kauan ennen Outokumpua. Koko kaupunkia ei olisi ilman kaivosta: enimmillään kaivostoiminta työllisti 1 700 ihmistä, kuparin merkki ikuistettiin kaupungin vaakunaan. "Kyllä yhtiö hoitaa", ihmiset sanoivat.

    Enemmän on merkitystä turistien määrällä. Kasimir Sandman

    Mutta vuonna 1989 kaivostoiminta loppui, eikä yhtiö enää hoitanut. Uutta tulonlähdettä on toivottu turismista, ja vanhan kaivoksen alueelle onkin rakennettu muun muassa museo, ravintola ja lasten teemapuisto nimeltään Lasten kaivos. Sen perusti tuolloin 17-vuotias Sandman.

    Kun väki on vähentynyt ja vanhentunut, paikallisten ostovoima on heikentynyt. Kauppoja on suljettu muutamassa vuodessa jopa toistakymmentä. Matkailualalla muuttotappiolla ei ole kuitenkaan niin paljon merkitystä, sanoo nyt 22-vuotias Sandman.

    – Ei sitä juuri huomaa. Enemmän on merkitystä turistien määrällä.

    Kasimir Sandman, 22, Outokummun vanhalla kaivoksella.Ari Tauslahti / Yle

    Sandmanin mukaan Outokummun kaupunki on tukenut häntä yrittäjänä: apua on saatu aina, kun on pyydetty. Yrittäjyyden tukeminen onkin yksi keino luoda elinvoimaa alueille, joilta julkiset palvelut pienenevät.

    Sittemmin nuorukainen on myynyt matkailuyrityksensä ja pyörittänyt Outokummussa kirpputoria ja pientä kauppaa. Hän perusti maakuntakeskus Joensuuhun myös sisäaktiviteettipuiston, mutta se jouduttiin sulkemaan.

    Joillakin paikkakunnilla rakennemuutos voi siirtää ihmisten asumisen painopistettä kokonaan toisaalle. Näin on ehkä käymässä päijäthämäläisessä Orimattilassa.

    Orimattila: Kokonaan uusi kaupunginosa radan varrelle

    Konsulttitoimisto MDI:n ennusteessa vuoden 2040 Suomen voi jakaa karkeasti kolmeen osaan. On kasvava pääkaupunkiseutu, loput kymmenen suurinta kaupunkiseutua ja taantuva muu Suomi. Jälkimmäisessä asuu MDI:n arvion mukaan enää alle kolmannes suomalaisista.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Kun kasvu painottuu kaupunkiseuduille, niiden välisten kulkureittien varrelle voi syntyä kokonaan uusia keskuksia. Yksi tällainen on Orimattilaan suunniteltu Henna, josta on suunniteltu jopa 15 000 asukkaan puutarhakaupunginosaa Lahti–Helsinki-oikoradan varteen.

    Alueen ensimmäinen kerrostalo on määrä saada rakenteille vielä tänä vuonna. Kaupunki aikoo vuokrata talosta tilat päiväkodilleen. Henna on kaupungin suuri suunnitelma uusien asukkaiden saamiseksi.

    Kaupungin toisella laidalla näyttää toisenlaiselta. 51-vuotias Marko Taavila on asunut koko ikänsä Kuivannon kylässä runsaan parinkymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

    Hennan alueen kehittäminen ei ole meiltä pois. Marko Taavila

    Kylän väkimäärä on puolittunut huippuvuosista noin 800:aan. Samalla kauppa, pankki, meijeri ja baari ovat lähteneet kylältä. Se on siirtänyt asioinnin painopistettä muualle.

    – Kymmenen kilometrin päässä Nastolassa on jo hyvät kaupat. Moni kyläläinen käy töissä Lahdessa ja tekee ostokset siellä, Taavila kertoo.

    Marko Taavila.Petri Niemi / Yle

    Nyt Taavila pelkää, että kylän koulukin on uhattuna kaupungin kouluverkkouudistuksessa. Kyläläiset ovat jo ryhmittyneet puolustamaan koulua, jossa on runsaat 50 oppilasta.

    Kaupunki ei näytä enää investoivan syrjäisen kylän kehittämiseen. Siksi Taavila haluaisi, että kyläläiset itse aktivoituisivat. He voisivat esimerkiksi panna omistamiaan tontteja myyntiin, jotta syntyisi asumisen mahdollisuuksia uusille asukkaille.

    – Hennan alueen kehittäminen ei ole meiltä pois. Suuret investoinnit lisäävät kaupungin velkaa, mikä voi tuoda tietysti riskejä.

    Muuttohalujen takana on kuitenkin yksi iso asia, johon ei pysty vaikuttamaan kaupunkien, kuntien tai asukkaiden aktiivisuudellakaan: juuret.

    "Kai tämä jonkin sortin unelma on"

    Siikaislaisen Kari Anttilan kotikunta on paikka, jossa pizzeria on puolen tunnin ja elokuvateatteri tunnin ajomatkan päässä. Se on paikka, jossa ei tämän jutun kirjoittamisen aikaan ollut muita avoimia työpaikkoja kuin alueellisen mainosjakelijan.

    Anttila on tuntenut paikan aina omakseen. Sen vuoksi hän palasi nuoruutensa kotikuntaan, kunhan oli ensin käynyt kertomansa mukaan pyörähtämässä "vilkkaissa keskuksissa". Hänen viisilapsisella perheellään on kunnassa rauhallista. Lisäksi naapuriapua saa aina, kun sitä tarvitsee.

    – Kai näin voi sanoa, että tämä jonkin sortin unelma varmaan on.

    Kun paikka on ennalta tuttu, asukkaan on helpompi hyväksyä hiljenevän paikkakunnan ominaisuudet, kuten pitkät asiointimatkat tai se, että kaikki tuntevat toinen toisensa.

    Tämä on huomattu myös väestökadosta kärsineessä Kemissä, jossa kartoitettiin hiljattain ihmisten syitä muuttaa kaupunkiin tai sieltä pois. Ihmisiä veivät odotetusti muualle työ ja opinnot, mutta tulomuuttajien syissä korostuivat ehkä yllättävänkin paljon sukulaiset ja ystävät.

    Asutko seudulla, jossa väki vähenee? Millaisia ratkaisuja teillä on tehty suunnan muuttamiseksi – tai mitä pitäisi tehdä? Ota kantaa keskusteluosiossa alla. Keskustelu on auki kello 20 asti maanantaina. Tarvitset Yle Tunnuksen.

    Juttua päivitetty 10.4.2019. Väestön kehitystä ja väestöennustetta vuosina 2015–2040 kuvaavissa graafeissa huomioidaan nyt vuoden 2016–2017 aikana tapahtuneet kuntaliitokset. Väestögrafiikoissa on käytetty vuoden 2018 kuntajakoa, jolloin ennusteesta puuttuivat jutun alkuperäisessä versiossa toisiin kuntiin liittyneiden Nastolan, Hämeenkosken, Jalasjärven, Köyliön, Luvian ja Juankosken ennustettu väestö.

    Koditon Jukka nukkui ennen torin vessassa:

    Koditon Jukka nukkui ennen torin vessassa: "Ihmisarvo on vielä pykälää alempana, kun koti on kusikoppi"


    Tästä on kyseSuomea pidetään asunnottomuuden kitkemisen mallimaana, mutta täällä on yhä tuhansia kodittomia.Reilu kolmekymppinen Jukka on ollut vaihtelevasti koditon vuodesta 2012 alkaen.Vietimme yön kodittomien päivystysmajoituksessa...

    Tästä on kyseSuomea pidetään asunnottomuuden kitkemisen mallimaana, mutta täällä on yhä tuhansia kodittomia.Reilu kolmekymppinen Jukka on ollut vaihtelevasti koditon vuodesta 2012 alkaen.Vietimme yön kodittomien päivystysmajoituksessa Lahdessa.

    Ensimmäisen kerran Jukka oli koditon vuonna 2012, vain 25-vuotiaana. Sen jälkeen hän on elänyt ilman pysyvää kotia. Asian arkaluontoisuuden vuoksi hän ei esiinny jutussa koko nimellään.

    Nyt mies viettää päivänsä Lahden kaduilla ja palaa illalla asunnottomien päivystysmajoitukseen yöpymään.

    Tänä iltana hän on hieman etuajassa. Apilakadun päivystysmajoituksen ovet pysyvät poikkeuksetta lukossa ennen iltakahdeksaa.

    Jukan päivä on kulunut Lahden keskustassa, kauppakeskuksissa ja kirjastossa notkuen. Illan tullen hän on väsynyt.

    Jukka puhaltaa ilmoittautumisluukulla alkometriin. Vaikka Apilakadulle saa tulla päihtyneenä, kaikkien kunto tarkastetaan saapuessa. Jos mukana on päihteitä, ne pitäisi jättää työntekijöille.

    Alkometri analysoi Jukan puhallukselle nollatuloksen. Mies kuitenkin myöntää, ettei ole selvin päin.

    Jukkaa ei tarvitse vahtia yöllä. Vessoja lukuun ottamatta kamera tarkkailee päivystyksen jokaista huonetta.

    – Asiakkaiden oman turvallisuuden takia, toteaa yövuoroon tullut lähityöntekijä Kyösti Ruusurinne.

    Puhallutuksen jälkeen Jukka painuu huoneeseensa.

    "Oon monipäihdeongelmainen, mutta Subutex ja alkoholi on mulla se ykkösjuttu. Niitä menee mahdollisuuksien mukaan, jos saan velaksi jotain. Rahaa ei ole."Meeri Niinistö / Yle

    Apilakadun päivystykseen saapuvalle tarjotaan sänky ja petivaatteet kahden hengen huoneesta, jossa on vessa ja suihku. Jos paikalle tulee ennen kymmentä, voi pestä pyykkiä ja syödä pienen iltapalan. Päivystyksestä löytyy myös lahjoitettuja vaatteita, jos asiakas tarvitsee uusia tamineita.

    Päivystysmajoituksessa on sääntöjä. Muille yöpyjille täytyy antaa rauha, eikä kuka vain voi nukkua päivystyksessä. Jos on osoite missä tahansa Suomen kolkassa, ei majapaikkaa heru.

    "Ei kurjuutta kummempaa"

    Tunnin päästä iltapalapöydän ääressä on syöjiä. Yhteisen oleskelutilan telkkari pauhaa vaimeasti vieressä ja kerää hajamielisiä katseita. Kukaan ei vaikuta erityisen päihtyneeltä.

    Iltapalakattaus täydentyy, kun Sami avaa päivällä hankkimansa lihapullapakkauksen ja asettaa sen yhteisesti tarjolle. Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään. Einespullien epäilyttävä haju huvittaa, mutta ilmainen ruoka kelpaa kaikille.

    Oleskelutilan ohi kävelevä mies tervehtii Samia ja kysyy, mitä kuuluu.

    – Ei kurjuutta kummempaa.

    Sami juttelee kortinpeluun ohessa niitä näitä, näyttää tupakkapaikalla taikatempun tuhkatahralla ja esittelee kuvaa teini-ikäisestä lapsestaan.

    Hän kertoo, että huomenna tulevat Kelan rahat. Ainakin dödö ja hammasharja ovat ostoslistalla. Uudet sukat hän löytää päivystyksen lahjoitusvaatteista.

    Kesäisin Apilakadulla on enemmän majoittujia kuin talvella. Ehkä siksi, että kylmällä säällä tutut ja läheiset tarjoavat herkemmin yösijaa.Meeri Niinistö / Yle

    Myös Joni nukkuu tänä yönä Apilakadulla, niin kuin monesti aiemminkin. Hänkään ei halua kertoa sukunimeään julkisuuteen. Ensin hän sanoo haluavansa antaa haastattelun, mutta miehen mieli muuttuu nopeasti. Ahdistuksella on nyt liian luja ote.

    – Vituttaa kaikki. Ei siinä muuta, Joni tiivistää ja kiirehtii tupakkapaikalta takaisin sisään.

    Päivystysmajoituksessa nukkuu tänä yönä seitsemän koditonta. He ovat nuoria aikuisia, keski-ikäisiä, miehiä, naisia, yksin tai jonkun kanssa.

    Muut maat ottavat Suomesta mallia

    Suomea pidetään maailmalla kodittomuuden kitkemisen mallimaana. Vuosina 2008–2017 Suomi vähensi pitkäaikaisasunnottomuutta 40 prosenttia.

    Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara mittaa kodittomuutta keräämällä tietoja Manner-Suomen kunnilta. Viime vuonna Suomessa oli Aran mukaan noin 5 500 asunnotonta. Heistä valtaosa asuu tuttujen tai sukulaisten nurkissa.

    – Tämä on historiallisesti pienin luku, joka meillä on koskaan ollut. Mutta se ei tarkoita, etteikö töitä olisi tehtävä, sanoo Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

    – Tärkein asia olisi turvata kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta. Se on yksinkertaisin ja tehokkain ehkäisyn keino, mutta myös keskeinen reitti asunnottomuuden kitkemiseksi, Kaakinen jatkaa.

    "Onhan se pelko aina läsnä, kun liikkuu kaupungilla. Niin kauan, kun tilanne on tämä, ettei pääse rauhoittumaan omaan paikkaan, nää negatiivisetkin tunteet on läsnä."Meeri Niinistö / Yle

    Kodittomuuden mittaustapa ei ole tarkka, ja tilastot voivat kuntakohtaisesti johtaa harhaan. Esimerkiksi Lahdessa ilmoitettiin olleen vain 16 koditonta viime vuoden tiedonkeruupäivänä. Päivystysmajoituksen työntekijät arvelevat, että totuus voi olla toista sataa ihmistä.

    "Keskeinen tekijä on tällä hetkellä velkaantumisongelmat"

    Kirkas maaliskuun valo herättää Apilakadulla. Yöpyjät nousevat eri aikoihin, joillekin maistuu aamupala. Yhdeksään mennessä täytyy lähteä ulos.

    Sami on noussut ja kerännyt kamppeensa jo hyvissä ajoin. Hän hyvästelee ja sanoo, että pelataan korttia joskus toistekin.

    Päivystysmajoituksen työntekijät käyvät huoneet läpi aamuisin. Tällä kertaa yhdestä huoneesta löytyy käytetty neula ja verisiä paperituppoja. Meeri Niinistö / Yle

    Suomessa asunnottomuuden ansiokas kitkeminen perustuu sille ajatukselle, että ensin tarjotaan asunto ja tuki ja vasta sitten ryhdytään auttamaan avuntarvitsijaa muilla tavoin. Panostaminen esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluihin ennaltaehkäisee asunnottomuutta, sanoo Y-säätion Kaakinen.

    – Niissä on kohentamisen varaa. Niiden lisäksi keskeinen tekijä on tällä hetkellä velkaantumisongelmat. Olen erityisen huolissani nuorten tilanteesta.

    Aamulla Apilakadulla on sosiaaliohjaaja, jonka kanssa asiakkaat voivat keskustella tilanteestaan ja tulevaisuudestaan. Hänen kanssaan suunnitellaan siirtymistä tilapäiseen asumiseen. Sieltä ei tarvitse lähteä päiväksi kadulle.

    Tilapäisestä asumisesta tavallinen seuraava askel on mennä kuntoutukseen ja sitoutua päihteettömään asumiseen – päästä tavallisen elämän pieleen kiinni. Moni siitä saakin otteen, mutta se ote lipeää helposti. Sitten palataan lähtötelineisiin, päivystysmajoituksen oville iltakahdeksalta.

    "Päävastuu avun hakemisessa on mun mielestä itsellä. Pitää myös muistaa, että kun on elämässä menettänyt tärkeitä asioita, esimerkiksi asunnon, sellainen ihminen vaatii paljon tukea, apua ja ymmärrystä siihen tilanteeseen. Toivoisin ihmisiltä ymmärrystä."Meeri Niinistö / Yle

    Edellisiltana suorinta tietä huoneeseensa kadonnut Jukka on ylhäällä kahdeksan aikoihin. Nyt hän haluaa kertoa tarinansa.

    "Vastoinkäymiset alentavat sille tasolle, ettei jaksa yrittää"

    Jukka on jo jonkin aikaa tullut joka yö Apilakadulle nukkumaan. Ennen sitä hän vietti yönsä ulosteiden keskellä Lahden torin vessassa.

    – Se oli mun yöpaikka. Siinä on ihmisarvo vielä pykälää alempana, kun koti on sellanen kusikoppi. Tää on parasta mitä voi olla, että saa yöksi peiton ja tyynyn.

    Jukka lähtee aamulla kohti keskustaa, tapaa kavereitaan ja koettaa saada päivänsä kulumaan. Olohuoneen korvikkeeksi kelpaavat julkiset tilat, kuten kirjasto.

    Ilman omaa kotia ja sen rauhaa Jukka tuntee koko ajan olevansa muiden ihmisten reviirillä. Se on miehelle hyvin raskasta.

    Päivisin hän pyrkii turruttamaan mielensä Subutexilla tai alkoholilla. Päihteiden metsästys on se, mihin isoin osa Jukan ja muiden kodittomien energiasta kuluu. Moni haaveilee kuntoutuksesta ja uuden elämän aloittamisesta.

    – Se vaatii todella paljon voimia. Vastoinkäymiset alentavat sille tasolle, ettei jaksa yrittää, Jukka sanoo.

    "Tärkeintä on oma perhe: äiti, isä ja veljet. Ne on sellaisia, jotka tulee aina olemaan. Tilanne sattuu heihinkin. He haluavat auttaa ja tukea, vaikka mikään muu ei kiinnosta kuin se oma suoni."Meeri Niinistö / Yle

    Ennen ensimmäistä kodittomuusjaksoaan Jukka oli elämästään ylpeä. Hänellä oli parisuhde, perhe ja töitä. Kaikki, mistä hän oli unelmoinut.

    Sitten petti mielenterveys ja päihdeongelma syveni.

    – Aloin yksi kerrallaan menettämään asioita: itsekunnioituksen, suhteet, terveyden, luottotiedot, ajokortit ja muut.

    Jukan tämänhetkinen asunnottomuus alkoi viime syksynä. Se on toistaiseksi pisin jakso miehen elämässä ilman kotia.

    Välillä on mennyt paremmin, ja Jukalla on ollut asunto. Kuitenkin ennen pitkää elämä on johtanut takaisin kadulle.

    Toivoa Jukka ammentaa vasta löytyneestä uskostaan ja perheestään. Äiti, isä ja veljet eivät ole häntä hylänneet. Voimia antaa myös se, kun joku kohtalotovereista saa asiansa parempaan jamaan ja katoaa porukoista.

    Tällä hetkellä Jukka tuntee olevansa jonkinlaisessa käännekohdassa.

    – Nyt täytyy vain tehdä oikeita valintoja ja pitää niistä kiinni – löytää asunto ja hillitä päihdeongelma sille tasolle, että katto pysyy yllä.

    "Menetettyjä asioita ei saa takaisin, mutta aina voi rakentaa jotakin uutta. Asunnon hankkiminen on ensimmäisenä edessä. Unelmista on hyvä pitää kiinni."Ville Välimäki / Yle

    Se ei kuitenkaan tapahdu tänään. Tarjoamme Jukalle kyydin keskustaan ja annamme ylijääneet eväsbanaanit miehelle. Hän suunnittelee ostavansa pullon väkevää Marabello-viiniä.

    Aurinko lämmittää kevätpölyn sakeuttamaa Lahden toria. Jukka häviää ihmisten sekaan.

    Lue myös:

    Henry Frilund, 25, paloi loppuun töissä, joutui työttömäksi ja asui yli vuoden kadulla: "Ei minulla ollut minkäänlaista ihmisarvoa"

    "Mikään paha ei kestä ikuisuuksia" – 24-vuotias Paula Pura eli kaksi vuotta asunnottomana Helsingissä ja pelkäsi koko ajan

    Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata

    Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata


    Uudessa selvityksessä todetaan, että liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa, sekä Helsingistä Pietariin paranisivat, jos uusi Itärata rakennettaisiin Helsinki-Vantaan lentokentältä Porvoon kautta Kouvolaan. Se lyhentäisi ja...

    Uudessa selvityksessä todetaan, että liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa, sekä Helsingistä Pietariin paranisivat, jos uusi Itärata rakennettaisiin Helsinki-Vantaan lentokentältä Porvoon kautta Kouvolaan.

    Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä.

    Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin vain maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Alustavan arvion mukaan uuden rataosan rakentaminen maksaisi noin 1,7 miljardia euroa.

    Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan hanke ei olisi kokonaistataloudellisesti kannattava. Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys Itäradasta on julkaistu tänään.

    13 minuuttia

    Matka Kouvolasta Helsinkiin lyhenisi uuden oikoradan myötä noin 27 kilometrillä nykyisestä. Tällä hetkellä rata pääkaupunkiseudulta Kouvolaan kulkee Lahden kautta.

    Itärata olisi 106 kilometriä pitkä. Se erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella, Korian seisakkeella.

    Väyläviraston arvion mukaan matka-aika Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kouvolan välillä olisi lyhin, jos investoitaisiin sekä Lentorataan että Itärataan ja liikuttaisiin suurnopeusjunilla.

    Nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Kouvola-välin matka-ajat lyhenisivät 13 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.

    Lisäksi Kouvolan ja lentoaseman välinen matka-aika lyhenisi puolella tunnilla nykyisestä, jos juna kulkisi 220 km/h. Nykyisin yhteyteen kuuluu junan vaihto Tikkurilassa.

    Osastopäällikkö Sabina Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että nopeuksien nostaminen jopa 300 kilometriin tunnissa vaatisi suuria satsauksia Suomen rataverkkoon ja junakalustoon.

    Matkustajajunien suurin sallittu nopeus Suomessa on 220 kilometriä tunnissa.

    Porvoo

    Itärata olisi kaksiraiteinen ja sähköistetty. Rata kulkisi pääosin maan päällä, mutta matkalle tulisi myös lyhyitä tunneleita. Uusi neliraiteinen asema tulisi Porvoon Kuninkaanporttiin.

    Selvitys perustuu tilanteeseen, jossa Lentorata Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta nykyiselle pääradalle olisi jo rakennettu.

    Selvityksen mukaan uusi ratalinjaus Porvoon kautta Kouvolaan ei laajenna Helsingin jo nykyisin Kouvolaan ulottuvaa työssäkäyntialuetta.

    Jos Itärata rakennettaisiin, matkustajamäärät Helsinki-Kouvola-välillä kasvaisivat vuoteen 2050 mennessä arviolta yhdeksän prosenttia. Lisäksi matkustajamääriä lisäisi mahdollisesti kasvava kysyntä Pietarin suunnalta.

    Merkittävimmät työmarkkinavaikutukset olisivat Helsingin ja Porvoon välillä. Matka-aika Porvoosta Helsinkiin olisi uutta rataa pitkin noin 33 minuuttia. Nykyisin bussi kulkee samaa väliä noin tunnin.

    Lentoradan toteuttaminen riippuu hankeyhtiöihin liittyvien päätösten toimeenpanosta, joita talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti helmikuussa 2019 raideliikenteen investointien kehittämiseksi. Alustavien arvioiden mukaan Lentorataa voitaisiin operoida mahdollisesti jo 2030-luvun alkuun mennessä.

    Kannattavuus

    Selvityksen perusteella yhteys pääkaupungista Porvoon kautta Kouvolaan ei olisi taloudellisesti kannattava. Liikennetaloudellisessa laskelmassa hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 13 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,13.

    Osastopäällikkö Sabina Lindströmin mukaan tulos oli tosin odotettu.

    – Kannattaa muistaa, että lähes kaikissa Suomen raidehankkeissa suhde on alle 1,0, jota yleensä pidetään rajana taloudellisesti kannattavalle hankkeelle. Syynä on puhtaasti se, että radan rakentaminen on äärettömän kallista.

    Lindstömin mukaan selvityksen tulos ei kuitenkaan tarkoita haaveiden hautaamista itäradan suhteen.

    – Selvityksellä tehtiin pohjatyö ja samalla saatiin itäinen suunta mukaan raidehankkeisiin liittyvään keskusteluun. On sitten kiinni tulevasta hallituksesta ja ministeristä, halutaanko tutkia hankeyhtiömallia tämän asian ratkaisemiseksi. Itärataa ei tutkittu tältä kantilta, mutta niin voisi tehdä.

    Valtion budjettirahoitus ei ole nykytasollaan riittävä Itäradan toteuttamiseen kestävällä tavalla. Tarvittavaa rahoituspohjaa olisi mahdollista selvittää juuri hankeyhtiömallin kautta. Kannattavuutta lisäävien toimien tunnistaminen edellyttäisi myös muita lisäselvityksiä.

    Kouvolasta lentoasemalle

    Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva toivoo, että jatkoselvityksiä Itäradan suhteen ryhdytään tekemään mahdollisimman nopeasti.

    – Näin tulee edetä. Saamme selvitettyä esimerkiksi sitä, missä se raide Kouvolan ja Porvoon välillä aidosti kulkisi. Sen kautta päästään kiinni myös siihen, mitkä ovat ne tarkemmat kustannukset.

    Kouvolassa raportin tärkeimpänä antina pidetään sitä, että matka-aika Kouvolasta lentoasemalle nopeutuisi puolella tunnilla, tai jopa 37 minuuttia nykyisestä, jos juna voisi kulkea 300 kilometriä tunnissa.

    – Lentokentän alueelle säästö matka-ajassa on huomattava. Vantaa on nopeimmin kasvavia työpaikka-alueita, joten siinä mielessä näen, että Itäradan myötä työssäkäyntialue laajenisi Kouvolan kannalta merkittävästi, Portaankorva sanoo.

    Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen tarkastelisi Itärataa aiemmin tehtyjen ratalinjausten pohjalta.

    – Nyt on lukittu lähtöpiste sinne Lentorataan. Siihen Itärataa ei saa hirttää. Pitää olla mahdollisuus linjata rata suorempaan. Mutka Keravan kautta vie tämän aikavoiton näin pieneksi.

    Aiemmat selvitykset Itäradasta on tehty vuosina 2008 ja 2012. Ne perustuivat linjaukseen, jossa Itärata erkani Porvoon suuntaan jo Tapanilassa, jolloin matka ja matka-aika lyhenivät enemmän kuin nyt selvitetyssä linjauksessa Lentoradan kautta.

    Toimeksianto

    Itärataa selvittänyt työryhmä aloitti työnsä ministeri Anne Bernerin toimeksiannosta viime vuoden lokakuussa.

    Tehtävänä oli selvittää mahdollisuuksia uudelle ratalinjaukselle, joka kulkisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan. Samaa rataa pääsisi jatkamaan rajan yli Pietariin.

    Itärata on yksi ajankohtaisista tarkasteltavista ratahankkeista Helsingistä Turkuun ja Tampereelle suunniteltujen nopeiden tunnin junien ohella.

    Ministeriö teki selvityksen yhteistyössä Liikenneviraston sekä itäradan puolesta vedonneiden maakuntien ja kuntien kanssa. Itä-Suomi haluaa nopeammat junayhteydet, koska sen uskotaan lisäävän seudun elinvoimaa, kilpailukykyä ja vetovoimaa.

    Selvitystä olivat tekemässä edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä, Liikennevirastosta, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä-Savon maakuntaliitosta, Kainuun liitosta, Kymenlaakson liitosta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Savon liitosta, Uudenmaan liitosta, Kouvolan kaupungista ja Porvoon kaupungista.

    Aiheesta voi keskustella tänään klo 22 saakka.

    Yle Uutisgrafiikka
    Jäät ottivat varaslähdön Päijänteellä – katso huikea kuva rantaan muodostuneesta muurista

    Jäät ottivat varaslähdön Päijänteellä – katso huikea kuva rantaan muodostuneesta muurista


    Vaikka kuvasta voisi äkkiä niin päätellä, ei kyseessä ole Game of Thrones -fantasiasarjan Muuri. Sen sijaan kyseessä on lahtelaisen Martti Valtosen otos Päijänteeltä. Valtonen otti kuvan varaslähdön ottaneista jäistä Asikkalan Karisalmen...

    Vaikka kuvasta voisi äkkiä niin päätellä, ei kyseessä ole Game of Thrones -fantasiasarjan Muuri. Sen sijaan kyseessä on lahtelaisen Martti Valtosen otos Päijänteeltä.

    Valtonen otti kuvan varaslähdön ottaneista jäistä Asikkalan Karisalmen rannalta maaliskuun lopussa. Nyt muodostelma on luultavimmin muuttanut muotoaan lämpimien päivien seurauksena. Mittaa muodostelmalla on melkein miehen verran. Valtonen arvio näkemäänsä vallia keskimäärin 150 senttimetrin korkuiseksi.

    Jäävalleista kiinnostuneilla pitää suhtautua luonnon ilmiöön kunnioituksella. Valtonen neuvoo jääbongareita varovaisuuteen, sillä jää liikkuu valtavalla voimalla ja valli voi kaatua päälle, ellei ole valmiina hyppämään nopeasti sivuun. Jäille ei ole muutenkaan enää asiaa Etelä-Suomessa, joten jäämuodostelmia kannattaa katsella jalat rannan puolella.

    Lähetimme otoksen Ylen radion luonto-ohjelmien tuottajalle Asko Hauta-aholle. Hän kertoo nähneensä monenlaisia jäämuodostelmia, mutta yhtä järjestelmällistä jäävallia ei ole hänen kohdallaan tullut aiemmin vastaan.

    Jään pakkautuminen rantoihin kuuluu kevääseen, mutta usein jää muotoutuu epäsymmetriksi kasoiksi. Ilmiö on seurausta lauhasta ajanjaksosta, sitä seuranneesta myrskytuulesta ja pakastumisesta.

    – Merellä ahtojää voi nousta jopa kymmeneen metriin, Hauta-aho mainitsee.

    Oletko sinä nähnyt vaikuttavia jäämuodostelmia tänä keväänä? Lähetä kuvasi osoitteeseen lahti@yle.fi.

    Lue myös:

    Jäätä vain vähän – Lunta, vettä ja sohjoa reiteen asti: Suomen järvien jäätilanne heikoin vuosikymmeniin

    Näin Suomen kevät etenee – katso Yle Luonnon kevätseurannan upeat kuvat paikkakunnittain!

    Pikkukunta siirtyi pormestarimalliin kesken valtuustokauden – kunnanhallituksen erottamispäätöksestä tulossa ennakkotapaus

    Pikkukunta siirtyi pormestarimalliin kesken valtuustokauden – kunnanhallituksen erottamispäätöksestä tulossa ennakkotapaus


    Tästä on kyseHämeenlinnan hallinto-oikeus totesi, että Kärkölän siirtyminen pormestarimalliin on toteutettu lainvastaisesti.Valtuutetun tekemässä valituksessa katsottiin, ettei kunnanhallitusta voinut erottaa, koska eronpyyntö ei ollut...

    Tästä on kyseHämeenlinnan hallinto-oikeus totesi, että Kärkölän siirtyminen pormestarimalliin on toteutettu lainvastaisesti.Valtuutetun tekemässä valituksessa katsottiin, ettei kunnanhallitusta voinut erottaa, koska eronpyyntö ei ollut yksimielinen.Kunta pohtii nyt, valittaako se hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

    Kärkölän siirtyminen pormestarimalliin on toteutettu lainvastaisesti, toteaa Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Hallinto-oikeus on kumonnut Kärkölän kunnanvaltuuston päätöksen, jolla se myönsi eron kunnanhallitukselle joulukuussa 2017.

    Kunnanhallitus nimettiin uudelleen, koska kuntalain mukaan pormestari valitaan ensin ja muut kunnanhallituksen jäsenet vasta sen jälkeen.

    Kunta pohtii nyt, valittaako se hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tapauksen ratkominen voisi hyödyttää tulevaisuudessa myös muita.

    – Todennäköisesti monet oikeusoppineet haluavat, että valitamme (hallinto-oikeuden) päätöksestä, sanoo Kärkölän pormestari Markku Koskinen.

    Kuntaliitosta vahvistetaan, että kyse on ennakkotapauksesta. Pormestarimalliin siirtyminen kesken valtuustokauden on harvinaista.

    – Tämä on mielenkiintoinen tapaus. Hallinto-oikeuden päätös on tulkinnanvarainen ja kyse on lain tulkinnasta, toteaa johtava lakimies Juha Myllymäki Kuntaliitosta.

    Itsehallinnon rajat koetuksella?

    Koskisen ja Kärkölän kansliapäällikkö Jouni Niemisen mukaan kuntaa oli nimenomaan neuvottu valitsemaan kunnanhallitus uudelleen. Kunnanhallitus jatkoi samalla kokoonpanolla lukuun ottamatta sitä, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Koskisesta tuli pormestari.

    Nieminen näkee, että hallinto-oikeuden perusteet olivat ohuet, ja sillä ehkä tunnustellaan kunnallisen itsehallinnon rajoja.

    – Käytännössä Kärkölän kunnanvaltuusto on tehnyt itsenäisen päätöksen kuntalakia noudattaen, ja niiltä osin on varmaan syytä mennä ylempiin oikeusasteisiin arvioimaan, onko kuntalakia noudatettu, kansliapäällikkö jatkaa.

    Kunta aikoo kääntyä pulmatilanteessaan myös Kuntaliiton puoleen.

    Kunnanvaltuuston päätöksestä valitti hallinto-oikeuteen Kärkölän valtuutettu Matti Mäntylä (ps.). Perusteena oli, että kunnanvaltuusto oli ylittänyt toimivaltansa ja toiminut lainvastaisesti. Valituksessa katsottiin, ettei kunnanhallitusta voinut erottaa, koska eronpyyntö ei ollut yksimielinen.

    Juristit tilannetta pähkäilemään

    Kuntaliiton lakimiehen mukaan Kärkölän toiminnassa ei ole selkeästi moitittavaa ja lakia on noudatettu parhaan tietämyksen mukaan.

    – Valtuusto oli päättänyt pormestarimalliin siirtymisestä. Mutta osa hallituksen jäsenistä ei halunnut erota pormestarimalliin siirryttäessä. Siinä on kyse luottamushenkilöiden erottamattomuudesta. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteella jää epäselväksi, miten kunnan olisi pitänyt toimia, huomauttaa Juha Myllymäki.

    Pormestari Markku Koskisen mukaan Kärkölän johtamisessa ei tapahtu hallinto-oikeuden päätöksen vuoksi käytännössä mitään muutosta. Kumottavana olisi yksi virheellinen päätös. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittaminen tehtäisiin lähinnä siksi, että kunnan hallinnon muutosmahdollisuudet haluttaisiin selkiyttää laajemminkin.

    – Mutta koska olen vain insinöörin planttu enkä juristi, jätän sen muiden analysoitavaksi, pormestari Koskinen toteaa.

    Kuntaliiton lakimies toteaa, ettei hallinto-oikeuden päätös ei kyseenalaista kunnanhallituksen toimintaa tai päätöksiä pormestarimalliin siirtymisen jälkeen. Jos kunta ei valita päätöksestä, vaan tyytyy siihen, on edessä paljon selvitettävää.

    – Silloin joudutaan miettimään, mitkä päätökset koko valintaprosessissa ovat voimassa, Myllymäki pohtii.

    Suomalainen salmiakkiviina lyö itseään läpi Alankomaissa – voisiko salmiakki olla Suomen seuraava suuri vientituote?

    Suomalainen salmiakkiviina lyö itseään läpi Alankomaissa – voisiko salmiakki olla Suomen seuraava suuri vientituote?


    Tästä on kyseSuomi on yksi maailman suurimmista salmiakin valmistusmaista.Suomesta viedään salmiakkimakeisia pääasiassa Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Islantiin, Pohjois-Saksaan ja Alankomaihin.Suomessa valmistettu salmiakkilikööri alkaa olla...

    Tästä on kyseSuomi on yksi maailman suurimmista salmiakin valmistusmaista.Suomesta viedään salmiakkimakeisia pääasiassa Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Islantiin, Pohjois-Saksaan ja Alankomaihin.Suomessa valmistettu salmiakkilikööri alkaa olla suosittua Alankomaissa.

    Mustaa parin sentin paksuista, melko leveää massaa tunkee ulos suuttimesta Lappeenrannassa Fazerin makeistehtaalla. Massaa puristetaan kapeaksi nauhaksi, ja samalla sen sisään ruiskutetaan salmiakkijauhetta. Minuutin kuluttua massasta on tullut pikimustia Tyrkisk peber -salmiakkimakeisia.

    – Niitä valmistuu 15 kiloa minuutissa, kertoo Lappeenrannan makeistehtaan vt. johtaja Petri Pitkänen.

    Muutaman kilometrin päässä Kaskein Marjan marja- ja likööritehtaalla tahti on rauhallisempi. Pari-kolme kertaa vuodessa siellä tehdään ja pullotetaan 25-prosenttista salmiakkilikööriä Salmaria. Käytännössä koko tuotanto lähtee Lappeenrannasta Alankomaihin eli Hollantiin.

    – Meillä tulee joka viikko 20 uutta myyntipistettä Euroopassa, kertoo Salmarin toimitusjohtaja ja suurin osakas Taavi Suorsa.

    Lappeenrannassa tehty Salmari-likööri valtaa markkinoita erityisesti Alankomaissa. Fazer ja Halva vievät tonnikaupalla salmiakkia Suomesta lähivaltioihin. Voisiko salmiakki olla Suomen seuraava suuri vientituote?

    Salmiakkiviinaa alankomaalaisille

    Kokkolalainen Taavi Suorsa muutti Alankomaihin vuonna 2005. Suurena salmiakin ystävänä hän havaitsi nopeasti, että salmiakki on Alankomaissa oikestaan yhtä suosittua kuin Suomessa: kaupoissa oli myytävänä lukuisia erilaisia salmiakkimakeisia ja salmiakin makuisia alkoholeja.

    – Ne alkoholit eivät olleet hyvän makuisia, halusin tehdä paremman, kertoo Suorsa.

    Vuonna 2016 alkoi Salmarin tuotanto Lappeenrannassa ja kova työ tuotteen saamiseksi myyntiin alankomaalaisiin baareihin ja ravintoloihin. Marraskuussa 2018 likööriä valmistui 35 000 pullollista, mutta seuraavan pullotusjakson aikana toukokuussa 2019 tuotanto on jo 80 000 pullollista.

    – Nyt sitä saa Alankomaissa noin 1 700 eri baarista tai ravintolasta, kertoo Suorsa.

    Yhtiö laajentaa markkina-aluettaan pikku hiljaa. Tuotetta saa jo Alankomaiden lisäksi viidestä muusta Euroopan maasta.

    Salmarin toimitusjohtaja Taavi Suorsa vie Lappeenrannassa valmistettua salmiakkilikööriä muun muassa Alankomaihin.Taavi Suorsa

    Tuotantoa laajentaessaan Taavi Suorsa on törmännyt monta kertaa mielestään erikoiseen ilmiöön. Hän uskoo salmiakin vientiin Suomesta ulkomaille, mutta kukaan muu ei tahdo uskoa. Suorsan mukaan vallalla on edelleen tiukasti käsitys, että ulkomaalaiset eivät voisi oppia syömään salmiakkia tai lakritsia.

    – Suomessa helposti tyrmätään omat ideat. Ajatellaan, että ei salmiakkiviennistä mitään tule, kun eihän ketkään muut tykkää salmiakista kuin suomalaiset. Se on harmi, pohtii Suorsa.

    Suorsa on yrittänyt houkutella suomalaisia makeistehtaita Alankomaiden markkinoille. Valtiossa asuu reilun Uudenmaan kokoisella alueella liki 17 miljoonaa ihmistä, joiden intohimo on salmiakki. Siksi Suorsa näkisi Alankomaissa erinomaisen vientikohteen myös suomalaiselle salmiakille.

    Kuluttajat haluavat entistä enemmän uusia elämyksiä, ja salmiakki on uusi elämys. Fazer makeisten toimitusjohtaja Nathalie Ahlström

    Taavi Suorsa kertoo yrittäneensä tehdä yhteistyötä muun muassa Suomen valtion omistaman Business Finlandin kanssa. Sen tehtävä on auttaa ja rahoittaa suomalaisia yrityksiä toimimaan ulkomaisilla markkinoilla. Elintarvikkeiden ja juomien vientiä auttamaan on olemassa erityinen Food from Finland -ohjelma.

    – Business Finland sanoi minulle, että ei kannata. Ei salmiakkia kukaan syö. Business Finlandin päätehtävä on kuitenkin auttaa suomalaisia yrityksiä viemään elintarvikkeita maailmalle. Tuolla tavallako sitä lähdetään valloittamaan maailmaan, kysyy Taavi Suorsa.

    Vaikeata saada muut tykkäämään

    Business Finlandin Food from Finland -ohjelmasta vastaava Esa Wrang kiertää jatkuvasti eri puolilla maapalloa markkinoimassa suomalaisia elintarvikkeita ja juomia.

    Aiemmin hän teki pitkän päivätyön vientijohtajana sekä Raisio-konsernin että makeisyhtiö Leafin eli nykyisen Cloetan vientijohtajana, joten erityisesti makeisteollisuus on Wrangilla hyvin hallussa. Hän ei usko, että suomalainen salmiakkimakeinen voisi tulevaisuudessa olla nykyistä menestyvämpi vientituote.

    Tämä johtuu Wrangin mukaan siitä, että lakritsilla on maailmalla kapeat markkinat. Useissa maissa lakritsia ei osteta ollenkaan.

    – Salmiakki jakaa mielipiteitä vielä hurjemmin. Se on suomalainen erikoisuus, ja sillä on maailmalla äärimmäisen pienet markkinat, kertoo Wrang.

    Amsterdamilaisessa ruokakaupassa on myytävänä lukuisia erilaisia salmiakkimakeisia. Hinta on selvästi Suomessa myytävää salmiakkia halvempi. Petri Kivimäki/Yle

    Wrangin mukaan salmiakkituotteita tai salmiakkiin viittaavia tuotteita myydään pääasiassa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Pohjois-Saksassa ja Alankomaissa. Lisäksi sitä syödään jonkin verran Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Italiassa.

    – Salmiakki on vahva makuelämys. Vaatii pitkän perinteen, että se lyö läpi. Maailmanvalloitus ei ole mahdotonta, mutta se, että me opetettaisiin koko maailma syömään salmiakkia, niin meidän lapsemme ja lastenlapsemme ovat siinä vaiheessa jo eläkkeellä, tuumii Wrang.

    Koko salmiakkivalmistuksesta vientiin menee noin neljännes. Halvan toimitusjohtaja Jean Karavokyros

    Vaikka salmiakkimakeisten vienti ei saa Wrangia syttymään, niin mahdollisuuksia hän näkee alkoholia sisältäville salmaikkijuomille. Maailmalla on kasvua erityisesti käsityöläistuotteille ja pienten alkoholivalmistajien juomille.

    – Jos sillä alueella pystytään tuottamaan uusia tuotteita tai makuja, joissa salmiakki on yksi osa, niin siinä minä näen enemmän mahdollisuuksia. Makeisia kuluttavat paljon lapset, joille väkevät maut voivat olla liian erikoisia. Alkoholi on kuitenkin aikuisten juttu.

    Esimerkkinä onnistuneesta tuotekehittelystä Wrang mainitsee muun muassa suomalaisen Jymy-jäätelön, jonka salmiakin makuinen versio on päässyt levittäytymään maailmalle.

    Salmiakkista lakritsia

    Suomessa on kolme suurta makeisvalmistajaa: Fazer, Halva ja norjalaisen Orcla ASAn omistama Panda. Näistä Panda ei tee kovia salmiakkimakeisia lainkaan, vaan heidän tuotteensa ovat pääasiassa pehmeitä lakritsimakeisia. Niissä on muutama salmiakin makuinen tuote.

    Pandalta Suomen viestintäjohtaja Nina Olin kertoo, että he eivät vie salmiakkilakritsia ulkomaille muuten kuin tax free -myyntiin.

    – Vuosia sitten oli salmiakki-lakritsiversio myynnissä Pohjoismaissa. Sen myynti jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Nyt salmiakkia sisältäviä suklaa-lakritsimakeisia viedään muun muassa Norjaan, kertoo Olin.

    Lahtelainen Haganol on pelkästään salmiakkiin keskittynyt pieni makeistehdas, mutta vientiä ulkomaille ei ole käytännössä ollenkaan.

    – Nestemäistä Apteekin salmiakki -mikseriä menee jonkin verran ulkomaille erityisesti hienostoravintoloihin, kertoo Haganolista Kirsti Sariola.

    Fazerin Lappeenrannan tehtailla valmistamia salmiakkimakeisia myydään yleisesti esimerkiksi tukholmalaisissa ruokkaupoissa. Saima KivimäkiIsot salmiakkiviejät

    Salmiakkimakeisia vievät Suomesta ulkomaille suuria määriä Fazer ja Halva.

    Näistä Halva tekee makeisia Helsingin Pitäjänmäellä. Yhtiön toimitusjohtaja Jean Karavokyros kertoo, että Halva vie salmiakkia Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan, Islantiin, Saksaan ja Alankomaihin.

    – Siinä ne maat oikeastaan ovat, minne salmiakkia voi viedä, koska siihen rajoittuu salmikin kulutuksen alue.

    Halva valmistaa vuodessa 1,2–1,3 miljoonaa kiloa erilaisia salmiakkituotteita ja salmiakin makuisia lakritsoita vuodessa.

    – Koko salmiakkivalmistuksesta vientiin menee noin neljännes, kertoo Karavokyros.

    Salmiakki

    Salmiakki on suolalla maustettua lakritsia.

    Suolana on ammoniumkloridi, joka on valkoista ja pistävän makuista.

    Salmiakkimakeisia syödään erityisesti Pohjoismaissa sekä Alankoimaissa ja Pohjois-Saksassa.

    Alankomaissa on Karavokyrosin mukaan erittäin kova kilpailu hinnalla, ja se on yksi vaikeimpia markkinoita Euroopassa. Toisaalta kuluttajia on paljon ja kysyntää runsaasti erilaisille salmiakki- ja lakritsituotteille.

    – Alankomaihin viemme salmiakkisekoituksia ja salmiakkiruutuja. Vientiä sinne on ollut jo noin 20 vuoden ajan. Määrät ovat merkittäviä.

    Tavallisista alankomaalaisista marketeista Halvan salmiakkia ei kuitenkaan helpolla löydä, sillä hyllyt notkuvat paikallisten tehtaiden tuotteita.

    – Se on totta, ettei sitä niin merkittäviä määriä mene, että sitä olisi joka marketissa. Löytyy tietynkokoisista marketeista ja erikoismyymälöistä, kertoo Karavokyros.

    Halvalle tärkeimpiä vientimaita ovatkin Ruotsi, Tanska. Siellä kilpailu hinnalla ei ole niin kova kuin Alankomaissa. Erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa salmiakkimarkkinat ovat kasvaneet selvästi 10 viime vuoden aikana.

    Fazerin Lappeenrannan makeistehtaalla Petri Pitkänen valvoo, kun salmiakin makuinen lakritsi valuu kohti lopullista muotoilua. Minuutin kuluttua massa on jo valmis salmiakkimakeinen.Petri Kivimäki/YleTonnikaupalla salmiakkia

    Fazer tekee kaikki kovat ja pehmeät makeisensa Lappeenrannan tehtaallaan. Makeisten kysyntä on niin kova, että esimerkiksi suosittua Tyrkisk Peberiä tehdään maanantaista perjantaihin ympäri vuorokauden.

    – Sitä valmistui viime vuonna 1,4 miljoonaa kiloa, kertoo Fazerin Lappeenrannan tehtaan vt. tehtaanjohtaja Petri Pitkänen.

    Fazerin Lappeenrannan tehtaan tuotannosta neljännes on salmiakki- tai lakritsimakeisia. Niitä valmistuu vuodessa noin 3 miljoonaa kiloa.

    Fazerin valmistamien salmiakkimakeisten päävientimaat ovat Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti ja Saksa. Lisäksi niitä näkee lentokentillä eri puolilla Eurooppaa. Päätuote Tyrkisk Peberistä reilusti yli puolet menee vientiin.

    – Salmiakki on tosi iso tuote meille. Ei pelkästään Suomessa, vaan koko Pohjoismaat, kertoo Fazer makeisten toimitusjohtaja Nathalie Ahlström.

    Fazer makeisten toimitusjohtaja Nathalie Ahlström seurasi Tyrkisk Peber -makeisten valmistusta Lappeenrannan makeistehtaalla. Petri Kivimäki

    Ahlströmin mukaan Fazerin seuraava askel on avata salmiakki- ja lakritsimarkkinat Yhdysvaltoihin. Sinne yhtiö lähtee nyt huhtikuussa viemään tummaa suklaata, jonka joukossa on lakritsia.

    Fazer yrittääkin saada uusia kuluttua lakritsin ja salmiakin pariin pikku hiljaa totuttamalla. Salmiakkia sisältävät suklaalevyt tulivat Norjaan ja Ruotsiin myyntiin helmikuussa.

    – Kuluttajat haluavat entistä enemmän uusia elämyksiä, ja salmiakki on uusi elämys, sanoo Nathalie Ahlström.

    Salmiakkia Fazer kokeilee myös keksiin ja vohveleihin.

    – Yhdistämme salmiakkia eri tuotteisiin, ja sillä tavalla saadaan uusia kuluttajia.

    Tässä onkin onnistuttu, sillä makeisten kulutus kasvaa koko ajan ja samalla on saatu myös uusia ostajia.

    Lisääntyykö vienti?

    Fazer makeisten toimitusjohtaja Nathalie Ahlström kertoo, että Fazer miettii hyvin tarkkaan, minne heidän kannattaa vienti aloittaa. Alankomaat ei ainakaan lähitulevaisuudessa tule olemaan Fazerin salmiakkimakeisten vientimaa.

    Myös Halvan toimitusjohtaja Jean Karavokyros uskoo, että salmiakkimakeisten vientiä voitaisiin vielä kasvattaa.

    – Totta kai parannettavaa vielä on. Ehdottomasti Suomella on potentiaalia.

    Karavokyroksen havaintojen mukaan sekä Ruotsissa että Tanskassa erityisesti väkevien salmiakkien kysyntä on kasvanut.

    Suomessa karkkihyllyllä on tarjolla sekä Suomessa että ulkomailla valmistettuja salmiakkimakeisia. Petri Kivimäki/YleSalmiakkilikööri etsii oikeaa hetkeä

    Alankomaissa Salmarin toimitusjohtaja Taavi Suorsa raivaa väylää salmiakkijuomansa suosion kasvattamiseen.

    Suorsa kertoo, että usein kysytään, miksei hän toimi Suomessa. Syy on loppujen lopuksi yksinkertainen. Maksavia asiakkaita on Euroopassa pienellä alueella reilusti enemmän kuin Suomessa.

    – Yksistään Berliinissä on 5 000 baaria. Porukan määrä on täällä ihan käsittämätön.

    Tosin kilpailukin on kovaa.

    Tämän amsterdamilaisen ravintolan tarjoilija kertoi, että Lappeenrannassa tehtyä salmiakkilikööriä menee erityisesti perjantai- ja lauantai-iltaisin. Petri Kivimäki/Yle

    Koska Alankomaat on Suomen ohella merkittävä salmiakkimaa, voisi kuvitella, että suomalainen salmiakkilikööri kilpailee alankomaalaisten salmiakkiliköörien kanssa. Näin ei kuitenkaan ole.

    Suorsan mukaan heidän suurin kilpailijansa on yrttilikööri Jägermeister.

    Ravintolaillasta pitää Taavi Suorsan ajatuksin pystyä etsimään se hetki, kun ihmisillä tekee mieli ottaa shotti tai se hetki, kun yksi ihminen päättää tarjota väkevän viinan koko seurueelle.

    – Me taistellaan siitä hetkestä. Maku on sivuseikka.

    2.4.2019 kello 10.54: Korjattu viidennen kuvan tekstissä ollut nimi: koneen äärellä on Petri Pitkänen, ei Jere Lääveri.

    Lahti luopui jo kivihiilestä, kun muut vasta meinaavat –

    Lahti luopui jo kivihiilestä, kun muut vasta meinaavat – "Vähennys vastaa 60 000 suomalaisen vuotuisia päästöjä"


    Lahden asema ympäristökaupunkina vahvistui tänään, kun kaupungin energiayhtiö sulki yli 30 vuotta kivihiiltä käyttäneen voimalaitoksensa Kymijärvellä. – Tämä on erityisen suuri päivä. Lahti luopuu kokonaan kivihiilestä ensimmäisenä...

    Lahden asema ympäristökaupunkina vahvistui tänään, kun kaupungin energiayhtiö sulki yli 30 vuotta kivihiiltä käyttäneen voimalaitoksensa Kymijärvellä.

    – Tämä on erityisen suuri päivä. Lahti luopuu kokonaan kivihiilestä ensimmäisenä suurista kaupungeista. Toteutamme energiakäännöksen ja siirrymme kestävälle pohjalle lämmöntuotannossa, hehkuttaa Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

    Lahti hakee parhaillaan kolmatta kertaa EU:n vihreäksi pääkaupungiksi. Green city -tittelin tavoittelemisessa kivihiilestä luopumisella on iso painoarvo.

    – Se päästövähennys, mikä tässä nyt toteutetaan, vastaa noin 60 000 suomalaisen vuotuisia päästöjä. Positiivisesti haastan nyt kaikki kaupungit tähän mukaan. Lahti on nyt näyttänyt, että tämä on mahdollista, Timonen sanoo.

    Kivihiilestä luopumisen mahdollistaa Lahti Energian uusi voimalaitos, joka käyttää polttoaineenaan muun muassa metsätähdehaketta ja muuta biopolttoainetta. Energiayhtiön toinen käytössä oleva voimalaitos polttaa kierrätyspolttoainetta. Polttoaineen riittävyys näyttää ainakin nyt turvatulta.

    – Uudessa laitoksessa poltetaan sertifioitua puuta ja metsätähdehaketta. Lisäksi saamme sahoilta kuorta ja muuta, mikä ei kelpaa muualle, niitä poltetaan jatkossa. Energiansaannin vuoksi hakkuita ei kuitenkaan lisätä, kertoo Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara.

    Kivihiilen käyttö vähentynyt koko maassa

    Energiateollisuuden mukaan kivihiilen käyttö on pienentynyt Suomessa viime vuosina. Ennakkotiedot kertovat, että teollisuus käytti Suomessa viime vuonna 16 prosenttia vähemmän kivihiiltä kuin vuonna 2017.

    Lahti Energian voimalaitoksessa ehdittiin polttaa kivihiiltä vuodesta 1982 tähän päivään arviolta noin 7 miljoonaa tonnia, mikä tarkoittaa noin 15 miljoonan tonnin hiilidioksidikuormaa.Petri Niemi / Yle

    Hallituksen asettama takaraja kivihiilen käytölle on vuonna 2029. Esimerkiksi Helsingille aikaraja on liian tiukka. Turulta kivihiilestä luopuminen vie vielä useita vuosia. Vaasa käyttää kivihiiltä kaukolämmön tuottamiseen enää viisi prosenttia – Oulussa taas kivihiiltä ei ole poltettu koskaan, vaan sitä on pidetty pienimuotoisesti varastossa huoltovarmuussyistä.

    Kivihiilen vaihtaminen biopolttoaineisiin lisää työllisyyttä Päijät-Hämeessä – energiayhtiö arvioi puun korjuussa ja kuljetuksessa syntyvän noin 80 uutta, pysyvää työpaikkaa.

    – Vuositalolla maksamme biopolttoaineesta eri toimijoille 10 miljoonaa euroa, joukossa on metsänomistajia ja logistiikkatoimijaa. Kaikella tällä on iso merkitys aluetaloudelle, Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara muistuttaa.

    Uusi lämpölaitos käyttää polttoaineenaan kestävän kehityksen mukaista puuta: metsätähdehaketta sekä metsäteollisuuden sivutuotteita. Petri Niemi / Yle

    Muutos energiantuotannossa mahdollistaa jopa kaukolämmön hinnan laskun Lahdessa.

    – Edellisen kerran, kun hintoihin koskettiin, se oli alaspäin ja se on edelleen tavoitteemme kaukolämmössä, lupaa Seesvaara.

    Lahti Energia jättää pienen määrän kivihiiltä varastoon. Sitä voidaan käyttää poikkeusolosuhteissa, jos esimerkiksi biopolttoaineen saanti vaikeutuu vaikkapa lakkojen vuoksi. Yhtiöllä on myös pieni varmuusvarasto poikkeusoloja varten Haminan satamassa.

    Kuuntele Lahti Energian toimitusjohtajan Eero Seesvaaran ja Lahden kaupunginjohtajan Pekka Timosen haastattelu Yle Areenasta.

    Lue lisää:

    Miten tässä näin kävi? Vihatun hiilen kysyntä ja hinta nousevat, vaikka sitä vastustavat "kaikki" – Myös Suomen sähkön hinta on sidottu hiileen

    Kaksi tarinaa siitä, miten digipelaaminen voi viedä parisuhteen ja päivistä tunnit – pelaamishäiriöön saa kohta diagnoosin

    Kaksi tarinaa siitä, miten digipelaaminen voi viedä parisuhteen ja päivistä tunnit – pelaamishäiriöön saa kohta diagnoosin


    – Jossakin vaiheessa mies sanoi, että tää ei voi jatkua näin, sun on pakko lopettaa. Että mä en jaksa katsella sun pelaamista enää. Kun Tiian, 28, miesystävä sanoi, että heille tulee ero, jos Tiian pelaaminen ei lopu, Tiia päätti pistää...

    – Jossakin vaiheessa mies sanoi, että tää ei voi jatkua näin, sun on pakko lopettaa. Että mä en jaksa katsella sun pelaamista enää.

    Kun Tiian, 28, miesystävä sanoi, että heille tulee ero, jos Tiian pelaaminen ei lopu, Tiia päätti pistää pelaamiselleen stopin. Tiia ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään.

    Hän oli muutamia vuosia pelannut WoWia, World of Warcraftia. Tietokonepeliä, jota pelataan verkossa muiden kanssa.

    Tiia pelasi aamusta iltaan. Hän oli jäänyt opiskeluistaan tauolle ja purki masennusoireitaan tietokoneeseen.

    – En kutsuisi sitä peliongelmaksi. Mulla ei ollut hirveästi tekemistä, ja mä päätin käyttää kaiken vapaa-aikani pelaamiseen. Valitsin pelaamisen kaiken muun edelle. Siinä parisuhde kärsi tosi paljon.

    WoWin viehätys perustuu Tiian mukaan siihen, että peli on hyvin rakennettu ja pelattavaa on paljon. Peliä pelataan kavereiden kanssa ja uusiin ihmisiin tutustuu jatkuvasti.

    – Silloin raidataan tiettynä iltoina ja tiettyinä aikoina kavereiden kanssa. Jos sä et ilmesty pelaamaan, se on bye bye. Se on kuin harrastus tai joukkuepeli: jos et ilmesty treeneihin, et voi olla joukkueessa mukana.

    Gaming disorder

    Maailman terveysjärjestö WHO on viime vuonna lisännyt gaming disorderin eli pelaamishäiriön tautiluokituksiinsa. Se tarkoittaa sitä, että Suomessakin pelaamishäiriöön voi lähivuosina saada diagnoosin. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että riippuvuuteen voi saada myös tukea ja siihen ryhdytään kehittelemään hoitopolkuja.

    – Uusimman pelaajabarometrin mukaan 76 prosenttia suomalaisista pelaa pelejä. Esimerkiksi parikymppiset miehet pelaavat keskimäärin 13 tuntia viikossa. Se antaa kyllä kuvaa pelaamisen laajuudesta ilmiönä, sanoo Digipelirajat'on-hankkeen hankepäällikkö, psykologi Terhi Mustonen.

    Hanke tarjoaa vertaistukea sekä pelaajille että heidän läheisilleen. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen voittovaroista.

    Pelaamisen ja nettiriippuvuuden vaikutuksista on Mustosen mukaan puhuttu jo 1990-luvun lopulta lähtien. Nyt tutkijat ovat kuitenkin päätyneet yhteiseen määritelmään, jonka pohjalta pystytään tekemään myös jatkotutkimuksia.

    Joskus sanoin hänelle joskus, että haluan läheisyyttä. Hän vastasi, että sä voit ihan koska tahansa tulla vaikka halaamaan, kun oon siinä koneella. Iina

    Satunnaisia pelihaittoja, kuten niskakipuja, tulee silloin tällöin lähes jokaiselle pelaajalle. Joka kymmenes kärsii oireista, jotka vaikuttavat vakavammin hyvinvointiin. 1–2 prosentilla pelaajista pelaaminen on Mustosen mukaan pakonomaista ja riippuvuuden kaltaista.

    – Pelaamiseen liittyy aina myös positiivisia piirteitä. Silloin ongelmallisten piirteiden hahmottaminen saattaa olla pelaajalle hankalaa ja pelaaminen mielletään enemmänkin kannattelevana asiana. Lähipiiri kuitenkin kokee, että kaikki ei ole kunnossa.

    Tiia kuitenkin erotti itsestään myös ongelmapelaajan piirteitä.

    Ärsytyksen tunteita

    Koulusta välivuotta pitävä Tiia vietti kaikensa aikansa WoWin parissa. Hän itsekin huomasi, että peli vie liikaa aikaa.

    – Huomasin myös, että muhun tollaset vaikuttaa tosi helposti. Mä ärsyynnyin siihen peliin. Koska en ole peleissä mikään luonnonlahjakkuus, tulin itselleni tosi vihaiseksi, kun en ollut siinä hyvä. Purin sitä ärsytystä mieheen, joka sanoi, että tää ei oo hyvä juttu, pelaaminen ei ole sulle enää kivaa.

    Tiian puoliso on pelannut itsekin, ja ymmärsi siksi toisen tunteenpurkauksia.

    – Hän ymmärsi, että jos on tietty hetki pelistä menossa, että silloin ei tulla keskeyttämään. Tai kuinka rasittavaa on, jos netti pätkäsee. En ole sellainen, että huutaisin miehelle, jos jotakin tällaista tapahtuu, mutta jos on sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ymmärrä yhtään online-pelejä, niin näitä tilanteita on ehkä vaikea käsittää.

    Iinan parisuhde ei kestänyt pelaamista

    27-vuotias Iina erosi muutamia vuosia sitten avopuolisonsa ongelmallisen pelaamisen takia. Iinan puoliso tuli töistä kotiin, asettui koneen ääreen ja vietti kaiken aikansa näytön edessä. Iina haluaa esiintyä tässä jutussa vain etunimellään.

    – Se oli hänelle harrastus jo ennen kuin aloimme seurustella. Kun sitten muutettiin yhteen, hänen ei tarvinnut nähdä minua enää missään ulkona, koska olin jo kotona.

    – Sanoin hänelle joskus, että haluan läheisyyttä. Hän vastasi, että sä voit ihan koska tahansa tulla vaikka halaamaan, kun oon siinä koneella. Se on jäänyt mieleen.

    Toisen jatkuva pelaaminen voi olla parisuhteelle todella kuormittavaa, sanoo hankepäällikkö Mustonen.

    – Puhutaan pelileskistä. Puolisot ovat fyysisesti paikalla, mutta henkisesti aivan muualla. Pelaajan on helppo ajatella, että mähän olen tässä paikalla, enkä esimerkiksi juomassa. Läheiselle se näyttäytyy helposti sellaisena, että toinen vain istuu siinä ja tekee jotain, joka on pois yhteisestä ajasta.

    Iina ryhtyi itsekin pelaamaan. Puolitoista vuotta pariskunnan kodissa pelattiin eri huoneissa, mutta lopulta pari päätyi eroon.

    – Pikku hiljaa rupesi ärsyttämään kaikki asiat hänessä ja olin koko ajan vihainen. Yritin puhua, mutta mikään ei auttanut.

    "En ikinä aloittaisi uudelleen"

    Pitkien keskustelujen jälkeen Tiia taas valitsi parisuhteensa ja jätti WoWin. Koukuttava peli oli ruvennut myös ärsyttämään häntä, joten päätös oli lopulta helppo, kun puoliso pyysi Tiiaa valitsemaan joko pelaamisen tai parisuhteen.

    Mistä tietää, että pelaaminen on ongelma?

    – Pelaaminen vie yhä enemmän aikaa ja tilaa elämästä. Kiinnostus muita harrastuksia ja tekemistä kohtaan vähenee. Arkivelvollisuuksien hoitaminen kärsii.

    – Eristäytyminen muusta maailmasta ja p(elien ulkopuolisten) sosiaalisten suhteiden kaventuminen. Ristiriidat läheisten kanssa.

    – Unirytmi kärsii pelaamisen vuoksi, mistä seuraa väsymystä ja mahdollisia keskittymisvaikeuksia. Pelatessa ajantaju voi kadota ja esimerkiksi syöminen unohtua.

    – Pelaamattomuus aiheuttaa ärtymystä. Toisaalta pelaaminen voi aiheuttaa syyllisyydentunteita tai henkilö kokea, että hänen on ”pakko pelata”. Vaikeus säädellä omaa pelaamista.

    Lähde: Terhi Mustonen, Digipelirajat'on

    – Kun on siinä vaiheessa, että pitää valita suhteen ja oman terveytensä ja pelin välillä, niin kyllä mä päätin lopettaa koko pelin. En ole sellainen, että jatkaisin tuollaista riippuvuutta ja mies lähtisi kävelemään.

    Tiia pelaa edelleen tietokonepelejä. Ei kuitenkaan tuntitolkulla – eikä enää koskaan WoWia.

    – En ikinä aloittaisi uudelleen, koska addiktoituisin siihen ihan täysin. Ei mulla ole aikaa siihen. Tiedän, että sitäkin voisi pelata parina iltana viikossa, mutta en tiedä, haluanko pelata peliä, mikä addiktoi.

    Täsmennetty 1.4.2019 kello 13.45 rahoituksen yksityiskohtia

    Lue lisää:

    Uusi tutkimus: Suomalaisista yli 40 prosenttia harrastaa aktiivisesti digipelejä – Tyttöjen, poikien ja nuorehkojen naisten pelikone on puhelin

    Liiallinen pelaaminen hajottaa nuorten aikuisten parisuhteita: “Kamppailin tietokoneen kanssa huomiosta, ja hyvin usein jäin kakkoseksi”

    Kaatopaikka yllättää lintuparatiisina – vuoden lintuyhdistys esittelee alueensa 100 parasta paikkaa bongaukseen

    Kaatopaikka yllättää lintuparatiisina – vuoden lintuyhdistys esittelee alueensa 100 parasta paikkaa bongaukseen


    Vuoden lintuyhdistyksenä palkittu Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys on julkaissut käytännöllisen ja monipuolisen oppaan harrastajille. Tuoreessa opaskirjassa on kartoitettu maakunnallisesti tärkeät lintualueet ja parhaat paikat...

    Vuoden lintuyhdistyksenä palkittu Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys on julkaissut käytännöllisen ja monipuolisen oppaan harrastajille.

    Tuoreessa opaskirjassa on kartoitettu maakunnallisesti tärkeät lintualueet ja parhaat paikat harrastajille. Kohteita on yli sata.

    – Lintu- ja luontoharrastus on koko ajan kasvussa. Oppaalle on ollut selvä tilaus. Kokeneemmat harrastajat halusivat jakaa muillekin sen tiedon, mitä heillä on, kertoo kirjan toimittamisesta vastannut Timo Metsänen.

    Kirjasessa on luonto- ja lintulajitietojen ohella havainto- ja käytännön vinkkejä retkeilijöille. Metsäsen mukaan Päijät-Häme on monipuolinen lintualue.

    – Päijät-Hämeessä on monenlaisia alueita ja luontoa. On metsiä ja muutamia soitakin. Erityisesti Salpausselän eteläpuolelta löytyy laajoja peltoalueita, jotka tulva-aikoina ovat hyviä lintupaikkoja. Sitten on erilaisia selkävesikohteita: Päijänne ehkä merkittävimpänä.

    Päijät-Hämeen lintupaikkaoppassa on yli 240 sivua ja esiteltyjä kohteita yli sata. Tuija Veirto / Yle"Jopa tunturikiuruja on nähty"

    Kirjanen esittelee myös yllättäviä, urbaaneja paikkoja: esimerkkeinä Polttimon sulavesialue Vesijärvessä Niemen kaupunginosassa tai Kujalan jätekeskus ja sen ympäristöön levittäytyvät pellot.

    Kaatopaikka ja villiintyneet joutomaa-alueet rikkaruohoineen houkuttelevat lokkilintujen lisäksi paikalle muitakin lajeja.

    – Alueella talvehtii paljon urpiaisia: joukossa on harvinaisempia tundraurpiaisia ja vuorihemppoja. Jopa tunturikiuruja on nähty. Keväällä kottaraiset ilmestyvät sula-alueille varhain. Ne ovat ihan huippupaikkoja viitakerttuselle, josta on siellä ihan käsittämättömiä tihentymiä, sanoo Timo Metsänen.

    Jatkuva maan muokkauskaan ei lintuja häiritse – päinvastoin.

    – Tietyt lajit suosivat vastaavia elinympäristöjä ja hakeutuvat varta vasten niihin.

    Metsäsen omia suosikkipaikkoja on Päijät-Hämeessä useita.

    – Esimerkiksi Artjärven kirkonkylän seudut ovat lempikohteitani. Siellä on paljon lintuja pienellä alueella ja lajisto on runsas.

    Polttimon sula-alueella on runsaasti sinisorsia. Tuija Veirto / Yle
    Neulojen löytyminen hampurilaisateriasta jää mysteeriksi – poliisi keskeytti tutkinnan, koska tekijästä on epäselvyyttä

    Neulojen löytyminen hampurilaisateriasta jää mysteeriksi – poliisi keskeytti tutkinnan, koska tekijästä on epäselvyyttä


    Hämeen poliisi on keskeyttänyt esitutkinnan tapauksessa, jossa asiakas oli löytänyt neuloja lahtelaisesta Hesburger-ravintolasta ostamistaan ranskanperunoista. Tehdyn tutkinnan perusteella poliisi pitää epätodennäköisenä, että neulat olisivat...

    Hämeen poliisi on keskeyttänyt esitutkinnan tapauksessa, jossa asiakas oli löytänyt neuloja lahtelaisesta Hesburger-ravintolasta ostamistaan ranskanperunoista.

    Tehdyn tutkinnan perusteella poliisi pitää epätodennäköisenä, että neulat olisivat päätyneet ranskalaisiin ennen myyntitapahtumaa. Tämän vuoksi ei ole perustetta jatkaa tutkintaa.

    – Meillä ei ole varmuutta tekijästä, toteaa rikoskomisario Markku Vornanen.

    Jos asiasta myöhemmin ilmenee uusia seikkoja, on tutkinta mahdollista avata uudelleen.

    Perheenäiti otti yhteyttä iltapäivälehteen

    Hampurilaisravintolaketju Hesburger teki asiasta tammikuussa tutkintapyynnön poliisille ja terveysviranomaiselle.

    Iltalehdelle haastattelun nimettömänä antanut perheenäiti kertoi tuolloin, että ranskalaisista löytyi neuloja kesken perheen ruokailun.

    Hesburgerista todettiin, että ravintolaketjun tekemän selvitysten perusteella näytti vahvasti siltä, että neulat ovat päätyneet tuotteeseen vasta myyntitapahtuman jälkeen.

    Lue lisää:

    Perhe kertoo Iltalehdelle, että ranskalaisissa oli neuloja – hampurilaisravintola teki tapauksesta tutkintapyynnön poliisille

    Hämeen poliisi kiistää, että moottoripyöräjengi Yön Sudet olisi asettunut Forssan seudulle

    Hämeen poliisi kiistää, että moottoripyöräjengi Yön Sudet olisi asettunut Forssan seudulle


    Keskusrikospoliisi on vahvistanut venäläisen Yön Sudet -moottoripyöräjengin rantautumisen Suomeen. Iltalehti on kertonut, että ensimmäinen kerho olisi perustettu Forssan seudulle. Hämeen poliisi kuitenkin vakuuttaa, että heillä ei ole tietoa...

    Keskusrikospoliisi on vahvistanut venäläisen Yön Sudet -moottoripyöräjengin rantautumisen Suomeen. Iltalehti on kertonut, että ensimmäinen kerho olisi perustettu Forssan seudulle.

    Hämeen poliisi kuitenkin vakuuttaa, että heillä ei ole tietoa siitä, että Yön Sudet olisi rantautunut Hämeen alueelle tai että Yön Susilla olisi esimerkiksi kerhotiloja Hämeessä tai Forssan seudulla.

    Rikostutkinnan johtaja Martti Hirvosen mukaan myös KRP:lla on samat tiedot Hämeestä.

    – Tilanne on ihan rauhallinen Hämeessä. Ei ole syytä pelätä, että täällä Yön Susia liikkuisi, painottaa Hämeen poliisin rikostutkinnan johtaja Martti Hirvonen.

    KRP seuraa jengitilannetta

    Keskusrikospoliisi ja Europol kertovat laajemmasta järjestäytyneestä rikollisuudesta huomenna perjantaina 29. maaliskuuta.

    Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtaja Jari Liukku kertoo järjestäytyneestä eurooppalaisesta rikollisuudesta.

    Suomen KRP kertoo samalla kotimaisesta jengitilanteesta. Julkisuudessa on ollut tietoja muun muassa Sharkrider MC:n, Satudarahin ja Outlaws MC:n rantautumisesta Suomeen. Tästä on kirjoittanut esimerkiksi MTV.

    Cannonball ja UB teettävät lainvartijoille työtä Hämeessä

    Hämeen poliisin mukaan Etelä-Hämeessä on toiminut viime vuosina kaksi merkittävää rikollista moottoripyöräjengiä: Cannonball MC ja United Brotherhood.

    Hämeenlinnassa Cannonballille vuokrattu kerhotila on ollut useaan otteeseen poliisin ratsioiden kohteena.Miki Wallenius / Yle

    – Olemme Hämeen poliisissa kohdistaneet paljon tutkintavoimavaroja näiden jengien rikollisten tekemisten tutkimiseen, mutta Yön Susia täällä ei ole liikkunut, kertoo Hirvonen.

    Cannonballin kerholaisia on ollut huumekaupoista ja muista rikoksista kiinniotettuina ja käräjillä Lahdessa alkuvuodesta. 15 ihmiselle luettiin 13. maaliskuuta syytteet Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

    Kaksi ammattikorkeakoulua yhdistyy – Lahdessa ja Lappeenrannassa opiskellaan jatkossa LABissa

    Kaksi ammattikorkeakoulua yhdistyy – Lahdessa ja Lappeenrannassa opiskellaan jatkossa LABissa


    Tästä on kyseSaimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut yhdistyvät vuoden 2020 alusta.LUT-konserniin kuuluvalla, uudella LAB-ammattikorkeakoululla on kampukset Lahdessa ja Lappeenrannassa.LABilla on 8 500 opiskelijaa.Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut...

    Tästä on kyseSaimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut yhdistyvät vuoden 2020 alusta.LUT-konserniin kuuluvalla, uudella LAB-ammattikorkeakoululla on kampukset Lahdessa ja Lappeenrannassa.LABilla on 8 500 opiskelijaa.

    Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut yhdistyvät. Fuusiosta ovat päättäneet LUT-korkeakoulujen hallitukset. Tavoitteena on, että uusi ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta.

    Fuusio vaatii vielä valtioneuvoston hyväksynnän, kertovat LUT-korkeakoulut tiedotteessaan. Ammattikorkeakoulun nimeksi tulee LAB.

    Uudella ammattikorkeakoululla on 8 500 opiskelijaa ja 360 työntekijää. Kampukset sillä on Lahdessa ja Lappeenrannassa.

    Hallitukset valitsivat LABin rehtoriksi Lahden ammattikorkeakoulua nykyisin luotsaavan Turo Kilpeläisen. Saimaan ammattikorkeakoulun nykyinen rehtori Merja Heino valittiin uuden amk:n vararehtoriksi.

    LUT-korkeakouluihin kuuluu LAMKin ja SAIMIAn lisäksi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto.

    Uutista on muokattu 28.3.2019 kello 10.58: Korjattu Turo Kilpeläisen nimi.

    Kartonkitehtaan liete voi syrjäyttää polttoaineiden pahikset – Stora Enso kokeilee uutta tekniikkaa Heinolassa

    Kartonkitehtaan liete voi syrjäyttää polttoaineiden pahikset – Stora Enso kokeilee uutta tekniikkaa Heinolassa


    Tästä on kyseStora Enso kokeilee Heinolan flutingtehtaalla tekniikkaa, jolla tehtaan lietettä voi käyttää biopolttoaineena.Kuivattua biolietettä käytetään tehtaan omassa energiantuotannossa ja se voi korvata fossiilisia polttoaineita.Koelaitos...

    Tästä on kyseStora Enso kokeilee Heinolan flutingtehtaalla tekniikkaa, jolla tehtaan lietettä voi käyttää biopolttoaineena.Kuivattua biolietettä käytetään tehtaan omassa energiantuotannossa ja se voi korvata fossiilisia polttoaineita.Koelaitos aloittaa toimintansa kesällä 2019.

    Stora Enso kokeilee Heinolassa uudenlaista tapaa hyödyntää kartonginvalmistuksessa syntyvää lietettä. Yhtiö rakentaa aallotuskartonkia valmistavalle flutingtehtaalle laitoksen, jossa tehtaan vedenpuhdistamossa syntyvä bioliete käsitellään uusiutuvaksi polttoaineeksi.

    Nykyisin bioliete poltetaan leijupetikattilassa ja jäljelle jäävää materiaalia käytetään esimerkiksi maanrakennuksessa. Uudella tekniikalla lietettä voidaan hyödyntää suoraan tehtaan omassa energiantuotannossa. Liete kuivataan energiatehokkaasti paineen ja lämmön avulla.

    Toistaiseksi energiaa tuotetaan tehtaalle puun kuoresta ja purusta, mutta myös turpeesta ja kivihiilestä. Biopolttoaineen ansiosta Stora Enso voi vähentää fossiilisisten polttoaineiden käyttöä.

    Teknologiaa testataan ensimmäistä kertaa teollisessa mittakaavassa. Koelaitos aloittaa toimintansa Heinolassa ensi kesänä. Se käsittelee vuodessa 16 000 tonnia biolietettä kiinteäksi biopolttoaineeksi.

    Yhteistyökumppanina on ruotsalainen start up -yritys C-Green Technology.

    Flutingtehtaan tuottamasta energiasta osa menee Heinolan kaupungin kaukolämpöverkkoon.

    Alaikäisten avioliitoille tulee kohta stoppi – erityistapauksissa puolisoksi hyväksytään yhä täti, setä tai eno

    Alaikäisten avioliitoille tulee kohta stoppi – erityistapauksissa puolisoksi hyväksytään yhä täti, setä tai eno


    Tästä on kyseAlaikäiset eivät voi jatkossa poikkeusluvallakaan solmia avioliittoja.Serkukset saavat yhä mennä naimisiin vapaasti.Poikkeuslupa voidaan myöntää tädin, sedän tai enon kanssa vihkimiseen.Alaikäisten avioliitoille tulee kohta...

    Tästä on kyseAlaikäiset eivät voi jatkossa poikkeusluvallakaan solmia avioliittoja.Serkukset saavat yhä mennä naimisiin vapaasti.Poikkeuslupa voidaan myöntää tädin, sedän tai enon kanssa vihkimiseen.

    Alaikäisten avioliitoille tulee kohta stoppi. Vaikka lain mukaan avioliittoon ei saa mennä alle 18-vuotias, voi oikeusministeriö vielä toukokuun loppuun asti antaa poikkeusluvan erityisistä syistä alaikäiselle.

    Poikkeuslupaa varten ministeriö on kuullut alaikäisen hakijan huoltajaa. Jos hakija on ollut alle 16-vuotias ja huoltaja on vastustanut liittoa, on ministeriö hankkinut lausunnon lastensuojeluviranomaiselta.

    Poikkeusluvan tarvetta on oikeusministeriön mukaan yleisimmin perusteltu uskonnollisella vakaumuksella. Yhtenä hakijajoukkona ovat olleet vuosikymmenten saatossa lestadiolaiset. Alle 17-vuotiaalla myönnetyt luvat ovat kuitenkin olleet harvinaisia. Niiden perusteena on ollut raskaus.

    Yleisesti ottaen me suomalaiset olemme kyllä kaikki enemmän tai vähemmän serkkuja. Markus Perola

    Viime vuosina alaikäisyyteen liittyviä poikkeuslupahakemuksia on tullut ministeriöön 10–30 vuosittain. Vuonna 2017 hakemuksia saapui 11, joiden perusteella myönnettiin seitsemän lupaa. Valtaosa viime vuosina luvan saaneista alaikäisistä hakijoista on ollut 17-vuotiaita tyttöjä.

    Tämä poikkeuslupamenettely tulee kuitenkin tiensä päähän 1. kesäkuuta 2019 lähtien. Silloin alaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettely kumotaan. Jatkossa siis vain 18 vuotta täyttäneet voivat solmia avioliiton.

    Alaikäisten mahdollisuudesta solmia avioliitto on viime vuosina luovuttu muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) perustelee poikkeuslupakäytännön poistamista lapsen edulla.

    – On lapsen edun mukaista, että lapsi voi vasta täysi-ikäisenä puhtaasta omasta tahdostaan solmia avioliiton. Poikkeusluvista luopumalla annamme myös kansainvälisen signaalin, että emme hyväksy alaikäisten avioliittoa, Häkkänen totesi ministeriön lokakuisessa tiedotteessa.

    Serkukset saavat mennä naimisiin vapaasti

    Lähisukulaisen kanssa naimisiin ei saa mennä. Isä, äiti ja sisarukset ovat lain mukaan kiellettyjä kumppaneita.

    "Kukaan ei saa mennä naimisiin isänsä, äitinsä, näiden vanhempien tai muun suoraan takenevassa polvessa olevan sukulaisensa kanssa eikä lapsensa, lapsenlapsensa tai muun suoraan etenevässä polvessa olevan sukulaisensa kanssa. Sisarukset ja puolisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon." (Avioliittolaki 234/192)

    Sukulaisuussuhde voi olla liian läheinen avioliitolle, oli sukulaisuussuhde sitten biologinen tai adoptioon perustuva.

    Kukaan ei vahdi serkusten avioliittoaikeita.AOP

    Vaikka laissa kielletään myös avioliittoon meneminen veljen tai sisaren jälkeläisen kanssa, oikeusministeriö voi antaa tähän luvan erityisistä syistä. Jos poikkeuslupa heltiää, puoliso voi siis olla täti, setä tai eno. Nämä liitot ovat ministeriön mukaan hyvin harvinaisia. Käytössä olevien tietojen perusteella vaikuttaisi siltä, että 2000-luvulla on ollut kaksi hakemusta ja näihin on myönnetty lupa avioliittolain 2 luvun 9 § perusteella.

    – Kummassakaan tapauksessa minulla ei ole tarkempia tietoja siitä, onko kyse ollut biologisesta sukulaisuudesta, sanoo hallitussihteeri Johanna Nyberg.

    Serkukset saavat mennä naimisiin vapaasti. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon tällaisia avioliittoja on solmittu.

    – Todennäköistä on, että serkuksia on naimisissa keskenään. Mutta koska tällainen ei ole este avioliitolle, ei sitä sen kummemmin tilastoidakaan, kertoo henkikirjoittaja Marjo Valkonen Uudenmaan maistraatista.

    Maistraattien ja seurakuntien toteuttamassa avioliiton esteiden tutkinnassa tulee eteen tilanteita, joissa avioliittoon aikoo ihminen, jolla on aiempi avioliitto yhä voimassa. Silloin ei naimisiin voi mennä.

    – Asiakirja-aineistoa tarvitaan esteiden tutkimiseksi, jos avioliitoon aikovan siviilisääty ei ilmene väestötietojärjestelmästä. Kysymys on tällöin käytännössä aina ulkomaalaisesta, joka ei asu Suomessa, jatkaa Valkonen.

    Jos toisena osapuolena on ulkomaalainen, avioliiton esteiden tutkinta on tavallista hitaampaa, sillä lähtömaasta pitää tilata asiakirjoja.

    Avioliiton esteiden syistä ei kerätä Suomessa systemaattisesti tietoa.

    – Ei ole mitään oikeusperustetta kerätä tällaista tietoa, sanoo Kirkkohallituksen rekisterijohtaja Sanna Heickell.

    Genetiikkatutkija, jonka ukki ja mummi ovat serkuksia

    Usein ajatellaan, että vanhempien välinen sukulaisuus tarkoittaa automaattisesti geneettisiä häiriöitä jälkeläisillä. Näin yksioikoisesti eivät asiat tutkijan mukaan mene. Jos niin sanotut ensimmäiset serkukset jakavat perimänsä, se on melko turvallista jälkeläisten kannalta.

    – Jaettu perimä laimenee nopeasti puoliintuen jokaisella askeleella. Esimerkiksi sisarukset jakavat puolet perimästään, mutta serkukset enää keskimäärin kahdeksasosan. Tämä laskee nopeasti sairastumisriskiä jälkeläisillä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tutkimusprofessorina työskentelevä Markus Perola.

    Genetiikka on pitkälti sattumankauppaa. Perola tosin muistuttaa, että jos molemmat vanhemmat jakavat saman geenin saman virheellisen muodon, lapsen mahdollisuus saada peittyvästi periytyvä sairaus on normaalia suurempi. Esimerkkinä näistä harvinaisista taudeista voi tutkijan mukaan käyttää suomalaisen tautiperinnön sairauksia, joista useimmat saavat aikaan lapselle vakavan kehitysvamman ja ovat perheelle omanlaisensa tragedia.

    – Tämä ilmiö on varmastikin aikanaan esi-isiemme yhteisöissä jo havaittu. Onneksi tällaiset mutaatiot ja sairaudet ovat erittäin harvinaisia, joten läheistenkin sukulaisten lapset useimmiten syntyvät täysin normaaleina.

    Markus Perola on erikoistunut kansantautien perimään, genetiikkaan sekä kansantauteihin. Hän on itse esimerkki ihmisestä, jonka isovanhemmat olivat serkuksia.

    – Vaikka isovanhempani ovat olleet serkuksia, tässä minä olen. Tosin ystäväni on vitsaillut, että asian kyllä huomaa. Yleisesti ottaen me suomalaiset olemme kyllä kaikki enemmän tai vähemmän serkkuja.

    Leikkauspotilas menehtyi hengitysvaikeuksiin kotiuttamisen jälkeen – lääkäriä ja hoitajaa syytetään kuolemantuottamuksesta

    Leikkauspotilas menehtyi hengitysvaikeuksiin kotiuttamisen jälkeen – lääkäriä ja hoitajaa syytetään kuolemantuottamuksesta


    Tästä on kyseLääkäriä ja hoitajaa syytetään laiminlyönnistä hengitysvaikeuksta kärsineen potilaan kotiuttamisessa.Hoitaja ja lääkäri kotiuttivat potilaan ilman lisätutkimuksia.Syytteen mukaan he eivät heti opastaneet potilaan puolisoa...

    Tästä on kyseLääkäriä ja hoitajaa syytetään laiminlyönnistä hengitysvaikeuksta kärsineen potilaan kotiuttamisessa.Hoitaja ja lääkäri kotiuttivat potilaan ilman lisätutkimuksia.Syytteen mukaan he eivät heti opastaneet potilaan puolisoa kotiin annetun hengitystä avustavan laitteen käytössä.Syyttäjä vaatii molemmille sakkorangaistusta kuolemantuottamuksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

    Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkäriä ja hoitajaa syytetään kuolemantuottamuksesta. Päijät-Hämeen käräjäoikeus alkoi tiistaina käsitellä tapausta, jossa kirurgian erikoislääkäri ja hoitaja olivat kotiuttaneet hengitysvaikeuksista kärsineen leikkauspotilaan.

    Potilas kuoli muutama päivä kotiuttamisen jälkeen.

    Syyttäjän mukaan potilas oli kotiutettu, vaikka hänelle olisi pitänyt tehdä hengitysvajaukseen liittyviä lisätutkimuksia. Keuhkosairauksien erikoislääkäri oli pyytänyt kirurgia informoimaan keuhkopoliklinikkaa potilaan kotiuttamisen lähestyessä, mutta se jäi tekemättä.

    Potilaalle oli annettu kotiuttamisen yhteydessä hengitystä helpottava laite, mutta sitä varten ei annettu käyttöohjausta. Syytteen mukaan myös tarvittava happirikastin puuttui.

    Potilaan puolisolle annettiin käyttöohjausta vasta pari päivää myöhemmin, kun puoliso oli ottanut itse yhteyttä sairaalaan. Laitetta ei ollut ehditty vielä käyttää kotona, ja lopulta potilaalle kehittyi hengityspysähdys. Hän sai aivovaurion ja kuoli.

    Syytetyille vaaditaan sakkorangaistusta kuolemantuottamuksesta hengityshoidon laiminlyönnin vuoksi. Heitä syytetään myös tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

    Epäilty laiminlyönti tapahtui vuodenvaihteessa 2014–2015.

    4 turhautunutta opiskelijaa kertoo, miksi he epäröivät lapsen hankkimista

    4 turhautunutta opiskelijaa kertoo, miksi he epäröivät lapsen hankkimista


    Riittävätkö tuloni? Saanko vakituista työpaikkaa? Onko minulla aikaa lapselleni? Entä ilmastonmuutos? Tässä muutamia syitä, miksi ruuhkavuosiensa kynnyksellä olevat epäröivät jälkikasvun hankkimista. Suomessa syntyvyys on laskenut koko...

    Riittävätkö tuloni? Saanko vakituista työpaikkaa? Onko minulla aikaa lapselleni? Entä ilmastonmuutos? Tässä muutamia syitä, miksi ruuhkavuosiensa kynnyksellä olevat epäröivät jälkikasvun hankkimista.

    Suomessa syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Suomalainen nainen saa tällä hetkellä keskimäärin 1,4 lasta. Luku on mittaushistorian alhaisin.

    Laskun aiheuttajia yritetään löytää. Tässä muutamia esille nousseita syitä: nuoruutta halutaan venyttää, lapsiperhe-elämä koetaan kurjana ja ilmastonmuutos huolettaa.

    Jotta maassamme olisi tulevaisuudessa tarpeeksi veronmaksajia, syntyvyyden laskun tulisi taittua tai työperäisen maahanmuuton lisääntyä.

    Kysyimme opiskelijoilta, millaisella politiikalla nuoria opiskelijoita voitaisiin kannustaa perheen perustamiseen.

    Jaana-Kaisa Parkkinen haluaa opiskella ja saada työkokemusta ennen mahdollista perheenlisäystä. Lauri Rautavuori / YleJaana-Kaisa Parkkinen, 25. Opiskelee sairaanhoitajaksi. Ei lapsia.

    Ensinnäkin: emme ole kohtuinemme mitään talkooharavoita. Meillä on oikeus valita, halutaanko me lapsia.

    Mulla tässä ei ole kyse nuoruuden venyttämisestä, vaan ihan järjen käytöstä. Mulla on koulu kesken, enkä ole seurustellut niin kauaa, että olisi järkevää tehdä lapsi. Haluan työelämään ja saada työkokemusta, enkä mennä tukiputkesta tukiputkeen.

    Jos työelämässä olisi mahdollista saada vakituisia sopimuksia, luulen, että naiset uskaltaisivat tehdä lapsia. Harva meidän alalla saa vakituisen työpaikan. Olen kuullut, että nuorelta naiselta on työhaastattelussa kysytty, tuleeko lapsia lähivuosina.

    Ensinnäkin: emme ole kohtuinemme mitään talkooharavoita. Jaana-Kaisa Parkkinen

    Nykyään naisella on enemmän vaihtoehtoja. Voi tehdä uraa, eikä tarvitse olla kotona ja tehdä lapsia. Mulle tärkeää on oma elämä ja siinä kehittyminen.

    Sitäkin olen miettinyt, että yhden ihmisen hiilijalanjälki on aika suuri. Suomeen halutaan lapsia, mutta ei se maailman kannalta ole niin järkevää. Onko täällä niin hyvät oltavat meidän tuleville lapsille?

    Jos tässä yhtäkkiä tulisi raskaaksi, kyllä varmaan pärjäisin. Haluan kuitenkin tarjota enemmän kuin sen, mikä on välttämätöntä lapsen selviytymiselle. Uskon, että yhtenä tekijänä vanhemman henkiseen jaksamiseen vaikuttaa se, jos ei tarvitsisi laskea jokaista penniä.

    Marko Kaira saa ensimmäisen lapsensa aivan näinä päivinä. Lauri Rautavuori / YleMarko Kaira, 26. Opiskelee sairaanhoitajaksi. Esikoinen syntyy pian.

    Puhuimme puolison kanssa, että odotetaan oikeaa hetkeä. Teimme matemaattisia laskutoimituksia ja tulimme siihen tulokseen opiskelun ja vanhemmuuden yhdistämisessä, että kyllä hyvinvointiyhteiskunnassa selviää.

    Olemme maksaneet tähän mennessä vain rattaat lapselle. Muun olemme saaneet vanhemmilta sisaruksiltamme. Kaiken ei tarvitse olla uusinta ja kalleinta.

    Itse haluan tarjota lapselleni aikaa. Marko Kaira

    Itse haluan tarjota lapselleni aikaa. Haluaisin ehkä tehdä maisterinkoulutuksen tähän perään. Se hieman pelottaa, että riittääkkö aikaa tarpeeksi myös lapselle.

    Yhteiskunnalta ja politiikalta kaipaisin tukevia linjoja: että luotaisiin rakenteita, jotka luovat turvaa. Jos on vuosia sellaisessa pätkätyöputkessa ja koko ajan on epävarmaa, kyllähän se kuormittaa vanhemman jaksamista. Se taas välittyy helposti lapselle.

    Todennäköisesti päädyn sellaiseksi tsemppariksi. Omalla puolisolla on kokemusta lastenhoidosta. Haluan antaa hänelle sitä vastuuta, mutta olla itsekin ehdottomasti mukana. Kun on itse opiskelemassa, on paha ottaa pitkää isyysvapaata.

    Vaikka emme vielä olekaan sellaisissa aikuisten ihmisten "täydellisissä" tuloissa kiinni, silti tulemme pärjäämään lapsen kanssa.

    Kotiäitiyttä pitäisi arvostaa enemmän, sanoo Emmi Ojantausta. Lauri Rautavuori / YleEmmi Ojantausta, 27. Opiskelee tietojenkäsittelyä. Ei lapsia.

    Nuoret työllistyvät aika heikosti nyky-yhteiskunnassa. Vaaditaan tutkintoja ja halutaan, että on työkokemusta. Kun sitä työkokemusta ei ole, ei saa töitä. Sen takia opiskellaan yhä enemmän ja enemmän.

    Painotetaan liikaa uran hankkimista ja että "naisetkin voivat tehdä uraa". Sitten kotiäideille sanotaan "ai sä oot vaan kotona sen lapsen kanssa". Sitä ei osata arvostaa samalla tavalla kuin uraa ja että käy töissä.

    Nykypolitiikka kannustaa jaksotyöhön, ja tehdään vain pätkäsopimuksia. Sillä ei luoda vakaata pohjaa ihmisten tulevaisuudelle. Emmi Ojantausta

    Mä en pidä kotiäitiyttä huonona ajatuksena. Kun lapsi on pieni, olisi hienoa, että saisi nauttia siitä. Se on niin lyhyt aika. Mutta olisi tärkeää saada keskittyä siihen hetkeen eikä laskea joka ikistä senttiä. Se ei myöskään kannusta, kun koko ajan leikataan lapsiperheiden tuista.

    Nykypolitiikka kannustaa jaksotyöhön, ja tehdään vain pätkäsopimuksia. Sillä ei luoda vakaata pohjaa ihmisten tulevaisuudelle.

    On mahdotonta suunnitella lapsentekoa, jos työnantajat tarjoavat pelkästään pätkäduuneja, sanoo Jaakko Salén. Lauri Rautavuori / YleJaakko Salén, 29. Opiskelee konetekniikkaa. Ei lapsia.

    Tämä on paradoksi: halutaan, että tehdään lapsia ja samalla halutaan, että meistä tulee korkeakoulutettuja uratykkejä. Nämä kaksi asiaa ei mahdu ainakaan mun kalenterimalliin. Se on mahdoton yhtälö.

    Et sä voi suunnitella lapsentekoa, jos pätkäduunien ja vuokratyöläisyyden takia sopimukset on kolmen kuukauden mittaisia. Et sä voi suunnitella silloin mitään muutakaan. Se vaatii pidempää työsuhdetta ja sellaista tasaisuutta. Jos koko ajan joutuu miettimään seuraava työpaikkaa ja suunnittelemaan, se vie aikaa vanhemmuudelta.

    Et sä voi suunnitella lapsentekoa, jos pätkäduunien ja vuokratyöläisyyden takia sopimukset on kolmen kuukauden mittaisia. Jaakko Salén

    Mä olen itse ruvennut 15-vuotiaana tekemään töitä ravintolassa. En halua, että oma muksu joutuisi tekemään duuneja sen ikäisenä.

    Jos Suomessa halutaan, että opiskellaan ja korkeakouluttaudutaan, sitä pitää tukea ja kannustaa. Perheen perustamiseen kannustaisi taloudellinen tuki, sillä meillä monella lykkäämisen syyt ovat taloudellisia.

    Haluan taata sen mahdollisimman hyvän lapsuuden. Että saa harrastaa, mitä haluaa ja kaikkea innostavaa voi lähteä kokeilemaan.

    MTK haluaa maaseudulla kulkevat autot tehokkaampaan käyttöön: paketit taksissa syrjäseudulle ja mummot matkailuyrittäjän kyydissä kirkolle?

    MTK haluaa maaseudulla kulkevat autot tehokkaampaan käyttöön: paketit taksissa syrjäseudulle ja mummot matkailuyrittäjän kyydissä kirkolle?


    Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on lanseerannut viikonloppuna kaikkikyytiin-nettisivuston, jonka tavoitteena on lisätä henkilö- ja tavaraliikennettä maaseudulla. Ajatuksena on, että yhä useampi maaseudulla autolla kulkeva voisi...

    Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on lanseerannut viikonloppuna kaikkikyytiin-nettisivuston, jonka tavoitteena on lisätä henkilö- ja tavaraliikennettä maaseudulla.

    Ajatuksena on, että yhä useampi maaseudulla autolla kulkeva voisi tarjota kyytejä muille ihmisille tai tavaroille. Kyseessä voi olla esimerkiksi taksikuski, joka kuljettaisi jatkossa autossaan myös paketteja – tai maaseutumatkailuyrittäjä, jolle kuljetuspalvelut toisivat lisätuloa.

    Periaatteessa lähes kuka tahansa voisi tarjota kyytejä.

    – Maaseudulla on pulaa bussi- ja taksiyhteyksistä, mutta henkilö- ja tavaraliikennettä on muutoin paljon, kun asukkaat ja yrittäjät liikkuvat. Tavoitteena on, että maaseudulla jo nyt kulkevat ajoneuvot voisivat hyödyntää nykyistä laajemmin kuljetusta tarvitsevia, sanoo MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola.

    Taksilain uudistumisen myötä kuljetusluvan saaminen henkilöliikenteessä on helpottunut. Samanaikaisesti erilaiset kaupalliset palveluntarjoajat ovat julkaisseet sovelluksia, joilla kyytejä voi tilata.

    MTK:lla on kampanjalle kolme päätavoitetta. Toisaalta pyritään saamaan lisää liikennöintiä ja tehokkuutta kuljetuksiin, toisaalta kuljettaminen voi tuoda lisää elinkeinomahdollisuuksia maaseudulle. Kolmantena ja kauaskantoisimpana taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos.

    – Olemassa olevat ajoneuvot pitää saada tehokkaampaan käyttöön. Kun samaan kyytiin voidaan saada muitakin niin tehokkuus kasvaa, ilmasto hyötyy ja tarve omistaa autoa vähenee, painottaa Mäki-Hakola.

    Osta lippu ja hyppää kyytiin?

    MTK pyrkii maaseudun väen lisäksi herättelemään kuntia matkustusmahdollisuuksien parantamiseen. Maaseudulla on julkista tilausliikennettä kuten vanhus- ja koululaiskyytejä, joihin MTK:n mukaan voitaisiin saada lisää kyyditettäviä.

    – Kunnat voisivat ottaa kilpailutuksessa ottaa huomioon sen, että kun autossa on tilaa ja alueella on muitakin kyytiä tarvitsevia, he voisivat ostaa lipun ja päästä kyytiin. Aiemmin näitä kuljetuspalveluita ei ole voitu avata kaikille matkustajille, mutta nyt se on mahdollista, sanoo MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola.

    Kuljetustaksoja ei ole määrätty ylhäältä käsin, niistä päättävät osapuolet. Joku voi tarjota kimppakyydin lapsen harrastuksen pariin ilmaiseksi, kun toinen tekee bisnestä säännöllisellä kuljetuspalvelulla.

    – Tässä ei pyritä heikentämään jo olemassaolevien kuljetusyrittäjien asemaa. Päinvastoin haluamme saada heille lisää ajoja, kun kyytitarpeet saadaan näkyvämmiksi.

    Tässä ei pyritä heikentämään kuljetusyrittäjien asemaa. Marko Mäki-Hakola

    Hankkeessa ovat MTK:n lisäksi mukana Kyyti Group, joka on kehittänyt mallin, jossa yhteiskunnan maksamiin kyyteihin voidaan yhdistää muita maksullisia henkilökuljetuksia. Toinen yhteistyöyritys on Coreorient, jonka kehittämällä sovelluksella kuka tahansa voi tarjota kyytiä toisen paketille tai tavaralle.

    – Käytämme jo olemassaolevia sovelluksia, joita jokainen mukaantuleva voi käyttää. Nyt avatulla nettisivulla neuvotaan, mitä pitää tehdä, jos haluaa mukaan, toteaa Mäki-Hakola.

    Saako työnantaja tehdä näin? Kun isä jäi hoitamaan sairasta lasta ja äiti lähti opiskelemaan, isän työnantaja vaati todistuksen äidin koululta

    Saako työnantaja tehdä näin? Kun isä jäi hoitamaan sairasta lasta ja äiti lähti opiskelemaan, isän työnantaja vaati todistuksen äidin koululta


    Kun Leenan perheessä kuopus sairastui kuumeeseen, vanhemmat päättivät, että isä jää kotiin hoitamaan kipeää, reilun vuoden ikäistä lasta. Äiti-Leenalla oli opiskeluiden takia tuona päivänä tapaaminen, jota hän ei voinut peruuttaa. Lapsi...

    Kun Leenan perheessä kuopus sairastui kuumeeseen, vanhemmat päättivät, että isä jää kotiin hoitamaan kipeää, reilun vuoden ikäistä lasta. Äiti-Leenalla oli opiskeluiden takia tuona päivänä tapaaminen, jota hän ei voinut peruuttaa. Lapsi kävi lääkärissä, ja isä sai lääkärintodistuksen kotiinjäämistään varten.

    Lapsen isän työnantaja kuitenkin vaati Leenan koululta läsnäolotodistusta, eli kirjallista todistusta siitä, että Leena on ollut koulullaan opiskeluiden takia tuona päivänä.

    – Se tuntui loukkaavalta, kun puoliso sanoi, että tällainen pitää toimittaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hän oli tästä työpaikasta minkäänlaisella sairauslomalla.

    Leenan nimi on muutettu tätä juttua varten, koska hän ei halua ärsyttää miehensä työnantajaa.

    Laki ja TES määrittelevät

    Lapsen äkillistä sairastumista varten työsopimuslaissa on kohta tilapäisestä hoitovapaasta, johon kaikilla on oikeus. Työntekijän on kuitenkin esitettävä luotettava selvitys, ensisijaisesti lääkärintodistus, tilapäisen hoitovapaan perusteesta ja tarvittaessa myös selvitys siitä, että tällaisella vapaalla on ollut vain toinen lapsen vanhempi kerrallaan.

    Useisiin esimerkiksi palvelualojen työehtosopimuksiin on kirjattu, että "toisen esteestä hoitaa lasta on annettava selvitys pyydettäessä", jotta työntekijä on oikeutettu palkkaan. Toisen vanhemman ansiotyö on tällainen este, mutta se, lasketaanko opiskelu esteeksi, vaihtelee eri aloilla.

    Selvityksen tapaa ei kuitenkaan ole kaikissa työehtosopimuksissa määritelty, eikä kirjallista todistusta tällöin voida vaatia. Sekä Teollisuusliitosta että Palvelualojen ammattiliitosta PAM:sta kommentoidaan, että suullisen ilmoituksen pitäisi riittää. Kirjallisen todistuksen pyytäminen menee monesti liian pitkälle, arvioivat ammattiliittojen asiantuntijat.

    Luottamuskysymys

    – Jokaisella työnantajalla on intressi saada tietoonsa hoitovapaan kesto ja syy. Se on puuttumista yksityiselämään, mutta palkanmaksun seurauksena työnantajalla on oikeus kysyä tällaisia kysymyksiä, sanoo työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

    Koskisen mukaan tällaisia kirjallisia todistuksia pyydetään harvemmin julkisella kuin yksityisellä puolella.

    – Itse työnantajana en lähtisi kirjallisia papereita pyytämään. Se on hyväksi koko työyhteisölle, että työpaikalla rakennetaan luottamusta, sanoo Koskinen.

    Työtuomioistuin on käsitellyt vastaavanlaista kiistaa vuonna 2014, jolloin se totesi, että R-kioskin työntekijä ei ole ollut velvoitettu toimittamaan kirjallista selvitystä työnantajalleen.

    – Tämä kaikki perustuu luottamukseen: miten aikuisiin ihmisiin luotetaan. Yhä useammalla työpaikalla oma ilmoitus riittää sekä omaa lyhyttä sairauslomaa varten että lapsen hoitovapaata varten, sanoo Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi.

    Jos työnantaja on niin tiukka, että haluaa toisen vanhemman työnantajalta kirjallisen todistuksen, hänen tulisi sitä itse pyytää toisen vanhemman työnantajalta, Lumijärvi sanoo.

    – Joillakin aloilla tällaista todistusta voi vaatia. Jos työnantaja tällaista vaatii, toisen vanhemman työnantajalla ei kuitenkaan ole mitään velvoitetta antaa tällaista todistusta.

    Molemmat eivät saa jäädä kotiin

    Leenan puoliso työskentelee metallialalla. Työpaikalla pyritään todennäköisesti minimoimaan kaikki kulut ja varmistaa, että jos perheen äiti millään olisi voinut jäädä kotiin, mies olisi mennyt töihin, Leena miettii. Juuri tästä on usein kysymys: työnantaja haluaa varmistaa, etteivät molemmat vanhemmat jää kotiin sairasta lasta varten.

    Haasteita syntyy, jos toinen vanhempi on ollut esimerkiksi yötöissä ja päivä pitäisi käyttää lepäämiseen tai jos toinen vanhempi on myös kipeä. Töihin on mentävä, jos palkan haluaa saada.

    Mikäli pitäisi toimittaa luentokohtaisia selvityksiä tai työnantaja vaatisi minua jäämään kotiin lapsen kanssa, koska opiskelua ei rinnasteta työntekoon, saattaisin nostaa metelin. Leena

    – Tällöin ei voi vaatia palkkaa tältä tilapäiseltä hoitovapaalta, sillä molemmat vanhemmat eivät voi jäädä kotiin lasta hoitamaan, sanoo PAMin sopimusasiantuntija Sirpa Moilanen.

    Paperi kouraan ja keskustelua hyvässä hengessä

    Leena pyysi koulultaan tarvittavan paperin, jossa todetaan hänen olevan läsnä kuluvalla lukukaudella. Sen tarkempaa selontekoa Leena ei perheen isän työnantajalle tehnyt.

    – Periaatteessa pidän tätä vääränä tapana toimia, jos kyse on pelkästä luottamuksen puutteesta. Mutta eihän tämä työnantajalta mikään mahdoton pyyntö ollut. Mikäli pitäisi toimittaa luentokohtaisia selvityksiä tai työnantaja vaatisi minua jäämään kotiin lapsen kanssa, koska opiskelua ei rinnasteta työntekoon, saattaisin nostaa metelin, Leena kertoo.

    – Puoliso aikoo tilaisuuden tullen yrittää avata hyvässä hengessä keskustelua esimiehensä kanssa, että onko tämä todistuksen vaatiminen tarpeellista. Hän ei missään tapauksessa ole pois töistä ilman todella hyvää syytä.