Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Kymmenet cityjoutsenet hengailevat keskellä kaupunkia Kajaanissa:

    Kymmenet cityjoutsenet hengailevat keskellä kaupunkia Kajaanissa: "Joutsenet tulevat melkein syömään kädestä"


    Tästä on kyseKajaaninjoella on ollut tänä keväänä parhaimmillaan yli sata laulujoutsenta. Valtaosa linnuista on paluumuuttajia, mutta osa joutsenista on myös talvehtinut joella.Joelle joutsenia houkuttelevat vapaana virtaava vesi sekä...

    Tästä on kyseKajaaninjoella on ollut tänä keväänä parhaimmillaan yli sata laulujoutsenta. Valtaosa linnuista on paluumuuttajia, mutta osa joutsenista on myös talvehtinut joella.Joelle joutsenia houkuttelevat vapaana virtaava vesi sekä sinisorsien ruokintapaikka.Keskellä kaupunkia talvehtivat laulujoutsenet ovat harvinainen näky.

    Kaupungin keskustassa, Kajaaninjoella on käynnissä varsinainen näytelmä.

    Joessa uivat laulujoutsenet vähät välittävät kaupungin melusta – ohi ajavista autoista, katuja puhdistavista koneista tai läheisestä puistosta kuuluvasta raivaussahan äänestä.

    – Ne tappelevat ja kuhertelevat, kajaanilainen luontokuvaaja ja lintuharrastaja Jouni Ruuskanen naurahtaa.

    Pari joutsenta nousee majesteetillisesti lentoon veden pinnasta. Aikuiset linnut kaartavat kauemmaksi katselemaan pesintäpaikkoja.

    Viiden harmaakaulaisen joutsenen kopla jatkaa nahistelua joessa.

    – Tämä porukka on pysynyt ihmeesti yhdessä koko talven. Poikaset ovat saaneet lähtöpassit emolinnuilta ja uivat nyt omana porukkana. Ne haastavat kovasti riitaa muiden kanssa, niillä on jo aikuisten tavat, Ruuskanen sanoo.

    Laulujoutsenet viihtyvät Kajaaninjoella. Ne eivät näytä häiriintyvän kaupungin melusta.Mimmi Nietula / Yle

    Tällä hetkellä Kajaaninjoella voi nähdä vielä parikymmentä joutsenta, mutta kevään aikana niitä on ollut parhaimmillaan yli sata. Ensimmäiset paluumuuttajat saapuivat Kajaanissa talvehtineiden joutsenten joukkoon maaliskuun alussa.

    Kajaaninjoelle niitä houkuttelevat vapaana virtaava vesi sekä sinisorsien talviruokintapaikka. Kaupunkilaiset ovat seuranneet keskustassa viihtyviä joutsenia jo kolmen talven ajan.

    Joutsenet ovat oppineet, että sorsien ruokintapaikalla riittää sapuskaa myös niille.

    – Ne oikein huutavat, että ala jo tulla, kun jyviä on tuotu paikalle. Tänä talvena tässä oli jouluun asti 34 joutsenta, mutta vuodenvaihteen ilotulitus karkotti niistä osan ja jäljelle jäi 13 joutsenta, Jouni Ruuskanen kertoo.

    Joutsenet viihtyvät lähellä synnyinpaikkaansa

    Sinisorsia talvehtii monien kaupunkien sulapaikoissa, mutta keskellä kaupunkia talvehtivat laulujoutsenet ovat harvinainen näky. Valtaosa Suomessa pesivistä laulujoutsenista talvehtii Etelä-Ruotsissa, Tanskan salmissa ja Pohjanmeren ympäristössä.

    Jäätilanteen salliessa osa joutsenista jää Suomeen, lähinnä Lounais-Suomeen ja erityisesti Ahvenanmaalle, missä talvehtii satoja joutsenia.

    – Joutsenet eivät lähde muuttomatkalle ellei ole ihan pakko. Jos olosuhteet ovat hyvät, ne pyrkivät olemaan lähellä pesimä- tai synnyinsijojaan. Muuttomatka on kuitenkin aika rasittava, Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen kertoo.

    Sinisorsien ruoka täyttää myös joutsenien mahat.Mimmi Nietula / Yle

    Laulujoutsen on menestystarina Suomen linnustossa. Vielä 1950-luvun alussa laulujoutsen oli metsästetty lähes sukupuuton partaalle. Suomessa laskettiin silloin olevan vain 12 joutsenparia. Tänä päivänä laulujoutsen on levittäytynyt lähes koko maahan ja kanta on kasvanut hurjasti.

    Pesimäkannan kooksi arvioitiin muutama vuosi sitten 11 000 paria.

    – Pesimälintuna laulujoutsen on yleistynyt valtavasti viime vuosikymmeninä. Se on yleinen pesimälaji jopa saaristossa tai rannikon sisälahdilla, tutkija Pekka Rusanen kertoo.

    Laulujoutsen on yksi varhaisimmista kevätmuuttajista. Kajaaninjoella on ollut tänä keväänä yli sata joutsenta.Mimmi Nietula / Yle

    Kajaanilaisen luontokuvaaja Jouni Ruuskasen nuoruudessa laulujoutsen oli äärimmäisen arka ja harvinainen lintu. Pikkuhiljaa joutsenet rupesivat luottamaan ihmiseen ja kesyyntyivät.

    – Joella talvehtineet joutsenet tulevat melkein syömään kädestä. Ihan villit linnut, Ruuskanen kertoo hymyillen.

    Lähipäivät alkavat olla kevään viimeisiä, jolloin Kajaaninjoella voi ihastella suurta määrää joutsenia. Ne ovat aloittamassa pesintää ja lähtevät joelta viimeistään toukokuussa.

    – Pesimättömät, nuoret ikäluokat saattavat jäädä hengailemaan pidemmäksi aikaa. Ne voivat pyöriä ja vallata ennakkoon reviireitä, missä tulevat myöhempinä vuosina pesimään, tutkija Pekka Rusanen kertoo.

    Hengaileeko sinun kotikaupungissasi joutsenia? Voit kertoa kokemuksesi jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.

    Itä- ja Pohjois-Suomi haluavat uudelle EU-budjettikaudelle oman ohjelman, joka tukisi entistä paremmin alueen kasvua ja kilpailukykyä

    Itä- ja Pohjois-Suomi haluavat uudelle EU-budjettikaudelle oman ohjelman, joka tukisi entistä paremmin alueen kasvua ja kilpailukykyä


    Itä- ja Pohjois-Suomi haluavat seuraavalle EU-budjettikaudelle oman rakennerahasto-ohjelman, joka vastaisi paremmin harvaan asutun alueen erityishaasteisiin. Oman ohjelman tavoitteena on tasoittaa maantieteellisistä lähtökohdista johtuvia eroja...

    Itä- ja Pohjois-Suomi haluavat seuraavalle EU-budjettikaudelle oman rakennerahasto-ohjelman, joka vastaisi paremmin harvaan asutun alueen erityishaasteisiin.

    Oman ohjelman tavoitteena on tasoittaa maantieteellisistä lähtökohdista johtuvia eroja Suomen sisällä. Oma ohjelma lisäisi Itä- ja Pohjois-Suomen kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä.

    Euroopan komission tämänkeväisen maaraportin mukaan erityisesti tuottavuus, työttömyys, väestönkasvu, saavutettavuus ja väestöntiehys ovat Itä- ja Pohjois-Suomen isoimpia haasteita.

    Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat vaativat, että Suomen sisäiset, alueelliset kehityserot tunnustetaan valtakunnallisesti ja otetaan huomioon uudella hallituskaudella.

    – On tärkeää, että Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi saavat niin sanottua koheesiorahoitusta riittävässä määrin. Rahoitus tasoittaa maantieteellisistä lähtökohdista johtuvia suuria eroja maamme sisällä, linjaa Itä-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtaja Seppo Kääriäinen.

    Kääriäinen painottaa, että Itä- ja Pohjois-Suomen asia on koko Suomen asia.

    – Suomi tarvitsee voimakkaasti ja välttämättömästi Itä-Suomea ja Pohjois-Suomea. Meillä on luonnonvaroja ja mahdollisuuksia teollisuudelle, matkailulle ja ruoantuotannolle. Niitä ilman Suomi ei tule menestymään, Kääriäinen alleviivaa.

    Myös liikennekysymykset puhuttivat voimakkaasti keskiviikkoisessa kokouksessa. Itärata-hanke herätti Kääriäisen mukaan paljon keskustelua.

    – Itä-Suomella on erityisen suuria toiveita ja odotuksia saada omia liikenneolojansa nykyistä paljon parempaan järjestykseen. On tärkeää, ettei Itä-Suomi unohdu tämänhetkisessä ratakeskustelussa, Kääriäinen painottaa.

    Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta keskusteli alkavan eduskunta- ja hallituskauden tärkeimmistä kysymyksistä ja hahmotteli yhteistä toimintalinjaansa keskiviikkoisessa kokouksessaan Helsingissä.

    Neuvottelukunta on toimielin, johon kuuluvat Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien maakuntahallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajistot, maakuntajohtajat ja kansanedustajat.

    Mies hukkui jäihin Paltamossa Kainuussa

    Mies hukkui jäihin Paltamossa Kainuussa


    Mies hukkui Paltamossa Oulujärven Metelinniemessä heikkoihin jäihin puolen päivän aikaan lauantaina, kertoo Oulun poliisi. Pelastuslaitoksen pintapelastajat menivät hydrokopterilla kohteeseen, josta ilmoittaja oli kuullut aiemmin avunhuutoja. Mies...

    Mies hukkui Paltamossa Oulujärven Metelinniemessä heikkoihin jäihin puolen päivän aikaan lauantaina, kertoo Oulun poliisi.

    Pelastuslaitoksen pintapelastajat menivät hydrokopterilla kohteeseen, josta ilmoittaja oli kuullut aiemmin avunhuutoja.

    Mies oli poliisin mukaan löydetty vedestä, jäiden seasta.

    Pintapelastajat olivat aloittaneet elvytyksen välittömästi. Elvytyksestä huolimatta 60-luvulla syntynyt mies menehtyi.

    Viranomaiset varoittivat perjantaina heikoille jäille menon vaarasta Oulun seudulla.

    Oulussa pelastettu kahdeksan heikoilta jäiltä

    Metsän omistaminenko hankalaa? Tarvitset vain pankkitilin, jonne rahaa laitetaan

    Metsän omistaminenko hankalaa? Tarvitset vain pankkitilin, jonne rahaa laitetaan


    Mikä yhteismetsä? En tiedä. Joku osuuskuntasysteemi. Joku kommuuni. Ihmisten yhteinen metsä. Kun satunnaisilta ihmisiltä kysyy, mikä on yhteismetsä, vastauksien pohjavire on säännönmukaisesti hämmentynyt. Vastauksien kirjo alkaa levitä, kun...

    Mikä yhteismetsä? En tiedä. Joku osuuskuntasysteemi. Joku kommuuni. Ihmisten yhteinen metsä.

    Kun satunnaisilta ihmisiltä kysyy, mikä on yhteismetsä, vastauksien pohjavire on säännönmukaisesti hämmentynyt. Vastauksien kirjo alkaa levitä, kun pyytää sanomaan ensimmäisen asian, joka tulee mieleen yhteismetsä-sanasta.

    Kuka hyötyy, kun suvunkin kanssa on hankalaa? Kuulostaa kivalta. Riitaa. Monta yhdessä. Kuka sitä oikeasti hoitaa? Miten käy jokamiehenoikeuksien? Haravoidaanko yhteismetsää talkoilla?

    Monta kysymystä ja paljon ennakkoluuloja tuntemattomasta.

    Mikä on yhteismetsä?

    Kiinteistöille yhteisesti kuuluva, pääasiassa metsätalouden harjoittamiseen käytettävä alue.

    Osakkaiden yhdessä hallitsemaa yksityismaata.

    Osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka on oikeushenkilö.

    Yhteismetsä huolehtii tuloillaan kaikista menoista ja veroista.

    Ylijäämä on osakkaalle verovapaata.

    Osakkaat eivät ole vastuussa osakaskunnan sitoumuksista.

    – Ajatus ja idea on ihan täydellinen, sanoo Anna Kaisanlahti, oululainen 28-vuotias biokemisti.

    Kaisanlahden perheellä on metsää Kuhmossa, yli 200 kilometrin päässä Oulusta. He harkitsevat metsiensä liittämistä perusteilla olevaan Kuhmon yhteismetsään.

    Veroteknisesti yhteismetsä on yhteisetuus (vero.fi). Sanamutantti tarkoittaa, että metsänomistajat ovat liittäneet metsänsä yhteen kokonaisuudeksi, jonka toimintaa ohjaa omistajien valitsema hallinto. Yhteismetsä toimii vain osakkaidensa hyväksi.

    Yhä useampi perii metsää, mutta sitä ei osata hoitaa. Yle Kuvapalvelu

    Ensimmäiset yhteismetsät perustettiin jo yli 130 vuotta sitten. Alkuun yhteismetsiä saivat perustaa vain viranomaiset. Niitä perustettiin pääasiassa 1930–1960-luvuilla, kun tehtiin isojakotoimituksia ja asutettiin Karjalan evakoita.

    Vuonna 2003 asiat muuttuivat, kun yhteismetsiä saivat perustaa myös metsänomistajat keskinäisillä sopimuksilla. Määrä on lähes nelinkertaistunut sen jälkeen.

    Nyt eri yhteismetsissä on yhteensä pinta-alaa 671 000 hehtaaria. Viimeisen viiden vuoden aikana pinta-ala on lisääntynyt noin 100 000 hehtaarilla.

    Suomeen on perustettu myös yhteismetsiä, jossa ei tehdä avohakkuita. Niistä lisää vähän alempana.

    Silloin voidaan huomioida paremmin monenlainen virkistäytyminen sekä maisema- että ilmastovaatimukset. Petri Luukkonen

    Perinteisesti yhteismetsään liitytään, kun metsiä ei jakseta tai pystytä hoitamaan itse. Yhä useampi perii metsää, mutta metsän hoitamiseen ei ole ammattitaitoa – keskimääräinen suomalainen metsänomistaja on jo reilusti yli 60-vuotias.

    Tavanomaisesti yhteismetsän tulot muodostuvat pääasiassa metsätuloista. Tuloja voi tulla myös metsästysoikeuksista, maa-aineksista tai muusta toiminnasta.

    Osakkaat saavat tuloa yhteismetsästä osuuksiensa suhteessa. Saadusta rahasta ei makseta veroa, eikä niitä tarvitse ilmoittaa verottajalle. Yhteismetsä huolehtii niistä osakkaiden puolesta.

    – Tarvitset vain pankkitilin, jonne rahaa laitetaan. Hallintoon ei ole pakko osallistua, sanoo asiantuntija Mikko Honkanen Maanmittauslaitoksesta.

    Yhteismetsästä hiilinielu?

    Suomeen on myös perustettu hieman perinteisestä toimintatavasta poikkeavia yhteismetsiä. Tavallisesti yhteismetsä koostuu maatieteellisesti kohtuullisen lähellä toisiaan olevista alueista. Sillä saavutetaan etua esimerkiksi metsätöiden organisoinnissa, kun yhdelle urakoitsijalle voidaan osoittaa runsaasti työalueita läheltä toisiaan.

    Suurimmat ja pienimmät

    Tammikuussa 2019 Suomessa oli 460 yhteismetsää.

    Viime vuonna uusia yhteismetsiä perustettiin 36 kappaletta.

    Suurin on Kuusamon yhteismetsä, jolla on maa- ja vesialueita 91 511 hehtaaria.

    Pienin on Heposaaren yhteismetsä, jolla on maa-aluetta 4,7 hehtaaria.

    Keskimäärin yhteismetsän pinta-ala on 1467 hehtaaria, mediaani puolestaan on 368 hehtaaria.

    Yhteismetsien suurin pinta-ala on Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

    Yhdeksän yhteismetsän pinta-ala on yli 10 000 hehtaaria.

    46 yhteismetsän pinta-ala on alle 100 hehtaaria.

    Lähde: Suomen Metsäkeskus (PDF)

    Oululainen Petri Luukkonen on juuri perustanut Suomen hiilinielu -yhteismetsän Suomussalmelle, jossa metsää hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaattein. Luukkonen sanoo, että hän haluaa pitää metsän peitteisenä – siellä on aina puita.

    – Ollaan maltillisia tuottovaatimuksissa. Silloin voidaan huomioida paremmin monenlainen virkistäytyminen sekä maisema- että ilmastovaatimukset.

    Luukkonen sanoo heidän yhteismetsänsä olevan avoin, eli he ottavat osakkaita mistä päin Suomea tahansa.

    Toinen vastaavalla tavalla toimiva on Yhteismetsä Tuohi, jonka metsäalueet sijoittuvat hajalleen Kaakkois-Suomeen, Pohjois-Karjalaan sekä Pohjois-Pohjanmaalle.

    Molemmilla on metsää noin 300 hehtaaria, eli ne ovat varsin pieniä. Molempia yhteismetsiä myös yhdistää kasvuhalu – ne etsivät myös silkalla rahalla sijoittavia osakkaita.

    Jatkuvan kasvatuksen metsissä ei tavallisesti istuteta puun taimia.Antti Haanpää / Yle

    Nimestään huolimatta Suomen hiilinielu -yhteismetsä ei vielä saa tuloja hiilinieluna toimimisesta.

    – Ei sitä voi vielä luvata eikä taata. Se olisi sellainen kirsikka kakun päällä, jos se toteutuisi, sanoo Luukkonen.

    Hiilinielu-ajatusta pitää tervetulleena myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK.

    – Metsänomistajan kannalta se olisi erittäin tervetullut. EU-tasolla tällaista pohditaan, mutta päätökset vievät aikaa, arvioi MTK:n Metsälinjan kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi.

    Perustaminen on halpaa kuin mäntysaippua

    Valtio maksaa yhteismetsän perustamiskuluja, esimerkiksi maanmittaustoimituksien kulut. Lisäksi etua voi tulla maanomistajalle, joka haluaa säilyttää itsellään palstan vaikkapa järvenrannasta tai hyvästä polttopuumetsiköstä.

    – Perustamisen yhteydessä siitä ei mene lohkomismaksua. Hinta riippuu pinta-alasta, mutta se on heti vähintään tuhannen euron etu, sanoo Mikko Honkanen.

    Jos metsätuho osuu omaan metsään, kustannus voi olla suuri. Jos metsä on yhteismetsässä, riski jakaantuu.Markku Vaario

    Valtio houkuttelee yhteismetsien perustamiseen myös veroeduilla. Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan jopa 7,5 prosenttia vähemmän veroa kuin mitä yksityinen joutuisi maksamaan puunmyynnistään.

    Valtion motiivi on selkeä. Kun metsät siirtyvät perinnönjaossa seuraaville sukupolville, ne pirstoutuvat yhä pienemmiksi plänteiksi. Lisäksi metsien hoito saattaa jäädä hunningolle, kun perijöillä ei ole ammattitaitoa, aikaa tai kiinnostusta niitä hoitaa. Se taas kostautuu ajan mittaan. Metsistä sadaan puuta vähemmän.

    Lain mukaan yhteismetsän on hoidettava metsiään suunnitelmallisesti.

    Yksi yhteismetsän hyvistä puolista on sen helppous. Anna Kaisanlahti

    Yhteismetsäosuus on perinnönjaossa huomattavasti helpompi käsiteltävä kuin metsäpalsta. Yhteismetsäosuus voidaan helposti jakaa tasan. Metsäpalstan jako sen sijaan vaatii maanmittaria ja tarkkaa eri osien arvon määritystä.

    – Yhteismetsäosuuden voi myös myydä, sanoo Honkanen.

    Kuhmossa halukkuutta neljä kertaa ajateltua enemmän

    Kuhmossa suunnitelmat uuden yhteismetsän perustamiseksi ovat pitkällä. Alkuun tavoitteena oli 1 000 hehtaarin pinta-ala, mutta halukkuutta on ilmentynyt rutkasti enemmän, sanoo Mikko Honkanen.

    – Mukaan on alustavasti lähdössä 65 metsänomistajaa ja pinta-alaa on 4 600 hehtaaria.

    Mukana on yksityisiä metsänomistajia, metsäyhtymiä, perikuntia, Kuhmon kaupunki ja muutama osakeyhtiökin.

    Suuri osa liittymishalukkaista on muualta kuin Kuhmosta. Yksi heistä on oululainen Anna Kaisanlahti perheineen.

    – Yksi yhteismetsän hyvistä puolista on sen helppous. Kun metsäpalsta on kaukana, on hyvä antaa se paikalliseen, hyvään hoitoon. Ettei metsä kärsi siitä, jos itse ei ole aina kykenevä menemään paikalle, Kaisanlahti sanoo.

    Perheen omistama metsä on Anna Kaisanlahdelle tuttu jo lapsuudesta. Timo Nykyri / Yle

    Hän on kulkenut perheensä kanssa Kuhmon metsissä pienestä tytöstä saakka. Metsä on biokemistille paitsi sijoitus, myös tunneasia.

    – Tykkään vaeltaa ja marjastaa. Ja metsä on paikka rauhoittua.

    Miten niille jokamiehenoikeuksille käy?

    Yhteismetsä ei kuitenkaan ole ihan pelkkää auvoa. Monelle metsää omistavalle kynnyskysymys on menettää oman metsän hallinta. Yhteismetsässä ei enää voi tehdä omalla luvalla samoja asioita kuin omassaan, vaikka osuuden siitä omistaa.

    – Alueen hallinta siirtyy yhteismetsälle, painottaa Maanmittauslaitoksen asiantuntija Mikko Honkanen.

    Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi polttopuiden hakemisesta pitää sopia yhteismetsän kanssa etukäteen. Useimmiten yhteismetsän ohjesäännössä on määritelty, kuinka osakkaiden tarpeet ja toiveet otetaan huomioon, sanoo Honkanen.

    – Siellä voi olla määritelty esimerkiksi, että osakas saa hakea joulukuusen tai polttopuita. Mutta se ei tarkoita, että niitä voi hakea juuri sieltä entisestä omasta metsästä, vaan paikka voi olla eri.

    Metsästys on yksi suosituimmista harrastuksista metsässä.Mostphotos/Robert Nyholm

    Koville metsästäjille voi olla tiukka paikka luopua oman maan metsästysoikeuksista. Sekin on asia, josta osakkaat voivat sopia keskenään.

    Ja sitten vielä ne jokamiehenoikeudet. Ne eivät muutu mitenkään – myös yhteismetsässä ovat jokamiehenoikeudet voimassa samalla tavalla kuin muuallakin.

    Oletko perimässä metsää? Miten aiot hoitaa sitä? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka. Toimittaja Heikki Rönty osallistui keskusteluun kello 15:00 saakka.

    Lue lisää:

    Apua, sain metsää perinnöksi – mitä sille pitäisi tehdä?

    Paisunut työvoimapula voi tehdä metsäalasta uuden marjanpoiminnan: "Otetaan kylmästi ulkomailta porukkaa, joka on kiinnostunut tästä alasta"

    Tekivätkö Kajaani ja Sotkamo nerokkaimmat kaupat ikinä? Energiayhtiöstä myytiin pala 200 miljoonalla, mutta valta jäi omiin käsiin

    Tekivätkö Kajaani ja Sotkamo nerokkaimmat kaupat ikinä? Energiayhtiöstä myytiin pala 200 miljoonalla, mutta valta jäi omiin käsiin


    Tästä on kyseKajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Kauppasumma on 200 miljoonaa euroa.Kunnat pysyvät edelleen sähköyhtiön pääosakkaina. Kajaanin omistusosuus on...

    Tästä on kyseKajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Kauppasumma on 200 miljoonaa euroa.Kunnat pysyvät edelleen sähköyhtiön pääosakkaina. Kajaanin omistusosuus on jatkossa 50,1 ja Sotkamon 16 prosenttia.Kajaanin kaupunki saa kaupasta 150 miljoonaa ja Sotkamon kunta 50 miljoonaa euroa. Miljoonat sijoitetaan edelleen.Kauppa ei vaikuta sähkön siirtohintoihin.

    Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia kahdelle ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle, ruotsalaiselle Infranodelle ja ranskalaiselle Mirovalle.

    Kauppasumma on 200 miljoonaa euroa, josta Kajaani saa 150 miljoonaa ja Sotkamo 50 miljoonaa euroa.

    Miljoonia ei pistetä kuntien käyttötalouteen tai perusinvestointeihin, vaan ne sijoitetaan hajautetusti.

    – Raha pitää sijoittaa niin, että siitä saadaan mahdollisimman järkevät tuotot. Ajatuksena on, että pieni osuus voidaan varata esimerkiksi koulutukseen tai yrityselämän kehittämiseen, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen sanoo.

    – Energian omistaminen on kannattavaa. Katsotaan, onko niillä markkinoilla sijoituskohteita, mutta kyse voi olla esimerkiksi maanomistuksesta tai pörssiosakkeista. Näitä asioita katsotaan asiantuntijoiden kanssa, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen jatkaa.

    Sähköpylväitä uusitaan parhaillaan Sotkamon Kontinjoella.Jarmo Nuotio / Yle

    Kajaanin omistusosuus Loisteesta on ennen kauppaa suuri, 75,8 prosenttia. Kaupan jälkeen se on 50,1 prosenttia. Sotkamon osuus pienenee 24,2 prosentista 16 prosenttiin. Määräysvalta, eli osake-enemmistö säilyy edelleen Kajaanilla ja Sotkamolla.

    – Se oli kaupalle ehdoton edellytys. Tulemme omistamaan Sotkamon kanssa yhtiöstä jatkossakin 66,1 prosenttia, Jari Tolonen toteaa.

    Kunnat hankkivat yhtiön koko osakekannan vuonna 2013 saksalaisen E.ON -konsernin vetäytyessä Suomen energiamarkkinoilta. Kuudessa vuodessa yhtiön arvo on kolminkertaistunut, mikä selittää kaupan kannattavuutta. Loiste Oy:n kokonaisarvo on tällä hetkellä 700 miljoonaa euroa, kun se oli kuusi vuotta sitten 223 miljoonaa euroa.

    – Suurin yksittäinen syy kaupalle oli riskien hallinta. Haluamme jakaa omaisuuspottia useaan paikkaan, Mika Kilpeläinen sanoo.

    Miten käy sähkön hinnan?

    Yleisöosastoilla erityisesti Loisteen sähkön siirtohinta on ollut hampaissa jo pitkään. Suomen kalleimpiin lukeutuvaan siirtohintaan ei ole kaupankaan jälkeen luvassa helpotusta.

    – Sähkömarkkinalaki määrää jakeluverkon haltijan tehtävän ja energiavirasto valvovana viranomaisena katsoo tuottotason. Omistuksella ei ole merkitystä sähkönjakelubisneksen etenemiselle, Loiste Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Heikki Juntunen kertoo.

    Loisteen jakeluverkko kattaa Kainuun kahdeksan kuntaa sekä Vaalan, Pyhännän ja osan Siikalatvaa Pohjois-Pohjanmaalta. Sähköjohtoja Loisteella on yli 13 000 kilometriä. Valtaosa keskijänniteverkosta on ilmajohtoa ja sijaitsee haja-asutusalueella, minkä vuoksi verkko on altis kaatuville puille ja talven lumikuormille.

    Tätä verkonosaa korjataan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla joka vuosi. Heikki Juntunen

    Sähköverkko on jatkossakin ilmastollisesti vaikeassa paikassa.

    – Kuten vuosi sitten näimme, Kainuussa tuli valitettavan paljon lumesta johtuvia keskeytyksiä, joista merkittävimmät koskivat viidesosaa asiakkaistamme. Tätä verkonosaa korjataan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla joka vuosi, Juntunen sanoo.

    Suomeksi se tarkoittaa, että sähkön siirtohinnat voivat jopa nousta.

    – Todennäköisesti niissä on enemmän painetta ylöspäin kuin laskumahdollisuuksia, Juntunen sanoo.

    Ostajat tutkittiin tarkoin

    Suomen sähköverkot ovat olleet viime vuosina kansainvälisten suursijoittajien suosiossa. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö Elenia vaihtoi omistajaa (Talouselämä) puolitoista vuotta sitten 3,7 miljardin kauppahinnalla. Tässä tapauksessa kyse oli koko yhtiöstä, ei osuuksista kuten Loiste-kaupassa.

    Kajaani ja Sotkamo järjestivät osakkeistaan tarjouspyyntökilpailun, johon osallistui 59 energia-alan toimijaa.

    – Siellä ei juuri suomalaisia näkynyt, eli kotimaiset energiayhtiöt ovat kiinnostuneita enemmistöosuuksista. Ulkomaisten sijoittajien valinta ei pelottanut, koska jokainen taho tutkittiin tarkasti, sanoo kaupunginjohtaja Jari Tolonen.

    Metsuri raivaa johtokatua syksyllä talven lumituhojen jälkeen Kuhmossa.Jarmo Nuotio / Yle

    Ostajista Infradonen tausta on julkiseen rakentamiseen sijoittaminen ja Mirova on puolestaan keskittynyt muun muassa kestävään sijoittamiseen. Suomessa ostajayhtiöt toimivat nimellä Kanerva Energia Oy. Sijoitukselle on laskettu kestoksi noin 25 vuotta.

    – Ostajat ovat pitkän linjan sijoittajia. Heiltä löytyy energialaitoksia, kouluja, moottoriteitä ja kaikkea mahdollista. Toiminta on suurta, kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kuvailee.

    Pelottaako sinua siirtohintojen nousu? Jutun lopussa voit keskustella kello 22.00 saakka.

    Äänestäjät hylkäsivät keskustan myös pääministeri Sipilän kotikonnuilla – vuosituhannen huonoin vaalitulos vaimensi vaalivalvojaiset Oulussa

    Äänestäjät hylkäsivät keskustan myös pääministeri Sipilän kotikonnuilla – vuosituhannen huonoin vaalitulos vaimensi vaalivalvojaiset Oulussa


    Tästä on kyseKeskusta koki historiallisen tappion eduskuntavaaleissa.Puolue menetti peräti 18 kansanedustajapaikkaa.Keskusta kärsi kirvelevän tappion myös Pohjois-Suomessa, joka on puolueen vankinta kannatusaluetta.SDP sai 40, perussuomalaiset 39,...

    Tästä on kyseKeskusta koki historiallisen tappion eduskuntavaaleissa.Puolue menetti peräti 18 kansanedustajapaikkaa.Keskusta kärsi kirvelevän tappion myös Pohjois-Suomessa, joka on puolueen vankinta kannatusaluetta.SDP sai 40, perussuomalaiset 39, kokoomus 38, keskusta 31 ja vihreät 20 kansanedustajaa.

    Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen jännittää.

    Mies katsoo keskittyneenä vaalilähetystä ja pohtii, pystyykö puolue oikaisemaan vaaleja edeltäneen synkän gallup-kierteensä. Ennakkoäänten tulos julkaistaan hetkellä minä hyvänsä.

    Keskusta on usein ollut ennakkoäänten ykkönen, ja nyt siitä lipeäminen ennakoisi karvasta loppuiltaa.

    Kohta saamme ennakkoäänten tulokset, toteaa Matti Rönkä Ylen vaalistudiosta, minkä jälkeen keskustan vaalivalvojaisiin laskeutuu syvä hiljaisuus ja epäusko.

    Keskusta on kaukana kärkipuolue SDP:stä. Puolue on menettämässä jopa 20 paikkaa ja päätymässä kaikkien aikojen huonoimpaan eduskuntavaalitulokseen.

    Puolueen ydinkannatusalueella Oulun vaalipiirissä, ja pääministeri Juha Sipilän kotikonnuilla keskustalle ennakoidaan vain viittä paikkaa edellisvaalien yhdeksän sijaan. Piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen on järkyttynyt.

    – En osannut odottaa tällaista pahimmissa painajaisunissakaan. Toivotaan vielä, että muutama paikka saadaan takaisin, mutta tuloksen edessä on oltava rehellinen.

    Hallitusvastuu kaatoi keskustan ja Sipilän

    Heti ennakkoäänten jälkeen kävi selväksi, että hallitusvastuun haitat kaatuivat tälläkin kertaa keskustan harteille. Hallituskumppani kokoomus nappasi jopa yhden lisäpaikan.

    Keskustan kannalta tukalan tilanteen totesi myös puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä vaali-illan puheessaan.

    – Vastuunkantajan rooli oli meillä tällä kertaa. Olemme menossa sellaiseen aikaan, jossa on vähintään viisi suurta puoluetta. Hallituksen muodostaminen ei tule olemaan helppo tehtävä.

    Historiallisen huono ennakkoäänestys- ja vaalitulos vaimensivat keskustan vaalivalvojaisia Oulussa.Elisa Kinnunen / Yle

    Keskustan paikkamäärä eduskunnassa on alkavalla vaalikaudella pienin yli sataan vuoteen. Puolue menetti sunnuntaina kannatuksestaan yli 7 prosenttiyksikköä ja peräti 18 paikkaa. Eduskuntaan valittiin tällä kertaa 31 keskustan ehdokasta.

    Keskusta oli vastaanlaisessa tilanteessa vuonna 2011, jolloin sillä oli ennen vaaleja peräti 51 kansanedustajaa. Keskusta menetti 16 paikkaa ja tämän vuoden tavoin yli 7 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Tuolloin hallituskumppani kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi, mutta nyt se jäi SDP:n ja perussuomalaisten taakse.

    Keskustan kurimus ja historiallisen huono vaalitulos herättivät nopeasti spekulaatiot puolueen asemasta hallitusneuvotteluissa ja Juha Sipilän asemasta puolueen puheenjohtajana.

    Oulun vaalipiirissä Sipilä oli selvä äänikuningas yli 16 000 äänimäärällään. Puolueen puheenjohtajan ja pääministerin henkilökohtainen kannatus kuitenkin lähes puolittui edellisvaaleista.

    Pohjoisen puolue

    Oulun vaalipiirissä keskustan illasta ei tullut aivan niin synkkä kuin ennakkoäänet antoivat odottaa. Keskusta sai Pohjois-Pohjanmaalta lopulta kuusi paikkaa eli saman verran kuin kahdeksan vuotta sitten. Kainuu jäi ilman keskustan edustajaa ensimmäistä kertaa yli 35 vuoteen.

    Puolueen kannatus kipusi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa niukasti yli 30 prosenttiin, mikä on keskustan huonoin kannatusluku Oulun vaalipiirissä tämän vuosituhannen eduskuntavaaleissa.

    Aamulla menen taas töihin. Antti Ollikainen

    Keskusta on tottunut menetykseen Pohjois-Suomessa, joka on poliittiselta kannatukseltaan poikkeuksellinen alue. Oulun ja Lapin vaalipiirin kansanedustajista on perinteisesti puolet ja usein vielä enemmänkin ollut keskustalaisia. Millään puolueella ei missään muussa vaalipiirissä ollut viime vaaleissa vastaavaa kannatusta.

    Keskusta säilyi selvästi Pohjois-Suomen suurimpana puolueena, mutta paikkamäärä putosi kauas edellisvaaleista, ja puolueen valtakunnallisen menestyksen tavoin myös pohjoisessa palattiin vuoden 2011 eduskuntavaalien tasolle. Oulun vaalipiiristä eduskuntaan valittiin kuusi edustajaa ja Lapista kolme.

    Keskustalla riittää pohdittavaa

    Oulun keskustan vaalivalvojaiset hiljenevät tuloslaskennan edetessä. Piirin johto jännittää vielä viimeiseen saakka, josko puolue pystyisi vielä nappaamaan seitsemännen paikan Oulun vaalipiirissä.

    Taistelu viivan tuntumassa on tiukkaa, mutta keskustan Tuomas Kettunen häviää niukasti vasemmistoliiton Katja Hänniselle. Seitsemäs edustaja olisi tuntunut jo pieneltä voitolta, arvioi piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen.

    – Ennakkoäänten jälkeiseen tilanteeseen ja ennakoituun viiteen paikkaan seitsemän edustajaa olisi ollut jo hyvä tulos. Mutta tämä kuusikin on hieman lohdullisempi.

    Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen seurasi kännykästään puolueensa menestystä vaali-illan loppuun asti.Elisa Kinnunen / Yle

    Vuosituhannen vaihteessa parikymppisenä nuorukaisena politiikkaan mukaan tullut Ollikainen katsoo jo eteenpäin.

    – Aamulla menen taas töihin, ja siitä alkaa tuloksen analysointi.

    Töitä on tiedossa myös keskustan puoluejohdossa. Puoluehallitus kokoontuu tiistaina, ja piirien toiminnanjohtajat ja puoluetoimiston väki keskiviikkona.

    Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jussi Ylitalon mukaan vaalituloksesta pitää tehdä tarkka analyysi. Yksi selvityksen kohteista tulee olemaan hallituskumppani kokoomuksen menestys.

    – Kaikki hallitukseen liittyvä negatiivinen uutisointi tuntuu nyt osuneen meidän nilkkaan, Ylitalo huokaisee.

    Näin on yksi keskustan poliittisen historian karuimmista illoista tullut päätökseen. Tuloslaskenta on päättynyt ja vaalivalvojaiset vaienneet häkellyttävään tappioon.

    Piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainenkaan ei enää jännitä.

    Korjaus 15.4. kello 8:06: Jutussa luki aiemmin, että keskusta menetti sunnuntaina kannatuksestaan yli 7 prosenttia. Korjattu, että keskusta menetti kannatuksestaan yli 7 prosenttiyksikköä.

    Lue myös:

    Tässä ovat Oulun vaalipiirin kansanedustajat – kaksi alle 30-vuotiasta mutta myös vanhoja konkareita

    Kainuu vaihtoi kansanedustajiaan, kaikki istuvat tippuvat – keskusta jäi ilman paikkaa Kainuusta

    Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

    Katso vaalien tulos Ylen tulospalvelusta

    Tässä ovat Oulun vaalipiirin kansanedustajat – kaksi alle 30-vuotiasta mutta myös vanhoja konkareita

    Tässä ovat Oulun vaalipiirin kansanedustajat – kaksi alle 30-vuotiasta mutta myös vanhoja konkareita


    Keskusta menetti kolme kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiirissä, mutta säilytti asemansa piirin suurimpana puolueena. Perussuomalaiset, SDP ja vasemmistoliitto saivat kaikki yhden lisäpaikan eduskuntaan. Juha Sipilä.Jari Kovalainen / YleJuha...

    Keskusta menetti kolme kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiirissä, mutta säilytti asemansa piirin suurimpana puolueena. Perussuomalaiset, SDP ja vasemmistoliitto saivat kaikki yhden lisäpaikan eduskuntaan.

    Juha Sipilä.Jari Kovalainen / Yle

    Juha Sipilä, keskusta, 57 vuotta

    Pääministeri, keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja, diplomi-insinööri

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Teen kaikkeni, jotta yhä useampi saa Suomessa töitä ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

    Vaaliteemani on koko Suomi. Pidän huolta koko Suomesta. Koko Suomessa on voitava elää, kouluttautua, tehdä töitä, yrittä ä ja liikkua myös polttomoottoriautolla. Kestävä metsänhoito tuo työtä koko maahan ja kasvattaa hiilinielujamme.

    Keskusta haluaa parantaa perusturvaa ja lapsiperheiden palveluja."

    Sebastian Tynkkynen.Yle

    Sebastian Tynkkynen, perussuomalaiset, 30 vuotta

    Yrittäjä, opiskelija

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Vaadin maahanmuuttokriittistä hallitusohjelmaa sen ehtona, että Perussuomalaiset lähtevät hallitukseen.

    Ajan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen EU-jäsenyydestä.

    Politiikkani keskiössä tulee olemaan rahojen siirtäminen humanitaarisesta maahanmuutosta suomalaisten vähäosaisten hyväksi."

    Hanna Sarkkinen.Yle

    Hanna Sarkkinen, vasemmisto, 30 vuotta

    Kansanedustaja

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: " Lupaan toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset eri ihmisryhmiin ja erityisesti heikompiosaisiin, ja pyrittävä rakentamaan mahdollisimman hyvää ja tasa-arvoista yhteiskuntaa kaikille.

    Lupaan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon ilmastovaikutukset. Talous ja yhteiskuntaelämä on sovitettava ympäristön ja ilmaston asettamiin reunaehtoihin.

    Lupaan kuunnella asiantuntijoita ja paneutua asioihin mahdollisimman hyvin. Päätöksenteon taustalla ovat aina arvot ja aatteet, mutta on tärkeää, että päätökset perustuvat tietoon ja huolelliseen punnintaan."

    Mari-Leena Talvitie.Nella Nuora / Yle

    Mari-Leena Talvitie, kokoomus, 38 vuotta

    Kansanedustaja

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan tehdä parhaani. Se tarkoittaa, että otan asioista selvää, rakennan tulevaisuutta ja edistän järkeviä, kestäviä ratkaisuja - niin sosiaalisesti, ekologisesti kuin taloudellisesti kestävästi.

    Vaikutan, kannan vastuuta, avaan ovia ja puhun pohjoisen puolesta. Tunnen alueemme erityispiirteet, kuten nuoren väestön, elinkeinoelämän, infran ja koulutus/osaamisen tarpeet. Niiden puolesta on ilo ja kunnia toimia.

    Eduskunnassa toimiessani nostan esiin ihmisenkokoista näkökulmaa, hallinnon sijaan. On kyse ihmisestä - potilaasta, yrittäjästä, opiskelijasta tai vaikka rikoksen uhrista. Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden asiat ovat lähellä sydäntäni."

    Tytti Tuppurainen.Pekka Tynell / Yle

    Tytti Tuppurainen, SDP, 43 vuotta

    Kansanedustaja, filosofian maisteri

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Puolustan hyvinvointipalveluita: vanhustenhuollon ja terveydenhoidon laatua ja resursseja on lisättävä. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Vammais-, mielenterveys- ja päihdepalveluja parannetaan. Työllisyyttä ja oikeudenmukaista verotusta edistetään.

    Koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin investoidaan. Varhaiskasvatusoikeus palautetaan kaikille. Laajennetaan oppivelvollisuus toiselle asteelle ja tehdään siitä maksuton. Oulun yliopiston perusrahoitusta lisätään. Peruskoulua kehitetään.

    Puolustan pohjoista: Rata kaksiraiteiseksi Ouluun saakka ja väylät kuntoon. Ilmastonmuutosta torjutaan ja pohjoisen herkkää luontoa suojellaan. Järviä puhdistetaan ja vaelluskalakantoja varjellaan. Metsähallituksen Luontopalveluita vahvistetaan."

    Jenna Simula.Sasha Silvala / Yle

    Jenna Simula, perussuomalaiset, 29 vuotta

    Kansanedustajan avustaja, liiketalouden tradenomi

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Toimin politiikassa edistäen Suomen kansan etua.

    Teen arvojeni mukaista politiikkaa ja perehdyn huolellisesti käsittelyssä oleviin asioihin.

    Kuuntelen kansalaisia, ja olen heitä varten - myös vaalien välillä."

    Mikko Kinnunen.Yle

    Mikko Kinnunen, keskusta, 51 vuotta

    Kansanopiston rehtori, erityisopettaja, pastori, uskonnon ja psykologian opettaja

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Tehdään yhdessä maa, jossa kaikki otetaan mukaan. Ihmisellä ei ole hintaa, pidetään toisista huolta, kukaan ei putoa. Elämä on jatkuvaa oppimista ja rakentamista. Jokaisen koulupolku kuntoon. Jokainen lapsi/nuori löytää lahjakkuutensa, paikkansa.

    Saa yrittää, tehdä työtä ja rakastaa. Yrittävää asennetta oppii eskarista yliopistoon. Työ on aina kannattavaa. Otetaan kaikki mukaan. Saatetaan sukupolvet yhteen. Lapsi on tervetullut. Tuetaan perheitä. Varmistetaan arvokas ja vireä vanhuus.

    Viljellään ja varjellaan, kannetaan yhdessä vastuuta. Ettei jäätiköt pääse sulamaan, koko maa pysyy asuttuna, voi hyvin ja kukoistaa. Viljellään ja varjellaan. Välitetään viljelijästä. Hoidetaan metsiä. Rakennetaan puusta. Kierrätetään. Biotalous."

    Jenni Pitko.Yle

    Jenni Pitko, vihreät, 32 vuotta

    Arkkitehti

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa:" Lupaan tehdä kaikkeni Suomen talvien pelastamiseksi.

    Aion vaikuttaa sosiaaliturvauudistuksen toteuttamiseen, että Suomesta saadaaan kitkettyä köyhyys.

    Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on kaiken toimintani pohja."

    Hanna-Leena Mattila.Yle

    Hanna-Leena Mattila, keskusta, 50 vuotta

    Kansanedustaja, suomen kielen ja historian lehtori

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan ajaa sellaisia perhepoliittisia uudistuksia, jotka rohkaisevat nuoria ja lapsiperheitä saamaan lapsia. Vanhempainvapaakustannusten tulisi olla valtion eikä äidin työnantajan kustannettavana. Tämä lisäisi myös työelämän tasa-arvoa.

    Lupaan edistää arjen turvallisuutta lisäämällä poliisien määrää ( tämä pitää tapahtua yli hallituskauden kestävällä ohjelmalla) ja niin, että kaikilla ikäluokilla on turvallinen paikka, johon he kuuluvat: esim. Vanhuksilla laadukas hoitoympäristö.

    Opettajataustaisena haluan varmistaa, että suomalainen koulutus on koko matkalta laadukasta. Kuluneen hallituskauden aikana tehtiin koulutusuudistuksia, joita pitää vielä kehittää esim. ammatillisen koulutuksen reformissa on vielä työstettävää."

    Olli Immonen.Jarno Kuusinen / AOP

    Olli Immonen, perussuomalaiset, 33 vuotta

    Kansanedustaja

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan tehdä kaikkeni niiden asioiden eteenpäin viemiseksi, joihin olen politiikassa sitoutunut. Lupaan ajaa politiikassa aina ensisijaisesti suomalaisten etua.

    Tulen nostamaan yhteiskunnalliset epäkohdat näkyvästi esiin ja tekemään kaikkeni, jotta kyseiset epäkohdat saadaan korjatuksi.

    Pyrin vaikuttamaan siihen, että Suomen maahanmuuttopolitiikkaa saadaan tiukennettua ja suomalainen hyvinvointivaltio säilytettyä. Kansalaisten elinkustannuksia täytyy pyrkiä alentamaan, sekä Euroopan unionin liittovaltiokehitys on pysäytettävä."

    Merja Kyllönen.Derrick Frilund / Yle

    Merja Kyllönen, vasemmistoliitto, 42 vuotta

    Bioanalyytikko, Euroopan parlamentin jäsen

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Perehdyn asioihin huolella ja teen työni täysillä haasteista riippumatta.

    Olen aina rauhanrakentamisen puolella.

    Maalaisjärjen lisäksi myös sydän on ratkaisuissa paikallaan."

    Pekka Aittakumpu.Yle

    Pekka Aittakumpu, keskusta, 37 vuotta

    Pastori, kirjailija

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan toimia edelleen yhteisten asioiden hoitamisessa avoimesti, rehellisesti ja päättäväisesti sekä toimia jokaista osapuolta arvostavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä.

    Lupaan pitää esillä kestäviä perusarvoja, joita ovat muun muassa rehellisyys, yritteliäisyys, oikeudenmukaisuus ja heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen.

    Lupaan toimia sen puolesta, että koko Suomessa säilyisi ja vahvistuisi mahdollisuudet perustaa perhe ja kasvattaa lapsia, käydä koulua ja opiskella, yrittää ja tehdä työtä sekä viettää hyviä eläkepäiviä."

    Janne Heikkinen.Paulus Markkula / Yle

    Janne Heikkinen, kokoomus, 28 vuotta

    Viestinnän suunnittelija

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: " Lupaan olla aloitteellinen uudistaja ja ennakkoluuloton uusien ideoiden esittäjä. Otan kantaa rohkeasti ja linjakkaasti.

    Pyrin vastustamaan holhousta ja edistämään laajempia yksilönvapauksia.

    Yritän tehdä hartiavoimin töitä Oulun seudun työttömyyden kitkemiseksi edistämällä pohjoista työtä ja yrittäjyyttä."

    Raimo Piirainen.Raimo Piiraisen internetsivut

    Raimo Piirainen, SDP, 66 vuotta

    Veturinkuljettaja evp, kansanedustaja 2009–2015

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Pyrin ajamaan oman maakuntani ja Pohjois-Suomen asioita kaikella tarmolla.

    Toimin tasa-arvoisemman hyvinvointivaltion turvaamiseksi.

    Työtä ja kasvua sekä toimeentuloa kansalaisille, se mahdollistaa hyvinvointivaltion palveluiden laadun ja yhdenvertaisen saatavuuden."

    Ville Vähämäki.Mikko Koski / Yle

    Ville Vähämäki, perussuomalaiset, 39 vuotta

    Kansanedustaja, DI

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Järkeä talouspolitiikkaan Kokonaisveroastetta laskettava. Keskituloisten veroale. Velaksi elämisen on loputtava. Asumisen, sähkön ja liikkumisen hintaa laskettava. EU-nettojäsenmaksu alemmaksi. Varauduttava uuteen velkakriisiin.

    Toimivat liikenneyhteydet Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeitä: VT4, VT8, VT22 ja VT20. Pohjantielle kolme kaistaa Kaakkuri-Linnanmaa välille. Oulu-Ylivieska välille kaksoisraide ja lentorata. Junayhteyksien nopeuttaminen.

    Oulusta teknologiakeskus Oulun talouskasvu edistää koko Pohjois-Suomea ja Oulun talousaluetta. Ouluun kasvua syntyy vahvasta osaamisesta useilla eri teknologia-aloilla. Yliopistolla on suuri rooli. Kaivos- ja akkuteknologiat."

    Antti Rantakangas.Keskusta

    Antti Rantakangas, keskusta, 55 vuotta

    Olen toiminut kansanedustajana vuodesta 1999 alkaen, sitä ennen mm. maatalousyrittäjänä

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Haluan jatkaa työtä Suomen talouden,työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.Erityisesti haluan puolustaa pohjoisen Suomen kehitysedellytyksiä,liikenneyhteyksiä ja koulutuspaikkoja.

    Haluan toimia kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisesksi. Tärkeimpänä kasvavat metsävaramme.

    Haluan parantaa erityisesti pienituloisten toimeentuloa mm.sosiaaliturva uudistuksen kautta."

    Katja Hänninen.Yle

    Katja Hänninen, vasemmistoliitto, 39 vuotta

    Myyjä, kansanedustaja

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Riittävän toimeentulon, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä julkisten sote-palveluiden turvaaminen. Indeksijäädytykset tulee perua ja säätää kaikille tukimuodoille yhtenäinen perusturva. Tulonsiirtoja lapsiperheille tulee lisätä ja köyhyyttä torjua.

    Eriarvoistumisen ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen säätämällä esimerkiksi toisen asteen koulutus aidosti maksuttomaksi kaikille. Koulutusleikkaukset on peruttava ja opintopolku aina varhaiskasvatuksesta lähtien on turvattava.

    Pienten sairaaloiden toiminnan turvaaminen, Pohjoisen Suomen työllisyyden, koulutuspaikkojen ja kulkuyhteyksien parantaminen. Työelämän tasa-arvon ja reilujen pelisääntöjen edistäminen esim. alipalkkauksen kriminalisointi."

    Juha Pylväs.Yle

    Juha Pylväs, keskusta, 47 vuotta

    Kansanedustaja, agronomi, maaseutuyrittäjä

    Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Tiestön kunnossapitoon panostuksia. Varsinkin soratiestö kaipaa pysyäkseen pitkään hyvässä riittävää kunnossapitoa.

    Biokaasu merkittäväksi liikennepolttoaineeksi. Uusiutuvaa energiaa pitää lisätä. Varsinkin biokaasun liikennekäyttöä pitää vauhdittaa verohelpotuksilla. Samalla maaseudulle saadaan merkittävä tulonlähde.

    Perheiden palveluiden turvaaminen. Vastasyntyneen ja pienen lapsen paikka on ensisijaisesti kotona vanhempiensa hoidossa. Sitä pitää tukea riittävästi kotihoidon tuella ja perheiden päätöksillä."

    Lue myös:

    Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

    Katso vaalien tulos Ylen tulospalvelusta

    SDP johtaa ääntenlaskentaa yhdellä paikalla, Rinne: Odotin parempaa tulosta – katso suoraa lähetystä, seuraamme hetki hetkeltä

    Keskusta menettämässä kolme paikkaa Oulun vaalipiirissä – monta uutta nimeä nousemassa eduskuntaan

    Keskusta menettämässä kolme paikkaa Oulun vaalipiirissä – monta uutta nimeä nousemassa eduskuntaan


    Keskusta näyttää menettävän kolme kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiirissä. Viime eduskuntavaaleissa keskusta sai yhdeksän paikkaa. Juha Sipilä kerää näissäkin vaaleissa Oulun vaalipiirin keskustalaisista eniten ääniä, mutta äänisaalis...

    Keskusta näyttää menettävän kolme kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiirissä. Viime eduskuntavaaleissa keskusta sai yhdeksän paikkaa.

    Juha Sipilä kerää näissäkin vaaleissa Oulun vaalipiirin keskustalaisista eniten ääniä, mutta äänisaalis putoaa merkittävästi viime eduskuntavaalien äänikuninkuudesta, joka tuli silloin 30 758 äänellä.

    Ennakkoäänten julkistaminen toi hiljaisuuden keskustan vaalivalvojaisiin Oulussa. Antti Ollikaiselle ennakkoäänet olivat pettymys, koska se povasi jopa neljän paikan menettämistä.

    – Täytyy myöntää, että raskas tappio on jos neljä paikkaa tulee takkiin, se on iso menetys. Nyt on vielä aikaista lähteä katsomaan, miksi näin kävi. Näyttää siltä, että äänestäjien luottamusta ei saavutettu niillä keinoilla, millä suomi laitettiin kuntoon, Ollikainen kommentoi.

    Myös Riikka Moilanen (kesk.) on pöyristynyt keskustan tilanteesta.

    – Oulun kaupungin äänet ovat ratkaisevia. Tällä hetkellä keskustan tulos näyttää pahalta. Tämä on hyvin pöyristyttävää. Mutta laskenta on pahasti kesken, lopullisia tuloksia ei voi vielä tietää, kommentoi Riikka Moilanen.

    Moilasen (kansanedustajana 2003–2007) noin parituhatta ääntä eivät riitä tällä kertaa eduskuntaan asti.

    Raimo Piirainen.Jarmo Nuotio / Yle

    Oulun vaalipiiristä on menossa myös uusia ehdokkaita eduskuntaan. Uusina arkadianmäelle kapuaa muun muassa Sebastian Tynkkynen (ps.), Jenni Pitko (vihr.), Jenna Simula (ps.), Raimo Piirainen (sd.) ja Pekka Aittakumpu (kesk.).

    – Tällä hetkellä näyttää hyvältä, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kyllä tässä jännittämistä riittää. Ei missään nimessä lähdetä vielä onnitteluja vastaan ottamaan, vasta joskus klo 22 tai klo 23 aikoihin, kertoo Piirainen, joka on ollut SDP:n kansanedustajana 2009–2015.

    Perussuomalaisille vaalivoitto Oulun vaalipiirissä

    Perussuomalaisten Jenna Simula on häkeltynyt, mutta innoissaan vaalituloksesta.

    – On yllätys, mutta on tässä älyttömästi tehty töitä.

    Perussuomalaiset näyttävät olevan suurin voittaja Oulun vaalipiirissä. Simula uskoo, että yksi syy siihen on se, että perussuomalaisten linja on selkeytynyt ihmisille.

    – Meidän arvot ovat sellaisia, mitä ihmiset haluavat nyt, ensimmäistä kertaa eduskuntaan menevä Simula kertoo.

    Aplodit raikuvat perussuomalaisten vaalivalvojaisissa Oulun Heinäpään keilahallissa. Perussuomalaisten Olli Immonen on tyytyväinen tämän hetkiseen tulokseen.

    – Näen tilanteen erittäin hyvänä persujen kannalta. Näihin lukuihin täytyy olla äärimmäisen tyytyväinen.

    Immonen uskoo, että perussuomaisille on tullut äänestäjiä keskustan leiristä.

    – Kun kansalaisia kuunteli turuilla ja toreilla, sen huomasi, että keskustalta tulee meille äänestäjiä.

    Suomussalmelainen europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoi vasemmiston vaalituvalla Kajaanissa, että ottaa kansanedustajapaikan vastaan, vaikka eurovaalitkin on edessä.

    – Kyllä se tuolta vaalikentiltä oli todella selkeä viesti äänestäjiltä. Toki eurovaalit ovat edessä ja työjuhta on luvannut Suomea kiertää, mutta en ole eduskuntapaikasta luopumassa, jos se täältä aukeaa.

    Vaalien koko tulos selviää illan ja yön aikana, kun varsinaisen vaalipäivän äänet on laskettu. Äänestyspaikat ovat olleet auki kello 20 asti.

    Vaalitulos vahvistetaan 17.4.2019 ja uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.

    Lue myös:

    Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

    Perussuomalaiset nousi toiseksi ääntenlaskennassa – seuraamme hetki hetkeltä, katso tästä suoraa lähetystä

    Analyysi: Vaaleista tulossa poikkeuksellisen kiinnostavat Oulun vaalipiirissä – ottaako keskusta turpaan, entä nousevatko perussuomalaiset?

    Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta


    Oulun vaalipiiri on ollut eduskuntavaalikamppailun ajan huomion keskiössä. Yle Oulun ja sanomalehti Kalevan yhteisissä vaalivalvojaisissa seurataan vaalituloksen valmistumista. Ylen viimeisimmän kannatusmittauksen mukaan keskusta on pudonnut...

    Oulun vaalipiiri on ollut eduskuntavaalikamppailun ajan huomion keskiössä. Yle Oulun ja sanomalehti Kalevan yhteisissä vaalivalvojaisissa seurataan vaalituloksen valmistumista.

    Ylen viimeisimmän kannatusmittauksen mukaan keskusta on pudonnut neljänneksi suosituimmaksi puolueeksi valtakunnassa. Oulun vaalipiirissä keskustalla on ollut tähän asti vankka kannatus vaalista toiseen. Neljä vuotta sitten pääministeriksi kohonnut Juha Sipilä oli keskustan ääniharava Oulun vaalipiirissä.

    Seuraamme suorassa lähetyksessä esimerkiksi, miten keskustan käy Sipilän vaalipiirissä. Saako gallup-ykkönen SDP kannatusta Oulun vaalipiirissä, entä miten käy tasaisesti gallup-suosiotaan kasvattaneiden perussuomalaisten?

    Suoraa Areena-lähetystä juontavat Kalevan Petri Laukka ja Yle Oulun Jesse Mäntysalo. Illan aikana mukana on muun muassa puolueiden ehdokkaita ja politiikan asiantuntijoita. Lisäksi käymme kysymässä tunnelmia muutamista Kajaanissa ja Oulussa järjestettävistä puolueiden omista vaalivalvojaisista. Suora Areena-lähetys alkaa kello 19.30.

    Oulun vaalipiirin tuloslaskentaa seurataan Päivi Annalan ja Sanna Kähkösen kanssa myös Radio Suomen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lähetyksissä. Lähetys alkaa kello 19.53 ja päättyy puolilta öin.

    Lue myös:

    Analyysi: Vaaleista tulossa poikkeuksellisen kiinnostavat Oulun vaalipiirissä – ottaako keskusta turpaan, entä nousevatko perussuomalaiset?

    "Omasta sinisilmäisyydestä maksetaan kalliisti" – kajaanilainen vuokranantaja järkyttyi, kun meni asuntoonsa häädetyn vuokralaisen jäljiltä


    Hankalien vuokralaisten määristä ei ole virallisia tilastoja Kajaanissa. Tilanteita, joissa vuokralainen laittaa asunnon remontointikuntoon tulee esiin silloin tällöin. Esimerkiksi kajaanilainen Seppo Pussinen harmittelee asunnon vuokraamista...

    Hankalien vuokralaisten määristä ei ole virallisia tilastoja Kajaanissa. Tilanteita, joissa vuokralainen laittaa asunnon remontointikuntoon tulee esiin silloin tällöin. Esimerkiksi kajaanilainen Seppo Pussinen harmittelee asunnon vuokraamista henkilölle, joka osoittautui jo takuuvuokran yhteydessä hankalaksi.

    – Näin jälkikäteen ajateltuna hän syötti valheita takuuvuokrankin yhteydessä, jotka sitten lisääntyivät varsinaisten vuokrien myöhästyttyä. Meillä olisi pitänyt ehdottomasti tarkistaa tämän henkilön luottotiedot ja odottaa takuuvuokra tilille ennen avaimen luovuttamista.

    Pussinen hankki asukkaalle häädön, ja asunnon huono kunto selvisi häädön jälkeen asunnon tarkistuksessa.

    – Raahasimme sieltä ulos seitsemän 200 litran jätesäkkiä roskaa. Vuokralainen oli rikkonut irtaimistoa, vessan lavuaarin ja koko asunto oli kuin kaatopaikka.

    – Siellä on parhaillaan käynnissä remontti, joudumme laittamaan pinnat uusiksi. Omasta sinisilmäisyydestä maksetaan nyt kalliisti.

    Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola korostaa, että vuokranantajan pitää tutkia vuokralaisen taustat perusteellisesti ja kysyä suositukset edellisiltä vuokranantajilta.

    – Se on syytä tehdä jokaisen kohdalla, vaikka olisi ollut viisi hyvää vuokralaista peräkkäinen. On halvempaa pitää asuntoa jopa tyhjillään kuin ottaa siihen vuokralainen, joka ei maksa vaikka vuoden vuokriaan ja aiheuttaa kalliin remontin.

    Vuokra-asuntoja kajaanilaiselle tarjoavalla Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarilla on sosiaali-isännöitsijä Jaana Leppäsen mukaan ajoittain ongelmia elämänsä solmuun saaneiden vuokralaisten kanssa.

    – Voi olla tilanteita, joissa irtaimistoa voidaan rikkoa ja vuokria jättää maksamatta. Meillä häätöjä tulee enimmäkseen maksamatta jääneiden vuokrien vuoksi. Harvemmin meidän kohteita laitetaan ihan säpäleiksi.

    Korjattu 12.4.2019 09.15 Juttuun vaihdettu haastateltavan nimi Seppo Puustisesta Pussiseksi.

    Paisunut työvoimapula voi tehdä metsäalasta uuden marjanpoiminnan:

    Paisunut työvoimapula voi tehdä metsäalasta uuden marjanpoiminnan: "Otetaan kylmästi ulkomailta porukkaa, joka on kiinnostunut tästä alasta"


    Tästä on kyseSuomalainen metsäala kiinnostaa muun muassa venäläisiä ja ukrainalaisia työntekijöitä. Tekijöiden palkkaaminen on kuitenkin haastavaa työlupien käsittelyn hitauden vuoksi.Työvoimapula vaivaa metsäalaa erityisesti Kainuussa ja...

    Tästä on kyseSuomalainen metsäala kiinnostaa muun muassa venäläisiä ja ukrainalaisia työntekijöitä. Tekijöiden palkkaaminen on kuitenkin haastavaa työlupien käsittelyn hitauden vuoksi.Työvoimapula vaivaa metsäalaa erityisesti Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla.Jos työntekijöitä metsäalalle ei löydy nopeasti, alan kasvusuunta voi tyrehtyä.

    Marjanpoiminnassa on totuttu siihen, että poimijat ovat ulkomaalaisia. Sotkamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Huttusen mielestä tulevaisuudessa metsien hakkuissa sekä metsänhoidossa suuntaus voi olla samanlainen.

    Ulkomaalaisia metsätyöntekijöitä olisi tulossa lisää, jos työluvan saaminen olisi helpompaa.

    – Suomi on tässä asiassa takapajula. Meillä työluvan saaminen kestää 7–8 kuukautta, kun Ruotsissa sen saa kahdessa päivässä, harmittelee Huttunen.

    Koko metsäalaa huolestuttaa työntekijöiden puute. Huttusen mukaan esimerkiksi Kainuussa on akuutti tarve motokuskeille, ajoneuvokuskeille ja puutavara-auton kuljettajille. Puunkorjuun lisäksi metsänhoitopuolelle kaivataan useita satoja työntekijöitä.

    Valtakunnallisesti tilanne näyttää hieman paremmalta. Puunhankinnan kehittämisyhtiön Metsätehon laskelmien mukaan uusien työntekijöiden tarve on vuosittain noin 700–900 henkilöä.

    Työ- ja elinkeinotoimistojen julkaiseman ammattibarometrin mukaan työnhakijoista on eniten pulaa Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla. Seutukunnittain tarkasteltuna vaikein tilanne on Keski-Suomessa Äänekosken seudulla.

    Koska työlupien käsittely on hidasta, Jarmo Huttusen on vaikea palkata ulkomaalaista työvoimaa. Timo Sihvonen / Yle

    Vaikka työpaikkoja on paljon auki, tekijöitä on vaikea löytää. Osa metsäalan urakoitsijoista on joutunut turvautumaan eläkeläisiin, joita on otettu takaisin töihin.

    Monilla on metsäalasta yksipuolinen mielikuva, ja "eräjormaimagosta" on tullut jopa rasite alalle. Metsä on myös entistä harvemmalle suomalaiselle tuttu ympäristö, minkä vuoksi toiset alat houkuttavat enemmän.

    Huttusen mielestä kouluissa pitäisi tehdä enemmän mainetyötä ja tuoda esille metsäsektorilla olevien työtehtävien monipuolisuutta.

    – Koneet ovat todella moderneja, on tietokoneita, lämpimät kopit ja kaikin puolin nykyaikaiset laitteet, sanoo Huttunen.

    Puut eivät kaadu ilman ulkomaalaista työvoimaa

    Tulevaisuutta ajatellessa Jarmo Huttunen kääntää katseet jo seuraavaan hallitusohjelmaan, jossa työvoiman saamista pitäisi hänen mielestään helpottaa purkamalla voimakkaasti työlupahakemuksien byrokratiaa.

    Näin päästäisiin hyödyntämään nopeasti sellaista työvoimaa, joka Suomeen haluaa tulla.

    – Otetaan kylmästi ulkomailta porukkaa, joka on kiinnostunut tästä alasta. Tulijoita on kyllä, muuten me ei tästä selvitä, painottaa Huttunen.

    Monitoimikoneen käyttö vaatii pidemmän koulutuksen metsäalan oppilaitoksessa.Niko Mannonen / Yle

    Huttusella on kokemusta ulkomaalaisista työntekijöistä, jotka ovat tulleet työvoimaa vuokraavan yrityksen kautta.

    – Kesäisin minulla on kymmenkunta työntekijää, joista 2–3 on ulkomaalaista. He tulevat Ukrainasta ja Venäjältä. He tekevät ahkerasti annetut tehtävät ja moittimista ei ole, sanoo Huttunen.

    Muuten investoinnit jäävät tekemättä ja alan kasvusuunta tyrehtyy. Jarmo Huttunen

    Monet ulkomailta tulevat työntekijät tarvitsevat kuitenkin koulutusta suomalaiseen metsätyöhön. Sellaiset työntekijät, joilla kokemusta koneista ja metsänhoidollisista töistä, voidaan opettaa lyhyemmällä kurssilla. Monitoimikoneet vaativat pidemmän koulutuksen, jota saa metsäalan oppilaitoksissa.

    – Metsätyökoneet ovat sen verran kalliita, että yrittäjän ei kannata päästää työntekijää särkemään konetta huonolla osaamisella, sanoo Huttunen.

    Alan kasvu voi tyssätä

    Suomessa raakapuun käyttö (Luke) on lisääntynyt vuosittain. Viimeisimmän tilaston mukaan vuonna 2017 raakapuuta käytettiin yhteensä 80,6 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

    Investointeja puun jatkojalostukseen on tehty ja tehdään tulevaisuudessa. Samalla myös kestävä puun käyttö (maa- ja metsätalousministeriö) on kasvanut. Sotkamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Huttusen mukaan kotimaisen raaka-aineen turvaamiseen tarvitaan työntekijöitä.

    Erityisesti Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan ammattitaitoisia työntekijöitä metsäkoneen rattiin. Antti Kettumäki / Yle

    Jos työntekijöitä ei löydy, pahimmassa tapauksessa metsätyöt jäävät tekemättä. Sillä voi olla vakavat vaikutukset kasvavaan metsäalaan. Myös metsien kyky sitoa hiiltä ilmasta on hyvin riippuvainen puiden kunnosta.

    – Tilanne pitää saada nopeasti korjattua, sillä muuten investoinnit jäävät tekemättä ja alan kasvusuunta tyrehtyy. Sitä kautta suomalaisten työllistyminen jatkojalostuksessa heikkenee, sanoo Huttunen.

    Pitäisikö sinusta työvoimapulaa taittaa ulkomaalaisilla työntekijöillä? Voit keskustella aiheesta kello 22.00 saakka jutun lopussa.

    Lisää aiheesta:

    Tuhannet ukrainalaiset tulevat tänne tekemään työt, jotka eivät suomalaisille kelpaa – lisätienestin takia ollaan valmiita ikävöimään perhettä kuukausia

    Ouran älysormukset käyvät kaupaksi Britteinsaarilla, mutta Brexit uhkaa kasvua –

    Ouran älysormukset käyvät kaupaksi Britteinsaarilla, mutta Brexit uhkaa kasvua – "Epävarmuus tulevista viiveistä on iso haaste"


    Tästä on kyseSopimukseton brexit voi toteutuessaan aiheuttaa monenlaista harmia suomalaisille kasvuyrityksille.Eräs brexitistä mahdollisesti kärsivä yritys on oululainen Oura Health, jonka älysormus on nähty muun muassa Ison-Britannian prinssi...

    Tästä on kyseSopimukseton brexit voi toteutuessaan aiheuttaa monenlaista harmia suomalaisille kasvuyrityksille.Eräs brexitistä mahdollisesti kärsivä yritys on oululainen Oura Health, jonka älysormus on nähty muun muassa Ison-Britannian prinssi Harryn sormessa.Yrityksen aputoiminimen Oura Ringin innovaatiojohtajan mukaan etenkin epävarmuus toimitusajoista nakertaa kauppaa Ison-Britannian suuntaan.

    Kun uutiskuvissa nähtiin itsensä prinssi Harryn käyttävän oululaista Oura-älysormusta, kysyntä ja pääomasijoitukset ponnahtivat nousuun.

    Vain neljä grammaa painava sormus kerää monipuolisesti tietoa kantajansa kehon tilasta, ja älypuhelimen välityksellä se opastaa haltijaansa parempaan uneen ja terveellisempiin elämäntapoihin.

    Britannia on Oura Healthille toiseksi tärkein vientimarkkina Yhdysvaltojen jälkeen. Mutta juuri kun yritys lisää tuotantoa toimitusten nopeuttamiseksi, kova brexit eli Britannian pikaero EU:sta uhkaa hidastaa sormusten vientiä kuningaskuntaan ja keskeisten komponenttien tuontia sieltä Ouluun.

    Kova brexit huolestuttaa

    Oura Ringin innovaatiojohtaja Petteri Lahtela on tyytyväinen sormuksen saamaan kansainväliseen mediajulkisuuteen. Laajalevikkisten lehtien lisäksi juttua sormuksesta ovat Ouluun tulleet kuvaamaan myös CNN ja BBC.

    Lahtela iloitsee, että kerrankin suomalaista tuotetta ei tarvitse oikeastaan markkinoida, kun tuote myy itse itseään.

    Petteri Lahtelan mukaan Oura Ring myy nyt hyvin Britannian markkinoilla. Timo Nykyri / Yle

    Nyt sormuksen valmistajan mukaan toimitusajat Britanniaan uhkaavat kovassa brexitissä venyä kohtuuttomiksi asiakkaille. Lahtelan mukaan nettiostajat vaativat yhä nopeampia toimitusaikoja.

    – Epävarmuus tulevista viiveistä on iso haaste. Se voi vaikuttaa asiakkaisiin, mutta toivomme, että se ei näy meille kovin paljoa. Riskejä siinä kyllä tulee, Petteri Lahtela erittelee.

    Oura Healthissa ja useissa pohjoisen kasvuyrityksissä koetaan, että tietoa on saatavilla vain niukasti kovan brexit-eron vaikutuksista liiketoimintaan, tullauksiin ja esimerkiksi siihen, kumpaan valtioon arvonlisävero maksettaisiin.

    Myös esimerkiksi kainuulaisessa CSE Entertainment -yhtiössä seurataan jännittyneinä, kuinka kovaksi brexit muodostuu. Toimitusjohtaja Veli-Matti Nurkkala uskoo, että CSE:n virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä kuntoilulaitteita myydään jatkossakin Britanniaan, vaikka tuotteiden lähettäminen muuttuisikin työläämmäksi.

    – Olemme tässä vaiheessa ihan yhtä epätietoisia kuin kaikki muutkin. Pyrimme mahdollisimman hyvin reagoimaan, että liiketoiminta jatkuisi, Veli-Matti Nurkkala sanoo.

    Ulkoministeriö patistelee varautumaan

    Ulkoministeriössä arvioidaan, että kova brexit tarkoittaisi yrityksille erilaisten viivytysten lisäksi myös nousevia kustannuksia. Jotkin yritykset joutuisivat esimerkiksi perustamaan ylimääräisiä tytäryhtiöitä Britanniaan.

    Taloudellisten ulkosuhteiden osaston markkinoillepääsy-yksikön vastuuvirkamies Kristiina Kauppisen mukaan tietoa kovasta brexitistä on jo hyvin saatavilla esimerkiksi Valtioneuvoston kanslian brexit-sivustolla.

    Kauppinen muistuttaa, että Suomi vie ja tuo merkittävässä määrin muun muassa IT- ja konsultointipalveluita Britanniaan. Hänen mukaansa suurin vastaavia palveluyrityksiä koskeva muutos kovan brexitin tapahtuessa on se, ettei sähköisiä henkilötietoja enää saisi siirtää automaattisesti EU:n ulkopuoliseen Britanniaan.

    – Myös esimerkiksi patenttien ja tekijänoikeuksien osalta yritysten tulee tarkistaa, miten suojata tuotteensa, Kauppinen suosittelee.

    Uskon, että varautuminen vaihtelee ihan nollasta sataan prosenttiin. Juha Ala-Mursula

    Muutoksia yrityksille voi tulla muun muassa arvonlisäverotukseen, ja erityisesti yli 3 kuukautta maassa olevien työntekijöiden liikkuvuus hankaloituu, Kauppinen toteaa. Hän patistelee yrityksiä viimeistään nyt tarkastelemaan mahdollisia vaikutuksia.

    – Riippuu paljon alasta ja yrityksestä, miten brexit vaikuttaa. Yhtä vastausta ei voida antaa, Kauppinen tiivistää.

    Suuria eroja varautumisessa

    Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula arvioi, että Pohjois-Suomessa yritykset ovat varautuneet kovaan brexitiin hyvin eri tavoin. Pisimmälle suunnitelmat on viety suurissa vientiyrityksissä.

    – Uskon, että varautuminen vaihtelee ihan nollasta sataan prosenttiin. Joillakin on täysi varautuminen, mutta toisilla ei mitään.

    Ala-Mursula ennustaa mahdollisen kovan brexitin aiheuttavan jopa viikkojen viiveitä liiketoiminnalle. Kahden maan välistä kauppaa koskevien sopimusten sekä vienti- ja tuontilupien aikaansaaminen saattaa viedä jopa muutaman kuukauden, Ala-Mursula muistuttaa.

    – Kannattaisi olla huolissaan viiveistä varsinkin, jos liiketoiminta on merkittävää, esimerkiksi kymmenen prosenttia liikevaihdosta.

    Myös Kainuussa brexit värittää tunnelmia viestiyrityksissä. Maakunnallisen kehittämisyhtiön Kainuun Etu Oy:n toimitusjohtaja Antti Toivanen muistuttaa, että tilanne ei ole hyväksi kenellekään osapuolelle, Britannialle itselleenkään.

    – Kyllä tätä on seurattu ihan kyllästymiseen saakka, kaikkihan tämän venkkoilun on nähnyt. Kun Britanniassa alkaa talous sakkaamaan se vaikuttaa koko Eurooppaan ja maailmantalouteenkin, Toivanen puuskahtaa.

    Hankaluuksia horisontissa

    Haavoittuvia aloja pohjoisessa ovat muun muassa matkailu, rahoitusala, metsäteollisuus sekä elektroniikka- ja tietotekniikka-ala, joilla on liiketoimintaa Britannian kanssa, Juha Ala-Mursulan arvioi.

    – Pohjoiseen on Britanniasta myös paljon tuontia, joka kärsii viiveistä.

    Juha Ala-Mursula uskoo, että Britannia joutuu kovassa brexitissä suorastaan kaaokseen, sillä moni toimiala siellä tuo puolet tavaroistaan EU:sta.

    Britannian markkinat ovat ylipäätään vaikeita valloittaa. Kulttuuri ja maan tavat on osattava hyvin.

    Oura Healthin Petteri Lahtelan on silminnähden vaikeaa vastata kysymykseen, miksi Oura Health ei rohkeammin kerro prinssi Harryn kantavan heidän älysormustaan.

    – No siinä on syynä se, että kuningashuone on antanut meille ohjeet, että miten asiasta voi kommunikoida. Ja me emme halua siksi ottaa asiaan kantaa, Lahtera hymyilee.

    Lue lisää:

    Etlan selvitys: Brexitin vaikutukset uhkaavat muodostua huomattavasti ajateltua laajemmiksi

    Tippuuko pussi huulesta, jos kaveri pitää sitä ällöttävänä? Tunnille ilmestyvä nuuska-agentti ei vasikoi, mutta yrittää kääntää pääsi

    Tippuuko pussi huulesta, jos kaveri pitää sitä ällöttävänä? Tunnille ilmestyvä nuuska-agentti ei vasikoi, mutta yrittää kääntää pääsi


    Tästä on kyseNuuska-agentit seuraavat nuuskailmiötä kouluissa ja vapaa-ajalla sekä pitävät nuuskainfoja muille oppilaille. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja ennaltaehkäistä nuuskakokeiluja.Monet käyttävät nuuskaa, koska myös muut...

    Tästä on kyseNuuska-agentit seuraavat nuuskailmiötä kouluissa ja vapaa-ajalla sekä pitävät nuuskainfoja muille oppilaille. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja ennaltaehkäistä nuuskakokeiluja.Monet käyttävät nuuskaa, koska myös muut käyttävät sitä. Kaveripaine on kova.Kiinnostus nuuskaa kohtaan on kasvanut, ja tutkimuksen mukaan myös asenteet ovat muuttuneet sallivammiksi.Nuorten mielestä tarvitaan lisää esikuvia, kuten urheilijoita ja tubettajia, jotka puhuisivat nuuskaa vastaan.

    – Mun mielestä se on tosi ällöttävää, 8.-luokkalainen Anni Pääkkönen tuhahtaa.

    Pääkkönen on yksi Kajaanin Lehtikankaan koulun viidestä nuuska-agentista (EHYT ry). Nuuska-agentit ovat vapaaehtoisia 7.–9. -luokkalaisia, jotka seuraavat nuuskailmiötä koulussa ja vapaa-ajalla sekä pitävät nuuskainfoja nuoremmille oppilaille.

    – Emme käräytä yksittäisiä ihmisiä, vaikka moni niin luulee. Ehkä se johtuu siitä, että agentti kuulostaa vakoilulta ja siltä, että siitä rollittaisiin jollekin, mutta sitä se ei ole, Pääkkönen kertoo.

    Nuuska-agentit kertovat nuuskasta erilaisten visailujen ja pelien avulla. Harjoituksissa joutuu esimerkiksi itse päättelemään, onko väite nuuskasta totta vai tarua.

    Tarkoituksena on lisätä tietoa sekä ennaltaehkäistä nuuskakokeiluja ja käyttöä. Kajaanissa toiminta alkoi viime syksynä. Nuuska-agentteja on muuallakin Suomessa, esimerkiksi Meri-Lapin kouluissa.

    – Nuuskasta kerrotaan esimerkiksi terveystiedon kirjassa ja opetetaan koulussa, mutta suhtautuminen voi olla silloin sellaista, että ne nyt vain puhuvat niin, Pääkkönen kertoo.

    – Sillä on isompi arvo, kun nuori kertoo nuorelle eikä aikuinen sano, että älä käytä nuuskaa. Nuoret kuuntelevat kuitenkin enemmän nuoria, 9. -luokkalainen Kalle Leinonen jatkaa.

    Nuuskaa käytetään, koska kaveritkin käyttävät

    Lehtikankaan koulun oppilaskunnan puheenjohtaja Kalle Leinonen sanoo, että monet käyttävät nuuskaa, koska myös kaverit nuuskaavat. Porukkaan halutaan samaistua, paine on kova.

    – Kokeilin nuuskaa, koska kaverit tarjosivat. Se tuntui ylähuulessä ikävältä, sätimiseltä. Vähän kirpaisi, Leinonen kertoo.

    – Moni ajattelee, että se ei voi olla niin paha juttu, koska kaverikin käyttää, Anni Pääkkönen jatkaa.

    Kajaanin Lehtikankaan koulun oppilaat Kalle Leinonen ja Anni Pääkkönen sanovat, että kavereilla ja esikuvilla on suuri vaikutus siihen, kuka rupeaa käyttämään nuuskaa.Mimmi Nietula / Yle

    Nuuskasta on tullut tutkimuksen mukaan trendikästä. Uteliaisuus ja kiinnostus nuuskaa kohtaan on kasvanut ja asenteet ovat muuttuneet sallivammiksi.

    Selkeää käyttäjäryhmää ei ole, vaan kuka tahansa voi käyttää nuuskaa.

    – Se ei ole enää vain poikien juttu, vaan moni tyttökin nuuskaa. Eikä sitä tapahdu pelkästään urheilijapiireissä, vaan ilmiö on paljon laajempi kuin luulemme, Kajaanin kaupungin nuoriso-ohjaaja Reima Korhonen sanoo.

    Kouluterveyskyselyn mukaan kajaanilaiset yläkoululaiset käyttävät nuuskaa valtakunnallista tasoa vähemmän. Nuuskaa käyttää päivittäin 3,1 prosenttia nuorista, kun koko maassa luku on 4,5 prosenttia.

    Tulos on hyvä, mutta Korhonen ei paukuttele sille henkseleitä. Kyselyt kun laahaavat usein muutaman vuoden jäljessä.

    – En voi sanoa, että suurin osa, mutta suuri osa yläkouluikäisistä nuorista käyttää nuuskaa. Esimerkiksi seiskaluokkalaisissa heitä on tällä hetkellä yllättävän paljon. Väittäisin, että yksittäisiä käyttäjiä on myös alakouluikäisissä, Korhonen sanoo.

    Sitä saa helposti netistä, kun laittaa viestin, että kuka myy nuuskaa. Anni Pääkkönen

    Nuuskaa on myös helppo saada. Kajaaniin sitä kantautuu todennäköisesti Haaparannasta kuten muuallekin maahan. Purkki ruotsalaisnuuskaa vaihtaa näppärästi omistajaa esimerkiksi SnapChatissa.

    – Sitä saa helposti netistä, kun laittaa viestin, kuka myy nuuskaa. Ei siihen tarvitse nähdä hirveästi vaivaa. Nuuskaa saa myös kavereilta ja kaverin kavereilta, Pääkkönen kertoo.

    Onko urheilijanuuskaa olemassa?

    Nuuska-agentit pyrkivät rikkomaan monia nuuskaan liittyviä harhaluuloja. Nuuskaa pidetään esimerkiksi savukkeita hyväksyttävämpänä vaihtoehtona. Sen ei ajatella haittaavan urheilua yhtä paljon kuin tupakoinnin.

    – Tupakasta tulee savua, joten sen ajatellaan olevan huono keuhkoille. Nuuskan käyttö näyttää siksi turvallisemmalta. Monet urheilijat myös ajattelevat, että nuuska parantaa suorituskykyä, mutta todellisuudessa se huonontaa sitä, Anni Pääkkönen kertoo.

    – Yksi mieleen painuneista esimerkeistä kuluvan vuoden aikana on, että olisi olemassa erikseen urheilijoille tarkoitettua nuuskaa, joka ei olisi yhtä vaarallista kuin tavallinen nuuska. Sellaista ei ole olemassa, kaikki on samaa tavaraa, nuoriso-ohjaaja Reima Korhonen jatkaa.

    Nuuskaa-agentit kertovat nuuskasta esimerkiksi pelikorteilla. Oppilaat voivat itse päätellä, onko väite nuuskasta totta vai tarua.Mimmi Nietula / Yle

    Pääkkönen on huomannut, että nuoret eivät välttämättä tiedä, minkälaisia terveyshaittoja nuuska oikeasti aiheuttaa. Se vaurioittaa suun limakalvoja, kuluttaa ja värjää hampaita sekä saa ikenet vetäytymään.

    – Jos nuuskaa käyttää pidempään, se voi aiheuttaa kaikenlaisia suusyöpiä ja muita. Nuuskassa on 2 500 erilaista kemikaalia, joista 28 voi aiheuttaa syöpää, Pääkkönen sanoo.

    Tiedän ihmisiä, jotka ovat nuuska huulessa oppitunnilla eivätkä opettajat sitä aina huomaa. Kalle Leinonen

    Nuuskan käytön voi piilottaa helposti, koska pussin voi laitaa huulen alle huomaamattomasti. Silloin sitä eivät välttämättä huomaa opettajat tai omat vanhemmatkaan.

    – Jos koulupäivän aikana käyttää nuuskaa, opettajat voivat puuttua siihen. Tiedän ihmisiä, jotka ovat nuuska huulessa oppitunnilla eivätkä opettajat sitä aina huomaa, Kalle Leinonen kertoo.

    Millä tavalla asioihin pitäisi puuttua? Nuorten mielestä tarvitaan lisää faktatietoa. Esimerkiksi urheilijat tai vaikkapa tubettajat voisivat kertoa nuuskan haitoista ja siitä, miksi he eivät käytä nuuskaa.

    – Sellaisia esikuvia on kuitenkin vielä aika vähän. Enemmän esimerkkejä on tupakan poltosta tai huumeista, mutta myös nuuskasta puhuvia pitäisi olla enemmän, Anni Pääkkönen sanoo.

    Käytätkö nuuskaa? Miksi? Uskotko, että toinen oppilas voi saada vähennettyä kaverin nuuskaamista? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

    Kesänopeusrajoitukset tulevat tällä viikolla – ja takatalvi


    Kesänopeusrajoituksiin siirrytään koko maassa tämän viikon aikana, kertoo Väylävirasto. Moottoriteillä nopeusrajoitus nostetaan takaisin 120 kilometriin tunnissa ja pääteillä nopeudet palautetaan 100 kilometriin tunnissa. Vaihtuvien...

    Kesänopeusrajoituksiin siirrytään koko maassa tämän viikon aikana, kertoo Väylävirasto. Moottoriteillä nopeusrajoitus nostetaan takaisin 120 kilometriin tunnissa ja pääteillä nopeudet palautetaan 100 kilometriin tunnissa.

    Vaihtuvien nopeusrajoitusmerkkien teillä kesänopeuksia on voitu käyttää hyvissä ajo-olosuhteissa jo maaliskuun alusta alkaen.

    Ely-keskukset tarkastavat teiden kunnon ennen nopeusrajoitusten vaihtamista. Talven aikana pahoista päällystevaurioista kärsineillä tieosuuksilla talvinopeusrajoitukset voidaan jättää toistaiseksi voimaan.

    Ilmatieteen laitos kertoo, että ajokeli on maanantaina huono maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen ja lumipyryn vuoksi. Tuuli voi voimistua monin paikoin myrskylukemiin.

    – Maanantaista keskiviikkoon on kurjaa ja sateista. Sen jälkeen kylmenee, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

    Lue myös:

    Nauti auringosta vielä kun voit: Ensi yönä säässä tapahtuu täyskäännös ja lumisade voi tehdä ajokelistä jopa vaarallisen huonon(7.4.)

    Onko Nordic Noir jo nähty? Suomalaiset hakevat huomiota rikossarjalla, jota kuvataan Lontoossa, Dublinissa, Antwerpenissä – ja Kajaanissa

    Onko Nordic Noir jo nähty? Suomalaiset hakevat huomiota rikossarjalla, jota kuvataan Lontoossa, Dublinissa, Antwerpenissä – ja Kajaanissa


    Tästä on kyseViaplayn ensimmäisen suomalaisen alkuperäissarjan kuvaukset ovat käynnissä Kajaanissa.Kansainvälisesti mittavaa tuotantoa kuvataan myös Lontoossa, Dublinissa ja Antwerpenissä.Sarja voi olla yksi suomalaisten tv-tuotantojen...

    Tästä on kyseViaplayn ensimmäisen suomalaisen alkuperäissarjan kuvaukset ovat käynnissä Kajaanissa.Kansainvälisesti mittavaa tuotantoa kuvataan myös Lontoossa, Dublinissa ja Antwerpenissä.Sarja voi olla yksi suomalaisten tv-tuotantojen ponnahduslauta ulkomaille.

    Kansainvälisen rikosdraaman päähenkilöt, Pihla Viitala ja Sofia Pekkari, kävelevät kohti vanhaa, hylättyä taloa. He jäävät katsomaan talon peitettyjä ikkunoita.

    Viitala on jo kääntymässä pois, kun yhtäkkiä Pekkari juoksee hankea pitkin lähemmäksi taloa.

    – Lia, Viitala huudahtaa ja lähtee kävelemään Pekkarin perään englanniksi hiljaa kiroten.

    Kohtaus on pohjoismaisen Viaplay-nettipalvelun ensimmäisestä suomalaisesta alkuperäissarjasta. Kirjailija Pekka Hiltusen palkittuihin Studio-rikosromaaneihin perustuva jännityssarja kertoo yhteiskunnan epäkohdista ja omankädenoikeudella tehtävistä huijauksista.

    – Päähenkilöt ovat suomalaisia naisia, jotka ovat tavanneet Lontoossa. Kohtauksessa toinen heistä palaa kotitalolleen isänsä hautajaisten jälkeen. Tarina kertoo myöhemmin takauman muodossa naisen kohtalosta, Cold Courage -sarjan tuottaja Pauli Pentti Luminoir Oy:stä kertoo.

    Kahdeksanosaista sarjaa on kuvattu tällä ja viime viikolla Kajaanissa. Aikaisemmin kuvauksia on tehty Lontoossa ja Dublinissa, ja kuvaukset jatkuvat Antwerpenissä. Sarjassa puhutaan suurimmaksi osaksi englantia.

    – Sarjaa on ollut monella tasolla kiinnostavaa tehdä. Vaikka tämä on kulttuurien sekasoppa ja kieli vaihtuu lennosta, on ollut ilo huomata, että kuvauksissa kieli on yhteinen ja kaikkialla toimitaan samalla tavalla, Pihla Viitala sanoo.

    Näyttelijä Pihla Viitala esittää sarjassa toista päähenkilöä, Maria. Hän pitää hyvänä, että sarjaa on kuvattu myös Kajaanissa. Kaupunki näyttäytyy sarjassa aurinkoisena ja lumisena paikkana.Tiia Korhonen / Yle

    Suomessa sarjaa kuvataan ainoastaan Kainuussa. Tähän on tuottajan mukaan yksinkertainen syy: käsikirjoituksen mukaan sarjan toinen päähenkilö on kotoisin Kajaanista. Lisäksi Kainuusta oli mahdollista saada kuvauksille sopivia tuotantopalveluja sekä jonkin verran paikallista rahoitusta.

    – Kainuu edustaa sarjassa ikisuomea, eli metsiä, järviä, lunta ja kauniita maisemia. Paikka on nostalginen, kadotettu paratiisi, Pauli Pentti kuvailee.

    Uuden sukupolven sarjassa naiset keskeisessä roolissa

    Alkuperäissarja poikkeaa perinteisistä rikossarjoista, joissa rikoksia usein ratkoo hieman elämässä kolhuja saanut keski-ikäinen mies.

    Tuottaja Pauli Pentti pitääkin sarjaa uuden sukupolven tarinana, koska klassisia rikostarinoita voidaan kertoa yhä useammin myös naisten kautta.

    – Uuden sukupolven näkemys asioista on täysin toisenlainen kuin esimerkiksi Raymond Chandlerilla tai Susikoskella, eli maailma on muuttunut. Sarjoista tulee kiinnostavampia, kun heitämme sinne toisen näkökulman, Pentti sanoo.

    Klaffitaulu kertoo kuvauksissa siitä, montako ottoa kohtauksesta on otettu.Tiia Korhonen / Yle

    Näyttelijä Pihla Viitala on pääosassa myös toiselle tuotantokaudelle edenneessä rikossarja Karpissa. Hän sanoo olevansa onnekas, koska saa olla molemmissa rikossarjoissa nainen, jolla on tarina.

    – On hyvä, että mielenkiintoiset naisroolit lisääntyvät selkeästi. Ajattelen vähän samalla tavalla kuin kirjailija Saara Turunen, joka puhui siitä, miten on niin kyllästynyt katsomaan maailmaa keski-ikäisen (Apu) miehen silmin, Viitala kertoo.

    Sarjan muissa keskeisissä rooleissa näyttelevät muun muassa Antti Reini, Jonna Järnefelt, Rea Mauranen ja Antti Virmavirta.

    Sarjassa nähdään myös monia kansainvälisiä nimiä, kuten brittinäyttelijät John Simm ja Caroline Goodall. Simm on suomalaisille tuttu esimerkiksi Doctor Who -sarjasta ja Goodall elokuvasta Schindlerin lista.

    Kansainväliset mitat täyttävä tuotanto

    Pohjoismaiset rikossarjat ovat olleet pitkään käsite, mutta myös monet suomalaiset rikossarjat ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta. Muun muassa Sorjonen ja Karppi leviävät Netflixissä ja lukuisilla ulkomaisilla tv-kanavilla.

    – Pohjoismaiset rikossarjat kiinnostavat, koska meillä on uniikki tarinakulttuuri ja tietynlainen pohjoinen eksotiikka. Nordic Noir on ollut jo pidempään meille todellinen vientivaltti, Viaplayn Suomen kaupallisen liiketoiminnan johtaja Sanna Reunanen sanoo.

    Viaplay-nettipalvelusta tulee tänä vuonna ulos yli 20 alkuperäissarjaa. Reunanen pitää Suomen suurimpiin lukeutuvaa tv-sarjatuotantoa arvokkaana lisänä pohjoismaisten alkuperäissarjojen tuotannossa. Cold Couragesta on pyritty rakentamaan kansainväliset mitat täyttävä tuotanto.

    Reunanen korostaa, että alkuperäissarjat ja koko tuotantomäärän lisääntyminen antavat mahdollisuuden viedä suomalaista osaamista tv-sarjatuotannoissa ulkomaille.

    – Voimme tarjota katseluelämystä ja suomalaista tietotaitoa sekä skandinaavisille maille että niiden ulkopuolelle, Reunanen kertoo.

    Cold Courage -rikossarjaa on kuvattu Suomessa ainoastaan Kajaanissa. Sarjassa nähdään muun muassa vanha sairaala, kaivos ja kartano.Tiia Korhonen / Yle

    Myös Cold Couragen tekijät uskovat, että suomalaisille tarinoille on nyt tilausta maailmalla.

    – Meillä ei ole pula tarinoista tai tekijöistä, mutta ehkä enemmän uskalluksesta ja luottamuksesta siihen, että ammattitaito kantaa. Se avaa ovia, ja kun yksi sarja pääsee maailmalle, toisen on helpompi tulla perässä, näyttelijä Pihla Viitala sanoo.

    – Mielestäni Nordic Noir alkaa olla hieman iäkäs, joten asioita on tehtävä hieman toisin. Tässä sarjassa on vahva poliittinen ulottuvuus, joka liittyy brexitiin, oikeistopopulismiin ja Metoo-liikkeeseen. Olemme hyvin ajankohtaisia, vaikka kysymys onkin rikossarjasta, tuottaja Pauli Pentti jatkaa.

    Sarja saa ensi-iltansa vuoden kuluttua. Sen leviäminen maailmalle tietäisi sitä, että sarja eläisi pidemmän aikaa, mikä on Pentin mukaan toivottavaa ja myös todennäköistä.

    – Uskon kuitenkin, että vaikka sieltä ei tulisi latin latia, tietoisuuden leviäminen ja levittäminen johtavat aina parempiin tuloksiin sekä tuotannon että teosten suhteen, Pentti sanoo.

    Kajaanissa sarjan kuvauksissa ohjaajana on belgialainen Kadir Balci. Sarjan toinen ohjaaja on ruotsalainen Agneta Fagerström Olsson.Tiia Korhonen / Yle

    Kansainvälisessä tuotannossa on suuremmat hartiat kuin perinteisesti Suomessa. Sarja on Suomen, Belgian ja Irlannin välinen yhteistuotanto. Lisäksi sarjalla on islantilainen osatuottaja.

    – Tuotanto on normaalin skandinaavisen sarjan tasolla. Budjettia emme toki paljasta, mutta suomalainen budjetti on ainakin pienempi kuin skandinaavien, Pentti kertoo.

    Näyttelijän mielestä ero suomalaisen ja kansainvälisen tv-sarjatuotannon välillä on selkeä. Jo pelkästään se, että kuvauksia tehdään useassa maassa kertoo mittakaavasta.

    – Meillä on hieman enemmän aikaa päivässä kohtausten tekemiseen. Esimerkiksi nyt meillä on neljä kohtausta, eikä päivään tarvitse ängetä kymmentä kohtausta. Se on ihanaa, koska silloin pystyy keskittymään ja voi tehdä variaatioita, hieman leikkiä sen kanssa, Pihla Viitala kertoo.

    Millaiset sarjat koukuttavat sinua? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

    Osa kunnista hätäratkaisujen edessä lääkäripulassa: Lääkäri ei muuta ellei puoliso saa töitä

    Osa kunnista hätäratkaisujen edessä lääkäripulassa: Lääkäri ei muuta ellei puoliso saa töitä


    Osa kunnista on pakkoraossa lääkäripulassa. Koska kuntien pitää lain mukaan hoitaa terveyspalvelut, kunnat tarjoavat korkeaa palkkaa, että saisivat terveysasemille lääkäreitä. Ellei tämäkään auta, voidaan turvautua ostopalveluihin tai...

    Osa kunnista on pakkoraossa lääkäripulassa. Koska kuntien pitää lain mukaan hoitaa terveyspalvelut, kunnat tarjoavat korkeaa palkkaa, että saisivat terveysasemille lääkäreitä. Ellei tämäkään auta, voidaan turvautua ostopalveluihin tai ulkoistaa palvelut.

    Näin sanoo Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock.

    – Vuokrafirmojen kautta on maksettu lääkäreille korkeaa palkkaa. Se on hätäratkaisu siihen, jos ei muuten saada lääkäriä, Kock sanoo.

    Yle kertoi tiistaina, kuinka 5 000 euron palkkakaan ei enää houkuta nuoria lääkäreitä terveyskeskuksiin.

    Viime lokakuussa vajaat kuusi prosenttia lääkärin tehtävistä oli hoitamatta Suomessa, kertoo Lääkäriliitto. Suurin lääkärivaje oli Kainuussa, missä vaje oli lähes 20 prosenttia. Koko Suomessa on 228:n kokoaikaisen lääkärin vajaus. Lisäksi johtavat lääkärit ovat arvioineet, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin vajaat 200 vakanssia lisää.

    Lääkäreitä tarvittaisiin siis yli 400 lisää. Kuntaliiton asiantuntija pitää määrää oikeana arviona. Kockin mukaan lääkäripula on syynä jonoihin.

    – Osassa terveyskeskuksista tilanne on hyvä, osassa vaikea. Kuntalaisten etu olisi, että terveyskeskuksessa olisi kokeneita ja pysyviä lääkäreitä, Kock sanoo.

    Syrjäseuduilla asuu keskimääräistä enemmän iäkkäitä potilaita, joten avuksi tarvitaan Kuntaliiton mukaan etäpalveluita ja liikkuvia palveluita.

    Nuoret lääkärit toivoivat sitä, että potilastyöhön olisi nykyistä enemmän aikaa.

    "Tosiasia on myös, että lääkärikunta on naisistunut"

    Palkka on vasta sijalla 11. kun nuoret lääkärit miettivät työpaikan valintaa. Tärkeämpää on ammatillinen kiinnostavuus, urakehitys tai perhesyyt.

    Tämä ei tule Kuntaliiton asiantuntijalääkärille yllätyksenä.

    – Olen itse ollut 20 vuotta yleislääkärinä terveyskeskuksessa ja ollut ylilääkärinä. Olen ohjannut paljon nuoria, tässä ei ole mitään uutta. Tähän pitää kiinnittää lisää huomiota.

    Derrick Frilund / Yle

    Tuula Kockin mukaan on ongelmallista, että moni terveyskeskus ei huomioi tarpeeksi nuoria lääkäreitä. Yleislääketiedettä ei opi pelkästään kirjoista, vaan se vaatii potilaiden näkemistä.

    Myös lääkärikunnan naisistuminen vaikuttaa Kockin mukaan.

    – Tosiasia on myös, että lääkärikunta on naisistunut. Puolison työpaikka on ratkaiseva tekijä. Se on syy, miksi syrjäseudulle on vaikea saada pysyvää lääkäriä, jos puolisolle ei löydy töitä. Onni on, jos löytyy lääkäripariskunta.

    "Sana kulkee nopeasti"

    Nyt joka neljäs lääkäri terveyskeskuksessa on erikoistuva nuori lääkäri, joka ei ole tullut yleensä jäädäkseen. Terveyskeskuksissa ei ole erikoistuvan lääkärin virkoja, kuten sairaaloissa. Kockin mielestä tämän muuttamista pitää pohtia.

    – Terveyskeskuslääkärin työ on tänä päivänä hyvin vaativaa ja kestää aikansa, että siihen oppii. Pitäisi olla enemmän opetusterveyskeskuksia ja ainakin toimenkuvan pitäisi olla räätälöity.

    Jos kunnassa on lääkäripula, nuori lääkäri ei välttämättä saa tarpeeksi ohjausta, mikä johtaa siihen, ettei hän halua enää töihin terveyskeskukseen. Toisaalta osa terveyskeskuksista ei vain kiinnitä riittävästi huomiota nuorten ohjaukseen.

    Isoissa kunnissa on tutorlääkärien virkoja, joiden tehtävä on keskittyä nuorten ohjaukseen.

    – Sana kulkee nuorten lääkärien keskuudessa nopeasti, mitkä paikat ovat suosittuja. Jotkin paikoista eivät ole suosittuja, ja se kertoo jostain.

    Päivystystä vähän sairaalaan verrattuna

    Jos ohjaus on hyvin järjestetty, nuori saattaa kiinnostua yleislääketieteestä ja erikoistua siihen. Ohjauksen järjestäminen ei aina ole kiinni terveysaseman koosta, vaikka isommassa terveyskeskuksessa se on helpompi järjestää.

    – Nuorille lääkäreille ensimmäiset kokemukset ovat äärimmäisen tärkeitä. Jos ohjaus on hyvin hoidettu, mieli voi kääntyä. Terveyskeskuslääkärin hyvä puoli on, että päivystystä on erittäin vähän verrattuna sairaalaan.

    Nuoret lääkärit kaipasivat myös lisää joustoja töihin. Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock sanoo, että vuokrafirmat menestyivät, kun tarjosivat lääkäreille esimerkiksi kolmeksi päiväksi viikossa töitä.

    – Joustot ovat tänä päivänä yksi asia, mitä kannattaisi hyödyntää enemmän.

    Lue lisää:

    5 000 euron palkka tai pakko eivät riitä houkuttelemaan terveyskeskuksiin lääkäreitä – nuoret lääkärit kertovat, mikä saisi

    Sipilä syytti Halla-ahoa ja Väyrystä raiskausrikoksilla flirttailusta – Yle seurasi puoluejohtajien vaalitenttiä hetki hetkeltä

    Sipilä syytti Halla-ahoa ja Väyrystä raiskausrikoksilla flirttailusta – Yle seurasi puoluejohtajien vaalitenttiä hetki hetkeltä


    Eduskuntapuolueiden puheenjohtajia ja edustajia kokoontui tänään vaalitenttiin Ouluun. Tentissä kuultiin varsin tiukkasanaista nokittelua maahanmuuttopolitiikasta ja Oulun epäillyistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Keskustan Juha...

    Eduskuntapuolueiden puheenjohtajia ja edustajia kokoontui tänään vaalitenttiin Ouluun. Tentissä kuultiin varsin tiukkasanaista nokittelua maahanmuuttopolitiikasta ja Oulun epäillyistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

    Keskustan Juha Sipilä muun muassa syytti tentissä perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa ja tähtiliikkeen Paavo Väyrystä raiskausrikoksilla flirttailusta ja vallan hakemisesta.

    Vaalitentissä käsiteltiin myös yleisön etukäteen lähettämiä kysymyksiä. Niistä moni käsitteli korkeita sähkön siirtohintoja, jotka ovat nostaneet niskavillat pystyyn esimerkiksi syrjäseuduilla. Muun muassa vihreiden Pekka Haavisto ja sosiaalidemokraattien Antti Rinne olivat sitä mieltä, että sähkön siirtohintoja pitää saada alemmas.

    Keskustelua käytiin myös lapsiperheiden hyvinvoinnista ja vanhustenhuollosta.

    Yle seurasi vaalitenttiä hetki hetkeltä.

    HETKI HETKELTÄ -SEURANTA PÄÄTTYY TÄHÄN. Kiitos kaikille seuranneille!

    12:28:

    Rinne: Ottaisin kaikki mukaan. Ymmärrän kysymyksenne taustan, sillä pyritään vaikuttamaan mielipiteisiini. Ottaisin tuon Jussin.

    Orpo: Ottaisin Sarin mukaan vierestä. On tottunut kävelemään.

    Essayah: Ei me jäätäisi odottelemaan. Lumikengät jalkaan ja kävelemään.

    Haavisto: Pirkko Mattila. Tarvitaan paikallista tuntemusta.

    Mattila: Taidan tuon Sarin puoleen kääntyä.

    Väyrynen: Mielelläni keskustelisin ulkopoliittisista asioista myrskyn keskellä Pekan kanssa.

    Anderson: Tuollaisessa tilanteessa olisi hyvin aikaa keskustella Pekan kanssa sähkön siirtomaksuista.

    Halla-Aho: Olisin mieluummin autiollasaarella. Riippuu ihan siitä, ymmärretäänkö tämä niin, että kenen kanssa olisin siinä ikävässä tilanteessa mieluiten, jos sieltä ei pääse vai kenen kanssa olettaisin pääseväni sieltä kaikkein todennäköisimmin pois. Sanon Antti, niin kumpikaan ei ole vastentahtoisessa seurassa.

    Biuaudet: Riippuu vähän. Jos näyttää, että jäädään hallitusohjelmaa tekemään, niin Pekan kanssa. Voimakastahtoisin toinen nainen on Li.

    12:25: Viimeinen kysymys: Kenen kanssa odottelisitte myrskyn laantumista?

    12:24: Kysymys Sipilälle: Teitä on arvosteltu EU-politiikan linjattomuudesta ja näkymättömyydestä EU-kokouksissa. Miten vastaatte arvostelijoillenne?

    – Höpönlöpön, kateellisten puhetta. 200 tapaamista, 85 ulkomaanmatkaa, voi tulla itse kokeilemaan. En tiedä, miten siellä voisi aktiivisempi olla. Ollaan saatu puolustusyhteistyö liikkeelle. Tämä myös tunnistetaan ja tunnustetaan, Sipilä sanoo.

    Sipilä poistuu nyt vaalitentistä.

    12.22 Rinne kommentoi myös:

    – Suomi on EU:n jäsen, se oli myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta hyvä ratkaisu. Meillä on hyvä nato-yhteistyö ja Yhdysvaltojen kanssa samoin. Ei suljeta silmiä siltä, että Venäjällä on omia tavoitteita, jotka liittyvät siihen, miten he kokevat oman suurvalta-asemansa.

    12:21: Kysymys Halla-Aholle: Tutkija Mark Galeotti on sanonut, että Fennovoiman hanke on yksi Suomen pahimmista turvallisuusongelmista. Hänen mukaansa voimala voi toimia peiteoperaationa Venäjän valtion muille tavoitteille vuosikymmenien ajaksi. Onko hanke turvallisuusongelma?

    Halla-Aho:

    – Venäläisvaikutusyrityksiä ollaan näkevinään joka paikassa. Putinin ei tarvitse lähettää agentteja, koska kaikki luulevat, että niitä jokapaikassa on. Toki Venäjällä on erilaisia intressejä, osa jyrkässä ristiriidassa meidän intressien kanssa. Tyypillisesti oletetaan, että perussuomalaiset ovat kytköksissä Venäjän hallintoon, mutta yhtäkään ruplasäkkiä ei ole tullut. Tällainen häiritsee Euroopan omaa keskustelua ja ilmapiiriä. Kaikkia asioita, joista ei pidetä, selitetään turvallisuusongelmana.

    12:14: Nyt vuorossa lappuäänestys: Oletko havainnut vieraan valtion tai toimijan vaikuttaneen omaan tai puolueenne vaalikampanjaan?

    Kaikki nostavat punaisen lapun.

    Hanna Juopperi / Yle

    12:13: Kymmenes ja viimeinen kansalaiskysymys videolta:Saara Airaksinen, puistonjohtaja,Metsähallitus: Suomen kansallispuistot on vetovoima ja koti monelle lajille. Miten turvataan kansallispuistojen ylläpito ja työ luonnon monimuotoisuuden puolesta, jos luontopalvelujen rahoitukseen ei tule korjausta?

    Essayah:

    – Uskon, että Suomessa on hyvä malli, että valtion metsissä talouskäyttöä voi lisätä, mutta myös huolehtia monimuotoisuudesta. Satsattava on näihin virkistymahdollisuuksiin ja siinä mielessä tämä kuuluu metsähallituksen kokonaisuuden piiriin.

    Haavisto:

    – Lisää kansallispuistoja tarvitaan. Metsähallituksen eri sektoreita kohdeltava tasapuolisesti. Uusia liikkumisen tapoja, kuten maastopyöräily, on tullut ja myös heille on tarjottava reittejä.

    12:10: Yhdeksäs kansalaiskysymys videolta: Sanna Aitto-Oja, talousjohdon konsultti: kansanedustajien luottamustehtävistä. Onko ongelma, että kansanedustajat ovat usein myös kaupunginvaltuutettuja? Pitäisikö useat luottamustoimet kieltää?Vai miten eturistiriidat estetään?

    Mattila:

    – Haasteellista, että kiellettäisiin. Kunkin omassa harkinnassa, montako louttamustehtävää voi hoitaa. Kansanedustajalla pitää olla oikeus osallistua kotikunnan päätöksentekoon.

    12:08: Kahdeksas kansalaiskysymys videolta: Lassi Kangasluoma, järjestösuunnittelija, Nuorten Ystävät: Suomessa aika monella on jokin vamma tai sairaus. Se voi estää työllistymistä tai heikentää työkykyä. Moni haluaisi kuitenkin työllistyä. Mitä puolueesi tekisi osatyökykyisten työllistämiseksi?

    Anderson:

    – Vammaisten nuorten nuorisotakuu. On surullista, että ainoat vaihtoehdot, joita voidaan nuorille tarjota ovat eläke ja työkeskustoiminta. Valtiovalta voisi lähtä koordinoidusti tarjoamaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa työpaikkoja. Pitäisi nykyistä paremmin rääätälöidä töitä nuorille yhteistyössä yritysten kanssa.

    12:04: Väyrynen haluaa myös kommentoida:

    – Vakuuksiin liittyvä ongelma koskee myös asuntoja. Keskittyminen takana. Nostaa kiinteistöjen hintoja ja maaseudulla arvot laskevat. Yhdyskunnan instrumenteilla, kuten Finveralla pitää yrityksiä auttaa.

    12:03: Nyt kuullaan seitsemäs kansalaiskysymys videolta: Marika Kumpulainen, elinvoimaluotsi, Vaala: Kiinteän omaisuuden arvo rahoittajien mielestä maaseudulla ja syrjäkylillä on huonompi kuin Kaupungeissa. Myös laskennallinen vakuusarvo on heikompi maalla. Investointi voi olla järkevä, mutta vakuudet ei sijainnin vuoksi riitä rahoittajille.Olisiko mahdollista, että käytössä olisi esimerkiksi Finveran, työ- ja elinkeinoministeriön tai jonkun muun maakunnallisen rahaston takaama investointiraha?

    Orpo:

    – Nyt ollaan aluepolitiikan ytimessä. Kaikkialla pitää olla edellytys luoda yrityksiä ja työpaikkoja. Pitää olla tukia, jotta voidaan tukea yritysten perustamista. Yksikin työpaikka syrjäiseen kuntaan, yksikin yritys, se luo hyvää ympärilleen. Hienoa, että nyt jokapuolella Suomea syntyy yrityksiä ja investointeja. Esimerkiksi Kainuussa tarvitaan yksityiselle sektorille tulevaisuudessa 4 000 työntekijää. Nyt mennään oikeaan suuntaan.

    11:59 Orpo kommentoi lapsiperheiden tukia:

    – Ensisijaisesti pitää lähteä siitä, että perheillä olisi töitä ja toimeentulo, eikä heidän tarvisi tukeutua tukiin. Siksi pitää panostaa työllisyyden parantamiseen. Verotetaan mielummin työtä vähemmän ja huolehditaan, että on töitä.

    11:58 Essayah kertoo mielipiteensä:

    – Lapsiperheillä on enemmän menoja kuin lapsettomilla. Lapsivähennys tulisi palauttaa. Vauvaraha tarvitaan eli 1 000 euroa ensimmäisestä lapsesta.

    11:56 Andersson kommentoi myös:

    – EI ole riittävästi käsitelty lapsiperheköyhyyttä. Tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan näiden perheiden asemaa. Lapsilisien yksinhuoltajalisää tulee korottaa.

    11:54: Kuuden kansalaiskysymys videolta: Anne Sormunen, vt.kunnanjohtaja, Utajärvi: Tällä hetkellä lapsiperheiden hyvinvoinnissa on merkittäviä haasteita. Utajärvi on tarttunut haasteeseen ja tulee tarjoamaan maksutonta varhaiskasvatusta. Millaisin konkreettisin keinoin te tulette rakentamaan lapsiperhepaketteja lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi.

    Rinne:

    – Kaikessa julkisessa päätöksenteossa tulee miettiä, miten päätökset vaikuttavat lapsiperheisiin. Maksuton varhaiskasvatus on hieno asia.

    11:51: Viides kansalaiskysymys vidolta: Sampo Mattila, dosentti, Oulun yliopisto Suomessa on vertailumaita vähemmän suuria ulkomaisia sijoituksia, vähän yrittäjiä ja heistä harva hakee vientiä ja yrityksen kasvua. Investoinnit kohdentuvat ulkomaille eikä Suomi ole kilpailukykyinen investointikohde. Pitäisikö Suomen olla aktiivisesti mukana globaalissa kilpailussa houkutteleva sijotuskohteena vai tulisiko meidän irtautua vapaan markkinatalouden lainalaisuuksista ja ryhtyä rakentamaan omaa lintukotoa?

    Sipilä:

    – Ilmanmuuta pitää huolehtia, että Suomeen kannattaa investoida. Työllisyys on kehittynyt tasaisesti Suomessa. Tähän asti tehdyillä toimilla päästään jo pitkälle, työvoimapula on suurin kasvun este. Oppisopimus koulutus tulee ottaa uudella tavalla käyttöön yrityksissä. Yrittämisen tukeminen tärkeää.

    11:46: Neljäs kansalaiskysymys: Tuomas Lohi, Kempeleen kunnanjohtaja Raideliikenteen kehittäminen on ollut vahvasti esillä. Erilaisia ratainvestointeja on liikkeellä eri puolella Suomessa. Pohjois-Suomessa elinkeinoelämän kilpailukyvyn nopeuttamisen edellytys on rataliikenteen nopeuttaminen. Millä tavalla aiot edistää raideliikenteen kehittämistä?

    Biaudet:

    – Tärkeä asia, koko Suomen asia. Myös ilmastopoliittinen kysymys. Jollain tavalla täytyy, miettä miten junalla matkustaminen voisi kilpailla lentämisen kanssa. Tämä on merkittävä asia meidän ilmastostrategiassa.

    11:42: Kolmas kansalaiskysymys videolta: Katri Tenetz, Lastenkulttuuripäällikkö Oulun kaupunki: Miten lupaatte kirjata hallitusohjelmaan lasten ja nuorten oikeuden tulla kuulluksi? Miten turvataan taiteen ja kulttuurin resurssit?

    Väyrynen:

    – Lasten ja nuorten kuulemisen pitää olla itsestäänselvyys. Valtion ja kuntien verotulot ovat huonoja ja kunnat ovat veloissa. PItää päästä irti EU:sta ja venäjäpakotteista, jotta saadaan tällaiseenkin rahaa.

    Anderson:

    – Taiteen prosenttiperiaate mukaan myös valtion budjettiin. Rahoitusosuus tulee nostaa 0,8 prosentista yhteen prosenttiin. Myös taiteen perusopetus pitää mahdollistaa kaikille.

    11:38 Essayah vastaa myös kansalaiskysymykseen kaivoksista:

    – Meillä on liian höveli kaivoslainsäädäntö. Meillä pitää olla royalty-maksu kaivetuista mineraaleista, ei näytetyn tilinpäätöstuloksen perusteella. Pitää uudistaa niin sanottu vakuusrahasto: jos jotakin tapahtuu, näiden yritysten pitää maksaa vakuutustyyppistä maksua kuten ydinvoimalat joutuvat tekemään. Ennakkovalvonnankin pitää olla tiukempaa.

    11:37: Toinen kansalaiskysymys videolta:Hannu Aurinko, Toimitusjohtaja, Laatuinsinöörit Oy: Suomessa ei ole ohjeistuksia kaivosteollisuuden rakenteisiin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa sellaiset on, pitäisikö kaivosten suojausrakenteille laatia ohjeistukset ja mitoitukset?

    Halla-aho:

    – Tähän liittyy paljon ympäristönäkökulmia. Jakaa ihmisiä. Kaivos kuitenkin työllistää paljon. Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi on kiinnostavaa maa kaivosinvestoreille. Ilman muuta pitää olla ohjeistukset, koska toiminnan pitää olla vastuullista.

    11:34 Rinne kommentoi:

    –Perusrahoitus tärkeää. Ouluun tarvitaan satsauksia.

    11:33: Kansalaiskysymys videolta: Seppo Vainio, Kehitysbiologian osasto, Oulun yliopisto: Miten suomalainen tiede saataisiin kasvu-uralle ja takaisin kansainväliseen kärkeen?

    Haavisto:

    – Tämä ei ole suuri eikä luonnonvaroiltaan rikas maa. Siksi on tärkeää, että tuotekehitykseen ja innovointeihin satsataan. Meillä on loistavia aloja, joita tulee kehittää, esimerkiksi lääketieteellinen tutkimus ja ympäristöteknologia. Monet ovat kyllästyneet tutkimusrahoituksen puutteeseen ja byrokratiaan. Tämä pitää korjata seuraavalla hallituskaudella.

    11:29: Nyt vuorossa ämpäriarvonta. Puheenjohtajat ja puolueiden edustajat saavat vastata eri alojen ammattilaisten kysymyksiin.

    11:25 Sipilä vastaa:

    – Tunnistan nämä ongelmat, niissä ei ole ristiriitaa. Palauttaminen on äärimmäisen vaikeaa. Irakilaisten palautuspolitiikasta on EU:ssa sovittu, rikoksentekijät on luvattu ottaa pois Suomesta. Jos kielteisen päätöksen saanut palautetaan Irakiin, se palautetaan takaisin Suomeen. Meidän pitää diplomaattisia teitä jatkaa.

    Kodinluovutus:

    – Tietäisitpä, millaisesta tilanteesta tuo perhe oli lähtenyt, kristitty perhe muslimimaasta. Jos häviän vaalit siksi, että tarjosin tälle perheelle turvaa, olen valmis luopumaan vallasta ja politiikasta jos tämä menee tähän.

    11:23: Halla-Aho:

    – Haluaisin tietää, milloin maahanmuuttoon liittyvistä lieveilmiöistä voi puhua ilman, että se leimataa flirttailuksi. Sipilällä on iso vastuu siitä, mitä tapahtunut vuoden 2015 jälkeen. Silloin Orpo oli sitä mieltä, että tulijoiden motiivien kyseenalaistaminen on rasisimia, nyt on eri ääni kellossa. Pitäisi Suomen ja Ruotsin väliseltä rajalta käännyttää tulijoita, joilla ei ole oikeutta tulla maahan.

    11:20:

    Sipilä:

    – Ei saa unohtaa, että sotaa pakenevia pitää auttaa.

    Rinne:

    – Poliisien lisääminen hyvä asia. Hyviä asioita jo tehty, jatketaan samaan malliin.

    Orpo:

    – On fakta, että suomalaiset kokevat turvallisuuden tunteen heikentyneen. Poliisien koulutusmäärää on nostettu. Tänä vuonna enemmän poliiseja kuin viime vuonna, pidetään tästä kiinni. On kuitenkin väärin antaa kuvaa, että Suomi olisi hirvittävä maa.

    11:16 Haavisto:

    – Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä koulujen ja poliisin välillä esimerkiksi. Myös eurooppalaista yhteistyötä saatava järjestykseen, että saadaan ihmiset epäilyttävällä taustalla pysäytettyä ajoissa.

    11:13: Kysytään, kuinka Oulun kaltaisia tapauksia voitaisiin käytännössä estää?

    11:09: Sipilä

    – Kuulijat sen tietävät. Somesta sen näkee. Vaikka tämä mies tässä minun vieressä.

    11:08: Sipilältä kysytään, kuka flirttailee tällä asialla?

    11:08 Sipilä:

    – Se, mikä minut on yllättänyt on se, että näin hirvittävillä asioilla, kuolemalla ja raiskausrikoksilla, flirttaillaan ja
    haetaan valtaa. Iljettävää. Meillä kaikilla on varmasti yhteinen tahtotila hoitaa tämä asia.

    11:06 Biaudet:

    – Järkyttäviä rikoksia. Jos pidetään huonokuntoisia ihmisiä toimettomana liian pitkään, jollain tavalla homma räjähtää. Tähän pitää puuttua.

    11:05 Halla-aho:

    – On tekopyhyyttä sanoa olevansa yllättynyt rikoksista.

    11:03: Nyt siirrytään puhumaan Oulun seksuaalirikoksista.

    11:03 Rinne:

    – Olen pitkälti samaa mieltä kuin Sipilä. Verkot julkiseen omistukseen.

    11:01 Nyt puhutaan sähköverkoista.

    Sipilä:

    – Siirtohintojen kasvu järjetön. Tätä pitäisi huolella miettiä, miten saadaan kuriin. Myös alueellinen porrastettu katto siirtohinnoile tarvitaan.

    10:57: Huomiona tähän väliin, että Oulun Madetojan salissa on paikalla 550 henkilöä kuuntelemassa vaalitenttiä.

    Hanna Juopperi / Yle

    10:56 Biaudet:

    – Meillä on maailman paras ja edullinen erikoisterveydenhuolto. Pitää purkaa ongelmia, ei korjata sitä mikä ei ole rikki. Pitää palkata lisää henkilöstä, jotta voidaan palvella kaikilla kielillä, myös saameksi.

    10:54 Essayah:

    –Kuntia suurimmat sote-alueet tarvitaan. Kristillisdemokraattien sotemallissa järjestämisvastuu sotealueilla. Silloin voidaan saavuttaa saumattomat hoitoketjut ja kohtuulliset kustannukset.

    10:53 Väyrynen:

    – Sote-uudistuksessa vikana oli kieltää kunnilta oikeus tuottaa palveluja. Sipilän malli olisi johtanut yksityistämiseen.

    10:50: Siirrytään keskustelemaan sotesta.

    10:49 Sipilä kommentoi:

    – Tulevaisuuden usko on tärkein usko. Onko työtä, onko tulevaisuutta. Perheet tarvitsevat tukea. Kohdennetun lapsilisän korotus. Perhepoliittisia toimia tarvitaan. Tarvitaan myös perhevapaauudistus lasten ja perheiden ehdolla, että perheiden valinnanvapaus säilyy.

    10:47: Kysymys Antti Rinteelle: Millä tavoin kannustaisitte ihmisiä hankkimaan enemmän lapsia?

    – Varhaiskasvatuksesta lähtien tulee satsata siihen, että kaikki saavat koulutuksen. Lapsiperheiden toimeentulo tärkeää ja siihen tulee panostaa. On paljon tekemistä lapsiperheisiin liittyen ja sitä kautta pitää saada tilanne paremmaksi, Rinne sanoo.

    10:45 Haavisto:

    – Vain peruskoulun varassa olevista työllistyy vain 41 prosenttia. Luku kertoo, että koulutus kannattaa. Oppimisesta pitää tehdä jatkuvaa, elinikäistä.

    10:43 Li Anderson:

    – Työmarkkinat muuttuu ja osaamisvaatimukset kasvavat. Myös toinen aste pakolliseksi, jotta nuoret saavat mahdollisuuden pärjätä työelämässä.

    Halla-Aho:

    – Perussuomalaiset ei kannata oppivelvollisuuden pidentämistä. Suomi menestynyt hyvin vertailuissa. Kallis taloudelle, resurssit pitää käyttää niihin, jotka ei pysy kyydissä. Ei kaikkiin nuoriin.

    10:40 Essayah:

    – Emme kannata oppivelvollisuuden pidentämistä. Siellä on niitä, jotka tietävät elämänsuunnan, mutta tarvitaan täsmätoimia niille, jotka ovat hukassa.

    10:39: Siirrytään oppilvelvollisuuden mahdolliseen pidentämiseen.

    10:37 Myös Essayah vastaa:

    – Me tarvitsemme hoitajamitoituksen, valvontaa ja sanktioita. Asiat pitää laittaa kuntoon, se vaatii resurssia. Laatua kaivataan.

    10:35: Orvolta kysytään: Kuinka hyvin vanhusten hoivan yksityistäminen on mielestänne onnistunut? Missä on tehty suurimmat virheet ja millä tavalla yksityistämistä voidaan jatkaa?

    Orpo: Se on väärin, että vanhuksia jätetään hoitamatta. Ongelma on tiedossa. Törkeys laiminlyönneissä on ollut kuitenkin pettymys ja yllätys. Siksi lisättiin saman tien puoli miljoonaa valvontaan.

    10:33: Vaalitentti alkaa lappuäänestyksellä: Yllättikö vanhustenhuollon ala-arvoisuus teidät?

    Paljon punaisia lappuja nousee ylös.

    Andersson:

    – Ei yllättänyt, esimerkiksi Super käynnisti jo aiemmin kampanjan, jossa vanhustenhuollon ongelmia tuotiin esiin.

    10:31: Tervetuloa seuraamaan Puolen Suomen vaalitenttiä. Puolueiden puheenjohtajat sekä edustajat ovat valmiina Oulun Musiikkikeskuksen Madetojan salissa, samoin kuin juontajat Jesse Mäntysalo Ylestä ja Petri Laukka Kalevasta. Juha Sipilä poistuu paikalta kymmenen minuuttia ennen vaalitenttin loppua.

    HETKI HETKELTÄ -SEURANTA ALKAA TÄSTÄ

    Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtaavat tänään vaalitentissä Oulun Madetojasalissa klo 10.30–12.30. Puolen Suomen vaalitentissä väitellään muun muassa vaalien ajankohtaisimmista aiheista: vanhustenhoidosta, maahanmuutosta ja ilmastosta.

    Yle seuraa keskustelun etenemistä hetki hetkeltä tässä artikkelissa. Lisäksi voit seurata vaalitenttiä suorana tämän jutun kuvaa klikkaamalla tai Yle Areenassa.

    Ylen ja sanomalehti Kalevan järjestämään yhteistenttiin osallistuvat Juha Sipilä (kesk.), Petteri Orpo (kok.), Antti Rinne (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Li Andersson (vas.), Jussi Halla-aho (ps.), Sari Essayah (kd.), Paavo Väyrynen (tl) sekä puolueidensa edustajina Pirkko Mattila (sin.) ja Eva Biaudet (rkp.).

    Yle Uutisgrafiikka

    Ylen tekemän kannatusmittauksen mukaan suosituin puolue on tällä hetkellä SDP 20,1 prosentin osuudella. Kakkospaikkaa pitää kokoomus 15,8 prosentilla. Perussuomalaisten kannatus on 15,1 prosenttia, ja puolue on nyt kolmanneksi suosituin.

    Lue myös:

    Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan

    Sivuhuomioita aasinsa menettäneestä kenialaismiehestä, somettavista toimittajista ja sotkamolaisesta Matti Korhosesta

    Sivuhuomioita aasinsa menettäneestä kenialaismiehestä, somettavista toimittajista ja sotkamolaisesta Matti Korhosesta


    Reilu viikko sitten Ylen televisiouutisissa esitettiin juttu aasien kohtelusta Keniassa. Aasien kohtelusta Keniassa. Eikö niillä levysasteilla ole vähän isompiakin murheita? Näin ajattelin katsellessani lähetystä. Aihe oli itselleni tuttu, sillä...

    Reilu viikko sitten Ylen televisiouutisissa esitettiin juttu aasien kohtelusta Keniassa.

    Aasien kohtelusta Keniassa.

    Eikö niillä levysasteilla ole vähän isompiakin murheita?

    Näin ajattelin katsellessani lähetystä. Aihe oli itselleni tuttu, sillä olin aikaisemmin päivällä editoinut Ylen Afrikan avustajan Liselott Lindströmin verkkoartikkelin aasien ahdingosta.

    Tv-jutun näki myös sotkamolainen eläkeläinen Matti Korhonen.

    Entinen rajavartiomies järkyttyi kuullessaan, että jutussa haastatellun kenialaismiehen lapset eivät ehkä pääse kouluun. Opinnot olivat vaarassa, koska perheen elannon tuonut aasi oli varastettu.

    Myös arvostettu journalisti Pekka Ervasti järkyttyi.

    Pasilassa oli epäonnistuttu uutisten arvottamisessa.

    Koska ihmisten henki oli vaarassa Mosambikissa, Ervasti päätti tarttua puhelimeen ja somettaa.

    Nyökyttelin kotisohvalla Ervastin vinoilulle.

    Viikkoja sitten kuvatun jutun esitysajankohtaa ei oltu toimituksessa mietitty tarpeeksi. Juttu olisi pitänyt ajaa ulos jonain toisena ajankohtana.

    Jotkut työtovereistani kuitenkin puolustivat Twitterissä jutun esittämistä ja huomauttivat, ettei Mosambikin katastrofialueelle noin vain siirrytä. Juttua oli kyllä tulossa sieltäkin – mutta myöhemmin.

    Toisaalta tuoltahan se aasitarina tavallisen katsojan silmiin näytti, vähän kummalliselta.

    Pitäisiköhän sitä nyt avata suunsa Twitterissä vai olla ihan hiljaa?

    Sotkamossa Korhonen selvitti, että uuden aasin hinta Keniassa vastaa suunnilleen hyvin varustellun potkukelkan hintaa Suomessa.

    Hän päätti lahjoittaa tarvittavat varat aasinsa menettäneelle Fredrick Otienolle.

    Sotkamolainen Matti Korhonen törmäsi aaseihin pari vuotta sitten lomaillessaan Itävallassa.Matti Korhonen

    Muutaman päivän kuluttua tieto Korhosen lahjoituksesta on kantautunut Ylen ulkomaantoimitukseen.

    Ei kai nyt yhdestä pienestä lahjoituksesta ryhdytä mitään juttua vääntämään, protestoin aamukokouksessa.

    Ervasti saa vain lisää vettä myllyyn, jos tätä aasishow´ta jatketaan, perustelen.

    En suostu.

    Lopulta alan painella numeroita.

    – Ajattelin, että se Kenian mies tarvitsee sitä aasia. Se on Suomessa kuitenkin sillä tavalla pieni summa, niin ajattelin, että tuota... yritän auttaa, Korhonen kertoo.

    – Meillä on itsellä viisi aikuista lasta ja hyvät koulut ovat kaikki saaneet käydä. Se on niin julmaa, että jossain tuolla voi yhden aasin takia elämä mennä pilalle.

    – Ei maailmaa voi pelastaa, mutta jotain pientä voi aina yrittää. Se on hyvin sanottu, että joka pelastaa yhden, pelastaa koko maailman.

    – Turha tästä mitään numeroa on tehdä. Sillä nyt puhun sinulle, että ihmiset tietäisivät, että aina on mahdollisuus auttaa, Korhonen sanoo.

    Haastattelunauhalle alkaa tulla hiljaisia hetkiä. En tiedä, mitä miehelle sanoa.

    Kiitän ja alan kirjoittaa juttua.

    Lue lisää:

    Kiina on viemässä Kenian aasit – Maaseudun työjuhdasta jauhetaan ihmerohtoa uskomushoitoihin

    Idai pyyhki mennessään arjen lähes kahdelta miljoonalta Mosambikissa

    Amina oli päiviä veden saartamana Mosambikissa, kunnes kalastaja vei perheen turvaan – Pelastaja: “Emme ole vieläkään tajunneet katastrofin laajuutta”

    "Sade vain jatkuu ja jatkuu ja jatkuu" – Ylen toimittaja pääsi hirmumyrskyn runtelemaan Beiran satamaan Mosambikissa, jatkuva sade pahentaa paikallisten hätää

    Analyysi: Vaaleista tulossa poikkeuksellisen kiinnostavat Oulun vaalipiirissä – ottaako keskusta turpaan, entä nousevatko perussuomalaiset?

    Analyysi: Vaaleista tulossa poikkeuksellisen kiinnostavat Oulun vaalipiirissä – ottaako keskusta turpaan, entä nousevatko perussuomalaiset?


    Oulun vaalipiirissä jännitetään, missä määrin keskusta menettää eduskuntapaikkoja, jos heikot gallup-tulokset realisoituvat vaaleissa. Informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta uskoo, että vaaleista on...

    Oulun vaalipiirissä jännitetään, missä määrin keskusta menettää eduskuntapaikkoja, jos heikot gallup-tulokset realisoituvat vaaleissa.

    Informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta uskoo, että vaaleista on tulossa tavallista kiinnostavammat Oulun vaalipiirissä.

    – Vaihdoksia on tulossa paljon, Karvonen ennustaa.

    Oulun vaalipiirissä jaetaan uudelleen noin 20 000 ääntä, sillä eduskuntapaikasta luopuvat Tapani Tölli (kesk.), Niilo Keränen (kesk.) ja Hanna Halmeenpää (vihr.). Äänioikeuttaan vaalipiirissä käytti viime kerralla noin 250 000 äänioikeutettua, ja äänestysprosentti oli 68,1.

    Ääniä jakaa Oulun vaalipiirissä poikkeuksellisen suuri määrä ehdokkaita ja ehdokaslistoja.

    Sulaako keskustan kannatus?

    Keskusta sai viime eduskuntavaaleissa mittavan voiton Oulun vaalipiirissä. Puolue sai eduskuntaan yhdeksän paikkaa, lisäpaikkoja tuli kolme.

    Jopa kaikki kolme lisäpaikkaa ovat nyt vaakalaudalla, ennakoidaan kilpailevista puolueista. Keskustan valtakunnallinen gallup-kannatus matelee tällä hetkellä hieman yli 14 prosentissa. Kun keskusta sai Oulun vaalipiiristä edellisen kerran läpi vain kuusi ehdokasta vuonna 2011, sen valtakunnallinen ääniosuus oli 15,8 prosenttia.

    Professori Erkki Karvonen suhtautuu keskustan vaalitappioon kuitenkin hieman maltillisemmin.

    – Viime vaaleissa keskusta sai puolet tarjolla olleista 18 paikasta. Nyt veikataan seitsemää paikkaa, eli kaksi miinusta.

    Juha Sipilä kiertää Oulun vaalipiiriä ahkerasti

    Keskustan valttina on entisessä kotivaalipiirissään uudelleen ehdolle asettunut pääministeri Juha Sipilä, sillä hän oli selkeästi Oulun vaalipiirin äänikuningas vuonna 2015 peräti 30 758 äänellään.

    Keskustan puheenjohtaja kiertää parhaillaan uutterasti Oulun vaalipiiriä ja nauttii ilmiselvästi luottamusta puolueen ydinkannattajien joukossa. Keskustan haasteina ovat, kaikkien muidenkin puolueiden tapaan, puoluekantaansa sujuvasti vaihtelevat ja äänestämättä jättävät kansalaiset. Heitä saattaa olla jälleen suurin osa äänioikeutetuista.

    Oulun vaalipiirissä on nyt tavanomaista enemmän vaihtoehtoja äänestäjälle.Asmo Raimoaho / Yle

    Tyytymättömyyttä keskustaan ovat lisänneet Oulun seksuaalirikokset. Puolestaan sote-maakuntauudistuksen epäonnistuminen järkyttää varsinkin Kainuussa.

    Muualla maakunnassa kivenä kengässä hiertää myös epäoikeudenmukaiseksi koettu päivystysasetus, jonka perusteella esimerkiksi Oulaskankaan synnytykset loppuivat ja Raahen leikkaussalitoimintaa lakkaa.

    Keskustan kolme viimeistä läpi mennyttä viime vaaleissa olivat Marisanna Jarva Paltamosta, Timo Korhonen Sotkamosta ja viimeisenä Ulla Parviainen Kuusamosta.

    Vaikeinta läpimeno on viimeisenä valitulle Parviaiselle, jota ilman koko Koillismaan näkyvyys Arkadianmäellä heikkenisi, kun Taivalkosken Niilo Keränenkin on jättänyt eduskunnan. Herätysliiketaustaisten Niilo Keräsen ja Tapani Töllin kannattajia näyttäisi eräiden arvioiden mukaan siirtyvän nyt Reisjärven Mikko Kinnusen taakse, joka menestyi keskustan jäsenäänestyksessä hyvin.

    Viimeiset paikat tiukassa

    Professori Erkki Karvosen mukaan vaalipiirin viimeisistä kansanedustajanpaikoista kamppailevat todennäköisimmin SDP, vasemmistoliitto ja vihreät.

    Keskustalle eduskuntapaikan menettivät neljä vuotta sitten SDP, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Lähimmäs eduskuntaa pääsivät silloin vertausluvuillaan Raimo Piirainen (sd.) ja Risto Kalliorinne (vas.), jotka jäivät varakansanedustajiksi.

    SDP:ssä lisäpaikkaa tavoitellaan Tytti Tuppuraisen ja vasemmistoliitossa viime vaalien äänikuningatar Hanna Sarkkisen ja Merja Kyllösen vetoavulla. Kilpailevien puolueiden piirissä vasemmistoliiton ehdokaslistaa pidetään SDP:tä nimivahvempana.

    Perussuomalaisilta puuttuu näissä vaaleissa sinisiin siirtyneen Pirkko Mattilan 6 570 ääntä. Tämä osaltaan heikentää listaltaan viimeisenä läpi menneen Ville Vähämäki (ps.) mahdollisuuksia näissä vaaleissa.

    Erkki Karvosen mukaan Keskusta menettäisi Oulun vaalipiirissä kaksi paikkaa ja Perussuomalaiset yhden. Timo Nykyri / Yle

    Professori Karvonen uskoo, että keskustan menettäessä kaksi paikkaa, perussuomalaiset menettävät yhden.

    – SDP:lle, vasemmistoliitolle ja vihreille enteillään lisäpaikkaa. Kokoomus pysyisi ennallaan.

    Kokoomuksen Mari-Leena Talvitie ja Eero Suutari pyrkivät jatkoon eduskunnassa. Varakansanedustajiksi jäivät viime kerralla kokoomuksesta Jarmo Husso ja vihreistä Mika Flöjt. He ovat ehdolla myös tällä kertaa.

    Pienpuolueilla on edessään valtava urakka, mikäli aikovat saada läpi yhdenkin ehdokkaan. Mittatikkuna toimii viime vaalien pienin vertausluku läpimenneille, joka oli Ulla Parviaisen 11 842,333.

    Siten esimerkiksi Aito suomalainen yhteislista, eli Junes Lokka ja Tiina Wiik, tarvitsisivat taakseen noin 12 000 ääntä, samoin korkokengistä, minimekosta ja televisiosta tuttu Markus Kuotesaho.

    Riittävätkö Kainuun äänet enää läpimenoon?

    Kainuun maakunnassa jännitetään, kuinka paljon kansanedustajamäärä putoaa tällä kertaa. Vuonna 2011 kainuulaisia edustajia oli viisi, vuonna 2015 valittiin kolme edustajaa.

    Valinnanvaraa kainuulaisilla on: vaalipiirin 81 kansanedustajaehdokkaasta 22 on kainuulaisia eli yli neljännes. Sen sijaan Kainuun väkimäärä on vain reilu kuudennes vaalipiirin väkimäärästä.

    Väestön väheneminen Kainuussa tuhansilla edellisistä eduskuntavaaleista ja väestön kasvu Pohjois-Pohjanmaalla kallistavat vaakaa siten, että kainuulaisten kansanedustajien määrä uhkaa edelleen pienentyä.

    Viime vaaleissa keskusta sai puolet tarjolla olevista 18 paikasta. Erkki Karvonen

    Vasemmiston euroedustaja Merja Kyllönen on nyt imuroimassa ääniä vasemmistoliitolle. Ilo saattaa olla kuitenkin lyhytaikainen Suomussalmella, sillä Kyllönen tavoittelee myös eurovaaleissa jatkopestiä Brysseliin. Jos Kyllönen valitaan eduskuntaan, hänen tilalleen nousee varaedustaja.

    Kainuun kannalta mielenkiintoista on myös kokoomuksen kohtalo. Jo aiemmin Oulun suunnalta kaksissa vaaleissa edustajapaikan hakenut kajaanilainen Eero Suutari voi kärsiä kokoomuksen kannatuksen laskusta.

    Gallup-luvut toimivat kuitenkin myös toisinpäin.

    Sosiaalidemokraattien Raimo Piiraisen eläkepäivät voivat päättyä. Hän nousi eduskuntaan Liisa Jaakonsaaren lähdettyä europarlamenttiin vuonna 2009 ja valittiin 2011 äänestämällä eduskuntaan. Vuonna 2015 varasijalle päätyneellä Piiraisella lienee mahdollisuus imeytyä jälleen Arkadianmäelle.

    Onnistuvatko kainuulaiset keskittämään ääniä?

    Keskustan kaksi nykyistä kainuulaista kansanedustajapaikkaa ovat suuressa vaarassa, mikäli gallupit toteutuvat, eikä kainuulaisten aiemmin menestyksellä käyttämä äänten keskittäminen toimi.

    Neljännelle kaudelle pyrkivän Timo Korhosen ja toiselle kaudelle halajavan Marisanna Jarvan välillä käydään kisaa. Viimeksi tulokas Jarva päihitti konkarin.

    Keskustan asemaa uhkaa hajottaa myös entisen puheenjohtajan Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liike kolmella kainuulaisehdokkaallaan. Lisäksi pakkaa sekoittaa Väyrysen edellisen poliittisen liikkeen kanssa riidellyt Kansalaispuolue. Se on tuonut ehdolle ruotsalaisen meijerijätti Arlan Suomen johtajistoon kuuluvan, Vantaalla asuvan Sami Kilpeläisen.

    Vihreillä on myös mielenkiintoinen tilanne. Omiensa hyvin tuntemalla kajaanilaisella Silja Keräsellä on mahdollisuus nousta eduskuntaan Hanna Halmeenpään jälkeen. Ongelmana Keräsellä on tuntemattomuus muiden kuin omiensa parissa, eli kuinka saada ääniä Oulun suunnalta?

    Aiheesta voi keskustella klo 17 saakka.

    Lue myös muut vaalipiirianalyysit:

    Analyysi: Vaasan vaalipiirissä ollaan jännän äärellä vaali-iltana – Minne menevät luopujien äänet?

    Analyysi: Savo-Karjalasta valitaan yksi edustaja vähemmän – miten asettuvat voimasuhteet useiden luopujien ja puolueen vaihtajien vaalipiirissä?

    Analyysi: Demareilla valttikortit käsissään myös Hämeessä

    Analyysi: Ennätysmäärä ehdokkaita tavoittelee kansanedustajanpaikkaa Keski-Suomesta

    Analyysi: Lapin viimeisistä kansanedustajan paikoista on tulossa tiukka vääntö

    Analyysi: Satakunnassa kaikki puolueet joutuvat jännittämään eduskuntavaaleissa – kolmen naisen läpimenoa pidetään lähes varmana

    Tällainen on Suomen ensimmäinen hopeakaivos – kolminkertaistaa koko maan hopeantuotannon

    Tällainen on Suomen ensimmäinen hopeakaivos – kolminkertaistaa koko maan hopeantuotannon


    Tästä on kyseSuomen ensimmäisen hopeakaivoksen tuotanto on käynnistynyt Sotkamossa. Täydessä tuotannossa kaivos on viimeistään toukokuussa.Sotkamon kaivoksesta saadaan noin 45 000 kiloa hopeaa vuodessa. Kaivos moninkertaistaa kotimaan...

    Tästä on kyseSuomen ensimmäisen hopeakaivoksen tuotanto on käynnistynyt Sotkamossa. Täydessä tuotannossa kaivos on viimeistään toukokuussa.Sotkamon kaivoksesta saadaan noin 45 000 kiloa hopeaa vuodessa. Kaivos moninkertaistaa kotimaan hopeatuotannon.Kaivokselta lähtee keskimäärin 150 rekkalastia hopeaa vuodessa sulattoihin Ruotsiin ja Kokkolaan.Hopeakaivoksen esiintymä löytyi jo 40 vuotta sitten, mutta kaivoksen avajaisia vietetään tänään 27.3.2019.

    Viime viikon maanantaina Sotkamon Tipasojalla tapahtui kaksi merkittävää asiaa. Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtaja Arto Suokas ajoi partansa, ja Suomen ensimmäinen hopeakaivos aloitti tuotantonsa.

    – Play off -parta lähti, kun tuotanto alkoi, Suokas myhäilee.

    Täydessä tuotannossa kaivos on viimeistään toukokuussa. Kaivoksen suunniteltu tuotanto on noin 45 000 kiloa hopeaa vuodessa. Sotkamon malmista saadaan talteen myös lyijyä, sinkkiä ja kultaa.

    – Kulta on meille myös tärkeä tuote. Jos kaivoksen tuotannon arvosta 60–70 prosenttia tulee hopeasta, kullasta tulee parikymmentä prosenttia, Suokas sanoo.

    Sulattotoiminta tai metallitehtaat eivät pyöri pelkästään kotimaisen tuotannon varassa. Pekka Suomela

    Hopea on monilla Suomen kaivoksilla yleinen sivutuote, mutta määrät ovat hyvin pieniä. Suomen kaivoksista saadaan hopeaa noin 12 000–13 000 kiloa vuodessa. Sotkamon hopeakaivos voi jopa kolminkertaistaa kotimaisen hopean tuotannon.

    – Kaivos tuo uudentyyppistä toimintaa kaivospalettiimme. Suomen kallioperä tarjoaa erilaisia taloudellisia mahdollisuuksia sekä uutta liiketoimintaa ja osaamista, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo.

    Suomessa toimivat metallinsulatuslaitokset, sulatot, tuottavat hopeaa noin 85 000 kiloa vuodessa. Suurta lukua selittää se, että sulattoihin tuodaan hyvin paljon kaivostuotteita ympäri maailmaa.

    – Jalostuskapasiteetti on suuri. Sulattotoiminta tai metallitehtaat eivät pyöri pelkästään kotimaisen tuotannon varassa, Suomela sanoo.

    Kaivoksen avaaminen vei 40 vuotta, miksi?

    Sotkamon hopeakaivoksen avajaisia vietetään tänään keskiviikkona. Hopeaesiintymän löytymisestä on ennättänyt kulua lähes 40 vuotta.

    Ensimmäisen kaivosvaltauksen teki Kajaani Oy, joka rakensi kaivokseen vinotunnelin yhteistyössä Outokumpu Oy:n kanssa. Hopean hinta kuitenkin laski, joten tunnelin annettiin täyttyä vedellä, ja kaivos sai jäädä odottamaan parempia aikoja.

    Vuonna 2006 perustettu Silver Resources, nykyisen yhtiön edeltäjä, hankki kaivosoikeudet, rupesi tekemään selvitystöitä ja hankkimaan rahoitusta. Vuonna 2010 vinotunneli pumpattiin jo tyhjäksi vedestä.

    – Asiat olivat jo hyvällä mallilla, mutta sitten tapahtui Talvivaaran kipsisakka-allasonnettomuus, ja rahoitus hävisi kuin yhdessä yössä, Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtaja Arto Suokas kertoo.

    Rahoituksen keräämistä kuitenkin jatkettiin. Neuvotteluja käytiin tiiviisti, ja vuoden 2018 maaliskuussa rahoituspaketti oli kasassa. Mukana on paljon suomalaisia sijoittajia (Sotkamo Silver Oy). Saman vuoden alussa rikastamon työmaalla lyötiin kuokka ensimmäisen kerran maahan, ja nyt kaivos alkaa olla pikkusilauksia vaille valmiina.

    Vuodet ja vastoinkäymiset eivät syöneet pitkän linjan kaivosammattilaisen uskoa siihen, että kaivos vielä nousee Sotkamon Tipasojalle.

    – Uskoa, tahtoa ja tekemistä löytyy aina. Eihän 10 tai 20 vuotta ole geologisessa ajanlaskussa yhtään mitään, Suokas vinoilee.

    Malmia murskataan ja jauhatetaan hyvin pieniksi kivirakeiksi omissa myllyissään.Timo Sihvonen / Yle

    Hopeakaivoksen tuotantoajaksi on arvioitu 6–7 vuotta nykyisillä malmivaroilla. Niitä on inventoitu maanpinnasta 450 metrin syvyyteen. Suokas uskoo, että ensimmäiset seitsemän vuotta ovat kuitenkin vasta alku kaivoksen tulevaisuudelle.

    – Esiintymä jatkuu syvyyssuunnassa jopa puolitoista kilometriä. Meillä on valtauksia ja varauksia myös Taivaljärven viherkivivyöhykkeellä, eli peruskalliosta löytyy sinkkiä, kultaa ja hopeaa. Molemmat vaativat vielä lisää tutkimuksia, mutta uskomme, että niissä on potentiaalia, Suokas sanoo.

    Hopeakaivoksen tämän hetken suurin taloudellinen riski on hopean hinta. Nyt se on noin 15,50 Yhdysvaltain dollaria per unssi, kun hopeakaivoksen tavoitehinta on 15–17 dollaria.

    – Ainahan hinta saisi olla korkeampi, mutta myös tällä pärjätään, Suokas sanoo.

    Eihän 10 tai 20 vuotta ole geologisessa ajanlaskussa yhtään mitään. Arto Suokas

    Mihin Sotkamosta louhittu hopea päätyy? Käytännössä vaikka takaisin Kainuuseen. Hopeaa käytetään muun muassa elektroniikassa, autoissa, aurinkopaneeleissa, lääketieteessä, koruissa ja sijoituskohteena.

    – Hopealla on erinomaisia ominaisuuksia. Se on metalleista paras lämmön- ja sähkönjohde ja sitä käytetään yhä enemmän esimerkiksi aurinkokennoissa, Suokas kertoo.

    Hopea, lyijy ja sinkki ovat kaikki akkumetalleja, joiden kysynnän odotetaan lähivuosina lähtevän kasvuun sähköautojen yleistyessä.

    – Puhumme yleensä koboltista, nikkelistä tai litiumista, mutta yhtä lailla kaikessa sähköistymisessä sekä energian siirtämisessä ja varastoinnissa hopealla on kysyntää ja tarvetta, jatkaa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

    Tuleeko rekkaralli, entä miten käy ympäristön?

    Sotkamon kaivokselta hopea viedään kumipyörien päällä konteissa kohti sulattamoja. Malmirikasteita syntyy noin 6 000 tonnia vuodessa.

    Suurin osa hopeasta on lyijy–hopearikasteessa, jota kuljetetaan noin 700 kilometrin päähän Bolidenin Rönnskärin sulatolle Ruotsiin. Toinen tuote on sinkkirikaste, jota viedään maakuljetuksina noin 300 kilometrin päähän Bolidenin Kokkolan jalostamoon.

    Rekkaralli on maltillisempi kuin esimerkiksi Kevitsan kaivoksella Sodankylässä, mistä lähtee toistakymmentä rekkaa vuorokaudessa. Sotkamossa rekkakuormia lähtee keskimäärin 150 vuodessa, eli kolme viikossa.

    – Täällä Kissaniementiellä on edelleen tukkirekkoja enemmän kuin meidän rekkoja, Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtaja Arto Suokas sanoo.

    Kaivoksella on pyritty minimoimaan ympäristöriskit.Timo Sihvonen / Yle

    Hopeakaivoksella louhitaan malmia sekä maan alla että avolouhoksessa. Käsiteltävät kivimäärät ovat Suokkaan mukaan pieniä. Kaivoksella louhitaan malmia tänä vuonna noin puoli miljoonaa tonnia. Uudessa ympäristöluvassa määrä kasvaisi yli miljoonaan tonniin.

    Ennen metallien talteenottoa malmi murskataan kolmesti, jonka jälkeen nyrkinkokoiset kivet jauhatetaan kahdesti. Vaahdotusprosessiin mennessään malmilietteessä olevat kivirakeet ovat hyvin hienoja, kooltaan noin 0,05 millimetriä. Vaahdotusprosessi ei ole uusi keksintö, se on ollut käytössä jo lähes sata vuotta.

    – Käytämme kemikaaleja, jotka aktivoivat kivirakeen pinnassa olevan metallin kiinnittymään malmilietteeseen puhallettuihin pieniin ilmakupliin. Metallipitoista vaahtoa putsataan edelleen ennen kuin se menee rikastamolle, Suokas selittää.

    Nyt näen vedenpuhdistamon oman konttorini ikkunasta. Arto Suokas

    Samaa tekniikkaa käytetään valtaosassa Suomen kaivoksista. Esimerkiksi naapurissa olevaan monimetallikaivos Terrafameen verrattuna hopeakaivoksella ei ole bioliuotuskasoja, eikä prosessissa käytetä happoja. Prosessissa käytetään kemikaaleja, mutta vähäisiä määriä.

    – Eniten käytämme kalkkia, jolla nostamme lietteen pH-arvon emäksisen puolelle, yli seitsemään. Malmi ei sisällä kovin paljon rikkiä, ja vaahdotamme loppurikit pois, eli rikastushiekka-altaalle menevä hiekka on hyvin puhdasta, Suokas sanoo.

    Kaivoksella on pyritty minimoimaan ympäristöriskit. Esimerkiksi oma vedenpuhdistamo otetaan käyttöön viikon parin sisällä.

    – Itse asiassa se oli yksi ensimmäisistä päätöksistä, minkä tein, kun tulin tähän hommaan reilut puolitoista vuotta sitten. Nyt näen vedenpuhdistamon oman konttorini ikkunasta, Suokas kertoo.

    Metallit otetaan talteen hopeakaivoksella vaahdotusprosessissa, eli metallipitoinen vaahto nousee säiliön pintaan.Timo Sihvonen / Yle

    Täydessä toiminnassa ollessaan Sotkamon hopeakaivos työllistää 70–80 ihmistä. Suoraan kaivoksen palveluksessa on nelisenkymmentä työntekijää. Esimerkiksi louhinnasta, kiven kuljetuksesta ja malmin esimurskauksesta vastaa urakoitsija, ja myös laboratoriossa on palveluntarjoaja.

    Kaivos on kiinnostanut työhakijoita, mutta kaikki kaivoksen omat työntekijät on jo värvätty.

    – Meillä oli sama ongelma kuin kaikilla Suomen kaivoksilla ja teollisuudessa yleensä, eli sähköautomaatio-osaajista oli pulaa. Heidän värväämisensä oli vaikeinta, Suokas kertoo.

    Mitä olet mieltä Suomen ensimmäisestä hopeakaivoksesta? Mitä haluaisit tietää lisää Suomen kaivoksista? Jätä kommentti jutun keskusteluosioon, joka on auki kello 22.00 saakka.

    Thaipoimijat eivät saaneet valituslupaa korkeimmasta oikeudesta – Asianajaja: “Marjanpoimijoiden oikeusturva on Suomessa nolla”

    Thaipoimijat eivät saaneet valituslupaa korkeimmasta oikeudesta – Asianajaja: “Marjanpoimijoiden oikeusturva on Suomessa nolla”


    Tästä on kyseKorkein oikeus hylkäsi 15 thaipoimijan valituslupahakemukset. Rovaniemen hovioikeuden päätös säilyy lainvoimaisena.Aiemmin Kajaanin käräjäoikeus sekä Rovaniemen hovioikeus hylkäsivät kanteet kokonaisuudessaan.Suomessa...

    Tästä on kyseKorkein oikeus hylkäsi 15 thaipoimijan valituslupahakemukset. Rovaniemen hovioikeuden päätös säilyy lainvoimaisena.Aiemmin Kajaanin käräjäoikeus sekä Rovaniemen hovioikeus hylkäsivät kanteet kokonaisuudessaan.Suomessa työskentelevät thaimaalaiset marjanpoimijat nostivat kanteen työnantajaansa, sotkamolaista Ber-Ex-Oy:tä vastaan vuonna 2015.Thaipoimijat vaativat yritykseltä yhteensä yli 140 000 euron korvauksia maksamattomista tuloista.

    Korkein oikeus on hylännyt 15 thaimaalaisen marjanpoimijan valituslupahakemuksen. Aiemmin sekä hovi- että käräjäoikeus hylkäsivät poimijoiden kanteet kokonaisuudessaan.

    Kiista syntyi thaimaalaisten marjanpoimijoiden oikeuksista, kohtelusta ja myös poimituista marjoista maksetusta korvauksesta. Kiistaa on käyty jo vuodesta 2013. Alunperin siviilikanteen nosti vuonna 2015 yhteensä 50 thaimaalaista marjanpoimijaa, jotka vaativat yli 140 000 euron korvauksia.

    Poimijoiden mukaan he olivat käytännössä joutuneet ottamaan sotkamolaisyritys Ber-Exiltä korkeakorkoista lainaa, jota maksettiin takaisin marjoista saaduilla tuloilla. Marjoista saatu kilohinta oli poimijoiden mukaan ennakkoon sovittua alhaisempi. Vuonna 2015 Ber-Ex myytiin Arctic International Oy:lle.

    Hovi- ja käräjäoikeus hylkäsivät poimijoiden kanteet, joissa katsottiin, että marjoista oli sovittu kiinteä kauppahinta. Ratkaisuissa katsottiin kuitenkin näytetyksi, että sopimuksen mukaan hinta perustui vaihtelevaan markkinahintaan.

    Hylätyissä kanteissa poimijat vaativat korvauksia sopimusrikkomuksista ja maksamattomista marjoista. Jarmo Nuotio / Yle

    Marjanpoimijoiden lakimies Ville Hoikkala on valituslupien hylkäämisestä pettynyt, muttei yllättynyt.

    – Olemme tienneet tämän tilanteen jo pitkään. Tässä on käynyt ilmi, että marjanpoimijoiden oikeusturva Suomessa on nolla ja marjatukuilla on oikeus maksaa mitä haluavat, milloin haluavat, Hoikkala sanoo.

    Hoikkala uskoo, että asiaa tullaan käsittelemään vielä oikeuden ulkopuolella.

    – Nyt asian juridinen puoli on käsitelty loppuun, ja asia siirtyy julkiseen keskusteluun. Odotan, miten yhteiskunnallinen keskustelu tähän suhtautuu, Hoikkala sanoo.

    Hoikkala ei ole vielä ollut yhteydessä edustamiinsa marjanpoimijoihin.

    Lisää aiheesta:

    Marjasodan hävinneet thaipoimijat valittavat - vastapuoli oikeuden ratkaisusta: "Helpotus suomalaiselle marjateollisuudelle"

    Thaipoimijoiden poikkeuksellinen oikeussoppa pian päätökseen: syytteitä ihmiskaupasta ja hurjia korvausvaatimuksia

    Biojätteet tavalliseen muovipussiin? Ruoantähteiden kierrätysohjeissa on yllättäviä eroja

    Biojätteet tavalliseen muovipussiin? Ruoantähteiden kierrätysohjeissa on yllättäviä eroja


    Tästä on kyseBiojätteen pakkaamisohjeet vaihtelevat alueittain.Biohajoavat pussit eivät sovellu biojätteen keräykseen, jos jätteestä tehdään biokaasua.Kompostoinnissa biopussit hajoavat mullaksi muun jätteen mukanaKierrätys ei aina toimi...

    Tästä on kyseBiojätteen pakkaamisohjeet vaihtelevat alueittain.Biohajoavat pussit eivät sovellu biojätteen keräykseen, jos jätteestä tehdään biokaasua.Kompostoinnissa biopussit hajoavat mullaksi muun jätteen mukana

    Kierrätys ei aina toimi maalaisjärjellä. Vaikka toisin voisi luulla, kaupoissa myytävät biohajoavat muovipussit eivät sovi biojätteen kierrättämiseen kaikkialla Suomessa.

    Esimerkiksi Kainuussa vuodenvaihteen jälkeen uusitun lajitteluohjeen mukaan biojätteet suositellaan pakkaamaan paperipussiin.

    – Sitten voi käyttää kaupoista saatavaa muovista ja läpinäkyvää vihannespussia tai taitella sanomalehdestä oman pussin, kertoo Kainuun jäteyhtiö Ekokympin käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen.

    Kainuussa biojäte kannattaa pakata mielummin läpinäkyvään muovipussiin kuin biohajoavaan pussiin. Kalle Niskala / Yle

    Biojätteen pakkausohjeissa on alue- ja kuntakohtaisia eroja. Kainuun lisäksi biohajoavan pussin käyttöä ei ole suositeltu esimerkiksi Hämeenlinnan ja Hyvinkään ympäristöissä toimivan jäteyhtiö Kiertokapulan ohjeistuksessa.Toisin on HSY:n toiminta-alueella Helsingissä, jossa biojätepussi soveltuu biojätteeksi.

    Muun muassa Keski-Pohjanmaalla toimiva Ekorosk ohjeistaa, että biojätteet voi pakata kotona muovipussiin. Kuitenkaan biojätettä ei saa pakata kaupan hevi-osastolta saataviin läpinäkyviin muovipusseihin, toisin kuin Kainuussa. Ekoroskin alueella ruoantähteiden kääreeksi kelpaavat myös kartonkipakkaukset eli vaikkapa muropaketit.

    Alueiden erot johtuvat jätteen jatkokäsittelystä. Biojätteestä voidaan tuottaa polttoaineena käytettävää biokaasua tai se voidaan kompostoida mullaksi.

    Biohajoava pussi sopii kompostointiin, muttei biokaasun valmistukseen.

    – Biohajoava pussi on venyvää materiaalia ja se saattaa jäädä kiinni murskaimeen. Biojätteen käsittelyn kannalta toimivin ratkaisu on laittaa biojäte keräysastiaan ilman pussia tai käyttää paperipussia tai perinteistä muovikassia, kertoo Gasumin myynti- ja avainasiakaspäällikkö Tommi Lehtosaari.

    Rekkaralli saastuttaa

    Kainuussa biohajoavan pussin käyttöä ei suositella, koska biojätteet menevät jatkokäsittelyyn Gasumin Oulun biokaasulaitokselle.

    Urakoitsijat keräävät biojätteet talouksien jäteastioista, jonka jälkeen ne kuljetetaan Kajaaniin Majasaaren jätekeskukseen. Jätekeskuksessa biojätteet kerätään kontteihin, jotka ajetaan kaksi kertaa viikossa Ouluun. Vuosittain biojätettä viedään Gasumin biokaasulaitokselle 4 000 tonnia eli 100 kuorma-autollista.

    Rekkarallilla on pieni vaikutus hiilijalanjälkeen, sillä yksi kuorma-auto kuluttaa dieseliä edestakaisella matkalla Kajaanin ja Oulun välillä noin 100 litraa. Hiilijalanjälkeä voisi pienentää omalla biojätelaitoksella, mutta siihen ei ole edellytyksiä.

    – Nykyiset jätemäärät eivät vielä siihen riitä, sanoo Ekokympin käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen.

    Biokaasulaitokselle soveltuvat jätteetPuhdas ja kiinteä biojäte.Kinkkurasvat, keitot ja nesteet. Nämä voi kerätä kartonkiseen purkkiin ja laittaa siinä biojäteastiaan.Huonekasvit ja kasvien pehmeät osat.

    Kumpulaisen mukaan kainuulaisilla ei ole juuri ollut kysymyksiä uudistuneista ohjeista. Tämä voi johtua siitä, että ihmiset toimivat edelleen vanhan ohjeen mukaan tai sitten muutosohjeet ovat olleet selkeitä.

    Myös alueen urakoitsijat, jotka jätteitä keräävät, ovat saaneet ohjeita biojäteastioiden pusseista. Niissä ei tarvitse käyttää biohajoavaa jätepussia, vaan perinteistä mustaa jätesäkkiä.

    Kuluttajat saavat varmuuden alueensa jätteiden pakkaustavoista oman jätekeskuksen verkkosivulta tai kotiin jaettavasta ohjeistuksesta.

    Miten sinä pakkaat biojätteesi? Voit keskustella aiheesta jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.

    Lasse Nordlund on elänyt 30 vuotta omavaraisena keskellä metsää ja tehnyt kengätkin itse:

    Lasse Nordlund on elänyt 30 vuotta omavaraisena keskellä metsää ja tehnyt kengätkin itse: "Isoin pala on pysyä henkisesti tasapainossa"


    Kuka?Lasse Nordlund, omavaraisuusajattelun ja jälkifossiilisen elämäntavan puolestapuhuja.Syntynyt Helsingissä vuonna 1965. Elänyt omavaraisena 1990-luvun alusta asti.Perustaa puolisonsa Maria Dorffin kanssa Valtimolle Pohjois-Karjalaan Suomen...

    Kuka?Lasse Nordlund, omavaraisuusajattelun ja jälkifossiilisen elämäntavan puolestapuhuja.Syntynyt Helsingissä vuonna 1965. Elänyt omavaraisena 1990-luvun alusta asti.Perustaa puolisonsa Maria Dorffin kanssa Valtimolle Pohjois-Karjalaan Suomen ensimmäisen omavaraopiston.Omavaraisuuden avulla saa takaisin vastuun elämästään. Lasse Nordlund

    "Lapsena suuri intohimoni olivat luonnontieteet. Teini-ikäisenä aloin pohtia, miten tiedettä sovelletaan nykymaailmassa. Minua mietitytti se vastuu, jonka tutkija delegoi muille.

    Minuun vaikutti hyvin voimakkaasti se, mitä ydinfysiikan perusteet luoneille fyysikoille tapahtui sata vuotta sitten. Heillä oli naiivi kuvitelma, että he tekevät työtä ihmiskunnan hyväksi, mutta he tulivatkin luoneeksi atomipommin. Monet heistä olivat sen takia itsemurhan partaalla.

    Ajattelin, etten voi lähteä tällaisiin kuvioihin. En voi delegoida niin paljon omasta työstäni ja luovuudestani käsiin, joista en pidä. Tämä ajatus vaikuttaa omavaraistumiseni taustalla vielä voimakkaammin kuin sen ekologinen aspekti.

    Omavaraisuuden avulla saa takaisin vastuun elämästään. Muuten pitää vain luottaa siihen, että luomukaurahiutalepakkauksessa on luomua, ja minä en siihenkään usko.

    Lasse Nordlund on elänyt omavaraisena 90-luvun alusta lähtien. Sakari Piippo / YleMinäkin luulin aluksi, että omavaraisuus on lähinnä tekninen haaste. Sen jälkeen olen huomannut, että paljon isompi pala on se, miten pysyy henkisesti tasapainossa. Lasse Nordlund

    Minulla on pitkään ollut ajatus pienestä metsäyliopistosta. Jos on kokeileva ja tutkiva mieli, sitä voi toteuttaa missä tahansa. Kompostikasakin voi olla vaikka miten mielenkiintoinen juttu.

    Metsäyliopiston ajatus oli, voisiko perustutkimusta tehdä paremmalla pohjalla kuin nykyistä tiedettä.

    Voisiko se olla eettisempää? Mitkä voisivat olla tutkimuskohteita, joissa tutkija voi tyydyttää leikkimielisyyttään ilman, että toiminnan seuraukset kohdistuvat aggressiivisesti ympäristöön ja ihmiseen?

    Omavaraopisto sai konkreettista voimaa vasta joitakin vuosia sitten, kun puolisoni Maria Dorff käynnisti sen. Toukokuussa omavaraopistolla alkaa hirsikurssi, jolla opetellaan kasaamaan hirsikehikko. Kurssi on toteutettu Kainuun opiston kanssa, ja se on jo täynnä.

    Ensi vuonna tarkoitus on ottaa hieman enemmän kursseja, kunnes pystymme järjestämään puolen vuoden mittaisen kurssin 20 ihmiselle. Pyrimme antamaan heille mahdollisimman hyvät eväät omavaraisuuteen. Siihen kuuluu myös sosiaalisten ja henkisten valmiuksien oppimista.

    Minäkin luulin aluksi, että omavaraisuus on lähinnä tekninen haaste. Sen jälkeen olen huomannut, että paljon isompi pala on se, miten pysyy henkisesti tasapainossa.

    Omavaraisuus on hyvin pitkälti pois oppimista jostakin totutusta. Siinä on sen hankaluus. Jos on väsynyt tai tyytymätön, kaupunkilainen lähtee iltakaljalle näkemään kavereita. Metsässä on omillaan.

    Kun kriisi saapuu, mitä voimme tehdä, ettemme hakkaa toistemme päitä irti? Lasse Nordlund

    Noin 12 vuotta sitten minusta alkoi tuntua siltä, että peli on menetetty. Emme onnistuneet huolehtimaan biosfääristä. Teemme liian vähän ja olemme liian myöhään liikkeellä. Vielä 30 vuotta sitten ajattelin, että jos me todella vakavissamme otamme käyttöön toisen elämäntavan, voimme tehdä asioille jotain.

    Tähän asti yhteiskunnan varallisuutta ja hyvinvointia on voitu jakaa koko ajan kasvavasta potista. Jos tämä kakku pienenee, tulee väistämättä ikäviä eturistiriitoja.

    Siksi painopisteeni on siirtynyt enemmän kriisin vastaanottamiseen. Miten voisimme vaalia jonkinlaisia humanistisia käyttäytymistapoja, kun hätä lisääntyy? Kun kriisi saapuu, mitä voimme tehdä, ettemme hakkaa toistemme päitä irti?

    Omavaraisuus on yksi ratkaisu. Kun pystyy huolehtimaan omasta ruuastaan, ei tarvitse riidellä naapurin kanssa.

    Kirvestä en sentään ole sulattanut omasta malmista. Lasse Nordlund

    Ennen perheellistymistä en hankkinut juuri mitään ulkopuolelta. Kenkiäkin olen tehnyt itse. Kirvestä en sentään ole sulattanut omasta malmista.

    Nykyään teen kompromisseja. Maria huovuttaa tossuja, ja niistä ansaituilla rahoilla hän voi ostaa juustoa ja voita leivän päälle ja käydä välillä vaarin luona Jyväskylässä. Siinä mielessä meillä on yhdistelmätalous.

    Olen tyytyväinen, että elämässäni en ole joutunut liian pahasti puun ja nilan väliin. Tasapainoilu ei ole johtanut sietämättömiin kompromisseihin."

    Lasse Nordlund ei enää ole omavaraisuudessaan yhtä ehdoton kuin ennen. Sakari Piippo / Yle

    Valokuvataiteen museossa Helsingissä on 26.5. asti esillä vuoden kuvajournalistiksi valitun Touko Hujasen valokuvia Lasse Nordlundista ja hänen perheestään.

    Lue myös:

    Antero Vartia tajusi, ettei ilmastonmuutosta ratkaista politiikalla – "Asiat voivat mennä niin pahasti pieleen, ettei ihmiskuntaa enää ole"

    16-vuotias Atte Ahokas on perjantaisin lakossa: "Poliitikot ovat epäonnistuneet ja pettäneet meidän sukupolvemme"

    Laura Kolehmainen yrittää ilmastoveivata Suomesta maailman ilmastojohtajan: "On ihan piipertelyä saarnata kulutusvalinnoista köyhille"

    Massapurkaus voi tuoda revontuli-illan Suomen taivaalle – lähetä kuva


    Auringon koronan keskiviikkoinen purkaus saattaa näkyä nyt illalla ainakin jonkinmoisena revontulinäytöksenä Suomen taivaalla, sopivasti maailman ilmatieteen päivänä. Pohjoisessa revontulia näkyy usein, mutta nyt niihin on mahdollisuuksia aivan...

    Auringon koronan keskiviikkoinen purkaus saattaa näkyä nyt illalla ainakin jonkinmoisena revontulinäytöksenä Suomen taivaalla, sopivasti maailman ilmatieteen päivänä.

    Pohjoisessa revontulia näkyy usein, mutta nyt niihin on mahdollisuuksia aivan Etelä-Suomea myöten. Laskelmien mukaan hienoin hetki taivaalla olisi näillä näkymin illalla kahdeksan ja puolen yön välillä.

    Ilmatieteen laitoksen mukaan revontulien mahdollisuus on koholla. Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA taas kertoo keskitason geomagneettisen myrskyn mahdollisuudesta.

    Pilvisyyden kannalta sää näyttää melkein ihanteelliselta, sillä lännestä tuleva matalan rintama tulee pilvineen Suomen ylle vasta puolen yön aikoihin.

    Harmia voi aiheuttaa myös se, että kuu on tänään melkein täysi, noin 90 prosenttia kokonaisesta. Sen valo ja kevään myötä vaalentunut taivas voivat haitata revontulien näkemistä tai kuvaamista.

    Toisaalta nyt voi olla mahdollisuus saada samaan kuvaan melkein täysi kuu ja revontulia.

    Viikon kupletti on kylmiä öitä ja hidastuvaa kevättä

    Jos nyt kannattaa tuijotella iltataivaalle revontulten toivossa, niin kevään eteneminen hidastuu tulevalla viikolla kylmien öiden takia.

    – Kyllä se viikon kupletti on kylmiä öitä. Jopa etelässä voi olla öisin kymmenenkin astetta pakkasta, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.

    Käytännössä tämä tarkoittaa kevään etenemisen hidastumista. Päivisin sentään on aurinkoista ja lämpötila nousee plussalle, mutta pohjoistuuli tekee säästä kolean ja lämpötila jää päivisin melkein koko maassa nollan tuntumaan.

    Kuluvan viikonlopun säähän vaikuttaa ensi yönä Pohjois-Suomen yli itään liikkuva matalan rintama. Se voi tuoda lumikuuroja Pohjois-Pohjanmaalta Kainuuseen ja Etelä-Lappiin yltävälle alueelle. Aivan pohjoisessa on poutaa, samoin etelässä.

    Lisäksi huominen sunnuntai on hyvin tuulinen.

    Nappasitko kuvan revontulista? Lähetä se meille. Ylen kuvajoukkoistuksen pelisäännöt löytyvät täältä.

    VR-painajainen voi viedä jalat alta – virtuaalitodellisuus kuljettaa kokijan ihmisten pahoihin uniin

    VR-painajainen voi viedä jalat alta – virtuaalitodellisuus kuljettaa kokijan ihmisten pahoihin uniin


    Tästä on kyseKajaanin taidemuseossa voi kokea painajaisia virtuaalitodellisuudessa. Peli pohjautuu nykytaideteokseen ihmisten kokemista painajaisista.Virtuaalitodellisuus vaikuttaa vahvasti tunteisiin, koska se huijaa aisteja. Kokemus kolmiulotteisessa...

    Tästä on kyseKajaanin taidemuseossa voi kokea painajaisia virtuaalitodellisuudessa. Peli pohjautuu nykytaideteokseen ihmisten kokemista painajaisista.Virtuaalitodellisuus vaikuttaa vahvasti tunteisiin, koska se huijaa aisteja. Kokemus kolmiulotteisessa maailmassa tuntuu hyvin todelliselta.Sama painajainen voi herättää ihmisissä monenlaisia tunteita.Virtuaalitodellisuuspelin ikäraja on 15 vuotta, koska pelissä on myös ahdistavia kohtauksia.

    Olen korkealla, lumisen vuoren päällä. Kauempana edessäni on hissi, jonka vaijeri vaikertaa uhkaavasti tuulessa. Katson alaspäin. Seison hauraalla sillalla. Sen lautojen välistä näkyy hurja pudotus alas.

    Minulla ei pitänyt olla korkean paikan kammoa. Nyt huojun paikallani, koska en uskalla liikkua. Hissi tipahtaa, silta romahtaa, ja niin romahdan minäkin. Melkein takamukselleni.

    Tällainen oli Ylen toimittajan kokemus virtuaalitodellisuuspelistä Kajaanin taidemuseolla. Yllä kuvatut tunteet ja reaktiot voi todistaa omin silmin tämän jutun videosta.

    Peli pohjautuu kuvataiteilija Suvi Solkion yhteisölliseen teokseen Painajaisista paksu peite. Teoksen taustalla on vanha kansanuskomus, jonka mukaan painajainen on elävä olento, joka yön turvin hiipii viattoman nukkujan päälle ja tukahduttaa hänet kuoliaaksi.

    Solkion teoksessa vanhaan punaiseen täkkiin on kirjottu hopealangalla ihmisten kokemia painajaisia. Virtuaalitodellisuudessa taideteos muuttuu eläväksi kokemukseksi.

    – Painajaiset kiehtovat ihmisiä. Ne ovat kuin siirtymä pois todellisuudesta. Uniin ei voi itse vaikuttaa, eikä painajaisista pääse pois, mutta pelin voi keskeyttää, jos se ahdistaa liikaa, Kajaanin taidemuseon intendentti Sanna Ojanne kertoo.

    Jokainen ihminen kokee virtuaalimaailman omalla tavallaan. Mimmi Nietula / Yle

    Virtuaalitodellisuuspeliin valikoitui viisi painajaista, jotka herättävät ihmisissä erilaisia tunnetiloja. Jyrkänteen reunalla huojumisen lisäksi pelaaja voi tuntea kauhua upotessaan merenalaiseen kuiluun tai kokea aavemaisen evakkojoukon kohtaamisen.

    – Virtuaalitodellisuus huijaa aisteja todella hyvin. Kun laitat lasit päähäsi, tunnet olevasi pelin sisällä. Se vaikuttaa vahvasti tunteisiin, ja siksi peliin uppoutuu niin helposti, Anssi Höykinpuro sanoo.

    – Kolmiulotteisessa maailmassa kokemus on hyvin todellinen. Se voi aiheuttaa myös hyvin voimakkaita fyysisiä tuntemuksia. Ihmiset ovat horjuneet täällä, eli peli on tuntunut lihaksissa asti, Sanna Ojanne jatkaa.

    Onko kyseessä peli vai taideteos?

    Virtuaalitodellisuus on vallannut viihde- ja elokuvamaailman, mutta VR-tekniikkaa hyödynnetään yhä useammin myös nykytaiteessa. Virtuaaliteoksiin voi tutustua Suomessa esimerkiksi Kiasman verkkotaiteen kokoelmassa. Tulevaisuuden taidemuseossa kaikki teokset voivat olla nähtävillä missä päin maailmaa tahansa, koska museokierroksen voi tehdä virtuaalisesti.

    Kajaanissa ei olla vielä niin pitkällä. Unimaailmaan sukeltava VR-peli on taidemuseon ensikosketus virtuaalitodellisuuteen. Myös pelikehittäjille nykytaideteoksen käyttäminen pelin lähteenä oli aivan uutta.

    – Pelin tekeminen oli enemmän kokemus kuin tekninen suoritus. Oli mielenkiintoista käyttää lähdeteosta pohjana, meillä oli paljon enemmän vapauksia kuin yleensä eikä kaikkea tarvinnut keksiä alusta asti, Kajaanin ammattikorkeakoulun pelikehitystiimin ohjelmoija Anssi Höykinpuro sanoo.

    Taideteos pelin lähteenä oli pelikehittäjille aivan uutta. Edessä istuva Niko Kuivalainen on toiminut pelin päägraafikkoja ja Anssi Höykinpuro sekä Niko Kinnunen ohjelmoijina.Mimmi Nietula / Yle

    Samalla tavalla kuin taiteessa, myös virtuaalitulevaisuuspelissä jokainen kokemus on omanlaisensa. Oikeaa tai väärää tulkintaa ei ole.

    – Ihminen lähestyy asioita omasta kokemusmaailmastaan käsin. Joku painajainen voi kauhistuttaa yhtä, mutta toisesta se ei tunnu miltään. Pelissä näkyy myös se, miten painajaisen kykenee vastaanottamaan, Ojanne sanoo.

    VR-pelissä taide ja teknologia yhdistyvät, mutta onko se enemmän peli kuin taideteos? Ojanteen mukaan vastaus riippuu siitä, kuka sen määrittelee, ja miten asian haluaa nähdä.

    – Samalla tavalla voi kysyä, missä kulkee videotaiteen ja elokuvan raja. Koska peli on lähtenyt taideteoksesta, se voi kulkea siinä rajamailla. Kumpikin on kulttuuria ja molemmissa on käytetty luovuutta, Ojanne sanoo.

    Painajaisten kokemiselle ikäraja

    Kajaanin taidemuseon virtuaalitodellisuuspeli on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille. Vaikka museot ovat yleensä avoinna kaikille, VR-pelin painajaisten kokemiselle on asetettu 15 vuoden ikäraja.

    – Joskus museo saattaa asettaa ikärajoja turvatakseen oman selustansa. Se on kuitenkin hyvin harvinaista, intendentti Sanna Ojanne kertoo.

    Tällä kertaa ikäraja tuli pelin tekijöiden puolelta. Ohjelmoija Anssi Hyökinpuro perustelee, että myös kauhupeleille ja -elokuville on ikärajat.

    – Myös nuoret näkevät painajaisia, mutta pelin ahdistavuuden takia halusimme laittaa siihen ikärajan. Emme halua aiheuttaa kenellekään traumoja tai herättää sellaisia tunteita, joita he eivät ehkä osaa vielä käsitellä, Hyökinpuro sanoo.

    Kajaanin taidemuseo houkuttelee nuoria taiteen pariin teknologian kautta. Mimmi Nietula / Yle

    VR-peliä pelaamalla museon kävijät voivat tutustua myös lähteenä toimineeseen nykytaideteokseen. Se voi houkutella museoon myös sellaisia kävijöitä, jotka eivät siellä muutoin kävisi.

    – Toivomme, että taide avautuu näin laajemmalle yleisölle, ja saisimme houkuteltua taidemuseoon myös uutta, nuorta yleisöä, Ojanne sanoo.

    Uskaltaisitko hypätä VR-painajaiseen? Millaisia ajatuksia virtuaalitodellisuuden rantautuminen taiteeseen herättää? Voit keskustella aiheesta jutun lopussa kello 22.00 saakka.

    Lue lisää:

    Kun ihmiset alkoivat treenata virtuaalisesti, ovet avautuivat kajaanilaiselle firmalle – nyt liikuntalaitteissa hikoillaan ympäri maailmaa

    "Kuin olisi vieressä ja osoittaisi sormella" – Kun auto hajoaa keskelle korpea, mekaanikko voi saada korjausohjeet silmille Australiasta

    Kolmiulotteiset mallit tehokäytössä sairaalan rakennusprojektissa – virtuaalitodellisuus auttaa pysymään budjetissa

    Näin taksien hinnat muuttuivat – Rajuimmin kallistuneessa paikassa mittari raksuttaa, vaikka auto seisoo paikallaan

    Näin taksien hinnat muuttuivat – Rajuimmin kallistuneessa paikassa mittari raksuttaa, vaikka auto seisoo paikallaan


    Kouvolan rautatieaseman taksitolpan lähellä torstaina liikkuneiden Pirkko Rämän ja Nea Kykkäsen kommentit kuvastavat melko hyvin uuden taksilain tuomia muutoksia. Mielipiteet hinnoittelusta ja taksin saatavuudesta jakautuvat. – Vähän on liian...

    Kouvolan rautatieaseman taksitolpan lähellä torstaina liikkuneiden Pirkko Rämän ja Nea Kykkäsen kommentit kuvastavat melko hyvin uuden taksilain tuomia muutoksia. Mielipiteet hinnoittelusta ja taksin saatavuudesta jakautuvat.

    – Vähän on liian kallista, puolet liian kallista. Uusi laki on vaikuttanut taksilla ajoon. En käytä sitä kuin hätätilanteessa. Joskus taksin saaminenkin kestää liian kauan, sanoo Rämä.

    – Minä käytän taksia ehkä vain neljä kertaa vuodessa, joten ei ole vaikuttanut. Nykyään voi kysyä etukäteen hintaa, mutta enpä ole muistanut. Ihan kohtuuhintainen taksi on ollut Kouvolassa ja olen aina saanut taksin tarvittaessa, toteaa puolestaan Nea Kykkänen.

    Hinnat nousivat keskimäärin 3,6 prosenttia

    Uuden liikennepalvelulain vaikutuksia taksimatkustamisen hintaan ehdittiin arvuutella jo hyvissä ajoin ennen lain voimaantuloa viime heinäkuussa. Nyt hintojen muutoksista on saatu jo hieman tilastotietoa.

    Aluksi taksilla matkustamisen hinnat laskivat, mutta kääntyivät selvään nousuun lokakuussa. Tilastokeskus kertoi maaliskuun alussa, että taksimatkojen hintataso oli noussut koko maassa seitsemän prosenttia verrattuna kesäkuuhun 2018.

    Liikenne- ja viestintävirastovirasto Traficom kertoi torstaina omasta hintaseurannastaan, jonka mukaan taksiliikenteen hinnat olivat lokakuussa koko maassa keskimäärin 3,6 prosenttia korkeammat kuin enimmäishinnat ennen uuden lain voimaantuloa.

    Niko Ala-Krekola on ajanut taksia viime kesästä lähtien.Juha Korhonen/Yle

    Taksimatkustamisen hinta nousi Suomen maakunnista eniten Kymenlaaksossa, jossa hinnat olivat nousseet 9,2 prosenttia.

    Syynä oli minuuttiveloituksen käyttöönotto. Käytännössä se tarkoittaa, että matkan todelliseen hintaan vaikuttaa matkan pituuden lisäksi myös matkan kesto. Kymenlaakson Taksilla aikaveloitus on 28 euroa tunti.

    Lisäksi hintaan kuuluu muutaman euron lähtöhinta, joka on yöaikaan korkeampi. Odotukselle on määritelty oma, 56 euron tuntihinta.

    – Ihmiset usein ihmettelevät, miksi mittari pyörii vaikka ollaan paikallaan. Joudun aina selittämään, että hinta koostuu kilometrihinnasta ja tuntihinnasta. Pitkään odotellessa joutuu erikseen sanomaan, että sille on oma tietty hintansa, kertoo taksilain voimaantulon jälkeen taksikuskin työt aloittanut Niko Ala-Krekola.

    Kymenlaakson jälkeen hinnat ovat nousseet eniten Uudellamaalla, Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla.

    Kyselyjä hinnasta harvemmin

    Ala-Krekolan mukaan Kymenlaaksossa asiakkaat harvemmin kyselevät matkan hinnasta, mutta pääkaupunkiseudulta tulevat asiakkaat ottavat aiheen useammin esiin. Kymenlaakson Taksilla on selkeä hinnoittelu, mutta varsinkin pidemmillä matkoilla hinnoista voidaan neuvotella.

    – Se on ihan reilu peli molemmille, että esimerkiksi Helsinkiin mentäessä sovitaan etukäteen jokin kiinteä hinta, sanoo Ala-Krekola.

    Kymenlaakson jälkeen hinnat ovat nousseet eniten Uudellamaalla, Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Traficomin mukaan hintojen nousun syyt vaihtelivat eri puolilla maata. Esimerkiksi Kainuussa nousun taustalla oli perusmaksun korotus ja Pirkanmaalla kilometrihinnan korotus.

    Taksilain muutos ei suinkaan nostanut hintoja kaikkialla maassa. Traficomin mukaan hinnat olivat laskeneet kuudessa maakunnassa ja eniten Kanta-Hämeessä. Neljässä maakunnassa hinnat olivat pysyneet ennallaan.

    Hintojen lasku johtuu yleisimmin vyöhykehintojen käyttöönotosta eli siitä, että matkan hinta on erilainen kaupungin eri osissa. Jotkut yrittäjät ovat myös laskeneet perusmaksua tai kilometrihintaa ottamatta käyttöön taksissa vietettyyn aikaan perustuvaa veloitusta.

    Mikko Airikka | Yle
    Sometähtien saapuminen Suomeen ei ole sattumaa – kiinalaisnäyttelijän vierailu maksoi 100 000 euroa

    Sometähtien saapuminen Suomeen ei ole sattumaa – kiinalaisnäyttelijän vierailu maksoi 100 000 euroa


    Tästä on kyseKiinalaisen somevaikuttajan Wang Kain video Sotkamon maisemista on herättänyt huomiota. Videota on katsottu jo 20 miljoonaa kertaa.Kiinassa menestyneen somevaikuttajan vierailu Suomessa maksoi yhteensä 1 00 000 euroa.Somevaikuttajien...

    Tästä on kyseKiinalaisen somevaikuttajan Wang Kain video Sotkamon maisemista on herättänyt huomiota. Videota on katsottu jo 20 miljoonaa kertaa.Kiinassa menestyneen somevaikuttajan vierailu Suomessa maksoi yhteensä 1 00 000 euroa.Somevaikuttajien käyttö matkailumarkkinoinnissa on arkipäivää. Nyt yritykset ovat kiinnostuneet mikrovaikuttajista, joilla ei ole valtavasti seuraajia.

    Sosiaalisessa mediassa pyörii tällä hetkellä video, jota on kuvattu viime vuoden lopulla Sotkamossa.

    Videolla kiinalainen somevaikuttaja Wang Kai seuraa kiinalaisten urheilijoiden hiihtotaitojen kehittymistä, vierailee paikallisella huskytilalla ja istuskelee nuotion äärellä. Reilun 13 minuutin mittaista videota on katsottu jo 20 miljoonaa kertaa ja katsojamäärä kasvaa vauhdilla koko ajan.

    Sotkamon kunnan hankejohtaja Arto Asikaisen mukaan Wang Kain vierailu Suomessa liittyy Vuokatin ja Visit Finlandin yhteistyöhön. Asikainen laskee, että Wang Kain vierailu maksoi Sotkamolle 25 000 euroa. Summan sijoittaminen perinteiseen mainostamiseen ei olisi antanut kunnalle vastaavanlaista näkyvyyttä.

    – Koko summa oli karkeasti 100 000 euroa, kun Kiinasta saapui tänne 30 hengen kuvausryhmä kolmeksi yöksi. Tästä Visit Finland maksoi puolet, Sotkamo 25 000 ja Ruka, jossa myös kuvattiin, maksoi 25 000 euroa.

    Somevaikuttajia käyttävät kaikki, jotka tekevät tavoitteellista työtä matkailun parissa. Sanna Tarssanen

    37-vuotias Wang Kai on näyttelijä, joka on kerännyt itselleen suuren somenäkyvyyden. Wang Kai on ollut useamman vuoden ajan suosittu Kiinassa, ja hänellä on yli 21 miljoonaa seuraajaa Weibossa, joka on Kiinan vastine Twitterille.

    Wang on saavuttanut näkyvyyttä itselleen muodin, musiikin ja näyttelemisen kautta. Lisäksi hän tekee paljon hyväntekeväisyyttä.

    – Näimme, että hänessä on laajemman tempauksen kautta hyvä yhteistyön mahdollisuus. Hän sopii myös talviurheilun teemaan, sanoo business Finlandin kansainvälisen median vastaava Hetta Huittinen.

    Suomen ja Kiinan talvimatkailuun keskittyvä yhteistyö näkyi jo tammikuussa, kun presidentti Sauli Niinistö kävi Kiinassa edistämässä Suomen talviurheilumainetta.

    Suomi löydetään somesta

    Visit Finland tekee paljon yhteistyötä somevaikuttajien kanssa. Se on keino saada näkyvyyttä kanavissa, joilla on paljon seuraajia. Somepäivitykset luovat Suomesta kansainvälisesti kuvaa haluttavana matkakohteena.

    – Saamme matkailijoita somevaikuttajien kautta. Pitää luonnollisesti paikkansa, että kotimaiset ja ulkomaiset somevaikuttajat saavat elantonsa tekemisestä. Palkka tulee yhteistöistä, joita oman kanavan puitteissa tehdään, sanoo Hetta Huittinen.

    Ison luokan sometähdillä on hintalappu, yleensä Visit Finland korvaa heille majoitukset ja lennot. Ennen yhteistyötä arvioidaan, palveleeko yhteistyö suomalaisen matkailun tarpeita, eli ovatko vaikuttajan seuraajat kiinnostuneita Suomeen matkustamisesta.

    Wang Kailla on Weibo-tilillään yli 21 miljoonaa seuraajaa. Mimmi Nietula / Yle

    Somevaikuttajien käyttö matkailumarkkinoinnissa on siis arkipäivää ja olennainen osa tavoitteellista sosiaalisen median markkinointia, kun halutaan tavoittaa uusia asiakasryhmiä.

    – Erityisesti Kiinan markkinoilla somevaikuttajilla on iso vaikutus, sanoo House of Laplandin toimitusjohtaja Sanna Tarssanen.

    – Somevaikuttajia käyttävät kaikki, jotka tekevät tavoitteellista työtä matkailun parissa. Aikaisempina vuosina on käytetty niitä, joilla on mahdollisimman suuri määrä seuraajia, mutta nyt heidät mielletään jopa liian kaupallisiksi, Tarssanen jatkaa.

    Somevaikuttaja voi vaikuttaa seuraajan matkustuspäätökseen

    Matkailualalla puhutaankin nyt mikrovaikuttajista. Heidän seuraajakuntansa ei ole suuri, mutta he ovat silti isoja vaikuttajia pienemmän ryhmän keskuudessa.

    – Heidän avullaan saavutetaan juuri toivottu kohderyhmä. Usein kohderyhmä kokee vaikuttajien päivitykset aidommiksi kuin isojen sometähtien vastaavat viestit.

    Matkailuvinkit myös koetaan henkilön kautta kerrottuina kiinnostavampina kuin perinteisen markkinointiorganisaation kertomana.

    – Somevaikuttaja voi tarjota vahvistuksen seuraajiensa matkustuspäätökseen, sanoo Tarssanen.

    Yhteistöistä maksettavat palkkiot eivät ole julkista tietoa. Sanna Tarssanen

    Viime kesänä House of Lapland teki yhteistyötä kolmen suomalaisen ja yhden kansainvälisen Instagram-vaikuttajan kanssa. Yhteistyön tavoitteena oli kertoa Lapista kesämatkailukohteena vaikuttajien silmin ja tavoittaa heidän kauttaan uusia kohderyhmiä.

    Kampanjassa Instagram-vaikuttajat ja luontokuvaajat Eeva Mäkinen, Daniel Taipale ja Konsta Punkka sekä Nude Yoga Girl kiersivät viikon ajan Lappia ja julkaisivat kuvia Instagramissa.

    – Yhteistyöstä maksettavat palkkiot eivät ole julkista tietoa ja sopimusten sisällöt ovat tapauskohtaisia. Esimerkiksi ison julkisuuden saanut Shakiran vierailu ei tiettävästi ollut kaupallinen yhteistyö, kertoo Tarssanen.

    Oletko matkustanut jonnekin somevaikuttajan suosituksesta? Kokemuksia voi jakaa jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.

    Lue lisää:

    Tubetähti Mike Bäckillä, 19, on neljännesmiljoona seuraajaa – yhdestä yhteistyövideosta voi kilahtaa tilille useita tonneja, mutta aivan kaikkeen ei hänkään lähde mukaan

    Sometykkäykset sen kertovat: nyt halutaan luontoon – Marinella Himari ja muut bloggaajat inspiroivat retkeilemään

    Lapsi voi saada kotoa ja koulusta ristiriitaisia viestejä tasa-arvosta – yhdenvertaisuus näkyy opetuksessa pieninä arjen tekoina

    Lapsi voi saada kotoa ja koulusta ristiriitaisia viestejä tasa-arvosta – yhdenvertaisuus näkyy opetuksessa pieninä arjen tekoina


    Tästä on kyseLaki velvoittaa oppilaitokset tekemään toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman. Toisella asteella suunnitelman toteutumista on seurattu, mutta ei perusopetuksen puolella.Kajaanin Lohtajan koululla on tehty kolmen...

    Tästä on kyseLaki velvoittaa oppilaitokset tekemään toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman. Toisella asteella suunnitelman toteutumista on seurattu, mutta ei perusopetuksen puolella.Kajaanin Lohtajan koululla on tehty kolmen vuoden ajan töitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen. Työ näkyy arjessa pieninä tekoina.Tasa-arvo ei ole yksin koulujen tehtävä. Haasteena on saada kodit ja vanhemmat mukaan murtamaan stereotypioita.

    Yhdessä ovessa lukee tytöt, toisessa pojat. Lohtajan koulun wc-tiloja ei ole vielä muutettu pelkiksi vessoiksi, vaikka monissa kouluissa tilat ovat jo kaikille yhteiset.

    Oppilaat eivät ainakaan heti tyrmää ajatusta unisex-vessoista.

    – Ehkä siinä on ajateltu yksityisyyttä, mutta ei minua hirveästi haittaisi, jos vessat olisivat yhteiset, kuudennella luokalla oleva Lauri Karresmaa pohtii.

    – Kyllä siihen tottuisi. Käyt siellä kuitenkin yksin, joten sillä ei ole mitään väliä, kuka siellä on ollut ennen sinua, 6.-luokkalainen Kiira Kärkkäinen jatkaa.

    Yhteiset käsityö- ja liikuntatunnit ovat oppilaille jo tuttu juttu. Myös muilla tunneilla ryhmätöitä tehdään pääsääntöisesti sekaryhmissä.

    Se ei haittaa, vaikka kaveri olisi eri ryhmässä tai istuisi toisella puolella luokkaa.

    – Jos saa itse päättää, olen yleensä poikien kanssa. Jos taas opettaja päättää, olemme sekaryhmissä. Se tuo vaihtelua, jos ei ole koko ajan saman tyypin kanssa, Karresmaa sanoo.

    Tasa-arvo on pieniä arjen tekoja

    Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa suunnitelman toteutumista on seurattu (opetushallitus), mutta ei vielä perusopetuksen puolella.

    Lohtajan koululla on tehty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä (SEGLI-hanke) nyt kolmen vuoden ajan. Varsinaisessa kouluarjessa työ näkyy pieninä tekoina.

    Rehtori Soili Luukkosen mielestä ne ovat yleensä vaikutukseltaan tehokkaampia kuin yksittäiset teemapäivät tai -viikot.

    – Kaikki lähtee siitä, että olemme tietoisia asiasta. Emme erittele lapsia sukupuolen tai jonkun oletusarvon mukaan tiettyihin tehtäviin tai ryhmittele heitä millään muotoa sukupuolen perusteella, Luukkonen kertoo.

    Hän korostaa, että jo pelkät sanavalinnat voivat tuhota tasa-arvon. Siksi kielitietoinen opetus on tärkeää.

    – Arjen tilanteissa se kantaa kauas. Meillä on myös oma historiamme, olemme kasvaneet tiettyjen stereotypioiden mukaan. Niistä pois oppiminen on tärkeä opinasia meille aikuisille, Luukkonen sanoo.

    Koulumaailmassa puhutaan tänä päivänä pehmeistä ja kovista käsitöistä, ja ompelukonetta käyttävät samalla tavalla niin pojat kuin tytötkin.Tiia Korhonen / Yle

    Suuria muutoksia luokkahuonetyöskentelyssä ei ole tapahtunut. Lohtajan koululla on ollut pitkään käytössä sekaryhmät, ja opetusta suunnitellaan yksilölähtöisesti.

    Vaikka moni asia on ollut jo osa arkea, tasa-arvo on otettu aikaisempaa tietoisemmin mukaan opetukseen.

    Oppitunneilla on tartuttu esimerkiksi lasten sukupuoliroolittuneisiin kommentteihin. Keskustelua on käyty muun muassa siitä, voiko tyttö toimia pelastajana tai poika sairaanhoitajana.

    – Lapset ovat usein avarakatseisempia kuin aikuiset. He eivät yleensä näe sukupuolta tai esimerkiksi pitkäaikaissairautta esteenä omille unelmilleen, kertoo luokanopettaja Sonja Keränen.

    Entä jos kotona ajatellaan toisin?

    Asenteet muuttuvat hitaasti. Koulutuksen ja ammattien sukupuolen mukainen jako ei ole juuri vähentynyt 30 vuodessa. Nuoret valitsevat peruskoulun ja lukion jälkeen ammattinsa usein samalla tavalla sukupuolittuneesti kuin vanhempansa ja isovanhempansa.

    Peruskouluissa tehtävä tasa-arvotyö tähtää omalta osaltaan myös siihen, että koulutuksen ja työelämän vahva kahtiajako pikkuhiljaa vähenisi.

    – Opettajat voivat tehdä havaintoja ja tukea oppilaita heidän vahvuuksissaan. Kenties sitä kautta olemme apuna viitoittamassa heitä tulevaisuuden työmarkkinoille, rehtori Soili Luukkonen näkee.

    Siellä ei ollut paljon poikia, mutta minusta on vain hyvä asia, että on monipuolisesti harrastuksia. Lauri Karresmaa

    Koulu ei voi murtaa stereotypioita yksin. Jos vanhempien käsitykset ovat hyvin perinteisiä, lapsi tai nuori voi saada ristiriitaisia viestejä.

    Luukkonen myöntää, että vanhempien osallistamisessa on kehitettävää.

    – Vanhempainillat eivät tavoita tänä päivänä kaikkia, mutta kaikki vanhemmat käyvät koululla arviointikeskustelussa. Se voisi olla yksi paikka, jossa lapset pääsisivät yhdessä vanhempiensa kanssa unelmoimaan tulevaisuudesta, Luukkonen sanoo.

    Kajaanilaiset Kiira Kärkkäinen ja Lauri Karresmaa kertovat, että myös välitunneilla aikaa vietetään esimerkiksi jalkapallokentällä koko luokan kanssa yhdessä pelaten.Tiia Korhonen / Yle

    Peruskouluikäiselle myös kaverit ja harrastukset ovat tärkeitä. Kuudesluokkalainen Lauri Karresmaa harrastaa tällä hetkellä nyrkkeilyä. Samoissa treeneissä käy paljon tyttöjä, vaikka Karresmaan mukaan moni voisi luulla toisin.

    – Harrastin aikaisemmin kilpatanssia. Siellä ei ollut paljon poikia, mutta minusta on vain hyvä asia, että on monipuolisesti harrastuksia, Karresmaa sanoo.

    Kiira Kärkkäisen vapaa-aika kuluu hevostalleilla. Samaan kaveriporukkaan mahtuisi mukaan myös poikia, mutta tällä hetkellä heitä ei ratsastuksen parissa ole montaa. Kärkkäinen voisi ajatella itsekin harrastavansa jotain, mikä perinteisesti on ajateltu poikien harrastukseksi.

    – Jos vain osaisin, voisin pelata vaikka jääkiekkoa, Kärkkäinen naurahtaa.

    Tulevaisuuden haaveammattia on Kärkkäisen ja Karresmaan mukaan hieman vaikea sanoa, koska mieli muuttuu jatkuvasti. Tällä hetkellä Kärkkäinen haaveilee eläinlääkärin tai lääkärin ammatista, koska hän on kiinnostunut lääketieteestä.

    – Olisi mielenkiintoista tutkia kaikkea, mikä liikuttaa kehoa. Siinä olisi mahdollista päästä pelastamaan myös eläimen tai ihmisen henki, Kärkkäinen sanoo.

    – Minusta voisi tulla kokki. Ruoan tekeminen on rentouttavaa, ehkä juuri sen takia, Karresmaa jatkaa.

    Kovapäiset Pelson vankilan lehmät kiinnostavat ympäri Suomen – geenipankkikarjan sijoituspaikan haku alkaa lähiviikkoina

    Kovapäiset Pelson vankilan lehmät kiinnostavat ympäri Suomen – geenipankkikarjan sijoituspaikan haku alkaa lähiviikkoina


    Valtio on siirtämässä Vaalan Pelson vankilasta pois kaikki eläimet muutaman vuoden sisällä vankilan muuttaessa ja toiminnan muuttuessa. Uusi vankilarakennus Vaalan keskustassa otetaan käyttöön vuonna 2022. Mahdollisesti jo tulevina viikkoina...

    Valtio on siirtämässä Vaalan Pelson vankilasta pois kaikki eläimet muutaman vuoden sisällä vankilan muuttaessa ja toiminnan muuttuessa. Uusi vankilarakennus Vaalan keskustassa otetaan käyttöön vuonna 2022.

    Mahdollisesti jo tulevina viikkoina pyydetään halukkaita ilmoittautumaan Pelson vankilasta siirrettävän karjan uudeksi hoitajaksi, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä.

    Monisatapäinen eläinjoukko on osin arvokasta geenipankkikarjaa. Joukossa on Suomen alkuperäisrotuihin kuuluvia lapinlehmiä ja suomenlampaita.

    Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Tuula Pehun mukaan halukkaille annetaan 2–4 viikkoa aikaa ilmoittautua karjan uudeksi hoitajaksi.

    Varsinkin lapinlehmät näyttävät kiinnostavan eri tahoja. Karjanjalostukseen erikoistuneen Faba-osuuskunnan mukaan Suomessa on 450 lapinlehmää maidontuotannossa. Tämä on alle puoli prosenttia kaikista maidontuotannossa olevista lehmistä, joista suurin osa on tuontirotuja.

    Lapinlehmät ovat jääräpäisiä, uteliaita, vilkkaita ja kokeilunhaluisia. Suomen alkuperäiskarjayhdistyksen puheenjohtaja Jussi Kuukasjärvi.

    Lapinlehmiä havittelee ainakin Tervolan Louella sijaitseva ammattiopisto Lappian maatalousyrittäjyyden osaamiskeskus. Myös Kainuun ammattiopisto on kiinnostunut lehmistä ja Pelson vankilan karjasta laajemminkin.

    Tervolasta kerrotaan, että he ovat käyneet jo alustavia neuvotteluja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Louen koulutustilalla on myös Lapin yliopiston tutkijoiden tuki sijoituspaikkana.

    – Mielellämme täällä Louella lapinlehmät näkisimme, toimialapäällikkö Jarmo Saariniemi maatalousyrittäjyyden osaamiskeskuksesta sanoo.

    Ammattiopisto Lappia / Lea Ruotsalainen

    Opinahjot odottavat seuraavaksi ilmoittautumismenettelyn alkamista. Se, kannattaako geenipankkikarjan sijoituspaikaksi hakea, riippuu siitä, tuleeko rahaa eläinten hoitamiseen riittävästi.

    – Geenipankkikarjan ylläpito ei ole helppoa. Silloin ei voi mennä niin, että oppilaitos joutuu hoitamaan karjan omalla kustannuksellaan, koulutuspäällikkö Renne Sänisalmi Kainuun ammattioppilaitoksesta sanoo.

    Maidosta eksoottista jäätelöä

    Lapinlehmän pitäminen itsessään ei ole tuottavaa, sillä rotu tuottaa yli puolet vähemmän maitoa kuin valtavirtana nyt olevat tuontirodut. Esimerkiksi Tervolassa on kuitenkin mietitty maidonjalostusmahdollisuuksia jäätelöksi.

    – Meillä on tässä Louella on oppilaitoksen yhteydessä neljä yritystä. Osa heistä voisi käyttää raaka-aineena maitoa. Tervolan Louen koulutilaa luotsaava Jarmo Saariniemi kertoo.

    Lapin matkailun eläessä huippukauttaan lapinlehmän rasvaisesta maidosta tehty jäätelö voisi mennä hyvinkin kaupaksi eksoottisena ruokakokemuksena jo rodun historian vuoksi.

    – Alkuperäinen karjarotu, joka on joutunut kokemaan kovia sota-ajasta tähän päivään, Saariniemi miettii.

    Suomenlammas Pelson vankilan karsinassa.Yle

    Geenipankkirodun ollessa kyseessä hoitoon liittyy erityismääräyksiä, jotka valtiokin ottaa huomioon valintaprosessissaan.

    – Millä tavalla karjaa voidaan luovuttaa eteenpäin ja teurastaa, miten tehdään parituksia sekä onko valmiuksia tehdä yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa, Tuula Pehu ministeriöstä luettelee.

    Renne Sänisalmen mukaan Kainuussa on jo kokemusta alkuperäiskarjan hoidosta, sillä koulutilalla on muun muassa parikymmentä kyyttöä eli itäsuomenkarjaa. Tervolassa on jo lapinlehmiä.

    Lajien monimuotoisuuden vaaliminen juuri nyt tärkeää

    Renne Sänisalmi arvioi, että useampi koulutila Suomessa on kiinnostunut saamaan alkuperäiskarjan itselleen.

    Koulutiloille harvinaisten eläinten läsnäolosta ja geenipankkitoiminnasta on hyötyä myös opetuksessa. Opiskelijat pääsevät hoitamaan jopa luonteeltaan valtavirrasta poikkeavaa karjaa.

    – Lapinlehmät ovat jääräpäisiä, uteliaita, vilkkaita ja kokeilunhaluisia, sanoo Suomen alkuperäiskarjayhdistyksen puheenjohtaja Jussi Kuukasjärvi.

    Nämä luonteenpiirteet pätevät suomenkarjaan ylipäätään. Lapinlehmän eli pohjoissuomenkarjan lisäksi joukkoon kuuluu itäsuomenkarja ja länsisuomenkarja. Maitoa tuottavaa suomenkarjaa on yhteensä noin 2 000 yksilöä eli prosentti kaikesta maitotilallisten nautakarjasta.

    Ammattiopisto Lappia / Lea Ruotsalainen.

    Geenipankkikarjan hoitaminen on myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, joka taas korostuu ilmastonmuutoksen edetessä, sanoo Renne Sänisalmi Kainuun ammattiopistosta.

    Kaikki lapinlehmät halutaan siirtää Pelson vankilasta samaan paikkaan. Nyt Pelson navetassa on lähes 60 nautaa, joista suurin osa lehmiä.

    Lammaskarjaa vankilassa taas on useita satoja. Lammaskatras saatetaan jakaa eri sijoituspaikkoihin, sanoo maa- ja metsätalousministeriön Tuula Pehu.

    Karhujen määrän kasvu pysähtyi – kanta on pienentynyt selvimmin Itä- ja Pohjois-Suomessa

    Karhujen määrän kasvu pysähtyi – kanta on pienentynyt selvimmin Itä- ja Pohjois-Suomessa


    Suomen karhujen määrän kasvu on pysähtynyt. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen uusimmasta kanta-arviosta. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2020–2130 yksilöä ennen vuoden 2019 metsästyskautta. Arvio on noin viisi prosenttia...

    Suomen karhujen määrän kasvu on pysähtynyt. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen uusimmasta kanta-arviosta. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2020–2130 yksilöä ennen vuoden 2019 metsästyskautta. Arvio on noin viisi prosenttia pienempi kuin vuoden 2018 arvio, Luken tiedotteessa kerrotaan.

    – Laskelmat perustuvat viime kesän havaintoihin. Pitää siis muistaa, että tulemme hieman jäljessä arviossamme, kertoo Luken tutkija Samuli Heikkinen.

    Karhukantaa on verotettu metsästyksellä kahden viime vuoden aikana. Tavoitteena on ollut juuri kannan kasvun taittaminen. Luke arvioi, että syksyllä 2018 tapahtuneen voimakkaan verotuksen vaikutus tulee näkymään täysimääräisesti vasta vuoden 2020 kanta-arviossa.

    Karhujen lukumäärä on vähentynyt selvimmin Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, mutta Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon riistakeskusten alueella on havaittu hienoista kasvua. Kaikkiaan muutokset ovat vähäisiä, Luke arvioi.

    Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuoden 2018 aikana tallennettiin 948 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Pentuehavaintojen määrä on vähentynyt vuoden 2017 huippuvuodesta noin 42 prosenttia.

    Tallennetuista pentuehavainnoista arvioidaan erillisten pentueiden lukumäärää vertailemalla pentujen lukumäärää, havaintojen keskinäisiä etäisyyksiä sekä havaintoihin liittyviä tassun jälkien kokoa. Lisäksi otetaan huomioon tutkimustieto karhun biologiasta.