Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Toimiiko nettideittailu? Onko syytä huoleen, jos kumppani ei enää peukuta? Kyllä, kertoo suomalaistutkimus

    Toimiiko nettideittailu? Onko syytä huoleen, jos kumppani ei enää peukuta? Kyllä, kertoo suomalaistutkimus


    Vappu on jo ovella ja vatsanpohjaa kutittaa. Söpönnäköinen Tinder-tuttavuus ehdotti tapaamista, mitähän laittaisi päälle? Uusi tutkimus kertoo, että yhä useampi parisuhde alkaa internetissä. Kaikista parisuhteessa elävistä suomalaisista...

    Vappu on jo ovella ja vatsanpohjaa kutittaa. Söpönnäköinen Tinder-tuttavuus ehdotti tapaamista, mitähän laittaisi päälle?

    Uusi tutkimus kertoo, että yhä useampi parisuhde alkaa internetissä. Kaikista parisuhteessa elävistä suomalaisista vajaa viidennes on tavannut puolisonsa tavalla tai toisella internetin kautta.

    Alle 30-vuotiaiden suomalaisten romansseista useampi kuin joka kolmas on syttynyt verkossa.

    Mikko Airikka | YleMonta väärää, yksi oikea

    Yllä olevat kaaviot kertovat eri ikäryhmien parisuhteista riippumatta siitä, milloin suhteet ovat muodostuneet.

    Jos tarkastelemme vastaajien iän sijasta parisuhteiden kestoa, verkon merkitys korostuu entisestään. Alle vuosi sitten solmituista parisuhteista reilusti yli puolet, 59 prosenttia, alkoi internetissä.

    Toisaalta huomiota herättävää on myös se, että vähänkin pidempään kestäneissä romansseissa kasvokkain tapahtunut ensikohtaaminen näyttää yhä olevan selvästi verkossa sovittua deittiä yleisempi.

    Mistä jälkimmäinen kaavio itse asiassa kertoo – onko pariutumiskäyttäytymisessä tapahtunut dramaattinen muutos juuri viimeksi kuluneen vuoden aikana?

    Asian voi tulkita toisinkin. On myös mahdollista, että kasvokkain syntynyt ihastus selviää yli vuoden mittaiseksi suhteeksi todennäköisemmin kuin nettideitti.

    Tämä tarkoittaisi, että verkossa syntyy enemmän romansseja ja ne myös sammuvat nopeasti. Tämä ei välttämättä ole huono asia.

    Internet nopeuttaa kumppanin hakua ja onnekas ehtii yhden vuoden kuluessa ihastua useampaankin otteeseen. Kun tapaa monta väärää, silloin tunnistaa sen oikean.

    1300 vastaajaa

    Prior Konsultointi Oy toteutti 15–75-vuotiaiden suomalaisten älypuhelimenkäyttäjien keskuudessa kyselyn, johon vastasi 1321 henkilöä.

    Kysely toteutettiin vuoden vaihteessa. Sen virhemarginaali on 95 %:n luottamustasolla 2,6 %.

    Kyselyn tilasi Elisa Oyj.

    Liiasta somesta tulee huono omatunto

    Kun romanssi on syttynyt, useimmat poistavat deitti-ilmoituksensa tai Tinder-profiilinsa. Somettaminen kuitenkin jatkuu, jatkuu ja jatkuu – joskus siitä tulee suhteen ongelma.

    Tutkimuksen mukaan 28 prosenttia parisuhteessa elävistä naisista kantaa liiallisesta sosiaalisen median käytöstä huonoa omaatuntoa. Paljon harvemmalla miehellä, vain 15 prosentilla tutkimukseen vastanneista, oli somettamisen määrän vuoksi huono omatunto.

    Tähän on myös hyvä syy, kuten kohta kerromme.

    Naisten sometus ja miesten pelit

    Elisan teettämä tutkimus kertoo, että 15–75-vuotiaista suomalaisista 12 prosenttia on sosiaalisen median suurkuluttaja. He kertovat käyttävänsä sosiaalista mediaa päivittäin yli puolitoista tuntia – ja yli 20 eri kertaa.

    Sosiaalisen median suurkuluttaja on todennäköisimmin nuori nainen, kuten alla oleva kaavio kertoo.

    Huomiota herättävää on, että teini-ikäisistä tytöistä reilusti yli puolet on sosiaalisen median suurkuluttajia. Miesten some-käyttö on merkittävästi naisten käyttöä vähäisempää lähes kaikissa ikäryhmissä.

    Mitä miehet siis tekevät – keskittyvätkö he rakentamaan parisuhdetta?

    Miehet pelaavat. Etenkin nuoret miehet. Alle 25-vuotiaissa miehissä on pelien suurkuluttajia vielä enemmän kuin samanikäisissä naisissa on sosiaalisen median suurkuluttajia.

    Vanhemmissa ikäluokissa miesten pelaaminen ja naisten somettaminen kulkevat kutakuinkin käsi kädessä.

    Tyytymättömät kertovat

    Parisuhteiden kannalta somettaminen – ja pelaaminen – voi olla ongelma. Näin etenkin siinä tapauksessa, että parisuhteen toinen osapuoli tuijottaa ruutua merkittävästi toista enemmän.

    Alla oleva taulukko kertoo, mistä kenkä puristaa.

    Parisuhteeseensa tyytymättömin neljännes miehistä arvioi kumppaninsa käyttävän sosiaalista mediaa keskimäärin yli puolitoista tuntia. Tämä on noin 45 minuuttia enemmän kuin he itse somettavat.

    Vastaavasti naisten tyytymättömin neljännes arvioi puolisonsa pelaavan tietokone- tai konsolipelejä päivittäin reilun tunnin ajan. Naiset itse kertovat itse pelaavansa vain parikymmentä minuuttia.

    Ristiriitojahan siitä syntyy, jos toinen haluaa lenkille tai ravintolaan, mutta toinen pelaa änäriä tai päivittää instaa.

    Peukuttaako kumppanisi sinua somessa?

    Internetillä on suuri vaikutus siihen, miten romanssit syttyvät – ja sammuvat. Jos molemmat tuijottavat ruutua, voi olla vaikea huomata, onko toinen tyytymätön.

    Oman parisuhteensa tilaa voi analysoida seuraamalla, miten puoliso reagoi somepäivityksiin.

    Tyytyväiset pariskunnat kommentoivat leikkisästi toistensa päivityksiä ja peukuttavat jokaista kuvaa. Tyytymättömät tekevät niin paljon harvemmin.

    Puoliso kommentoi kaksi kertaa todennäköisemmin, jos hän on tyytyväinen parisuhteeseenne. Toisaalta, jos kumppani ei tykkää verkossa, tilanne saattaa olla sama myös tosielämässä.

    Sosiaalisen median tutkijat ovat tienneet jo vuosia, että sosiaalisen median verkostoista voidaan lukea suhteen tulevaisuutta (New York Times).

    Lienee varmaa, että some-palveluiden algoritmit tietävät paljon sinua aiemmin, milloin kumppanisi aikoo jättää sinut.

    Facebook alamäessä

    Prior Konsultointi selvitti 15–75-vuotiaiden suomalaisten some-palveluiden käyttöä.

    Tärkeimmät havainnot:

    WhatsAppia ja Facebookia käytetään paljon kaikissa ikäryhmissä.Facebookin on kuitenkin vaikeuksissa, sen käyttö lisääntyy enää yli 50-vuotiaiden joukossa.Instagramin käyttö sen sijaan kasvaa kaikissa ikäryhmissä.Uusista palveluista vain Jodel näyttää saavuttaneen merkittävä määrä käyttäjiä edes tietyissä käyttäjäryhmissä (nuoret).Snapchat kasvaa edelleen alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä.Muutama hyvä neuvo

    Tutkimuksen mukaan tyytyväiset pariskunnat ovat muita useammin luoneet sääntöjä ja sopimuksia sille, kuinka paljon on sopivaa keskittyä puhelimeen kumppanin ollessa paikalla.

    Se kuulostaa hyvältä vinkiltä. Samanlaista sopimuslauseketta voi sitä paitsi soveltaa myös olohuoneen pelikonsoliin.

    Kannattaa myös ottaa tavakseen käydä tykkäämästä puolison somepostauksista.

    Tutkimuksen tekijöiden mukaan sosiaalinen media on keino vahvistaa suhdetta. Samalla on syytä tiedosta, että se vie paljon yhteistä aikaa.

    Entä ne, joiden kotisohvalla on tänä keväänä vielä paikka vapaana?

    Elisan kysely osoittaa, että internet tarjoaa mainioita työkaluja uuden kumppanin hakemiseen. Kuten aiemmin totesimme, yli kolmannes alle kolmikymppisistä suomalaisista on tavannut kumppaninsa verkossa.

    Se kannattaa kuitenkin muistaa, että jos vappuheila on yletön somettaja, tuosta tavasta voi myöhemmin tulla sietämätön riesa.

    Saara Särmän kolumni: Ihmiset ovat somessa todella ihania ja ärsyttäviä

    Saara Särmän kolumni: Ihmiset ovat somessa todella ihania ja ärsyttäviä


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaRakastan sosiaalista mediaa ja vihaan sosiaalista mediaa. Some on aikasyöppö ja saan...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Rakastan sosiaalista mediaa ja vihaan sosiaalista mediaa. Some on aikasyöppö ja saan hukattua tunteja ja päiviä sen äärellä. Saan valtavasti innostusta, ajateltavaa ja uusia näkökulmia sosiaalisesta mediasta.

    Ihmiset ovat somessa todella ärsyttäviä ja typeriä. Ihmiset ovat somessa todella ihania ja kannustavia.

    Somessa tuotetaan siloiteltua kuvaa omasta itsestä ja elämästä. Somessa avaudutaan vaikeista aiheista.

    Somessa huudetaan toisten ohi. Somessa käydään syvällisiä keskusteluja vakavista aiheista.

    Nämä kaikki asiat ovat totta samaan aikaan. Niin kuin moni muukin asia elämässä sosiaalinen mediakaan ei ole joko-tai vaan sekä-että.

    En näe, että kukaan olisi tilivelvollinen kenellekään muulle siitä mitä haluaa somea selatessa eteensä.

    Kansainvälisen politiikan konstruktivistiteoreetikko Alexander Wendt kirjoitti 1990-luvun alussa, että kansainvälinen järjestelmä on sellainen, millaiseksi valtiot sen tekevät. Samaan tapaan sosiaalinen media on juuri sellainen, millaiseksi me ihmiset sen teemme. Jokainen voi kuratoida itselleen sellaisen somen kun haluaa ja tuottamalla haluamansa kaltaista sisältöä vaikuttaa siihen millainen some on.

    Kaverit ja seurattavat kannattaa valita sen mukaan millaista sisältöä haluaa nähdä. Estämis- ja piilottamistoiminnoilla voi taas välttää itselle epämiellyttävän sisällön eteensä saamisen. En näe, että kukaan olisi tilivelvollinen kenellekään muulle siitä mitä haluaa somea selatessa eteensä. On toki hyvä huomioida, että kokonaan kontrollia ei itselleen saa, sillä algoritmit määrittelevät mitä eteen tulee. Huolellisella kuratoinnilla voi kuitenkin tehdä paljon.

    Se millaista sisältöä itse someen tuottaa vaikuttaa niin ikään siihen millaiseksi juuri se oma some muodostuu. Jos haluaa kertoa pelkästään ihanasta arjesta, on todennäköistä että muutkin silottelevat elämäänsä. Ja toisinpäin, jos koko oma some tulvii vaan hyvää ja kaunista, voi olla vaikea kertoa mistään kuvaan sopimattomasta.

    Minun somessani on keskusteltu todella avoimesti muun muassa mielenterveysongelmista, syvästä surusta, kateudesta ja aikaansaamattomuudesta.

    Jos itse on avoin ja haavoittuvainen eli kertoo myös huonoista ja vaikeista asioista, se saattaa avata tilaa myös muille tehdä samoin. Minun somessani on keskusteltu todella avoimesti muun muassa mielenterveysongelmista, syvästä surusta, kateudesta ja aikaansaamattomuudesta. Lempeästi toista tukien, kissakuvia, meemikuvia ja giffejä säästelemättä.

    Ilman somea eläisin vakaassa luulossa, että muille kirjoittaminen on helppoa kuin heinänteko.

    Omassa työssäni some on ollut ehdoton edellytys. En ehkä koskaan olisi saanut väitöskirjaa valmiiksi, jos en olisi voinut somen kautta olla yhteydessä tärkeimpiin kollegoihin, mentoreihin ja tutkijayhteisöön. Suurinta osaa feministitutkijakollegoistani tapaan harvoin, kerran vuodessa jos sitäkään, mutta kommunikoin heidän kanssaan somen välityksellä lähes päivittäin.

    Esimerkiksi jonkun olennaisen lähteen ollessa hukassa apua saa yleensä noin minuutissa. Lisäksi on ollut helpottavaa huomata, että minua huomattavasti fiksummat ihmisetkin kärsivät kirjoitusangsteista. Ilman somea eläisin vakaassa luulossa, että muille kirjoittaminen on helppoa kuin heinänteko.

    Parhaat keskustelut yleensä syntyvät yhdistelmästä aitoa ihmettelyä, uteliaisuutta ja epävarmuutta.

    Olen oppinut somessa valtavan paljon muilta ihmisiltä. Parhaat keskustelut yleensä syntyvät yhdistelmästä aitoa ihmettelyä, uteliaisuutta ja epävarmuutta. Lukkoon lyödyt näkemykset yleensä saavat vastaansa vaan toisia samanlaisia.

    On loputtoman mielenkiintoista kuinka eri tavoin ihmiset havainnoivat maailmaa ja millaisia erilaisia haasteita maailma eri ihmisten eteen heittää. Sitä on usein vaikea muistaa tai ymmärtää, koska taipumus vetää yleismaailmallisia johtopäätöksiä omasta kokemuksesta on vahva.

    On myös niin, että joillekin some ja ruutuihin tuijottelu on olennainen kommunikoinnin edellytys, se on yhteys maailmaan. Esimerkiksi puhevammaiselle nykyteknologia mahdollistaa ennennäkemättömän mahdollisuuden kommunikoida. Myös niille, joiden syystä tai toisesta on mahdotonta tai todella vaikeaa tavata ihmisiä livenä, voi some olla todellinen henkireikä.

    Somessa voi tutustua ihmisiin ihan kunnolla, vaikka jotkut toista väittävät. Tuttavista on tullut läheisempiä. Moni syvällinen ja hedelmällinen keskustelu olisi ilman somea jäänyt käymättä ihmisten kanssa, joita etäisyyden tai muiden syiden takia ei juuri koskaan tapaa.

    Viime päivinä somessa on juhlittu yhdessä vaalivoittajien kanssa, surtu yhdessä tippuneiden kanssa, kiitelty puolueaktiiveja valtavasta työmäärästä sekä analysoitu vaalituloksia monelta kantilta. Hyvin käytettyä ruutuaikaa, mielestäni, demokratian puolesta.

    Saara Särmä

    Kolumnisti on akateeminen sekatyöläinen, feministi ja taiteilija. Tamperelainen, jonka sisällä asuu vorssalainen. Hän haluaa uskoa yksisarvisiin ja parempaan maailmaan.

    Median monitoimimies Heikki Rotko odottaa paljon internetin kakkosaallosta: "Se on yhtä iso muutos kuin ykkösaalto"


    Heikki Rotko on pitkän linjan mediavaikuttaja. Hän oli perustamassa MTV3:a ja oli myöhemmin se toimitusjohtaja. Tällä hetkellä hän on omistajana ja hallituksen jäsenenä useissa mediayhtiöissä ja samalla seuraa tarkasti alan...

    Heikki Rotko on pitkän linjan mediavaikuttaja. Hän oli perustamassa MTV3:a ja oli myöhemmin se toimitusjohtaja. Tällä hetkellä hän on omistajana ja hallituksen jäsenenä useissa mediayhtiöissä ja samalla seuraa tarkasti alan start-up-kenttää.

    Tulevien vuosien mediamurroksessa Rotko odottaa erityisesti internetin toista aaltoa.

    – Sanoisin niinkuin Matti ja Teppo laulussa, että "Minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy". Nyt on alkamassa internetin kakkosaalto. Se on muutokseltaan lähes yhtä iso kuin vuosituhannen vaihteessa alkanut ykkösaalto.

    Käytännössä internetin kakkosaalto tarkoittaa esimerkiksi suoraan netissä tapahtuvan kaupankäynnin ja vaihdannan helpottumista.

    – Internetin kehittyminen tarkoitaa esimerkiksi sitä, että monenlaiset nyt palvelun ostajan ja myyjän välillä olevat väliplatformit, esimerkiksi Uber tai Airbnb tulevat tarpeettomiksi, ja vaihdantaa voidaan käydä suoraan ja turvallisesti. Lohkoketjut ja tekoäly varmistavat, että luottamus säilyy.

    Internetin jätit ja tietojen kerääminen

    Rotko uskoo Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa myös, että internetin uusi aalto lisää käyttäjän omaa tietoturvaa.

    – Internetin pimeä puoli on nyt se, että meistä on mennyt paljon dataa isoille jäteille – ne tietävät meistä melkein enemmän kuin me itse. Jatkossa kuluttajilla on mahdollisuus paremmin pitää huolta siitä, miten se oma data liikkuu.

    – Jos tämä kakkosaallon internet toteutuu parhaalla tavalla, sisältää se tähänastisen internetin kaiken hyvän, ja lisäksi datan säilyminen itselläsi ja vielä vaihdannan uudet mahdollisuudet. Mutta markkinatalous on julmaa, ja tämä voi olla idealistinen näkymä, visioi Rotko.

    Kahveille katsojien kanssa

    Yle kertoi tänään uudesta Kutsu Yle kahville -kampanjasta, jossa yleisö voi kutsua yleläisiä kahville ja keskustelemaan. Rotko komensi toimitusjohtajavuosinaan MTV:n johtoryhmän myös kyläilemään erilaisten katsojaryhmien koteihin. Rotko suosittelee lämpimästi kohtaamisia yleisön kanssa.

    – Siitä tuli valtavan hyviä oivalluksia. Monet ajattelivat esimerkiksi, että eivät nuoret katso tv:tä, tai kaikki katsotaan kännykästä. Mutta kyllä siinä nähtiin, että tv:tä vielä kokoonnutaan katsomaan. Esimerkiksi kundiporukka lätkämatsia omaan kisastudioon. Ihmiset eivät ole numeroita, vaan jokaisella on oma tapansa kuluttaa mediaa.

    Katso Heikki Rotkon koko haastattelu:

    Maailman tunnetuin tubettaja PewDiePie lähti uuden striimauspalvelun keulakuvaksi

    Maailman tunnetuin tubettaja PewDiePie lähti uuden striimauspalvelun keulakuvaksi


    YouTuben tilatuin kanava PewDiePie alkaa tehdä livestriimejä DLive-nimiselle, pelaajille suunnatulle videopalvelulle. PewDiePie, joka on syntyperältään ruotsalainen ja oikealta nimeltään Felix Kjellberg, kertoo aikovansa käyttää striimeissään...

    YouTuben tilatuin kanava PewDiePie alkaa tehdä livestriimejä DLive-nimiselle, pelaajille suunnatulle videopalvelulle.

    PewDiePie, joka on syntyperältään ruotsalainen ja oikealta nimeltään Felix Kjellberg, kertoo aikovansa käyttää striimeissään pelkästään DLivea . Tubettajan ja DLiven yhteistyö kestää viihdesivusto Varietyn mukaan ainakin kuukausia.

    Sitä, millaisella sopimuksella PewDiePie siirtyy DLivelle, ja kuuluuko siihen myös sivuston mainostamista laajemmin, ei ole uutisoitu.

    Siirtymistään uuden sivuston keulakuvaksi PewDiePie itse perustelee sillä, että DLive kohtelee sisällöntuottajiaan taloudellisesti paremmin kuin isot striimauspalvelut. Sivusto mainostaa itseään sillä, että se ei kahmaise itselleen jopa kymmenien prosenttien suuruista osuutta tubettajien aikaansaamista tuotoista kuten muut sivustot.

    PewDiePien mukaan sivustolla striimaajat eivät kilpaile keskenään vaan voivat paremminkin tukea toisiaan. Hänen ensimmäisestä striimistään sunnuntaina ollaankin rakentamassa sisäänheittotilaisuutta: PewDiePie kertoo lahjoittavansa striimissä DLiven sisäistä valuuttaa muille kanavan sisällöntuottajille sen mukaan, kuinka paljon seuraajia he ovat onnistuneet keräämään.

    Vuonna 2017 perustetulla DLivellä on sivuston mukaan on yli kolme miljoonaa aktiivista käyttäjää kuukausitasolla. Pelaamistaan striimaavat palveluun jo entuudestaan muun muassa suosikit Ltzonda ja DabPlays.

    YouTubessa PewDiePien kanava on ollut jo vuosia sivuston ykkönen tilaajien määrässä, häntä seuraa nykyisin yli 93 miljoonaa käyttäjää. Hän käy tosin tiukkaa kamppailua kärkipaikasta intialaisen Bollywood-musiikkia tuottavan T-Series-levy-yhtiön kanssa.

    Jutussa on käytetty lähteinä Varietyn artikkelia "PewDiePie Picks DLive as Exclusive Live-Streaming Platform, Will Donate Up to $50,000 to Other Creators" ja Deadline.comin artikkelia "Pie Switches Streams From YouTube To Blockchain Upstart DLive".

    Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka.

    Lue lisää:

    YouTube-kuninkaan fanit kävivät vastaiskuun idolinsa puolesta – ruotsalainen PewDiePie pitää pintansa suosituimpana

    Maailman tunnetuinta YouTube-tähteä syytetään jälleen rasismista

    YouTube-kanavan kuninkuus vaihtuu – ruotsalainen PewDiePie menettää valtikkansa intialaiselle Bollywood-musiikkikanavalle

    Australia uhkaa someyhtiöitä jättisakoilla tai vankeusrangaistuksilla, jos ne eivät poista aitoa väkivaltamateriaalia riittävän nopeasti

    Australia uhkaa someyhtiöitä jättisakoilla tai vankeusrangaistuksilla, jos ne eivät poista aitoa väkivaltamateriaalia riittävän nopeasti


    Australiassa on kiristetty lainsäädäntöä aidon väkivaltaisen sisällön poistamiseksi sosiaalisesta mediasta mahdollisimman nopeasti. Parlamentin torstaina hyväksymän lain mukaan someyhtiölle voidaan määrätä ankarat sakot ja sen johtaja...

    Australiassa on kiristetty lainsäädäntöä aidon väkivaltaisen sisällön poistamiseksi sosiaalisesta mediasta mahdollisimman nopeasti.

    Parlamentin torstaina hyväksymän lain mukaan someyhtiölle voidaan määrätä ankarat sakot ja sen johtaja voidaan tuomita vankeuteen, jos materiaalia ei ole poistettu riittävän nopeasti.

    Yhtiöiltä vaaditaan myös ilmoitusta poliisille riittävän nopeasti.

    Lain mukaan maksimisakko on 6,6 miljoonaa euroa tai kymmenen prosenttia yrityksen liikevaihdosta ja maksimivankeusrangaistus kolme vuotta vankeutta.

    Taustalla Uuden-Seelannin terrori-iskuvideo

    Lakia kiristetiin sen jälkeen, kun Uudessa-Seelannissa joukkomurhan kahdessa moskeijassa tehnyt mies latasi teostaan suoraa kuvaa Facebookiin 17 minuutin ajan.

    Suoraa videota katsoi alle 200 ihmistä ja ensimmäinen ilmoitus siitä tehtiin Facebookin mukaan 12 minuuttia ennen lähetyksen päättymistä.

    Alkuperäinen video poistettiin nopeasti, mutta videosta jaettiin puolitoista miljoonaa kopiota. Ne Facebook ilmoitti poistaneensa vuorokauden kuluessa.

    Kahdesta moskeijaiskusta epäiltyä 28-vuotiasta australialaismiestä syytetään 50 murhasta ja 39 murhan yrityksestä.

    Sosiaalisen median alustoja tarjoavien yhtiöiden on poistettava mahdollisimmat nopeasti videot, joissa on kuvattu esimerkiksi terrori-iskuja, murhia, murhien yrityksiä, kidutusta, raiskauksia ja kidnappauksia. Uusi laki koskee tekijän tai avunantajan lataamia materiaaleja.

    Arvostelijoiden mukaan laki vietiin Australian parlamentissa läpi liian nopeasti. Laissa ei esimerkiksi ole selkeästi määritelty kuinka nopeasti materiaali on poistettava, jotta se on poistettu riittävän nopeasti.

    Konservatiivihallitus ajoi lain läpi viimeisinä istuntopäivinään ennen toukokuussa järjestettäviä vaaleja. Oppositiossa oleva työväenpuolue tuki lakia, vaikka piti sitä puutteellisena.

    Kyberturvallisuusyhtiö: Yli 146 gigatavua Facebookin käyttäjien tietoja ollut ladattavissa yleisölle

    Kyberturvallisuusyhtiö: Yli 146 gigatavua Facebookin käyttäjien tietoja ollut ladattavissa yleisölle


    Suuria määriä tietoa Facebookin käyttäjistä on ollut avoimena yleisölle Amazonin pilvipalvelussa, kertoo kyberturvallisuusyhtiö UpGuard tiedotteessaan. Meksikolaisen Cultura Colectiva -sivuston kautta kerättyjä tietoja Facebook-toiminnoista,...

    Suuria määriä tietoa Facebookin käyttäjistä on ollut avoimena yleisölle Amazonin pilvipalvelussa, kertoo kyberturvallisuusyhtiö UpGuard tiedotteessaan.

    Meksikolaisen Cultura Colectiva -sivuston kautta kerättyjä tietoja Facebook-toiminnoista, kuten kommenteista, tykkäyksistä, Facebook-tunnuksista ynnä muista on ollut yleisön ladattavissa Amazon S3 -tallennuspalvelussa, UpGuard kertoo. Yhtiön mukaan tietoja on ollut ladattavissa yli 146 gigatavua. Eri tietueita on ollut tarjolla yli 540 miljoonaa.

    Myös Facebookiin integroidun At the Pool -applikaation tietoja on ollut tarjolla samaisessa Amazonin palvelussa. UpGuard kertoo, että vuonna 2014 toimintansa lopettaneen applikaation 22 000 käyttäjän salasanat on ollut mahdollista ladata. Nämä salasanat ovat olleet kyseiseen applikaatioon, mutta voivat olla myös yleinen riski, mikäli käyttäjä on käyttänyt samaa salasanaa esimerkiksi Facebookiin kirjautuessa.

    UpGuardin kyberturvallisuuden tutkimuksen johtaja Chris Vickery sanoo CNN:lle, että tämä löytö alleviivaa suurien datamäärien keräämisen ongelman.

    Vickeryn mukaan Facebookilla ei ole mitään takuita tietojen turvallisesta varastoinnista käyttäjilleen, mikäli he antavat applikaatioiden kehittäjien käyttää tietoja.

    Facebookin edustaja vastasi CNN:lle, että yhtiön säännöt kieltävät Facebookin tietojen tallentamisen julkiseen tietokantaan. Edustajan mukaan Facebook ja Amazon tekivät yhteistyötä tietojen poistamiseksi.

    Zuckerberg peräänkuulutti turvallisuutta

    Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kirjoitti Washington Postissa viime viikolla internetin tulevaisuudesta korostaen yksityisyyden tärkeyttä. Hänen mukaansa muun maailman pitäisi ottaa mallia EU:n tietosuoja-asetuksesta GDPR:stä.

    – Uskon, että olisi hyväksi internetille, jos useammat valtiot ottaisivat käyttöön GDPR:n kaltaisen sääntelyn. Uusien säännösten Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa tulisi perustua siihen suojaan, minkä GDPR tarjoaa, Zuckerberg sanaili.

    Viime vuonna kymmenien miljoonien amerikkalaisten Facebook-käyttäjien tietoja käytettiin heidän tietämättään vaikuttamaan Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen.

    Voit keskustella aiheesta klo 16 saakka.

    Lue myös:

    Mark Zuckerberg Washington Postissa: Internet tarvitsee uudet säännöt – aloitetaan näistä neljästä (31.3.)

    Oikaisu 4.4. klo 22.20: Tietoja on ollut ladattavissa 146 gigatavua, ei gigabittiä, kuten artikkelissa aiemmin kirjoitettiin.

    Mark Zuckerberg Washington Postissa: Internet tarvitsee uudet säännöt – aloitetaan näistä neljästä

    Mark Zuckerberg Washington Postissa: Internet tarvitsee uudet säännöt – aloitetaan näistä neljästä


    Facebookin perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sanoo, että internet tarvitsee uudet säännöt ja kääntää katseensa kohti hallituksia ja lainsäätäjiä. Washington Postin sivuilla julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Zuckerberg listaa...

    Facebookin perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sanoo, että internet tarvitsee uudet säännöt ja kääntää katseensa kohti hallituksia ja lainsäätäjiä.

    Washington Postin sivuilla julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Zuckerberg listaa neljä kohtaa, joista uusien sääntöjen laatimisen voisi aloittaa: haitallinen sisältö, vaalien koskemattomuus, yksityisyys ja tietojensiirto.

    Haitalliseen sisältöön voitaisiin Zuckerbergin mukaan laatia peruslinjaukset sille, mikä on kiellettyä ja sen myötä vaatia netissä toimivia yrityksiä rakentamaan palvelunsa niin, että haitallinen sisältö voitaisiin minimoida.

    Vaalien koskemattomuudesta hän kijoittaa, että on vaikeaa vetää linjaa siitä, mikä on poliittista mainontaa. Tähän voisi olla vaihtoehtona lainsäätäjien standardit siitä, ketkeä ovat poliittisia toimijoita. Hän huomauttaa, että poliittisen mainonnan lait keskittyvät usein vain ehdokkaisiin ja vaaleihin, vaikka informaatiovaikuttaminen on jatkuvaa myös vaalien ulkopuolella.

    Zuckerbergin mukaan tärkeä kysymys on, kuinka poliittiset kampanjat käyttävät dataa ja kohdennusta. Lait tulisi päivittää nykyajan todellisuus ja uhat huomioiden ja näin asettaa standardit koko toimialalle.

    Hän jättää mainitsematta esimerkiksi vuoden takaisen Cambridge Analytica -paljastuksen, jossa kymmenien miljoonien amerikkalaisten Facebook-käyttäjien tietoja käytettiin heidän tietämättään vaikuttamaan Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen.

    EU:n GDPR:stä mallia

    Kolmanneksi ehdotukseksi Zuckerberg nostaa yksiyisyyden ja tietosuojan. Hän viittaa EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen GDPR:ään, ja sanoo, että koko maailman pitäisi ottaa siitä mallia.

    – Uskon, että olisi hyväksi internetille, jos useammat valtiot ottaisivat käyttöön GDPR:n kaltaisen sääntelyn. Uusien säännösten Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa tulisi perustua siihen suojaan, minkä GDPR tarjoaa, hän kirjoittaa.

    Viimeisenä pointtinaan Zuckerberg nostaa tietojensiirron. Tällä hän tarkoittaa sitä, että kun ihminen jakaa tietonsa yhden palvelun kanssa, hänen tulisi pystyä siirtämään ne myös muihin palveluihin. Tämä toisi Zuckerbergin mukaan ihmisille valinnanvapautta ja mahdollistaisi uusia innovaatioita.

    Tiedonsiirto toimisi samaan tapaan kuin Facebookin tarjoamien applikaatioiden käyttöönottaessa. Tämä kuitenkin vaatisi selkeät säännöt siitä, kenellä on vastuu turvallisuudesta, kun tietoja siirretään.

    – Internetin säännöt mahdollistivat kokonaisen yrittäjäsukupolven rakentaa palveluitaan, jotka muuttivat maailmaa ja toivat paljon lisäarvoa ihmisten elämään. Nyt on aika päivittää nämä säännöt, jotta voidaan määritellä selkeät vastuut ihmisille, yrityksille ja hallituksille, Zuckerberg päättää kirjoituksensa.

    Voit keskustella aiheesta klo 12 saakka.

    Lue myös:

    Facebook tiukentaa vaalimainossääntöjään ennen eurovaaleja (28.1.)

    Suomalaisten luottamus digitaalisiin palveluihin rapistunut tietovuotojen takia – omien tietojen pelätään päätyvän vääriin käsiin(16.1.)

    Analyysi: Facebookin skandaalien sarja jatkuu ja jatkuu – Nyt paljastui teknologiajättien "salaseura" (19.12.18)

    New York Times: Facebook on antanut 60 puhelinvalmistajalle pääsyn käyttäjiensä henkilökohtaisiin tietoihin(4.6.18)

    Facebook: Käyttäjätietoja luovutettiin Cambridge Analyticalle aiemmin tiedettyä enemmän – jopa 87 miljoonan tiedot(4.4.18)

    Nämä kolme asiaa ovat internetissä pielessä – WWW:n isä ehdottaa

    Nämä kolme asiaa ovat internetissä pielessä – WWW:n isä ehdottaa "verkko-oikeuksien" julistusta


    World Wide Web täyttää 30 vuotta. Ennen www:ta ja verkkoselaimia internetin käyttö oli lähinnä sähköposteja, uutisryhmiä, irc-keskusteluja, tiedostojen siirtoa ja kankeaa gopher-selailua. Toisin sanoen, tekstipohjaista ja tylsää. Nuo jäivät...

    World Wide Web täyttää 30 vuotta. Ennen www:ta ja verkkoselaimia internetin käyttö oli lähinnä sähköposteja, uutisryhmiä, irc-keskusteluja, tiedostojen siirtoa ja kankeaa gopher-selailua.

    Toisin sanoen, tekstipohjaista ja tylsää.

    Nuo jäivät niin pienen piirin harrastukseksi, että useimmat eivät muista tai tunnista internetiä ennen www:tä.

    Www, ja hieman myöhemmin ilmestyneet graafiset verkkoselaimet, räjäyttivät potin. Tänään ei tarvitse käydä kaupassa tai pankissa, avata sanomalehteä tai lähteä ravintolaan asti kumppania hakemaan.

    Kaikki onnistuu verkkoselaimella.

    Teknologian pohjana on internet, jonka juuret ulottuvat puolen vuosisadan taakse Yhdysvaltain puolustushallinnon piirissä kehitettyyn Arpanetiin. Kuitenkin vasta www toi teknologian lähelle kuluttajaa – ja kansalaista.

    Työkalu hyvään, turhanpäiväiseen ja pahaan

    Www:ssä kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa – ja linkkien avulla tuon tiedon voi yhdistää mihin tahansa.

    Demokratian ja yksilönvapauden näkökulmasta tämä on suunnilleen yhtä tärkeä keksintö kuin kirjapainotaito. Maailmassa on tänään yli kaksi miljardia verkkosivua.

    Toisaalta samaan teknologiaan liittyy uhkia. Niihin www:n isä Sir Tim Berners-Lee keskittyy tänään julkaisemassaan kirjoituksessa.

    Berners-Leen mukaan puoli maailmaa on tänään verkossa. Heille verkko on tori, kirjasto, lääkärin vastaanotto, kauppa, koulu, muotoilustudio, toimisto, elokuvateatteri, pankki…

    Toisaalta toinen puoli maailmaa ei ole verkossa – ja ero verkossa olevien ja verkon ulkopuolelle jääneiden välillä kasvaa jokaisen uuden palvelun myötä.

    Samaan aikaan verkosta on tullut työkalu myös pahaan – tahallisesti ja tahtomatta.

    Berners-Leen mukaan internetissä on tänään kolme pääasiallista häiriölähdettä:

    Tahallinen pahantahtoinen toiminta: Esimerkkinä valtiollinen verkkovakoilu, rikollinen toiminta sekä ihmisten verkkohäirintä.Vääristyneet kannustimet: Esimerkiksi mainosjärjestelmät palkitsevat klikkiuutisten ja valeuutisten levittäjiä.Hyväntahtoisen suunnittelun huonot seuraukset: Verkko jakaa ihmisiä vastakkaisiin leireihin ja kärjistää keskustelun sävyjä, vaikka se ei ollut kehittäjien tarkoitus.

    Berners-Leen mukaan ongelmia voidaan suitsia, aivan kuten niitä suitsitaan fyysisessäkin maailmassa.

    Tätä varten hän esittää yleismaailmallista sopimusta.

    Tim Berners-Lee ottaa esimerkiksi ihmisoikeuksien julistuksen, kalakantoja suojelevan merilain ja ulkoavaruuden sopimuksen – noilla alueilla hyvin erilaiset eri intressit on saatu sovitettua kansainvälisiksi sopimuksiksi.

    Tim Berners-Leen perustama World Wide Web Foundation haluaa työskennellä hallitusten, yritysten ja yksittäisten kansalaisten kanssa luodakseen vastaavan sopimuksen verkkoon. Lissabonissa viime vuoden marraskuussa hahmoteltu sopimus on nimeltään Contract for the Web.

    Sen keskeisin sisältö löytyy oheisesta laatikosta.

    "Verkko-oikeuksien" julistus

    Hallitukset:

    Kaikille pääsy verkkoonInternet pidettävä saatavillaYksityisyys perusoikeutena

    Yritykset:

    Kaikille edullinen pääsy verkkoon.Yksityisyyden ja henkilökohtaisen datan kunnioitusTeknologian on edistettävä sitä, mikä on parasta ihmiskunnassa – ja haastettava huonoimmat puolet.

    Kansalaiset:

    Olkaa verkossa luovia ja osallistukaaLuokaa yhteisöjä, jotka kunnioittavat ihmisarvoa ja arvokkuuttaTaistelkaa World Wide Webin puolesta

    Berners-Lee totesi tänään www:n 30-vuotisjuhlallisuuksissa, että web-sopimuksen yleisten periaatteiden allekirjoittaminen on vasta ensimmäinen askel. Sillä hallitukset ja yritykset voivat osoittaa, että he haluavat osallistua yksityiskohtien määrittelyyn. Varsinainen työ sopimuksen luomiseksi tehdään työryhmissä.

    – Missä on tasapaino teknologiayhtiöiden oman vastuun ja toisaalta teknologiayhtiöiden sääntelyn välillä? Missä on tasapaino sananvapauden ja vihapuheen hallinnan välillä? Sopimusta ei ole kirjoitettu kiveen, Berners-Lee kuvaa.

    Vielä muutama vuosi sitten tällaisen paperin luominen olisi ollut ajatuksena toivottoman naiivi.

    Tänään verkossa vaikutetaan vaaleihin, kiihotetaan kansanryhmiä vastaan, tehdään rikoksia ja rakennetaan miljardiomaisuuksia käyttäjätietojen avulla. Ajatus yhteisistä pelisäännöistä on yhä toivottoman idealistinen, mutta myös houkutteleva.

    Internetin tulevaisuudesta käydään Tim Berners-Leen mukaan yksi aikamme suurista taisteluista.

    Lue myös:

    Tuntemattomat suuruudet ovat muuttaneet maailmaa keksinnöillään ja saaneet palkinnoksi miljoonan – mitkä näistä kahdeksasta saavutuksesta tiedät?

    Webin isä: Data ei ole uusi öljy, se on minun oikeuteni

    World Wide Webin peruskivi muurattiin tasan 30 vuotta sitten – tällainen oli kirje, joka käynnisti tiedon vallankumouksen

    World Wide Webin peruskivi muurattiin tasan 30 vuotta sitten – tällainen oli kirje, joka käynnisti tiedon vallankumouksen

    World Wide Webin peruskivi muurattiin tasan 30 vuotta sitten – tällainen oli kirje, joka käynnisti tiedon vallankumouksen


    Maaliskuun 12. päivänä vuonna 1989 – siis tasan kolmekymmentä vuotta sitten – brittiläinen tietojenkäsittelytieteilijä Tim Berners-Lee lähetti viestin kollegoilleen. Informaation hallinta: Ehdotus Otsikko oli kaikkea muuta kuin...

    Maaliskuun 12. päivänä vuonna 1989 – siis tasan kolmekymmentä vuotta sitten – brittiläinen tietojenkäsittelytieteilijä Tim Berners-Lee lähetti viestin kollegoilleen.

    Informaation hallinta: Ehdotus

    Otsikko oli kaikkea muuta kuin vallankumouksellinen. Viesti oli itse asiassa niin epäseksikäs, että nykyisen sähköpostitulvan aikana useimmat meistä saattaisivat jättää sen lukematta.

    Tuo viesti piti kuitenkin sisällään siemenen, josta myöhemmin kasvoi World Wide Web eli www. Toisin kuin monet luulevat, internet ja www eivät ole toistensa synonyymeja, vaan www on internetissä toimiva hypertekstijärjestelmä.

    Tim Berners-Leen lähettämässä dokumentissa – joka muuten löytyy täältä – kuvattiin ongelma, joka vaivasi hänen työpaikkaansa, sveitsiläistä ydintutkimuskeskus CERNia.

    – CERN on mahtava organisaatio, jossa tuhannet luovat ihmiset työskentelevät kohti yhteistä tavoitetta...

    Jos jälkeenpäin arvioi, mikä Berners-Leen viestissä oli omiaan nytkäyttämään muutoksen pyörät pyörimään, yllä olevaan lauseeseen tiivistyy yksi perusinhimillinen opetus.

    Aloita aina ihmisistä – älä puhu vain koneista tai prosesseista.

    Sen jälkeen voit siirtyä asiaan.

    Tim Berners-Lee poseeraa ensimmäisen www-palvelimen takana World Wide Webin 20-vuotispäivänä vuonna 2009.EPA/MARTIAL TREZZINI

    Berners-Leen mukaan CERN-laitoksella oli valtavasti tietoa, jota oli mahdottoman vaikea löytää saati hallita. Periaatteessa organisaatio on järjestetty hierarkkisesti, mutta ihmiset tekevät työtä ja kommunikoivat aivan toisin.

    Lisäksi tyypillinen työntekijä viipyi laitoksessa vain kahden vuoden ajan. Siksi informaatiota hukkuu jatkuvasti ja usein pysyvästi. Tiedon ja dokumenttien hallintaan tarvittiin parempi järjestelmä.

    Berners-Lee ehdotti ratkaisuksi hyperlinkkejä.

    Termi oli todennäköisesti useimmille vieras, mutta Berners-Lee kiiruhti kuvaamaan, että kyse oli tutkimusalueesta, johon satsattiin jo paljon yliopistojen ja yksityisten yritysten tutkimuskeskuksissa. Itse hyperlinkki-termikin oli itse asiassa 1950-lukulainen, ja Berners-Lee antoi siitä kunniaa tietojenkäsittelyguru Ted Nelsonille.

    Siinä on toinen opetus.

    Sovella muiden ajatuksia. Rakenna olemassa olevan päälle. Älä yritä keksiä kaikkea uudelleen.

    World Wide Webin keksijä Tim Berners-Lee on toistuvasti vaatinut, ettei internetin sisältöjä saa jättää palveluntarjoajien valikoitavaksi ja valvottavaksi, vaan internetin neutraalius on säilytettävä.Mika KanervaOle maltillinen ja katso eteenpäin

    Yhdysvaltalainen Time-aikakauslehti analysoi viisi vuotta sitten Tim Berners-Leen lähettämän viestin opetuksia.

    Lehti kiinnitti huomion esimerkiksi miehen moderniin ajatteluun. Viestissään Berners-Lee perusteli, miksi järjestelmän tulisi olla hajautettu– vaikka useimmat tietojärjestelmät perustuivat tuolloin yhteen keskitettyyn tietokantaan.

    Ehdotus oli myös maltillinen. Tim Berners-Lee arvioi, että projektin ensimmäisen vaiheen voisi saada valmiiksi 6-12 kuukaudessa kahden hengen voimin. Se on varsin kohtuullinen työmäärä useiden tuhansien työntekijöiden organisaatiossa.

    Lisäksi Berners-Leellä oli katse eteenpäin. Hän viittasi esimerkiksi siihen mahdollisuuteen, että vastaaviin järjestelmiin tallennettaisiin myöhemmin grafiikkaa, puhetta ja videokuvaa.

    Toisaalta Berners-Lee näki laajan kuvan. CERN oli Berners-Leen mukaan tilanteessa, jossa muu maailma olisi muutaman vuoden kuluttua.

    – Kymmenen vuoden päästä tarjolla voi olla kaupallisia ratkaisuja näihin ongelmiin, mutta tänään tarvitsemme ratkaisuja joilla pääsemme eteenpäin, Berners-Lee kirjoitti.

    Tim Berners-Leen hahmottelema ratkaisu oli lopulta niin toimiva, että kaupalliset ratkaisut eivät kilpailussa pärjänneet.

    Vasta alkutahdit

    Kului vielä monta vuotta ennen kuin World Wide Web nousi siivilleen. Tim Berners-Lee esitti toisen ehdotuksen alkuvuonna 1990 ja kolmannen yhdessä belgialaisen Robert Cailliaun kanssa loppuvuonna 1990. Tuolloin otettiin myös ensimmäiset www-yhteydet.

    Berners-Lee ja Cailliau muistelivat yhteistyönsä alkua myös tänä aamuna tutkimuskeskus Cernin seminaarissa. (Tallenne)

    Vuonna 1991 Berners-Lee julkaisi www-ohjelmiston, joka piti sisällään selaimen sekä palvelinohjelmiston.

    Graafinen käyttöliittymä yleistyi vasta yhdysvaltalaisten Eric Binan ja Marc Andreessenin vuonna 1993 julkaiseman Mosaic-selaimen myötä. Vasta siitä alkoi www:n nousu koko maailman työkaluksi.

    Tim Berners-Lee luennoimassa ja jakamassa tunnustuksia suomalaisille Internetin kehittäjille Tampereen Raatihuoneella v.2005.Mika Kanerva / YleSilmät aukenivat

    Tim Berners-Lee on huolissaan siitä, mihin hänen ideaansa on sittemmin käytetty. Aivan selvää on, ettei hänellä ollut kolmekymmentä vuotta sitten mielessään sitä, että www voisi synnyttää Facebookin tai Googlen kaltaisia markkinointikoneistoja.

    Ranskan Lyonin the Web Conference -tapahtumassa www:n isä kertoi silmiensä auenneen lopullisesti vuonna 2016.

    – Siihen asti moni uskoi, että jos vain teemme webistä vapaan, ilmaisen ja neutraalin, hienoja asioita tapahtuu. Kaikki olisi yhtä wikipediaa. Tapahtunut kuitenkin osoittaa, että vaikka rakennat järjestelmiä parhain tarkoitusperin, se voi tuottaa asioita, joita et odottanut.

    Esimerkki tällaisista järjestelmistä on sosiaalinen media, joka on johtanut yhteiskunnan polarisaatioon. Some vähentää vuoropuhelua ja jakaa ihmiset vastakkaisiin leireihin.

    Toivoa silti on. Berners-Lee tuntui uskovan esimerkiksi eurooppalaiseen tietosuojasääntelyyn.

    Entä mitä tapahtui 30 vuotta sitten lähetetylle viestille? Millaisen vastaanoton Tim Berners-Leen ehdotus sai?

    Ei häntä ainakaan tyrmätty.

    Esimies tulosti Berner-Leen ehdotuksen ja kirjoitti päälle sanat "vague but exciting". Epämääräistä mutta kiinnostavaa.

    Vallankumous vaatii ennen kaikkea sitkeyttä.

    Juttua korjattu 12.3.2019 klo 10.45: Berners-Leen esimies kirjoitti "vague but exciting", ei "vague but interesting", kuten jutussa aiemmin luki.

    Ylen uutiselta näyttävä väärennös mainostaa bitcoin-huijausta –

    Ylen uutiselta näyttävä väärennös mainostaa bitcoin-huijausta – "Se, mikä kuulostaa liian hyvältä..."


    Internetissä leviää Yleisradion nettiuutiselta näyttävä artikkeli, joka kehuu uutta, käyttäjilleen tuottoisaa sijoituspalvelua. Kyseessä on huijaus: juttu ei ole Ylen kirjoittama. Väärennetty uutinen sijaitsee sivustolla, joka näyttää...

    Internetissä leviää Yleisradion nettiuutiselta näyttävä artikkeli, joka kehuu uutta, käyttäjilleen tuottoisaa sijoituspalvelua. Kyseessä on huijaus: juttu ei ole Ylen kirjoittama.

    Väärennetty uutinen sijaitsee sivustolla, joka näyttää erehdyttävästi Ylen sivuilta. Osoitekentästä käy kuitenkin ilmi, että ollaan jossain aivan muualla kuin yle.fi:ssä.

    Itse artikkeli väittää, että Leijonan luola -tv-ohjelmassa olisi kehuttu tätä huijareiden kehittämää "bitcoin-kaupankäyntialustaa". Ei ole kehuttu.

    Ja Yleltä näyttäväksi väärennetyn sivuston kaikki linkit johtavat kryptovaluuttakauppiaiden omalle sivulle.

    Miten huijaus uhkaa kuluttajaa?

    Kyberturvallisuuskeskuksen tietojen mukaan suurin haitta valeuutisista bitcoin-sivulle päätymisessä on se, jos kuluttaja antautuu siellä kaupankäyntiin.

    – Pyydetään alkusijoitusta, esimerkiksi 100 euroa. Niistä rahoista ei ihminen enää ikinä kuule, tuotoista puhumattakaan. Näkemyksemme mukaan kyseessä on puhtaasti huijaus, tietoturva-asiantuntija Perttu Halonen sanoo.

    Kyberturvallisuuskeskus ei pidä mahdottomana, että bitcoin-sivu levittäisi myös haittaohjelmia, sillä sen taustalla on rikollista toimintaa.

    Ylen tietoturvapäällikön Kim Johanssonin mukaan valeuutisilla markkinoitu palvelu tunnetaan maailmalla Bitcoin-Code-nimisenä vedätyksenä. Väärennetylle Yle-sivulle vieviä, uutisjutuilta näyttäviä mainoksia on levitetty ainakin Facebookissa, Googlessa ja YouTubessa.

    Bitcoin-Code rantautui Suomeen ilmeisesti viime vuonna. Samanlaisia valeuutisia on nähty ainakin MTV:n ja Iltalehden jutuiksi kehystettyinä, eikä nyt leviävä Leijonan luola -juttu ole ensimmäinen mukamas yleläinen ylistys kryptovaluutalle kuten seuraavasta kuvasta näkyy.

    Kuvakaappaus valeuutissivustaMiten väärennetyn uutisen tässä tapauksessa tunnistaa?

    No, ainakin siitä osoiterivistä.

    Ja Yleisradio ei mainosta mitään tuotetta. Nyt brändiä on käytetty tarkoituksena erehdyttää.

    – Kyllä Ylen ohjelmissa näkyy erilaisia tuotteita, mutta kukaan ei kehota niitä ostamaan. Yle markkinoi omia sisältöjään, mutta nyt leviävissä väärennetyissä jutuissa myydään jonkun muun palvelua, tietoturvapäällikkö Kim Johansson kuvailee.

    Uutisia jäljittelevät jutut ovat kohdennetun sähköisen mainonnan muoto, jossa käytetään luvattomasti hyväksi mediatalojen tuttuja brändejä ja niiden luotettavaa mainetta.

    Harhaanjohtaminen on halpaa. Yksi saa pienen maksun valesivun koodaamisesta, toinen saa korvauksen jutun suomentamisesta. Ja jos parikin bitcoin-sivustolle päätyneistä kuluttajista alkaa sijoittaa rahojaan, huijarit voivat alkaa ansaita.

    Bitcoin-Code-sivuston kohdanneille suomalaisille on Kyberturvallisuuskeskuksen Perttu Halosella terveisiä.

    – Se, mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ei ole yleensä totta.

    Lue myös:

    Mikä on valeuutinen? Näin tunnistat verkon ansat (Yle Uutisluokka)

    Suomalaisia huijataan verkossa: Pornokiristystä ja uskomattomia sijoitustarjouksia

    5G-teknologia voi mullistaa viihteen, teollisuuden ja liikenteen – samalla yksityisyys kapenee ja hybridisodankäynnille tulee uusia keinoja

    5G-teknologia voi mullistaa viihteen, teollisuuden ja liikenteen – samalla yksityisyys kapenee ja hybridisodankäynnille tulee uusia keinoja


    Etäohjattavat robotit leikkaavat potilaita sairaalassa. Rakennuksen edessä sijaitsevan risteyksen sensorit auttavat kadulla vilistäviä itseohjautuvia autoja ajamaan liikennevirrassa. Viereisen talon olohuoneessa pojankoltiainen taistelee...

    Etäohjattavat robotit leikkaavat potilaita sairaalassa. Rakennuksen edessä sijaitsevan risteyksen sensorit auttavat kadulla vilistäviä itseohjautuvia autoja ajamaan liikennevirrassa.

    Viereisen talon olohuoneessa pojankoltiainen taistelee virtuaalihirviöitä vastaan lisätyn todellisuuden lasit päässään. Parvekkeella äiti polkee kuntopyörää ja bioanturit mittaavat hänen kehonsa toimintoja.

    Kaikkea tätä yhdistävät seuraavan sukupolven mobiiliverkot, joista laitteiden keräämä tieto virtaa datakeskuksiin. Niitä hallitsevat ihmisiä algoritmeillä profiloivat jättikorporaatiot. Kuulostaa kyberpunkilta.

    Kyse ei ole kuitenkaan tieteiskirjallisuuden visioista vaan mahdollisesta lähitulevaisuudesta, sillä viidennen sukupolven eli 5G-mobiiliverkot ja niitä hyödyntävät laitteet tuovat pian ennennäkemättömiä palveluita sekä teknologioita kuluttajien ja organisaatioiden käyttöön.

    5G-verkkojen rakentaminen on nyt aloitettu monissa maissa eri puolilla maailmaa, kertoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola.

    Kantola odottaa, että 5G-kuluttajamarkkinat alkavat avautua ensi vuonna, kun tarjolle tulee useita 5G-puhelimia ja muita laitteita. 5G-teknologian laaja käyttöönotto vienee muutaman vuoden.

    Nainen testasi lisätyn todellisuuden laseja Cube Tech Fair -teknologiamessuilla Berliinissä toukokuussa 2018.Omer Messinger / EPAAutomaatio ja etäohjaus lisääntyvät

    Kantolan mukaan viidennen sukupolven mobiiliverkot tuovat mukanaan kolme laajaa mullistusta, joiden myötä fyysinen ja digitaalinen maailma sulautuvat yhteen entistä tiiviimmin.

    Ensimmäisessä vaiheessa 5G-verkot nopeuttavat huomattavasti kännyköiden ja tietokoneiden nettiyhteyksiä. Käytännössä teknologia tuo mobiilit laajakaistayhteydet joka paikkaan 5G-verkon peittoalueella.

    Tämä helpottaa esimerkiksi etätyön tekemistä, mahdollistaa paremman videokuvan suoratoiston sekä nopeuttaa verkkopelejä.

    Toinen muutos on massiivinen koneiden välisen viestinnän lisääntyminen. Puhutaan esineiden internetistä ja teollisesta internetistä, jossa kaikenlaisia keskenään viestiviä laitteita kytketään nettiin.

    5G:n myötä kodeista alkaa tulla etäohjattavia, kun yhä useampia kodinkoneita kytketään nettiin. Ihmiset voivat hallita niitä esimerkiksi älypuhelimillaan.

    Etäohjattavan robotin käyttäjä voi tuntea sormissaan jopa sadan kilometrin päässä olevien pintojen eroja.Ilkka Klemola / Yle

    Markkinoille on tulossa myös erilaisia verkkoon kytkeytyviä älyvaatteita kuten esimerkiksi askellusta analysoivia kenkiä.

    – 5G-verkko tukee miljoonia ja miljardeja laitteita. 5G:n avulla pystytään ottamaan näiden laitteiden signaalit talteen ja keräämään mitä tahansa dataa, jota laitteet tuottavat, Kantola kuvailee.

    Kun 5G tuodaan teolliseen prosessiin, sen varaan voidaan rakentaa tuotantokoneistoa ja -prosesseja. Tämä mahdollistaa laitteiden automaation ja etäohjauksen lisäämisen monilla eri aloilla.

    Esimerkiksi satamien trukeista ja nostureista voidaan tehdä etäohjattavia tai jopa automaattisia. Samaten sairaaloiden leikkaussaleihin voidaan tuoda etäohjattavia leikkausrobotteja.

    Lisäksi 5G:hen perustuvan ohjausteknologian avulla sähköverkoista voidaan tehdä kaksisuuntaisia.

    Silloin ihmiset voivat tuottaa sähköä vaikkapa talonsa katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla ja myydä ylijäämän toisille kotitalouksille.

    Kuluttajille luvassa hupia ja hyötyä

    Kolmantena 5G mahdollistaa pienen viiveen yhteydet, joita tarvitaan esimerkiksi itseohjautuvien autojen toimintaan.

    Kantolan mukaan robottiautot toimivat täysin autonomisesti yksinkertaisella tiellä, mutta risteysalueilla ja kaupungeissa ne tarvitsevat viiveetöntä tietoa muusta liikenteestä.

    – Tiedonlähteenä voivat olla autot tai risteysten alueella olevat valotolpat, joihin on asennettu sensoreita. Niiden tuottama data lähetetään jakelupisteeseen, josta se jaellaan kaikille autoille.

    Qualcomm esitteli 5G-konseptiautoaan Barcelonan Mobile World Congress -messuilla helmikuussa 2018.AOP

    Pieni viive mahdollistaa myös täydennetyn tai lisätyn todellisuuden sovellukset, joilla tarkoitetaan läpikatseltavien näyttöjen ruudulle tuotettua kuvaa, jossa reaalimaailman näkymään on lisätty tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä.

    Tähän mennessä tunnetuin täydennetyn todellisuuden sovellus lienee Pokémon Go -peli, jossa pelaaja pyydystää ja kouluttaa virtuaalisia otuksia, jotka esiintyvät tietyissä paikoissa tosimaailmassa.

    Lisättyä todellisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi peleissä, urheilutapahtumissa, musiikkiesityksissä, opetusohjelmissa, työkäyttöön tarkoitetuissa sovelluksissa tai vaikkapa reittioppaissa.

    Sovellusten digitaalisia kuvia voidaan heijastaa muun muassa silmälaseja muistuttavien laitteiden näytölle, auton tuulilasin sisäpinnalle tai älypuhelimen näytölle. Esimerkiksi asentajat voisivat saada älylasiensa näkymään ohjeita, kuinka jokin laite pitää korjata.

    – 5G-verkko on tässä välttämätön infrastruktuuri. Sisältöjen tuottamista on vaikea saada käyntiin, jos ei ole olemassa infrastruktuuria. Sen takia alamme nähdä kehitystä vasta sen jälkeen, kun 5G-infrastruktuuri on olemassa, Kantola sanoo.

    Esimerkkejä täydennetyn todellisuuden sovelluksista voit katsoa tästä YouTube-videosta. Suunnittelija Keiichi Matsuda luonnosteli Hyper-Reality -videollaan dystooppisen, aisteja ylikuormittavan näkemyksen lisätystä todellisuudesta.

    Mobiilipeli Pokémon Go on noussut jätti-ilmiöksi.Piroschka Van De Wouw / EPATeknojäteille lisää mahdollisuuksia datan keräämiseen

    Uusi teknologia tuo mukanaan mahdollisuuksien lisäksi myös riskejä. 5G:n myötä yhä useampia erilaista dataa kerääviä älylaitteita kytketään nettiin.

    Tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola arvioi, että esineiden internetiin kytkettyjen laitteiden keräämään dataan liittyy suuria yhteiskunnallisia vaaratekijöitä.

    Myös kansalaisten oikeuksia internetissä puolustavan Electric Frontier Finland -yhdistyksen varapuheenjohtaja Tapani Tarvainen kertoo olevansa huolestunut ihmisten yksityisyyden kapenemisesta 5G-teknologian myötä.

    Kantola ja Tarvainen arvioivat, että amerikkalaisten teknologiajättien kuten Googlen, Amazonin ja Facebookin valta luultavasti kasvaa 5G-verkkojen myötä.

    Internetiin kytkettyjen laitteiden ja nettipalvelujen keräämä data tallentuu pilvilaskenta-alustoille eli käytännössä datakeskuksissa sijaitseville tietokoneille.

    Amazon ja Google omistavat valtaosan länsimaiden datakeskuksista, joten myös keskuksiin tallentuva data on niiden omaisuutta.

    Yhtiöt voivat käsitellä ja hyödyntää keräämäänsä erilaisin tavoin. Ulkopuolisten on hyvin hankala saada tietoa siitä, mitä kaikkea teknologiajätit tekevät hallussaan olevilla tiedoilla.

    Tarvainen muistuttaa, että myös viranomaiset voivat käyttää nettiin kytkettyjen laitteiden keräämää dataa kansalaisten valvontaan.

    Tarvainen pohtii, että haluaako esimerkiksi poliisi tulevaisuudessa päästä seuraamaan kaikkien ihmisten laitteita ja niiden tuottamaa dataa rikosten torjunnan verukkeella.

    – Vallankumousta ei voi tehdä, jos vallanpitäjät tietävät sinusta kaiken. Saattaa olla, että joskus tekisi oikeasti mieli tehdä se vallankumous.

    5G-teknologia mahdollistaa entistä tehokkaamman kansalaisten valvonnan.Christian Ohde / AOPUrkintaa ja manipulaatiota

    Professori Raimo Kantola pitää teknologiajättejä maailman suurimpina urkintakoneistoina. Niiden keräämää dataa voidaan käyttää esimerkiksi ihmisten poliittisten kantojen manipuloimiseen.

    Yksi tunnettu esimerkki ihmisten manipuloinnista on Cambridge Analytican toiminta.

    Yhtiö käytti hyväkseen kymmenien miljoonien Facebookin käyttäjien tietoja, kun se laati ohjelman, jonka avulla käyttäjille kohdistettiin mainontaa brexit-kampanjan ja Donald Trumpin presidentinvaalikampanjan yhteydessä.

    Perustoimintamallina yhtiöiden mainosrahoitteisessa toiminnassa on, että kerätyn datan avulla ihmiset segmentoidaan tarkasti erilaisiin ryhmiin, joista tiedetään, miten kullekin ryhmälle kannattaa viestiä.

    Professorin mukaan toimintamalli ei ole erityisen paha niin kauan, kuin mainostajat vain myyvät tavaroita. Samaa periaatetta voidaan kuitenkin soveltaa kaikenlaiseen viestintään kuten vaikkapa vaalivaikuttamiseen.

    – Ihmisten ja sisältöjen ryhmittely koskee ihan kaikkea. Tämä niillä käytössä oleva toimintamalli on täysin sananvapauden ja demokratian vastainen. Se on uhka demokratialle.

    Kantola katsoo, että se pitäisi saada viranomaissääntelyn piirin, mitä esineiden internetiin kytkettyjen laitteiden tuottamalle datalle saa tehdä.

    – Jos yhtiöt saavat vapaasti kirjoittaa datan käytön lisenssisopimuksia niin kuin Amazon, Facebook ja Google tekevät, niin siinä käy ihmisille ikävästi, Kantola toteaa.

    Tarvaisen mukaan lainsäädännöllä pitäisi vaatia, että ihmisillä olisi oikeus tietää tarkasti, miten yhtiöt käsittelevät ja analysoivat heitä koskevaa dataa.

    – Avoimuusvaatimus pakottaisi ehkä yksityisyyden suojan kannalta parempaan suuntaan. Yhtiöt eivät uskalla ihan kaikkea, jos se tiedetään, mitä ne tekevät, Tarvainen sanoo.

    Facebookin palvelinkeskus Luulajassa, Ruotsissa. Susanne Lindholm / EPAHybridisodankäynnistä tulee entistä houkuttelevampaa

    5G-teknologian käyttöönotto lisää myös kyberhyökkäysten tehokkuutta, koska esineiden nettiin kytketyt laitteet ovat haavoittuvia rikollisten ja valtiollisten toimijoiden suorittamalle hakkeroinnille.

    Yksi riski on myös se, että 5G-laitteisiin asennetaan takaportteja, joiden kautta voidaan vakoilla verkkoliikennettä tai tehdä sabotaasia.

    Yhdysvallat on epäillyt, että Kiinan valtio voisi käyttää kiinalaisen Huawein 5G-verkkolaitteita vakoiluun. Huawei on toistuvasti kiistänyt väitteet.

    Laitevalmistajan lisäksi myös jokin vakoiluorganisaatio voisi asentaa tehtaalla vakoilusiruja minkä tahansa valmistajan laitteisiin jossakin vaiheessa moniportaista tuotantoketjua.

    Professori Raimo Kantolan mukaan 5G:n myötä hyökkääjille syntyy aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vahingonteolle ja kiristysoperaatioille. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että teollisen käytön ratkaisuille rakennetaan korkean tason tietoturva.

    – Jos sinulla on vaikka satama, jossa ajetaan trukkeja ja erilaisia nostureita etäältä, niin sen tietoturvan pitää olla sellainen, että sinne ei todellakaan vaikkapa vieraan valtion ammattihakkerit pääse sisään.

    Hyökkääjä voisi esimerkiksi pudottaa etäohjattavien trukkien ja nosturien kuormat ja sotkea siten koko sataman toiminnan.

    5G-verkkoja voidaan hyödyntää teollisuusrobotiikassa.Juha-Matti Mäntylä / Yle

    Yksi ongelma kyberhyökkäyksissä on se, että taitavan hyökkääjän varma tunnistaminen on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Hyökkäjä voi toimia siten, että joku toinen toimija näyttää syylliseltä sabotaasiin.

    Tapani Tarvaisen mielestä riskit ovat niin suuria, että olisi syytä miettiä ajoissa, mitä kaikkea ylipäänsä kannattaa laittaa etäohjatuksi.

    – Hakkeri voisi kaapata auton ja ajaa sillä kolarin. Kodin sähkölaitteita räpeltämällä sinne saadaan tulipalo aikaiseksi. Jos sinulla on etähallittu sydämentahdistin, niin lienee helppo kuvitella, mitä sille voi tehdä, Tarvainen luettelee.

    Kantola arvioi, että fyysisen ja digitaalisen maailman sulautuessa yhteen perinteinen sodankäynti käy vanhanaikaiseksi.

    Hybridi- ja kybersodankäynnissä vieras valtio voisi ajaa kohdemaan kaaokseen hakkeroimalla yhteiskunnan avaintoimintoja ja painostaa kohdetta toimimaan hyökkääjän haluamalla tavalla.

    – Se on niin houkutteleva mahdollisuus vakoiluorganisaatioille, että kyllähän ne tulee sellaiseen panostamaan. Se jää nähtäväksi, miten se tulee onnistumaan.

    Lue myös:

    Yle testasi: Näin helposti hakkeri pystyy pistämään taloyhtiön lämmityksen ja ilmastoinnin sekaisin

    Huawei on tänään jo yhtä suuri kuin Nokia ja Ericsson yhteensä – mutta onko kiinalaisyhtiö turvallisuusriski?

    5G-teknologian turvallisuus huolettaa sotilaita Suomessa – Ruotsin teollisuusvaikuttaja Ylelle: Tärkeä poliittinen päätös

    Kiinalainen hymykampanja saapui Brysseliin – Huawei yrittää hälventää eurooppalaisten vakoiluepäilyjä

    Chile ei kavahda Huaweita – Maa pyrkii etujoukkoihin 5G-verkon käyttöönotossa

    71 syytä kuunnella podcasteja – Näiden suositusten imussa vietät vaikka koko talvilomasi

    71 syytä kuunnella podcasteja – Näiden suositusten imussa vietät vaikka koko talvilomasi


    Miltä värit kuulostavat? Miten Janelle Monáen kappale So Afraid syntyi? Ja miten se ensimmäinen maailmansota nyt oikein menikään? Niin ja pitikö meidän pelätä, että robotit vievät kaikkien työt? Entä oletko aina halunnut tietää enemmän...

    Miltä värit kuulostavat? Miten Janelle Monáen kappale So Afraid syntyi? Ja miten se ensimmäinen maailmansota nyt oikein menikään? Niin ja pitikö meidän pelätä, että robotit vievät kaikkien työt? Entä oletko aina halunnut tietää enemmän hongkongilaisesta pehmopornosta, mutta et ole kehdannut googlata?

    Näihin kaikkiin kysymyksiin ja aika moniin muihinkin löytyy vastauksia podcasteista. Helpottaaksemme valinnan vaikeutta kokosimme listan mielenkiintoisista podcasteista. Tästä listasta pitäisi löytyä jokaiselle jotakin hiihtoladuille tai takkatulen ääreen.

    Huhuilua alakulttuurien hämäriltä sivukujilta

    Very Bad Words ‣ Viihdyttävää pohdiskelua ja historiatietoa rumista sanoista. Suhteemme kiroiluun ja tabuluontoisiin sanoihin on hankala.

    Vepsän käsikirja liftareille ‣ Moskovasta Mazar-i-Sharifiiin liftannut Emma Vepsä antaa ohjeita peukalokyytiläisille ja siinä sivussa kertoo tarinoita elämästä tien pientareella. Ei joutavaa hihittelyä.

    Outo laakso (1.kausi, 2.kausi) ‣ Ohjelma ruotii kauhukulttuuria kirjoista valkokankaalle. Miksi äitipahis on niin karmiva? Millaisin keinoin kauhuleffojen äänisuunnittelu kaivaa meistä reaktioita?

    Bergmanpodden ‣ Ruotsalaiset kulttuuriasiantuntijat käyvät teos teokselta läpi Ingmar Bergmanin tuotantoa.

    Perttu Häkkinen ‣ Täysin ainutlaatuisia jaksoja suomalaisen kulttuurin pimeältä puolelta. Äänessä virallisen yhteiskunnan ulkopuolella seilaavat hahmot ja marginaaliset ilmiöt.

    Äänessä naiset

    Himocast ‣ Podcast varsinkin naisen halusta. Ujostelematonta keskustelua seksistä pohjaten omiin kokemuksiin ja tieteeseen. Iholta tuoksuu myös Radio Regina, mutta sen tapauskertomukset ovat fantasioita.

    Bodies ‣ Päiväkirjamaista kerrontaa ja raportointia erilaisista kehollisista ongelmista vahvasti naisten äänillä. Miksi seksi sattuu? Miksi imetys ei onnistu? Miksi osa lääketieteellisistä ongelmista on ratkaisematta sillä perusteella, että kyseessä on naistenvaiva?

    Backlund&Lange ‣ Kaksi hauskaa ja fiksua naista keskustelee viikottain kevyistä ja vakavista aiheista. Vähän kuin olisi hauskojen ja fiksujen ystävien kanssa kahvilla. Hyviä leffa-, kirja-, tv-sarja- ja podcast-suosituksia myös.

    Kaverin puolesta kyselen -podcast on naiskuulijoiden suosiossa

    Yle kävi seuraamassa podcastin äänityksiä olohuoneen sohvalla. Katso tv-uutisten juttu täältä.

    Kaverin puolesta kyselen ‣ Nolojen tilanteiden naiset tarjoavat vertaistukea omien mokailujen aiheuttaman häpeän lieventämiseen.

    Norrena & Frantz ‣ Svenska Ylen podcast rakkaudesta ja sen etsimisestä.

    Jyrki Lyytikkä / YleTosielämän rikostarinoita

    Caliphate ‣ Tutkiva journalisti jäljittää Isisin kalifaatin sotureita ja uhreja, länsimaissa ja taistelukentillä.

    Death in Ice Valley ‣ Mieti, jos Kyllikki Saaren murhatutkimus avattaisiin uudelleen ja selvityksiä seuraisi podcast. Tässä ohjelmassa Norjassa kuuluisa Isdalenin mysteeri saa kiehtovan käsittelyn.

    To hvite menn ‣ “Kaksi valkoista miestä” vie kuulijansa Afrikkaan tutkimaan kuolemantuomion saaneiden norjalaismiesten tapausta. Miksi Kongon demokraattinen tasavalta vangitsi miehet? Ja millä asioilla he liikkuivat viidakossa?

    Dr. Death ‣ Karmiva tositarina rikoskierteeseen ajautuneesta kirurgista on koukuttava kudelma kollegojen ja entisten potilaiden näkemyksiä “kuoleman tohtorista”.

    Chapo: Kingpin on Trial ‣ Vice Newsin toimittaja lähtee Meksikoon selvittämään, minkälaisesta maailmasta pahamaineisen Sinaloan kartellin pomo Joaquín Guzmán nousi maailman suurimmaksi huumeiden salakuljettajaksi. Kuunneltavissa myös espanjaksi.

    Jäljillä ‣ True crimea suomeksi. Rikospodcastissa esimerkiksi selvittämättömiin henkirikoksiin ja katoamisiin eri puolelta maailmaa.

    Finlandsvenska krimpodden ‣ Dramaattista äänikerrontaa, suomalaisia rikostapauksia jatkokertomuksina.

    Joskus totuus on tarua ihmeellisempää

    Heavyweight ‣ Radiotoimittaja Jonathan Goldstein tarkastelee eri ihmisten elämän käännekohtia ja potee siinä sivussa eksistentiaalista kriisiä.

    Snap Judgment ‣ Uskomattomia tarinoita eri puolilta maailmaa. Kertomuksia esimerkiksi siitä, miten chicagolaislehti paljasti kaupungin korruption perustamalla baarin tai kuinka lampeen uponnut salakuljettajien lentokone muutti kiipeilijäyhteisön elämän.

    Invisibilia ‣ Kertomuksia siitä, miten ihmismielen oikut voivat ohjata elämän kulkua. Ja miten kuljettu polku voi vaikutta ihmisen mieleen.

    Freakonomics ‣ Hauskasti taloustiedettä ja ihmistieteitä popularisoiva sarja, joka on eräänlainen talouden myytinmurtaja.

    Puhetta elämästä porukalla tai yksin

    David Tennant Does a Podcast With… ‣ Brittien rakastama näyttelijä juttelee syvällisiä erilaisten kulttuuripersoonien kanssa, kuten nyt vaikkapa The Crownin Olivia Colmanin kanssa. Sympaattista ja intiimiä.

    Conan O'Brien Needs a Friend ‣ Conan puhuu vieraidensa kanssa noin tunnin eikä vain muutamaa minuuttia kuten tv:ssä. Spontaani sanailu ja kömpelöt mainosspiikit ovat fanille mannaa.

    Joe Rogan Experience ‣ Pitkiä, siis todella pitkiä haastatteluita viihdetyöläisistä, tieteentekijöistä, aktivisteista, kaikesta. Juttu kulkee rönsyillen, eikä yllätyksiltä vältytä.

    Here's The Thing with Alec Baldwin ‣ Näyttelijä Alec Baldwin esittelee haastattelijan taitojaan käydessään keskusteluja tunnettujen kulttuuri- ja mediapersoonien kanssa. Avointa palvontaa ja kiperiä kysymyksiä.

    Tape ‣ Pitkiä henkilöhaastatteluita englanninkielisen podcast- ja radiomaailman tunnustetuimmista tekijöistä. Kuuntele esim. Ira Glassin jakso.

    On our time ‣ Käsittämättömän hyviä ja syviäkin keskusteluja häpeilemättömän akateemisesti ja filosofisesti, mutta niin hyvien asiantuntijoiden kanssa, että vetää mukaansa.

    Sivumennen ‣ Perusteellisia ja hauskoja keskusteluja kirjoista, kirjallisuudesta ja elämästä.

    No Such Thing as A Fish ‣ Huippusuositusta QI-paneelishowsta spinnannut podcast nostaa esille viikon mielenkiintoisimmat faktat.

    Tommi Liimatta ‣ Viimeisin jakso on neljän vuoden takaa, mutta näitä Liimatan yksipuheluita voi surutta kuunnella myös tänään.

    Jyrki Lyytikkä / YleMaisemia ihmiskunnan peruutuspeilistä

    Intrigue: The Ratline ‣ Kuinka syyllinen hirmutöihin oli natsipuolueen korkea-arvoinen jäsen? Poika väittää yhtä, BBC:n toimittajan tutkimustulokset toista. Sarjassa riittää käänteitä kuin John Le Carren romaanissa.

    Stuff You Missed in History Class ‣ Vähän tunnettuja tositarinoita menneiltä ajoilta. Unohdettuja naissankareita, tieteen outoja saavutuksia, historian käännekohtien kääntöpuolia.

    Hardcore History ‣ "Jos historiantunnit koulussa olisivat olleet näin mielenkiintoisia, arvosanani olisivat olleet paljon parempia." Tooooooodella pitkiä ja yksityiskohtaisia sarjoja aiheista kuten ensimmäinen maailmansota tai Tsingis-kaanin maailmanvalloitus.

    You Must Remember This ‣ Jos Hollywoodin kulta-aika kiinnostaa yhtään, tämä on ehdoton suositus. Tarinoita tähtien elämästä kulissien takaa.

    Revisionist History ‣ Toimittaja Malcolm Gladwell etsii toisen, salatun puolen asiasta kuin asiasta. Journalismia, joka saa muuttamaan käsityksiä asioista.

    99% Invisible ‣ Tiesitkö, että arkkitehti Alvar Aalto on vaikuttanut merkittävästi rullalautailun historiaan? Entä oletko kuullut keskellä Mojaven aavikkoa nökottäneestä puhelinkopista, josta tuli 90-luvun lopulla kansainvälinen hitti? Designista hyvin laajalla otteella.

    Puhetta elävistä kuvista ja kuvitellusta elämästä

    Imaginary Worlds ‣ Podcast roolipelaajista, Twin Peaksin kuvauspaikoista, kirkonmiesten scifi-suhteesta – eli kuvitteellisten maailmojen tarpeellisuudesta.

    Podcast on Fire ‣ Aasialaisiin elokuviin keskittyvä podcast-verkosto. Saman nimen alta löytyy omat sarjansa korealaiselle tai japanilaiselle elokuvalle, mutta myös vaikka hongkongilaiselle pehmopornoilulle tai ninja-elokuville.

    The Flop House ‣ Huonojen elokuvien arvosteluihin keskittyviä podcasteja on internet pullollaan. Tämä on ehkä niistä paras.

    Työelämän oravanpyörästä voi puhua myös mielenkiintoisesti

    Ysistä viiteen ‣ Nuorten naisten rehellistä ja rohkeaa puhetta työelämästä.

    Procast ‣ Puhetta viestinnästä ja sen merkityksestä niin politiikassa kuin liike-elämässä. Keskusteluissa mukana tutkijoita, isoja viestintäpomoja ja kovan luokan lobbareita.

    Tabu ‣ Työ tekijäänsä kiittää vai kiittääkö? Toimittaja ja media-alan yrittäjä Taru Tammikallio käsittelee podcastissaan työelämän ilmiöitä aktiivimallista huijarisyndroomaan.

    Avokonttori ‣ Työelämän muutostrendit selkeästi ja ymmärrettävästi pureskeltuna. Mistä muutokset johtuvat ja mihin ne johtavat?

    Älyradio ‣ Softafirma Salesforcen podcastissa yritysmaailman johtajat kertovat, miten suomalaisyritykset valmistautuvat digiloikkiin.

    Jyrki Lyytikkä / YleVallan linnakkeiden purkamista tiili kerrallaan

    The Daily ‣ Laatujournalismin kehdon, The New York Timesin, uutispodcast hyödyntää toimituksen asiantuntemusta ja analyyseja viitenä päivänä viikossa.

    USApodden ‣ Mitä Yhdysvalloissa tapahtuu presidentti Trumpin komennossa? Sveriges radion podcast syventyy amerikkalaiseen politiikkaan på svenska.

    Trump, Inc. ‣ Kiinnostavalla ja mukaansatempaavalla tavalla tehtyä pitkäjänteistä tutkivaa journalismia Donald Trumpin bisneksistä ja kytköksistä. Käsittelee aiheettaan syvällisemmin kuin päivittäisten Trump-twiittien toistelu.

    Politbyroo ‣ Tässä podissa tekijöiden henkilökemiat toimivat hyvin yhteen ja painavaa asiaa politiikasta on oikeasti viihdyttävää kuulla. Tiukkaa analyysiä, mutta myös suoraa puhetta joskus (tai usein) kirosanojen säestämänä.

    Verkkouutisten podcast ‣ Mielenkiintoista ja rentoa keskustelua politiikasta. Pureutuu muita poliittisia podcasteja enemmän poliitikkoihin henkilöinä.

    The Ulkopolitist ‣ Jos Ylellä puhuvat asiantuntijat kyllästyttävät, mutta kansainvälinen politiikka kiinnostaa, niin tässä virkistystä korville.

    Podcasteja pitkäikäisyyteen

    Ted & Kaj ‣ Nuorten, tai ainakin nuorenmielisten, miesten humoristista tajunnanvirtaa. Tedin ja Kajn elämä koostuu ainakin ahdistuksesta, ystävyydestä, kirjoista ja eläimistä.

    My Dad Wrote a Porno ‣ Mitä teet, kun kuulet, että isäsi on kirjoittanut eroottista kirjallisuutta? Tietenkin aloitat ystäviesi kanssa podcastin, jossa yhdessä ruoditte isäsi kirjallisia ansioita.

    Why Won't You Date Me? with Nicole Byer ‣ Humoristisen keskusteluohjelman emäntä selvittää, miksi hän pysyy sinkkuna, vaikka hän on fiksu, hauska ja tykkää suuseksistä.

    Auta Antti! ‣ Näyttelijä-kirjailija Antti Holman humoristinen helpline vastaa kuulijoiden lähettämiin pohdintoihin maan ja taivaan väliltä. Holma on sympaattinen, toisin kuin moni miehen kieroutuneista sivupersoonista podcastissa Radio Sodoma. Helvetin paikallisradio saa myös uuden kauden tänä vuonna.

    The Bugle ‣ Brittiläinen hervottoman hauska ajankohtaisia uutisia satirisoiva podcast. Visuaalisen maailman virallinen äänisanomalehti.

    The Infinite Monkey Cage ‣ Briteillä on aivan omanlaisensa taito käsitellä tiedettä huumorin keinoin. Tämä on yksi osoitus siitä.

    Musiikkia korville, eli puhetta musiikista

    Song Exploder ‣ Mitä Fleetwood Macin kitaristilaulaja Lindsey Buckingham kelaili, kun hän kirjoitti Go your own way -hitin vuonna 1977? Miten animaatiosarja BoJack Horsemanin tunnusmusiikki syntyi? Muusikot purkavat laulunsa osiin kuuntelijoiden ihmeteltäviksi.

    The Music Snobs ‣ Toisinaan pökerryttävän asiantuntevaa keskustelua popmusiikisista, lähinnä mustasta musiikista. Aiheiden ajankohtaisuus vaihtelee, mutta tietotaso pysyy. Kuuntelusuositus etenkin Prince-faneille.

    ps. tykitellään ‣ Herrat Onninen ja Vartiainen analysoivat musiikkimaailman ilmiöitä milleniaalisella innolla. Mielenkiintoisia havaintoja popmusiikin suurista hiteistä ja pienistä salaisuuksista.

    Sound Matters ‣ Miltä Pariisi kuulostaa ja miksi sen äänimaisema on juuri sellainen kuin se on? Tämä on podcast kaikille, jotka pitävät miellyttävistä äänistä (olkoon kyse ihmisäänistä, luonnon äänistä tai koneista lähtöisin olevista) ja monipuolisesta äänimaailmasta.

    Jyrki Lyytikkä / YleTarinoita internetistä, tekoälystä ja tulevaisuudesta

    Crazy/Genius ‣ Teknologiasta ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Viihdyttävää ja koukuttavaa kuunneltavaa isoista ja monimutkaisista asioista, jotka jo nyt ovat muuttaneet elämäämme.

    Darknet Diaries ‣ Tositarinoita internetin pimeältä puolelta. Jonkin sortin perustiedot atk:sta auttavat pysymään kärryillä kertomuksissa, joissa bottiverkot kaatavat palvelimia ja reitittimien tietoturva-aukot vuotavat verkkokamerakuvaa internetiin.

    AskelpalautinVikasietotilan manttelinperijä jatkaa juttelua tietokoneista ja miten ne vaikuttavat meihin.

    Vergecast ‣ Teknologiajulkaisu Vergen lippulaivapodcast. Viikon teknologia- ja laiteuutiset rennosti paketoituna.

    Recode Decode ‣ Pitkänlinjan tekkitoimittaja Kara Swisher ruotii Piilaakson viimeisimpiä tapahtumia ihailtavan itsevarmalla otteella. Sapiskaa saavat niin zuckerbergit kuin kehityksestä pihalla olevat päättäjät.

    Tiedeykkönen Extra ‣ Asiantuntevaa puhetta tieteestä ja sen reunoilta. Käsittelyn saavat seksitaudit, ilmastonmuutos ja tietenkin maailmankaikkeus.

    Pakolliset suositukset

    Serial ‣ Klassikko, jonka mestarillinen ensimmäinen kausi nosti podcastit suuren yleisön tietoisuuteen. True Crimea parhaimmillaan.

    This American Life ‣ Yli 20 vuotta jatkunut ohjelma oli ilmiö jo ennen kuin podcasteja oli edes olemassa. Tarinoita amerikkalaisesta elämästä.

    S-Town ‣ Serialin ja This American Lifen yhteistuotannossa toimittaja lähtee alabamalaiseen tuppukylään selvittämään murhaa ja pian hommat lähtevät sfääreihin.

    Radiolab ‣ Toinen pitkän linjan podcast, jossa maailmaa tarkastellaan milloin mikroskoopilla ja milloin kaikuluotaimella. Malli esimerkki tieteen popularisoimisesta ja äänellä kertomisen mahdollisuuksista (kuuntele jakso väreistä).

    WTF with Marc Maron ‣ Koomikko Marc Maron hätyyttelee jo tuhannen jakson rajapyykkiä podcastista, jota voidaan pitää kaikkien keskusteluohjelmien suorasuisena setänä.

    Näin saat podcastit puhelimeesi Yle Uutisgrafiikka

    Lue lisää:

    Huippusuosittujen podcastien voimahahmo Ylelle: "Vieraan ihmisen nahkoihin ei vie mikään yhtä voimakkaasti kuin kuunneltu tarina"

    Kaipaatko vinkkejä säästämiseen ja sijoittamiseen? Niitä voi löytää ainakin näistä podcasteista

    Kuuntele Ylen podcasteja (Yle Areena)

    Lista suomalaisista podcasteista (Jakso.fi)

    Vääntö EU:n tekijänoikeussäännöistä johti sopuun: Oikeuksien haltijoille voitto internet-jäteistä

    Vääntö EU:n tekijänoikeussäännöistä johti sopuun: Oikeuksien haltijoille voitto internet-jäteistä


    EU:ssa on päästy sopuun tekijänoikeussääntöjen uudistamisesta. Uudistuksen tarkoitus on parantaa oikeuksien haltijoiden mahdollisuuksia saada korvausta internetiin ladattujen teostensa käytöstä. Sopimus syntyi Euroopan parlamentin ja...

    EU:ssa on päästy sopuun tekijänoikeussääntöjen uudistamisesta. Uudistuksen tarkoitus on parantaa oikeuksien haltijoiden mahdollisuuksia saada korvausta internetiin ladattujen teostensa käytöstä.

    Sopimus syntyi Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa tänään keskiviikkoiltana. Syntynyt ratkaisu pitää sisällään kaksi pykälää, joita internetin vapaudesta huolestuneet aktiivit ovat kritisoineet.

    Direktiivin 13. artiklan mukaan internetin alustapalvelujen on varmistettava, että niiden käyttäjät eivät lataa verkkoon sellaista materiaalia joihin heillä ei ole oikeuksia. Kriitikoiden mukaan tämä käytännössä pakottaa palvelut suodattamaan käyttäjiensä niihin lataamaa materiaalia.

    Linkkiveroksi parjattu artikla 11 puolestaan rajoittaa sitä, millaisia otteita uutismateriaalista saa julkaista verkossa ilman tekijän lupaa. Ratkaisun mukaan yksittäisiä sanoja tai erittäin lyhyitä otteita pidempien tekstien julkaisu vaatii lisenssin.

    Molempiin artikloihin tehtiin viime neuvotteluissa viilauksia. Esimerkiksi sisällön suodattamiselle laadittiin poikkeus pienille verkkosivustoille.

    Tekijänoikeuskysymys on asettanut vastakkain Googlen kaltaisten internetjättien ja toisaalta tekijöiden sekä esimerkiksi kustannusyhtiöiden edut. Google on kampanjoinut voimakkaasti uudistuksia vastaan. Kustantajat ja tekijänoikeusjärjestöt ovat taas kannattaneet niitä.

    Euroopan komissio kehui, että ratkaisu tuo tekijänoikeussäännöt digiaikaan. Nykyiset säännöt ovat vuodelta 2001, jolloin sosiaalista mediaa tai Youtubea ei ollut vielä keksitty.

    – Neuvottelut olivat vaikeat, mutta tärkeintä on että pääsimme lopulta reiluun ja tasapainoiseen tulokseen, sanoi digiasioista vastaava komissaari Andrus Ansip tiedotteen mukaan.

    Komission mukaan ratkaisu selkeyttää tilannetta kaikille osapuolille ja takaa ilmaisunvapauden.

    Uudistusta vastustaneiden Euroopan parlamentin vihreiden mielestä pykälät muuttuivat huonompaan suuntaan.

    – Sopimus on uhka yhtä lailla pienkustantajille, tekijöille ja internetin käyttäjille. Se uhkaa jättää internetin teknologia- ja mediajättien armoille, sanoi vihreiden ryhmään kuuluva Saksan piraattipuolueen euroedustaja Julia Reda.

    Vihreiden ja muiden vastustajien oljenkorsi on, että sopimus vaatii vielä parlamentin täysistunnon ja jäsenmaiden lopullisen hyväksynnän. Parlamentti on tosin jo aiemmin hyväksynyt esityksen, joka oli varsin lähellä lopullista neuvottelutulosta.

    Yle Areena päihitti Googlen ja WhatsAppin – se on arvostetuin verkkobrändi Suomessa

    Yle Areena päihitti Googlen ja WhatsAppin – se on arvostetuin verkkobrändi Suomessa


    Yle Areenan asema maan arvostetuimpana verkkobrändinä on entistä vankempi. Palvelu on jo pitkään pitänyt kärkipaikkaa Taloustutkimuksen kotimaisten verkkobrändien vertailussa. Areena on arvostetuin kotimainen verkkobrändi kuudetta kertaa...

    Yle Areenan asema maan arvostetuimpana verkkobrändinä on entistä vankempi.

    Palvelu on jo pitkään pitänyt kärkipaikkaa Taloustutkimuksen kotimaisten verkkobrändien vertailussa. Areena on arvostetuin kotimainen verkkobrändi kuudetta kertaa peräkkäin. Kärkikolmikossa on myös Ilmatieteen laitos ja kansalaisten terveyspalvelu Kanta.fi. Yle.fi -nettisivusto on listalla neljäntenä. Yle on ainoa mediatalo kymmenen kärjessä.

    Yle Uutisgrafiikka

    Uutta on se, että Yle Areena nousi kakkossijalta kärkipaikalle myös kansainvälisessä vertailussa.

    – Se on ihan käsittämätöntä, puuskahtaa Yle Areenan ohjelmapäällikkö Cilla Lönnqvist ja luettelee Googlen ja Whatsappin kaltaisia kilpailijoita.

    Kaikkiaan brändivertailussa oli mukana oli 146 ulkomaista ja kotimaista brändiä.

    Lisäksi Yle Areena nousi arvostetuimmaksi brändiksi, kun asiaa kysyttiin erikseen palvelujen käyttäjiltä. Käyttäjät arvostivat Yle Areenan ykköseksi niin kotimaisessa vertailussa kuin kansainvälisestikin.

    – Syyt menestykseen ovat varmaankin moninaisia. Olimme aikaisin liikkeellä, Yle Areena perustettiin jo vuonna 2007. Lisäksi Yle Areena on ilmainen palvelu. Ja ehkä suomalaiset arvostavat yhteistä omaisuutta, Cilla Lönnqvist pohdiskelee.

    Yle Areena on myös varsin suosittu verkkosivusto. Palvelua käyttää 78 prosenttia suomalaisista ainakin silloin tällöin. Yle Areenan tuntevat lähes kaikki suomalaiset: Taloustutkimuksen mukaan brändi on tuttu 92 prosentille suomalaisista.

    Juttua on täydennetty 13.2. kello 15.00.

    Huippusuosittujen podcastien voimahahmo Ylelle:

    Huippusuosittujen podcastien voimahahmo Ylelle: "Vieraan ihmisen nahkoihin ei vie mikään yhtä voimakkaasti kuin kuunneltu tarina"


    Autistinen mies istuu tarkasti vartioidussa vankisellissä Illinois’ssa ja kirjoittaa blogia ajatuksistaan. 1 300 kilometrin päässä New Yorkissa toimittaja kiinnostuu blogista ja alkaa koota siitä kertovaa pientä, sympaattista äänijuttua...

    Autistinen mies istuu tarkasti vartioidussa vankisellissä Illinois’ssa ja kirjoittaa blogia ajatuksistaan. 1 300 kilometrin päässä New Yorkissa toimittaja kiinnostuu blogista ja alkaa koota siitä kertovaa pientä, sympaattista äänijuttua teknologia-aiheiseen podcastiin.

    Murhatapauksesta tuomitun vangin tarina kuitenkin vaikuttaa selvittelyn perusteella oudolta. Niinpä ohjelman tuottaja haastaa toimittajaa kaivamaan syvemmältä ja tutkimaan lisää.

    Elinkautista istuvasta blogaajasta kertovan jakson valmistumisessa kestää lopulta yli vuosi. Ohjelma on Reply All ja tutkimuksia sparrannut tuottaja on nimeltään Tim Howard.

    Menestynyt podcast tunnetaan yllättävistä käänteistään. Perusteellinen penkominen on siis sääntö eikä poikkeus.

    Podcasteista "äänipuolen Netflix"

    Alkusysäys Reply Allin kertomissa tositarinoissa liittyy aina nykyteknologiaan. Kuuntelijoita riittää joka puolelta maailmaa. Podcastin jaksoja ladataan kuunneltavaksi yli viisi miljoonaa kertaa kuussa.

    Yle tapasi Tim Howardin hänen vieraillessaan suomalaisten podcast-tekijöiden Jaksohali-tapahtumassa Helsingissä.

    – Vitsailimme toimituksessa, että nyt on Reply All muuttumassa Serialiksi. Emmehän me edusta true crimea, mutta vankilakeissi oli liian kiehtova jättää penkomatta. Eikä [toimittaja] Sruthi Pinnamaneni halunnut jättää tietoihinsa mitään ryppyjä.

    Mietityt yksityiskohdat ja koukuttavuus. Resepti pätee sekä suoratoistodraamojen että audio-on-demand-maailman hitteihin.

    Kaverin puolesta kyselen -podcast on naiskuulijoiden suosiossa

    Yle kävi seuraamassa podcastin äänityksiä olohuoneen sohvalla. Katso tv-uutisten juttu täältä.

    Ilkka Klemola / YLE

    Podcastien ahmimiskulutukseen kannustaa, ainakin Tim Howardia itseään, joko uppoutuminen taiten rakennettuun tarinaan tai mahdollisuus heittää aivot narikkaan kuuntelemalla huumoripodcasteja kuten Comedy Bang Bangia tai U Talkin' U2 To Me?ta.

    Podcast-termillä tarkoitetaan yleensä varta vasten nettiin tehtyjä ääniohjelmia. Miten Howard itse näkee podcastien ja radion eron?

    Ehkä yllättäen Howard ei juurikaan näe eroja. Podcasteja eivät tietenkään kestoajat rajoita, ja kohderyhmä voi olla aiheen suhteen miten kapea tahansa.

    – Podcast on kuitenkin vähän tyhmä, outo ja huono-onninen sana. Jos sanon työskenteleväni podcastissa, joku voi ajatella, että kyseessä on vain pieni alakulttuuri. Siksi pidän esimerkiksi Reply Allia radio-ohjelmana, ja olemme ajan myötä alkaneet kutsua sitä podiksi, Tim Howard sanoo.

    Jutun lopussa Howardin vinkkejä podcastin tekijöille.

    Ylivoimainen väline eläytymiseen

    "Kuin kuulijan mieleen piirtyvä elokuva." Noin podcast-tuottaja Tim Howard kuvailee onnistunutta audiotarinaa.

    – Kuuntelet podia, jossa ihminen onnistuu kertomaan hyvinkin vaikeista kokemuksistaan. Ja siis tekijäthän hänet ovat saaneet puhumaan niin hyvin. Alat väistämättä eläytyä tarinaan paljon voimakkaammin, kuin jos samalla katselisit kuvaa kertojasta. On vain toisen ääni ja sinä.

    – Vieraan ihmisen nahkoihin ei vie mikään yhtä voimakkaasti kuin kuunneltu tarina.

    Ilkka Klemola / YLE

    Kiireisen elämän keskellä on harvoin aikaa selvittää, miten muut ajattelevat tai kokevat arkensa.

    Howardin mielestä maailman monimuotoisuus avautuukin ylivoimaisesti parhaiten intiimien medioiden – podcastien ja romaanien – kautta. Niitä kun kulutetaan yksin ja itse valittuna hetkenä.

    Tänään Brooklyn, seuraavana Hollywood

    Median into podcastien tekemiseen ja yleisön himo niiden kuuntelemiseen muistuttaa Tim Howardin mielestä kultakuumetta.

    Useat menestyneet amerikkalaispodcastit ovat syntyneet sellaisten mediatalojen luomuksina, joilla ei ole lainkaan perinteistä broadcast-toimintaa. Reply Allia pyörittävä Gimlet Media on eräs uuden ajan äänitaloista.

    Viime keväänä yhdysvaltalaisista reilu neljännes kuunteli jotain podcasteja kuukausittain. Suomessa osuus oli alkusyksystä hieman korkeampi.

    On-demand-kulttuuriin tottuneet kuluttajat kantavat tarinat mukanaan laitureille ja lenkkipoluille. Mutta koukuttavia kertomuksia hamuaa myös viihdeteollisuus.

    Amazon tuottaa parhaillaan Julia Robertsin tähdittämää tv-sarjaa Homecoming podcastiin perustuen. Epäpätevän kirurgin tekoja dokumentoinut podcast Dr. Death kääntyy tv-versioksi FX:n tuottamana. Ja Tim Howardille tuttu Reply Allin jakso Man of the People saanee elokuvatulkinnan itsensä Richard Linklaterin ohjaamana.

    – Hollywood etsii inspiraation puutteessaan ideoita meiltä. Se on kyllä laimeaa, jos filmattavia versioita tehdään vain rahan takia. Mutta, jos hieno kertomus saa kasvaa ja kehittyä, mikäs siinä. Lopulta kaikkia kiehtoo hyvä tarina, Tim Howard hymyilee.

    Kuinka itse tekijäksi?

    Suomessa ilmestyy kolmisensataa podcastia. Se on vain murto-osa englanninkielisen maailman tarjonnasta. Yhteistä kielialueille on kuitenkin se, että podcasteja syntyy paljon harrastuspohjalta omaksi iloksi, ja se, että matalin kynnys on kepeisiin keskusteluohjelmiin.

    Tim Howardin leipälaji on sen sijaan narratiivinen podcast – niin Reply Allissa kuin hänen edellisessä työpaikassaan, legendaarisessa Radiolab-ohjelmassa.

    Näin podcast-konkari neuvoo vasta-alkajia tarinallisuuden pariin.

    Aloita matalin panoksin. Tee pieniä äänitarinoita vain itsellesi. Haastattele vaikka kavereitasi.Kuuntele kertomuksellisen raportoinnin mestareita, kuten This American Lifea, ja heidän suosittelemiaan jaksojaLue jaksoja puhtaaksikirjoitettuina. Transkriptiot löytyvät usein podcastin nettisivuilta. Niistä saat vinkkejä rakenteesta ja tavasta esittää kysymyksiä.Tutustu äänikerronnan tutoriaaleihin ja perusteisiin esimerkiksi osoitteessa transom.orgHanki podcast-harrastukseesi riittävän hyvät mikrofonit ja suuntaa ne oikein. Podcastin äänestä kuuluu saada selvää myös hälyn keskellä.Kun raportoit tosielämästä, älä pidä ensimmäistä kuulemaasi lausuntoa koko totuutena. Paikkansapitävän tarinan kokoaminen voi viedä valtavasti aikaa.

    Lue lisää:

    Kuuntele Ylen podcasteja (Yle Areena)

    Lista suomalaisista podcasteista (Jakso.fi)

    In the Race for Content, Hollywood Is Buying Up Hit Podcasts (The New York Times)

    Robert Downey Jr. To Star In Pic Based On Podcast (deadline.com)

    Podcastien seuraaminen on helppoa – Lue suomalaisten suositukset

    Venäjä aikoo testata internetistä irtautumista tänä keväänä

    Venäjä aikoo testata internetistä irtautumista tänä keväänä


    Venäjä aikoo katkaista verkkoliikenteensä globaalista internetistä hetkeksi tämän kevään aikana. Kokeen tarkoituksena on selvittää, miten tehokkaasti venäläiset teleoperaattorit kykenevät eristämään Venäjän internetistä pitäen samalla...

    Venäjä aikoo katkaista verkkoliikenteensä globaalista internetistä hetkeksi tämän kevään aikana. Kokeen tarkoituksena on selvittää, miten tehokkaasti venäläiset teleoperaattorit kykenevät eristämään Venäjän internetistä pitäen samalla maan sisäisen verkkoliikenteen pystyssä.

    Venäjän kaavailemasta kokeilusta kertoo teknologiasivusto ZDNet viitaten venäläisen mediayhtiö RBK:n tietoihin.

    Kokeen taustalla on joulukuussa esitelty lakiehdotus, joka velvoittaisi venäläiset teleoperaattorit eristämään Venäjän verkon globaalista tietoverkosta, jos se joutuu ulkopuolelta tulevan hyökkäyksen kohteeksi. Saman lakiesityksen mukaan venäläisten teleoperaattoreiden tulee kyetä ohjaamaan kaikki Venäjältä lähtevä verkkoliikenne viranomaisten hyväksymiin tai hallitsemiin solmupisteisiin.

    Verkkoliikenteen valvonnan hoitaisi joukkotiedotusvälineitä valvova Roskomnadzor, joka suodattaisi kielletyt sisällöt liikenteestä. Samalla Roskomnadzor varmistaisi, että venäläisten välinen tietoliikenne pysyy maan rajojen sisäpuolella.

    Internetistä irtautumisen simuloinnin tarkkaa ajankohtaa ei ole kerrottu, mutta sen uskotaan tapahtuvan ennen huhtikuun ensimmäistä päivää. Tuolloin kansalliseksi digitaloushankkeeksi nimetty lakiehdotus on tarkoitus jättää Venäjän parlamentin käsiteltäväksi.

    Teleoperaattorit ovat hyväksyneet lakiehdotuksen tavoitteet, mutta niiden saavuttamiseen vaadittavista teknisistä keinoista vallitsee erimielisyys. Teleoperaattorit arvioivat, että koe aiheuttaa merkittäviä häiriöitä maan internet-liikenteeseen.

    Erillinen punaverkko on ollut suunnitteilla jo pitkään

    Venäjä on vuosien ajan kaavaillut oman Runet-verkkonsa irrottamista maailmanlaajuisesta internetistä. Mallia on haettu niin Kiinan palomuurista kuin Iranin eristetystä halal-internetistä.

    Venäjä on jo tehnyt kopion internetin nimipalvelujärjestelmästä. Nimipalvelujärjestelmän eli dns-järjestelmän tehtävänä on ohjata verkkoliikenne oikeisiin IP-osoitteisiin. Sen ansiosta osoiteriville kirjoitettu google.com yhdistyy IP-osoitteeseen 216.58.193.78.

    Hallitsemalla nimipalvelujärjestelmää Venäjä kykenisi määrittämään, mihin osoitteisiin sen alueelta on pääsy. Samalla se pystyisi hankaloittamaan anonyymina toimimista verkossa. Venäjä voisi estää myös ulkopuolelta tulevan liikenteen venäläisille sivustoille.

    Globaali nimipalvelujärjestelmä oli pitkään Yhdysvaltojen hallinnassa. Tämä ärsytti useita maita, etenkin Venäjää ja Kiinaa.

    Reilut kaksi vuotta sitten nimipalvelujärjestelmä siirrettiin verkkotunnuksia hallinnoivan kansainvälisen ICANN-järjestön alaisuuteen. Venäjä ja Kiina pitivät muutosta oikean suuntaisena, mutta täysin tyytyväisiä ne eivät olleet. Maat toivoivat, että kansalaisjärjestön sijaan nimipalvelujärjestelmän siirrettäisiin YK:n alaisuuteen, jolloin niillä olisi siihen enemmän vaikutusmahdollisuuksia.

    Nyt kansainväliseen nimipalvelujärjestelmään vaikuttamisen sijaan Venäjä näyttää keskittyvän oman internetin rakentamiseen. Venäjän hallinto on ilmoittanut tavoitteekseen reitittää 95 prosenttia internet-liikenteestä paikallisesti ensi vuoteen mennessä.

    Lue myös:

    Kiina estää tehokkaasti tiedonkulun, Venäjä uhoaa perustavansa oman internetin: Hajoaako internet osiin?

    Microsoftin tietoturva-asiantuntija: On korkea aika lopettaa Explorer-selaimen käyttäminen

    Microsoftin tietoturva-asiantuntija: On korkea aika lopettaa Explorer-selaimen käyttäminen


    Teknologiayhtiö Microsoft neuvoo ihmisiä luopumaan Internet Explorerin käyttämisestä oletusselaimena. Yhtiön tietoturva-asiantuntija Chris Jackson kirjoittaa asiasta Microsoftin IT Pro -blogissa. Hänen blogikirjoituksensa otsikko kuuluu "Internet...

    Teknologiayhtiö Microsoft neuvoo ihmisiä luopumaan Internet Explorerin käyttämisestä oletusselaimena.

    Yhtiön tietoturva-asiantuntija Chris Jackson kirjoittaa asiasta Microsoftin IT Pro -blogissa. Hänen blogikirjoituksensa otsikko kuuluu "Internet Explorerin oletusselaimena käyttämisen vaarat".

    Jacksonin mukaan Internet Explorer ei tue uusia verkkostandardeja.

    – Vaikka monet sivut toimivat ihan hyvin, valtaosa kehittäjistä ei enää testaa sivuja Internet Explorerilla. He testaavat moderneilla selaimilla, hän kirjoittaa.

    Koska suurin osa ihmisistä ei enää käytä Internet Exploreria, ei ole tarpeen myöskään testata, miltä sivut siinä näyttävät.

    Jackson ei kuitenkaan suoraan kehota ihmisiä siirtymään jonkin tietyn selaimen käyttäjiksi.

    Internet Explorer oli pitkään Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmän mukana toimitettu oletusselain. Vuonna 2015 julkaistussa Windows 10:ssä siirryttiin uuteen oletusselaimeen Edgeen, ja Internet Explorerin kehitystyötä on ajettu alas. Internet Explorerin uusin versio on kuitenkin yhä sisällytetty Windows 10:een.

    Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.

    Osallistu Ylen vaalikoneen tekemiseen: Testaa tässä eduskuntavaalien koneen väittämiä

    Osallistu Ylen vaalikoneen tekemiseen: Testaa tässä eduskuntavaalien koneen väittämiä


    Yle julkaisee maaliskuussa eduskuntavaalien vaalikoneen. Koneeseen tulevien väittämien työstäminen on loppusuoralla. Nyt pyydämme kysymysten muotoilussa teidän eli yleisön apua. Alla on 37 vaalikoneeseen ehdolla olevaa väittämää. Vastaa niihin...

    Yle julkaisee maaliskuussa eduskuntavaalien vaalikoneen. Koneeseen tulevien väittämien työstäminen on loppusuoralla.

    Nyt pyydämme kysymysten muotoilussa teidän eli yleisön apua. Alla on 37 vaalikoneeseen ehdolla olevaa väittämää. Vastaa niihin ja kerro, mitä mieltä väittämistä olet.

    Väittämiä on runsaasti eikä niihin kaikkiin vastaaminen ole välttämätöntä. Alimpana lomakkeessa on tekstikenttä, jonka avulla voit jättää palautetta jostain tietystä väittämästä tai tietyistä väittämistä.

    Muista lähettää vastaukset painamalla lomakkeen alta löytyvää nappia!

    Osa väittämistä koskee käytännön politiikkaa, osa arvovalintoja. Hyvä väittämä on paitsi yksiselitteinen ja ymmärrettävä, myös sellainen, että se jakaa vastaajia. Mitä paremmin kysymykset erottelevat vastaajia, sitä tarkempia tuloksia Ylen vaalikone voi valmiina antaa. Kysymys, johon valtaosa ihmisistä vastaa samalla tavalla, on vaalikoneen kannalta tarpeeton.

    Huomaa, että tämä on vain testi. Eduskuntavaalien ehdokkaat eivät vielä ole vastanneet vaalikoneeseen, joten testi ei anna sinulle minkäänlaista lopputulosta.

    Kiitos avustasi!

    Uusi tutkimus: Suomalaisista yli 40 prosenttia harrastaa aktiivisesti digipelejä – Tyttöjen, poikien ja nuorehkojen naisten pelikone on puhelin

    Uusi tutkimus: Suomalaisista yli 40 prosenttia harrastaa aktiivisesti digipelejä – Tyttöjen, poikien ja nuorehkojen naisten pelikone on puhelin


    Suomalaisista jo 41 prosenttia on aktiivisia digipelaajia. Nuoret eivät ole harrastuksensa kanssa yksin. Pelaaminen on kasvanut eniten yli 44-vuotiaissa, vaikka, uuden vapaa-aikatutkimuksen perusteella, aktiivisin joukko onkin 10-14-vuotiaat...

    Suomalaisista jo 41 prosenttia on aktiivisia digipelaajia.

    Nuoret eivät ole harrastuksensa kanssa yksin. Pelaaminen on kasvanut eniten yli 44-vuotiaissa, vaikka, uuden vapaa-aikatutkimuksen perusteella, aktiivisin joukko onkin 10-14-vuotiaat pojat.

    Miehet pelaavat edelleen enemmän kuin naiset.

    Pelaavatko naiset niin vähän, miltä näyttää?

    Tilastokeskuksen mukaan 47 prosenttia miehistä ja 35 prosenttia naisista pelasi digitaalisia pelejä vähintään kerran kuussa (vuonna 2017).

    Sukupuolten peliaktiivisuuden eroihin voi kuitenkin liittyä myös hienoinen harha, pelitutkija Jani Kinnunen Tampereen yliopistosta pohtii.

    Päivittäisellä tasolla pelataan eniten mobiilipelejä. Erityisesti tytöt, pojat ja alle 45-vuotiaat naiset suosivat niitä.

    – Mobiilipelejä voi aloittaa pelaamaan ilmaiseksi. Ja yhteen mobiilipeliin kuluu aina muutama minuutti. Miehet taas ostavat 60 euron konsoli- tai tietokonepelin ja silloin rahaa kuluu heti enemmän. Ja yhdessä konsolipelissä kuluu aikaa tunteja. Mutta itse pelikertoja voi olla todellisuudessa yhtä paljon miesten ja naisten välillä, Kinnunen sanoo.

    Aktiivinen digipelaaja pärjää ilman pelikonetta

    Yksinpelattavat tietokonepelit, kuten Pasianssi, ovat pitäneet pintansa vanhemmissa ikäryhmissä, uusi vapaa-aikatutkimus osoittaa.

    Lisää aiheesta: 71-vuotias Ulla pelaa räiskintäpeli CS:ää

    Sen sijaan pelitutkijoiden syksyllä kokoamassa Pelaajabarometrissa Windows-käyttöjärjestelmäisillä tietokoneilla pelattava Pasianssi menetti ensi kertaa asemansa Veikkauksen peleille.

    Pelitutkija Jani Kinnunen pitää älypuhelinten pelivalikoimaa suurena syynä siihen, että digipelaamisesta on tullut kaikenikäisten hupia.

    – Ennen pelaamiseen piti hankkia pelikonsoli tai tehokas tietokone. Nyt mahdollisuus harrastukseen on kaikilla taskussa valmiina. Ja kun menneiden vuosien nuorista pelaajista on tullut keski-ikäisiä, kulttuurimme hyväksyy digipelit nyt kaikkien ajanvietteeksi.

    E-urheilua ja moninpelejä harrastaa harvempi joukko

    E-urheilussa eli kilpapelaamisessa kokeneimpia ovat vuonna 2000 ja sen jälkeen syntyneet. Heistä 11 prosenttia on sitä harrastanut, ja nimenomaan pojissa kilpapelaamista harrastaneiden osuus on 16 prosenttia. Koko väestön 10 vuotta täyttäneistä e-urheilussa kokeneita oli vain 3 prosenttia.

    Lisää aiheesta: Miksi suomalaiset omistavat elämänsä pelille tullakseen sekunteja nopeammiksi

    World of Warcraftin kaltaisten verkkomoninpelien suosio on pysynyt samana parikymmentä vuotta: Tilastokeskuksen mukaan noin 14 prosenttia suomalaisista pelaa niitä vähintään kerran vuodessa.

    Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimukseen osallistui kaikkiaan 7 155 ihmistä. Kysely tehtiin lokakuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Tiedot kerättiin 10–14-vuotiailta ja 75 vuotta täyttäneiltä käyntihaastatteluina ja 15–74-vuotiailta joko verkko- tai postikyselyinä.

    Lue lisää:

    Aikuisten pelaamista väheksytään yhä - 71-vuotias Ulla pelaa räiskintäpeli CS:ää: "Ihmiset suhtautuvat negatiivisesti kaikkeen, mistä eivät tiedä mitään"

    Fortnite-sessiot koukuttavat nuoret pelikonsoleiden ja Youtuben äärelle – tubettaja KASSPE: "Kaikkea voi tehdä sopivasti, vaikka se olisi paljon"

    Ovatko nykylapset vain sohvilla makoilevia zombeja, jotka inhoavat hikoilua ja koululiikuntaa? Testi paljastaa, mitä koululaiset ajattelevat liikunnasta

    Liiallinen pelaaminen hajottaa nuorten aikuisten parisuhteita: "Kamppailin tietokoneen kanssa huomiosta, ja hyvin usein jäin kakkoseksi"

    Mitä Turussa nimetään Daruden voiton kunniaksi? – Näin euroviisuehdokasta on kommentoitu netissä

    Mitä Turussa nimetään Daruden voiton kunniaksi? – Näin euroviisuehdokasta on kommentoitu netissä


    Yle kertoi tiistaina, että Darude eli Ville Virtanen on valittu edustamaan Suomea kevään Euroviisuissa. Tämä juttu sisältää poimintoja nettikeskustelijoiden reaktioista. Twitterissä arvailtiin jo tulevan edustuskappaleen nimeä. @noinviikon...

    Yle kertoi tiistaina, että Darude eli Ville Virtanen on valittu edustamaan Suomea kevään Euroviisuissa. Tämä juttu sisältää poimintoja nettikeskustelijoiden reaktioista.

    Twitterissä arvailtiin jo tulevan edustuskappaleen nimeä.

    @noinviikon listasi menneet ja tulevan hitin kieli poskessa.

    – 1992 Yamma Yamma. 1976 Pump Pump. 1973 Tom Tom Tom. 1962 Tipi-Tii. 2019 Dädädädädää.

    @JussiKurppa aprikoi Daruden mahdollisen viisuvoiton seurauksia: Mikä Turussa silloin nimetään Daruden mukaan?

    @Arskarian näki Darude-julkistuksen vaikuttavan jopa kotimaan politiikkaan.

    – Jaaha. Teema muuttui nopeasti. Nyt tulee sitten #Darude-vaalit.

    @arnkil katsoo UMK:n tarjoavan "huikean mahdollisuuden lupaavalle artistille, joka breikkasi Martti Ahtisaaren presidenttikaudella."

    Viisufanit: Eeppistä, legenda

    Euroviisuilmiöiden seuraamiseen omistautuneella Wiwibloggs-blogisivustolla kommentoijat intoilivat tunnetusta esiintyjästä.

    Nimimerkki Luuk pitää DJ:n valintaa "kerrassaan eeppisenä".

    – Suomi on todella lisännyt kierroksia kahtena viime vuonna.

    EDM-faniksi ilmoittautuva nimimerkki Pancake pitää Daruden osallistumista odottamattomana ja hänen mielestään on huikeaa, että maata edustaa "legenda".

    –DJ:t kuten Martin Garrix tai Axwell eivät halua olla Euroviisujen kanssa tekemisissä, mutta tämä mies [Darude] on valmis riskeeraamaan kaiken tuodakseen kisat jälleen Suomeen.

    Facebookin Eurovision Song Contest -sivulla viisufanit haikailivatkin mukaan myös muita konemusiikin konkareita: Saksalta Scooter, Sveitsiltä DJ Bobo ja Belgialta Technotronic.

    Osaako DJ laulaa?

    Daruden kolmea kappale-ehdokasta puntaroidaan Uuden musiikin kilpailussa maaliskuussa. Yksi lauluista lähtee viisuihin.

    Jokaisen vaihtoehdon lauluosuuksista vastaa Daruden ystävä Sebastian Rejman.

    Yle.fi:n keskustelussa kuitenkin taivasteltiin, voiko Eurovision laulukilpailuun lähettää DJ:tä.

    Nimimerkki iRobot pohti, "eikö oikea esiintyjä ole tuo laulaja ja Darude on rekvisiittaa".

    Nimimerkki Roz of Inkoon mielestä varsinaista viisulaulajaa ei valinnutkaan kansa tai Yleisradio vaan Darude itse. Nimimerkki Danieko taas uskoo, että suomalaisen elektronisen musiikin ystävät voittavat joka tapauksessa.

    Lue myös:

    Katso Elävä arkisto: Darude löi läpi kuin myrsky – Sandstorm ei laannu vieläkään

    Näin seuraat Uuden Musiikin Kilpailua

    Linda Liukkaan kolumni: Tulevaisuus on teinityttöjen

    Linda Liukkaan kolumni: Tulevaisuus on teinityttöjen


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaKun aikuiset pitävät jotain oikein typeränä, sen sanotaan sopivan teinitytöille. On...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Kun aikuiset pitävät jotain oikein typeränä, sen sanotaan sopivan teinitytöille. On helppoa vähätellä kaikkea, mitä teinitytöt rakastavat. Poptähtijulisteille, pehmoeläimille, vaatekasoille ja polaroid-kuville voi turvallisesti pyöritellä silmiä.

    Teinityttöjä pidetään vähän avuttomina ja aivottomina.

    Olen täysin eri mieltä. Teinitytöt ovat tietoisia, tarkoituksellisia ja taitavia.

    Vierailin viime syksynä Aalto-yliopistossa ja tapasin lukioikäisiä teknologia-alasta kiinnostuneita tyttöjä. He olivat huolissaan ilmastonmuutoksesta, vanhusten muistisairauksista ja transsukupuolisten oikeuksista. Teinitytöt halusivat käyttää teknologiaa näiden ongelmien korjaamiseen.

    Yhtäkään lisätyn todellisuuden deittisovellusideaa tytöt eivät esitelleet.

    Teitä ei saa vähätellä. Eikä teidän tarvitse vähätellä itseänne.

    Ja kaikki te ihanat teinitytöt. Teitä ei saa vähätellä. Eikä teidän tarvitse vähätellä itseänne.

    Kun minä olin kuusitoista, päätin, että en koskaan pyydä anteeksi sitä, että yritän niin paljon.

    Parhaat asiat urallani ovat kaikuja teinityttöydestä. Se, miten innostuin Al Goresta ja opettelin koodaamaan. Pelaamalla loputtomasti Star Wars -roolipeliä verkossa opin rakentamaa kokonaisia maailmoja. Seuraamalla idoleitani, kuten Tove Janssonia, Edith Södergrania ja Armi Ratiaa ymmärsin, kuinka luottaa omaan sisäiseen ääneen.

    Teinitytöt, tuokaa unelmat, kirkkaat värit, pakahduttavat tunteet ja kikatuksen keveys myös alueille, joissa niistä ei osata edes haaveilla.

    Kun minä olin viisitoista, minulla oli Caterpillarin maihinnousukengät, miinus nelosen lasit ja liian iso ruskea huppari. Minun sukupolveni opiskeli meikkausohjeet samoista rullalle luetuista Demi-lehdistä.

    Nyt teillä on YouTube ja sen loputon valikoima kosmetiikkatutoriaaleja, roolimalleja ja mahdollisuuksia.

    Kun minä olin neljätoista, olin herkkä hymyilemään, kova viittaamaan, ja minulla oli hyvin häilyvä käsitys tulevasta. Minun sukupolvelleni kuului Spice Girls ja Girl Power, mutta teille kuuluu Lady Gaga, Cardi B, ja kaikki ne polut, joita oma, outo ääni mahdollistaa.

    Teinitytöt, tuokaa unelmat, kirkkaat värit, pakahduttavat tunteet ja kikatuksen keveys myös alueille, joissa niistä ei osata edes haaveilla. Musiikki, elokuvat ja muoti palvovat jo valmiiksi teitä. Haluaisin nähdä miltä näyttää teinityttöjen näköinen ohjelmointi, politiikka, filosofia tai matematiikka.

    Tämän päivän teinityttöjen mielikuvituksesta syntyy huomispäivän teknologia, tiede, taide ja yhteiskunta. Nykypäivän tyttöjä katsoessa tulevaisuus hymyilyttää.

    WhatsApp on ostoskeskus, jossa maleksitaan, Instagram intiimi päiväkirja, Jodel yleisen vessan ovi, johon kirjoitellaan, mitä sattuu.

    Entä sitten vanhemmat? Ymmärrän, että etenkin viime aikojen tapahtumien vuoksi monia vanhempia pelottaa, mitä tyttären puhelimessa tapahtuu ja millaisia uhkia oma lapsi kohtaa.

    Tämän päivän teinitytöt ovat kasvaneet netin kanssa ja tarkastelevat todellisuutta ruudun läpi. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole. Teinityttö sulkee huoneensa oven, mutta avaa ikkunan maailmaan. WhatsApp on ostoskeskus, jossa maleksitaan, Instagram intiimi päiväkirja, Jodel yleisen vessan ovi, johon kirjoitellaan, mitä sattuu. Paluuta tietokoneettomaan maailmaan ei ole, eikä Snapchattiin uppoutumiselle ole helppo asettaa “kotiintuloaikaa”.

    Puhelimeen uppoutunut teinityttö voi ärsyttää ja huolestuttaa. Joskus vanhempien oma nostalgia estää osallistumasta nuoreen elämään. Oman lapsuuden korttipelejä, kasetteja tai käpylehmiä ei ole, mutta sukupolvilla on silti paljon yhteistä. Puhelimen kautta harjoitellaan samoja yhdessäolon, viihtymisen, uteliaisuuden ja oppimisen taitoja kuin aikaisemminkin. Vanhempien opastus, läsnäolo ja kiinnostus ovat tärkeitä – myös netissä.

    Tässä muutama neuvo aikuisille:

    Kuuntele. Teinitytöt kohtaavat sosiaalisia paineita, joita meidän nuoruudessamme ei ollut. Kuuntele huolia, älä vähättele. Mutta yhtään kuvaa, jota ei voisi laittaa Ylen etusivulle, ei pidä nettiin ladata. Muistuta, että teinityttö on vahva, pystyvä, rohkea ja voi kontrolloida itse, mitä tekee ja mitä julkaisee.

    Varmista, että teinityttö löytää internetistä turvallisia yhteisöjä ja omia ihmisiään. Parhaimmillaan netti mahdollistaa sen, että oman kiinnostuksen ympärille voi löytää tukea ympäri maailmaa. Pidä huolta, että teini altistuu myös uutisille, podcasteille ja kirjoille, eikä vain Instagramin julkkisjuoruille.

    Muistuta, että maailma on isompi ja kiinnostavampi paikka kuin se, kenen Snapchattia kommentoidaan eniten. Emme ole koskaan ennen eläneet ajassa, jossa huippuyliopistojen opinto-ohjelmat vaikka biotekniikan tai renessanssitutkimuksen osalta ovat avoimesti jaossa – eikä ketään kiinnosta opiskelijan ikä.

    Tutustu. Internet mahdollistaa itseilmaisun ihan uudella tavalla. Nuoren Instagram voi kertoa sirpaleisen, kauniin ja moni-ilmeisen kertomukseen yhdestä ihmiselämän erikoisimmista vaiheista, vaikka vanhemmalle puhuminen voi olla muuten vaikeaa. Pyydä lupa seurata teinityttöä. Ei kontrollin, vaan tutustumisen takia.

    Linda Liukas

    Kirjoittaja on lastenkirjailija, kuvittaja ja keskinkertainen koodari, joka uskoo, että maailmasta tulee parempi paikka kun tietojenkäsittelyn ammattilaisten lisäksi tarinankertojat, tutkijat ja taivaanrannanmaalarit innostuvat teknologiasta.

    Psykologi: Koululaiset eivät kerro aikuisille netissä saamistaan seksiviesteistä, koska eivät pidä niitä vakavina

    Psykologi: Koululaiset eivät kerro aikuisille netissä saamistaan seksiviesteistä, koska eivät pidä niitä vakavina


    Kouluikäiset eivät kerro aikuisille netistä saamistaan seksiin viittaavista viesteistä. Varsinkin kynnys kertoa poliisille on korkea, kertoo psykologi Hanna-Mari Lahtinen. Lahtinen tekee Itä-Suomen yliopistossa väitöstutkimusta vuonna 2013...

    Kouluikäiset eivät kerro aikuisille netistä saamistaan seksiin viittaavista viesteistä. Varsinkin kynnys kertoa poliisille on korkea, kertoo psykologi Hanna-Mari Lahtinen.

    Lahtinen tekee Itä-Suomen yliopistossa väitöstutkimusta vuonna 2013 kerätyn lapsiuhritutkimuksen aineistosta. Siinä jopa viidennes nuorista kertoi, että häneltä oli pyydetty seksikkäitä kuvia edeltävän vuoden aikana. Useimmat olivat kertoneet tapahtumista jollekin, mutta jollekin aikuiselle oli kertonut vain 16 prosenttia ehdottelua kokeneista.

    – Nuoret kokevat, että se ei ole niin vakavaa. Ajattelisin itse, että se liittyy osittain siihen, että nuoret eivät ihan ymmärrä tekojen merkitystä. 13-vuotiaana ei välttämättä tule miettineeksi, mitä voi seurata, jos lähettää kuvan itsestään jollekin tuntemattomalle henkilölle.

    Joillakin on toimintatapana kalastella niin kauan, että löytyy yksi, joka vastaa viesteihin. Hanna-Mari Lahtinen

    Lahtisen mukaan netissä tapahtuva lasten seksuaalinen häirintä ja ehdottelu tulevat poliisin tietoon harvemmin kuin monet muut lapsiin kohdistuvat rikokset. Yksi syy voi olla, että nuoret osaavat suojautua estämällä häiritsevien viestien lähettäjät, eivätkä tunne tarpeelliseksi kertoa eteenpäin.

    Psykologin mielestä tapauksista kannattaisi kuitenkin myös kertoa aikuiselle, koska silloin kalastelijat jäisivät kiinni.

    – Joillakin on toimintatapana kalastella niin kauan, että löytyy yksi, joka vastaa viesteihin ja jonka kanssa saa kontaktin luotua. Netti mahdollistaa, että uhreja voi olla paljon ja eri puolilla. Jotkut ajavat pitkiäkin matkoja tapaamassa uhreja. Jos yksikin tällainen tekijä jää kiinni, se saattaa pelastaa monen nuoren kohdalla paljon.

    Lapsiuhritutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2013. Kyselyyn vastasi runsaat 11 000 koululaista 6.- ja 9.-luokilta eri puolilta maata.

    Lue myös:

    Poliisin kuusi vinkkiä nuorille: toimi näin, jos epäilyttävä henkilö ottaa yhteyttä somessa

    "Se on varmasti pisara valtameressä, mitä me kuullaan" – Asiantuntijat kehottavat aikuisia puhumaan grooming-ilmiöstä

    Suojele mediatulvalta, pidä arkea yllä ja korosta, että maailmassa on paljon hyvää – näin käsittelet pienen lapsen kanssa uutisia seksuaalirikoksista

    Nordean asiakkaita kiusannut tunnuslukuhäiriö korjattu

    Nordean asiakkaita kiusannut tunnuslukuhäiriö korjattu


    Nordean verkkopalveluissa oli torstaiaamuna häiriö, joka haittasi pankkipalvelujen käyttöä laajalti. Häiriön vuoksi Nordean tunnuslukusovelluksella tai tunnuslukulaitteella ei voinut tunnistautua. Häiriö koski sekä verkko- ja mobiilipankkia...

    Nordean verkkopalveluissa oli torstaiaamuna häiriö, joka haittasi pankkipalvelujen käyttöä laajalti.

    Häiriön vuoksi Nordean tunnuslukusovelluksella tai tunnuslukulaitteella ei voinut tunnistautua. Häiriö koski sekä verkko- ja mobiilipankkia että ulkopuolisia palveluntarjoajia.

    Nordea kertoi kello 11:n jälkeen, että aamuyöllä ilmennyt tekninen vika oli saatu korjattua.

    Pahvisella tunnuslukukortilla kirjautuminen onnistui myös häiriön aikana, kerrotaan Nordean viestinnästä. Myös korttimaksaminen toimi normaaliin tapaan.

    Nordealla on yli miljoona tunnuslukusovelluksen tai -laitteen käyttäjää. Tunnuslukukorttia käyttää yhä parisataatuhatta asiakasta.

    Uutista on päivitetty klo 11.12: Nordea kertoi, että vika on korjattu.

    KSML: Valitus kuluttajariitalautakuntaan saattaa muuttua maksulliseksi

    KSML: Valitus kuluttajariitalautakuntaan saattaa muuttua maksulliseksi


    Valittaminen kuluttajariitalautakuntaan saattaa vastaisuudessa olla maksullista, jos lautakunnan työtaakka kasvaa vielä nykyisestä. Asiasta kertoo Keskisuomalainen. Valituksia on voinut tehdä toissa vuodesta lähtien sähköisellä lomakkeella....

    Valittaminen kuluttajariitalautakuntaan saattaa vastaisuudessa olla maksullista, jos lautakunnan työtaakka kasvaa vielä nykyisestä. Asiasta kertoo Keskisuomalainen.

    Valituksia on voinut tehdä toissa vuodesta lähtien sähköisellä lomakkeella. Paperiaikaan verrattuna on kasvanut erityisesti liitteiden määrä.

    Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg kertoo lehdelle, että yhdessä ratkaisupyynnössä on nykyisin keskimäärin yli sata sivua. Hän toivookin, että kuluttajat oppisivat tekemään valitukset nykyistä jäsennellymmin.

    Puheenjohtajan mukaan mahdollinen maksu voisi olla sidoksissa mahdollisen hyvityksen määrään. Yksi vaihtoehto on, että eri hyödykkeitä koskevilla valituksilla olisi eri hinnat.

    Ståhlberg kuitenkin korostaa, että maksullisuuteen siirtyminen on viimeinen vaihtoehto.

    Heikki Valkama: Ääniohjaus tulee, mutta tulevaisuudessa taloa ja autoa ohjataan ajatuksen voimalla – teknologia mahdollistaa sen jo nyt

    Heikki Valkama: Ääniohjaus tulee, mutta tulevaisuudessa taloa ja autoa ohjataan ajatuksen voimalla – teknologia mahdollistaa sen jo nyt


    BlogiYlen uutis- ja ajankohtaistoiminnan blogeja kirjoittaa joukko oman alansa tarkkaan tuntevia toimittajia.> Kaikki uutisten blogit löydät täältäÄäni on seuraava kuva. Ensin hyppäsimme tekstistä yhä enemmän visuaaliseen kommunikaatioon,...

    Blogi

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan blogeja kirjoittaa joukko oman alansa tarkkaan tuntevia toimittajia.

    > Kaikki uutisten blogit löydät täältä

    Ääni on seuraava kuva. Ensin hyppäsimme tekstistä yhä enemmän visuaaliseen kommunikaatioon, seuraavaksi suureksi hypyksi ennustetaan ääntä.

    Esimerkiksi journalismin tulevaisuutta ennustettaessa villeimmät ennustajat ovat todenneet, että henkilökohtaiset ääneen luetut uutiset syrjäyttävät tekstimuodon kokonaan. Kuin radiouutiset, mutta juuri sinulle!

    Katsomisen ja lukemisen sijaan äänestä tulee vallitseva media. Henkilökohtaisten ääniohjattujen “tekoäly”avustajien mukana ääniavustaja kulkee laitteesta ja paikasta toiseen, eikä sitä tarvitse ohjata kuin puhekomennoin.

    Vastaavaa julisti internetjätti Amazonin teknologiajohtaja Werner Vogels Ylen haastattelussa joulukuun alussa. Slushissa vieraillut Vogels sanoi, että puhetta ymmärtävät tietojärjestelmät mullistavat ihmisen ja koneen suhteen.

    – Lähivuosina tulemme näkemään valtavan muutoksen siinä, miten ihmiset ja koneet ovat vuorovaikutuksessa, Vogels sanoi.

    Näppäimistöt ja muut laitteiden ohjausjärjestelmät ovat luonnottomia. Puhe taas on luonnollista.

    Ääniohjausta hurjemmalta tulevaisuudenvisiolta kuulostaa ajatusohjaus tai aieohjaus.

    Tarkemmin katsoen ääniohjaus on jo täällä.

    Jo runsas vuosi sitten 20 prosenttia Googlen hauista tehtiin ääniohjauksella.

    Lapset – varsinkin kirjoituksessa vielä hitaat – ovat ainakin meillä kotona olleet puheohjauksen edelläkävijöitä.

    Tavallisia äänikomentoja ovat edelleen tämänkaltaiset:

    Siri, soita äidille!

    Alexa, pane valot päälle

    Google, etsi kaljaa!

    Niin, toistaiseksi hurjimmatkin ääniohjaajat komentavat valoja päälle tai kysyvät, onko ravintola auki. Amazonin mukaan sen ääniavustajalla voi ohjata kuitenkin jo yli 28 000 laitetta. Uusia toimintoja tulee koko ajan lisää: ääniohjattu avustaja, tekoäly, seuraa käyttäjän toimia ja opettelee ennakoimaan tämän liikkeitä.

    Joissain uusissa autoissa ääniohjauksella saa jo ovet ja ikkunat auki, radion päälle ja navigoinninkin hoidettua.

    Toistaiseksi komentojenkin pitää olla helppoja ja spesifejä. Suomea esimerkiksi Amazonin Echo älykaiuttimet eivät juuri ymmärrä. Maailmallakin yhä suosituinta on musiikin kuuntelu, sään kysyminen ja muut googlaukset.

    Ääniohjaus on varmasti kommunikaation ja laitteiden seuraava iso juttu. Mutta tuleeko siitä vallitseva tapa ohjata?

    Edesmennyt viestinnän professori ja tulevaisuustutkija Osmo A. Wiio kirjoitti jo 1970-luvulla, että usein laitteita käytetään toisiin tarkoituksiin kuin mitä laitteen keksijä on tarkoittanut.

    Vanhoissa tulevaisuuden visioissa ihmiset lentävät autoilla, mutta käyttävät lankapuhelimia.

    Teknologioissa käy usein niin, että ennustamme muutaman vuoden päähän jotain ja sitten asiat menevätkin aivan toiseen suuntaan. Ääniohjaus on sentään täysin mahdollinen teknologia.

    Pari vuotta eteenpäin on vaikea ennustaa. Saati parikymmentä vuotta.

    Vanhoissa tulevaisuuden visioissa ihmiset lentävät autoilla, mutta käyttävät lankapuhelimia.

    Wiion tulevaisuuslakeihin kuului myös ajatus, että lähitulevaisuuden muutokset yliarvioidaan ja kaukaisen tulevaisuuden aliarvioidaan.

    Ääniohjausta hurjemmalta tulevaisuudenvisiolta kuulostaa ajatusohjaus tai aieohjaus.

    Aieohjausta käyttäviä laitteita on jo olemassa. Esimerkiksi CTRL Labs tekee monimutkaiseen koneoppimiseen perustuvaa laitetta, jolla voi ohjata oikeastaan mitä tahansa laitetta.

    Ennen Microsoftilla työskennelleen CTRL Labsin toimitusjohtaja, aivotutkija Thomas Reardon esitteli Slushissa laitetta. Hän kertoi, että koska laite käyttää ihmisen ajatuksia, sen rajana olisi vain mielikuvitus. Laitteen teknologialla voisi ohjata vaikka robottikättä, kahdeksaa robottikättä tai kymmentä lonkeroa.

    Yksinkertaisesti sanottuna tekoäly oppii tulkitsemaan ihmisen hermostossa kulkevia käskyjä, siis sitä, mitä ihminen haluaa tapahtuvan ja liikuttaa vaikkapa tekokättä sen mukaan.

    Kuulostaa science fictionilta, mutta esimerkiksi tämä video on vakuuttava. Se näyttää, kuinka hermosto toimii ja miten aiekomentoja annetaan.

    Tulevaisuudenvisioissa olemme Minority Rerport -elokuvan maailmassa, jossa aikeitamme tarkkaillaan – meidät voidaan pidättää, koska mietimme rikoksen tekemistä.

    Aivo-ohjauslaitteita suunnitellaan esimerkiksi Elon Muskin perustamassa Neuralink-yrityksessä. Myös Facebookilla on omat vastaavat suunnitelmat ajatusohjauslaitteista. Englanniksi termi on brain computer interface, aivojen ja tietokoneen rajapinta.

    Villeissä suunnitelmissa tulevaisuudessa tämänkin blogin olisi voinut kirjoittaa ajatuksen voimalla.

    Ja vielä villimmissä tulevaisuudenvisioissa olemme Minority Rerport -elokuvan maailmassa, jossa aikeitamme tarkkaillaan – meidät voidaan pidättää, koska mietimme rikoksen tekemistä.

    Jos ajatusohjausta ja aieohjausta miettii Osmo A. Wiion säännöillä, voidaan soveltaa sääntöä, jonka mukaan usein laitteita käytetään toisiin tarkoituksiin kuin mitä laitteen keksijä on tarkoittanut.

    Tähän voisi yhdistää (puoli)humoristisista internetin säännöistä (The Rules of Internet) kohta 34. Jos jokin on olemassa, siitä on tehty pornoa.

    Toisin sanoen: aeiohjaus leviää kunnolla valtavirran käyttöön silloin, kun sillä tehdään ja käytetään pornoa.

    Heikki Valkama

    Kirjoittaja vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuustoimitusta. Hän on myös Ylen sisältöpäällikkö ja kirjailija.

    Yle selvitti: Tällainen bisnes ovat sokerideittailusivustot

    Yle selvitti: Tällainen bisnes ovat sokerideittailusivustot


    Suomessa toimivien sokerideittailusivustojen taustalla on monimutkaisia yrityskuvioita ja jopa tappiollista toimintaa, paljastuu Ylen tekemästä selvityksestä. Yle selvitti alan taloudellista tilannetta tutkimalla kahden Suomessa toimivan...

    Suomessa toimivien sokerideittailusivustojen taustalla on monimutkaisia yrityskuvioita ja jopa tappiollista toimintaa, paljastuu Ylen tekemästä selvityksestä.

    Yle selvitti alan taloudellista tilannetta tutkimalla kahden Suomessa toimivan sokerideittailuun erikoistuneen sivuston, tanskalaisen Sugardatersin sekä norjalaislähtöisen Richmeetbeautifulin tilinpäätöstietoja.

    Sugardatersin taustalta paljastuvat varsin maltilliset rahamäärät. Richmeetbeautifulin takaa paljastui useiden yritysten verkosto. Suomessa toimivan sivuston omistajaksi kerrotaan maltalainen yritys. Sen taloudelliset tapahtumat olivat viime vuonna vain muutamia satoja euroja, jotka kaikki olivat hallintokuluja. Käytettävissä olleiden tilinpäätöstietojen mukaan yritys ei saanut lainkaan tuottoja, vaikka se toimii useassa maassa.

    Sugardating eli suomeksi sokerideittailu on vastikkeellinen tapailusuhde. Usein vanhempi mies tapailee nuorempaa naista. Vastikkeeksi tapailusta nainen voi saada rahaa tai muita taloudellisia hyötyjä.

    Sokerideittailu yleistyy maailmalla ja Suomessa kovaa vauhtia. Ylen selvityksen mukaan Suomessa sokerideittailun suosio on kasvanut nopeasti kuluneen puolentoista vuoden aikana.

    Sivustojen mukaan käyttäjiä on Suomessa jopa kymmeniä tuhansia. Molemmat sivustot toimivat useissa eri maissa.

    Erilaisten verkkosivustojen lisäksi sokerideittailua tapahtuu sosiaalisen median eri alustoilla.

    Pieniä summia, isoja käyttäjämääriä

    Suurempi Suomessa toimivista sokerideittailuyrityksistä on Tanskaan rekisteröity Sugardaters-sivusto. Sivuston hinta on käyttäjälle 10 euroa viikossa, mikäli sivustolle ei halua ladata kuvaansa. Palvelua voi käyttää myös ilmaiseksi.

    Sivuston omistaa tanskalainen DaTech ApS. Tanskan kaupparekisteritietojen mukaan yrityksen vuosien 2016–2017 tilikauden bruttotulos (liikevaihdosta on vähennetty tavaroiden ja palveluiden ostamiseen liittyvät kulut) oli noin 6,4 miljoonaa Tanskan kruunua, eli reilut 850 000 euroa.

    Summa vaikuttaa varsin pieneltä verrattuna yrityksen käyttäjämääriin. Yrityksen markkinointipäällikkö Alexandra Zanet kertoo Ylelle, että yritys toimii tällä hetkellä yhteensä 28 maassa. Sivustolla on hänen mukaansa yli 670 000 käyttäjää.

    Aalto-yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Matti Rossi laskee, että tällä liikevaihdolla suurin osa asiakkaista ei maksa sivuston käytöstä.

    – Sinänsä on normaalia, että suurin osa sivuston käyttäjistä on vain katsojia, jotka eivät maksa mitään. Mutta jos sivuston viesti on, että varakkaat ihmiset tapaavat siellä nuorempia, lukujen valossa herää epäilys, ovatko asiakkaat sitten oikeasti varakkaita.

    Yrityksen voittoprosentti on hyvä. Se teki tulosta noin 37 prosenttia eli reilut 320 000 euroa. Rossin mukaan tällainen liikevoittoprosentti on alussa välttämättömyys, jos yrityksellä ei ole käytössään runsaasti riskirahaa.

    – Internetissä toimiville portaaleille on normaalia pitää oletuksena, että liikevoittoprosentti on 20–30. Kasvaessa liikevoittoprosentin pitäisi olla lähempänä 30, jotta yritys toimii. Kopioijia tulee aika helposti ja hintaeroosio on kovaa. Ellei onnistu kasvamaan suurimmaksi, aika hankalaa on elämä.

    Sugardaters pystyssä alle vuorokaudessa

    Sugardatersia johtaa tanskalainen Rikki Tholstrup Jørgensen. Tanskan kaupparekisterin mukaan Jørgensen on mukana myös tanskalaisessa seksin ostamiseen keskittyneessä verkkopalvelussa, jossa käyttäjät voivat muun muassa arvioida bordelleja ja hierontapaikkoja. Viime vuonna Jørgensen oli lisäksi mukana perustamassa uutta paikallismediaa.

    Sugardatersin toimitusjohtaja Rikki Tholstrup Jørgensen.SugarDaters

    Jørgensen pyörittää bisnestä kahden muun tanskalaismiehen, Rasmus Hjulgaardin ja Tom Vedsted Vonsildin kanssa. Tanskalaisen iltapäivälehden Ekstra Bladetin mukaan miehet ovat kaveruksia, jotka saivat idean Sugardatersista syksyllä 2013 keittiönpöydän ääressä.

    – Emme uskoneet, että Tanskassa olisi markkinoita erityisesti sokerideittailulle. Samaan aikaan kuitenkin tiesimme, että sokerideittailulla on konseptina särmää, jolla voisimme erottautua muista deittisivustoista ja markkinoida sitä. Se oli olennaista, jos aioimme menestyä. Siksi rakensimme sivuston vuorokaudessa ilman sen suurempia odotuksia, Jørgensen kertoi lehdelle.

    Jørgensen kieltäytyi Ylen haastattelupyynnöstä.

    Emoyhtiö tekee tappiota

    Sugardatersia pyörittävän DaTech ApS:n omistaa toinen, samojen miesten omistama yritys nimeltään Social Services ApS. Social Services on emoyhtiö, jonne tulee rahaa viidestä eri yrityksestä.

    Emoyhtiö teki viime tilikaudella tappiota hieman alle miljoonan Tanskan kruunuissa. Ainoa emoyhtiölle rahaa tuottanut yritys oli Sugardatersia pyörittävä DaTech, muista yhtiöistä aiheutui ainoastaan tappioita.

    Muiden yritysten toimialoiksi on kirjattu muun muassa kirjojen ja e-kirjojen julkaisu, journalistinen toiminta ja yrittäjyyskurssit.

    Yhteys pettämissivustoon

    Pienempää Suomessa toimivaa sokerideittailusivustoa, norjalaislähtöistä Richmeetbeautifulia ylläpitää Maltalle rekisteröity Richmeetbeautiful Holding Ltd. Sivusto aloitti toimintansa Suomessa elokuussa 2017.

    Sivustoa voi käyttää ilmaiseksi, mutta esimerkiksi sugardaddyt eli sokeri-isit tarvitsevat viestien lukemista ja lähettämistä varten maksullisen version. Hinta on halvimmillaan 20 euroa kuussa.

    Yhtiön toimitusjohtaja on norjalainen Sigurd Vedal, joka on tunnettu myös paljon julkisuutta Suomessakin saaneen pettämissivuston Victoria Milanin toimitusjohtajana.

    Richmeetbeautiful Holding Ltd on rekisteröity Maltalle. Yrityksen viime vuoden tapahtumiin oli merkitty ainoastaan hallinnollisia kuluja. Riikka Kurki / Yle

    Erilaisiin deittisivustoihin erikoistunut Vedal on perustanut pettämissivuston lisäksi muun muassa deittisivuston, joka on suunnattu avioeron kokeneille ja yksinhuoltajille sekä pelkästään seksikumppanin etsimiseen keskittyvän sivuston.

    Bisnes on ollut Vedalille kannattavaa. Hänen tulonsa kohosivat viime vuonna yli 100 000 euroon Norjan verotietojen mukaan. 2010-luvulla Vedalin vuositulot ovat vaihdelleet 23 000–350 000 euron välillä.

    Vedal on perustanut veroparatiisina tunnetulle Maltalle ainakin 12 yritystä. Lisäksi Vedalin yritysryppääseen kuuluu firmoja Kyproksella, Unkarissa ja Norjassa.

    Yrityksillä ei lainkaan tuloja

    Richmeetbeautiful-sivustoon näyttää liittyvän useita yrityksiä. Nettisivuilta selviää, että palveluita on tarjolla yli 40 eri kielialueelle. Osalla kielialueista sivuston ylläpitäjäksi kerrotaan Maltalle rekisteröity Richmeetbeautiful Holding Ltd, osassa Maltalle tai Kyprokselle rekisteröity Digisec Media Limited.

    Suomessa sivuston ylläpitäjäksi mainitaan Richmeetbeautiful Holding Ltd. Holding-yhtiö omistaa 99 prosenttia lähes samannimisestä Richmeetbeautiful Ltd:stä. Molemmat yritykset tekivät tappiota vuonna 2017 tasan saman verran, 600 euroa. Tappio koostui molemmissa yrityksissä pelkästään hallintokuluista. Kummallakaan yrityksellä ei ollut lainkaan tuloja viime vuonna eikä muita tilitapahtumia.

    Tilinpäätöksissä Richmeetbeautiful-yritykset sidotaan Vedalin muihin maltalaisiin ja norjalaisiin yrityksiin, mutta suoraa emosuhdetta muihin yrityksiin ei tilinpäätöksistä löydy.

    Kaisu Jansson /Yle

    Aalto-yliopiston Rossin mukaan pienet summat voivat käytännössä tarkoittaa mitä vain.

    – Alkuvaiheessa on tosi helppoa keksiä jokin palvelu, jos on riittävästi rahaa. Liiketoimintamalli voi alussa olla se, että toimintaa pyöritetään rajulla tappiolla. Sivuston saaminen maksulliseksi on suurempi ongelma. Esimerkiksi Uber on tuottanut miljardeja euroja tappioita paljon isommalla volyymilla.

    Osassa kielialueista Richmeetbeautifulin ylläpitäjäksi kerrotun Digisec Media Limitedin tulot ovat Richmeetbeautiful-yrityksiä suuremmat.

    Digisec Media Limited on toimittanut tilinpäätöksensä Maltan kaupparekisteriin viimeksi vuodelta 2016. Silloin sen liikevaihto oli 4,8 miljoonaa euroa. Tulot eivät ole peräisin vain Richmeetbeautifulista, vaan yritys pyörittää myös muun muassa Victoria Milan -pettämissivustoa.

    Kyseenalaista mainontaa

    Richmeetbeautiful-sivusto aiheutti kuohuntaa syksyllä 2017 aggressiivisen mainonnan vuoksi ympäri Eurooppaa.

    Pariisissa pidätettiin kuljettaja, joka parkkeerasi Sorbonnen yliopiston liepeille peräkärryssä olleen suuren Richmeetbeautiful-sivuston mainoksen. Mainos oli suunnattu erityisesti opiskelijoille, joita kehotettiin hankkimaan oma sugardaddy tai -mama.

    Pariisin kaupunki tuomitsi mainoksen virallisella Twitter-tilillään.

    Myös Oslossa yrityksen mainokset kiellettiin ja poistettiin katukuvasta. Belgiassa ministerit tuohtuivat, kun yritys parkkeerasi mainosautonsa Brysselissä yliopistojen lähelle.

    Aalto-yliopiston Rossi näkee mainonnassa sokerideittailuyrityksille suuria riskejä.

    – Kampanjoissa voi tulla nopeasti tilanne eteen, ettei sivuja voida normaaleilla tavoilla markkinoida. Aika monissa paikoissa ajaudutaan laittoman toiminnan piiriin. Jos sivustoilla on alaikäisiä, voi ongelmia tulla nopeasti.

    Ylen A-studion ja MOT:n selvityksessä paljastui, että Suomessa sokerideittailun varjolla käydään usein avointa seksikauppaa. Mukana on myös alaikäisiä.

    Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole saanut yhteydenottoja Richmeetbeautiful- tai Sugardaters-sivustosta, eikä virastolla ole käsittelyssä mitään sokerideittailuun liittyvää tapausta. Myöskään Euroopan kuluttajakeskukseen Suomessa ei ole tullut yhteydenottoja yrityksistä.

    Richmeetbeautiful on useissa yhteyksissä mainostanut palvelujaan erityisesti opiskelijoille. Riikka Kurki / Yle

    Rossi näkee riskejä sivustoissa myös käyttäjille.

    – Jos on oikeasti rikas ja/tai julkisuuden henkilö, on suuri riski mennä verkkoon sanomaan, että on toimitusjohtaja ja haluaa tavata tällaisia ihmisiä. Siinä joutuu helposti kiristetyksi tai paljastuskirjan tai blogin kohteeksi.

    Richmeetbeautiful ei halunnut kertoa Ylelle kokonaiskäyttäjämääriään tai sitä, kuinka monessa maassa yritys toimii. Yhtiön aiemmin Ylelle toimittamassa tiedotteessa jäsenmäärän väitetään olevan yli 800 000.

    Samassa tiedotteessa kehutaan myös yrityksen mainoskampanjoita onnistuneiksi.

    – Kiistellyt katumarkkinointikampanjamme ovat tehneet alustasta tunnetun Manner-Euroopassa, ja verkostoon liittyy jatkuvasti uusia käyttäjiä ympäri maailman, tiedotteessa todetaan.

    Toimitusjohtaja ei antanut haastattelua Ylelle.

    Paljonko Suomessa on potentiaalisia asiakkaita?

    Sugardatersin kasvu on ollut Suomessa nopeaa.

    Viime vuoden keväällä suomalaisia käyttäjiä oli yrityksen mukaan 2 500. Nyt luku on Sugardatersin mukaan jo 17 800 suomalaista käyttäjää.

    Richmeetbeautiful puolestaan uskoo saavuttavansa tänä vuonna 10 000 suomalaisen käyttäjän rajapyykin.

    Rossi epäilee, että sivustot saavuttavat rajan käyttäjämäärissä Suomessa nopeasti.

    – Sivustolla pitäisi olla selkeä ja reipas kasvu sekä ajatus siitä, miten saadaan lisää maksavia asiakkaita. Sellainen epäilys minulla on, että sivut eivät helposti skaalaudu ja rajat tulevat nopeasti vastaan. Voisin kuvitella, että Suomen tasolla potentiaalisia maksavia asiakkaita ei voi olla kovin suurta määrä.

    Eniten käyttäjiä Sugardatersilla on yrityksen mukaan Tanskassa: lähes 200 000. Yrityksen mukaan Ruotsissa on käyttäjiä yli 50 000 ja Norjassa noin 30 000. Viime vuonna Sugardaters laajensi Kiinaan.

    – Lyöttäydyimme yhteen kiinalaisten yrittäjien kanssa. Olemme ensimmäinen sokerideittailusivusto, jolla on kiinalaiset yhteistyökumppanit. Siellä toimimme eri nimellä kuin Sugardaters, Sugardatersin markkinointipäällikkö Zanet kertoo.

    Rossi suhtautuu skeptisesti yritysten kasvupotentiaaliin.

    – Ei näistä ehkä uusia deittailun ubereita tule.

    Lue myös:

    Sokerideittailussa seksiä saattavat myydä alaikäiset – tältä näyttää piilokamerakuva, kun sugardaddyt tapaavat 23-vuotiasta Elinaa esittävän toimittajan

    Nuorten sokerideittailu huolestuttaa asiantuntijoita – "Glamour voi houkutella nuoria, jotka eivät tiedä kovin paljon todellisuudesta"

    Uusi lääketieteen opiskelijoiden yhdistys taistelee väärää terveystietoa vastaan

    Uusi lääketieteen opiskelijoiden yhdistys taistelee väärää terveystietoa vastaan


    Lääketieteen opiskelijoiden perustama uusi yhdistys Vastalääke haluaa taistella netissä liikkuvaa terveyshumpuukia vastaan. Perustajat ovat vapaaehtoisia opiskelijoita, jotka haluavat jakaa netin kautta tutkittua terveystietoa ymmärrettävässä...

    Lääketieteen opiskelijoiden perustama uusi yhdistys Vastalääke haluaa taistella netissä liikkuvaa terveyshumpuukia vastaan.

    Perustajat ovat vapaaehtoisia opiskelijoita, jotka haluavat jakaa netin kautta tutkittua terveystietoa ymmärrettävässä muodossa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Tatu Han.

    Toiminta käynnistyy tammikuussa. Yhdistys osallistuu Kansanvalistusseuran aikuisten medialukutaidon edistämishankkeeseen, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

    Suomessa on viime aikoina ollut esillä tapauksia, jossa uskomushoidot ovat aiheuttaneet vaaraa potilaille. Osa ihmisistä on käyttänyt esimerkiksi syövän hoidossa mustaa salvaa, joka voi pahimmillaan olla hengenvaarallista, uutisoi Yle syksyllä.

    Myös rokotekriittisyys on ollut esillä mediassa syksyllä Luodon tuhkarokkotapauksen myötä. Suomessa uskomushoitoja ei säädellä lailla.

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on laittanut uskomushoidoista vireille lakihankkeen. Vaihtoehto- eli uskomushoitoja on monenlaisia, minkä vuoksi lain säätäminen on ollut hankalaa. Ne voivat olla harmittomia tai täydentää muuta hoitoa. Pahimmillaan ne ovat vaarallisia ja voivat viivästyttää toimivan hoidon saamista.

    Suomen Lääkäriliitto on vaatinut uskomushoitojen kieltämistä lapsilta.

    Sosiaalinen media vahvistaa huhuja

    Han arvioi, että väärään terveystietoon uskotaan monista eri syistä.

    – Nykyaika korostaa yksilöllisyyttä ja sitä, että voi itse tutkia asioita. Ihminen voi ajatella, että kun jokin hoitomuoto tai ruokavalio on itsellä toiminut, sama varmasti auttaa muita, Han sanoo.

    Han huomauttaa, että suomalaisten usko tieteeseen on kuitenkin yhä korkealla. Vuoden 2016 Tiedebarometrin mukaan tieteeseen luottavien suomalaisten määrä ei ole laskenut, vaan pysynyt korkealla.

    Sosiaalisen median kautta väärä tieto kuitenkin leviää nykyisin nopeasti. Samalla tavalla ajattelevat ihmiset pystyvät kuplautumaan ja vahvistamaan uskomuksiaan keskenään, Han sanoo.

    Juttua korjattu 25.12.2018 kello 12.55: Jutussa sanottiin aiemmin, että yhdistyksen toiminnan aloittamista rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kansanvalistusseura. Tämä korjattu muotoon: Yhdistys osallistuu Kansanvalistusseuran aikuisten medialukutaidon edistämishankkeeseen, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

    Aiheesta lisää:

    Analyysi: Kuka suojelisi lapset ja syöpäsairaat uskomushoidoilta? Niitä koskeva laki olisi jo voimassa – jos poliittista tahtoa olisi ollut

    Ministeri nosti puoskarilain pöydälle: haluaisi uskomushoitajat rekisteröitäväksi – "vaihtoehtohoitoja" rajoittava laki viimein valmisteluun

    Hyviä uutisia matkailijoille: Yle Areenaa voi katsoa nyt koko EU-alueella

    Hyviä uutisia matkailijoille: Yle Areenaa voi katsoa nyt koko EU-alueella


    Areenan videotallenteet avautuivat suomalaisten käytettäväksi torstaina koko EU-alueella. Areenan käyttö muissa maissa onnistuu Yle Tunnuksen avulla. Käyttäjän kotiosoitteen on oltava Suomessa. Areenan kautta voi katsoa tv-kanavien suoria...

    Areenan videotallenteet avautuivat suomalaisten käytettäväksi torstaina koko EU-alueella. Areenan käyttö muissa maissa onnistuu Yle Tunnuksen avulla. Käyttäjän kotiosoitteen on oltava Suomessa.

    Areenan kautta voi katsoa tv-kanavien suoria lähetyksiä ja Areenan videotallenteita. Käyttö on mahdollista Areenan iOS- ja Android-sovelluksilla, jotka ovat maksuttomasti ladattavissa valmistajien sovelluskaupoista.

    Yle Tunnus luodaan Ylen verkkosivuilla, ja sen avulla voi käyttää useita Ylen verkko- ja mobiilipalveluita.

    Käyttäjän asuinpaikka varmistetaan

    Jotta Areena voi tarjota sisältöä EU-alueella, tulee käyttäjän vahvistaa asuinpaikkansa. Tämän taustalla on siirrettävyyden mahdollistava EU-asetus, jonka mukaisesti käyttäjän asuinpaikka on varmistettava.

    Kotipaikan tarkistus pitää tehdä yhden kerran, ja se tehdään Yle Tunnuksen Omat tiedot -näkymässä. Kotipaikka varmistetaan tarkistamalla käyttäjän osoite Väestörekisterikeskuksen palvelusta.

    Tunnistautuminen tehdään pankkitunnusten, mobiilivarmenteen tai sähköisen henkilökortin avulla. Ylen käyttöön ei tallenneta käyttäjän kotikuntaa, henkilötunnusta tai muita väestörekisterissä olevia tietoja. Areenan käyttö Suomen rajojen sisällä on edelleen mahdollista ilman kotipaikan vahvistamista ja kirjautumista.

    Audiosisällöt ovat kuulijoiden käytettävissä ensi vuoden alkupuolella. Samoin sisältöjen käyttö selaimen avulla toteutuu ensi vuoden alussa.

    Lisäksi jotkut vain Areenassa lähetettävät suorat lähetykset ja niistä tehtävät tallenteet saattavat toistaiseksi olla vielä käytössä vain Suomessa.

    Lue lisää

    Näin luot Yle Tunnuksen

    Suomalaisten luottamus sosiaalisen mediaan romahti – perinteinen media koetaan selvästi laadukkaampana

    Suomalaisten luottamus sosiaalisen mediaan romahti – perinteinen media koetaan selvästi laadukkaampana


    Suomalaiset luottavat perinteiseen mediaan selkeästi sosiaalista mediaa enemmän, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Sanomalehtien Liiton teettämä kyselytutkimus kertoo, että suomalaisten luottamus sosiaaliseen mediaan on laskenut vuoden aikana...

    Suomalaiset luottavat perinteiseen mediaan selkeästi sosiaalista mediaa enemmän, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Sanomalehtien Liiton teettämä kyselytutkimus kertoo, että suomalaisten luottamus sosiaaliseen mediaan on laskenut vuoden aikana tuntuvasti, samalla kun luotto perinteiseen mediaan on säilynyt lähes ennallaan.

    Kyselytutkimuksessa ihmisiä pyydettiin arvioimaan verkossa julkaistavien uutismedioiden laadukkuutta. Suomalaiset arvioivat perinteisen median, kuten Yleisradion ja sanomalehtien digitaaliset palvelut, selvästi sosiaalista mediaa laadukkaammaksi uutissisällöksi.

    Tulos on mielenkiintoinen, sillä vielä muutama vuosi sitten sosiaalisen median kanavat olivat lähempänä joitakin kotimaisia uutismediapalveluja. Nyt perinteisen median asema suhteessa sosiaaliseen mediaan näyttää taas vahvalta.

    Yleisradio pysyi kärjessä, sanomalehdet paransivat hieman

    Asteikolla yhdestä kymmeneen, Yleisradion tulos on sama 7,9 kuin vuotta aiemmin. Sanomalehtien vuoden takainen tulos: 7,4 on taas noussut 7,5:een.

    Sen sijaan sosiaalisen median, kuten Googlen, YouTuben, Twitterin, LinkedInin, Facebookin, WhatsAppin ja Instagramin tulokset ovat romahtaneet, eivätkä ne enää kilpaile tasapäin perinteisen median kanssa.

    Google sai arvosanaksi 5,5, Facebook 4,1, WhatsApp 3,7 ja Instagram 3,5. Vuotta aiemmin vastaavien palveluiden arvosanat olivat vähintään 1,5 numeroa korkeammat.

    Digitaalisten uutismedioiden laadukkuusYle WhatsApp suosituin some-kanava, Snapchatin käyttö laskussa

    Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen arvioi, että muutoksen merkitystä lisää sosiaalisen median laadun putoaminen eniten juuri 15–24-vuotiaiden keskuudessa, eli heidän, jotka tuntevat nämä palvelut parhaiten.

    Suosituin sosiaalisen median palvelu on suomalaisten mielestä WhatsApp. 70 prosenttia vastaajista ilmoittaa käyttävänsä sitä. Facebookia ilmoittaa käyttävänsä 60 prosenttia ja YouTubea 59 prosenttia vastaajista.

    Uudempien, erityisesti nuorten suosimien sosiaalisen median palvelujen käyttö on tutkimuksen mukaan vähentynyt vuoden aikana. Snapchatia käytti vuosi sitten 15–24-vuotiasta 58 prosenttia, nyt sitä käyttää enää 48 prosenttia.

    Asenteet sosiaalista mediaa kohtaan muuttuneet kriittisemmiksi

    Epäluulot ja kriittisyys sosiaalista mediaa kohtaan näyttävät lisääntyneen. Viisi vuotta sitten 25 prosenttia, eli joka neljäs suomalainen, koki sosiaalisella medialla olevan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia omaan elämäänsä. Nyt jopa 41 prosenttia, eli noin kaksi viidestä suomalaisesta, koki somen tuovan kielteisiä vaikutuksia.

    Myös huolet yksityisyyden suojasta sosiaalisessa mediassa ovat kasvaneet. Kun viisi vuotta sitten 47 prosenttia, eli lähes puolet suomalaisista, oli huolissaan yksityisyydestään, nyt huolta koki peräti 72 prosenttia, eli yli kaksi kolmesta vastaajasta.

    Sirpa Kirjonen Sanomalehtien Liitosta arvioi merkittävämmäksi syyksi sosiaalisen median suosion laskuun siellä jaettavat epätodet ja tietoisesti valheelliset uutiset sekä suomalaisten lisääntyneen huolen yksityisyyden suojasta.

    Hänen mukaansa uutiset amerikkalaisten verkkoyhtiöiden käyttäjistään keräämien tietojen väärinkäytöksistä eivät voi olla vaikuttamatta sosiaalisen median mielikuvaan ja sen käyttöön.